1. No category

1 | 2 015
TOIMIHENKILÖKESKUS JÄRJESTÖ ST TK : N LEHTI
STTK:n edunvalvontaa
johtaa nyt Katarina Murto.
Sivu 6 - 8 .
Kohti uutta
keskusjärjestöä?
Sivut 16 -17.
Emma Koskimaa on
opiskelijoiden uusi
puheenjohtaja.
Sivut 2 2 .
Halpabussit
käyvät hintasotaa.
Sivut 2 8 -2 9.
POLITIIK AN TUTKIJA JUSSI WESTINEN :
PUOLUEEN
PUHEENJOHTAJALLA
ON VÄLIÄ.
Sivut 6 -9.
PÄÄKIRJOITUS
Älä usko kaikkea mitä
sinulle puhutaan
» Vaalit lähestyvät ja se näkyy siinä, että poliittinen puhe hallitsee lähes kaikkea
mediatilaa.
Kun elämme vaikeita aikoja, niitä on kosolti jo takana eikä edessäkään häämötä
loistava tulevaisuus, poliitikkojen puheita, lupauksia ja aikomuksia kannattaa
kuunnella todella herkällä korvalla. Olisi tärkeää myös kyetä erottamaan olennaiset asiat epäolennaisista.
Jos poliitikko esimerkiksi väittää kurovansa kestävyysvajeen umpeen sillä, että
leikataan kehitysapua, hän yksinkertaisesti valehtelee. Tai puhuu muunneltua
totuutta, kuten politiikassa tavataan sanoa.
Jos poliitikko ainoastaan esittää, painottaa, vaatii tai korostaa, hän ei tosiasiassa
sano mitään. Nyt on korkea aika konkretisoida se, mistä otetaan, mihin satsataan
ja mikä jätetään koskematta. Se on äänestäjän kuluttajasuojaa.
Ja kun tiedämme, että esimerkiksi julkisten varojen suurimmat menot syntyvät
sosiaali- ja terveyspuolella, ei kauheasti kannata innostua poliitikosta, joka lupaa
sinulle uuden pururadan, tienpätkän tai siltarummun kotiseudullesi.
Äänestäjän on hyvä selkeyttää itselleen viimeistään nyt, mistä talouden ja työllisyyden eli suomalaisen hyvinvoinnin kivijalat rakentuvat. Ei kannata uskoa kaikkia
esityksiä, joita ideologioiden nimissä sinkoilee. On aivan eri asia esittää jotain
näppärää konkreettista uudistusta kuin miettiä monimutkaisempaa kokonaisuutta,
jolla talous saadaan kasvuun, investoinnit piristymään ja työpaikkoja syntymään.
Olisi ihana uskoa helppoihin ratkaisuihin, mutta valitettavasti sellaisia ei nyt ole
tarjolla.
Kannattaa huomioida sekin, että jos ja toivottavasti kun kasvu joskus alkaa,
emme ehkä koskaan saavuta tasoa, jolta se laskuun lähti. Suomeksi sanottuna
se tarkoittaa, että jostain on luovuttava. On siis myös arvovalintojen aika. Kysy
itseltäsi, mikä oikeasti on tärkeää.
Maailmassa mikään ei ole muuttumatonta, ei ole koskaan ollutkaan. Muutos on
vain niin kovin nopeaa, että emme meinaa kukaan pysyä sen vauhdissa mukana.
Mutta yrittää silti pitää ja poliitikon erityisesti. Hän tekee työtä kansalaisten luottamuksen ansiosta ja hänen palkkansa maksetaan meidän yhdessä maksamistamme
veroista. Meillä äänestäjillä on lupa vaatia tulosvastuuta. (mlr)
TAPETTI
Tuopissa kuohuu
» Alkoholi on herkkä asia. Taannoin peruspalveluministeri Susan-
na Huovinen (sd) pohti, auttaisiko alkoholihaittojen vähentämisessä
keskioluen laimentaminen. Kuohut löivät tuoppien reunojen yli ja asia
haudattiin. Nyt Keskustan tavoitepapereissa lukee, että keskioluen myynnin lakkauttaminen vähittäismyynnin puolella voisi hillitä juomista. Yli
läikkyi sekin tuoppi.
Alkoholista pitää uskaltaa puhua ja yhtäkään sen kulutuksen hillitsemiseen liittyvää aloitetta ei saisi pilkata. Alkoholi tappaa vuosittain
liian monta ihmistä, mutta me kohtuukäyttäjät päätämme siitä, missä,
miten ja minkälaatuista tavaraa missäkin myydään ja tarjotaan. Luulen,
että emme osaa katsoa asiaa ongelmaisen – emmekä myöskään vastuuta
kantavien päättäjien silmin - vaikka pitäisi.
Keskustelu jatkukoon. Keskustelemattomuus alkoholin ympärillä tulee
veronmaksajalle liian kalliiksi. (mlr)
STTK-lehti
Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:järjestölehti
40. vuosikerta
Julkaisija
STTK ry
Päätoimittaja,
toimitussihteeri
Marja-Liisa Rajakangas
Toimitus
Käyntiosoite
Mikonkatu 8 A, 6. kerros
Postiosoite
PL 421, 00100 Helsinki
Puhelin
(09) 13 15 21
Telefax
(09) 652 367
Internet
www.sttk.fi
E-Mail
STTK:n toimiston henkilöstö:
[email protected]
STTK-lehden posti:
[email protected]
Ilmoitukset
Kaupalliset ilmoitukset, myynti,
trafiikki ja laskutus:
toimitussihteeri
Marja-Liisa Rajakangas
Osoitteenmuutokset
Osoitteenmuutokset tulee
tehdä kirjallisesti omaan
jäsenliittoon
– EI keskusjärjestöön eikä
lehden toimitukseen.
Ulkoasu
Ilkka Eskola/Hansaprint Oy
Painopaikka
HANSAPRINT 2015 / STTK15_01
Painos 40 000
Lehden paperi
GalerieFine Silk 70g
Kannen kuva
Politiikan tutkija Jussi Vesti.
Kuva: Ari Korvola
Ilmestymis- ja
aineistoaikataulu
Numero 2/2015
Aineisto 9.3.2015
Ilmestyy 23.3.2015
ISSN 1237-9921
1 | 2 015
TOIMI HENKI
LÖKES KUS
JÄRJE STÖ
STTK:n edun
valvontaa
johtaa nyt Kata
rina Murto.
Sivu 6 - 8 .
Kohti uutt
keskusjärjest a
öä?
Sivut 16 -17.
Emma Kosk
imaa on
opiskelijoide
n uusi
puheenjohtaja
.
Sivut 2 2 .
Halp
käyvät hintabussit
asotaa.
Sivut 2 8 -2
9.
POL ITIIK
AN TUT KIJA
JUS SI WES
TIN EN
PUOLUEEN
PUHEENJO
ON VÄLIÄ. HTAJALLA
Sivut 6 -9.
2 sttk 1 * 2015
ST TK : N LEHTI
:
SISÄLLYS
2 Pääkirjoitus.
4 Lyhyesti.
5 Koti- ja kansantalous eivät
ole sama asia.
6 Puoluejohtajan persoona
näkyy kannatuksessa.
Politiikan tutkijan mielestä
pomolla on väliä.
10 Tiukka ja tavoitteellinen
neuvottelija.
Katarina Murto on STTK:n uusi
edunvalvontajohtaja.
12 ”Nuorten on annettava
uudistaa ay-liike.”
Mikäfiilis-kampanja tukee
järjestäytymistyötä.
13 Poliitikot epätasa-arvon
asialla.
Pekka Sipola
14 Työelämään uutta
johtajuutta.
Haastattelussa STTK:n
edustajiston uusi puheenjohtaja
Merja Mäkiniemi.
Jokaiselle on turvattava elämiseen riittävä palkka.
Vastoin tahtoaan osa-aikatyötä tekevät
joutuvat yhä useammin turvautumaan
yhteiskunnan apuun.
16 ”Aika on kypsä voiman
kokoamiselle.”
STTK:n liitot liputtavat uuden
keskusjärjestön perustamiseen
tähtäävälle selvitystyölle.
STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murron
haastattelu aukeamalla 10-11.
18 Järjestötyö on sydämen asia.
Ulla Hyvönen vaihtoi
nuorisohommat alueelliseen
edunvalvontaan.
19 Komissio povaa kasvua ja
muistuttaa riskeistä.
REMES
20 Puhutaan alkoholista.
21 Samma på svenska.
22 Emma Koskimaa on
STTK-Opiskelijoiden uusi
puheenjohtaja.
23 Työlounaalla.
24 Tätä mieltä STTK.
25 Voi hyvin.
26 Terrorin uhka on pysynyt
vakaana.
EU-maat eivät käy terrorismin
vastaista sotaa.
28 Halpabussiyhtiöt käynnistivät
hintasodan.
Helsingistä voi päästä
Tampereelle parilla eurolla.
30Kirjat.
31Ristikko.
3 sttk 1 * 2015
UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas
Katarina Murto STTK:n johtajaksi
» Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntarankingtutkimus selvittää, kuinka vetovoimaisia
Suomen eri seutukunnat ovat yritysten sijaintipaikkoina. Kärkipaikan saavutti jo toistamiseen
Seinäjoen seutukunta. Seuraaviksi sijoittuivat
Hämeenlinnan ja Vaasan seutukunnat.
Kuntakohtaisessa vertailussa kolmen kärki
oli Kaarina, Lieto ja Nurmijärvi. Kuntaranking
sisältää vertailun 25 suomalaisesta seutukunnasta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja
yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2043 yritysjohtajaa eri puolilta
Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on kaikkiaan
hieman alle 90 000.
Hyvän yritysilmaston elementit
Seutukunnan sijoittumiseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja
huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta
tai elinkaaren vaiheesta, yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana
kuntapäätöksentekoa, lupaprosessien nopeus
ja sujuvuus sekä yritysten mahdollisuudet
osallistua julkiseen palvelutuotantoon.
- Parhaimmillaan hyvä yritysilmasto saa
kunnassa aikaan positiivisen kierteen, sanoo
Kuntaranking-tutkimuksesta vastannut asiantuntija Jari Huovinen.
- Kun yritykset pitävät aluetta vetovoimaisena, myös yrittäjyysaktiivisuus tai yritystiheys
kehittyy usein positiiviseen suuntaan. Tämä
puolestaan näkyy tulevina vuosina veroeurojen myötä kuntataloudessa ja kuntalaisten
hyvinvoinnissa.
Yritysjohtajien tutkimuksessa antamat risut
tai ruusut indikoivat usein pitkällä tähtäimellä
samansuuntaista muutosta myös kuntatalouden
tilastomuuttujissa.
Positiiviseen kierteeseen eivät kaikki kunnat
päässeet. Kuntien saamat keskimääräiset
pisteet notkahtivat lievästi alaspäin verrattuna
vuonna 2012 tehtyyn edelliseen tutkimukseen,
sanoo Huovinen.
- Kunnissa vannotaan elinvoimaisten yritysten ja niiden työpaikkojen nimiin, mutta tämä
ei näy riittävästi käytännön päätöksissä tai
kunnan prosesseissa.
4 sttk 1 * 2015
 Katarina Murto on valittu STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi.
Murto (43) on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri. Aiemmin hän
on työskennellyt SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana, Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden lakimiehenä ja notaarina Helsingin käräjäoikeudessa. Murto aloitti uudessa tehtävässään helmikuun alussa. Katarinan haastattelu löytyy lehdestä sivulta 10.
Ulla Hyvönen STTK:n alueasioista vastaavaksi
asiantuntijaksi
 Ulla Hyvönen on valittu STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi. Hän
siirtyi uuteen tehtävään tämän vuoden alusta. Alueasioista vastaava asiantuntija
toimii yhteyshenkilönä keskusjärjestön ja STTK:n aluetoimikuntien välillä.
Hyvönen (32) työskenteli aiemmin STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittisena
asiantuntijana. Hän on koulutukseltaan tradenomi. Ullan haastattelu on tässä
lehdessä sivulla 18.
Ammattiliitto Pro siirtyi videoaikaan
 Ammattiliitto Pro on julkaissut verkkosivuillaan netti-tv:n, jonka nimi on ProTV.
Säännöllistä ohjelmaa tuottava videokanava on ay-liikkeessä ensimmäinen lajissaan.
- Pro uudistaa monella tavalla toimintaansa palvellakseen nykyisiä ja tulevia
jäseniä nykyaikaisilla välineillä. Netti-tv on tästä tuore esimerkki. ProTV aloittaa
videoilla, mutta tulevaisuudessa tavoitteena ovat myös suorat tv-lähetykset, sanoo
Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
ProTV:ssä julkaistaan useita eri ohjelmaformaatteja, joissa ensisijainen näkökulma on työelämä.
- Kanavan kohderyhmää ovat nuorehkot työelämässä olevat tai sinne hakevat katselusukupolvet. Ohjelmatyypeissä on vakavia asiaohjelmia, mutta myös kevyehköä
työelämähömppää, sanoo Pron viestintäjohtaja Jaana Aaltonen.
Videokanava ei korvaa mitään Pron nykyistä viestintämuotoa, vaan on lisä vanhaan palettiin.
SuPerin selvitys: Kotihoito on kriisissä
Hansaprintin kuva-arkisto
Kuntarankingin
kärjessä Seinäjoen
seutu
 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuoreen selvityksen mukaan kotihoito
on yhä pahenevassa kriisissä. Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä
ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kahden vuoden aikana. Ne koskevat
pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn
kuormittavuutta. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja
palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on
liian vähän henkilökuntaa. Vastaajista 93 prosenttia toivoi lisää lähi- ja perushoitajia.
Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaa-
KOLUMNI
[email protected]
tivampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa.
88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana.
Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä
ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan
vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista.
Kesällä 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa
vähennetään. Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä
vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn
organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen, vaan tarvitaan lisää henkilökuntaa.
Selvityksen tarkoituksena oli tutkia kotihoidon tilannetta. Kotihoidon työntekijöille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 408 superilaista lähi- ja perushoitajaa.
Pardia haluaa hallitusohjelmalta hallittua
valtion palvelujen kehittämistä
 Palkansaajajärjestö Pardia on julkaisut tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan. Lähtökohtana hallitusohjelmatavoitteissa on, että yhteiskunta ja
talouselämä tarvitsevat toimiakseen tehokasta ja vahvaa valtionhallintoa.
– Valtion tulevaisuuden rooli ja tehtävät tulee määritellä selkeällä,
ennakoitavalla ja parlamentaarisesti sitovalla tavalla pitkälle tulevaisuuteen.
Viime vuosien määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja
tehtävät eivät enää kohtaa, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.
Kun valtion voimavaroja on karsittu, tulee lainsäädäntöäkin muuttaa
vastaamaan tehtyjä muutoksia.
– Tehtäviä ja voimavaroja määriteltäessä on otettava huomioon, että
pelkkä yövartijavaltio ei tuota riittäviä valtion tarjoamia laadukkaita ja tasaarvoisia palveluja. Myös veropohjan ja -kertymien tulee olla riittävät, jotta
palveluita voidaan tuottaa ja niiden laatu turvata. Kansallinen kilpailukyky
syntyy investoinneista myös valtion palveluihin, kuten hyvään hallintoon,
koulutukseen ja tutkimukseen.
Suomalaisessa työelämässä on tehty viime vuosina enemmän organisaatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa ja aktiivisin muutosten
toteuttaja on ollut valtionhallinto.
– Ennen kuin tehdään päätöksiä uusista säästötalkoista, on hyvä muistaa,
että toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion
tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointien tekemisen, Simola muistuttaa.
Tehy: Paperittomille oikeus terveyspalveluihin
 Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy tukee hallituksen lakiesitystä, jolla turvattaisiin terveyspalvelut niin sanotuille paperittomille.
Suomessa olevilla paperittomilla ei ole tällä hetkellä oikeutta julkisiin
terveyspalveluihin lukuun ottamatta kiireellistä hoitoa. Esimerkiksi lapset ja
raskaana olevat paperittomat eivät näin ollen saa välttämättömiä terveyspalveluita. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joissa
on sovittu kaikkien ihmisten oikeudesta terveyteen. Samoin lasten oikeuksien sopimuksessa on sovittu jokaisen lapsen oikeudesta terveyteen.
- Suomessa on nyt turvattava paperittomille lakiesityksen mukainen
välttämätön hoito kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia kunnioittaen, sanoo
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
-Terveydenhuoltohenkilöstön ei kuulu työssään ottaa kantaa hoidettavan
maassa olon laillisuuteen tai laittomuuteen vaan ainoastaan hoidon tarpeeseen. Tämä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden työn perustavanlaatuinen eettinen lähtökohta, Vesivalo muistuttaa.
Paperittomien hoidon järjestäminen on inhimilliseltä kannalta tärkeää,
mutta sillä on myös kansanterveydellisiä vaikutuksia esimerkiksi vakavien
tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä.
Koti- ja kansantalous
eivät ole sama asia
» Aika ajoin talouspuheessa vilahtaa kotitalouden
ja kansantalouden vertailu. Klassikkona voidaan
pitää pääministeri Margaret Thatcherin tokaisua,
jossa hän kehotti hoitamaan valtiontaloutta samoin
periaattein kuin kotitaloutta.
Erityisen usein vertailu nousee esille, kun puhujalla
on tavoite kauhistella julkisen velan suurta määrää.
Yksittäisen kotitalouden ja valtion velkaantumisia
vertailemalla puhuja pyrkii luomaan käsityksen, että
valtio elää holtittomasti yli varojen, mitä yksikään
kotitalous ei tekisi.
Kotitalouden ja valtion velkaantumisen vertailulle
ei ole asiallisia perusteita. Kyse on populistisesta
puheesta, jossa puhuja joko tietoisesti tai tietämättään sotkee asioita. Se, että tämän kaltainen
retoriikka osuu ja uppoaa, on yksi peruste sille,
että kansalaisten taloustietämyksen yleistä tasoa
pitäisi kovasti nostaa.
Erheelliseen vertailuun voi äkkiseltään haksahtaa.
Kotitalouksien bruttovelka on kokonaisuudessaan
samaa kokoluokkaa kuin julkisen sektorin velka:
reilut sata miljardia. Samaa kokoluokkaa on myös
yritysten bruttovelka. Sektorikohtaisessa vertailussa
on jotain tolkkua, mutta yksittäisen kotitalouden ja
julkisen sektorin velkasuhteiden ja käyttäytymisen
vertailussa ei ole päätä eikä häntää.
Ero yksittäisen kotitalouden ja julkisen vallan
välillä on elinkaari. Kotitaloudella on elinkaari, ikä.
Valtion ja kunnan elinikä on ”ääretön”. Kotitalouden
on suhteellisen rajatussa ajassa hankkiuduttava
veloista eroon. Työuran kesto on luonteva velkojen
takaisinmaksuaika. Julkisella sektorilla tätä rajoitusta ei ole.
Kun velan aikajänne on totaalisen erilainen, vertailu yksittäisen kototalouden ja julkisen vallan
välillä on vailla perusteita ja siitä on pohja pois.
Kun kuulen jonkun poliitikon tai muun viisastelijan
kauhistelevan suurta julkisen velan määrää perustelemalla sitä yksittäisen kotitalouden velkakäyttäytymisellä, poistan henkilön taloutta ymmärtävien
joukosta. Jos näin höpäjää pankinjohtaja, vaihdan
pankkia. Jos näin perustelee poliitikko, vaihdan
ehdokasta tai puoluetta.
Ralf Sund
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti.
5 sttk 1 * 2015
Kaksi kuukautta eduskuntavaaleihin:
PUOLUEJOHTAJAN
PERSOONA NÄKYY
KANNATUKSESSA
Kevään eduskuntavaaleissa kolme suhteellisen
tuoretta puoluejohtajaa pääsee kisaamaan
kannatuksesta. Vastaavaa ei ole nähty vähään
aikaan etenkään, kun kyse on suurista puolueista.
– Puolueen puheenjohtajalla on väliä.
Henkilövaihdokset näkyvät puolueiden
kannatuksessa, kertoo politiikan tutkija Jussi
Westinen Åbo Akademista
6 sttk 1 * 2015
»
7 sttk 1 * 2015
* Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Ari Korvola
»
Ä
änestäjien puoluevalintaan vaikuttaa
yllättävän paljon se, millaisia arvioita
he tekevät puoluejohtajista. Politiikan
tutkija Jussi Westinen näyttää taulukoistaan,
kuinka puolueiden kannatuskäyrät ovat muuttuneet puheenjohtajavaihdosten myötä.
– Puolue henkilöityy puheenjohtajassa. Äänestäjät pitävät puoluetta uskottavana, kun
puheenjohtajan persoona vastaa puolueen
profiilia, Westinen sanoo.
Kannatuslukuja ajatellen SDP:n Eero Heinäluoman pidättäytyminen vain yhteen puheenjohtajakauteen oli perusteltua, kuten hieman
aiemmin Kokoomuksen Ville Itälän.
– Jyrki Kataisen myötä kokoomuksen
kannatus lähti kasvuun.
Kataisen lähtö sen sijaan saattaa jättää
Westisen mukaan kokoomukseen samanlaisen
aukon kuin Paavo Lipponen jätti SDP:hen
8 sttk 1 * 2015
2005. Isoja saappaita on vaikea täyttää. SDP:ssa
siihen ei pysynyt Heinäluoma eikä Jutta Urpilainen.
Pääministeriltä odotetaan
tiettyä käytöstä
Kolmen suuren puolueen puheenjohtajalla
eli Keskustan Juha Sipilällä, Kokoomuksen
Alexander Stubbilla ja SDP:n Antti Rinteellä
on huhtikuussa näytön paikka. Heidän pitäisi lunastaa paikkansa nostamalla puolueen
kannatus vaaleissa edeltäjäänsä suuremmaksi
tai ainakin samoihin lukuihin.
Sipilän tehtävä näyttää helpolta, sillä Mari
Kiviniemen kaudella kannatus tipahti alle 16
prosentin. SDP:n Rinteellä ja varsinkin Kokoomuksen Stubbilla riittää kirittävää.
Westisen mukaan Stubb ei ole onnistunut
vakuuttamaan kokoomuksen vanhempaa kannattajakuntaa, mutta kylläkin nuoret.
– Stubb oli vaaleissa äänimagneetti, ja hänen ajateltiin tuovan kannatusta uuden ajan
poliitikkona ja kansansuosikkina, Westinen
muistuttaa.
– Poliitikot miettivät liian usein, miten muotoilla mielipiteensä. Stubb sanoo niin kuin ajattelee, ei silottele lauseita kuten Katainen. Hän
on oma itsensä.
Twiittailu ja pyöräily tiedotustilaisuuksiin
shortseissa ja lyhythihaisessa paidassa ei kuitenkaan istu vanhan kannattajakunnan arvoihin.
– Pääministeriltä odotetaan ilmeisen paljon
arvokkuutta.
Kokoomuksen hallituskumppanin SDP:n
uuden puheenjohtajan Antti Rinteen valinta oli
Westisen mukaan strateginen veto. Puolueen
kannatusta vuosi Perussuomalaisiin.
– Rinteen johdolla SDP:n kannatus on noussut. On silti muistettava, että puolue on historiallisesti todella alhaisissa lukemissa. Riittää
näytöksi, jos puolue saa vaaleissa kakkossijan.
Oppositioasemasta ei aina hyötyä
Juha Sipilän valinta Keskustan puheenjoh-
tajaksi ei lisännyt puolueen kannatusta heti.
– Sipilä-ilmiö on kypsynyt pikku hiljaa. Kun
hallituksen uudistukset alkoivat mennä päin
honkia, Sipilä pystyi tuomaan oppositiosta
omat vaihtoehtonsa.
Toinen oppositiopuolue Perussuomalaiset
on sitä vastoin menettänyt gallupkannatustaan. Puolue jätti hyödyntämättä vaalivoittonsa ja jäi hallituksen ulkopuolelle.
– Perussuomalaisten kannatus lähti kasvuun jo vuoden 2007 vaaleissa. Vuoden 2006
presidentinvaalit olivat nostattaneet Soiniilmiötä, Westinen kertoo.
– Perussuomalaisilla ei ole samanlaista
peruskannattajakuntaa kuin muilla suurilla
puolueilla. Sen kannatus riippuu pitkälti, mitkä
asiat nousevat ennen vaaleja keskusteluun.
Maahanmuutto ja eurokriisi ovat perussuomalaisille suotuisia teemoja.
Punainen lanka löydettävä
Westisen mukaan yhteistyö neljän suuren
puolueen kesken sujuu, syntyipä niistä tandem- tai trio-hallitus.
– Nykyinen aatteiltaan laaja hallitus on
osoittanut, että päätöksenteko muuttuu
hyvin vaikeaksi. Yksikään hallituspuolue ei
voi olla kovin tyytyväinen hallituksen aikaansaannoksiin.
Erimielisyyksiä riitti Kokoomuksen ja vasemmistoliiton kesken taloudesta ja vihreiden
ja kristillisdemokraattien kesken vähemmistökysymyksistä. SDP:n ja Kokoomus ovat yhä
eri mieltä julkisen talouden kestävyysvajeen
kattamisesta. Sixpack on kutistunut nelosiksi, joista vain RKP vaikuttaa selvinneen ilman
suuria riitoja.
– Yhteistä linjaa on ollut vaikea löytää.
Seuraavan hallituksen pitää löytää yhteinen
punainen lanka, Westinen sanoo.
Seuraavaa hallituskokoonpanoa ajatellen
Kokoomus ja Keskusta löytäisivät yhteisen
sävelen osittain talousratkaisuista ja yrittäjyydestä, mutta sukset menisivät ristiin
aluepolitiikassa.
– Keskusta varmasti muistaa, että edellisissä
porvarihallituksissa Kokoomus osasi taitavasti
tuoda esille hallituksen myönteiset ratkaisut,
mutta Keskusta jäi selittämään vaikeita päätöksiä.
Keskustan kannatus laski porvarihallitusten
jälkeen vuosina 1995 ja 2011.
Punamultahallitukset ovat olleet Keskustalle
suotuisia. Westinen muistuttaa, että punamultahallitukset tekivät paljon lehmänkauppoja,
mutta vaikeitakin päätöksiä syntyi.
– Hallitusyhteistyö ei syönyt kummankaan,
SDP:n ja Keskustan, kannatusta, koska ne eivät
kamppaile yhtä paljon samoista äänestäjistä
kuin Keskusta ja Kokoomus.
Perussuomalaisilla on Westisen mielestä
eniten yhteistä Keskustan kanssa.
– Myös perusuomalaisilla on ymmärrystä
aluepolitiikalle. Tosin Keskustan näkemys
maahanmuutosta on erilainen.
Toimihenkilöt kirjavaa väkeä
Toimihenkilöt äänestävät puolueita laidasta laitaan. Vuoden 2007 kokoomuksen Sari
Sairaanhoitaja-kampanja näkyy taulukossa
STTK:laisten äänivyörynä puolueelle. Normaalisti STTK:laisten äänet jakautuvat puolueiden
kesken miltei yhtä jämptisti kuin tulokset
vaali-iltana.
Sen sijaan akavalaiset suosivat kokoomusta.
SAK:laiset äänestävät työväenpuolueita, mutta
vuoden 2011 vaaleissa myös perussuomalaisia.
Westinen huomauttaa, että nykyisin ammattiasema ei leimaa yhtä tarkasti äänestymiskäyttäytymistä kuin aiemmin.
– ”Laajan keskiluokan” äänistä taistelevat
kaikki puolueet. Äänestäjä katsoo puolestaan
omaa lompakkoaan ja miettii vaihtoehtoja.
Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat Westisen
mukaan vaalien loppuasetelmat. Jos niihin
saadaan riittävästi jännitettä, kansa lähtee
uurnille.
KÄSI SYDÄMELLÄ
»
Milloin äänestit ensimmäistä kertaa, Jussi Westinen?
– Yhdeksänvuotiaana, koululaisvaaleissa 1994 äänestimme presidenttiehdokkaita.
Ehdokkaani ei mennyt läpi.
Millä perustein valitset oman ehdokkaasi?
– Asiakysymysosaamisen. Joskus ehdokas menee läpi, joskus ei. Tärkeintä on
äänestää.
Kumpi on parempi, sähköinen vai perinteinen äänestys?
– Tämä on paha. Sähköinen, jos kaikki saadaan toimimaan.
Pitäisikö Suomessa olla tasausjärjestelmä, joka korjaisi eduskunnan paikkalukua vastaamaan puolueen valtakunnallista kannatusta?
– Se olisi matemaattisesti perusteltua, mutta vaikea selittää helppotajuisesti.
Mitä mieltä olet vaalipiiriuudistuksesta?
– Vaalipiiriuudistus ei ole hyvä. Se yhdistää maantieteellisesti liian laajan alueen,
Etelä-Savon pohjoisosista Kotkaan saakka. Asukkailla ei välttämättä ole mitään
tekemistä toistensa kanssa, ja asiakysymykset ovat erilaiset eri alueilla. Lisäksi
muutos suosii ehdokkaita, joilla on tunnettavuutta. Vaalikamppailu vaatii enemmän rahaa.
Milloin äänestät, vaalipäivänä vai ennakkoon?
– Vaalipäivänä. Se on tullut tavaksi. Käydään vaimon kanssa äänestämässä ja
sitten keitetään espressot.
9 sttk 1 * 2015
STTK:n uusi edunvalvontajohtaja Katarina Murto on
Tiukka ja
tavoitteellinen
neuvottelija
* Teksti: UP/Tiina Tenkanen * Kuva: Pekka Sipola
STTK:n tuore edunvalvontajohtaja Katarina
Murto pitää nykyisen
työelämän kuvaa palkansaajan kannalta huolestuttavana. Keväällä hän
on mukana neuvottelemassa työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta
sekä neuvottelujärjestelmän uudistamisesta.
S
TTK:n uusi edunvalvontajohtaja, varatuomari Katarina Murto on innostunut
uudesta pestistään. Kulttuurialan työntekijäjärjestössä vietettyjen vuosien ja SAK:n
työehtoasioiden päällikkyyden jälkeen hän
uskoo olevansa valmis antamaan osaamisensa
ja kokemuksena edunvalvontajohtajan työhön.
- Tähänastisen urani aikana olen saanut
tehdä monipuolisia töitä. Tiedän haasteet,
jotka minua STTK:ssa odottavat, Murto kertoo.
Siirtyminen palkansaajakeskusjärjestöstä
toiseen ei aiheuta ristiriitaa.
– STTK:n ja SAK:n yhteistyö on ollut monissa asioissa hirveän hyvää. Näkemykset ovat
olleet samansuuntaiset, Murto luonnehtii
järjestöjen suhdetta.
Työelämän kuva huolestuttava
Nykyisen työttömyys- ja taloustilanteen keskellä työelämän kehittäminen on Murron
mukaan keskeistä.
– Nykyisen työelämän kokonaiskuva on
huolestuttava, hän luonnehtii.
Irtisanomiset, pirstaleiset työurat ja nollasopimukset lisäävät työelämän epävarmuutta.
Myös työnantajan ehdotukset muun muassa työaikojen sekä koeajan pidentämisestä
heikentäisivät toteutuessaan palkansaajan
asemaa.
– Jokaiselle on turvattava elämiseen riittävä
10 sttk 1 * 2015
palkka. Vasten tahtoaan osa-aikatyötä tekevät joutuvat yhä useammin turvautumaan
yhteiskunnan apuun, Murto muistuttaa.
Edunvalvojajohtaja kantaa huolta erityisesti pätkä- ja silpputyöntekijöistä. Heidän
työehtojaan on jo pitkän aikaa yritetty parantaa, mutta kunnon tuloksiin ei ole vielä
päästy. Myös nollatyösopimukset pitäisi lopettaa, ja irtisanotuista on pidettävä huolta.
Palkanalennukset eivät pelasta
Murto ei usko, että talouskriisi taittuisi palkanalennuksin, vaikka työnantajapuoli niitä
vaatiikin.
– Jos kansalaisten ostovoimaa rokotetaan,
se heikentää talouden tilannetta entisestään.
Ostovoima varmistetaan palkankorotuksin,
jotka tässä taloustilanteessa tosin voivat olla
melko maltillisia, Murto linjaa.
Hänen mielestään tuottavuutta voidaan lisätä työelämää
kehittämällä, jolloin esimerkiksi sairauslomat vähenevät. Työelämän laadun kehittämisessä ei Murron mukaan ole viime
vuosina juuri edetty.
Erityisesti työpaikoilla sopimisessa on Murron mukaan sopimusjärjestelmän kehittämisen paikka.
– Työpaikoilla ei neuvotella tarpeeksi. Päätökset ovat enemmän
ja vähemmän työnantajan sanelua, Murto toteaa.
”Neuvotellen ja sopien”
Ratkaisu nykyiseen taloustilanteeseen löytyy Murron mukaan
talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamisesta neuvotellen ja sopien.
– Avoimuus, yhteistyö ja luottamus ovat hyvän neuvottelun
edellytykset, Murto toteaa.
Hän kertoo olevansa tiukka, mutta vastapuolta kuunteleva neuvottelija. Omien liittojen ja hallinnon kuunteleminen on etusijalla.
– Olen tuloshakuinen neuvottelija.
Kulttuurialan liitosta innostus
Murto on valmistunut sekä tanssitaiteen maisteriksi että varatuomariksi.
- Nuoresta asti minulle oli selvää, että hankin kaksi ammattia.
Kymmenvuotisen tanssiuransa jälkeen Murto hakeutui juristiksi kulttuurialan ammattiliittoon Teatteri- ja Mediatyöntekijät
Temeen. Siellä hän innostui työmarkkinajuridiikasta.
– Tiesin, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä.
Murto kuvaa töitään ihmisläheisiksi ja merkityksellisiksi. Hän
pitää aikaansa runsaan 4 000 jäsenen kulttuurialan ammattiliitossa opettavaisena. Työnkuva sisälsi monipuolista edunvalvontaa
tes-neuvotteluista oikeudenkäyntiprosesseihin.
– Pidän ehdottoman tärkeänä, että minulla on sekä liitto- että
keskusjärjestötausta. Pitää ymmärtää kokonaiskuva työmarkkinoista, mutta myös se, missä ympäristössä liitot työskentelevät
KÄSI SYDÄMELLÄ
»
Mitä harrastat?
– Urheilen. Enimmäkseen juoksen, sillä sitä voi
tehdä missä vain.
– Luen paljon erilaista kirjallisuutta.
– Seuraan paljon esittävän taiteen tapahtumia,
teatteria, sirkusta, tanssia, elokuvia. Lasteni
kanssa käyn lastenteatterissa ja nukketeatterissa.
Nautitko esityksistä vai pohditko
esiintyjien työehtoja?
– Nautin toki. Mutta tiedän, että esiintyvän taiteilijan työehdot ja -olot eivät ihan kaikin osin
ole kunnossa. Siksi arvostan heidän kutsumustaan tehdä työtään.
Kenelle kuuluisalle Murrolle olet sukua?
– En kenellekään. En muusikko Janne Murrolle, en Varman Risto Murrolle, enkä diplomaatti Kaarlo Murrollekaan.
– En ole sukua edes Heikki Kahilalle, vaikka
olen omaa sukua Kahila.
[email protected]
KOLUMNI
Poliitikot
epätasa-arvon
asialla
» Tämän hallituksen piti viimeisimpänä hommanaan sopia
hoitovapaan puolittamisesta ja subjektiivisen päivähoitooikeuden osittaisesta rajaamisesta osana rakennepakettia. Ei sovittu, sillä hallituspuolueiden välinen osto- ja
myyntiliike ei saavuttanut sopua asiassa. Mitään esitystä
ei eduskunnalle anneta.
Tunnustan, että oma pettymykseni asiassa on kiivas ja
karvas. En kaivannut niinkään subjektiivisen päivähoitooikeuden rajaamista, sillä arvioin, että siinä asiassa on
aika monta kulmaa ja olisi voinut olla hankalat seurausvaikutukset vuosien viiveellä. Mutta se, että hallitus ei
pystynyt päättämään kotihoidontuen puolittamisesta tai
ylipäätään sen minkäänlaisesta uudistamisesta vanhempien
kesken, on asia, joka tehokkaasti estää miesten ja naisten
välisen tasa-arvon etenemistä vuosikausia tästä eteenpäin.
Totta kai tässäkin asiassa on monta mielipidettä. Se
on luonnollista. Ymmärrän heitä, jotka ovat sitä mieltä,
että perhevapaista pitää saada päättää perheiden sisällä.
Mutta nämä ihmiset eivät sitten enää saa eivätkä voi
samanaikaisesti vaatia tasa-arvoa sukupuolten välille ja
esimerkiksi samanarvoisesta työstä naiselle ja miehelle
samanarvoista euroa. Pitkät perhevapaat ja tasa-arvo
lyövät toisiaan pahasti korvalle.
On kymmenin tutkimuksin, selvityksin ja muilla kalkuloinneilla osoitettu, että naisten pahin loukku tasa-arvon
tiellä ovat pitkät perhevapaat. Tiivistäen: mitä pitempään
olet kotona hoitamassa lapsia, sen todennäköisemmin tiput
työelämän kehityksestä, urakehityksestä, palkkakehityksestä,
osaamisen kehittymisestä ja aikanaan eläkekehityksestä.
Kun sitten poliitikkojen pöydässä kaikkien juhlavien
tasa-arvopuheiden keskellä on konkreettinen rakenteellinen
uudistusmahdollisuus, jonka tiedetään pitkässä juoksussa
toimivan tasa-arvoa edistävästi, niin mitä tapahtuu? – Ei
yhtikäs mitään.
Osa riemuitsee, mutta tiedostakaa, että riemuitsijat
ovat epätasa-arvon asialla.
Kokonaisuudessa hallitus ja oppositio ovat loppujen
lopuksi samassa veneessä: toinen joukkue tavoitteli uudistusta, jota ei tullut. Toinen joukkue ei uudistusta edes
halunnut.
Tästä hallituksesta on sanottu, että se ei saa mitään
aikaiseksi. Se ei ole totta ja ajat ovat vaikeat. Mutta perhevapaajärjestelmän rukkaaminen oli asia, joka nimenomaan
oli poliitikkojen omissa käsissä. Homma jäi retuperälle ja
niin jäi tasa-arvokin taas kerran.
Seuraavaa momentumia ei hetkeen kannata odotella.
Hetki oli – ja meni.
11 sttk 1 * 2015
Juska Kivioja:
”Nuorten on
annettava
uudistaa ay-liike”
Nuorista ja nuorista aikuisista
vain joka toinen on löytänyt
tiensä ammattiliiton jäseneksi.
lityöt
Korvauksettomat y
12 sttk 1 * 2015
Naisen euro
* Teksti: UP/Mika Peltonen
S
TTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja
arvelee, että ay-liike ei ehkä ole pystynyt
luomaan nykyisille nuorille uskoa, että
liiton jäsenyys tuo paremman tulevaisuuden.
– Onneksi vain pieni porukka on jättänyt
liittymättä siksi, että vastustaa ammattiliittoja, Kivioja sanoo.
Alle 35-vuotiaista liitoon kuulumattomista suurin osa kertoi STTK:n viime vuonna
tehdyssä tutkimuksessa, ettei vain ole tullut
liittyneeksi liittoon. Toiseksi yleisin syy on, ettei
nuori työntekijä tiedä tarpeeksi liitoista tai
mihin liittoon hänen pitäisi liittyä ja miksi.
Jokainen voi olla päättäjä
Kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisellä Mikä fiilis?! - kampanjalla pyritään
muuttamaan nuorten mielikuvaa ammattiliitoista positiivisemmaksi.
Yksi kampanjan tärkeimmistä viesteistä
on, että ammattiliitossa jokainen voi olla
mukana päättämässä, mihin suuntaan työelämä etenee ja millaista töissä on.
– Järjestäytymisen edistämisen kampanja
on 20-35-vuotiaille suunnattu ja painottuu
kohderyhmänsä mukaan sosiaaliseen mediaan.
Kivioja uskoo, että ay-liikekin voi päästä
lähelle nuoria keskustelemalla ”oikeilla sanoilla” heille tärkeistä haasteista.
– Pitää puhua asioista, joita nuoret kohtaavat työelämässä. Monet heistä esimerkiksi
tekevät työsopimuksia, jotka takaavat vain
nolla tuntia työtä viikossa.
Kivioja mukaan keskustelua herätellään
myös perhevapaista ja niiden jakautumisesta, tasa-arvoisesta palkkauksesta naisten ja
miesten välillä sekä työhyvinvoinnista.
– Toivomme sosiaaliseen mediaan keskustelua, jossa nuoret voivat kertoa omista
fiiliksistään työssä ja työelämästä.
Tarvitaan uskoa tulevaisuuteen
Järjestäytymisen edistämiskampanja tukee
liittojen konkreettista jäsenhankintatyötä.
– Kun liittojen edustajat tapaavat nuoria
työpaikoilla ja oppilaitoksissa, heidän tehtävänsä on kertoa jäsenyyden tuomista eduista,
Kivioja sanoo.
Ay-liikkeen pitäisi hänen mielestään pystyä
Työhyvinvointi
antamaan nuorille uskoa, että liiton jäsenyys
on yksi askel parempaan tulevaisuuteen.
– Meidän on annettava nuorten itsensä
uudistaa ay-liike. Jokaisella sukupolvella on
oma tulevaisuutensa, jonka kattauksen se
haluaa tehdä omalla tavallaan.
Nuoret aktiivisia osallistujia
Ammattiliitto on Kiviojan mukaan nuorille
samanlainen mahdollisuus vaikuttaa omaan
työhönsä ja työnsä tulevaisuuteen kuin se on
ollut aiemmillekin sukupolville.
– Nuoret ovat yhtä aktiivisia osallistujia, jos
he pääsevät tekemään heitä itseään koskevia
päätöksiä omalla tavallaan.
Järjestöt kertovat kampanjan aikana nuorille työmarkkinoista ja ay-kuvioista käytännön esimerkein. Kampanja yrittää innostaa
nuoria keskustelemaan keskenään työstä ja
sen tekemisestä.
– Kerromme, mitä ammattiliitot tekevät.
Esittelemme liittojen toimintaa ja ongelmia,
joiden kanssa töitä tehdään. Näytämme käytännön esimerkein, että teemme jokaisen
suomalaisen arkea koskettavia asioita.
Nollatyösopimukse
t
13 sttk 1 * 2015
STTK:n edustajiston uusi puheenjohtaja kaipaa
Työelämään uutta
johtajuutta
* Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Jarno Mela
STTK:n edustajiston uuden puheenjohtajan
Merja Mäkiniemen mielestä suomalaiseen työelämään kaivataan muutosta. Ennen kaikkea tarvitaan
uudenlaista johtamista ja johtajuutta
–M
eillä johdetaan työtä, kun
pitäisi johtaa ihmisiä.
Mäkiniemi korostaa, että
asiat riippuvat ihmisistä, myös työpaikalla.
Työtä tekevät ihmiset, eivät organisaatiot,
Mäkiniemi ajattelee.
Suomessa näkee Mäkiniemen mielestä
aivan liikaa ”management by perkele” -johtamista. Se vielä korostuu tällaisina heikompina aikoina.
– Ihmiset haluavat vaikuttaa työnsä sisältöihin. Työn pitää olla kiinnostavaa, se saa olla
jopa kivaa. Sellainen antaa energiaa työhön
ja tekemiseen, parantaa työssä jaksamista
ja voi myös pidentää työuria.
Kokemusta löytyy
Merja Mäkiniemi, 58, valittiin joulukuussa
STTK:n edustajiston puheenjohtajaksi. Häntä
ennen puheenjohtajan nuijaa keskusjärjestön
korkeimmassa päättävässä elimessä heilutti
Ammattiliitto Pron puheenjohtajaksi valittu
Jorma Malinen.
– Olihan siinä vähän perhosia vatsassa. Tämä
on iso juttu ja minulle uusi asia, kommentoi
Mäkiniemi valintaansa tuoreeltaan.
Kylmiltään Mäkiniemeä ei toki uuteen
tehtäväänsä heitetty. Hän on Ammattiliitto
Pron hallituksen jäsen ja toimii tes-neuvottelukunnan puheenjohtaja kenkä-, nahka- ja
kultasepän sopimusalalla.
Mäkiniemi työskentelee vientiassistenttina
naisten jalkineisiin erikoistuneessa seinäjokelaisessa Janita Oy:ssä ja toimii työpaikkansa
luottamusmiehenä.
Tuntumaa keskusjärjestötyöhön on kertynyt
kahdelta kaudelta STTK:n valtuustossa.
Vielä on varhaista sanoa, mitä kaikkea edustajiston puheenjohtajuus tuo tullessaan. Sitä
Mäkiniemi pitää varmana, että matkustaminen Seinäjoen ja Helsingin välillä lisääntyy,
sillä edustajiston puheenjohtaja osallistuu
myös keskusjärjestön hallituksen kokouksiin.
14 sttk 1 * 2015
Eläkeratkaisussa kannettiin vastuuta
Syksyn työmarkkinapolitiikan suuri tapaus
oli keskusjärjestöjen solmima eläkesopimus.
STTK:n edustajisto käsitteli asiaa joulukuun
kokouksessa, jossa Mäkiniemi valittiin edustajiston johtoon.
Hän pitää eläkeratkaisua hyvänä, vaikka
siihen sisältyvä eläkeiän nostaminen 65
vuoteen olikin hankala asia. Se on Mäkiniemen mukaan otettu rauhallisesti vastaan
työpaikoilla.
– Eläkeratkaisussa piti kantaa vastuuta
tulevien sukupolvien eläkkeistä. Se on nyt
tehty.
Enemmän kuin eläkeiän nostamisesta Mäkiniemi on huolissaan työelämän laadullisista asioista, jotka jäivät eläkeratkaisusta pois
lähes tyystin.
Mäkiniemen mielestä syy oli Elinkeinoelämän keskusliitossa. Työnantajajärjestö halusi puhtaan eläkeratkaisun ilman työuraa
tosiasiallisesti pidentäviä laadullisia asioita.
Suomessa näkee Mäkiniemen mielestä aivan
liikaa ”management by perkele” -johtamista.
– Ne olisivat tukeneet eläkeiän nostoa käytännön työelämässä.
Mäkiniemi tuumii, että nyt syrjään jääneisiin työelämän laatukysymyksiin palataan
tulevien työmarkkinakierrosten neuvottelupöydissä.
Vaikeat pelisääntöneuvottelut
Eläkeratkaisusta selvittyään työmarkkinajärjestöt käynnistivät pikaisesti neuvottelut
työmarkkinoiden pelisäännöistä. Neuvottelujen vaikeudesta kertoo, että ne ovat edelleen
käynnissä.
Onnistuminen pelisääntöneuvotteluissa
loisi pohjaa seuraavalle työmarkkinakierrokselle, jossa neuvotellaan nykyisen työllisyys- ja
kasvusopimuksen jatkosta.
Mäkiniemen mukaan paljon riippuu eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousevasta maan
hallituksesta.
– Ensin pitää nähdä uuden hallituksen suuntaviivat. Sen jälkeen katsotaan työllisyys- ja
kasvusopimuksen jatkomahdollisuudet.
Työnantajapuoli on jo kiirehtinyt esittämään
palkkojen jäädyttämistä, mielellään vieläpä
vuosikausiksi eteenpäin. Mäkiniemen pitää
näitä puheita ennenaikaisina.
– Jos palkkojen jäädyttäminen tarkoittaa
samalla ostovoiman jäädyttämistä, se ei tiedä
hyvää talouskasvulle. Ostovoimasta on puutetta tälläkin hetkellä.
Uusi keskusjärjestö kokoaisi voimia
Mäkiniemi toivoo, että uusi keskusjärjestöhanke saa ilmaa siipiensä alle. Voimien yhdistämisen puolesta puhuu hänen mielestään
työelämän kehitys.
– Työntekijän ja toimihenkilön työt eivät ole
enää eroteltavissa toisistaan samalla tavalla
kuin joskus ennen.
Järjestötasolla erilliset keskusjärjestöt
teettävät Mäkiniemen mukaan paljon päällekkäistä työtä. Voimia on viisaampaa yhdistää
kuin hajauttaa.
– Neuvottelupöydässä voimien yhdistäminen
merkitsee neuvotteluvoiman kasvua. Julkisuudessa yhteinen ääni kantaa pidemmälle.
Mäkiniemi pitää hyvänä, että hanke lähtee
keskusjärjestöjen jäsenliitoista, ei keskusjärjestöistä. Sekin on hyvä, ettei keskusjärjestöä
rakenneta entisten pohjalle. Tekeillä on kokonaan uusi keskusjärjestö, joka luo oman järjestökulttuurinsa ja omat menettelytapansa
puhtaalta pöydältä.
– Tehdään jotakin aivan uutta. Se on hienoa,
Mäkiniemi sanoo.
Eläkeratkaisussa kannettiin
vastuuta tulevista polvista,
sanoo Merja Mäkiniemi.
15 sttk 1 * 2015
”Aika on kypsä
voiman kokoamiselle”
* Teksti: Kari Leppänen * Kuvat: Lehtikuva
STTK:n ammattiliitoista
löytyy tahtoa palkansaajaliikkeen voimien kokoamiseen uuteen keskusjärjestöön. Jos meneillään
oleva selvitystyö johtaa
tulokseen, uusi keskusjärjestö on pystyssä jo vuonna 2016.
J
ulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki
uskoo, että aika on viimein kypsä voimien
yhdistämiselle.
– Aikaisemmin ei ole ehkä ollut halua eikä
niin kovasti tarvettakaan. On oltu tyytyväisiä
nykytilaan.
Pihlajamäki näkee yhdentymiskehitystä
jo tapahtuneen käytännössä. Järjestöjen toimintakulttuurit ovat väljentyneet ja myös
poliittiset sidonnaisuudet ovat laimenneet.
Pihlajamäen mielestä myös työelämän kehitys ajaa palkansaajajärjestöjä yhteen. Erot
henkilöstöryhmien välillä ovat kaventuneet
ja se vaikuttaa myös edunvalvontaan.
Pihlajamäen mielestä takaisku hankkeelle
olisi, jos kaikki akavalaiset liitot jäisivät rannalle.
Palkansaajaliikkeessä tarvitaan yhteishenkeä.
– Toivon että Akavan liitoissa tehtäisiin
uutta harkintaa melko jyrkkien ensireaktioiden jälkeen.
Jotakin aivan uutta
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen korostaa, että nyt rakennetaan jotakin
aivan uutta.
– Ei pidä tuijottaa nykyisiä keskusjärjestöjä
ja vanhoja toimintamalleja. Pitää lähteä rakentamaan puhtaalta pöydältä keskusjärjestöä,
joka vastaa tämän ajan vaatimuksia.
Malisen mielestä palkansaajien yhteiskunnallinen edunvalvonta kaipaa vahvistamista
ja yhteisen äänen.
– Yhdellä yhteisellä viestillä julkisuudessa
toimiva työnantajien EK on nyt vahvoilla.
Heidän viestinsä menee paremmin läpi kuin
palkansaajajärjestöjen kolmeen eri ääneen
toistettu viesti.
Voimien kokoaminen on Malisen mukaan
paitsi järkevää, myös kustannustehokasta.
16 sttk 1 * 2015
– Palkansaajajärjestöt eivät ole sellaisia runsaudensarvia, ettei kustannuksista tarvitsisi
piitata. Kustannuskurin täytyy olla palkansaajajärjestöille yhtä tärkeää kuin se on yrityksille.
Kansainvälisessä edunvalvonnassa Malinen
ei näe mitään lisäarvoa siitä, että suomalaista
palkansaajakuntaa edustaa kolme eri järjestöä.
Yhden keskusjärjestön malli on Malisen
mielestä paras. Myös akavalaisista liitoista
hän haluaisi nähdä tahtoa lähteä mukaan
uuden järjestön selvitystyöhön.
- Ovia kannattaa pitää myös jatkossa avoinna
selvitystyön edetessä.
Kolmea ei tarvita
Metsäalan asiantuntijat METOn puheenjohtajan Håkan Nystrandin mielestä yhteisestä
keskusjärjestöstä ei voi seurata muuta kuin
hyvää.
– Maassa ei tarvita kolmea keskusjärjestöä.
METO on pieni, alansa asiantuntijoista
koostuva liitto. Järjestön pienuus ei isossa
hankkeessa ole Nystrandin mielestä haitta.
– Meillä on oma vahva asemamme luonnonvarasektorilla. Se säilyy, Nystrand vakuuttaa.
Hän myöntää, että aikataulu on tiivis. Muta
niin sen pitää ollakin.
– Kun ohjataan isoa laivaa, täytyy olla tietty
vauhti, jotta se pysyy kurssissa.
Sama pätee Nystrandin mielestä myös
keskusjärjestön rakentamiseen. Pitää säilyä
tekemisen henki, jotta asiat etenevät.
Ei mitään rakettitiedettä
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä uuden
keskusjärjestön selvitystyössä pitää edetä
jahkailematta.
– Ei keskusjärjestön perustaminen mitään
rakettitiedettä ole. Käytettävissä olevia malleja
on vain muutamia ja nekin löytyvät lähinnä
pohjoismaisista.
Paavola korostaa, että uusi keskusjärjestö
on liittojen juttu, ei keskusjärjestöjen. Hän
muistuttaa, että viimeinen sana on liitoilla,
ei keskusjärjestöjohtajilla.
– Annetaan nyt ihan oikeasti liittojen viedä
tätä asiaa. Keskusjärjestöjohtajien pitää malttaa pysyä lestissään ja ajatella palkansaajien
etua. Ei oman tehtävän säilyttämistä.
Yhdestä asiasta Silja Paavola haluaa muistuttaa.
– Vaikka kuinka sanotaan, että Suomi
elää viennistä, niin ilman julkista sektoria
ei maahan tuoteta insinöörejäkään. Järjestöä
ei voi rakentaa vientiteollisuuden varaan, eikä
asettaa julkisia aloja teollisuutta vastaan. Se
on minun reunaehtoni.
”Tämä voi aloittaa aivan uuden aikakauden.”
- RIA:n toiminnanjohtaja Kimmo Sandberg
”Toivon, että Akavan liitoissa tehtäisiin
uutta harkintaa melko jyrkkien
ensireaktioiden jälkeen.”
- Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki
”Uuden keskusjärjestön pitää olla
moniarvoinen ja puoluepoliittisesti
sitoutumaton.”
- Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo
”Ei keskusjärjestön perustaminen
mitään rakettitiedettä ole.”
- SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola
Liisa Halme STTK-laisesta Vakuutusväen liitosta, Jarkko Eloranta SAK-laisesta
Julkis- ja yksityisalojen hyvinvointiliitosta ja Pertti Porokari akavalaisesta Insinööriliitosta olivat tammikuun laajan liittotapaamisen koollekutsujat.
Moniarvoinen keskusjärjestö
– Uuden keskusjärjestön pitää olla moniarvoinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Sen pitää olla kaikkien palkansaajien järjestö,
linjaa sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Uuden keskusjärjestön pitää kehittää toimintamalli, joka kohtelee kaikkia tasapuolisesti.
– Mukana on isoja ja pieniä liittoja. Kaikkien
ääni pitää saada kuuluviin.
Tehy lähtee uuden keskusjärjestön selvitystyöhön ilman soraääniä.
– Niiden aika tulee, jos on tullakseen, kun
selvitystyöstä alkaa näkyä tuloksia.
Vesivalo ei usko tasapainon yksityisen ja
julkisen sektorin kesken järkkyvän uudessa
järjestössä. Molemmat ovat vahvasti edustettuna nykyisissäkin keskusjärjestöissä.
– Kumpikin tarvitsee toistaan. Ilman hyviä julkisia palveluita ei ole yksityiselläkään
sektorilla toimintaedellytyksiä. Ja toisin päin:
vahva yksityinen sektori mahdollistaa hyvät
julkiset palvelut.
Vesivalon mielestä olisi tärkeä saada uuteen järjestöön liittoja kaikista nykyisistä
keskusjärjestöistä.
– Hanke on avoin ja toivottavasti myös
Akavasta tulee liittoja mukaan selvitystyön
edetessä.
Aikataulua hän pitää kireänä.
Uuden aikakauden alku
Rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien RIA
näkee hankkeessa lupaavia mahdollisuuksia.
– RIA edustaa puhtaasti rakennusalaa.
Jos tähän porukkaan tulee mukaan myös
rakennusalalla toimivat Rakennusliitto,
Pro ja Insinööriliitto, niin tässä löytyy hyviä
mahdollisuuksia yhteistyön tiivistämiseen
neuvottelutoiminnassa, arvioi RIAn toimitusjohtaja Kimmo Sandberg.
Ainoa epäilys liittyy pienen liiton vaikutusmahdollisuuksiin isossa keskusjärjestökokonaisuudessa.
Uuden liittoutuman pitää olla jotakin
enemmän kuin nykyiset keskusjärjestöt.
Se on Sandbergin mukaan edunvalvonnan
vahvistuminen.
– Näen palkansaajapuolen voimien yhdistämisen vastapainoksi EK:lle.
Sandberg myös arvioi Akavan vaikutusvallan keskusjärjestönä vähenevän, jos se jää
suuren keskusjärjestön ulkopuolelle.
– Toisaalta vahvat akavalaiset liitot, kuten
opettajat ja lakimiehet, pystyvät ajamaan
omia asioitaan ilman vahvaa keskusjärjestöäkin.
Sandberg arvioi, että uuden keskusjärjestön edessä on iso kehitysprosessi. Vanhoilla
pelikuvioilla ei välttämättä pärjätä.
– Tämä voi aloittaa aivan uuden aikakauden,
Sandberg toteaa.
17 sttk 1 * 2015
STTK:n uusi alueasiantuntija Ulla Hyvönen:
Järjestötyö
on sydämen asia
* Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuva: Liisa Valonen
STTK:n uusi alueasiantuntija Ulla Hyvönen kehuu
järjestön aluetoimikuntia itseohjautuviksi.
– Kun STTK:laista ääntä halutaan maakunnissa
kuuluviin, liikkeelle lähtevät alue- ja paikallistoimikuntien ihmiset, Hyvönen tiivistää.
Omaa uutta työtään hän kuvaa aluetoimikuntien
edunvalvontatyön ja käytännön työn tukemiseksi.
–T
änä keväänä
aluetoimikunnat ovat mukana tekemässä STTK:n
eduskuntavaalikiertuetta.
Me tuemme vastavuoroisesti heidän tapahtumiaan.
Eduskuntavaalikiertuetta
Hyvönen pitää kevään suurena ponnistuksena myös
alueilla.
– Kun vaalit on käyty,
aluetoimikunnat tapaavat
aktiivisesti oman alueensa
uusia kansanedustajia.
Työrooliaan Hyvönen
kuvaa myös ”tylsän kirstunvartijan rooliksi”. Rahat
alueiden kirstuun kilahtavat
jäsenliitoilta.
– Tehtäväni on huolehtia
siitä, että raha ohjautuu kohtuullisen tasaisesti alueille.
Rahan jaossa on kuitenkin
myös katsottava, mitkä tapahtumat palvelevat parhaiten STTK:n edunvalvontaa.
Hyvönen siirtyi alueasiantuntijaksi STTK:n opiskelijaasiantuntijan paikalta. Kokemuksesta on hänen mukaan
hyötyä uudessa työssä.
– Liitto- ja jäsenkenttä
ovat vanhastaan tuttuja.
Myös osa aluetoimikuntien
jäsenistä on tuttuja vanhasta työstä.
18 sttk 1 * 2015
Aluetoimintaa uudistetaan
Hyvönen vaikuttaa silmin nähden innostuneelta uudesta työstään eikä kysyttäessä
edes kiistä sitä.
– Olen tehnyt koko työurani käytännössä
järjestöissä, mistä voi jo päätellä, että järjestöhommat ovat lähellä sydäntäni.
Aluetyö on Hyvösen mukaan kuitenkin
erilaista kuin aiempi opiskelijatyö, mutta
toisenlaiseen ympäristöön oli mukava lähteä.
– Opiskelijatoiminnassa uudistimme ensin toiminnan rakenteita ja
viime syksynä opiskelijoiden
toimintaohjeet. Aluetoiminnassa olemme tekemässä kevään
aikana vähän samaa, Hyvönen
kertoo.
– Aluetoiminnassa varmistetaan, että toiminnot ovat
linjassa STTK:n strategian
kanssa. Toimintaohjeet kirjoitetaan helposti luettavaan
ja ymmärrettävään muotoon.
Koulutusrahaa
aluetoimikunnille
Aluetoimikunnille on varattu
tämän vuoden budjettiin myös
koulutusrahaa.
– Jokainen aluetoimikunta
voi kouluttautua päivän ajan
tarpeelliseksi katsomastaan
aiheesta, Hyvönen kertoo.
Aluetoimikuntien kausi on
aina kaksivuotinen. Nykyiset
toimikunnat työskentelevät
nyt toista vuottaan.
– Ensi vuonna on taas iso rypistys, kun kaikki 16 aluetoimikuntaa järjestäytyvät.
Aluetoiminnassa varmistetaan, että toiminnot ovat
linjassa STTK:n strategian
kanssa, Hyvönen sanoo.
Komissio povaa kasvua ja
muistuttaa riskeistä
» Euroopan komissio paransi talven talousennusteessaan
euroalueen kasvunäkymiä.
Ennusteen mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talouksien odotetaan kasvavan tänä vuonna ensimmäistä
kertaa vuoden 2007 jälkeen. Kasvun ennustetaan olevan
1,7 prosenttia koko EU:ssa ja 1,3 prosenttia euroalueella.
Vuonna 2016 kasvun ennustetaan yltävän 2,1 prosenttiin
EU:ssa ja 1,9 prosenttiin euroalueella.
Suomen kasvun ennustetaan olevan kuluvana vuonna
0,8 ja vuonna 2016 1,4 prosenttia. Työttömyysasteeksi
arvioidaan 9,0 prosenttia vuonna 2015 ja 8,8 prosenttia
vuonna 2016.
Talous- ja rahoitusasioista vastaavan komissaari Pierre
Moscovicin mukaan Euroopan talousnäkymät ovat nyt
hieman valoisammat kuin komission viimeksi esittämässä
talousennusteessa.
- Öljyn hinnan lasku ja halvempi euro antavat uutta potkua
EU:n taloudelle. Myös Euroopan investointiohjelma ja EKP:n
viimeaikaiset päätökset auttavat luomaan suotuisammat
puitteet uudistuksille ja älykkäälle finanssipolitiikalle.
Euroopan kasvunäkymiä rajoittavat edelleen heikko
investointiympäristö ja korkea työttömyys. Eroavuudet taloudellisessa suorituskyvyssä tulevat todennäköisesti yhä
jatkumaan EU:ssa.
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) pääsihteeri Bernadette Ségol sanoo komission talousennusteen
aliarvioivan deflaatioriskiä ja sen negatiivisia vaikutuksia
taloudelle. Ségolin mukaan hyvien työpaikkojen luomisen
on oltava Euroopan prioriteetti.
- Investointien määrää on lisättävä ja uudistusten tulee
keskittyä laadukkaisiin työpaikkoihin, palkkojen nostoon
ja ammattitaidon parantamiseen.
tiin marraskuun 11.5 prosentista. Kyseessä on alhaisin
euroalueella kirjattu työttömyysaste sitten elokuun 2012.
Koko EU:n alueella työttömyysaste oli joulukuussa 2014
9.9 prosenttia marraskuun 10.0 prosentin sijaan.
Jäsenvaltioiden keskuudessa alhaisimmat työttömyysluvut
joulukuussa 2014 kirjattiin Saksassa (4.8 %) ja Itävallassa
(4.9 %), ja korkeimmat Kreikassa (25.8 % lokakuussa
2014) ja Espanjassa (23.7 %).
Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömyysaste
laski joulukuussa 2014 kahdessakymmenessäneljässä jäsenvaltiossa, pysyi vakaana Belgiassa ja kasvoi Suomessa 8.3
prosentista 8.9 prosenttiin, Italiassa 12.6 prosentista 12.9
prosenttiin sekä Ranskassa 10.2 prosentista 10.3 prosenttiin.
Työttömyysasteen suurimmat laskut rekisteröitiin Virossa,
Bulgariassa, Kreikassa, Unkarissa ja Puolassa.
Komissio ehdottaa
nuorisotakuun
ennakkorahoituksen
nostoa
» Komissio ehdottaa, että jäsenmaiden nuorisotakuuhank-
keisiin tarkoitettuja EU-varoja myönnettäisiin hankkeille
tähänastista enemmän ennakkoon. Tänä vuonna jäsenmaat
saisivat käyttöönsä miljardi euroa ennakkorahoitusta.
Ehdotus nostaisi nuorisotakuun ennakkorahoituksen
osuuden vuoden 2015 talousarviomäärärahoissa 1–1,5
prosentista 30 prosenttiin. Takuuseen osallistuvat jäsenvaltiot voisivat siten saada kolmanneksen 3,2 miljardin euron
määrärahoista käyttöönsä heti kun toimenpideohjelmat
on hyväksytty.
Eurostat julkaisi EU:n
työttömyyslukuja
Komission mukaan jäsenvaltiot ovat sitoutuneet nuorisotakuuseen, eli takaamaan alle 25-vuotiaille nuorille
laadukkaan työtarjouksen, oppisopimuspaikan tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun loppumisesta
tai työpaikan menetyksestä. Tuoreen ehdotuksen avulla
takuu olisi komission mukaan helpompi toteuttaa.
EU:n nuorisotyöllisyysaloitteen kriteerien mukaisesti unionin tukea nuorisotakuun toteuttamiseen saa 20 jäsenmaata. Tuen saamisen ehtona on yli 25 prosentin alueellinen
nuorisotyöttömyys.
Suomi ei ole tuen piirissä.
Lainsäädäntöehdotus siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi.
Palkansaajajärjestöt tukevat nuorisotakuun toteuttamista kaikissa jäsenmaissa. Järjestöjen mukaan takuuta on
kansallisen rahoituksen lisäksi tuettava eurooppalaisilla
rahoitusmahdollisuuksilla.
tömyysaste laski viime vuoden joulukuussa 11.4 prosent-
(Lähde: FinUnions)
» Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan euroalueen työt-
19 sttk 1 * 2015
!
PUHUTAAN
PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä.
Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi
Alkoholi puhuttaa aina
» ”Suomalaiset ovat kahdenkymmenen EU-jäsenyysvuoden
aikana kulkeneet kohti eurooppalaisempia juomatapoja ja asenteet alkoholin käyttöön ovat vapaamielisempiä kuin aiemmin.
Viime vuosien terveys- ja liikuntabuumi näkyy myös alkoholin
käyttötavoissa”, sanoo myymäläpäällikkö Riina Väntsi, joka aloitti
työskentelynsä Alkossa juuri ensimmäisenä EU-vuonna 1995.
”Vuoden alusta tuli voimaan alkoholin mainonnan kielto.
Alkon toiminnan kannalta kielto on merkittävä. Toisaalta Alko
ei ole ennenkään voinut mainostaa mitään yksittäistä tuotetta
tai jonkun tuottajan tai viinitilan juomia, vaan monopoliaseman
vuoksi olemme tasapuolisia.
Asiakaspalvelumme ei ole koskaan voinut tähdätä määrälliseen lisämyyntiin. Emme siis houkuttele asiakasta käymään
useammin tai ostamaan tuotteita enemmän.
Jotain mainontakielto tietysti kertoo suomalaisten monijakoisesta suhtautumisesta alkoholiin.
Tipaton tammikuu, sata päivää ja vuosi ilman viinaa kielivät mielestäni siitä, että terveys, ravitsemus ja liikunta ovat
paljon pinnalla. Asiantuntijat tuovat julkisuuteen tietoa alkoholin yhteyksistä vaikkapa masennukseen ja unettomuuteen.
Terveysvaikutukset näkyvät alkoholikaupassa muun muassa
pienten viinipullojen suosion kasvussa. Tänä keväänä Alko
tuo myymälöihinsä kymmeniä alkoholittomia tuotteita. Niiden
suosio on kasvussa.”
Lisää laatua
Aivan selvästi suomalaiset ovat viime vuosien aikana muuttuneet
alkoholivalinnoissaan laatutietoisemmiksi. Viini on yhdistetty
yhä enemmän ruokailuun. Kevyemmissä juomissa tarjonta on
laajentunut.
Asenteet ovat liberalisoituneet, ja se näkyy arjen työssämme
Alkon myymälöissä. Vielä kymmenen vuotta sitten saattoi törmätä tilanteeseen, että asiakas selittää ja todistelee käyntiään
tulevilla juhlilla. Nyt tällaisen ei enää törmää.
Puheet viineistä maitokauppaan johdattelevat ajatuksiin
aika huonoista ratkaisuista. Jos viinit siirtyisivät maitokaupan
hyllyille, Alkon tehtäväksi jäisi myydä kirkkaita ja vahvoja juomia. Sellaista Alkoa ainakaan nykykonseptilla tuskin syntyisi.
Suurilla paikkakunnilla viinit ovat jo tavallaan ruokakaupassa,
kun Alkon myymälät ovat sijoittuneet markettien kylkeen.”
Monopoli tuo vastuuta
”Käsittääkseni Alkon monopolilla on edelleen suomalaisten
laaja tuki. Monopoliasema tuo vastuuta. Esimerkiksi ikärajan
valvomisessa olemme erittäin tarkkoja. Periaatteemme on, että
myyjä mielessään ajattelee alle 25-vuotiasta ja kysyy henkilöllisyyspaperit, jos vähänkin epäilee asiakkaan ikää. Omassa
myymälässäni paperit tarkistetaan noin viidennekseltä asiakkaista.
Alkoholi on Suomessa edelleen monisärmäinen asia. Alkoholi
on kautta aikojen kuulunut suomalaisten elämään niin hyvässä
kuin pahassa ja asenteet ovat kulkeneet vuoristorataa.”
Riina Väntsi
»myymäläpäällikkö Wiklund Sokoksen Alkossa
Turussa
»Alkoholialan Toimihenkilöiden puheenjohtaja
»Pardian hallituksen jäsen
»Alkoholialan Toimihenkilöihin kuuluu noin 370
Asenteet alkoholia kohtaan ovat toisaalta vapautuneet, toisaalta tiukentuneet, sanoo Riina Väntsi.
20 sttk 1 * 2015
Alkon myymäläpäällikköä sekä pääkonttorin
ja aluetoimistojen toimihenkilöä
Å
SAMMA PA
SVENSK
Ordförande Antti Palola:
Nästa arbetsmarknadslösning bör stärka Finland
»
STTK:s ordförande Antti Palola anser att man
inte ska förhasta sig med den kommande arbetsmarknadslösningen. Palola, som höll ett tal när
STTK:s representantskap samlades i november i
Helsingfors, anser att saker bör skötas i den ordning
som är mest ändamålsenlig.
– Vi förhandlar för närvarande om att förnya
spelreglerna på arbetsmarknaden. På våren hålls
riksdagsval och då skrivs det nya regeringsprogrammet. Regeringens linjedragningar i ekonomi- och
sysselsättningsfrågor är klara fram till sommaren.
Därefter är det dags för löneförhandlingar.
Den ekonomiska tillväxten är väldigt långsam
också i fortsättningen, men den kommande löneöverenskommelsen får inte leda till mer elände.
– Enligt en färsk undersökning som Löntagarnas
forskningsinstitut utfört är den genomsnittliga
lönenivån i Finland en aning högre än medeltalet är
i EU. Vi är nästan jämna med Sverige. Löntagarnas
köpkraft är för närvarande på minussidan. Måttfulla
löneöverenskommelser är ett centralt element i att
förbättra Finlands konkurrenskraft, men en ständig
försämring av köpkraften får den inhemska efterfrågan att tyna bort och skapar mer arbetslöshet. Den
här tendensen får inte stärkas.
Arbetslivet bör förnyas,
kunnandet bör stärkas
De svaga utsikterna för ekonomin och sysselsättningen har gjort att utvecklandet av arbetslivet, som
är centralt kopplad till längre arbetskarriärer och
stärkandet av välfärdssamhället, hamnat i skuggan.
– Pensionslösningen uppfyller många numerära
målsättningar, men det är inte en lösning till att
utveckla arbetslivet. Rytmförändringarna i samhället, arbetslivet och i familjerna leder till ett ökat
tryck att tänka om arbetstiderna, kunnandet och hur
man orkar. Det är onödigt att sträva efter längre
arbetskarriärer eller Europas bästa arbetsliv om
det förekommer stora problem på arbetsplatserna,
säger Palola.
Kunnandet är enligt Palola nyckeln till Finlands
framgång.
– Regeringens nedskärningar i utbildningsanslagen är kortsiktig politik. Med utbildning stärks det
breda kunnandet som Finland behöver för att trygga
konkurrenskraften. Utbildningen är också det bästa
omställningsskyddet för de anställda.
I Finland skapas en onödig motsättning mellan
den offentliga och den privata sektorn.
– En fungerande offentlig sektor möjliggör
tillväxt och är ett stöd för företagen. Man bör stävja
offentliga utgifter, men det lyckas inte genom att
minska på tjänster och arbetsplatser. Förnyade verksamhetssätt är det bästa sättet att öka på effektiviteten och produktiviteten.
Palola önskar att arbetsgivarna respekterar
spelreglerna på arbetsmarknaden. Löntagarna söker
lösningar till det här i förhandlingarna som gäller
reformen av arbetsmarknadssystemet.
– Det finns allt fler konflikter på arbetsmarknaden som beror på att avtal inte följs eller att de
överhuvudtaget inte existerar. Om det råder olika
åsikter om tolkningen av kollektivavtal, har de anställda väldigt få möjligheter att ingripa i arbetsgivarens diktering.
Reformarbetet gällande förhandlingssystemet bör
öka tilliten och skapa fungerande spelregler på arbetsmarknaden. Balanserade förhandlingsrelationer
är vägen till arbetsgemenskapernas välmåga och till
längre arbetskarriärer.
Sikten på framtiden
Många fackförbundsordföranden från tre centralorganisationer har framfört ett förslag om att stärka
samarbete mellan löntagarna och att grunda en ny
centralorganisation.
– Man bör värdera all fackverksamhet fördomsfritt så att löntagarnas röst hörs och man bör
verka där det fattas beslut som gäller den anställda.
Det är inte till löntagarnas fördel att klamra sig fast
vid gammalt och det traditionella. Man bör förnya
innehållet på intressebevakningen och verksamhetsstrukturerna om vi vill att fackförbundets
framtid blir är lika fin som dess historia, säger Antti
Palola.
21 sttk 1 * 2015
Emma Koskimaa
opiskelijoiden
uusi pomo
* Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuva: Pekka Sipola
Uusi puheenjohtaja Emma Koskimaa aikoo kehittää STTK-opiskelijoita jäsenten tarpeiden pohjalta.
K
oskimaa uskoo, että hänen kaudellaan keskusjärjestön
opiskelijatoiminta tulee vilkastumaan aiemmasta.
– Koulutamme yhdessä STTK:n tulevan opiskelija- ja
nuorisopolitiikan asiantuntijan kanssa liittojen opiskelijajäseniä
ja -aktiiveja. Osallistumme nuorten opiskelua ja työelämää koskeviin keskusteluihin. Olemme opiskelijoiden äänitorvi STTK:ssa,
Koskimaa vakuuttaa.
Koulutusta on luvassa ainakin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
– Lähdemme ihan perusasioista eli millaista on olla aktiivinen osa kansaa. Kerromme myös, miksi ammattiliittoon
kannattaa liittyä.
22 sttk 1 * 2015
Tämä on Koskimaan mukaan perusajatus, mutta lisäksi
tavoitteena on löytää ihmisiä, jotka innostaisivat muitakin.
– Kun aktiiviporukka lopettaa opintonsa, tarvitsemme heitä
innostamaan tulevia työkavereitaan liittymään liittoon.
Asiantuntija puheenjohtajaksi
Alkuvaihettaan STTK-opiskelijoiden puheenjohtajana Koskimaa
kuvailee jännittäväksi.
– Tämä on niin erilainen maailma kuin se, mistä tulen.
Aikaisemmin Koskimaa on toiminut Jyty-opiskelijoiden opiskelijatyöryhmässä ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa.
Opiskelijakunnan puheenjohtajana hän oli kaksi vuotta
– Opiskelijakuntatoiminta oli tosi laajaa, ja teimme kaikenlaista. STTK-opiskelijoiden puheenjohtajaksi päätin hakea, koska
tunnen opiskelija-asioita ja koulutuspolitiikkaa. Haluan kehittää
tätä toimintaa.
Koskimaata innosti myös tuttu edeltäjä, Mikko Valtonen.
– Kun seurasin hänen toimintaansa, mielenkiinto heräsi.
TYÖLA
LOUNAAL
Eläkkeelle lähdetään
yhä myöhemmin
* Teksti ja kuva: Maria Mustranta
» Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi viime
vuonna merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana.
Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna
2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 20 000 henkeä.
– Työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet yllättävän paljon. Suomalaisten elinikä pitenee ja yhä useampi saavuttaa terveenä vanhuuseläkeiän.
Työpaikoilla ja asenteissa on tapahtunut muutosta, toteaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle
siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen
jälkeen syntyneille.
Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto katsoo, että työkyvyttömyyseläkkeissä tapahtunut kehitys vahvistaa mahdollisuuksia saavuttaa työurien
pidentymistä koskevat tavoitteet.
– Syksyllä sovittua eläkeuudistusta tarvitaan, jotta myös vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentyisi. Nyt 63 vuotta on edelleen suosituin ikä
jäädä vanhuuseläkkeelle.
Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta
ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät
tarkasteluvuoden tasolla.
Työeläkkeelle 70 000 henkilöä
Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin 70 000 henkilöä, yli 3 000 henkilöä
vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden
määrä laski.
– Suurin osa työeläkkeelle siirtyneistä, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan
vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut viime
vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2008 eläkkeelle siirtyneistä alle
puolet jäi vanhuuseläkkeelle, Kannisto sanoo.
Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa
vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10
prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle.
– Taloustilanteesta huolimatta ikääntyneiden työllisyys on kehittynyt
myönteisesti. Viime vuosina erityisesti yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on
noussut reippaasti, arvioi Kannisto.
Odote
65,0
Ulkoilma kasvattaa
ruokahalua telakalla
» Helsingin telakan suuressa hallissa levysepät,
hitsaajat ja varusteluasentajat ahertavat valtavan laivan
rungon kimpussa. Hitsauskipinät hehkuvat hämärässä.
- Päätuote on rakentaa jäissä kulkevia aluksia,
tuotantopalveluissa työnjohtajana työskentelevä Atte
Kinnunen selittää.
Telakkayhtiö Archtech Helsinki Shipyardilla on noin
500 työntekijää. Saman verran väkeä työskentelee
parhaimmillaan alihankkijoilla. Kinnunen arvelee, että
suurin osa väestä syö telakan omassa ruokalassa. Sitä
pyörittää työntekijöiden itsensä omistama osuuskunta.
Telakka pyörii pääsääntöisesti seitsemästä neljään,
mutta jos on kiire, töitä voidaan tehdä tarvittaessa
kolmessakin vuorossa.
- Silloin ruokala pidetään jollain konstilla auki.
Ruuat on vaikka tehty lämpimiksi, että siellä voi käydä
syömässä.
Töitä tehdään paljon myös ulkona, koska tietyssä
vaiheessa laiva siirtyy veteen. Hallissakin ollaan melkein
kuin ulkona. Katto ja seinät pitävät tuulen ja sateen
ulkona, mutta lämmitystä ei ole.
- Kyllähän se ruokahaluun vaikuttaa, etenkin talvella,
Kinnunen sanoo.
Entä näkyykö raskas työ siinä, mitä lautasille otetaan?
- En tiedä, näkyykö se siinä, mitä syödään, mutta
annosten kokoon se vaikuttaa. Kyllä siellä näkee kukkurallisia lautasia hyvin paljon.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
Tavoite ja toteuma
64,5
Vuonna 2013
rakennepoliittisessa
ohjelmassa sovittu
tavoite 62,4 vuotta
vuonna 2025*
64,0
63,5
63,0
62,5
62,0
61,5
61,0
60,5
25-vuotiaan odote
60,0
59,5
59,0
58,5
58,0
200220042006 20082010 2012201420162018202020222024
*Tavoite edellyttää tasaista runsaan 0,1 vuoden nousua vuoden 2012 tasosta.
- kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät
tarkasteluvuoden tasolla
- on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa
mittaava elinajanodote
- mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille
23 sttk 1 * 2015
ST
LYHYTEKS
TI
Antti Palola:
Talouspolitiikassa
satsattava kysynnän
kasvuun
»
Suomen on siirrettävä talouspolitiikkansa
painopistettä sopeuttamisesta elvyttämiseen.
Molempia kuitenkin tarvitaan, mutta toimien
ajoittamisessa elvytystä tulisi korostaa.
– Päätökset rakenneuudistuksista tarvitaan
heti hallituskauden alkuun, mutta niiden tulisi
ajoittua alkavaksi vasta vuosina 2017 – 2019. Sen sijaan tarvitsemme pikaisesti kokonaiskysyntää lisäävää elvytyspolitiikkaa
jo hallituskauden alkuun. Automaattisten vakauttajien lisäksi
tarvitsemme myös päätösperäistä elvytystä, STTK:n puheenjohtaja
Antti Palola korostaa.
– Elvytyspolitiikan ajoitusta tukee myös matala korkotaso sekä
energian halpa hinta. Elvytyksessä tulisikin korostua sen oikeaaikaisuus, väliaikaisuus ja oikea kohdennus.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja siihen liittyvä syrjäytyminen
on sekä lyhyen aikavälin että erityisesti pitkän aikavälin ongelma.
Tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa miljardin
lisälasku kestävyysvajeeseen. Tämä kehitys pitää saada katkaistua.
– Kaikki se mitä on mahdollista tehdä pitkäaikaistyöttömyyden
kasvun hillitsemiseksi, on syytä tehdä heti. Rakenneuudistusten
osana tulisi katsoa työttömyysturvan kehittämistä, mutta uudistusten
pitää täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit. Mahdolliset uudistukset tulee tehdä työllistymistä tukien, ei työttömiä syyllistäen.
Palkkaratkaisun ohella Palolan mielestä tulisi myös harkita
kasvuhakuisten ja työllistävien pk-yritysten verotuksen keventämistä jos ne jättävät voitot yrityksen kehittämiseen.
STTK esitteli hallitusohjelmatavoitteitaan tammikuun lopulla
toimittajille.
Palola esittää
Suomeen pitkäaikaista
työmarkkinaratkaisua
»
Antti Palola kannattaa johtavien poliitikkojen ajatusta yhteiskuntasopimuksesta, jolla Suomi luotsattaisiin ulos talouden
taantumasta.
– Suomea koettelevat työelämän rakennemuutos, kasvava työttömyys ja velkaantuminen. Investoinneista on pulaa ja kasvunäkymiä
ei ole. Mikään yksittäinen keino – heikennys tänne tai parannus
tuonne – ei Suomea pelasta. Nyt jos koskaan yhteiskuntasopimusta
tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseen.
24 sttk 4 * 2014
Työmarkkinajärjestöt ovat kuluvalla vaalikaudella neuvotelleet
äärimaltillisen työllisyys- ja kasvusopimuksen. Se kannattelee
suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on samalla leikannut
palkansaajien ostovoimaa. Johtavat poliitikot ovat esittäneet, että
sopimukselle neuvoteltaisiin jatko jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.
– STTK ei ajatukselle lämpene. Ilmassa on luottamuspulaa, joka
johtuu ehdotuksista, joilla halutaan alentaa palkkoja, pidentää
työaikoja ja heikentää muita työsuhteen ehtoja, Palola arvioi.
Sen sijaan Palola esittää, että osana yhteiskuntasopimusta
arvioitaisiin se, millaisen työmarkkinaratkaisun Suomi oikeastaan
tarvitsee.
– Nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisen ei tarvitse olla mikään automaatti. Eduskuntavaalien jälkeen on myös
mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi
huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat.
STTK ei kiistä palkkamaltin merkitystä Suomen kilpailukyvyn
vahvistamisessa, mutta palkkojen alentamisesta puhuminen on
vaarallista.
– Nollakorotuksista saati palkkojen alentamisesta puhuminen
halvaannuttaisi lopunkin ostovoiman, STTK:n puheenjohtaja Antti
Palola sanoo.
Sitran julkaisema kirja
kyykyttää palkansaajia
ja työttömiä
»
Sitra julkaisi vuoden alussa viiden kirjoittajan tuottaman
keskusteluasiakirjan ”Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva”. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan
mielestä keskusteluasiakirjan lanseeraama työttömyysturvamalli
on hyökkäys ansiosidonnaista työttömyysturvaa, palkansaajien
työttömyyskassoja ja siten kaikkia suomalaisia palkansaajia ja
työttömiä kohtaan.
- Keskusteluavauksena se on epäselvä ja tarkoitushakuinen eikä
täytä tasapuolisuuden vaatimuksia. Jäljelle jää kysymys, kenen
asialla Sitra oikein on.
STTK vastustaa jyrkästi julkaisussa esitettyä ansiosidonnaisen
työttömyysturvan puolittamista.
- Miksi tässä talous- ja työllisyystilanteessa pitäisi lisätä köyhyyttä
ja huono-osaisuutta? Monella toistaiseksi palkkaa ansaitsevalla
saati työttömäksi joutuneella on vaikeuksia säällisen toimeentulon
suhteen, sillä maltilliset palkankorotukset, maksujen korotukset
ja veronkiristykset ovat syöneet suomalaisten ostovoimaa, Palola
toteaa.
Palolan mielestä ansioturvaa voidaan ja pitääkin tarkastella sekä
tarvittaessa kehittää työelämän muuttuessa yhä pirstaleisemmaksi.
- Mutta kehittäminen on eri asia kuin palkansaajan kyykyttäminen, jota Sitran valitsemien kirjoittajien etujoukkoajattelu
edustaa. Ansioturvaa kehitetään jatkossakin kolmikannassa ja
rahoitus turvataan työnantajien, palkansaajien ja valtion voimin,
Palola linjaa.
VOI
HYVIN
* Teksti: Maria Mustranta
Uusi työ tarvitsee
tuekseen ajanmukaisen
lainsäädännön
Neljä viidestä
suosittelisi
työpaikkaansa
kunnassa tai kirkossa
» Työn tekijät sekä sen tarjoajat tarvitsevat nopeasti ajanmukaisen
ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön, vaativat palkansaajajärjestöt. Yhä useampi työn teettäjä ja tekijä kompastuu työlakien,
verotuksen ja sosiaaliturvan tulkintojen monimutkaisuuteen.
Vanhentunut lainsäädäntö mahdollistaa myös yritysten välisen
vääristävän kilpailun työvoimasta ja sysää työntekijöitä turvaverkkojen ulkopuolelle.
Järjestöt huomauttavatkin, että muutoksia pohtineen, työnsä
päättäneen Trendi-työryhmän johtopäätelmät jäivät puolitiehen.
– Hallitusohjelmassa sovittu, työvoiman käyttötapoja ja työn
tekemisen muutostrendejä selvittämään asetettu Trendi-hanke oli
kunnianhimoinen ja tärkeä. Valitettavasti työryhmä ei löytänyt
yhteistä näkemystä ja johtopäätökset jäivät ohuiksi.
Uudessa työssä epävarmuus työstä ja ansioista on lisääntynyt,
kun lainsäädäntö ei tunnista osa-aika- ja nollasopimusten nykyisiä
käyttötapoja, palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa yleistyvää
itsensä työllistämistä eikä näiden yhdistelmiä.
Järjestöt korostavat, että toimeentulon kannalta riittämätön työ
lisääntyy koko ajan sekä työsuhteisilla että itsensä työllistäjien
joukossa.
– Tästä aiheutuvat ongelmat eivät häviä, vaan siirtyvät seuraavan
hallituksen ratkottaviksi.
– Tutkimuksia ja selvityksiä on riittävästi, seuraavaksi tarvitaan
tekoja ja lainsäädäntöä. Sekä työntekijät että sen tarjoajat tarvitsevat ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön,
järjestöt vaativat.
Muuna kuin yrittäjänä tai toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa töitä tekee jo lähes 30 prosenttia työvoimasta.
» Useampi kuin neljä viidestä kunnan ja kirkon
Kristiina Rissanen
työntekijästä olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa muille, kertoo Julkisen alan työhyvinvointi vuonna
2014 -tutkimus.
Valtaosa henkilöstöstä kokee myös, että itsellä on
osaamista sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin ja
että työ herättää innostusta ja iloa.
Keskeisin jaksamista tukeva voimavara kunnissa ja
kirkossa ovat työyhteisöt. Työtovereihin luotetaan ja
ilmapiiri työpaikoilla koetaan pääsääntöisesti hyväksi.
Erityisesti alle 30-vuotiaat työntekijät suhtautuivat
työhönsä optimistisesti. He arvioivat muita myönteisemmin esimerkiksi esimiestyötä, työhön käytettävissä
olevaa aikaa, työterveyshuollon luotettavuutta ja
hyvän työn palkitsemista.
Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tekemässä tutkimuksessa havaittiin myös haasteita. Julkisella alalla
ongelmaksi koetaan työn henkinen kuormittavuus
ja se, ettei aikaa ole tehtäviin riittävästi. Henkistä
raskautta aiheuttavat erityisesti väkivalta ja epäasiallinen kohtelu. Yli neljännes kuntien työntekijöistä on
kokenut vuoden aikana asiakkaiden taholta tullutta
väkivaltaa tai sen uhkaa. Lisäksi yli neljännes kuntien
ja kirkon henkilöstöstä on pitänyt työyhteisössä
saamaansa kohtelua epäasiallisena viimeksi kuluneen
vuoden aikana.
Esimiestyö koettiin yleisesti ottaen hyvänä. Kokemuksia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta esiintyi
kuitenkin melko paljon. Moni ei myöskään kokenut
saavansa riittävästi palautetta.
Useampi kuin neljä viidestä kirkon ja myös kunnan
työntekijästä suosittelisi työpaikkaansa muille.
25 sttk 1 * 2015
EUROOPPA
* Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuva: Pekka Sipola
Terrorin uhka
on pysynyt
vakaana
Useista terrori-iskuista huolimatta EU-maat eivät ole
ryhtyneet terrorismin vastaiseen sotaan. Tutkijaupseeri Antti Paronen sanoo, että terrorismia vastaan
on parempi toimia siviiliyhteiskunnan keinoin.
S
ekä Yhdysvallat että Venäjä
ovat julistaneet sodan terrorismia vastaan. Euroopassa
tähän ei ole ryhdytty, vaikka terroriiskuissa on kuollut satoja ihmisiä.
Isoin isku tehtiin Madridin lähijuniin 2004. Reppuihin piilotetut
pommit tappoivat liki 200 ihmistä,
loukkaantuneita oli yli 2 000. Vuotta myöhemmin pommiattentaatit Lontoon metrossa ja bussissa
tappoivat yli sata ihmistä, noin 700
loukkaantui. Tammikuun seitsemäntenä ranskalaisen pilalehden
Charlie Hebdonin miltei koko toimitus murhattiin terroristien iskussa.
Kapteeni, tutkijaupseeri Antti
Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta pitää
Euroopan linjaa oikeana.
Tutkijaupseeri Antti Paronen sanoo, että terroristeja vastaan toimiminen sotilaallisin keinoin lietsoisi uusia terrori-iskuja.
26 sttk 1 * 2015
– Kun Yhdysvallat julisti sodan
terrorismia vastaan, se joutui myös
konventionaaliseen sotaan.
Terrori-iskuihin on Parosen mukaan parempi vastata siviiliyhteiskunnan keinoin. Mikäli iskuihin
vastattaisiin sotatoimin, näistä
olisi vaikea perääntyä.
Toisekseen panssarivaunu on
huono väline terroristisolun tuhoamiseen.
– Vastapuolen jokaisesta uhrista
tulee marttyyri, joka saa aatteen
sympatisoijat radikalisoitumaan.
Jos terrori-iskuihin vastattaisiin
sotilaallisin iskuin, terroristien iskut myönnettäisiin sotatoimiksi.
Paronen sanoo, että näin terroristit
saisivat legitimiteetin – oikeutuksen - teoilleen.
– Terroritekojen pitäminen
rikoksina vie terää terrorismilta. Niin kauan kuin terrori-iskut
tuomitaan rikoksina, annamme
viestin, että demokratia ja oikeusjärjestelmämme ovat kestävällä
pohjalla.
Kuuntelulle olisi
hyvät perusteet
Terroristien saattaminen oikeuden eteen vaatii työtä. Lainsäädännöstä ei aina löydy tekoihin
soveltuvia lakipykäliä, koska se
laahaa hieman jäljessä, kuten
huumerikoksissakin.
– Terrorismin rahoittajien
saaminen syytteeseen on hyvin
vaikeaa, Paronen sanoo.
Yksi syy tähän on rikoksen
todistaminen. Se vaatisi Parosen
mukaan mahdollisuutta seurata
epäiltyjen tieto- ja rahaliikennettä. Hän pitää tiedustelua koskevaa
työryhmämietintöä hyvänä.
Tammikuun puolivälissä puolustusministerille luovutetussa mietinnössä esitetään suojelupoliisille
ja puolustusvoimille tietyin ehdoin
muun muassa lupaa yksittäisten
henkilöiden tietoliikenteen seurantaan.
– Terrorismin torjuntaan voi
pureutua parhaiten henkilöiden
täsmäseurannalla. Meillä on aito
turvallisuusuhka. Tällä hetkellä se
on onneksi kovin marginaalinen,
noin 300 ihmistä.
Vierastaistelijoista tuli
uusi riski
Vierastaistelijat eli asuinmaastaan
vieraaseen maahan taistelemaan
menneet nuoret miehet ja naiset
ovat uusi uhka. Kun he palaavat
asuinmaahansa, osa sopeutuu. Yksi
yhdeksästä hautoo tutkimuksen
mukaan terrori-iskua.
– Joissakin maissa palaavia
vierastaistelijoita kohdellaan
heti rikoksista epäiltyinä. Toisissa
heitä yritetään sopeuttaa mahdollisimman tehokkaasti takaisin
yhteiskuntaan, Paronen kertoo.
Jokaista palaajaa tulisi Parosen
mukaan arvioida erikseen sen
mukaan, mitä palaaja on taistelumaassa tehnyt. Hän on esimerkiksi
voinut syyllistyä sotarikokseen.
Suomesta Syyrian taisteluihin
on lähtenyt arviolta 50 nuorta. He
ovat murunen.
– Lontoolaisen King’s Collegen
professori Peter Neumann on
sanonut, että Syyrian ja Irakin alueella kasvatetaan tällä hetkellä
eurooppalaisessa mittakaavassa
suurempaa vierastaistelijasukupolvea kuin koskaan aiemmin.
Tanska ja Norja
alttiimpia iskuille
Euroopan unionin lainvalvontavirasto Europol tilastoi vuosittain
yhteensä 150 - 200 toteutunutta,
epäonnistunutta ja estettyä terrori-iskua. Luvussa ovat mukana
myös eurooppalaisten separatistien iskut. Niiden osuus on alla
kymmenen prosenttia.
Toistaiseksi EU-maiden yhteiset
toimet terrorismin torjunnassa
ovat olleet vähäisiä. Ranskan,
Saksan, Belgian, Ison-Britannian
ja Irlannin yhtäaikaiset terroriepäiltyjen pidätykset 15. tammikuuta viittaavat yhteistyön
tiivistymiseen.
Suomessa terrorin uhka on
Parosen mukaan pienempi kuin
esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.
Syynä ovat varovainen maahanmuuttopolitiikka ja kulttuurinen
pidättyväisyys.
– Tanska otti 1990-luvulla tietoisesti vastaan radikaaleihin islamistisiin liikkeisiin linkittyneitä
ihmisiä. Myös Norjassa 1990-luvulla
turvapaikan sai joukko islamilaisia
radikaaleja.
EU -LYHYESTI
Latvia hyötyi koheesiorahoista
»
EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Latvian
valtiovarainministeri Janis Reirs kehuu, että maan
elintaso on saavuttanut EU:n keskiarvon viimeisten
kymmenen vuoden aikana.
Reirsin mielestä Latvia on hyvä esimerkki siitä,
mitä koheesiopolitiikalla ja -rahastoilla voidaan
saada aikaan. Koheesiolla tarkoitetaan taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden lisäämistä EU:n
jäsenvaltioiden kesken.
EU:n talouskasvuun tarvitaan Reirsin mielestä
rakennemuutoksia, taloudellista vastuuta ja investointeja.
– Ja koheesiopolitiikka vahvistaa näitä tekijöitä,
hän toteaa.
Investointirahasto kutistumassa?
»
Useimpien Euroopan unionin jäsenmaiden mielestä kolmivuotiseen investointiohjelmaan luvatut
315 miljardia euroa ovat liian vähän.
Tällä hetkellä EU on budjetoinut investointirahastoon vain kaksi miljardia. Tavoitteena on sijoittaa rahastoon kahdeksan miljardia, joista kuusi
on jo luvattu innovaatioita rahoittavaan Horisontti
2020 -puiteohjelmaan sekä Euroopan sisäisen
liikenteen kehittämiseen.
Euroopan Investointipankin osuus mukaan lukien
investointirahaston pääomaksi saadaan 21 miljardia. Se on kovin vaatimaton summa verrattuna
komission lupaamaan 315 miljardiin euroon.
Iso-Britannia etsii kavereita
»
Ison-Britannian EU-vastainen ulkoministeri
Philip Hammond vierailee kaikissa 28:ssa EU:n jäsenvaltiossa etsimässä kumppaneita, jotka haluavat
lisätä valtaa jäsenmaille.
Kiertue päättyy ennen Ison-Britannian maaliskuisia vaaleja. Vaalituloksesta riippuu, miten
Iso-Britannia suhtautuu EU-jäsenyyteen.
Hammond luottaa, että Iso-Britannia halutaan
pitää mukana EU:ssa.
SANAKIRJA
Alueiden komitea
» Alueiden komiteaa kuullaan ennen kuin
unionissa tehdään päätöksiä, joilla on alueellinen tai paikallinen ulottuvuus. Komitea voi
antaa myös omaehtoisia lausuntoja komissiolle,
neuvostolle ja parlamentille esimerkiksi työllisyys- ja ympäristöasioista. Komiteaan kuuluu
353 edustajaa, joista 9 on Suomesta. Heidän
on pitänyt tulla valituksi maansa alue- tai paikallisvaaleissa. Komitean uusi nelivuotiskausi
alkoi helmikuussa.
27 sttk 1 * 2015
TALOUS
Halpabussiyhtiöt
käynnistivät
hintasodan
* Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Linja-autoliitto/Studio Skaala
Viime kesänä käynnistyi ankara hintakilpailu
bussien kaukoliikenteessä. Se toi samalla kieleen
uuden käsitteen: halpabussiyhti
H
elsingistä voi matkustaa Tampereelle
halvimmillaan parin euron tarjoushintaan.
Hintarallin aiheutti joukkoliikennelain muutos, joka vapautti ison osan kaukoliikenteen
markkinoista kilpailulle. Lakimuutos juontuu EU:n palvelusopimusasetuksesta, jonka
mukainen laki astuu Suomessa asteittain
voimaan 2014 ‑ 2019.
Aggressiivisen hintakilpailun käynnisti ulkomaisen pääomistajan viime keväänä saanut
Onnibus. Kilpailijat eivät jääneet katsomaan
sormi suussa halpabussiyhtiön rynnistystä.
Ne lähtivät mukaan leikkiin kärjessään 11 yrityksen yhteenliittymä ExpressBus.
Nyt hinnoittelurallissa ovat mukana järjestään kaikki kaukoliikennettä harjoittavat
bussiyhtiöt. Sen seurauksena matkalainen voi
etukäteen tietää varmuudella vain matkansa
määränpään, ei sen hintaa.
Toisaalta matkansa ajoissa suunnitteleva
voi säästää bussilipussa huomattavasti euroja.
Viimeisenä bussiin nousevan asiakkaan lipun
hinta on kovimmasta päästä.
Markkinoiden logiikka
Kyse on bussiyhtiöiden kilpailusta matkustajista
keskenään ja myös VR:n kanssa. Lisäksi halutaan houkutella matkustavaisia henkilöauton
ratista linja-autoihin.
On epäilty rajun hintakilpailun osoittavan,
että aikaisemmin hinnoittelussa on ollut reippaasti ylihintaa. Siitä ei ole kyse, vakuuttaa linjaautoliikenteen etujärjestön Linja-autoliiton
toimitusjohtaja Mika Mäkilä. Kyse on kilpailusyistä johtuvasta muutoksesta hinnoittelussa.
– Aikaisemmin kaukoliikennettä hoidettiin
verkostoperiaatteella. Tarjottiin keskimääräisesti hyvää ja kattavaa palvelua keskimääräisellä hinnalla kaikille.
Mäkilän mukaan lupasääntelyyn perustunut
systeemi on ollut ihan hyvä ja toimiva.
28 sttk 1 * 2015
Siellä, missä on paljon asiakkaita, on myös
kilpailua ja reitit hinnoitellaan edullisesti.
Vastaavasti vähän asiakkaita merkitsee korkeampia hintoja ja bussivuorojen harvenemista.
Ne voivat myös loppua kokonaan.
Parin viikon yrittäjät
Raju hintakilpailu saattaa johtaa ennen pitkään bussiyhtiöiden pudotuspeliin. Kaikki
eivät kisassa kestä.
Mäkilän mukaan kaukolinjoilla on nähty
uusi
ilmiö: parin viikon yrittäjät. He tulevat
Kilpailun avautuminen muutti tilanteen.
Bussiyhtiöt ottavat edelleen omansa pois, reitille kokeilemaan, mutta vetäytyvät nomutta uusin keinoin. Mäkilä huomauttaa, peasti pois.
ettei hintataso ole romahtanut kautta linjan.
– Markkinoille on helppo tulla, mutta sieltä
Alan kannattavuus on säilynyt varsin vakaana on myös helppo poistua. Pelkkä ajaminen on
uusissakin oloissa.
helppoa, mutta se ei riitä.
– Tarjoushinnoittelussa on kysymys edulliMäkilän mukaan varsinainen haaste on
sesta hintamielikuvasta. Jokainen yritys päät- markkinoinnissa ja lipputuotteiden suunnittää, millaista hintaprofiilia se haluaa viestiä. telussa niin, että saadaan riittävästi asiakkaita
Uusi kilpailutilanne johtaa Mäkilän mukaan ja liikennöinti kannattamaan.
On kummasteltu, miten voi olla kannattarjonnan ja hintojen eriytymiseen. Markkinoiden logiikka on selkeä.
tavaa ajaa Helsingin ja Tampereen väliä kahden euron lipunhinnalla. Ei se
olekaan.
– Parin euron tarjoukset ovat
– Tarjoushinnoittelussa on kysymys edullisesta hintamielikutietysti sisäänvetotuotteita. Sevasta, sanoo Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.
hän ei voi olla keskimääräinen
hinta, sanoo Mäkilä.
Hän muistuttaa, että liikennöinti on kapasiteettibisnestä.
Jokainen matkustaja parantaa
tulosta. Kaikkein kalleinta on
ajaa tyhjää autoa.
– Haetaan optimaalista tasapainoa, jossa kysyntä ja hinta
tuottavat parhaan tuloksen.
Kelan rahat ja
maaseutuliikenne
Liikennepalvelujen eriytymisestä seuraa kylmä tosiasia. Reiteillä, joilla kysyntä on heikkoa,
tarjonta vähenee. Maaseudulla
liikenne on jo nyt Mäkilän mukaan pitkälti koululaisliikennettä. Samalla ajoneuvot menevät
pienemmiksi.
– Bussiyrityksille tämä on tärkeä asia. Siellä, missä linja-auto
ei ole enää kilpailukykyinen,
pitäisi päästä liikennöimään
pienemmällä kalustolla. Tässä
tulee vastaan taksimonopoli.
– Kysymys on siitä avataanko
taksiliikennettä kilpailulle vai ei.
Maaseutuliikenteessä Kela on
Mäkilän mukaan aivan olennainen toimija.
– Kelan rahoilla ratkaistaan
maaseudun liikenteen tulevaisuuden koko kuva.
TALOUSTOLPPA
UP/Heikki Lehtinen
Joukkoliikenne kovassa kisassa
Luottamus pienessä
nousussa
» Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät
» Kuluttajien luottamus talou-
vuosikymmenen alussa keskimäärin 2,9 erilaista matkaa päivässä. Matkoista 58
prosenttia tehtiin henkilöautolla, 30 prosenttia kuljettiin jalan tai pyörällä ja
julkisilla liikennevälineillä vain kahdeksan prosenttia.
Jos matkojen pituus otetaan huomioon, henkilöautojen rooli vielä korostuu.
Näin siitä huolimatta, että autolla liikutuistakin matkoista yleisimpiä ovat lyhyet, 1-3 kilometrin matkat. Henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on kasvanut
kymmenessä vuodessa etenkin kun myös naiset ovat siirtyneet ratin taa.
Alan toimijat aikovat kuitenkin nostaa joukkoliikenteen merkitystä. Tavoite
on lisätä joukkoliikenteen matkojen määrää vuoteen 2022 mennessä noin 200
miljoonalla matkalla vuodessa nykyisestä 530 miljoonasta matkasta.
Siihen tarvitaan riittävästi julkista tukirahaa, mutta myös esimerkiksi kattavia
ja yhtenäisiä aikataulu- ja lippupalveluja. Rahan vuoksi joukkoliikenne nousee
esiin myös eduskuntavaaleissa. Julkisten joukkoliikennerahojen jaossa tasapainoillaan aina maaseudun yhteyksien ja kaupunkiseutujen joukkoliikenteen
välillä. Kun puhutaan investoinneista teihin ja rautateihin, esiin nousevat myös
teollisuuden intressit.
Jättipotti jakoon
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella lähes 80 prosenttia joukkoliikennematkoista
tehdään bussilla. Tässä liikenteessä on siirrytty uuteen aikakauteen. Osalla
kaupunkienvälisistä reiteistä on jo käynnistynyt markkinaehtoinen kilpailu.
Niinpä esimerkiksi bussimatkan Helsingistä Tampereelle voi ainakin toistaiseksi
halvimmillaan tehdä eurolla.
Pääkaupunkiseudun bussiliikennettä on kilpailutettu jo parikymmentä vuotta.
Mutta viime kesänä päättyi siirtymäaika, jonka jälkeen kaikki julkista tukea
saava joukkoliikenne on kilpailutettava.
Tämä pani viime syksynä liikenteen järjestämiskuvioita, linjoja, hintoja ja
monia muitakin asioita aina pysäkkejä myöten uusiksi monessa paikassa, jossa
on kuntakohtaista tai seudullista tuettua joukkoliikennettä.
Joukkoliikenteen jättipotti laitetaan jakoon tänä vuonna noin kymmeneksi
vuodeksi. Helsingin Seudun Liikenne kilpailuttaa pääkaupunkiseudun junien
lähiliikenteen yhtenä könttänä. Vuoden 2017 lopussa päättyy nykyinen sopimus
VR:n kanssa.
Kyse ei ole ihan pienestä
asiasta.
Kun VR:n kaukoliiNaiset hyppäsivät rattiin
kenteessä
on ollut matkustajia
Eri tavoin tehtyjen matkojen osuus
päivittäisistä matkoista, %
vuosittain noin 13 miljoonaa,
Henkilöliikennetutkimus
UP/HL
lähiliikenteessä heitä on 55
Muu
miljoonaa. Se on yli kymmenen
prosenttia koko maan joukkoliikennematkoista. VR saa jatkossa
Naiset 1998-99
JoukkoNaiset 2010-11
HSL:n arvion mukaan korvauksia
Miehet 1998-99
liikenne
lähiliikenteestä vuosittain 75-80
Miehet 2010-11
miljoonaa euroa.
Suomesta ei VR:lle kilpailijaa
Henkilölöydy,
joten sellaista haetaan
autolla
hyvinkin avoimesti ulkomailta.
Junat säilyvät entisellään, kilJalan tai
pailutuksessa on kyse liikenteen
pyörällä
hoitamisesta HSL:n junilla valtion
omistamia kiskoja pitkin pääosin
%2040 60
entisellä henkilökunnalla.
teen jatkoi tammikuussa syksyllä
alkanutta pientä nousuaan. Tilastokeskuksen laskema kuluttajien
luottamusindikaattori sai tammikuussa arvon 6,0, kun syyskuussa
mentiin vähän miinukselle. Pitkän
ajan keskiarvo on 12,1. Sen alapuolella ollaan oltu toukokuusta
2011 lähtien.
Pieni hyöty isosta
pudotuksesta
» Bensiinin ja dieselin hinta
putosi joulukuusta 2013 joulukuuhun 2014 vain noin yhdeksän
prosenttia, vaikka öljyn dollarihinta putosi puoleen. Osasyy on
siinä, että hinnasta iso osa on
veroja, jotka eivät laskeneet. Osan
öljyn hinnan laskusta peitti euron
heikentyminen dollariin nähden.
Iso säästö koroista
» Kotitaloudet maksoivat vuon-
na 2013 asuntolainoistaan korkoja 1,2 miljardia euroa. Summa oli
vain noin kolmasosa vuoden 2008
koroista, vaikka asuntolainojen
määrä oli kasvanut 16 prosenttia.
Asuntolainojen määränkin kasvu
taittui.
TUNNUSLUKU
9 233 370 000 00
» Euromailla oli viime vuoden
lokakuun lopussa julkista velkaa yhteensä 9 233 miljardia
euroa. Suomen osuus tästä
määrästä oli 118 miljardia
euroa eli runsas prosentti.
Kreikan kansantalous on yhtä
iso kuin Suomen, mutta sillä
velkaa on 200 miljardia euroa
enemmän.
29 sttk 1 * 2015
KIRJAHYLLYSTÄ
* KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva
Virpi Hämeen-Anttila:
Kolmastoista lapsi
Otava 2005, 320 s.
» Maailmankuulu suomalai-
nen pianisti Tea Arola-Pozzuoli
on aikanaan jättänyt lapsensa
vanhempiensa hoiviin ja
lähtenyt kiertämään maailman
konserttilavoja. Hänen kaksi lastaan, Johanna
ja Joakim, ovat jo aikuisia, Tean isä Paavo on
kuollut ja äiti Eila makaa sairaalassa dementoituneena. Käytännössä ilman äitiä kasvaneet
Johanna ja Joakim ovat koonneet elämänsä
palasista, joista monet ovat rikkonaisia. Ankarat
isovanhemmat, rakkaudeton lapsuus, isättömyys
ja muut kipeät lapsuus- ja nuoruusmuistot ovat
varjostaneet molempien elämää ja aikuistuminen ei ole ollut helppoa.
Tea ilmoittaa yhtäkkiä palaavansa Suomeen
ja ilmoituksen vaikutus Johannaan ja Joakimiin
on melkoinen. Joakimin, sitoutumiskyvyttömän
toimittajan, asenne äitiään kohtaan on kylmäkiskoinen ja katkera, kun taas Johannan, herkän ja
itseään vielä etsivän näyttelijän suhtautuminen
äidin paluuseen on toiveikas.
Kirjan normaalein ja tasapainoisin henkilöhahmo on Ilkka, keski-ikäinen tutkija ja biologi,
jalat maassa –tyyppi, Tean nuoruudenrakastettu
ja edelleenkin Tean miesystävä, enemmän tai
vähemmän vakituisesti. Ilkka on aina ollut etenkin Johannalle äitiä läheisempi ja se aikuinen,
johon voi luottaa ja turvautua. Ilkka on edelleen
rakastunut Teaan ja toivoo ja odottaa yhteistä tulevaisuutta ja aloilleen asettumista Tean kanssa.
Kirjassa tarkastellaan tämän sisältä rikkinäisen perheen elämää ja yrityksiä koota siitä
ehjää kokonaisuutta sielun sopukoissa asuvien
vaikeiden ja pelottavien muistojen rippeistä.
Tarinan päähenkilöksi nousee Johanna, jonka
elämää seurataan läheltä ja hänen sieluaan
avataan muita henkilöitä enemmän. Joakim jää
henkilönä vähän taustalle.
Virpi Hämeen-Anttila on luonut mittavan uran
ja hänestä on moneksi. Hän on indologi, yliopiston opettaja, kirjailija ja suomentaja. Muun
muassa. Hän on taitava kirjoittaja ja hänen
tekstiään on helppo lukea. Kolmastoista lapsi ei
ole mikään tajunnanräjäyttävä lukukokemus eikä
vedä vertoja joillekin Hämeen-Anttilan aiemmille
romaaneille, mutta on yhtäkaikki ihan kelvollista
luettavaa.
Paulo Coelho: Pyhiinvaellus
Otava 2006, 285 s, Suomentanut Sanna Pernu
» Brasilialaisen kirjailijan
Paulo Coelhon teoksia on
käännetty kymmenille eri
kielille ja hän on saanut useita
kirjallisuuspalkintoja ja huomionosoituksia urallaan. Pyhiinvaellus on Coelhon
esikoisromaani, joka on julkaisu jo vuonna
1987, mutta suomennettu vasta vuonna 2005.
Tämä omaelämänkerrallinen romaani on sikäli
merkittävä teos, että tehdyn pyhiinvaellusmatkan jälkeen Coelho päätti ryhtyä täysipainoisesti
kirjailijaksi.
Kirjan johdannossa Coelhoa ollaan vihkimässä Perinne-nimisen veljeskunnan edustajaksi,
RAM-mestariksi. RAM on katolisen kirkon piirissä
toimiva järjestö, jonka kirjaimet ovat lyhenteitä
sanoista Regnus Agnus Mundi, Kuningaskunta,
Karitsa, Maailma. Järjestön tarkoitus on pyrkimys
ymmärtää maailman symbolista kieltä. Vihkimisseremonia ei pääty ihan toivotulla tavalla ja
sen lopputuloksena Coelho joutuu lähtemään
pyhiinvaellusmatkalle etsimään jo melkein saavuttamaansa miekkaa uudelleen. Miekka tulee
30 sttk 1 * 2015
löytymään oikealla hetkellä ja oikeana päivänä
jossain kohtaa vanhaa keskiaikaista tietä, Santiagon outoa tietä.
Pyhiinvaellus on samaan aikaan maaginen ja
mystinen, mutta toisaalta hyvin maanläheinen ja
sen opetukset ovat yksinkertaisia viisauksia.
Kirjan tahti on verkkainen ja Coelho kirjoittaa
rauhallista ja selkeää tekstiä, jota on helppo
lukea ja joka antaa tilaa lukijan omille ajatuksille. Kirjasta tulee hyvä olo, vaikkei ihan kaikkia
jumaluuden ja uskon kokemuksia ymmärtäisi tai
allekirjoittaisi.
Coelho taittaa matkaa italialaisen oppaansa
Petruksen kanssa, jonka tehtävä on opettaa
oppilaalleen RAM:n harjoitukset ja valmistaa tätä
kasvamaan ihmisenä ja oppimaan se mikä on
tarkoitettu.
Pyhiinvaellusmatka alkaa Ranskasta SaintJean-Pied-de-Port –nimisestä paikasta ja
lukemalla kirja selviää, miten Coelho pääsee
päämääräänsä, Espanjan Santiago de Compostelaan ja löytääkö hän miekkansa, oman elämänsä
tarkoituksen
TOISTEN JUTUT
Taas yksi yritys kyykyttää
köyhiä. Sitra julkaisi viiden
kirjoittajan keskustelukirjan työttömyysturvan
uudistamisesta. Ilmeisesti
Sitrakin säikähti pääasiassa
oikeistolaisten kirjoittajien
kyykkänäkemyksiä, kun
kiiruhtivat soittamaan toimitukseen ja korostamaan,
ettei julkaisu edusta heidän
kantojaan.
Toimituspäällikkö
Juhani Aro
Demokraatti 27.1.
Useat tahot ovat viime
aikoina ryhtyneet muistuttamaan päättäjiä, että
suomalainen verojärjestelmä on liian epäjohdonmukainen ja heittelehtivä.
Kansanomaisesti ilmaistuna
nykyistä veropolitiikkaa voi
verrata hölmöläisheimon
peiton jatkamiseen. Jostakin
otetaan ja johonkin lisätään, välillä paikataan.
Pääkirjoitus
Kaleva 26.1.
Aika on mahdollisimman
huono kirjoittajien ehdotuksille (työttömyysturvan
muutoksiksi). Työttömyys on
kasvussa ja työttömyyden
kesto pitkittymässä. Jos
muutosta vakavasti haluttaisiin, se pitäisi toteuttaa
taloudellisesti hyvinä
aikoina ja vähitellen.
Pääkirjoitus
Helsingin Sanomat 24.1.
Jos ollaan sovittelussa,
niin ei siellä ole tarkoitus
viihtyä.
Valtakunnansovittelija
Minna Helle
Yle TV 1:n Ykkösaamu 24.1.
Huonosti menestyvillä
yrityksillä on tarvetta ajallisesti rajattuun palkanalennukseen. Siinä on kuitenkin
se riski, että kilpaileva
yritys tekee saman. Lopulta
palkka-ale leviää koko
alalle. Samat ongelmat
ovat taas vastassa, ja mitä
tehdään silloin. No, lasketaan lisää palkkoja. Kierre
on mahdoton.
STTK:n pääekonomisti
Ralf Sund
Kansan Uutiset 23.1.
STTK-krypto 1/2015
Uusi vuosi, uudet numerot…
KRYPTON 6/2014 RATKAISU
»
… ja niille uudet kirjaimet, mikään ei nyt mene arvaamalla, pitää osata hahmottaa sanat
oikein, siitähän kryptoissa on kyse.
Voit siis ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista
ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja yli viitisentuhatta
muuta ristikkoa, joita voi ratkoa huvikseen. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy
myös sivustolta www.sanaris.fi.
Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-9 muodostuvan sanan
joko postitse osoitteella STTK-krypto 7, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla [email protected]
ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain
painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa!
Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 6/2014,
samoin seuraavat voittajat:
Kosti Ollila, Tornio
Juha Luokkanen, Kempele
Reijo Karhu, Lappeenranta
Veli-Heikki Nieminen, Tampere
Ritva Korhonen, Orivesi
Onnittelut voittajille
ja kiitokset kaikille
mukana olleille!
31 sttk 1 * 2015
Askel aikaa edelle.
Käyntiosoite:
ikonkatu 8 A, 6. krs,
M
00100 Helsinki
Postiosoite:
PL 421, 00101 Helsinki
Puhelin:
09 131 521
Sähköposti:
[email protected]
Ammattiliitto Nousu ry
www.nousu.org
Ammattiliitto Pro
www.proliitto.fi
Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO
www.erto.fi
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
www.jytyliitto.fi
Kirkon alat
www.kirkonalat.fi
Liiketalouden Liitto LTA
www.liiketaloudenliitto.fi
Meijerialan ammattilaiset MVL
www.mvl.fi
METO — Metsäalan Asiantuntijat
www.meto-ry.fi
Palkansaajajärjestö Pardia
www.pardia.fi
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
www.ria.fi
Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI
www.seteli.fi
Suomen Konepäällystöliitto SKL
www.konepaallystoliitto.fi
Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL
www.seacommand.fi
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
www.superliitto.fi
Suomen Palomiesliitto SPAL
www.palomiesliitto.fi
Tehy
www.tehy.fi
Vakuutusväen Liitto VvL ry
www.vvl.fi
www.sttk.fi