Lataa tiedosto
7-8 | 2 015 TOIMIHENKILÖKESKUS JÄRJESTÖ ST TK:N LEHTI Eurosta eroaminen on lähes mahdotonta. Sivu 10 -11. Jatkuvan kasvun odotus on epärealistista. Sivut 12-13. Suomen kriisi on suhteellinen asia. Sivut 16 -17. Toivo Unelma pikkujoulutunnelmissa. Sivut 2 2 . Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: OMA TUOTANTO TAKAA ELINTARVIKKEIDEN KILPAILUKYVYN. Sivut 6 -9. PÄÄKIRJOITUS [email protected] Mustan lumen talvi » Hallitus laittoi liikkeelle pakkolait, joiden turvin se uskoo kurovansa umpeen Suomen menetettyä kilpailukykyä vertailumaihin nähden. On vaikea nähdä yhtälöä, jossa esimerkiksi hallituksen halu leikata julkisella sektorilla työskentelevien palkkaa toimisi sellaisenaan suomalaisen vientiteollisuuden veturina. Näin asia on hallituksen toimesta yritetty myydä joskin reilumpaa olisi ollut sanoa suoraan, että oikeasti halutaan vain leikata julkisen sektorin menoja. Pakkolait ovat ehdollisia niin, että hallitus on luvannut vetää ne koska tahansa pois, jos työmarkkinapöydässä päästään hallituksen tavoitteita tukevaan ratkaisuun. Mahdollisen ratkaisun riittävyys ei siis riipu ainoastaan työmarkkinaneuvotteluista vaan suuressa määrin myös hallituksen arvioista. Aika näyttää, mikä piisaa tai ei piisaa. Hallitus topakoitui laittamaan sote-uudistuksen liikkeelle. Esitys oli kaataa hallituksen, mutta parin yön valvomisen jälkeen yhteinen esitys vihdoin syntyi. Kukaan ei silti tiedä, kestääkö tämäkään malli lopulta esimerkiksi kuuluisaa perustuslaillista tarkastelua tai syntyykö tässä hallituksen mainitsemat 3 miljardin säästöt tai toteutuuko tosielämässä kansalaisten yhdenvertaisuus. Tärkeintä tuntui lopulta olevan, että hallitus ei kaadu. Ehkä se tässä asiassa oli hyvä, että ei kaatunut, sillä eiväthän edellisetkään hallitukset sotessa mitään aikaan saaneet. Työmarkkinoilla, politiikassa ja taloudessa on todellakin syksy ja edessä mustan lumen talvi. Kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Jos työmarkkinapöydissä saataisiin valmista ja jos se hallitukselle riittäisi, tarjolla on palkansaajille ainoastaan heikennyksiä ja malttia, ei etuja ja valttia. Jos ratkaisua ei synny, edessä on mitä todennäköisimmin rikkonainen ja hyvin levoton liittokierros, jolla tuskin vältytään työtaisteluilta. Yrityksillä menee edelleen heikosti ja yt:t sekä irtisanomiset seuraavat toisiaan. Työttömyys kasvaa. Missään ei siis mene hyvin. Epävarmuutta lisäävät myös esimerkiksi epävarmat talousnäkymät Kiinassa ja historiallinen kansainvaellus, jonka seurauksena Eurooppa natisee liitoksissaan ja koko EU:n vapaan liikkuvuuden idea on uhattuna. Tapana on toivottaa rauhaisaa joulun odotusta. Nyt tämä toivotus sisältää konkreettisen toiveen siitä, että vähitellen koittaisivat globaalilla, kansallisella ja aivan lokaalillakin tasolla todellakin rauhallisemmat ajat. TAPETTI Tehdään se mitä voidaan » Työttömyys jatkaa kasvuaan. On arveltu, että uuden vuoden puolella irtisanomisten aalto jatkuu ja työttömiä tulee edelleen lisää. Joulu lähestyy ja tunnetusti se näkyy vähävaraisemmissakin kodeissa tavallista runsaampana ruokapöytänä ja lahjapaketteina. Varakkaammat myös esimerkiksi matkustavat jouluksi pois kotoa rentouttaviin maisemiin pois pimeän keskeltä. Työttömyydelle ei yksittäinen ihminen paljon voi. Sekään ei aina riitä, että tekee työnsä hyvin ja taipuu työnantajan ehdottamiin säästöihin ja työehtojen heikennyksiin. Työttömyys voi silti olla edessä. Jotain voi silti jokainen tehdä. Kun esimerkiksi ostaa joulupöytään suomalaisia tuotteita, tukee kotimaista työllisyyttä. Pellolta pöytään –ketjussa vilisee kotimaisia työpaikkoja. Jos ostat lahjatavaroiden sijaan palvelun esimerkiksi hiusten leikkauksen, jalkahoidon tai hieronnan - tuet pienyrittäjää, joka kenties harkitsee jopa uuden työntekijän palkkaamista. (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, 00100 Helsinki Puhelin (09) 13 15 21 Telefax (09) 652 367 Internet www.sttk.fi E-Mail STTK:n toimiston henkilöstö: [email protected] STTK-lehden posti: [email protected] Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon – EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_07_08 Painos 40 000 Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Kuva: Pekka Sipola Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 1/2016 Aineisto 1.2.2016 Ilmestyy 15.2.2016 ISSN 1237-9921 7-8 | 2 015 TOIMI HENK ILÖKE SKUS JÄRJE STÖ ST TK:N LEHTI Eurosta eroa minen on lähes mahdoto nta. Sivu 10 -11. Jatkuvan kasv un odot on epärealis us tista. Sivut 12-13. Suomen kriis suhteellinen i on asia. Sivut 16 -17. Toiv pikkujoulutu o Unelma nnelmissa. Sivut 2 2 . Maatalous- OMA TUOTA NTO ELINTARVI TAK A A KK KILPAILUK EIDEN Y VYN. ja ympäris töministeri Kimmo Tiili kainen: Sivut 6 -9. 2 sttk 7-8 * 2015 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Tarvitsemme sosiaalisen ja digitaalisen Euroopan. 6 Ruoan hinnanosat neuvoteltava uusiksi. Suomalainen ruoka on kilpailukykytekijä. 0 Irti eurosta – mahdoton tehtävä? 1 Kukaan ei oikein tietäisi irtoamisen seurauksia. Pirjo Mailammi 2 Jatkuvan kasvun odotus 1 epärealistista. Hyvinvoinnin käsite pitäisi määritellä uudelleen. 3 Keskusjärjestöhanke tulossa 1 ratkaisuvaiheeseen Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus ovat jokaisen palkansaajan viimekätinen turva. Jos tämä turva menetettäisiin, siirryttäisiin isäntävaltaan, jossa neuvottelu- ja sopimuskulttuuria ei kunnioiteta. Rahastoasiantuntija Eija Laurilan haastattelu sivulla 20. 4 Keskusjärjestöhanke tulossa 1 ratkaisuvaiheeseen. Uudistuminen on ehdoton tavoite. 6 Suomiko kriisissä? 1 Vai elämmekö sittenkin vain poikkeuksellisia aikoja? 8 Huipputulosta seuraavat potkut. 1 Finanssialalla mikään ei tunnu riittävän. 20 Puhutaan sopimisesta. REMES 1 STTK jakaa työelämätietoa 2 vastaanottokeskuksiin. Tiedon jano maahanmuuttajien joukossa on vahva. 2 Toivo Unelma 2 pikkujoulutunnelmissa. 23 Työlounaalla. 24 Tätä mieltä STTK. 25 Voi hyvin. 6 Työelämäoikeuksia koetellaan. 2 EU ei ole tuonut palkansaajalle pelkkää auvoa. 8 Volkswagengate pakottaa 2 autoteollisuuden katsomaan peiliin. Neste luottaa silti edelleen dieseliin. 30Kirjat. 31Ristikko. 3 sttk 7-8 * 2015 UUTISIA Työtapaturmat vähenivät » Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2014 yhteensä 116 331 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Määrä on noin 5,6 prosenttia edellisvuotta pienempi. Korvatuista työtapaturmista 98 743 sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä laski vuodesta 2013 noin 2,8 ja työmatkatapaturmien noin 18,7 prosenttia. Vuonna 2014 sattui 29,2 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Taajuustaso tarkoittaa käytännössä, että noin 22 palkansaajaa kohden korvattiin keskimäärin yksi työpaikkatapaturma. Työpaikkatapaturmien taajuus laski hieman vuodesta 2013, jolloin taajuus oli 29,6 työpaikkatapaturmaa/ miljoona työtuntia. Vuonna 2013 työpaikkatapaturmissa kuoli 16 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 13 palkansaajaa. Määrä on kaikkien aikojen matalin. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ennakkoarvion mukaan vuonna 2014 työpaikkatapatumissa kuoli 20 palkansaajaa. Oikea kehityssuunta – Tapaturmien lukumäärän ja taajuuden lasku on aina positiivinen uutinen. On kuitenkin tärkeää analysoida syyt trendien taustalla. Taajuustaso laskee, kun tapaturmat vähenevät suhteellisesti enemmän kuin tehdyt työtunnit. Taajuuksia tarkasteltaessa olisi aina huomioitava myös tehtyjen työtuntien sisällön muutokset. Työtuntitilastossa kun ei erotella sitä, missä olosuhteissa tunnit on tehty – rakennusmiehen työtunti rakennuksella on aivan eri asia riskinäkökulmasta kuin tunti vaikkapa työhön liittyvässä koulutuksessa, toteaa informaatio- ja valvontatoiminnon johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta. Tynkkysen mukaan talouden taantumassa työt vähenevät tyypillisesti korkeamman tapaturmariskin toimialoilla, kuten rakentamisessa ja teollisuudessa. Tämä johtaa luonnollisesti myös kokonaistaajuuden laskuun ja voi samalla häivyttää yksittäisten, pienempien ja pienemmän riskin toimialojen trendin vastaista kehitystä. Johtopäätöksiä ei siis pitäisi vetää liian suurien kokonaisuuksien perusteella. 4 sttk 7-8 * 2015 Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Tehy: Sote jäi aluehallinnon jalkoihin – Tehyssä ollaan pettyneitä sote-ratkaisuun. Asiantuntijoita ei kuultu. Alueiden määrä jäi liian suureksi, jotta uudistuksen tavoitteet kansalaisten yhdenvertaisista laadukkaista palveluista, terveyserojen kaventamisesta ja kustannustehokkuudesta voitaisiin saavuttaa. Nyt mentiin aluehallinnon ehdoilla, puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo. – Olemme erittäin huolissamme myös kustannusten karkaamisesta. Pienempi aluemäärä olisi varmistanut järkevän työnjaon ja palveluprosessien porrastuksen alueella. Se olisi myös estänyt alueiden välistä kilpailua ja helpottanut koordinointia. Kun alueita on liian monta, osaoptimointi ja kilpavarustelu voivat jatkua edelleen, Vesivalo kritisoi. Tehy vaatii, että toimeenpanovaiheessa luodaan riittävän vahvat mekanismit, joilla itsehallintoalueet tekevät yhteistyötä. Myös uudistuksen henkilöstövaikutukset on selvitettävä perusteellisesti ennen lopullista päätöksentekoa. – Kun rakenteista ei nyt näytä kertyvän tavoiteltuja säästöä, on suuri vaara, että säästöjä haetaan jälleen henkilöstöstä. Näin ei voi olla. Ilman koulutetun sosiaalija terveysalan henkilöstön osaamista ja työpanosta uudistusta ei voi tehdä, sanoo Vesivalo. SPAL: Pelastustoimen uudistaminen uhkaa jäädä keskeneräiseksi Suomeen on päätetty perustaa 18 itsehallintoaluetta, jotka ottavat vastuulleen soten lisäksi pelastustoimen tehtävät. Suomen Palomiesliitto SPAL varoittaa, että pelastustoimen uudistaminen jää keskeneräiseksi, jos aluepelastuslaitosten määrä vähenee ainoastaan neljällä. Kustannukset todennäköisesti lisääntyisivät, mutta ei tulisi mitään lisäarvoa, jos nykyisen 22 sijaan olisi 18 aluepelastuslaitosta. Itsehallintoalueisiin perustuvassa pelastustoimessa olisi yksi mammuttimainen Uudenmaan pelastuslaitos, jossa olisi noin 1 600 työntekijää ja 17 muuta pelastuslaitosta, joissa henkilöstömäärä vaihtelisi 60:sta 500:een. Tämä ei lisäisi pelastustoimen kustannustehokkuutta eikä edistäisi tasapuolista palvelutoimintaa. Pikemminkin eriarvoisuus eri alueiden välillä lisääntyisi, sillä pienemmät pelastuslaitokset eivät kykenisi palvelemaan kansalaisia yhtä hyvin kuin isot laitokset. Palomiesliiton mielestä 5 aluepelastuslaitosta olisi paras vaihtoehto järjestää pelastustoimi. Silloin saataisiin aikaan optimaalinen kustannustehokkuus hallinto- ja tukiprosessien osalta. Lisäksi laitosten henkilöstön määrä pysyisi vielä kohtuullisella tasolla, noin tuhannessa työntekijässä laitosta kohden. Toiseksi paras vaihtoehto olisi 12 aluepelastuslaitosta. Uudessa sote-mallissa on linjattu ympärivuorokautista päivystystä hoitavien sairaaloiden määräksi 12, mikä tarkoittanee myös ensihoitoyksiköiden määrää. Pardia: Pakkolakiesitys kohtelee kovakouraisesti julkista sektoria Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mukaan hallituksen lausuntokierrokselle lähettämä pakkolakiesitys kohtelee poikkeuksellisen kovakouraisesti julkisen sektorin työntekijöitä. − Myös tasa-arvonäkökulmasta hallituksen esitys on kestämätön, koska se rankaisee naisvaltaista julkista sektoria. Simolan mukaan erityisen rumaksi asian tekee se, että hallitus esittää näitä leikkauksia julkiselle sektorille ja näistä saatavilla säästöillä aiotaan pienentää yksityisen sektorin työnantajien sosiaaliturvamaksuja. − Luonnoksen henki on, että työehtojen heikennykset jäisivät pysyviksi, vaikka sopimusvapautta rajoittavien lakien oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vain määräaikaisina, Simola sanoo. Pardian tekemien laskelmien mukaan valtiolla niin sanotun pitkälomalaisen loman lyhentäminen pakkolakiesityksessä olevalla tavalla leikkaisi 2 500 euroa kuukaudessa saavan palkansaajan vuosituloista laskennallisesti jopa reilut seitsemän prosenttia. − Yksistään vuosilomien leikkaaminen voi johtaa myös noin 2 000 henkilötyövuoden vähentämiseen valtiolla, Simola sanoo. [email protected] KOLUMNI Jyty: Täystyrmäys hallituksen vuosilomaleikkauksille Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenistö antaa täystyrmäyksen hallituksen kaavailemille pakkolakiesityksille koskien viiden prosentin kilpailukykyloikkaa ja vuosilomien lyhentämistä. Työtaistelutoimenpiteisiin etujensa puolustamisessa jäsenistö on myös poikkeuksellisen valmis, sillä vain joka viides ilmoittaa vastustavansa työtaistelutoimenpiteitä (21,1 %). Jytyn jäsenkyselyyn vastasi nettilomakkeella lokakuun alussa 11 783 jäsentä. Keskusjärjestöt käyvät parhaillaan neuvotteluja niistä korvaavista toimista, joilla hallituksen pakkolakiesitykset voitaisiin välttää. Jytyn kysely on tehty taustaksi näitä neuvotteluja ajatellen. Täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väittämästä ”Palkkoja alennetaan esimerkiksi 5 prosenttia nykytasosta” on Jytyn jäsenistöstä lähes kaikki. Yhtä suuren tyrmäyksen saa lakiesitys, joka lyhentäisi 15 vuoden palveluksen jälkeen ansaitun 38 vuorokauden vuosiloman 30:een. Jyty huomauttaa, että vuosilomien leikkaus koskettaisi vahvasti kuntasektoria, jossa vähintään 15 vuotta palvelussuhteessa olevilla on 38 vuosilomapäivää. Viiden vuoden kokemusajalta lomapäiviä kertyy nykyisin 28 ja kymmenenestä vuodesta 30. Pelkästään lomarahan pienennys merkitsisi melkoista palkanalennusta vuositasolla pisintä lomaoikeutta nauttivilta. Jyty tähdentää, että pidempi lomaetuus on ollut yksi houkutin hakeutua työhön kuntien tuottamiin perus- ja hyvinvointipalveluihin, kun palkalla ei ole ollut mahdollista kilpailla. SuPer: Meiltä ei voida enää ottaa Myös Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kysyi jäsenistöltään mielipiteitä hallituksen esittämistä säästötoimista. Kyselyyn vastasi 15 939 superilaista. Kyselyn selkeä viesti on, etteivät superilaiset hyväksy suunnitelmissa olevia säästötoimia eivätkä sitä, että pakottavalla lainsäädännöllä aiotaan rajoittaa oikeutta neuvotella paremmista työsuhteen ehdoista. Kyselyyn tuli runsaasti avoimia vastauksia, jotka kertoivat työn jo ennestään suuresta kuormittavuudesta ja pienestä palkasta. ERTO: Paikallinen sopiminen kannustaa jäsenyyteen Yhdenvertainen, vastuullinen ja järkevästi organisoitu paikallinen sopiminen on kaikkien etu. Sopiminen edellyttää osaamista ja tietoa. Hallituksen nimeämän selvitysmies Harri Hietalan esittämien paikallisen sopimisen uudistusten toteuttaminen lisäisi osaamisen tarvetta työpaikoilla. Työnantajien, luottamusmiesten ja jokaisen työntekijän tarve ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä lakien sisältö korostuisivat esitysten toteutuessa massiivisesti. - Paikallisen sopimisen lisääminen korostaa entisestään sekä työnantajan että työntekijän järjestäytymisen tärkeyttä. Ilman liiton apua joutuu työntekijä helposti huutolaispojaksi esimiesten vaatiessa työehtojen heikennyksiä. Työnantajakin voi ilman kunnon tietoja ajaa lakirikkomuksilla karille, toteaa Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. Hallitus on asettanut paikallisen sopimisen tavoitteeksi muun muassa kilpailukyvyn parantamisen, yritysten yhdenvertaisuuden lisäämisen ja henkilöstön aseman parantamisen yritysten päätöksenteossa. - Selvitysmies Hietalan esitykset lisäisivät epävarmuutta ja turvattomuutta työpaikoilla. Tämä ilmenee muun muassa siinä, että alle 30 hengen yrityksissä henkilöstön tiedonsaantioikeudet eivät olisi käytännössä lisääntymässä, mutta työnantajan laista ja sopimuksista poikkeamismahdollisuudet laajentuisivat. Kun esitysten ajatuksena on sallia kaikissa pienissä yrityksissä työehtosopimusten muotomääräykset sivuuttava sopiminen, voi vastassa olla laajasti epäselvyyksiä ja riitoja paikallisten sopimusten laillisuudesta ja sisällöstä. Juristeille tulee riittämään töitä, Juri Aaltonen arvioi. Toimihenkilöliitto ERTO haluaa lisätä paikallista aitoa yhdenvertaista sopimista. Tarvitsemme sosiaalisen ja digitaalisen Euroopan » Euroopan keskeisten instituutioiden (EU:n komissio, Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti, Euroalue ja Euroopan keskuspankki) puheenjohtajat julkaisivat viime kesänä selvitykseen EU:n uudistamisesta. Se jäi ansaitsemaansa julkisuutta vaille, koska kaiken huomion oli ensin varastanut Kreikka ja kesästä lähtien pakolaiset. Se on toki ymmärrettävää, koska molemmat ovat sen mittaluokan asioita, että ne horjuttavat Euroopan unionin perustuksia. ”Viiden presidentin” ohjelmaa ei ole kuitenkaan unohdettu, vaan EU:n komission ensi vuoden toimintaohjelmassa ja tuoreessa tiedonannossa EMU:n tulevaisuudesta niihin on palattu. Perusvire on integraation syventäminen, ja komission – jos ei suoran toimivallan – niin ainakin toimintavallan lisääminen. Askeleita halutaan ottaa yhteisen finanssipolitiikan ja laajemman sosiaalisen koordinaation suuntaan. On selvää, että poliittinen vääntö asiasta on kova, kun federalismin ja hallitusten välisyyden suhdetta määritellään uusiksi. Kaksi viidestä presidentistä oli puhumassa ay-liikkeen eurooppalaisen keskusjärjestön ETUC:n syys-lokakuun vaihteessa järjestetyssä edustajakokouksessa Pariisissa. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kutsui palkansaajat ja työnantajat laajemmin mukaan päättämään EU:n talouspolitiikasta ja sosiaalisen Euroopan perusteista. Juncker piti välttämättömänä, että Euroopan sosiaalinen ulottuvuus viimeistellään valmiiksi. Komissio aikoo antaa ensi keväänä esityksensä sosiaalisista oikeuksista EU:ssa. Niiden avulla tasoitetaan tietä EU:n työmarkkinoiden lähentymiselle. Yhtenä isona ongelmana Juncker mainitsi viime vuosina yleistyneet epämääräiset työsopimukset, jotka pakottavat työntekijät elämään suuressa epävarmuudessa. - Työntekijät tarvitsevat samalla tavalla ennustettavuutta elämäänsä kuin yrityksetkin omaan toimintaansa, sanoi Juncker. Euroopan parlamentin puheenjohtaja Martin Shulz puolestaan haastoi eurooppalaisen ay-liikkeen osallistumaan digitalisaation myötä tapahtuvaan tuotannon ja työelämän vallankumoukseen. Työnteko kehittyy entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomammaksi, mikä puolestaan haastaa perinteiset työehtosopimukset. Schulz painotti, että digitalisaation on oltava tästä hetkestä alkaen eurooppalaisen ay-liikkeen asialistan keskiössä. Vain sillä tavoin myös ay-liike säilyy eurooppalaisen politiikan keskiössä. Muuten on olemassa vaara, että sosiaalinen Eurooppa digitalisoidaan tavoittamattomiin. Se ei käy, me tarvitsemme ne molemmat. Risto Kousa Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö 5 sttk 7-8 * 2015 Maatalousministeri Kimmo Tiilikainen RUOAN HINNANOSAT NEUVOTELTAVA UUSIKSI Elintarvikeketjun jokaisen osan pitäisi saada oikeudenmukainen siivu hinnasta, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen linjaa. – Tarvittaisiin jotain Reilun kaupan kaltaista kuluttajaliikettä. Kehitysmaiden tuottajille halutaan taata reilu hinta tuotteestaan, miksi ei myös kotimaiselle tuottajalle, Tiilikainen haastaa. 6 sttk 7-8 * 2015 » 7 sttk 7-8 * 2015 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuvat: Pekka Sipola » R uoan halpuuttaminen saa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen huokaamaan. Hän muistuttaa, että tuottajan osuutta ruoan hinnasta on pudotettu jo monen vuoden ajan. Samalla elintarvikevalmistajien, kuljetuksen ja kaupan osuudet ruoan hinnasta ovat kasvaneet. – Ymmärrän erittäin hyvin, kun kotieläimiä seitsemänä päivänä viikossa hoitava karjankasvattaja kysyy, että miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten, Tiilikainen sanoo. Toiseksi suurimman kauppaketjun reiluuttamiskampanja on ministeristä oikeasuuntainen teko. Se ei yksin riitä. Hän toivoisi, että kuluttajat heräisivät vaatimaan tuottajalle oikeudenmukaista osuutta alkutuotteesta. – Vähän samaan tapaan kuin Reilun kaupan liike vaatii kehitysmaiden tuottajille oikeudenmukaista hintaa tuotteista. Tämä ei nostaisi välttämättä hintoja, jos jokainen elintarvikeketjun lenkki pohtisi, 8 sttk 7-8 * 2015 kuinka se voisi tehostaa omaa toimintaansa. Samaan aikaan osapuolten tulisi avoimesti keskustella, mikä olisi kunkin toimijan kohtuullinen osuus ruoan hinnasta. Tiilikainen ei allekirjoita väitettä, että suomalaisen ruoan kalleus johtuisi kilpailun puutteesta ruokakauppojen kesken. – Mitä se auttaisi, jos markkinoille tulisi uusi kauppaketju, joka tinkaisi maailman parhaan maidon litrahinnasta samalla tavalla, hän tuumii. – Peruskysymys on, saako tuottaja vain muilta liikenevän jakojäännöksen vai lähteekö hinnoittelu tuottajan osuudesta. Oma tuotanto takaa kilpailukyvyn Suomalaisen ruoan hinta määräytyy Tiilikaisen mukaan pitkälti eurooppalaisten markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden mukaan. Hän tähdentää, että Suomi on mukana EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa. – Elintarvikkeiden tuonti ja vienti ovat vapaita. Tiilikainen huomauttaa, että EU:n sallimilla maataloustuilla ylläpidetään perustuotantoa Suomessa. – Eihän meillä ole mahdollista pitää elintarviketuotantoa käynnissä ilman omaa raakaainetuotantoa. Tulisi aika kalliiksi hankkia kaikki Suomen elintarviketeollisuuden raakaaineet ulkomailta, hän hymähtää. – Mikä olisi kilpailukykymme ja mitkä markkinat ostaisivat niin hintavia tuotteita, jos kaikki raaka-aineetkin pitäisi tuoda tänne. Maatalouden kärkihankkeet, etenkin Maatalouden kehittämisrahaston Makeran tukeminen, ovat herättäneet närää, koska budjettirahaa leikataan monesta tärkeästä palvelusta. Tiilikaisen mukaan rahaston pohja paistoi jo läpi. Hän puolustaa investointitukia muistuttamalla, että metsätalous investoi noin 700 - 800 miljoonaa vuosittain, maatalous kokonaisen miljardin. – Investointeja tukemalla korjaamme rakenteita, lisäämme tuottavuutta. Pidämme pyörät pyörimässä, eli kone- ja laitevalmistajat, rakentajat ja kunta saavat jokainen osansa. Tiilikainen lisää, että maatalouskin on joutunut budjettileikkuriin. – Tulevina vuosina vähennetään kansallisia tukia, leikataan tutkimuksesta ja säästetään 12 miljoonaa kestävästä metsätaloudesta. Luottamusta ja lainkuuliaisuutta Elintarvikeketjua vaivaa Tiilikaisen mukaan luottamuspula. Myyjä ei voi luottaa, että tuotteen hinta pitää. Ennen uutta sopimuskautta kauppa haluaa neuvotella hinnoista uudelleen ja aina alennuksia kinuten. Aikoinaan tuottajat perustivat tuotteiden jalostukseen ja myyntiin osuusliikkeitä turvatakseen omat tulonsa elintarvikeketjussa. Nyt osa samaisista osuuskunnista vaatii tuottajia myymään tuotteensa aiempaa huokeammalla. – Hinnat määräytyvät markkinoilla ja nyt näkyy, kellä on voimaa neuvotella. Tähän on tulossa muutos. Esityksen mukaan markkinaorganisaatiot sallitaan myös liha- ja vilja-aloille, jolloin ne saavat enemmän neuvotteluvoimaa. Luottamus koko elintarvikeketjuun on välillä lujilla. Kun kuvat eläinten kaltoinkohtelusta ja jopa rääkkäyksestä julkaistiin, kuluttajien luottamus katosi. Yritysten omavalvonta petti pahoin. Maatalousministerin mukaan asiaan puututaan. Lisätäänkö valvontaa vai kovennetaanko sanktioita? – Näihin palataan, kun eläinsuojelun kokonaisuudistusta ryhdytään valmistelemaan. Ei voida kuitenkaan lähteä siitä, että lakia noudatetaan vain, jos poliisi on vieressä. Kyllä lakia pitää noudattaa, ja nyt lakia on rikottu. KÄSI SYDÄMELLÄ » Kimmo Tiilikainen, vastaatte ympäristöministerinä kaivosten ympäristöluvista. Ottaisitteko kaivoksen kotilanne naapuriin? – En välittömään läheisyyteen. Kaivoslaissa on määritelty, millaisilla etäisyyksillä ja millaisin edellytyksin kaivoksia voidaan perustaa. Millaista olisi hyvä kaivospolitiikka? – Hyvä kaivospolitiikka ottaa muun yhteiskunnan huomioon. Kaivospolitiikassa pitää toimia ympäristön ja muiden elinkeinojen ehdoilla. Kun käytetään luonnon voimavaroja, se vaatii sovittelua. Yksi elinkeino ei saisi sulkea toista pois. Oletko jo sijoittanut biotalousosakkeisiin? – Enpä ole käynyt osakekauppaa viime aikoina. Olet opiskellut metsänhoitajaksi ja sinut tunnetaan ahkerana metsänhoitajana. Koska viimeksi käytit raivaussahaa? – Varmaan syyskuussa, kun siistin pihapiiriä. Syötkö luomuruokaa? – Joka päivä, ihan periaatteellisista syistä. Monet luomutuotteet ovat mielestäni niin hitsin hyviä. Luomuviili ja luomujauheliha maistuvat paremmalle. Tuleeko kotitilallenne Ruokolahdelle jatkaja? – Aika näyttää. Luomu muutakin kuin ruokaa Itsekin luomuviljelijänä elantonsa tienanneena Tiilikainen kannattaa edellisen hallituksen aloittamaa luomuohjelmaa. Sillä lisätään luomuruoan tarjontaa vähittäiskaupassa ja käyttöä ammattikeittiöissä. Tutkimukset luomuruoan paremmuudesta ovat kuitenkin ristiriitaisia. Tiilikaista se ei ole asian ydin. – Onkohan järkeä tutkia, sisältääkö luomutuote jotakin vitamiinia promillen sadasosan enemmän vai vähemmän kuin perinteisesti tuotettu? – Kyse on tuotantotavasta eli millä tavoin kohtelemme maaperää, vesistöjä ja ilmastoa, eli millaisen perinnön jätämme lapsillemme. Valinta tehdään fossiilisten polttoaineiden ja auringosta saatavan energian kesken. – Perinteisessä viljelyssä käytetään fossiilisella energialla tuotettuja lannoitteita. Luomussa viljellään typensitojakasveja ja kierrätetään lannan ravinteita, Tiilikainen kertoo. Hän lisää, että jokainen kuluttaja saa päättää itse, millä tavoin tuotettua ruokaa haluaa. Metsähallitus pysyy valtion käsissä » Metsähallitus pysyy valtion käsissä, vakuuttaa ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen. Metsähakkuiden yhtiöittäminen on edessä, mutta se pysyy ministerin mukaan valtion yhtiönä. – On kai jokin kuvitelma, että kaksi kirjainta, o ja y, merkitsevät yksityistämistä. Valtion maat säilyvät suoraan valtion omistuksessa, yhtiölle ei siirretä hehtaariakaan. Sen kanssa sovitaan vain oikeudesta harjoittaa metsätaloutta niillä valtion mailla, jotka siihen on osoitettu. Tiilikainen kuittaa moitteet kiireisestä valmistelusta todeten, että viidellä edellisellä hallituksella oli aikaa hoitaa asia kuntoon. Laki metsänhoidon irrottamiseksi Metsähallituksesta pitää olla valmiina maaliskuun lopussa. Metsähallitus säilyy Tiilikaisen mukaan vastaisuudessakin eduskunnan ohjauksessa. Metsähallituksen tärkeimpänä tehtävänä pysyy metsätuottojen hankkiminen valtiolle. Kaksi muuta ovat luonnonsuojelu ja virkistyspalvelujen tuottaminen. – Kaikkea tätä hyvää pitää saada jatkossakin samalla, kun sopeudutaan EU:n kilpailusäädöksiin. Tätä kutsutaan kestäväksi kehitykseksi. 9 sttk 7-8 * 2015 Irti eurosta – mahdoton tehtävä? * Teksti: Markku Vuorio Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala arvioi Euroopan rahaliiton jääneen pahasti keskeneräiseksi. Kysymykseen siitä, kannattaisiko Suomen harkita paluuta markkaan, on kuitenkin mahdoton vastata. –K ukaan ei oikeastaan tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuisi. Euroeroon liittyy niin paljon epävarmuutta. Tuomalan mukaan toimiakseen rahaliitto tarvitsisi jäsenmaiden talouspolitiikan parempaa yhteensovittamista ja yhteisvastuun lisäämistä. – Yritykset tehdä euroalueesta vähän enemmän oikean valuuttaunionin näköinen eivät ole kuitenkaan liikkuneet eteenpäin. Jopa pankkiunionin rakentaminen näyttää yskivän. Tuomalan mielestä eurojärjestelmän epätäydellisyyksien luomat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat synnyttäneet oikeistopopulistisia puolueita ympäri Eurooppaa. – Paradoksaalista tilanteessa on se, että nämä liikkeet ovat ottaneet panttivangikseen keskustelun euroalueen tulevaisuudesta. Siksi rahaliiton menestyksen kannalta elintärkeitä uudistuksia ei saada aikaan. Järjestelmäviat loivat kriisin Monet eturivin taloustieteilijät varoittivat aikanaan EU-päättäjiä siitä, että euroaluetta muodostamassa olleet maat eivät olleet riittävän samankaltaisia muodostamaan optimaalista rahaliittoa. Yhteisvaluutta otettiin kuitenkin käyttöön ilman jäsenmaiden talouksien kehityksen koordinoimiseen tarvittavia hallintalaitteita. – Rahaliitoa perustettaessa haluttiin uskoa, että jäsenmaiden taloudet muuttuisivat pikkuhiljaa Saksan kaltaisiksi. Tosiasiassa on käynyt täsmälleen päinvastoin. Tuomala painottaa, että ainekset eurokriisin puhkeamiseen kehittyivät pikkuhiljaa Saksan ja Ranskan pankkien pumpatessa halpaa lainarahaa Etelä-Euroopan ja Irlannin ylikuumentuneisiin talouksiin. 10 sttk 7-8 * 2015 Tuottavuuserot ja vaihtotaseiden yli- ja alijäämät pohjoisen ja etelän välillä kasvoivat jatkuvasti. Euro loi vajaassa kymmenessä vuodessa valtavia epätasapainoja jäsenmaiden välille ja rapautti nykyisten kriisimaiden kilpailukyvyn. – Rahaliitossa ei ollut sellaisia välineitä, joiden avulla tähän eriytyvään makrotaloudelliseen kehitykseen, olisi voitu puuttua. Oli itse asiassa pieni ihme, että euro näytti toimivan ensimmäiset 10 vuotta. Kasvua julkisilla investoinneilla Tuomala arvioi, että Suomen talouden lamaantuminen johtuu ennen kaikkea eurokriisin kutistamasta vientikysynnästä ja Suomen hallitusten kiristävästä finanssipolitiikasta. Talouden alamäessä ei Tuomalan mielestä olisi kannattanut leikata julkisia menoja ja korottaa veroja, vaan vauhdittaa kasvua julkisia investointeja lisäämällä. – Sama pätee edelleen. Järkevästi toteutetut julkiset investoinnit esimerkiksi infrastruktuurin, koulutukseen ja tutkimukseen kasvattaisivat talouden kasvupotentiaalia pitkässä juoksussa ja vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä. Tämänhetkisessä nollakorkotilanteessa ne voivat maksaa itse itsensä jopa lyhyellä aikavälillä. Tuomala mukaan talouskurisopimuksen alijäämä- ja velkasuhdekriteerit rajoittavat kansallisen finanssipolitiikan liikkumavaraa varsikin isossa kriisissä. – On päivän selvää, että Suomen talouden kokeman romahduksen johdosta budjettikurisäännöille pitäisi antaa piut paut. Jos komissio ei sitä hyväksyisi, hallitus voisi ilmoittaa, että eroamme rahaliitosta, jos talouden elvyttämistä ei sallita. Kallis euro – Alkuperäisen rahaliiton isoja valuvikoja on eurokriisin edetessä yritetty korjata. Toivottavasti tämä versio 2.0 tekee rahaliitosta paremmin toimivan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas sanoo. Hänen mukaansa viime vuodet ovat olleet Suomen taloudelle niin kylmiä, että sellaisten vastoinkäymisten kohtaamiseen ei olisi osattu varautua edes pahimmissa kuvitelmissa - silloin kun rahaliiton jäsenyyden mahdollisia voittoja ja tappiota punnittiin. – Jos olisi tehty neuvokkaampaa politiikkaa kriisin aikana, nämä rahaliiton instituutiot eivät näyttäisi niin pahoilta kuin ne tällä hetkellä näyttävät. Ilmakunnas painottaa, että ensimmäinen suuri virhe oli se, että Kreikan velkoja ei järjestelty uudelleen heti kriisin alussa. Toinen kohtalokas virhe oli se, että kaikki euromaat alkoivat leikata samaan aikaan ”Tämänhetkisessä nollakorkotilanteessa julkiset investoinnit voivat maksaa itse itsensä jopa lyhyellä aikavälillä.” – Matti Tuomala julkisia menoja, minkä tuloksena koko Eurooppa lamaantui. – Kun ajatellaan, miten tähän kriisiin tultiin, niin yksityisen sektorin velkaantuminen oli isompi ongelma kuin julkisen talouden velkaantuminen. Siksi on perusteltua, että on alettu tarkkailla myös sitä, miten yksityinen sektori kehittyy. Ilmakunnas pitää myönteisenä erityisesti sitä, että EU-komissio edellyttää politiikkasuosituksissaan Saksalta elvyttävämpää finanssipolitiikkaa ja kasvun painopisteen siirtämistä viennistä kotimarkkinoille. – Komission mielestä Saksan tulisi päästä eroon myös äärimaltillisista palkankorotuksista, koska kilpailukykyerot euromaiden välillä eivät voi kuroutua umpeen, jos Saksan malli ei muutu. Talouspolitiikan valinnat Ilmakunnas korostaa, että omaan valuutan käyttöönottamiseen liittyisi vaikeasti ennakoitavia taloudellisia ja poliittisia riskejä – Ero eurosta olisi äkkinäinen epävarma ja ainakin lyhyellä tähtäimellä hyvin järisyttävä tapahtuma. Ilmakunnas arvioi, että rahaliiton tiukennetut budjettikurisäännöt antavat kan- ”Hallitus toimii ikään kuin Suomen talouden ongelmat johtuisivat hintakilpailukykykuilusta ja yli varojen elämisestä. Hallituksen tarinan tueksi ei ole mitään tutkimusnäyttöä.” – Seija Ilmakunnas sallisen finanssipolitiikan harjoittamiselle enemmän liikkumatilaa kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää. Hänen tulkintansa mukaan se, että Suomella ei olisi tällä hetkellä muuta mahdollisuutta kuin leikata julkisia menoja oma-aloitteisesti tai antaa komission päättää leikkauksista, ei pidä paikkaansa. – Suomessa on eletty poikkeuksellisia aikoja. Sekä elektroniikka- että paperiteollisuus ovat ajautuneet kriisiin samaan aikaan kun vientikysyntä on hiipunut eurokriisin seurauksena. Sen lisäksi on tullut vielä Venäjän kaupan romahtamisen aiheuttama suonenisku. Ilmakunnas linjaa, että budjettikurisäänöistä on lupa poiketa, jos maan talous kär sii huonosta onnesta johtuvista ulkoisista shokeista. Hänen mielestään hallituksen kommunikaatiossa komission suuntaan ei ole tuotu riittävästi esiin näitä Suomen talouden kehitykseen negatiivisesti vaikuttaneita poikkeustekijöitä. – Nykyisessä tilanteessa pitäisi etsiä luovia keinoja talouskasvun käynnistämiseksi. Hallitus kuitenkin toimii ikään kuin Suomen talouden ongelmat johtuisivat hintakilpailukykykuilusta ja ylivarojen elämisestä. Ilmakunnas ei ole löytänyt hallituksen tarinan tueksi mitään tutkimusnäyttöä. Hänen mielestään työehtojen ja sosiaaliturvan heikentämiseen ei ole mitään pakottavaa tarvetta, vaan toisinkin voitaisiin toimia, jos siihen olisi poliittista tahtoa. Tiedätkö, mikä muuttuu eläkeuudistuksessa? Järjestämme tammikuusta 2016 lähtien infotilaisuuksia ympäri Suomen. Katso paikkakunnat ja päivämäärät osoitteessa www.keva.fi/infokiertue Hae eläkettä verkossa – Omat eläketietosi -palvelussa! www.keva.fi/elaketietosi Ilmoittautuminen alkaa verkkosivuillamme joulukuun alussa. Varaa paikkasi ajoissa! Psst! Voit nyt saada tekstiviestinä ilmoituksen saapuneista asiakirjoista – tilaa heti! 11 sttk 7-8 * 2015 KASVU Jatkuvan kasvun odotus epärealistista Kolmiosaisessa sarjassa pohditaan, ovatko kasvun rajat tulleet vastaan. * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Marko Kangas Yksilö- ja materiakeskeinen käsitys hyvinvoinnista on tullut tiensä päähän, sanoo tutkija Tuuli Hirvilammi. T uuli Hirvilammi väitteli keväällä kestävän hyvinvoinnin määritelmästä ja tutkimuksesta. Tutkimuksen lähtökohta oli Suomen tilanne: suomalaiset voivat keskimäärin hyvin, mutta kuormittavat maapallon ekosysteemejä kestämättömällä tavalla. Hirvilammi sanoo, että hyvinvointi on tarpeiden tyydytystä. Materiaalisten tarpeiden lisäksi tärkeitä ovat ei-materiaaliset arvot, suhteet muihin ihmisiin ja ympäristöön. – Kyse ei ole pelkästään omasta hyvinvoinnista. Olemme riippuvaisia myös muista ihmisistä ja luonnosta. On täysin harhaanjohtavaa ajatella, että ihminen voisi voida hyvin välittämättä miten muilla menee, pohtii Jyväskylän yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Hirvilammi. Hokemat ja tieto ristiriidassa Tuuli Hirvilammesta on epärealistista odottaa Suomen talouden kasvavan jatkuvasti tilanteessa, jossa maapallon resurssit uhkaavat loppua, ekokatastrofi kolkuttaa portilla ja suuri osa maailman ihmisistä elää köyhyydessä. – Rikkaissa maissa taloutta on supistettava, jotta köyhillä mail- 12 sttk 7-8 * 2015 la olisi tilaa nostaa elintasoaan, hän sanoo. Hirvilammi luettelee erilaisia maapallon kestokyvyn uhkia: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden katoaminen, vesien ja ilmakehän saastuminen. Ne kaikki vaikuttavat jo nyt ihmisten terveyteen ja kytkeytyvät globaaliin talouteen, öljyyn ja megaluokan kuljetusjärjestelmiin. Rikkaissa maissa, Suomi mukaan lukien, kulutetaan noin viisi kertaa enemmän kuin mitä maapallo pidemmällä tähtäimellä kestää. Koska rikkailla mailla on enemmän resursseja, niillä on myös isompi vastuu maapallon tulevaisuudesta. Miltä tätä taustaa vasten tuntuvat päättäjien puheet jatkuvasta taloudellisesta kasvusta? – Todella lyhytnäköisiltä ja vaarallisilta. Tulevaisuutta ei huomioida edes 30 vuoden päähän. Ilmastonmuutoksen etenemisestä tehdyt arviot ovat täysin ristiriidassa poliittisten päättäjien hokemien kanssa. KOLUMNI [email protected] Ei kivikaudelle, vaan 1970-luvulle » Talouskasvun vaihtuminen supistuvaksi taloudeksi ei välttämättä ole huono asia. Se, mitä bruttokansantuotteessa menetetään, voidaan Tuuli Hirvilammin mukaan korvata muilla asioilla, kuten yhteisöllisyydellä, lisääntyvällä vapaaajalla ja puhtaalla luonnolla. – Jos tulevaisuuteen edetään viisaasti, ihmisten hyvinvointi voi talouden supistuessa kasvaa. Hän muistuttaa, että materia ei ole tuonut onnea läheskään kaikille. Esimerkiksi hän ottaa mielenterveysongelmat ja yksinäisyyden. Moni tuttu asia voi myös säilyä, vaikka euroissa mitaten elintaso laskisi. Esimerkiksi rahaa käytettäisiin edelleen, joskaan ei nykyisen rahajärjestelmän ja Euroopan Keskuspankin ehdoilla. Myös yhteiskunnan palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus, voidaan turvata, kun ne järjestetään nykyistä kestävämmin. Autojakin olisi edelleen, mutta ne eivät kulkisi fossiilienergialla ja niillä ajettaisiin nykyistä vähemmän. – Kanadassa on tutkittu, että 1970-luvun luvulla luonnonvarojen kulutus oli tasapainossa. Ei silloin mitään kivikautta eletty. ”Ilmastonmuutoksen etenemisestä tehdyt arviot ovat täysin ristiriidassa poliittisten päättäjien hokemien kanssa.” Vihreä harha » Moni uskoo, että niin sanottu vihreä teknologia ja uusiutuvat raaka-aineet ja energialähteet mahdollistavat talouden kasvun. Tuuli Hirvilammi näkee asian kuitenkin toisin. Hänestä usko vihreään teknologiaan pitää yllä epärealistista uskoa jatkuvaan talouskasvuun. Hän ei kuitenkaan kiellä, etteikö uudella teknologialla olisi merkitystä, tai ettei sitä tarvittaisi. – Historiallisesti näyttää olevan niin, että kun bruttokansantuote kasvaa, niin kasvavat myös energian ja materiaalien kulutus. Niitä ei ole riittävän nopeasti onnistuttu kytkemään irti toisistaan. Globaalista lokaali Hirvilammi viittaa kansainväliseen degrowth-keskusteluun ja sanoo, että Suomen talouskasvu voi tulevaisuudessa olla miinusmerkkistä. Lisäksi talouden tulisi muuttua globaalista lokaaliksi niin, että tuotanto nojaa paikallisiin raaka-aineisiin ja energialähteisiin. Suurimmat muutokset koskettaisivat energian ja raakaaineiden käyttöä. Yksittäisten ihmisten kohdalla muutokset vaikuttaisivat muun muassa ruokavalioon, asuntojen kokoon – pienempiä asuntoja ja sitä kautta vähemmän lämmitettäviä neliöitä – sekä yksityisautoiluun. – Esimerkiksi jokapäiväisen lihansyönnin lopettamisella pystyy vaikuttamaan hiilijalanjälkeen. Lihateollisuus ja lihan syönti ovat suuria päästöjen aiheuttajia. Eikä lihasta luopuminen ole ristiriidassa hyvinvoinnin kanssa. Sikarikas pilaa ilmaa » Suomi on tällä hetkellä todella negatiivinen maa. Tosin en voi tietää, onko joku muukin maa sitä, mutta tämä ainakin. Päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen ilmatilaa hallitsevat ikävät uutiset, valitus ja toivon puute. Luonnollinen selitys kielteisyydelle kumpuaa pitkään jatkuneesta talouden taantumasta, joka näkyy esimerkiksi työpaikkojen menetyksinä, kasvavana työttömyytenä ja köyhyytenä. Kehitys musertaa heitäkin, joilla työtä on ja joilla menee vielä mukavasti. Tosiaankaan kaikilla ei mene huonosti. Sitä vaikeampaa on käsittää sikarikkaiden ruikutusta Suomen veroista ja veropakolaisuutta Portugalin nollaverotuksen piiriin. Tai ei se ole vaikeaa, se on minulle lähes mahdotonta. Pakolaisia ymmärtävät väittävät, että me ”tavalliset” ihmiset ainoastaan kadehdimme sikarikkaita. Voin vakuuttaa, että en kadehdi. On vain yksinkertaisesti mahdoton ymmärtää, että jos vuositulot ovat olleet miljoonia ja jos eläkkeelläkin vuodessa tienaa satoja tuhansia ja omaisuutta on karttunut aivan kaikkiin sukan varsiin, miksi siitä ei voi maksaa säädettyjä veroja – olivat ne sitten suuria tai pieniä prosentteja. Vielä jää senkin jälkeen tuhlattavaa. Suomalaista rahaeliittiä vaivaa mammuttitauti. Siellä kuvitellaan, että he ovat olleet tälle maalle korvaamattomia ja ilman heidän panostaan Suomi olisi suossa. Heiltä on täydellisesti jäänyt hoksaamatta se, että jos he eivät olisi olleet pää- tai toimitusjohtajia ja sittemmin vuori- ja kauppaneuvoksia, joku toinen olisi ne hommat hoitanut. – Maassa on piisannut ja piisaa tulevaisuudessakin fiksuja, koulutettuja, kansainvälisiä ja rohkeita miehiä sekä naisia. On harhaista luulla olleensa korvaamaton. Tämä sikarikkaiden ruikutus osaltaan lietsoo kielteistä ilmapiiriä. Mikä pakko on avautua valtamedioissa ja antaa golfkentän reunalta auringon paistaessa lausuntoja kotimaan kalseasta kohtelusta. Jos niin paljon nyppii, pitäisivät mölyt mahoissaan ja kieltäytyisivät haastatteluista. Mutta omahyväisyys vain jatkaa paisumistaan, muulla eivät lausunnot selity. Suosittelen vuori- ja kauppaneuvoksille seuraavalla kotimaan visiitillä poikkeamista vastaanottokeskuksessa. Siellä piipahtaessa saattaisi oma köyhyys ja kaltoin kohdelluksi tuleminen asettua jonkinlaiseen mittakaavaan. Saattaa myös saada käsityksen siitä, mitä pakolaisuus oikeasti tarkoittaa. 13 sttk 7-8 * 2015 Keskusjärjestöhanke ratkaisuvaiheeseen * Teksti: UP/Kari Leppänen<* Kuva: Liisa Valonen Uuden palkansaajakeskusjärjestön perustaminen on tulossa ratkaisuvaiheeseen. – Tähän saakka hanke on ollut visiointia, kuin värityskirjan maalaamista. Pikku hiljaa ollaan tulossa kovaan ytimeen, luonnehtii STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. L iittojen kokous saa 30. marraskuuta viiden työryhmän esitykset uuden keskusjärjestön toiminnalliseksi sisällöksi. Siitä käynnistyy muutaman kuukauden vaihe, jolloin liitot tekevät päätöksiä hankkeesta. Liittojen kokous saa raportit säännöistä ja hallintomallista, työmarkkinaedunvalvonnasta ja yhteiskuntavaikuttamisesta, kansainvälisestä toiminnasta ja EU-vaikuttamisesta, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikasta sekä järjestöllisestä toiminnasta. Mikäli aikataulu pitää, kesäkuussa liitot allekirjoittavat aiesopimuksen uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Keskusjärjestön toiminnan on määrä käynnistyä 1.1.2017. Palola painottaa, ettei kaikki tule valmiiksi yhdessä yössä vuoden 2016 vaihtuessa uudeksi. – Sisäänajoon tarvitaan varmaankin muutama vuosi. Tässä luodaan 2020-luvun työmarkkinapolitiikkaa, Palola korostaa. Pitää syntyä uutta Palolan mukaan STTK:ssa henki on pysynyt positiivisena. Liittojen päätökset eivät kuitenkaan ole millään tavoin läpihuutojuttu. Uusi järjestö ei synny pelkästään lyömällä ammattiliitot yhteisen järjestökaton alle. – Sellainen ei kelpaa STTK:n liitoille. Uuden keskusjärjestön odotetaan vastaavan 2020-luvun edunvalvonnan haasteisiin. Sen on luotava uutta. – Ay-liike näyttäytyy nyt säilyttäjänä ja ei-liikkeenä. Uuden järjestön pitää olla uudistaja, kehittäjä ja mahdollistaja. Tämä on iso kulttuurinen ero, jota STTK:n liitot odottavat. Avoimuus, läpinäkyvyys ja riippumattomuus puoluepolitiikasta ovat Palolan mukaan hyveitä, joita uuteen keskusjärjestöön tulee liittää. Erityistä huomiota Palola kehottaa 14 sttk 7-8 * 2015 kiinnittämään suhteellisen pienten, mutta omalla toimialallaan keskeisten liittojen asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin. Niitä löytyy esimerkiksi finanssialalla. – Tämä on STTK:laisittain tärkeä asia. Akavalaista kalastelua Hankkeen lähtökohta on ollut yhdistää mukaan liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä. Jos näin ei käy, se on Palolan mukaan tarkan harkinnan paikka. Mukana selvitystyössä on 49 liittoa STTK:sta ja SAK:sta sekä Insinööriliitto Akavasta. Mukana on myös keskusjärjestöihin kuulumattomia liittoja. – Avoin kutsu on yhä voimassa kaikille. Akavasta löytyy vielä potentiaalia, Palola arvioi. Palolaa on ärsyttänyt Akavan kalastelu STTK:laisessa liittoperheessä. – Liittoja on lähestytty myös täysin katteettomilla lupauksilla, Palola tietää. Palola toivoo, ettei Akavan touhuilu pääse hiertämään keskusjärjestöjen välejä neuvottelupöydässä. Keskusjärjestöt hakevat parhaillaan keinoja kohentaa Suomen kilpailukykyä ja välttää hallituksen tarjoilema työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta kaventava pakkolainsäädäntö. – Akavan touhuun tullaan reagoimaan, mutta sen aika ei ole vielä, Palola sanoo. Antti Palolan mukaan uuden keskusjärjestön pitää olla uudistaja, kehittäjä ja mahdollistaja. Eroja ei pidä pelätä Uudella keskusjärjestöllä haetaan palkansaajaäänen parempaa kuuluvuutta neuvottelupöydässä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Palola arvioi työnantajien hyötyneen siitä, että teollisuus ja palvelutyönantajat kyettiin yhdistämään Elinkeinoelämän keskusliittoon. – EK:n alojen välillä löytyy edelleenkin näkemyseroja. Kovankin keskustelun jälkeen EK kuitenkin kykenee tulemaan ulos yhteisellä agendalla, Palola sanoo. Sen ei pitäisi olla mahdotonta palkansaajapuolellakaan. Uuden keskusjärjestön sisällä ei Palolan mielestä pidä pelätä keskustelua. Sen tuloksena pitää löytää yhteinen etu. Näkemyseroja palkansaajajärjestöissä on myös nähty. Akava esimerkiksi irtaantui elä- tulossa keratkaisusta ja alleviivasi toimenpiteellään korkeasti koulutettujen tarvitsevan ikioman keskusjärjestön. – Eläkeratkaisu kuitenkin tehtiin Akavasta huolimatta, Palola muistuttaa. Erilaisia painotuksia on nähty myös suhtautumisessa hallituksen tarjoilemaan yhteiskuntasopimukseen. SAK suhtautui siihen On tehty ennenkin » Kun erilaisia toimintakulttuureja laitetaan yhteen, entiset eivät pyyhkiydy pois hetkessä. Uuden keskusjärjestön perustamisen jälkeen puhutaan todennäköisesti ”entisistä STTK:n liitoista” ja ”entisistä SAK:n tai Akavan liitoista”. Antti Palola muistuttaa, että tämä on koettu ennenkin. Toimintakulttuureja soviteltiin isosti viimeksi, kun TVK:n liitot tulivat joukolla STTK:n jäseniksi 1990-luvun alkupuoliskolla. – Liittojen taustat olivat vielä hämärästi muistissa, kun tulin STTK:n hallitukseen kymmenen vuotta sitten. Nykyään kukaan ei enää mainitse asiasta. kielteisesti, kun taas STTK ja Akava olivat valmiimpia istumaan hallituksen kattamaan neuvottelupöytään. Palolan mielestä säröä keskusjärjestöhankkeeseen ei kuitenkaan syntynyt. Hän muistuttaa kaikkien kolmen keskusjärjestön vastustavan yksituumaisesti hallituksen pakkolakihanketta. Myös ammattiyhdistysliikkeen syksyinen mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla hallituksen kaavailuja vastaan oli suuri yhteinen voimannäyte. – Pitää nähdä metsä puilta. Palkansaajajärjestöt ovat hyvin saman mielisiä isoissa, perustavaa laatua olevissa asioissa. 15 sttk 7-8 * 2015 Suomiko kriisissä? * Teksti: Arto Jokela<* Kuva: STT-Lehtikuva Suomessa eletään kahdeksatta vuotta lamassa ja työttömiä on noin 340 000. Turvapaikanhakijoita oli lokakuun lopulla saman verran kuin Haminassa asukkaita. Äänenpainot ovat koventuneet. Missä mennään? Onko Suomi oikeasti kriisissä? S e, mikä jollekin olisi kriisi, on poliisille poikkeuksellinen tilanne, joka hoidetaan. Siksi poliisi ei kovin helposti käytä kriisi-sanaa. Kriisi voitaisiin määrittää poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan perustavaa laatua olevaksi yhteiskunnan toimintaa tai jopa olemassaoloa uhkaavaksi tilanteeksi. – Tässä kontekstissa, missä nyt eletään vaikkapa turvapaikanhakijoiden tiimoilta, ei olla sen tyyppisessä tilanteessa. Sen verran poikkeuksellinen tilanne turvapaikanhakijoiden takia kuitenkin on, että poliisi on irrottanut Tornion järjestelykeskukseen 80 poliisia. Se on pois muusta toiminnasta kuten liikenteen valvonnasta ja rikosten torjunnasta. Lisäksi valtio on palkannut kaikki työttömät ja hiljattain eläkkeelle siirtyneet poliisit töihin. Näin poliisien määrää on saatu kasvatettua sadalla. Poliiseja on yhteensä noin 7 100. – Pienellä panostuksella on saatu tilanne toistaiseksi hallintaan, sanoo Kolehmainen. Hän on sitä mieltä, että nykyiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua rauhallisesti. Jos jostain on syytä olla huolissaan niin koventuneita äänenpainoista ja ääripäistä. Vertaus Ruotsissa poltettuihin vastaanottokeskuksiin ja Suomen kolmikymmenluvun alun lamaan ja äärioikeiston nousuun ei Kolehmaisen mielestä osu jenkoihin. – Kun miettii vuonna 1929 Amerikasta levinnyttä lamaa ja kansallissosialismin nousua, 16 sttk 7-8 * 2015 vertaus on liian raju. On Suomessakin äärivasemmiston ja oikeiston liikehdintää. Suojelupoliisin arvion mukaan ne eivät kuitenkaan ole merkittäviä uhkia yhteiskuntarauhalle. – Liikkeissä jotkut saattavat kuitenkin olla valmiita väkivallan käyttöön. Se on huolestuttavaa. Pitkä lama muuttanut Suomea vähän Suomen historiassa on selviä taitekohtia ja kriisejä. Pahin, syvin ja pisin oli sisällissota 1918 ja sitä seurannut aika, jolloin kaiken inhimillisen kärsimyksen lisäksi Venäjän markkinat katosivat. – Kolmekymmenluvun lama oli Suomessa aika lievä. Poliittisella puolella se oli sitten oma juttunsa. Toisesta maailmansodasta Suomi selvisi yllättävän hyvin, ja kaksi vuosikymmentä talous kasvoi, taloushistorian professori Sakari Heikkinen sanoo. 1990-luvun lama oli syvempi kuoppa kuin nykyinen. Nokia veti Suomen kuitenkin verraten nopeasti siitä ylös. Tämänhetkinen lama on kestänyt ennätyksellisen pitkään. – Tähän on vaikuttanut monta tekijää. Pitkällä aikavälillä talouden rakenteet ja väestön ikääntyminen, lyhyemmällä Nokian matkapuhelintoiminnan romahdus. Euroalueen kriisi ja Venäjän viennin tyrehtyminen ovat koskettaneet vientiä. Tämän päälle tulevat vielä turvapaikanhakijat. Heikkinen uskoo, että ilman euroa Suomi olisi selvinnyt lamasta nopeammin. Markka olisi devalvoitunut ja auttanut vientiä. – Suomea sitovat lisäksi rahaliiton säädökset, minkä vuoksi pelivara on pienentynyt. Siitäkin huolimatta, että valtion velan määrä on muuhun Eurooppaan verrattuna kohtuullinen, nettovelka vieläkin parempi, ja Suomi saa lainaa ennätysalhaisella korolla. Heikkinen ei pidä turvapaikanhakijoita tässä kokonaisuudessa isona taloudellisena ongelmana. Se on hänestä eurooppalainen humanitäärinen ongelma. Pahinta, mitä voisi tapahtua, olisi jyrkkä vastakkainasettelu esimerkiksi turvapaikanhakijoiden ja pienituloisten eläkeläisten kesken. – Täytyy tietenkin toivoa, että turvapaikanhakijat työllistyvät, mutta helppoa se ei tule olemaan. Osoittavathan tilastot maahanmuuttajien työllistyvän kantaväestöä heikommin. Heikkisen mukaan Suomi on selvinnyt laihoista vuosista toistaiseksi hyvin. Turvaverkot ovat säilyneet eikä luottamus poliittiseen järjestelmään ole romahtanut. - Suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Tasa-arvo rahasta kiinni Demokratian voimavirrat -tutkimushankkeen johtaja Henrik Meinander sanoo demokratian ja tasa-arvon edellyttävän kolmea asiaa: toimivaa poliittista kulttuuria, kasvua tukevaa maailmantaloutta sekä geopoliittisesti suotuisia oloja. Jos yksi ei toimi, se näkyy nopeasti. Suomen kohdalla talous ja geopolitiikka sakkaavat. Lähi-idän kriisi on ajanut miljoonia ihmisiä pakolaisiksi ja takana on pitkä lama. Meinander uskoo, että mikäli päättäjät eivät ratkaise taloudellisia ongelmia 2 - 3 vaali- kaudessa, menettävät suomalaiset uskonsa poliittiseen päätöksentekoon. Meinanderin puheessa korostuu talous. Hyvinvointivaltio, demokratia ja tasa-arvo tarvitsevat vahvan ja kasvan talouden. Ja valtio verotuloja. – Haaste on, miten saamme tulevaisuudessa kustannettua tulonsiirrot ja tasa-arvoa tukevat instituutiot kuten koulutuksen ja terveydenhuollon. Meinander muistuttaa, että talouskasvu ei sinällään takaa hyvinvointivaltiota. Pelkkä moraali tai eettiset syyt eivät riitä siihen, että keskiluokalla – suurimmalla veronmaksajaryhmällä – olisi haluja maksaa veroja. Tarvitaan myös hyvä syy. Entä jos talous ei kasva? Meinander uskoo, että jonkinlainen hallittu supistuva talous voisi periaatteessa olla mahdollinen. Sen tuloksena Suomesta tulisi Euroopan syrjäkylä. Vähän niin kuin Pohjois- tai Itä-Suomen Turvapaikanhakijat eivät muodosta Suomen nykyisessä tilanteessa isoa taloudellista ongelmaa. Tulevan kehityksen kannalta keskeistä on heidän työllistymisensä. Kuvassa irakilainen 7-vuotias Aya kurvailee lokakuussa Hennalan vastaanottokeskuksessa. taantuneet kylät: mummoja, aikamiespoikia ja tyhjiä teollisuushalleja. – Tähän saakka ei löydy esimerkkiä yhteiskunnasta, joka olisi toiminut ja ollut vakaa, jos ei ole ollut talouskasvua. Meinander ei usko, että turvapaikanhakijat muodostavat uhkaa suomalaiselle elämäntavalle, mikäli työllistyvät. Jos käy toisin, tie on kivikkoisempi. Syntyy kahden luokan kansalaisia, musta talous ja pimeät työmarkkinat. 17 sttk 7-8 * 2015 18 sttk 7-8 * 2015 Huipputulosta seuraavat potkut * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuva: Suvi Laine/ Studio Fotonokka Suomalaisista vakuutusyhtiöissä potkitaan työntekijöitä pihalle urakalla. Vakuutusväen Liiton puheenjohtajana jatkopestin saanut Liisa Halme ihmettelee yhtiöiden touhuja. –E simerkiksi If tekee kvartaali toisensa jälkeen historiansa parasta tulosta. Viimeisen kuuden kuukauden aikana tehtiin 550 miljoonaa euroa voittoa. Heillä on silti joka vuosi näitä yt-neuvotteluja. Onhan tämä aika kylmää kyytiä henkilöstölle, Liisa Halme sanoo. Viime keväänä ja syksynä Ifin vähennykset olivat lähellä kahtasataa. Puheenjohtajan mukaan kierre on johtanut siihen, että palveluita keskitetään, keskitetään ja keskitetään. – Kaikki mahdolliset tehtävät ulkoistetaan Viroon. Siellä Suomen Ifin töitä tekee nykyisin noin 50 ihmistä. Halmeen mukaan pitkään talossa olleet työntekijät jättävät yhtiön yt-neuvotteluissa. – Eivät he voi muuttaa maakunnista Turkuun, joka on nyt meidän pääpaikkamme Suomessa. Lähtevien tilalle on palkattu ja palkataan nuoria pienemmällä palkalla kuin kokeneille työntekijöille on maksettu. Yhtiön voitot kasvavat varmasti tälläkin tavalla, Halme toteaa. Vaatimattomat tukipaketit If tarjoaa usein työntekijöilleen yt-neuvotteluissa irtisanomisen sijaan tukipaketteja, joissa potkut kuitataan rahalla tai lisäeläkkeellä. – Suurin osa meidän poislähteneistä on ottanut tukipaketin. Pirullinen juttu on lukea lehdistä irtisanoneista yrityksistä ja tilastoista, kuinka paljon on irtisanottu. Halmeen mukaan tilastot eivät aina kerro koko totuutta. – Ifistä taidettiin näiden tilastojen mukaan irtisanoa viime vuonna vain kaksi työntekijää. Ihmiset pannaan valitsemaan, hyväksyvätkö he irtisanomisen vai ottavatko raha- tai eläkepaketin. Aika moni irtisanoutuu ja ottaa paketin. Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikyselyn mukaan joka kolmas työtekijä pel- kää irtisanomista. Halmeen mukaan myös pohjoismaisten ammattiliittojen Ifin sisällä tekemä kysely kertoo samaa. – Pohjoismaiseen kyselyyn vastasi lähes 4 000 työntekijää. Siitä kävi poikkeuksellisen hyvin selville, että Suomessa ja Virossa pelätään tosi paljon työpaikan puolesta. Myös työtaakkaa pidetään raskaana. Paljon maakunnissa kiertävä Halme on huomannut, että epävarmuus tulevaisuudesta leijuu jokaisessa työpaikassa. – Hikikarpalot alkavat nousta otsalle, jos työskentelet sellaisen liiketoiminta-alueen osastolla, jossa ei ole vähään aikaan ollut ytneuvotteluja. Mieleen hiipii ajatus, olemmeko me seuraavaksi vuorossa. Halmeen mukaan molemmissa kyselyissä nousivat kärkeen tulevaisuuspeikko, kova työtahti ja se, että ei ole mahdollisuutta kouluttautua. Asiakkaat konttoreista nettiin Ifin asiakkaille tarjotaan nykyisin lähinnä netti- ja puhelinpalveluita. – Olikohan meillä ensin kana vai muna, eli ohjataanko ihmiset väkipakolla ostamaan palveluita ja vakuutuksia muualta kuin konttorista. Asiakkailta puuttuu aidosti mahdollisuus valita, missä asioivat. Vakuutusala tuntuu monopolisoituvan. Onko yhtiöiden kilpailu aitoa? – Yhtiöt kilpailevat sillä, kenellä on alhaisin kulusuhde. Voittomarginaali on jo niin suuri, että luulisi asiakkaidenkin heräävän kysymään, otetaanko se voitto hinnankorotuksilla vai millä. Uusi keskusjärjestö kaikkien etu Uutta palkansaajakeskusjärjestöä rakentavan ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme pitää järjestön syntymistä kaikkien etuna. – Mutta ei sitä hinnalla millä hyvänsä perusteta. Järjestössä pitää olla jotakin uutta, Halme sanoo. Hän kiittelee, että kyseessä on liittojen hanke. Aiemmin on puhuttu nykyisten keskusjärjestöjen fuusiosta. Jos uusi keskusjärjestö toteutuu, siinä pitää Halmeen mielestä kuulua sekä eri toimialojen että erikokoisten liittojen ääni. – Pienen liiton puheenjohtajana totean, että uuden keskusjärjestön on tuotava lisäarvoa liitoille. Halme korostaa myös, että uuden järjestön pitää olla poliittisesti sitoutumaton. – Poliittisesta sitoutumattomuudesta sovittiin jo hankkeen alussa ja se on ehdoton edellytys uuden järjestön perustamiselle. Halme myöntää, että uuden keskusjärjestön kokoajilla alkaa olla kiire. – Aikataulu on tiukka. Liittojen seuraava kokous on 30.11. Siihen mennessä viiden työryhmän töiden pitäisi olla valmiina. Liittojen kokouksessa tehdään varmasti joitakin linjauksia. 19 sttk 7-8 * 2015 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä ilmiöistä. Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Sopiminen on perusoikeus » ”Oikeus sopia on jokaisen palkansaajan ja kansalaisen perustuslaillinen oikeus. Saan neuvotella ja sopia henkilöstön edustajana työnantajan kanssa työehtosopimuksessa paikallisesti sovittavista asioista. Liittoni neuvottelee ja sopii raamit ja minimiehdot työehtosopimuksessa. Sopimisen tuloksena syntyvät ehdot, joiden sisällä on turvallista tehdä tuottavaa työtä ja joustaa tarvittaessa. Tämä kaikki toimii, jos kolmas osapuoli eli valtio ei vahvista entuudestaan vahvaa työnantajan asemaa ja heikennä työntekijän asemaa. Henkilöstön edustajana olen huomannut, että rahoitusalan työehtosopimuksen suomat raamit sopia ovat laveat. Työnantaja ei kuitenkaan ole käyttänyt kaikkia sopimisen oikeuksia ja mah- dollisuuksia neuvotella, vaikka siihen olemme olleet valmiita. Työnantaja nostaa rahoitusalalla usein esille pankkien aukioloajat ja henkilökunnan työajat. Olemme niistä valmiita sopimaan, mutta kokeilut ovat osoittaneet, ettei kysyntää laveammille aukioloille ole ollut riittävästi eikä se ole ollut kannattavaa. Johtopäätökseni on, että työnantaja haluaa käyttää enemmän isäntävaltaa ja direktio-oikeuttaan eikä oikeasti sopia neuvottelemalla. Työnantajien haluttomuuteen sopia paikallisesti vaikuttaa myös se, että sopimiseen ei ole aikaa eikä aina osaamistakaan. Bisnes on tärkeintä ja arki pyörii hyvin työehtosopimuksen mukaankin. Sopiminen edellyttää myös toisensa kunnioittamista ja keskinäistä luottamusta sekä aitoa neuvottelemista. Hallituksen suunnittelemat pakkolait tuntuvatkin kovin etäisiltä ja kummallisilta arjen näkökulmasta. Rahoitusalallakin on pitkiä lomia kauan alalla olleilla, mutta näiden etujen saajien määrä on laskenut muutamaan sataan henkilöön. 1990-luvun pankkikriisin yhteydessä lomakertymiä leikattiin. Lomarahastakin on aikanaan sovittu; miksi se nyt vietäisiin pakkolailla? Lomaoikeuksia isompi huoli pitäisi olla siitä, kuinka työssä olevat jaksavat työelämässä mahdollisimman pitkään. Kaikkinensa hallituksen lakiuudistukset herättävät pelkoa ja ahdistusta työpaikoilla. Miksi työelämässä ei saa sopia lakia ja työehtosopimuksia paremmista ehdoista? Pakkolait eli katto etuuksille eivät kuulu demokraattiseen ja kansanvaltaiseen yhteiskuntaan. Jos työehtoihin lailla säädetään maksimit, miksi sitten ei myös eläkekatto, vuokrakatto, palkkakatto? Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus on jokaisen palkansaajan viimekätinen turva. Jos tämä turva menetettäisiin, siirryttäisiin isäntävaltaan, jossa neuvottelu- ja sopimuskulttuuria ei kunnioiteta. En jaksa uskoa, että hallitus toteuttaa pakkomallinsa. Se merkitsisi levottomuutta yhteiskunnassa. Palkansaajat eivät ole ainoa ryhmä, joka on varpaillaan. Eläkeläiset, työttömät, lasten etujen puolustajat ja monet muut kansalaisryhmät lähtevät liikkeelle, jos rauhallista ja tuloksellista sopimusyhteiskuntaa uhataan pakoilla. Saisimme sopien aikaan parempaa kuin pakolla.” Eija Laurila Hyvinvoiva työyhteisö on sampo, joka tuottaa tulosta. Perusturvallisuuden hämmentäminen vaurioittaa myös sampoa, Eija Laurila sanoo. 20 sttk 7-8 * 2015 »OP Ryhmän rahastoasiantuntija Helsingissä »OP-Pohjola Henkilöstöyhdistys OPRY ry:n varapuheenjohtaja »OPRY:n jäsenmäärä noin 6 000 »Ammattiliitto Pron edustajiston jäsen »Työttömyyskassa Pron hallituksen puheenjohtaja STTK jakaa työelämätietoa vastaanottokeskuksiin Teksti: Birgitta Suorsa, UP * Kuva: Pekka Sipola Joka kolmas turvapaikanhakija jää sisäministeriön arvion mukaan Suomeen. He tarvitsevat tietoa suomalaisesta työelämästä. Sitä tarjoavat STTK ja sen jäsenliitot. –K uinka nopeasti voin päästä Suomessa töihin, kysyy turvapaikanhakija Kirkkonummen vastaanottokeskuksen auditoriossa. Hetki sitten STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kertonut auditorioon kokoontuneille turvapaikanhakijoille, että STTK ja sen jäsenliitot tulevat luennoimaan Suomen työelämän pelisäännöistä jokaiselle kuudelle kieliryhmälle, joita ovat muun muassa arabia ja kurdi. Tiedonjano on kova. Miehet kysyvät, millaista ammattitaitoa Suomessa vaaditaan ja milloin lisäkoulutusta pääsee hakemaan. STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja sanoo, että STTK ja sen jäsenliitot valmistavat luentomateriaalin yhdessä vastaanottokeskuksen ja Helsingin aikuisopiston kanssa. – Tarkoitus on esimerkiksi kertoa, kuinka työehtosopimus tehdään, mitä luottamusmies tekee ja kuinka työpaikalla toimitaan. Kiviojan mukaan halukkaita luennoitsijoita olisi ollut tulossa enemmän, kuin alkuun voidaan ottaa. – Tämä on meillekin oppimisprosessi. Sama palkka tulijoillekin Auditoriossa käy kova puheensorina. Useat ovat olleet keskuksessa kohta kolme kuukautta, minkä jälkeen todistus työntekooikeudesta ja mahdollisuus työhön heltiää, jos henkilöpaperit ovat kunnossa. – Muistakaa, että Suomessa on demokratia. Maahanmuuttajille maksetaan samaa palkkaa, ja työehdot ovat samat kuin suomalaisillakin, Palola painottaa. – Tärkeintä on opetella suomen kieli, ja sitä oppii parhaiten töissä. Palola puhuu pakolaisille suomalaisesta tasa-arvosta. – Te tulette Irakista, Syyriasta, Afganistanista, Somaliasta ja monista muista maista. Täällä on kristittyjä, muslimeja ja muiden uskontojen kannattajia. Suomessa emme suvaitse minkäänlaista rasismia, emme ihonvärin, alkuperän tai uskonnon takia. Osa yleisöstä nyökkää mukana. Kirkkonummen vastaanottokeskuksessa on noin 300 turvapaikanhakijaa. Miehet ovat tulleet niin sanotusti menneisyytensä kanssa. – He tulevat sodan jaloista. Osalla on ampumahaavoja. Joillakin on perhettä ikävä, ja me kuuntelemme murheet, sairaanhoitaja Marja Laaksonen kertoo. Uskonnollisia ja poliittisia kahnauksia yritetään ehkäistä ennalta, esimerkiksi järjestämällä riittävästi mielekästä tekemistä. Vakuutukset ovat kunnossa, ja niinpä paikkakuntalaiset ovat pyytäneet miehiä mukaan talkoisiin. Opettelua kättelystä alkaen Ohjaaja Marianne kertoo, että valtaosa tulijoista on koulutettua väkeä. Monet osaavat englantia tai jotain muuta vierasta kieltä. Kulttuurieroja riittää. Marianne on korjannut tulijoiden käsityksiä. – Ihmettelyä herättää, että täällä naisetkin polkevat pyörällä. Tai että naista tulee kätellä siinä missä miestäkin. Olen esimerkiksi opettanut, kuinka pitkään kättely saa kestää. STTK:n ja sen jäsenliittojen tarjoama koulutus tulee Marianne mukaan tarpeeseen. – Olisi hyvä, että luennoitsijat kertoisivat tarkemmin lainsäädännöstä, kuinka turvapaikanhakija voi tehdä työtä. Ihmiset ovat hyvin tiedonhaluisia ja äärettömän ystävällisiä. He haluavat tietoa Suomesta. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tähdensi Kirkkonummen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille, että Suomessa työntekijöitä kohdellaan yhtäläisesti. 21 sttk 7-8 * 2015 Joululaulut räpiksi, Korvatunturista Korvistunturi? T ähtikirkas taivas, pikkupakkanen, maassa lumi ja taivaan rannalla revontulet. Olisiko Korvatunturin pikkujouluille voinut parempi ilta sattua? Näitä miettii Joulumuori seuratessaan pikkujoulun viettoa. On nautittu jouluateria ja hieman myös tiptap juomaa. Tunnelma on korkealla. Orkesteri soittaa ja tanssilattialla on vilskettä. Muori uppoaa muistoihin: pikkujouluissa hän Pukin aikoinaan nappasi. Se taisi olla silloin masurkkaa… Muorin muistelo keskeytyy, kun orkesterin johtajatonttu ilmoittaa, että on Joulupukin puheen aika. Nuoremmat tontut moittivat Vanhaa punanuttua tämän takia takia Vanhaksi ilonpilaajaksi ja käkättävät nokkeluudelleen. Joulupukki karauttaa kurkkuaan ja aloittaa katsauksella kansainväliseen tilanteeseen ja päätyy Suomen kautta pohtimaan joulun asemaan maailmalla. Gallup-tonttujen mukaan joulun suosio on laskussa. – Joulua on sanottu vanhanaikaiseksi ja aikansa eläneeksi ja vaadittu joulun uudistamista. Osa on halunnut jouluun enemmän vauhtia, kuten porojen vaihtamista helikoptereihin, räpättyjä joululauluja ja jopa joulun nuorennusleikkausta. Pukki kertoo kuullensa, että jossain Korvatunturin saleissa ( brändityöryhmässä) olisi mietitty myös Joulupukin ja Muorin korvaamista vuosittain valittavilla Mr. ja Miss Korvatunturilla. Sama taho on puhunut myös vanhahtavan Korvatunturi-nimen muuttamisesta Korvistunturiksi. Jonkin verran Pukin korviin oli tullut myös vaatimuksia, että varakkaisiin perheisiin pitäisi saada vähän parempia lahjoja, sillä eihän sitä, jolla on jo kaikkea, tavalliset lahjat kiinnosta. Sitten on ollut myös niitä, jotka ovat vaatineet pakolaislasten poistamista lahjalistalta. – Nämä typeryydet ovat suuresti suututtaneet minua ja Muoria, mutta koska joulu on hyvän tahdon juhla, annetaan nämä tällä kertaa anteeksi, sanoo Pukki. 22 sttk 7-8 * 2015 Muori nyökkää ja miettii, että joskus typeryydelle ei tunnu olevan edes taivas kattona, ja että anteeksi antaminen ottaa koville. Lisäksi on vaadittu joululahjojen uusjakoa vähävaraisten hyväksi. Pukki sanoo tämän ymmärtävänsä, ja että vähän sillä kantilla on oltu aina. – Meidän on syytä kuitenkin muistaa, että joulu on universaali juhla. Se kuuluu kaikille, sanoo Pukki. Pukki kiittää vielä kaikkia joulun valmisteluun ja kehittämiskeskusteluun osallistuneita ja määrittää lopuksi oman kantansa joulun kehittämissuunnitelmiin. – Jos joulu ei hyvän tahdon ja antamisen juhlana asemaansa säilytä, niin sitten se on aikansa elänyt. Uskon vahvasti, että näin ei tule käymään, päättää Pukki puheensa. Puheen jälkeen alkaa tietokilpailu. Ensimmäinen kysymys liittyy talouteen. Mitä mietti puheenjohtaja Antti Herlin Sanoma Oyj:n hallituksen irtisanoessa toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukosen? Vinkki: Kaukosen 2011 alkaneella johtajakaudella Sanoman pörssiarvo laski noin neljännekseen. Lähtiäisiksi Kaukonen sai lähes miljoonan euron erorahan. a. Diibadaabaa diibadaaba… b. Hissialallahan tässä ollaan. Tippiä annetaan, mennään ylös tai alas. c. Herroja ei jätetä, muut kylläkin. d. Kyllä johdon sitouttaminen on menestyksen a ja o. e. Aivan jotain muuta. Oikeaa vastausta voi tiedustella tontuilta pikkujoulujuhlissa tai Pukilta aattona. Kertovat, jos sille päälle sattuvat. Antoisaa, anteeksiantavaa ja lähimmäistä rakastavaa pientä ja isoa joulua kaikille. Toivo Unelma Palkansaajat tyrmäävät pakkolait » STTK, SAK ja Akava tyrmäävät hallituksen aikomuksen heiken- tää työehtoja. Hallitus uhkasi alun perin, että sopimusvapautta rajoittavat lait tulevat voimaan toistaiseksi, myöhemmin hallitus muutti määräajan kolmeksi vuodeksi. Julkistetun luonnoksen henki kuitenkin on, että työehtojen leikkaukset jäisivät pysyviksi. – Lisäksi hallitus aikoo rajata työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvää jälkisuojaa. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden etujen leikkaukset tulisivat voimaan jo sopimuksettomana aikana. Hallituksen jatkuva poukkoilu lisää työntekijöiden epävarmuutta ja luottamusta tulevaisuuteen, palkansaajat toteavat. Jos pakkolait tulevat voimaan, STTK, SAK ja Akava pitävät välttämättömänä, että nykyiset työ- ja virkaehtosopimusten määräykset pakkolakien osalta palautuvat määräajan jälkeen ennalleen. Palkansaajajärjestöt edellyttävät, että perustuslakivaliokunta käsittelee pakkolakiesitykset perusteellisesti. Tarvittaessa järjestöt ovat valmiita viemään pakottavan lainsäädännön kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyyn. – Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta rajoittavat säännösesitykset ovat ongelmallisia ja ristiriidassa perustuslain, Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten sekä lomarahan enimmäissääntelyn osalta ainakin EU:n perusoikeuskirjan kanssa, palkansaajat toteavat. Järjestöjen mielestä säännösesityksiin sisältyy runsaasti juridisia ja tulkinnallisia epäselvyyksiä. Arvio on, että ehdotukset lisäsivät työnantajien hallinnollista taakkaa ja johtaisivat epäselvyyksiin sekä tulkintariitoihin työpaikoilla. Ei ole neuvoteltu – Järjestöt eivät ole neuvotelleet asiasta, vaan niitä on vain kuultu työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Valmistelu on ollut erittäin hätäistä ja poukkoilevaa. Jos työllisyyttä ja kilpailukykyä todella halutaan kohentaa, näin merkittävät sopimusjärjestelmän rajoitukset on syytä valmistella huolella asiantuntijoiden kanssa. Järjestöjen mielestä vaikutusarviot ehdotetuista toimenpiteistä perustuvat liiaksi oletuksiin. Erityisesti sairausajan palkkakarenssi ja lomien leikkaukset kohdistuvat kipeimmin julkisen sektorin naisvaltaisille aloille. Sairauskarenssi johtaa siihen, että osa työntekijöistä tulee sairaana töihin, jolloin muiden työntekijöiden ja sairastuneen sairauspoissaolot pitkittyvät ja lisääntyvät. Lomaltapaluukorvausta koskevan säännöksen rajoittaminen vain uusiin työntekijöihin on yhdenvertaisuusnäkökulmasta ongelmallinen. Loppiaisen ja helatorstain osalta järjestöt pitävät todennäköisenä, että osalla työntekijöistä juhlapyhien muuttaminen arkipäiviksi johtaa palkanalennukseen ja osalla työajan pidennykseen. Järjestöt pahoittelevat sitä, että muutosturvaa koskeva ehdotus jää hyvin ohueksi. Työnantajalla olisi vain velvollisuus tarjota valmennusta irtisanomilleen työntekijöille, mutta ei velvollisuutta järjestää sitä. Myös valmennuksen sisällön määrittely, valvonta ja seuraamukset puuttuvat täysin. Työterveyshuollon jatkuminen kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen on myönteinen asia, mutta sekin on rajattu vähintään 20 työntekijän työpaikkoihin. TYÖLOUNAALLA * Teksti ja kuva: Maria Mustranta Satamassa syödään joskus öisinkin » Seikkailukirjoissa satamat ovat vilkkaita paikkoja, joissa liikkuu eksoottista ja hämäräperäistäkin porukkaa. Valtava Vuosaaren sataman alue Helsingissä on yllättävän hiljainen. Vain siellä täällä näkee kontteja vaappumassa nostureiden varassa laivaan tai sieltä pois. Koska ollaan varsin kaukana lähiöiden keskustoista, sataman työntekijöillä ei ole lounaspaikoissa paljoa valinnan varaa, sanoo Vuosaaressa tuotannonohjaajana työskentelevä Ralf Salminen. Alueella on yksi lounaspaikka. Ulkopuolella on kaksi ravintolaa, grilli ja huoltoasema. Niistä on valittava, koska lounastauko ei riitä pitkiin siirtymiin. Satamassa hommia tehdään aamu- ja iltavuorossa, mutta joskus pitää jäädä yöksi ylitöihin. - Laivat voivat myöhästyä aikataulusta sääolosuhteiden takia, edellisen sataman lastaus on kestänyt ennakoitua kauemmin tai laivan rotaatiota on voitu joutua muuttumaan. On voitu suunnitella, että ensimmäiseksi mennään Kotkaan. Kun tullaankin aluksi Helsinkiin, saatetaan joutua siirtämään lastia, Salminen sanoo. Kun iltavuoro venyy yötöiksi, työntekijät kipaisevat huoltoasemalle santsaamaan kolmioleipiä ja eineksiä. Salminen syö työpaikalla ”70-prosenttisesti” vaimon mukaan pakkaamia eväitä, vaikka lähilounaspaikat hyviä ovatkin. - Eväskulttuurini johtuu siitä, että vaimo nimenomaan haluaa tehdä ruuan. Hän valmistui hiljattain kokiksi. Kokkaava vaimo huolehtii 70-prosenttisesti Ralf Salmisen lounasruuista. 23 sttk 7-8 * 2015 STTK LYHYESTI STTK tuomitsee pakkolait » STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen pakkolakivalmistelussa ovat unohtuneet kokonaan oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Lainsäädäntötyössä ne ovat kansalaisten kannalta olennaisia asioita. – Näin huonoa työelämään liittyvää lakivalmistelua ei Suomessa ole nähty. Jos pakkolait tulevat voimaan, niistä syntyvien toimenpiteiden kustannussäästöt ovat pelkkiä oletuksia ja työllisyysvaikutukset hämärän peitossa, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Käynnissä olevissa työmarkkinaneuvotteluissa STTK:n tavoitteena on sopimus, jonka jälkeen pakottavasta lainsäädännöstä luovuttaisiin. – Neuvotteluissa on tällä hetkellä myönteistä pöhinää, mutta STTK on samanaikaisesti aloittanut valmistautumisensa vuoden kuluttua edessä olevaan liittokierrokseen. Liittokierros ei ole toivottava, sillä siitä muodostuisi raskas ja työtaistelu-uhkilta tuskin vältyttäisiin, mutta siihenkin on varauduttava, Palola arvioi. STTK toivoo mieluummin sopua kuin lihavaa riitaa. – Se olisi Suomen muutoin niin epävarmoissa oloissa paras ratkaisu palkansaajien, työnantajien ja yritysten näkökulmasta. Sopimus loisi vakautta ja näkymiä pitkälle tulevaisuuteen investoida, työllistää ja työllistyä. Ajat ovat Suomelle ja koko Euroopalle hankalat. Miksi repiä kun voi sopia, Antti Palola kysyy. Työaikavertailu ei kerro työn tehokkuudesta » EVA on julkaissut vertailuja Suomen ja eurooppalaisten kilpailijamaiden työajoista. STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mielestä Suomen työajoissa ei ole mitään hälyttävää keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. – Työaikojen vertailu ei itsessään kerro mitään työtunnin tehokkuudesta tai tuottavuudesta. EVA:n aineistosta ei myöskään löydy tässä suhteessa vertailtavaa tietoa. Työajan ja sen taloudellisen merkityksen suhde on monimutkainen: hyvin lyhyillä työajoilla on esimerkiksi mahdollista saavuttaa erittäin korkea tuottavuus ja pitkillä 24 sttk 7-8 * 2015 työajoilla vastaavasti ajautua matalaan tuottavuuteen, Sund toteaa. Tuottavuus ei myöskään parane, jos kuormittuminen on jatkuvaa. – Tuottavuus paranee, kun pidetään huolta työntekijöiden osaamisesta, kouluttautumisesta ja työvälineistä. Tuottavuuteen kannustaa myös hyvä esimiestyö, Sund arvioi. Ajankohtaiseen talous- ja työllisyystilanteeseen työaikojen kategorinen pidentäminen ei myöskään toisi helpotusta. – Esimerkiksi työttömyys ainakin lyhyellä aikavälillä vain syvenisi, jos työaikaa pidennettäisiin. Päivä pitenisi heillä, joilla on nytkin työtä eikä uusia työpaikkoja syntyisi, Sund arvioi. Sote-uudistus tarvitsee hyvää henkilöstöpolitiikkaa » STTK korostaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa henkilöstön huomioimista. Uudistus on merkittävä eikä sen toteutuminen onnistu ilman ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. – Henkilöstöä koskevat vaikutusarvioinnit on tehtävä osana valmistelua ennen lopullista päätöksentekoa. Saumaton yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa helpottaa uudistusta, korostaa sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi. STTK:n kentässä on noin 250 000 eri sote-alojen ammattilaista. Henkilöstön kannalta on tärkeää, että tieto uudistuksista ja muutoksista liikkuu nopeasti. – Epätietoisuutta voidaan välttää, kun tiedetään ajoissa, ketkä siirtyvät uusien itsehallintoalueiden palvelukseen ja millaiset ovat palvelussuhteen ehdot. Työnantajavaihdokset on hoidettava liikkeen luovutusta koskevien sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti hyvällä yhteistoimintamenettelyllä. STTK edellyttää myös, että siirtyvien henkilöiden palvelussuhteen ehtoja ei heikennetä. 15 aluetta on lukumäärältään suuri, mutta hyvä lopputulos voidaan varmistaa lainsäädännöllä ja yhteistyöllä alueiden kesken. VOI HYVIN * Teksti: Maria Mustranta Paluu pitkältä sairauslomalta aikaistui hieman – Hallitsematon kilpavarustelu ja perusteettomat investoinnit alueilla on torjuttava, jotta turvataan kustannustehokas ja uusiin rakenteisiin soveltuva infrastruktuuri, Työläjärvi korostaa. Kustannuksien hallinta edellyttää kaikkien koulutettujen henkilöstöryhmien koko osaamisen hyödyntämistä ja työnjaon ennakkoluulotonta uudistamista. – Etäpalveluja ja tietoteknisiä sovelluksia on nopeasti lisättävä samalla kun erityisosaamista keskitetään, Työläjärvi toteaa. Yksityisellä sektorilla ja järjestöillä tulisi STTK:n mielestä olla sote-palveluissa täydentävä rooli. Palkkaero poistettava ripeästi » Naisten palkka on tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten palkasta, ja naisten palkanmaksu päättyi laskennallisesti 1. marraskuuta. STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa korostaa, että vaikka Suomea kutsutaan tasa-arvon mallimaaksi, työelämässä suomalaiset naiset kärsivät heikommasta työmarkkina-asemasta ja epätasa-arvoisesta palkkauksesta. – Nyt taloudellisesti vaikeina aikoina tuntuu siltä, että juuri kukaan ei piittaa työelämän tasa-arvon edistämisestä. STTK on erittäin huolestunut tästä ja haluaa pitää tasa-arvoasiat vahvasti esillä suomalaisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Myös asioiden valmisteluvaiheessa ja jo ennen päätöksiä on tehtävä sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusarviointia. STTK kiirehtii kolmikantaisen samapalkkaohjelman jatkamista. – Edellinen ohjelma päättyi maaliskuussa. Uuden hallituksen on viipymättä jatkettava samapalkkaisuusohjelmaa, Lahermaa vaatii. Suomelle tärkeässä vertailumaassa Ruotsissa naisten palkka on sikäläisen Medlingsinstitutin raportin perusteella tänä vuonna keskimäärin 86,8 prosenttia miesten palkasta. Suomen tasolla Ruotsi oli kymmenen vuotta sitten. – On perusteltua kysyä, miksi Ruotsi onnistuu ja Suomi ei. Suomella olisi kaikki mahdollisuudet jakaa perhevapaita nykyistä tasapuolisemmin ja siten tukea naisten urakehitystä. Molemmilla tekijöillä on palkkaeroa pienentävä vaikutus, Lahermaa korostaa. » Työhön paluu pitkän työkyvyttömyyden jälkeen aikaistui hieman vuonna 2012 tapahtuneiden sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutosten jälkeen, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Uusi laki edellyttää, että työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun sairausloma on kestänyt 30 päivää. Työnantajan pitää myös selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa poissaolijan jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. - Tulokset viittaavat siihen, että paluun edellytyksiä selvittämällä voidaan ehkäistä pitkittyvää työkyvyttömyyttä, sanoo erikoistutkija Jaana Halonen Työterveyslaitoksesta. Käytännössä työhön paluuta voidaan ennen kaikkea helpottaa muokkaamalla työtehtäviä paremmin työntekijän terveydentilaan sopiviksi. Myös osa-aikatyöhön ja osasairauspäivärahalle siirtymisestä kannattaa keskustella työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Halonen muistuttaa, että paluun mahdollistamisessa työkavereiden tuki on tärkeää. - Jos työtehtäviä jaetaan vähän eri tavalla, siinä mahdollisesti työtoveritkin ovat osallisia jollain lailla. Työterveyslaitoksen arviointitutkimuksen mukaan lain noudattamisessa on vielä parannettavaa työpaikoilla. Työterveyshuolto ei ollut aina 90 poissaolopäivän jälkeen toimittanut lausuntoa Kelaan tai työhön paluun edellytyksiä ei oltu tarpeeksi perusteellisesti selvitetty. Pitkille sairauslomille päädytään joskus esimerkiksi vakavan työuupumuksen vuoksi. Lakimuutosten jälkeen työhön paluu on hieman aikaistun 25 sttk 7-8 * 2015 EUROOPPA * Teksti: Leena Seretin * Kuva: Tuulikki Holopainen Työelämäoikeuksia k Kolmikantainen sopiminen on vaikeuksissa myös EU-tasolla. Jäsenmaiden politiikka uhkaa työelämäoikeuksia. Kasvavana haasteena Euroopalle ovat myös maahanmuuttajat, arvioi FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä. K un Suomi liittyi EU:hun 20 vuotta sitten, ay-liikkeellä oli voimavarana ja ehtona, että meikäläinetn sopimusyhteiskunta on ja pysyy. Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksiin nojaava kolmikanta, konsensus tai sosiaalinen vuoropuhelu, kuten EU-termi kuuluu, on toteutunut parhaiten Pohjoismaissa. Pohjoismainen sopimisen työmarkkinamalli on ollut ja on edelleen Euroopassa ihailtu ja sitä mallinnetaan monissa jäsenmaissa. - Suomen tilanne, jossa kolmikantaa ollaan hylkäämässä, on herättänyt kummastusta monissa EU-maissa, joissa kolmikantaa juuri rakennetaan. Myös muissa Pohjoismaissa Suomen irtautuminen yhteisestä menestystarinasta hämmentää, Pekka Ristelä sanoo. Parikymmentä vuotta sitten pähkäiltiin, josko rajat ylittävät työtaistelut yleistyisivät EU-integraation myötä. Niin ei ole käynyt. Työntekijöiden levottomuus eri puolilla Eurooppaa on lisääntynyt ja mielenosoitukset EU-jäsenyys on ollut suomalaisille palkansaajille plusmerkkinen. Esimerkiksi tasa-arvo ja työturvallisuus ovat kohentuneet 20-vuotisen jäsenyyden aikana, Pekka Ristelä sanoo. 26 sttk 7-8 * 2015 koetellaan sotkevat arkipäivää milloin Brysselissä, milloin Pariisissa ja joskus Helsingissä. - Vallitseva politiikka nojaa ideologiaan, jossa kilpailukykyä haetaan leikkauksista ja työehtojen heikennyksistä. Ay-liike Euroopassa on kuitenkin hereillä ja reagoi. - Vastakkain asettelun lisääntymisestä ei hyödy yksikään eurooppalainen yritys tai palkansaaja. Siitä hyötyvät korkeintaan amerikkalaiset sijoittajat tai ylipäätään he, jotka eivät asu tällä mantereella ja joudu kokemaan murtuvan yhteiskuntarauhan seurauksia, Pekka Ristelä sanoo. Palkkaharmonia kaukana Rahaliitto EMUn myötä palkkojen ja hintojen vertailu ovat tulleet mahdollisiksi, mutta palkkatason ja ostovoiman harmonisointiin on vielä pitkä matka. Myös sosiaaliturvan harmonisointi on toistaiseksi vain aatos, sillä sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmät ovat eri maissa niin erilaisia. Sen sijaan tutkintojen yhdenmukaistamisessa on Suomen EUjäsenyyden aikana edetty paljon, ja myös suomalaiset opiskelijat ovat hyötyneet muun maussa Erasmusvaihdosta. EU-aikakaudella työvoima on liikkunut laiskahkosti, vähemmän kuin unionin talousarkkitehdit olisivat halunneet. Työvoiman tarjonnan lisääntyminen kun virittää joidenkin talousoppien mukaan talouskasvua. Suomeen ei ole tullut massiivista ulkomaalaisen työvoiman virtaa, kuten ayliikkeessä taannoin pelättiin. Nyt koko Eurooppaa koettelee Lähi-Idästä tuleva pakolaistulva. Maahanmuuttajien sijoittuminen eurooppalaisille työmarkkinoille puhuttaa myös ay-liikettä. - Ikääntyvään Eurooppaan voi olla hyväkin saada uutta työvoimaa. Työmarkkinoilla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että maahanmuuttajien työnantajat eivät polje työn hintaa tai työsuhteen etuuksia. Ay-liikkeellä on tärkeä tehtävä huolehtia siitä, että esimerkiksi työmarkkinoille tulevat pakolaiset saavat samaa palkkaa, samoja etuuksia ja samaa kohtelua kuin kantaväestön työkaverinsa, Pekka Ristelä sanoo. Vuoropuhelulle tarve Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ei ole viimeisten vuosien aikana saanut riittävästi ääntään kuuluville. Näin siksi, että komissiot ovat viitanneet kintaalla sosiaaliselle vuoropuhelulle. - Viime vuosina EU:ssa on ollut hiukan sama tilanne kuin Suomessa nyt. Hallitus ja työnantajat ovat kääntäneet selkänsä toimivalle kolmikannalle ja konsensukselle. Komission nykyinen puheenjohtaja Juncker on kuitenkin puhunut paljon sosiaalisen vuoropuhelun merkityksellisyydestä ja korostanut työmarkkinaosapuolten tärkeyttä Euroopan talouskriisin ratkaisemisessa. Toivottavasti suunta oikeasti muuttuu. Ay-liike odottaa nyt puheiden jatkoksi tekoja. Pekka Ristelän mukaan eurooppalaisessa kolmikannassa pitäisi viedä eteenpäin etenkin työturvallisuuteen liittyviä yhteisiä pelisääntöjä. - Työelämä muuttuu ja markkinoille tulee esimerkiksi uusia kemiakaaleja. Pitäisi olla yhteiset ajantasaiset säännöt, direktiivit ja lait, joilla työturvallisuus taataan. Se on tärkeää myös siksi, ettei kilpailuetua voi saada heikentämällä työturvallisuutta. - EAY:n tavoitteena on myös, että talouspoliittinen linja Euroopassa saataisiin muuttumaan budjetti- ja etuusleikkausten sijaan investointipolitiikan suuntaan. Eurooppalainen ay-liike on ollut ja on valmis myös rakenneuudistuksiin, mutta EU-alueen täytyy olla sosiaalinen ja solidaarinen, Pekka Ristelä sanoo. EU -LYHYESTI Suomi etuajassa energiatavoitteissa » Suomi pärjää erinomaisesti EU:n energiatavoitteiden täyttymisessä. Esimerkiksi EU:n vuodelle 2020 asettama tavoite uusiutuvan energian osuudesta on Suomessa jo nyt 37 prosenttia, kun tavoite on 38. Asiantuntijoiden mukaan Suomi saavuttaa muutkin energiatavoitteet etuajassa. EU:n energiaunionin tarkoituksena on vähentää EU-maiden riippuvuutta yksittäisistä energiantoimittajista ja vapauttaa energiavirtoja EU-maasta toiseen. Myös vähähiilisyys on energiaunionin tavoite. Solidaarisuutta pakolaisasioihin » Pelkästään Turkissa, Jordaniassa ja Libanonissa on yhteensä neljä miljoonaa syyrialaista pakolaista. Turkin kahdesta miljoonasta pakolaisesta kymmenesosa on lähtenyt matkalle Eurooppaan paremman elämän toivossa. Talvea kohti pakolaistulvan odotetaan vähenevän hetkellisesti. Turkki ja Länsi-Balkanin maat ovat kaivanneet solidaarisuutta EU:lta ja ovat myös saamassa apua ja tukea pakolaisista huolehtimiseen ja heidän rekisteröintiinsä. EU:n apu on sekä rahallista että teknisen tason yhteistyötä ulkorajaviraston Frontexin, turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n, poliisivirasto Europolin ja oikeudellisen yksikön Eurojustin kautta. Arktinen keskus saa rahoitusta » Rovaniemellä iloitaan, kun Euroopan parlamentti on päättänyt vauhdittaa EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamista Lapin pääkaupunkiin. Hanke on saamassa oman budjettilinjan, mikä merkitsee pysyvää rahoitusta. Parhaassa tapauksessa rahoitus turvataan jo ensi EU:n ensi vuoden budjetissa. EU:n arkista informaatiokeskusta on haviteltu Rovaniemelle jo usean vuoden ajan. SANAKIRJA BEAC » BEAC on Barentsin euroarktinen neuvosto. Barents-yhteistyö alkoi vuonna 1993. Euroarktisen neuvoston jäsenmaita ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU. Suomi toimi lokakuun puoliväliin saakka neuvoston puheenjohtajana kaksi vuotta. Puheenjohtajuus on siirtynyt Venäjälle. 27 sttk 7-8 * 2015 TALOUS ”Volkswagengate” pakottaa autoteollisuuden katsomaan peiliin * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuva: Neste Oyj Volkswagenin päästömittaushuijauksesta käynnistynyt skandaali ei rajoitu pelkästään saksalaisen autonvalmistajan maineen menetykseen. K riittiseen tarkasteluun on joutunut laajemminkin autojen pakokaasupäästöt, autoteknologia ja polttoaineet, etenkin diesel. Nesteen uusiutuvien tuotteiden toimialajohtaja Kaisa Hietalan mielestä on vielä liian varhaista arvioida, miten ”Volkswagengate” vaikuttaa dieselpolttoaineiden asemaan markkinoilla. – Ratkaisu ei ainakaan ole se, että kielletään diesel. Dieselmoottori on suorituskykyinen ja sen vuoksi ylivoimainen esimerkiksi raskaassa liikenteessä, Hietala sanoo. Hietala näkee jupakassa hyviäkin puolia. Keskustelu kääntyy moottoreiden lisäksi polttoaineisiin ja siinä Neste kokee olevansa vahvoilla. – Tämä on mahdollisuus puhtaampia polttoaineita valmistaville yhtiöille, kuten Nesteelle. Skandaali käynnistyi, kun paljastui Volkswagenin asentaneen dieselautoihinsa ohjelmistoja, jotka huijasivat päästömittauksia näyttämällä testitilanteessa todellista pienempiä päästöarvoja. Sumutus paljastui, kun Länsi-Virginian yliopiston tutkimusryhmä keksi testata päästöt liikenteessä. Neste luottaa uusiutuvaan dieseliinsä Maailman suurin Neste on maailman suurin korkealaatuisen uusiutuvan dieselpolttoaineen valmistaja. Aseman saavuttaminen on edellyttänyt mittavia investointeja tuotantolaitokselle Porvooseen, Rotterdamiin ja Singaporeen. Hietala korostaa, että Neste ei valmista biodieseliä. Biodiesel on heikkolaatuista polttoainetta, jota voi sekoittaa muuhun polttoaineeseen enintään 7 prosenttia. Neste on oman kehitystyönsä tuloksena tuonut markkinoille oman NEXBTL-dieselpolttoaineensa. – Se on fossiilista dieseliä parempaa polttoainetta. Sen käytölle ei ole rajoituksia. Sitä voi sekoittaa tai laittaa vaikka koko tankillisen. – Tämä avaa paljon mahdollisuuksia ‑ markkinoita ja asiakasryhmiä, joita biodieselillä ei ole. ”Ympäristökiista laantunut” Ympäristöjärjestöt ovat olleet Nesteelle kitkeriä palmuöljyn käytöstä. Palmuöljyn tuotannon on pelätty jyräävän viidakon paikallisyhteisöjen kulttuurit ja sukupuuton partaalla sinnittelevien orankien ja sumatrantiikereiden elinalueet. Lisäksi palmuöljyn tuotantoa on pidetty eettisesti kestämättömänä. Aikaisemmin Nesteen NEXBTL:n raakaaineesta puolet oli palmuöljyä ja Neste kuului viiden kärkeen maailman palmuöljyn käyttäjänä. Hietalan mukaan asiat ovat korjaantuneet. Palmuöljyä NEXBTL:n raaka-aineesta enää neljännes. Yhtiö on saanut kiitosta siitä, että raakaainesyötöstä 55 prosenttia on tähteitä ja jäterasvoja. – Käytämme vain sertifioitua palmuöljyä, jonka tuotantopaikat ovat selvillä. Tässä suhteessa ollaan paremmassa asemassa kuin esimerkiksi palmuöljyä käyttävä elintarviketeollisuus, jolta ei kysellä sertifikaatteja. Päämarkkina-alueilla Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa lainsäädäntö edellyttää kaikkien biopolttoaineiden sertifiointia. Raaka-aine on toimitettava hyväksynnän saaneen sertifiointitoimiston tutkittavaksi. – Se ei ole mitään kirjoituspöytätutkimusta vaan perustuu kenttätarkastuksiin raakaaineen lähteellä saakka. Kriteerit kattavat kaiken ympäristönäkökohdista työelämän oikeuskysymyksiin. Hietalan mukaan keskustelu ympäristöjärjestöjen kanssa on nykyään rakentavaa. – Ympäristöjärjestöt ohjasivat meitä tässä asiassa hienosti ja me olimme tarpeeksi nöyriä kuuntelemaan niitä, Hietala vakuuttaa. VW olisi voinut valita toisin Muutamasta Volkswagenin dieselautotyypistä syntynyt kohu laajeni nopeasti konsernin muihinkin autoihin. Vähitellen paljastui, että vilppiä oli harjoitettu myös eräissä bensamoottoriautoissa. Hietalan mielestä Volkswagen olisi voinut valita myös toisin. Sillä olisi ollut käytettävissään parempia puhdistusteknologioita, eikä vilppiä olisi tarvinnut harjoittaa. Hietala arvelee, että koko autoteollisuudella on skandaalin jäljiltä peiliin katsomisen paikka. – Uskon, että Volkswagengate synnyttää autoteollisuudessa arvokeskustelua, Hietala sanoo. 28 sttk 7-8 * 2015 – Volkswagengate voi olla mahdollisuus puhtaampia biopolttoaineita valmistaville yhtiöille, kuten Nesteelle, Nesteen uusiutuvien tuotteiden toimialajohtaja Kaisa Hietala arvioi. TALOUSTOLPPA UP/Heikki Lehtinen Volkkari, Volkkari, dieseli … Väärä suunta » Suomessa tammi-syyskuussa rekisteröidyistä henkilöautoista lähes 21 000 eli » Vuonna 2009 tutkimukseen neljäsosa oli saksalaisen Volkswagenin eri merkeillä tuottamia autoja. Kärjessä oli Skoda Octavia. Dieseleiden osuus on koko ajan noussut. Viime vuoden lopussa rekisterissä olleista 2,6 miljoonasta henkilöautosta noin neljäsosa oli dieseleitä, tänä vuonna rekisteröidyistä jo yli kolmasosa. Muualla Euroopassa dieseleiden osuus on jopa puolet. Jatkossa nähdään, miten Volkswagenin ja dieseleiden myynti Suomessa kehittyvät VW:n syyskuussa paljastunen typpipäästöskandaalin jäljiltä. Volkkari on nyt varannut seitsemän miljardia euroa 11 miljoonan ”huijariauton” korjauksiin, mutta myöntää avoimesti, ettei tiedä, miten paljon koko homma tulee sakkoineen ja korvausvaatimuksineen maksamaan. Muiden arviot liikkuvat kymmenissä miljardeissa euroissa. Volkkariltakin tuntuu löytyvän ”huijarimalleja” vain lisää. Iso tekijä saa tukea Volkkarin kolhuilla on merkitystä firmalle itselleen ja ”Made in Germany” – brändille. Mutta vaikutukset säteilevät muuallekin, sillä autoteollisuudella on merkitystä. Autoteollisuudessa ja sen suorassa alihankinnassa on Euroopassa kolmisen miljoonaa työntekijää. Työllistäjänä autoteollisuus on suhteellisesti kaikkein suurin Tšekissä ja Slovakiassa, Saksa tulee niiden jälkeen. Mutta Saksassa autotehtaissa on töissä yli 800 000 ihmistä, yli kolmasosa kaikista EU-maiden autonvalmistajista. Volkswagenilla yksin on Saksassa 278 000 työntekijää ja muualla vielä enemmän. Isona tekijänä autoteollisuus löytää myös nopeasti puolustajansa. Talouskriisin iskiessä vuonna 2008 eri maissa ryhdyttiin ensimmäiseksi toimiin pankkien ja oman autotuotannon tukemiseksi ja pelastamiseksi. Romutusrahaa on maksettu miljardeittain pitkin Eurooppaa uusien autojen ostajille. USA:ssa autotehtaita sosialisoitiin väliaikaisesti valtion tukirahoja vastaan. Typpipäästöpaljastuksen jälkeen jäsenmaiden edustajista muodostuva EU:n komission tekninen komitea päätti löysätä autojen tulevia päästövaatimuksia, vaikka päätöstä tiukennuksena markkinoitiinkin. Kun Saksan liittokansleri Angela Merkel lokakuun Pientä nousua lopulla matkusti Kiinaan, muhenkilöautojen ansirekisteröinnit kana oli tuore Volkswagenin 2002 - 2014 16 pääjohtaja. Saksan viennistä 160 Kiinaan kolmasosa on au14 140 toja, arvoltaan 50 miljardia euroa. Lisäksi saksalaisautoja 12 120 tehdään paikan päällä yhteisyrityksissä. Volkkarille Kiina 10 100 on isompi markkina kuin Eurooppa ja nyt myynti on 8 80 siellä laskenut ensimmäisen Suomi kerran kuuteen vuoteen. 6 60 vasen asteikko Kokonaisuudessaan Muu EU 1000 kpl Oikea asteikko EU-maissa valmistettujen 40 milj. kpl 4 autojen vienti on vuosittain arvoltaan lähes sata 2 20 miljardia euroa suurempaa ACEA kuin autojen tuonti. Saksan UP/HL 0 0 vientiylijäämistä merkittävä -02-06-10-14 osa on peräisin juuri tästä. ja tuotekehittelyyn käytettiin Suomessa summa, joka vastasi 3,8 prosenttia kansantuotteesta. Viime vuonna suhdeluku putosi 3,2 prosenttiin. Nousua on tapahtunut ainoastaan korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenoissa, yritysten käyttämien rahojen määrä on pudonnut yhdeksän prosenttia. Asuntotuotanto viriää » Tämän vuoden tammi- elokuussa aloitettiin Tilastokeskuksen mukaan 20 400 uuden asunnon rakentaminen. Määrä on kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Uusista asunnoista kaksi kolmasosaa on kerrostaloissa. Omakotitalojen, joiden osuus 2000-luvun alkuvuosina oli lähes puolet, on nyt vain viidesosa. Vähän oli tulijoita » Suomi myönsi viime vuonna Eurostatin mukaan 21 522 oleskelulupaa muiden kuin EU-maiden kansalaisille. Määrä vastaa 3,9 lupaa tuhatta asukasta kohden. Suhde oli pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Ruotsissa se oli 11,1 oleskelulupaa tuhatta asukasta kohden. Meillä eniten oleskelulupia saivat venäläiset, intialaiset ja kiinalaiset. TUNNUSLUKU 57,1 » Huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa 57,1. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2032 mennessä. 29 sttk 7-8 * 2015 KIRJAHYLLYSTÄ * KIRJAT LUKI Tiina Laurila * KUVAT: Lehtikuva Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä Gummerus 2003, 295 s. » Myöhempien aikojen pyhiä on Juha Itkosen esikoisteos, joka sai paljon huomiota jo ilmestyessään. Teos oli jopa Finlandia-ehdokkaana, eikä ihme, Itkonen on taitava kirjoittaja ja Myöhempien aikojen pyhiä on esikoiskirjaksi poikkeuksellisen ehjä kokonaisuus. Itkonen valottaa monille suomalaisille melko tuntemattoman uskonlahkon maailmaa ja toimintatapoja. Päähenkilöinä on kaksi nuorta mormonimiestä, David ja Mark, jotka on lähetetty Amerikasta pieneen, kylmään ja kaukaiseen Suomeen tekemään lähetystyötä. Helppoa heillä ei ole, kulttuurishokki ja kielimuuri asettavat omat haasteensa. Keskinäisissäkin väleissä on parantamisen varaa. Davidilla on kannettavanaan menneisyyden raskas taakka ja hänen vaikeuksiaan lisää tutustuminen oman elämänsä aika lailla sotkeneeseen Emmaan, joka asuu Davidin ja Markin naapurissa. Davidia ja Markia käy sääliksi. Miten kukaan amerikkalainen nuori voi sopeutua suomalaiseen peräkylään, jossa eletään toisten kyräilevien katseiden alla, vailla ystäviä, työ- tai opiskelupaikkaa tai harrastuksia. Kulttuuri on vieras, suomalaiset ovat sisäänpäin kääntyneitä ja juroja ja monien kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Toisaalta, mormoniyhteisön tarkoituksena ei tietysti olekaan että he sopeutuisivat, vaan heidän kuuluu hoitaa kahden vuoden pestinsä parhaalla mahdollisella tavalla ja palata sen jälkeen kotiin. Kirjan sävy oli alakuloinen ja ahdistava. Koko ajan satoi tai oli muuten kurjaa, ja elämä ei tosiaankaan kohdellut näitä nuoria uskonlähettiläitä silkkihansikkain. Mormonikulttuuri on minulle vieras ja osaltaan ahdistuneisuuden tunne saattoi johtua siitäkin. Tämä ei silti tarkoita, etteikö kirja olisi ollut hyvä, sillä sitä se oli ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Itkonen on taitava kynänkäyttäjä ja hänen tekstiään lukee mielellään. Li Andersson ja Susanna Koski: Punavihreä, sinivalkoinen: Keskustelukirjeitä. Minerva Kustannus Oy 2014, 372 s. » Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja Susanna Koski Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja. Molemmat ovat politiikassa menestyneitä nuoria naisia. Muuta yhteistä heistä onkin sitten vaikea löytää, kuten edustamistaan puolueista voi jo tietysti päätelläkin. Kirja on jaoteltu kuuteen eri keskusteluun, joista jokainen muodostaa tietyn teeman ympärille rakentuneen kokonaisuuden. Keskustelua teemojen ympärillä käydään kirjeitse vuoropuheluna. Teemat ovat yhteiskunnallisia ja käsittelevät muun muassa politiikka, taloutta, ammattiyhdistysliikettä ja hyvinvointivaltiota. Molemmat ovat menestyneitä poliitikkoja ja eittämättä puolueidensa nousevia kykyjä. Kumpikin uskoo vahvasti omaan arvomaailmaansa ja ideologiaansa eikä häpeile tuoda mielipiteitään julki ja seistä niiden takana. Ottamatta poliittista kantaa puoleen tai toiseen, maallikkonäkemykseni mukaan Anderssonilla 30 sttk 7-8 * 2015 oli kuitenkin hivenen painavampia ja paremmin perusteltuja argumentteja väitteidensä ja mielipiteidensä tueksi. Kosken argumentit ja perustelut olivat välillä aika yksioikoisia ja pinnallisia. Molempien retoriikka on kuitenkin räväkkää ja kansantajuista ja siitä pisteet molemmille kirjoittajille. Häiritsevintä kirjassa oli se, että monista asioista ei syntynyt kunnollista dialogia. Asiat ja mielipiteet jäivät roikkumaan ilmaan. Pitkän ja mielipiteitä täynnä olevan kirjeen jälkeen aihe muuttui ja toisella ei ollut mahdollisuutta enää vastata kirjeeseen. Tämä tietysti on väistämätöntä kirjan rakenne huomioiden, jokaisesta aiheesta ei luonnollisestikaan voi loputtomiin väitellä. Kirjaa oli helppo lukea, aiheet oli ryhmitelty hyvin ja kirjeet olivat muutamaa vähän liian pitkää lukuun ottamatta sopivan pituisia. Sopivaa ja mielenkiintoista luettavaa kaikille, ei vain politiikan hevijuusereille. TOISTEN JUTUT Pakkolakien valmistelu ja käytetyt puheenvuorot viittaavat kuitenkin siihen, että tunne ylittää järjen ja halu kyvyt. Valmisteilla on vallankumous, josta ei tiedä, kenelle jää raatojen siivoaminen. Toimittaja Kaija Ahtela Kauppalehti 5.11. Keskusta ja kokoomus tappelevat sote-alueiden määrästä ja palveluiden tuottajista. Kansalaisraukan laadukkaista terveyspalveluista ei kukaan mainitse sanaakaan. Toimittaja Kirsi Turkki Lännen media/Turun sanomat 5.11. Työeläkejärjestelmän toiminta on suunniteltu niin, että eläkevarat riittävät juuri siihen mihin pitääkin, ikääntyvien suomalaisten eläkkeiden maksuun nyt ja tulevaisuudessa. Työeläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa on otettu huomioon nykyiset rahastot ja niistä saatavat tuotot. Muuhun nykyisestä taloustilanteesta johtuvaan pelastus- tai paikkaustoimintaan työeläkevaroja ei ole mitoitettu. Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne Helsingin Sanomat 4.11. Vakava materiaalinen puute on suomalaisten eläkeläisten keskuudessa harvinaisempaa kuin lähes kaikissa EU-maissa. Miesten ja naisten väliset eläke-erot ovat pienemmät kuin EU-maissa yleensä. Tätä taustaa vasten vanhojen naisten pienituloisuusriski erottuu hyvin korkeana. Professori Hannu Uusitalo Aamulehti 3.11. Yhä suurempi osa työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole enää vain ikääntyneiden ja vähän koulutettujen ongelma, vaan se on laajentunut myös väestöryhmiin, jotka aiemmin olivat siltä melko hyvin suojassa. Neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo Kansan Uutiset 30.10. STTK-krypto 7-8/2015 Vielä kerran… KRYPTON 5/2015 RATKAISU » …tänä vuonna kryptoillaan, pääkuvassa varmaan kaikille tuttu esine. Siitä vaan alkuun! Voit ratkoa tämän myös päätteellä, koska tehtävämme löytyvät nykyisin myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Niitä voi ratkoa omalla päätteellä – ja nyt myös tabletilla – ja lähettää vastauksen saman tien ratkottuaan tehtävän. Sivuilla on paljon muutakin asiaa ristikoista ja mm. vireä reaaliaikainen keskustelupalsta. Lisäksi löytyy artikkeleita ja yli viisituhatta muuta ristikkoa tai kryptoa, joita voi ratkoa huvikseen. Apuna voi käyttää mainiota kryptorenkiä. Kaikenlaista mielenkiintoista alan asiaa löytyy myös sivustolta www.sanaris.fi. Ratkaisuna voi lähettää koko sivun sellaisenaan TAI numeroista 1-11 muodostuvan sanan joko postitse osoitteella STTK-krypto 7, PL 14, 00781 Hki tai sähköpostilla [email protected] ennen seuraavan lehden ilmestymistä. Jos vastaa ratkottuaan nettitehtävän, tarvitsee vain painaa “lähetä ratkaisu” -nappia, kun ruudut ovat täynnä ja on antanut tietonsa! Palkintoina jaamme viisi STTK-muistolahjaa. Oheinen ratkaisu on numerosta 5/2015, samoin seuraavat voittajat: Lotta Friberg, Halikko Kaija Lintula, Viitasaari Jukka Lahti, Raisio Jarmo Virtanen, Helsinki Tapio Alajoki, Espoo Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille mukana olleille! 31 sttk 7-8 * 2015 Askel aikaa edelle. Käyntiosoite: ikonkatu 8 A, 6. krs, M 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: [email protected] Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi Kirkon alat www.kirkonalat.fi Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi METO — Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi Tehy www.tehy.fi Vakuutusväen Liitto VvL ry www.vvl.fi www.sttk.fi
© Copyright 2024