1B Oman osaamisen anaysointi ja tunnistaminen

Marika Alhonen
1B Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen
Pohdin tässä esseessä omaa osaamistani ja ammatillisia kehittymiskohteita opettajan
koulutuksen aikana.
Koulutukseni, ammatillinen pätevyyteni ja ammatillisen opettajan osaamiseni tällä hetkellä
Tämänhetkinen työnkuvani HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa koostuu kolmesta eri osaalueesta: sidosryhmävastaavan työstä, kehittämis- ja projektityöstä sekä SYMBIO-ohjaajan
työstä. Sidosryhmävastaavan roolissa kehitän yksikkömme Porvoo Campuksen profiilia ja autan
sen tunnetuksi tekemisessä. Tämän lisäksi osallistun sekä organisaation sisäisiin, että
kansainvälisiin kehittämishankkeisiin projektipäällikkönä ja projektiryhmän jäsenenä.
Työnkuvani kolmas osa liittyy yrittäjyyden oppimisympäristöön SYMBIOon, jota olen ollut
rakentamassa ja, jossa toimin jatkossa opiskelijoiden ohjaajana. Suoritin viime vuonna HAAGAHELIAn järjestämän yrittäjyyspedagogiikan erikoistumisopinnot ja pyrin nyt hyödyntämään näitä
oppeja SYMBIOssa.
Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri Svenska handelshögskolanista. Mukaani tältä
opiskeluajalta sain laajaa ymmärrystä talouden ja yritysten toiminnasta, vahvan kielitaidon ja
merkittävän verkoston. Verkoston rakentumiseen vaikutti osaltaan kahden vuoden aktiivisuus
opiskelijakunnan toiminnassa. Kansainvälistä kokemusta olen saanut asuttuani kolmesti vuoden
jaksoissa ulkomailla. Työurani alkoi S-ryhmän kaupallisessa kenttäkoulutuksessa, jonka avulla
tähdätään kaupan alan esimies- ja johtotehtäviin. Ensimmäiset työtehtäväni liittyivät
markkinoinnin suunnitteluun ja myöhemmin työskentelin ryhmätasoisissa strategisissa
markkinoinnin kehittämisprojekteissa. Toimin myös asiakasvastuullisessa roolissa. Nämä
työtehtävät osaltaan kehittivät ymmärrystäni markkinoinnista yrityksen johtamisessa ja
kartuttivat kokemusta konsultoivasta asiakastyöstä. Kouluttamiseen liittyviä työtehtäviä minulla
on ollut ennen opiskeluaikaa, sen aikana sekä toimiessani koulutuspäällikkönä S-ryhmän
sisäisessä koulutuskeskuksessa Jollas Instituutissa. Tässä tehtävässä olin vastuussa sekä lyhyistä,
muutaman päivän pituisista koulutuksista, sekä yli vuoden kestävistä esimiesvalmennuksista.
Osallistuin valmennusten kehittämiseen ja tutustuin jatkuvasti uusiin menetelmiin ja erilaisiin
arviointityökaluihin ja niiden soveltamiseen osaksi esimiesvalmennuksia.
Vahvimmat kompetenssini liittyvät organisointiin, kehittämiseen ja johtamiseen. Osaan
hahmottaa kokonaisuuksia ja nähdä kehittämisen mahdollisuudet. Olen mukana monessa
verkostossa ja toimin mielelläni yhdessä muiden kanssa. Vahvuuksiani ovat myös
vuorovaikutustaidot; osaan kuunnella muita ja myös tuoda esille oman mielipiteeni. Olen
päättäväinen ja uskallan ottaa riskejä ja tarttua uusiin haasteisiin.
Opettajaidentiteettini nyt ja lähitulevaisuudessa
Ensimmäinen reaktioni tähän kysymykseen on: ”Mikä ihmeen opettajaidentiteetti? Ei ainakaan
sellainen perinteinen opettaja!” Asiaa pohdittuani alan kuitenkin löytämään muita lähtökohtia
opettajaidentiteetin kuvaamiselle. Koulutuspäällikkönä tunsi itseni pikemminkin osaamisen
kehittäjäksi, niin organisaation osaamisen kehittäjäksi, kuin opiskelijoiden omien osaamisen
kehittämisprojektien tueksi. Vähäsantanen puhuu artikkelissaan ”Ammatillisen opettajan
ammatti-identiteetti muutoksessa” siitä, miten ammatillisella opettajalla voi myös olla
eräänlainen kaksoisidentiteetti. Useimmilla on taustalla toinen tutkinto ja toisen alan
työkokemusta, esim. insinöörin tutkinto ja työ, ja tästä syystä opettaja tuntee itsensä sekä
insinööriksi, että opettajaksi. Itselläni on vahvasti myös kauppatieteilijän identiteetti orastavan
opettajan identiteetin rinnalla.
Olen viime aikoina kovasti kiinnostunut coachingin mahdollisuuksista ja miten sen avulla voidaan
auttaa toista ihmistä löytämään ne omat vastaukset ja etenemispolut. Ehkä tämä on sitä minun
omaa opettajaidentiteettiäni, olla coachina jonkun toisen oppimisprosessin tukena. Toimiessani
opiskelijoiden ohjaajina SYMBIOssa näen, että minulla on eniten annettavaa opiskelijoiden
yrittäjäidentiteetin muodostumisen tukena ja tässä juuri coaching sopii työtapana hyvin
kuvioon. Pidän myös ajatuksesta olla opettajana mukana kehittämässä työyhteisöä ja
esimerkiksi kollegoiden tukena ja sparraajana heidän ammatillisessa kehittymisessään. Tämä on
hyvin linjassa Anneli Järvisen artikkelissaan ”Opettajan ammatillinen kehitysprojekti ja sen
tukeminen” kuvaamaan yhteisöorientaation kanssa. Järvisen artikkelissa yhteisöorientaatio
tarkoittaa opettajan kiinnostusta osallistua eri kehitysprojekteihin ja organisaation
päätöksentekoon.
Henkilökohtaiset kehittymis- ja kouluttautumishaasteeni opettajan pedagogisissa opinnoissa
Nämä opettajan pedagogiset opinnot ovat minulle ammatillinen kehittymisprosessi, jossa
tavoittelen osaksi oman roolini muuttamista organisaatiossa (asiantuntijasta ohjaajaksi ja
kehittäjäksi) ja osaksi ammatillisen osaamiseni dokumentoimista ja näkyväksi tekemistä
(oppimisportfolio ja opettajan pätevyys). Näen nyt, että tämä on hyvä mahdollisuus reflektoida
omaa ammatillista osaamista ja viitoittaa tulevia kehityssuuntia. Anneli Järvinen painottaa
artikkelissaan reflektiivisten taitojen kehittämisen merkitystä heti opettajaopintojen alussa ja
minusta tämä on tärkeä asia. Haluan myös käyttää tämän mahdollisuuden tehdäkseni itselleni
selväksi mistä ammatillinen osaamiseni koostuu, mistä haluan sen tulevaisuudessa koostuvan ja
dokumentoida tämä kehityspolku. Tässä vaiheessa olisi kiinnostava oppia ja kokeilla itse jotakin
uutta tapaa dokumentoida oppimisprosessia, esimerkiksi kirjoittamalla oppimisblogia prosessin
aikana. Olen vastikään aloittanut coaching-taitojeni kehittämisen (EntreCoach-projekti) ja yritän
mahdollisuuksien mukaan liittää coachingin myös opettajan pedagogisiin opintoihin. Odotan
kovasti muilta ja muiden kanssa yhdessä oppimista ja uskon, että pienryhmissä voidaan
saavuttaa paljon sellaista, johon ei yksin voisi päästä. Hyvä dialogi ohjaajien ja opettajien kanssa
on Järvisen mukaan tärkeä oppimisprosessin kannalta. Itse lisäisin tähän hyvän dialogin
opiskelijakollegoiden ja etenkin oman pienryhmän kanssa.
Huomioita resursseista, ajankäytöstä ja odotuksista osallistua ammatilliseen
opettajankoulutukseen
Työn ohella tehtävä aikuisopiskelu asettaa suuria haasteita ajankäytölle. Omalla kohdallani näen
tärkeäksi yrittää liittää opettajanopinnot mahdollisimman oikeaksi osaksi muita työtehtäviä.
Yritän löytää yhtymäkohtia meneillään oleviin työtehtäviin ja toisaalta myös päästä
osallistumaan sellaisiin hankkeisiin, joista olisi suoraa hyötyä opinnoille. Pyrin myös
osallistamaan muutaman kollegan opiskeluprosessiini sparraajina ja palautteen antajina.
Odotukseni ryhmälle on itsenä likoon laittamista ja tuen antamista, erityisesti pienryhmässä.
Kehitysprosessin on mielestäni tunnuttava jossain, muuten mitään muutosta ei pääse
tapahtumaan. Kehittymisen pohjalle tarvitaan myös palautetta ja pienryhmässä opiskelijoilla on
hyvä mahdollisuus harjoitella palautteen antamista toisille ja myös tämän palautteen
hyödyntämistä omassa kehityksessä. Ohjaajalta toivon coachaavaa otetta, paljon palautetta ja
oppimisprosessin tukemista.
Lähteet:
Järvinen, A. 1999. Opettajan ammatillinen kehitysprosessi ja sen tukeminen. (verkkoversio
artikkelista www. Haaga-helia.fi/aokk.)
Vähäsantanen, K. 2007. Ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muutoksessa. Teoksessa
A.Eteläpelto, K.Collin, & J.Saarinen (toim.). 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY.