1. No category

Yhtymähallitus 24.3.2015, liite § 23
YT-ryhmä
Työsuojelutoimikunta
Kh 11.5.2015 § 106
Kv 25.5.2015 §
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
2
SISÄLLYSLUETTELO
Sisällysluettelo
1.
JOHDANTO ........................................................................................................................... 3
2.
HENKILÖSTÖHALLINTO KARVIAISESSA .................................................................... 3
3.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA SIJOITTUMINEN............................................................... 3
4.
IKÄRAKENNE JA ELÄKÖITYMISEN HAASTE .............................................................. 5
5.
HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET, RIITTÄVYYS JA TUOTTAVUUS............................ 7
5.1 HENKILÖSTÖKULUT JA PALKKAUS ................................................................................ 7
5.2 TYÖAIKA JA TYÖPANOS ................................................................................................ 7
5.3 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI ................................................ 8
6. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA OPISKELIJAYHTEISTYÖ .............................. 10
7.
YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU ............................................................................ 12
8.
TAVOITTEITA VUOSILLE 2015 - 2016 ............................................................................ 13
3
1.
Johdanto
Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutuneet
johtajat, esimiehet sekä henkilöstö. Karviaisen vahvuuksia on johdon, esimiesten ja henkilöstön korkea
sitoutuneisuus perustehtävän toteuttamiseen ja siitä seuraava sosiaali- ja terveyspalvelujen ensisijaisuus
kaikessa toiminnassa. Karviainen sai Sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs –ohjelman
tunnustuspalkinnon sosiaali- ja terveydenhuollon vetovoimaisena työpaikkana lääkärin vastaanoton osalta.
Henkilöstön rekrytoiminen avoimiin tehtäviin on helpottunut. Henkilöstön saatavuuden parantumista on
tukenut Karviaisen tulevaisuusorientoitunut toimintatapa, mikä tarkoittaa sitä, että vuosien aikana on
tehty johdonmukaista rekrytointityötä oman kelpoisen ja sitoutuneen henkilöstön hankkimisessa. Lisäksi
Karviaisessa toteutettu lääkärikoulutus on tuottanut oman ja pysyvän lääkärikunnan samoin kuin
Karviaisen panostus yhdessä yliopistojen kanssa sosiaalityön maisterikoulutukseen. Näin ollen myös aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin ja lastensuojeluun on saatu kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä. Lisäksi lääkäritilanne on ollut hyvä jo pidemmän aikaa.
Karviaisen tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Painopistealueita ovat olleet työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen, tuloksellinen johtaminen ja työergonomian parantaminen sekä
työhyvinvoinnin seurannan kehittäminen.
Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa ja seurata henkilöstön tilan kehitystä kokoavalla tavalla.
Raportti toimii johdon ja esimiestyön ohjaustyökaluna. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi.
2.
Henkilöstöhallinto Karviaisessa
Henkilöstöhallinnossa työskenteli vuonna 2014 kaksi henkilöä; hallinto- ja talouspäällikkö ja työsuojelupäällikkö.
Henkilöstöhallinnon tehtäviä ovat:
Strategisen henkilöstöjohtamisen työvälineiden kehittäminen
esimiestyön ohjaaminen yhdenmukaisella tavalla Karviaisen arvojen mukaisesti
henkilöstösuunnittelu tuloksellisuustavoitteiden mukaisesti
henkilöstön osaamisen kehittäminen
henkilöstön riittävyyden arviointi ja tasapaino Karviaisen asiakaspalvelun tarpeisiin
Palkka- ja palvelussuhdeasiat
palkkausjärjestelmästä huolehtiminen ja yhteistyö palkanlaskennan kanssa
yhteydenpito KT-kuntatyönantajiin ja henkilöstön palkan ja työkokemuslisien
määritykset
palvelussuhdekonsultointi
Yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa
yhteistoiminta
paikallisneuvottelut
Henkilöstöpalvelujen koordinointi
henkilöstön työterveyshuoltopalvelut
henkilöstöetuudet
Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointi
työhyvinvoinnin kehittäminen ja arviointi
Koulutussuunnittelun koordinointi
henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelu
esimies- ja henkilöstökoulutusten sisäinen koordinointi
Henkilöstöhallinnon raportointi
henkilöstöä koskevan tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen
vuositason henkilöstöraportointi
3.
Henkilöstön määrä ja sijoittuminen
Karviaisessa oli 2014 vuonna 465 vakanssia (464 vuonna 2013). Palvelussuhteessa oli 553 henkilöä.
Vuonna 2013 oli henkilöitä 569. Karviaisen palveluksessa oli 35 miestä 31.12.2014.
4
Palvelussuhteissa työskenteli 31.12.2014
toistaiseksi palkattua henkilöstöä 439 (79 %)
määräaikaisia 108 (20 %)
tukitoimenpitein työllistetyt 6 (1 %)
oppisopimussuhteiset 0
Määräaikaisia työntekijöitä otetaan Karviaisessa tarpeen mukaan vakituisten työntekijöiden työlomista ja
perhevapaista johtuvien vakanssien hoitamiseen. Määräaikaisia tekijöitä otetaan myös tilanteissa, joissa
pätevää tai soveltuvaa vakituista tekijää ei toimeen tai virkaan ole saatu. Määräaikaisia projektityöntekijöitä otetaan talousarviossa hyväksyttyihin hankkeisiin. Rahoitus on näissä tehtävissä yleensä ulkopuolinen.
Työaika ja henkilöstön määrä
kokoaikatyössä oli 461 henkilöä (84 %)
osa-aikatyötä teki yhteensä 92 henkilöä (16 %), joista osa-aikatyössä 42, osa-aikaeläkkeellä 14
henkilöä, osittaisella hoitovapaalla 29 henkilöä ja muu esim. terveydellinen syy oli perusteena 7
henkilöllä.
Kuva 1. Henkilöstön sijoittuminen palvelulinjoittain
Henkilöstö linjoittain 2014
7,20 %
14,30 %
Hallinto
41,80 %
Lasten- ja nuorten linja
Työikäisten linja
Ikäihmisten linja
36,70 %
Kuva 2. Henkilöstön ikärakenne ja palvelussuhteen luonne 2013
90
80
70
60
50
40
Vakinainen
30
Määräaikainen
20
10
0
5
Henkilöstön vaihtuvuus
Vakituinen palvelussuhde päättyi 79 henkilöllä, joista 58 palvelussuhdetta päättyi kokonaan irtisanoutumiseen.
Palvelussuhteeseen tuli yhteensä 65 henkilöä. Vakituisen lähteneen ja organisaatioon tulleiden henkilöiden
tasapainoa kuvaa tulleiden määrä 65 suhteessa kokonaan poislähteneiden määrään 58. Karviaisen vetovoima on ollut hyvä. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa avoimiin tehtäviin onnistutaan ja tehtäviin on useita hakijoita.
4. Ikärakenne ja eläköitymisen haaste
Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla
korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä siirtyy vuosittain eläkkeelle noin 3 % eli 13 000-17 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä.
Karviaisessa henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 45,4 vuotta (45,8 vuonna 2013)
Karviaisen tavoitteena on henkilöstön työssä pysyvyyden edistäminen siten, että eläköityminen tapahtuu
aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä.
Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneiden osuus koko henkilöstöstä oli 2,5 %, 14 henkilöä, kun eläkkeelle
tosiasiallisesti siirtyi 3,9 %, yhteensä 22 henkilöä. Työssä kuitenkin jatkaa eläkkeeseen oikeutetuista 1,6
% henkilöstöstä, joka on 9 henkilöä.
Taulukko 1. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014
Ikä vuosina
Lukumäärä
% koko henkilöstöstä
alle 20v.
20 – 24v.
25 – 29v.
30 – 34v.
35 – 39v.
40 – 44v.
45 – 49v.
50 – 54v.
55 – 59v.
60 – 64v.
65 – 69v
6
19
51
60
82
66
76
84
79
25
5
1,0
3,4
9,2
10,8
14,8
11,9
13,7
14,6
15,2
4,5
0,9
Yhteensä
Keski-ikä
553
45,4
100
Taulukko 2. Eläköityminen suhteessa eläkeikään
vuosi
henk.koht.
eläkeiän
saavutti
eläkkeelle
siirtyi
osaaikaeläkkeelle
siirtyi
2014
14 (2,5%)
22(3,9%)
1(0,2%)
eläkeiän
saavuttamisesta
huolimatta
jatkaa työssä
9 (1,6%)
2013
7 (1,2%)
15 (2,6%)
3 (0,5%)
9 (1,6%)
yht. 14 oael.
Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2013 eläkkeelle keskimäärin 59,8 –vuotiaina. Karviaisessa jäätiin eläkkeelle 2014 vuonna keskimäärin 61,9 –vuotiaana.
6
Taulukko 3. Eläköitymisen kustannukset
Vuosi
Palkkasumma
2014
2013
19 977 912
19 742 768
Palkkaperusteinen eläkemaksu
3 451 645
3 242 051
Varhe-maksu
161 113
178 824
Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta eläkettä karttuu.
Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa
työkyvyttömyyseläkkeelle tai jotka saavat kuntoutustukea.
Kuva 3. Arvio työntekijöiden henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisestä
Vuonna 2017 eläkelaki uudistuu, jolloin eläkeiän täyttymiseen tulee muutoksia.
Taulukko 4. Varhaisen eläköitymisen kustannukset; VARHE-maksut
Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa
työkyvyttömyyseläkkeelle
yksilölliselle varhaiseläkkeelle
työttömyyseläkkeelle tai
kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä
Vuosi
2014
2013
Euroa
161 113
178 824
Kuntoutustuelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet:
Vuosi
2014
2013
Kuntoutustuki
8
7
Työkyvyttömyyseläke*
11
8
*sisältää työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet
7
5. Henkilöstökustannukset, riittävyys ja tuottavuus
5.1 Henkilöstökulut ja palkkaus
Henkilöstömenot ovat kunta-alalla keskimäärin 60 % toimintamenoista. Henkilöstömenojen osuus Karviaisen toimintamenoista oli 23,7 milj. euroa eli 27,9 % bruttomenoista, mikä on selvästi alle kunta-alan keskiarvon. Henkilöstökulujen alhaisuuteen vaikuttaa toimintojen järjestäminen ostopalvelujen avulla.
Karviaisen henkilöstökulut alittivat talousarvioon varatun summan 0,7 milj. euroa.
Taulukko 5. Henkilöstökulut (milj. euroa)
2014
2013
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät
19,5
19,3
3,6
0,9
-0,3
3,4
1,0
-0,3
Henkilöstökulut yhteensä
23,7
23,4
5.2 Työaika ja työpanos
Tehtyä työaikaa mitataan henkilötyövuosina (=HTV). HTV tarkoittaa yhden henkilön säännöllistä vuosityöaikaa. Kuntayhtymän henkilötyövuosien määrä = kaikki palkalliset työtunnit ja ylityötunnit jaettuna yhteisön keskimääräisellä säännöllisellä vuosityöajalla. Henkilötyövuosien seuraaminen on tyypillinen tapa arvioida organisaatiossa tehtävän työn tehokkuutta. Toteutuneeseen työaikaan on otettu huomioon koulutukseen käytetty aika, mutta muut poissaolot on vähennetty.
Kuva 4. Teoreettinen ja toteutunut työaika palvelulinjoittain vuonna 2014
8
Taulukko 6. Toteutunut työaika tulosyksiköittäin henkilötyövuosina vertailtuna 2014-2013
Hallinto
suhdeluku teoreettisen
toteutuneen työajan ja
kan välillä 2014
suhdeluku teoreettisen
toteutuneen työajan ja
kan välillä 2013
ja
pal-
0,83
Lasten ja
nuorten linja
0,77
ja
pal-
0,73
0,76
Työikäisten
linja
0,78
Ikäihmisten linja
0,79
0,75
0,73
Taulukko 7. Ei-tehty työ työpäivinä
vuosilomat
koulutukset
pidetyt säästövapaat
työtapaturmat
*perhepoliittiset vapaat
ei tehty työ yhteensä
työpäivinä
2014
14 838
2183
1277
100
5979
24 377
työpäivinä
2013
14 004
1702
2268
109
8124
26 207
*Perhepoliittiset vapaat: äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä erilaiset lapsen hoitovapaat.
Taulukko 8. Palkattomat poissaolot yhteensä
Palkattomat poissaolot
työpäivinä
2014
2013
Yhteensä
2132
694
Henkilöstö on vuoden 2014 aikana pitänyt palkattomia vapaapäiviä säästötoimenpiteenä.
5.3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi
Sairauspoissaolot
Karviaisen henkilöstö sairasti 2014 yhteensä 5653 työpäivää (palkalliset). Vuonna 2013 kirjattiin palkallisia sairauspäiviä 5884. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,2 päivää työntekijää kohti, mikä on hieman
vähemmän kuin edellisenä vuonna (10,3). Kunta-alalla vuonna 2013 sairauspoissaolot olivat keskimäärin
16,7 kalenteripäivää. Karviaisen sairastavuus on pienempi kuin kunta-alalla keskimäärin.
Sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat 582 tuhatta euroa eli 1052 euroa työntekijää kohti. Sairauspoissaolojen kustannukset ovat pysyneet vuoden 2013 tasolla.
Toimintasuunnitelmakauden tavoitteita
Työterveysyhteistyön tiivistäminen henkilöstön terveyden, työhyvinvoinnin ja työssä
jaksamisen parantamiseksi sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
TYHY-ryhmän toiminnan tehostaminen ja työhyvinvointiohjelma:
a.
työhyvinvoinnin arviointi- ja seurantamittarien kehittäminen käytännön välineeksi:
sovitaan/tarkennetaan mittareita mm. sairauspoissaolojen seuranta, varhainen tuki
ja työkyvyn tukitoiminta, työhönpaluun ratkaisut ja osatyökykyisten
uudelleen sijoittaminen, eläköitymisen seuranta, työhön liittyvät sairaudet
työtapaturmat, ammattitaudit ym.
b. haetaan uusia keinoja ja toimintamalleja esimiesten, henkilöstöhallinnon,
työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyölle linja/yksikkötasolla
Työkyvyn tukitoimien ja osatyökykyisten uudelleensijoitustoiminnan tehostaminen
9
yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työsuojelun kanssa.
Ikääntyminen, osatyökykyisyys ja työssä jaksamisen sekä jatkamisen keinot /ratkaisut.
TULE-sairauksien ehkäisy ja tehokas varhainen hoito: mm. työn fyysisen kuormituksen
keventäminen, työolosuhteiden kehittäminen, apuvälinehankinnat, ergonomiaohjaus, kuntoutus sekä työpaikan ryhmätoiminta.
Henkisen kuormituksen ja väkivallan uhkan/masennus/uupumus: haetaan keinoja ja
toimintamalleja henkisen kuormituksen vähentämiseen, työssä jaksamisen tukemiseen,
työhön paluun ratkaisuihin, työyhteisötyölle.
Keinoina ovat lakisääteiset ja muut terveystarkastukset työntekijöille toimintasuunnitelman
mukaisesti, kuntoutus, ryhmätoiminta, luennot, työyhteisötyö ja erilaiset hankkeet.
Karviaisella on varhaisen tuen ohjelma, jolla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä ja
helpottamaan työhön paluuta pitkän sairauden jälkeen. Sairauspäivien kokonaismäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 %. Pitkät sairauslomat (21–130 päivää) ovat myös vähentyneet 6,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Taulukko 9. Sairauspäivien luokittelu keston mukaan 2014 – 2013, sisältää palkalliset ja palkattomat sairauspoissaolot (kalenteripäiviä).
sairauspäivien ryhmittely keston mukaan/päivää
0 päivää
1–3
4 - 13
14 - 20
21 - 59
60 - 130
130 yhteensä
sairauspäivien määrä
yht. 2014
sairauspäivien määrä
yht. 2013
60 hlö
1615
2221
608
1392
245
57 hlö
1593
2297
812
1268
488
6081
6458
Taulukko 10. Neljä eniten sairauspäiviä aiheuttanutta diagnoosia 2014 ja 2013
diagnoosit
tuki- ja liikuntaelin
mielenterveys
hengityselimet
vammat
sairauspäivien
määrä/pv.2014
2060
1075
645
524
työntekijämäärä
2014
92
45
111
28
sairauspäivien
määrä/pv.2013
2101
986
618
385
työntekijämäärä
2013
92
33
116
28
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja hengityselinsairauksien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat pysyneet
edellisen vuoden tasolla. Mielenterveyssairauksien sairauspäivien lukumäärä ja henkilömäärä on kasvanut,
mutta keskimääräinen sairauspoissaolo henkilöä kohti on pienentynyt. Vammojen aiheuttamat sairauspoissaolot ovat kasvaneet.
Taulukko 11. Työterveyden kustannukset vuonna 2014 ja 2013
lakisääteinen
vapaaehtoinen
työnantajan tokulut per henkilö
työterveyshuolto terveyden ja sai- delliset kulut Kela
rauden hoito
vähennys huomioitu
2014
122 027
138 135
117 878
214,71 (549 hlö)
2013
132 469
131 666
118 820
220,45 (539 hlö)
Työterveyden kustannukset henkilöä kohden ovat laskeneet edellisestä vuodesta.
10
Taulukko 12. Muu työhyvinvointi (kuntoutus, tyhy-raha, muistamiset, kulttuuri- ja liikuntasetelit) 2013
Kuntoutus (aslak,
tyk)
Työhyvinvointi
Tyhy-raha
Muistamiset
Kulttuuri- ja
liikuntasetelit
Suunnattu työhyvinvointia tukeva toiminta
Jouluruokailu
Yhteensä
2014
henkilöä
14
2014
kustannus
465
48
11 625
5 120
456
17 970
2 työyksikköä
473
900
4384
39 835
Vuosimerkkipäiviä muistettiin Marja Kurjen huivilla tai solmiolla.
Henkilöstökysely 2014
Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilöstölle on tehty henkilöstökysely vuonna 2014. Vuoden 2014
kyselyssä otettiin käyttöön Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) Työhyvinvointisyke-kysely. Kysymyksiin
vastattiin viisiportaisella asteikolla (5) erinomainen, (4) hyvä, (3) tyydyttävä, (2) melko huono, (1) huono.
Kyselyllä kartoitettiin johtamista, työyhteisön toimivuutta, työoloja ja osaamista, organisaatiokulttuuria,
sisäistä viestintää ja yhteistyötä sekä omia voimavaroja ja työssä jatkamista.
Henkilöstökyselyyn vastasi 298 työntekijää eli 54,5 % henkilöstöstä, mikä on 10 % enemmän kuin vuoden
2012 kyselyssä.
Kyselyn tuloksia ei voitu suoraan verrata aikaisempaan vuoden 2012 kyselyyn. Työhyvinvointisykkeen
kysymykset ja arvosteluasteikko poikkesivat aikaisemmasta kyselystä. Vastaukset olivat pääsääntöisesti
hyvän ja tyydyttävän välillä. Työyhteisöjen toimivuutta ja omaa jaksamista pidetään hyvänä. Esimiestyöstä ja johtamisesta annetut vastaukset ovat tyydyttävän ja hyvän välillä. Kehittämiskohteita ovat sisäinen
viestintä ja kyselyn tulosten hyödyntäminen kehittämisessä. Johtamiseen ja tiedonkulkuun kannattaa
edelleen panostaa. Kyselyn perusteella on työyhteisöissä valittu 2- 4 kehittämiskohdetta.
Kyselyn tuloksia voitiin verrata kunta-alan vastausten keskiarvoihin vuosilta 2009 – 2013 (27 000 vastaajaa). Karviaisen henkilöstökyselyn tulokset vastasivat pääsääntöisesti vertailuaineistona olevia kunta-alan
keskiarvoja.
Henkilöstökysely tehdään kahden vuoden välein ja seuraava henkilöstökysely tehdään vuonna 2016.
6. Henkilöstön kehittäminen ja opiskelijayhteistyö
Lasten ja nuorten palvelulinjalla toimintaa on kehitetty varhaisen tukemisen ja jalkautuvien palvelujen
suuntaan. Asiakkaita ohjataan ja tavataan paitsi yksilövastaanotolla, myös erilaisissa ryhmätoiminnoissa
ja verkostoissa. Esim. neuvoloiden terveydenhoitajat ovat kouluttautuneet Vahvuutta Vanhemmuuteen
ryhmätoimintaan ja Varhaisen Vuorovaikutuksen menetelmän käyttöön, jotka molemmat ovat nykyään
osa arjen työtä. Terveys- ja terapiapalveluissa ja lastensuojelussa on käyty erilaisia menetelmäkoulutuksia
sekä sähköisten ohjelmien (Pegasos, Pro Consona) muutoksiin liittyviä koulutuksia. Lisäksi osa henkilökunnasta kouluttautuu omaehtoisesti johonkin itseä kiinnostavaan teemaan, josta on selkeää hyötyä myös
työssä. Ns. ilmaisia koulutuspäiviä (esim. AVIn ja THL:n järjestämiä) hyödynnetään paljon kaikilla sektoreilla. Iso muutos kaikille terveyspuolen työntekijöille oli Kanta-arkistoon ja rakenteiseen kirjaamiseen
siirtyminen, joihin kouluttautuminen jatkuu yhä. Palvelulinjapäivissä jaetaan ja tiedotetaan koko linjan
henkilökuntaa koskevista asioista ja uusista linjauksista ja mietitään, mitä ne tarkoittavat kunkin omassa
työssä. Vuonna 2014 pidettiin kaksi lastenlinjan palvelulinjapäivää, tammikuussa ja joulukuussa.
Työikäisten palvelulinjalla toiminnan kehittämiskohteena ovat olleet palvelujen saatavuuden parantaminen
ja sähköisten järjestelmien käyttöön ottaminen. Käyttöön otettiin mm. sähköinen
toimeentulotukihakemus, jota käyttää jo noin viidennes asiakkaista. Työikäisten palvelulinjalla pidettiin
keväällä ja syksyllä palvelulinjapäivät, joissa tiedotettiin koko henkilöstölle keskeisistä Karviaisen asioista
11
ja erityisesti palvelulinjan kehittämistyöstä. Lisäksi palvelulinjapäivien aikana tavoitteena on lisätä
terveydenhuollon henkilökunnan osaamista sosiaalihuollon toiminnasta sekä lisätä sosiaalihuollon
henkilökunnan osaamista terveydenhuollon toiminnasta. Syksyn palvelulinjapäivän aikana henkilöstö pohti
työhyvinvointikyselyn tuloksia ja määritti kehittämiskohteita toiminnalle kyselyn perusteella. Koko
palvelulinjalla koulutusten painopistealueena oli mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen.
Palvelulinja on tarjonnut koulutuksia myös Karviaisen muille palvelulinjoille osana KOHO –hanketta.
Sosiaalihuollon lait ovat uudistumassa, joten aikuissosiaalityössä, sosiaalisessa kuntoutuksessa ja
vammaispalveluissa on järjestetty lakikoulutusta ja pidetty toiminnan kehittämisseminaareja.
Terveydenhuollossa merkittävä panostus käytettiin valmistautumisessa Kanta-arkiston käyttöön.
Palvelulinjalla kehitettiin tilastointia ja tehtiin laajasti alueellista yhteistyötä erikoissairaanhoidon, työhön
kuntoutumisen ja sosiaalityön kehittämisen eri osa-alueilla. Lisäksi osallistuttiin jatkuvuuden
varmistamisen (valmiustoiminta) yhteistyöhön kuntien ja pelastuslaitoksen kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos ovat kartoittaneet sote-alan vetovoimaa lisääviä tekijöitä.
Työpaikat itse sekä työmarkkina- ja ammattijärjestöt ovat ilmiantaneet vetovoimaisia esimerkkityöpaikkoja, jotka Työterveyslaitos on arvioinut. Työpaikan vetovoimatekijöiksi on tunnistettu muun muassa mahdollisuus osallistua päätöksentekoon työpaikalla, toimiva työterveyshuolto, oikeudenmukainen johtaminen
sekä yhteisöllisyys. Vetovoimainen työpaikka onnistuu rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukee nykyisten
työntekijöiden työssä jatkamista. Ohjelman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja levittää onnistuneita
käytäntöjä ja keinoja sote-alan mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näin varmistetaan alan
työvoima tulevaisuudessakin. Karviaisen lääkärin vastaanotto sai sosiaali- ja terveysministeriön tunnustuksen vuonna 2015.
Ikäihmisten palvelulinjalla vuonna 2014 koulutusta järjestettiin Kaste hankkeessa Kotona kokonainen elämä, jossa kotihoidon henkilöstö osallistui useisiin eri työpajoihin ja koulutuksiin. Asiakkaan arviointijärjestelmä RAI- ohjelmiston käyttöönottokoulutuksia järjestettiin sekä henkilöstölle että esimiehille. RAVAasiakkaan toimintakyvyn mittariston koulutuksia pidettiin kaksi kertaa vuodessa ennen RAVA poikkileikkausotantaa. Lisäksi koulutusta järjestettiin kotihoidon Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon
sekä älypuhelinten käyttöön. Vuodeosastoilla on lisäksi järjestetty paloturvallisuus- ja alkusammutuskoulutusta, potilassiirto ja työergonomiakoulutusta, syöpäpotilaan kivunhoitokoulutusta ja aivohalvauspotilaan
hoitotyön koulutusta.
Johdon ja esimiesten yhteisiä kehittämispäiviä oli vuonna 2014 yhteensä 2 kpl. Karviaisen ja Vihdin
kunnan esimiehelle järjestettiin yhteistyössä Vihdin kunnan kanssa mahdollisuus osallistua kolmivuotiseen
johtamisen erikoisammattitutkintoon (Jeat) valmistavaan oppisopimuskoulutukseen, joka alkoi vuonna
2013 ja jatkui vuonna 2014. Johtamiskoulutukseen osallistuu Karviaisesta 4 esimiestä. Esimiehille
järjestettiin sosiaali- ja terveydenhuollon lakikoulutusta.
Palvelulinjojen koko henkilöstölle tarkoitetut linjapäivät toteutettiin keväällä ja syksyllä.
HaiPro-verkkokoulutuksen on suorittanut 98 henkilöä vuonna 2014 ja yhteensä sen on suorittanut 142
henkilöä. HaiPron avulla käsitellään sähköisesti potilas- ja työturvallisuusilmoitukset. Tarkoituksena on
vähentää haittatapahtumia. Love-verkkokoulutuksen (lääkehoidon sähköinen ohjelma) on suorittanut 74
työntekijää vuonna 2014 ja yhteensä verkkokoulutuksen on suorittanut 231 työntekijää.
Kansalliseen Potilastiedon arkistoon liittyminen ja arkiston käyttöönotto oli toinen vaihe kansallisen potilastiedon arkiston (KanTa) -palveluiden kokonaisuudessa. Projekti aloitettiin keväällä 2013 ja Karviainen
liittyi kansallisen eArkiston käyttäjäksi marraskuussa 2014. Projektin aikana kaikki terveydenhuollon ja
osa sosiaalitoimen henkilöstöstä koulutettiin rakenteiseen kirjaamiseen ja eArkiston toimintamalleihin.
Koulutukset olivat puolipäiväisiä ja niitä oli yhteensä 40 kpl syksyn 2014 aikana. Kaikki suorittivat lisäksi
arkiston verkkokoulun.
Vuoden 2013 aikana on Karviaisessa ollut lääkärikoulutettavia yhteensä 21 henkilöä, joista
hammaslääketieteen alalta 5, yleislääketieteen erityiskoulutuksessa 4 ja lääkärin
erikoistumiskoulutuksessa 12. Opetukseen ja tutkimukseen on haettu erityisvaltionosuutta.
Sosiaali- ja terveysalan opintojen työharjoittelua suoritti Karviaisessa yhteensä 120 opiskelijaa (90
opiskelijaa vuonna 2013). Työharjoittelupäiviä kertyi yhteensä 2826 (2506 päivää vuonna 2013). Suurin
osa lähihoitajaopiskelijoista oli kotoisin Karviaisen jäsenkunnista. Sairaanhoitaja- ja
terveydenhoitajaopiskelijoista enemmistö tuli muista Uudenmaan kunnista ja yksittäisiä opiskelijoita
ympäri Suomea.
Henkilöstön koulutuspäiviä oli 2183 ja koulutukseen osallistui 339 henkilöä (Vuonna 2013 oli 1702 koulutuspäivää, joihin osallistui 340 henkilöä). Koulutukseen osallistuneiden määrä on pysynyt ennallaan, mutta
koulutuspäiviä on ollut 28 % edellisvuotta enemmän.
12
7. Yhteistoiminta ja työsuojelu
Yhteistoiminnassa käsiteltiin yhteistoimintalain mukaiset asiat. Yhteistoimintaryhmään kuului Karviaisen
johto, työsuojelupäällikkö ja pääluottamusmiehet. Yhteistoimintakokouksia oli 5 kappaletta.
Karviaisessa käynnistettiin syksyllä 2014 koko organisaatiota koskeva työn vaativuuden arviointiprosessi
(tva). Henkilöstölle järjestettiin infotilaisuus ja esimiehiä koulutettiin työn vaativuuden arviointiin. Työntekijä ja esimies tekivät tehtäväkuvauksen ja suorittivat tehtävän vaativuuden arvioinnin yhdessä. Arviointiryhmä käy läpi työn vaativuuden arviointeja ja suhteuttaa kaikki Karviaisen tehtävät toisiinsa. Arviointiryhmään kuuluvat Karviaisen johto ja pääluottamusmiehet. Työn vaativuuden arviointi saadaan päätökseen vuonna 2015.
Liukuvasta työajasta järjestettiin liukuvan työajan piirissä oleville kysely. Liukuvan työajan kyselystä saadun palautteen perusteella luovuttiin liukuvasta työajasta lääkärin ja hoitajan vastaanotossa lääkäreitä
lukuun ottamatta, suun terveydenhuollossa hammaslääkäreitä lukuun ottamatta ja fysioterapiassa.
Karviaisen yhtymähallitus päätti marraskuussa 2014 käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluosapuolina olivat työnantajan puolelta kuntayhtymän johto ja henkilöstön edustajina henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet. Neuvottelut päättyivät tammikuussa 2015. Säästöjä
haetaan toimintaprosessien tehostamisella, palvelurakenteen muutoksilla, vapaaehtoisilla säästöillä ja
henkilöstöetujen vähentämisillä. Irtisanomiset koskevat 21 työntekijää, jotka sijoittuvat mahdollisuuksien
mukaan Karviaisen avoimiin tehtäviin tai irtisanomisaikana avoimiksi tuleviin tehtäviin.
Työsuojelun yhteistoimintaorganisaationa toimii Karviaisen työsuojelutoimikunta. Työsuojelua on toteutettu työsuojelupäällikön, työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Myös työhyvinvointiasiat
käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma on voimassa vuosille 2013 – 2017. Työsuojeluvaltuutetun vaali suoritettiin vuonna 2013 ja henkilöstö valitsi työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan edustajan ja heidän varajäsenensä vuosille 2014 – 2017. Ammattijärjestöt ovat valinneet
keskuudestaan henkilöstön edustajan Karviaisen johtoryhmään.
Työsuojeluorganisaatio on tehnyt suunnitelmallisia ja pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä työpisteisiin,
antanut ohjeita ja neuvoja työolojen parantamiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen. Tämän vuoden
teemana on ollut työhyvinvoinnin parantaminen, sairauspoissaolojen väheneminen, tapaturmien ehkäisy,
vaarojen tunnistamisen ja riskiarvioiden päivittäminen sekä työpaikkojen turvallisuussuunnitelmien laatiminen ajan tasalle.
Taulukko 13. Työsuojelun toiminta 2014
31.12.2014
Läheltä piti -ilmoitukset
Läheltä piti -ilmoitusten määrä (kpl
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolopäivät yhteensä
Sairauspoissaolo / tp / henkilö
=<3 vrk
> 21 vrk
Työtapaturmat
Työtapaturmat yhteensä (kpl)
Työpaikkatapaturmat (kpl)
Työmatkatapaturmat (kpl)
Ammattitaudit (kpl)
Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät
Tapaturma taajuus (määrä/milj. työtuntia)
Työpaikkakäynnit /-selvitys/kpl
Työsuojelun viranomaistarkastus AVI
Vaarojen arviointien määrä/kpl
Toimikunnan kokousten määrä/kpl
Vuosi
2013
72
2014
98
5884
10,3
1593
1756
5653
10,2
1615
1637
24
20
4
0
23
18
5
0
109
19
12
0
16
6
100
20
12
0
28
6
2015
2016
2013
13
Työturvallisuuskoulutusta / suunnittelua//tiedottamista
Työyhteisöpalaverit
Ensiapukoulutuksien määrä (koulutus/kpl)
2014 koulutettu 55 henkeä
Sisäilmaryhmä, Vihti , Karkkila
Tyhy-ryhmä
2
5
3
13
2
12
5
4
12
6
Läheltä-piti ilmoitusten määrä on kasvanut ja niitä on tehty 98 kappaletta. Uuden sähköisen ilmoitusjärjestelmän myötä on ilmoitusten tekeminen helpompaa, mikä edesauttaa ilmoitusten tekemistä.
8. Tavoitteita vuosille 2015 - 2016
Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on
Karviaiseen muodostettu osana työsuojelutoimikuntaa työhyvinvoinnin ryhmä, jossa on edustettuna henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstö. Työhyvinvointiryhmä laati vuonna 2013 työhyvinvoinnin toimintaohjelman. Vuoden 2015-2016 painopistealueita ovat: työkyvyn edistäminen ja työurien
pidentäminen, työkyvyn tuen mallin käytön varmistaminen, työergonomian parantaminen, sairauspoissaolomäärien väheneminen ja kustannusten aleneminen, tuloksellinen johtaminen ja työhyvinvoinnin seuranta eri mittareilla.
2015 aloitetaan KKI-rahoituksella (Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES) Voi hyvin työssä
ja kotona- hanke, jolla aktivoidaan ja tuetaan henkilöstöä liikunnan pariin. Tavoitteena on terveysperusteisten poissaolojen väheneminen, työssä jaksamisen tukeminen ja työtyytyväisyyden lisääminen.
Vuoden 2015 aikana päivitetään tasa-arvo – ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä koulutussuunnitelma.
Työn vaativuuden arviointi (tva) aloitettiin vuonna 2014 ja saatetaan päätökseen vuonna 2015.