Marika Alhonen 1B Oman osaamisen analysointi ja tunnistaminen Pohdin tässä esseessä omaa osaamistani ja ammatillisia kehittymiskohteita opettajan koulutuksen aikana. Koulutukseni, ammatillinen pätevyyteni ja ammatillisen opettajan osaamiseni tällä hetkellä Tämänhetkinen työnkuvani HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa koostuu kolmesta eri osaalueesta: sidosryhmävastaavan työstä, kehittämis- ja projektityöstä sekä SYMBIO-ohjaajan työstä. Sidosryhmävastaavan roolissa kehitän yksikkömme Porvoo Campuksen profiilia ja autan sen tunnetuksi tekemisessä. Tämän lisäksi osallistun sekä organisaation sisäisiin, että kansainvälisiin kehittämishankkeisiin projektipäällikkönä ja projektiryhmän jäsenenä. Työnkuvani kolmas osa liittyy yrittäjyyden oppimisympäristöön SYMBIOon, jota olen ollut rakentamassa ja, jossa toimin jatkossa opiskelijoiden ohjaajana. Suoritin viime vuonna HAAGAHELIAn järjestämän yrittäjyyspedagogiikan erikoistumisopinnot ja pyrin nyt hyödyntämään näitä oppeja SYMBIOssa. Olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri Svenska handelshögskolanista. Mukaani tältä opiskeluajalta sain laajaa ymmärrystä talouden ja yritysten toiminnasta, vahvan kielitaidon ja merkittävän verkoston. Verkoston rakentumiseen vaikutti osaltaan kahden vuoden aktiivisuus opiskelijakunnan toiminnassa. Kansainvälistä kokemusta olen saanut asuttuani kolmesti vuoden jaksoissa ulkomailla. Työurani alkoi S-ryhmän kaupallisessa kenttäkoulutuksessa, jonka avulla tähdätään kaupan alan esimies- ja johtotehtäviin. Ensimmäiset työtehtäväni liittyivät markkinoinnin suunnitteluun ja myöhemmin työskentelin ryhmätasoisissa strategisissa markkinoinnin kehittämisprojekteissa. Toimin myös asiakasvastuullisessa roolissa. Nämä työtehtävät osaltaan kehittivät ymmärrystäni markkinoinnista yrityksen johtamisessa ja kartuttivat kokemusta konsultoivasta asiakastyöstä. Kouluttamiseen liittyviä työtehtäviä minulla on ollut ennen opiskeluaikaa, sen aikana sekä toimiessani koulutuspäällikkönä S-ryhmän sisäisessä koulutuskeskuksessa Jollas Instituutissa. Tässä tehtävässä olin vastuussa sekä lyhyistä, muutaman päivän pituisista koulutuksista, sekä yli vuoden kestävistä esimiesvalmennuksista. Osallistuin valmennusten kehittämiseen ja tutustuin jatkuvasti uusiin menetelmiin ja erilaisiin arviointityökaluihin ja niiden soveltamiseen osaksi esimiesvalmennuksia. Vahvimmat kompetenssini liittyvät organisointiin, kehittämiseen ja johtamiseen. Osaan hahmottaa kokonaisuuksia ja nähdä kehittämisen mahdollisuudet. Olen mukana monessa verkostossa ja toimin mielelläni yhdessä muiden kanssa. Vahvuuksiani ovat myös vuorovaikutustaidot; osaan kuunnella muita ja myös tuoda esille oman mielipiteeni. Olen päättäväinen ja uskallan ottaa riskejä ja tarttua uusiin haasteisiin. Opettajaidentiteettini nyt ja lähitulevaisuudessa Ensimmäinen reaktioni tähän kysymykseen on: ”Mikä ihmeen opettajaidentiteetti? Ei ainakaan sellainen perinteinen opettaja!” Asiaa pohdittuani alan kuitenkin löytämään muita lähtökohtia opettajaidentiteetin kuvaamiselle. Koulutuspäällikkönä tunsi itseni pikemminkin osaamisen kehittäjäksi, niin organisaation osaamisen kehittäjäksi, kuin opiskelijoiden omien osaamisen kehittämisprojektien tueksi. Vähäsantanen puhuu artikkelissaan ”Ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muutoksessa” siitä, miten ammatillisella opettajalla voi myös olla eräänlainen kaksoisidentiteetti. Useimmilla on taustalla toinen tutkinto ja toisen alan työkokemusta, esim. insinöörin tutkinto ja työ, ja tästä syystä opettaja tuntee itsensä sekä insinööriksi, että opettajaksi. Itselläni on vahvasti myös kauppatieteilijän identiteetti orastavan opettajan identiteetin rinnalla. Olen viime aikoina kovasti kiinnostunut coachingin mahdollisuuksista ja miten sen avulla voidaan auttaa toista ihmistä löytämään ne omat vastaukset ja etenemispolut. Ehkä tämä on sitä minun omaa opettajaidentiteettiäni, olla coachina jonkun toisen oppimisprosessin tukena. Toimiessani opiskelijoiden ohjaajina SYMBIOssa näen, että minulla on eniten annettavaa opiskelijoiden yrittäjäidentiteetin muodostumisen tukena ja tässä juuri coaching sopii työtapana hyvin kuvioon. Pidän myös ajatuksesta olla opettajana mukana kehittämässä työyhteisöä ja esimerkiksi kollegoiden tukena ja sparraajana heidän ammatillisessa kehittymisessään. Tämä on hyvin linjassa Anneli Järvisen artikkelissaan ”Opettajan ammatillinen kehitysprojekti ja sen tukeminen” kuvaamaan yhteisöorientaation kanssa. Järvisen artikkelissa yhteisöorientaatio tarkoittaa opettajan kiinnostusta osallistua eri kehitysprojekteihin ja organisaation päätöksentekoon. Henkilökohtaiset kehittymis- ja kouluttautumishaasteeni opettajan pedagogisissa opinnoissa Nämä opettajan pedagogiset opinnot ovat minulle ammatillinen kehittymisprosessi, jossa tavoittelen osaksi oman roolini muuttamista organisaatiossa (asiantuntijasta ohjaajaksi ja kehittäjäksi) ja osaksi ammatillisen osaamiseni dokumentoimista ja näkyväksi tekemistä (oppimisportfolio ja opettajan pätevyys). Näen nyt, että tämä on hyvä mahdollisuus reflektoida omaa ammatillista osaamista ja viitoittaa tulevia kehityssuuntia. Anneli Järvinen painottaa artikkelissaan reflektiivisten taitojen kehittämisen merkitystä heti opettajaopintojen alussa ja minusta tämä on tärkeä asia. Haluan myös käyttää tämän mahdollisuuden tehdäkseni itselleni selväksi mistä ammatillinen osaamiseni koostuu, mistä haluan sen tulevaisuudessa koostuvan ja dokumentoida tämä kehityspolku. Tässä vaiheessa olisi kiinnostava oppia ja kokeilla itse jotakin uutta tapaa dokumentoida oppimisprosessia, esimerkiksi kirjoittamalla oppimisblogia prosessin aikana. Olen vastikään aloittanut coaching-taitojeni kehittämisen (EntreCoach-projekti) ja yritän mahdollisuuksien mukaan liittää coachingin myös opettajan pedagogisiin opintoihin. Odotan kovasti muilta ja muiden kanssa yhdessä oppimista ja uskon, että pienryhmissä voidaan saavuttaa paljon sellaista, johon ei yksin voisi päästä. Hyvä dialogi ohjaajien ja opettajien kanssa on Järvisen mukaan tärkeä oppimisprosessin kannalta. Itse lisäisin tähän hyvän dialogin opiskelijakollegoiden ja etenkin oman pienryhmän kanssa. Huomioita resursseista, ajankäytöstä ja odotuksista osallistua ammatilliseen opettajankoulutukseen Työn ohella tehtävä aikuisopiskelu asettaa suuria haasteita ajankäytölle. Omalla kohdallani näen tärkeäksi yrittää liittää opettajanopinnot mahdollisimman oikeaksi osaksi muita työtehtäviä. Yritän löytää yhtymäkohtia meneillään oleviin työtehtäviin ja toisaalta myös päästä osallistumaan sellaisiin hankkeisiin, joista olisi suoraa hyötyä opinnoille. Pyrin myös osallistamaan muutaman kollegan opiskeluprosessiini sparraajina ja palautteen antajina. Odotukseni ryhmälle on itsenä likoon laittamista ja tuen antamista, erityisesti pienryhmässä. Kehitysprosessin on mielestäni tunnuttava jossain, muuten mitään muutosta ei pääse tapahtumaan. Kehittymisen pohjalle tarvitaan myös palautetta ja pienryhmässä opiskelijoilla on hyvä mahdollisuus harjoitella palautteen antamista toisille ja myös tämän palautteen hyödyntämistä omassa kehityksessä. Ohjaajalta toivon coachaavaa otetta, paljon palautetta ja oppimisprosessin tukemista. Lähteet: Järvinen, A. 1999. Opettajan ammatillinen kehitysprosessi ja sen tukeminen. (verkkoversio artikkelista www. Haaga-helia.fi/aokk.) Vähäsantanen, K. 2007. Ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muutoksessa. Teoksessa A.Eteläpelto, K.Collin, & J.Saarinen (toim.). 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY.