Tekniikka
Lisää tehoja
kantojen korjuuseen
n Kalle Kärhä
Kantojen hankinta energiaksi on
kasvanut nopeasti 2000-luvulla Suomessa: vuosituhannen alun
kymmenestä gigawattitunnista on
noustu kahteen terawattituntiin.
Parin viime vuoden aikana tosin
kantojen käyttömäärät ovat alkaneet polkea paikallaan. Suurimpina syinä tähän ovat kantomurskeen korkeat hankintakustannukset, ongelmat kantomurskeen laadunhallinassa sekä julkisuudessa
esitetyt, mustamaalaavat rinnastukset kivihiileen.
Ilman kantoja tavoitteita
ei saavuteta!
Metsäteho Oy:n ja Pöyry Management Consulting Oy:n tekemien
laskelmien mukaan kantomurs-
keen teknis-taloudellinen käyttöpotentiaali Suomessa on 2–11 terawattituntia riippuen kantojen
kustannuskilpailukyvystä, päästöoikeuksien hintatasosta ja metsänomistajien halusta myydä kantoja
energiaksi.
Jotta nykyistä korkeammat
kantomurskeen käyttömäärät
kyetään saavuttamaan, on kantomurskeen tuotantoa tehostettava:
hankintakustannukset on saatava kilpailukykyisemmälle tasolle niin kantojen nostossa, kuljetuksessa kuin murskauksessa ja
muussa käsittelyssä.
Metsäteho Oy:n ja TTS Tutkimuksen tutkimushankkeessa tarkasteltiin kantojen noston tehostamismahdollisuuksia ja määritettiin kannonnostotyön tuottavuus ja kustannukset kahdella
kannonnostolaitteella.
Maanmuokkaus
syö tehoja nostotyöstä
Kun nostettiin kuusikantoja, joiden läpimitta oli 30 senttimetriä,
Väkevä-Kantopilkkurilla, kannonnoston tehoajanmenekki oli
noin 50 sekunttia/kanto. Kun
nostetut kannot olivat kooltaan
40 senttimetriä, aikaa kului runsaat 70 sekunttia/kanto VäkeväKantopilkkurilla. Järvisen kannonnostolaitteella ajanmenek-
Rätingit pöytään
Tutkimuksen perusteella voidaan
sanoa, että Väkevä-Kantopilkkuri on tehokas kantojen nostolaite, jolla pystytään tuottamaan
hyvälaatuista kantoraaka-ainetta energiantuotantoon: silmävaraisesti arvioiden nostetut kannot olivat puhtaita ja kantopalat
olivat sopivankokoisia metsä- ja
kaukokuljetukseen.
Järvisen kannonnostolaite oli
tuottavuudeltaan heikompi kuin
Väkevä. Järvisen kannonnostolaitteen tuottavuustasoa tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että nostolaite oli tutkimuksessa vielä prototyyppiasteella ja lisäksi kaivuko-
neen kuljettajalla oli vain vähän
kokemusta Järvisen nostolaitteesta. Järvisen kannonnostolaitteen
suurimpana heikkoutena voidaan
pitää sitä, ettei nostettuja kantoja
pystytty kunnolla pilkkomaan ja
monet nostetut kannot sisälsivät
runsaasti maa-ainesta.
Tutkimuksessa esitettiin useita
tuoteparannuksia Järvisen kannonnostolaitteeseen. Nyt markkinoille on tullut uusi versio Järvisen kannonnostolaitteesta, jonka on rakentanut TunturiTec Oy
(www.tunturitec.com).
Alle 20 senttisiä ei nosteta
Kannonnosto on hyvin kallista
pienillä, 15 senttimetrin kannoilla. Kun kantoläpimitta kasvaa
20 senttimetriin, kannonnoston
kustannukset laskevat merkittävästi.
Tehdyn tutkimuksen pohjalta
ehdotetaan tiukennusta nykyisiin
kantojen korjuun suosituksiin:
kaikki läpimitaltaan alle 20 senttimetrin kannot jätetään nostamatta. Tiukempi minimikantorajaus tehostaisi kantomurskeen
hankintaa ja mahdollistaisi osaltaan esitettyjen kantomurskepotentiaalien täysmääräisemmän
hyödyntämisen Suomessa. n
á
Tehdyn tutkimuksen
pohjalta ehdotetaan
tiukennusta nykyisiin
kantojen korjuun
suosituksiin: kaikki
läpimitaltaan alle 20
senttimetrin kannot
jätetään nostamatta.
ki oli 14–19 prosenttia suurempi
kuin Väkevä-Kantopilkkurilla.
Kannonnostotyön tehotuntituottavuus Väkevä-Kantopilkkurilla ilman maanmuokkausta oli 11,2
m³/tunti (108 kantoa/tunti), kun
nostettiin kuusikantoja, jotka olivat
kooltaan 30 senttimetriä. Kun kantoläpimitta oli 40 senttimetriä, tehotuntituottavuus oli 14,9 m³/tunti (75 kantoa/tunti) Väkevä-Kantopilkkurilla. Kun maanmuokkaustyö (mätästys) liitettiin kannonnostoon, kannonnostotyön tuottavuus laski 21–27 prosenttia. Tutkimuksessa maanmuokkaus vei keskimäärin 3,3 tuntia/hehtaari Väkevä-Kantopilkkurilla.
Mestari – testeissä kannot nostanut metsäkoneyrittäjä Risto
Miikkulainen – ja Väkevä-Kantopilkkuri nostosavotan tauolla.
Kirjoittaja on Stora Enso Metsän
kehityspäällikkö.
FAKTA
Kannonnostoa Väkevä-Kantopilkkurilla. Ennen palstakasalle
siirtoa kannot paloiteltiin ja ravistettiin hyvin. Kuvassa näkyy,
ettei testileimikosta oltu kerätty hakkuutähteitä talteen. Hakkuutähteet haittasivat kantojen nostoa, kun kuljettajan oli
kaivettava nostettavia kantoja esiin hakkuutähteiden alta.
NRO 3
21. 2. 2013
NRO 3
21. 2. 2013
400
350
300
250
200
150
100
50
0
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Kantoläpimitta (cm)
á
Molemmat kannonnostolaitteet
olivat tela-alustaisessa Hitachi EX
225 USR -kaivukoneessa, joka oli
teholtaan 122 kW ja painoltaan 24
tonnia. Kaivukonetta kuljetti kokenut kannonnostoyrittäjä. Kantoja
nostettiin kahdessa päätehakkuukuusikossa Etelä-Suomessa vuosina 2008 ja 2009. Väkevä-Kantopilkkurilla kannonnostotyöhön
liitettiin myös maanmuokkaus;
ohjeistus oli noin 1 600 – 1 700
mätästä/hehtaari.
Huolellisen nostotyön jäljiltä nostetut kannot olivat hyvälaatuisia:
puhtaita ja palakooltaan sopivia metsä- ja kaukokuljetukseen.
Suhteellinen kustannus (%)
Tutkitut kannonnostolaitteet olivat:
• Armas Hirvosen (A Hirvonen Oy, www.ahirvonenoy.net) kehittä mä Väkevä-Kantopilkkuri.
Väkevä-Kantopilkkuri on
nykyisin käytetyin kannon nostolaite Suomessa. Väkevä- kannonnostolaite painoi
1 300 kg.
• Toisen tutkitun kannonnosto laitteen oli kehittänyt Markku
Järvinen (Oy Kappelinranta –
Kapellstrand Ab). Sen paino oli
1 800 kg, ja se oli kolmas
kehitysversio nostolaitteesta.
á
Väkevä ja Järvinen
testipenkissä
Kannonnostotyön suhteelliset kustannukset Väkevä-kannonnostolaitteella nostetun kannon läpimitan suhteen. Kustannukset 100,
kun kantoläpimitta oli 30 senttimetriä. Kun kannonnostossa vältetään
hyvin pienikokoisten, läpimitaltaan alle 20 senttimetrin kantojen nosto, kannonnostotyön kustannustehokkuutta voidaan parantaa selvästi. Kannonnostotyön ohjeistuksen lisäksi tärkeässä roolissa on siis
myös kannonnostotyömaiden valinta.
37