KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

KYMENLAAKSON LIITTO
Pentti Rauhala
KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA
JÄRJESTÄJÄVERKON UUDISTAMINEN
Selvitysmiehen ehdotus 31.12.2014
KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA JÄRJESTÄJÄVERKON UUDISTAMINEN
TIIVISTELMÄ
sivu
1. SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO, TAVOITTEET JA RAJAUS……………………………………………………………..5
2. SELVITYSTEHTÄVÄN TOTEUTUS……………………………………………………………………………………………………6
3. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ………..7
4. POHDISKELUA VALTAKUNNALLISISTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITYSSKENAARIOISTA….13
5. KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET 17
6. KUVAUS KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA
6.1. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami)………………………………………………………………………..25
6.2. Harjun oppimiskeskus (Harju………………………………………………………………………………………………..27
6.3. Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Kvlakk)…………………………………………………………29
6.4. Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO……………………………………………………………………………….30
6.5. Kansanopistojen ja Kymenlaakson ulkopuolisten oppilaitosten toteuttama ammatillinen koulutus………………………………………………………………………………………………………………………………………….32
6.6. Yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupapäätösten mukaisesta Kymenlaakson
ammatillisten oppilaitosten koulutustehtävästä…………………………………………………………………….33
6.7. Yhteenveto Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten toimintavolyymistä ja sen kehityksestä
tehtäväalueittain…………………………………………………………………………………………………………………….35
7. OPPILAITOSTEN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI ERITYISESTI JÄRJESTÄMISLUPAKRITEERIEN NÄKÖKULMASTA
7.1.Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus……………………………………………………………………………46
7.2. Koulutuksen päällekkäisyys ja työnjaon kehittämistarpeet………………………………………………….56
7.3. Taloudelliset edellytykset…………………………………………………………………………………………………….61
7.4. Toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus…………………………………………………………………..76
8. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISVERKON UUDISTAMISVAIHTOEHDOT JA NIIDEN ARVIOINTI
8.1. Arvioinnin perusteet……………………………………………………………………………………………………………..86
8.2. Yhden maakunnallisen järjestäjän mallin arvioint…………………………………………………………………..86
8.3. Kahden alueellisen järjestäjän mallin arviointi……………………………………………………………………….88
1
8.4. Kolmen järjestäjän mallin arviointi………………………………………………………………………………………..90
8.5. Nykyinen malli ja tiivistyvät yhteistyörakenteet…………………………………………………………………..91
8.6. Maakunnan mielipide haastattelujen ja verkkokyselyn valossa……………………………………………92
9. SELVITYSMIEHEN EHDOTUS………………………………………………………………………………………………………94
LÄHTEET
LIITTEET
Liite 1. Haastatellut henkilöt
Liite 2. Ammatillisen tutkinnon Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2006 suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen vuonna 2011 koulutusnimikkeittäin
Liite 3. Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisen perustutkinnon suorittaneet koulutusaloittain 2011 ja 2012
LiitE 4. Haastattelujen ja verkkokyselyn teemat
Julkaisu:
Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kehittäminen
ja järjestäjäverkon uudistaminen
Kymenlaakson Liiton julkaisusarja B:134
ISBN 978-952-5987-42-3
ISBN 978-952-5987-43-0 (PDF)
ISSN 1236-8849
Kotka 2014
2
TIIVISTELMÄ
Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista ja siihen liittyvää koulutuksen järjestämislupien uudistamista varten. Kymenlaakson tuoreeseen maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyy sekä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen että aikuiskoulutuksen tulevan toimintamallin selvittäminen
Selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida Kymenlaakson neljän ammatillisen koulutuksen järjestäjän, joita
ovat Harjun Oppimiskeskus Oy, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen
Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki, ylläpitämien neljän ammatillisen oppilaitoksen toiminnallista ja
taloudellista tehokkuutta sekä , miten Kymenlaakson ammatillinen koulutus täyttää uusittavien koulutuksen järjestämislupien myöntämiselle asetetut edellytykset. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä
on hallituksen 4.12.2014 eduskunnalle jättämän lakiesityksen mukaan, että koulutus on valtakunnallisen tai
alueellisen koulutustarpeen ja –tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja
taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja
tuloksellisuus huomioon ottaen. Asetuksella tullaan säätämään järjestämisluvan myöntämisen yksityiskohtaisemmat kriteerit.
Selvitysmieheksi kutsuttiin FT, dosentti Pentti Rauhala. Selvitystyö tehtiin ajalla 1.8 – 31.12.2014. Selvitystyötä ohjasi maakuntajohtaja Juha Haapaniemen asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Kouvolan kaupungista ja jäseninä toimitusjohtaja/rehtori
Leena Kaivola Kouvolan Ammatillisesta Aikuiskoulutussäätiöstä, rehtori/toimitusjohtaja Mikko Kunnaala
Harjun Oppimiskeskus Oy:stä, rehtori Timo Olli Kouvolan seudun ammattiopistosta, kuntayhtymän johtaja/rehtori Sami Tikkanen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymästä, erikoistutkija Tarja Paananen
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki Kymenlaakson kauppakamarista ,
toimitusjohtaja Tiina Moberg Kymen Yrittäjät ry:stä sekä Kymenlaakson Liitosta hankkeen valvoja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri, joka toimi myös työryhmän sihteerinä. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Selvitystehtävään on kuulunut laaja haastattelukierros ja verkkokysely, mitkä
kattavat lähes 200 maakunnan viranomaisten, kuntien, koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän, oppilaitoksen johdon ja oppilaitosyhteisöjen jäsenten edustajaa.
Selvityksessä on vertailtu viittä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkovaihtoehtoa, jotka ovat koko Kymenlaakson kattava maakunnallinen osakeyhtiö, maakunnan pohjois- ja eteläosan erilliset koulutuksen
järjestäjät, erilliset maakunnalliset nuorten ja aikuiskoulutuksen järjestäjät, Harjun oppimiskeskuksen ja
Hevostalousopisto Oy:n muodostaminen yhteiseksi järjestäjäksi ja nykyinen malli.
3
Selvitysmies ehdottaa, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät perustavat osakeyhtiön,
joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haetaan uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otetaan huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset. Ehdotuksen keskeisimpänä perusteena on turvata Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten valtakunnallinen kilpailukyky ja taloudellinen kantokyky rahoituksen leikkautuessa valtiontalouden säästötoimien johdosta
noin 11 miljoonalla eli 15-20 % vuoteen 2018 mennessä. Tästä 70 % kohdistuu kuntarahoitukseen. Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet muuttuvat siten, että noin puolet rahoituksesta määräytyy tutkintojen, opintosuoritusten ja koulutuksen vaikuttavuuden perusteella. Aikuiskoulutuksessa suoritusperusteiden osuus on vieläkin suurempi. Valtiontalouden kehysohjelman mukaiset säästöt, jotka toteutunevat järjestäjäverkon muutoksista huolimatta, voidaan selvitysmiehen mukaan toteuttaa hallituimmin
koko maakunnan kattavan koulutuksen järjestäjän toimesta kiinteistöjen käyttöä tehostamalla, siirtymällä
kolmannen opiskeluvuoden osalta osittain oppisopimuskoulutukseen, hallinto- ja tukipalveluja yhdistämällä
sekä keskittämällä luonnonvara-alan, käsi- ja taideteollisuuden sekä kone- ja metallitekniikan koulutukset.
Tähän on myös työllistymisen kannalta perusteita. Nykyiset oppilaitokset tulisi selvitysmiehen mukaan säilyttää alueellisen koulutustarjonnan saavutettavuuden turvaamiseksi.
4
1. SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO, TAVOITTEET JA RAJAUS
Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista ja siihen liittyvää koulutuksen järjestämislupien uudistamista varten. Tavoitteeksi asetettiin tarkastella, millainen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisverkko täyttäisi parhaiten Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kilpailukyvylle ja valtiovallan edellyttämälle rakenneuudistukselle asetetut vaatimukset. Kymenlaakson tuoreeseen maakuntaohjelmaan
2014-2017 sisältyy sekä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen että aikuiskoulutuksen tulevan toimintamallin selvittäminen. Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tarkastelu ei sisältynyt selvitystehtävään, vaikka niitä koskee myös järjestäjäverkon uudistaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kuitenkin vain taloudellisten edellytysten osalta. Kymenlaakson Kesäyliopiston tulevista ylläpitovaihtoehdoista
valmistui 1.8.2014 selvitys. Myöskään maakunnan ulkopuolisten Kymenlaaksossa toimivien aikuiskouluttajien toimintaa selvitys ei koske.
1
Selvitysmieheksi kutsuttiin FT, dosentti Pentti Rauhala, joka aloitti työnsä 1.8.2014.
Selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida Kymenlaakson neljän ammatillisen koulutuksen järjestäjän, joita
ovat Harjun Oppimiskeskus Oy, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen
Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki, ylläpitämien neljän ammatillisen oppilaitoksen toiminnallista ja
taloudellista tehokkuutta sekä uusittavien koulutuksen järjestämislupien myöntämiselle asetettuja edellytyksiä. 2 Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on hallituksen 4.12.2014 eduskunnalle jättämän lakiesityksen mukaan, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja –tarjonnan kannalta
tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmu-
1
Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä. A:52. Kymenlaakson Liiton julkaisu, 35..; Silmäri, U. Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä 1.8.2014.
2
Raportin taulukoissa ja kuvioissa käytetään tarkasteluyksikköinä oppilaitoksia..
5
kaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Asetuksella tullaan
säätämään järjestämisluvan myöntämisen yksityiskohtaisemmat kriteerit.
Järjestämisverkon vaatimuksiksi opetus- ja kulttuuriministeriön rakenneuudistuksen ohjausryhmä on nimennyt vahvat laajan alueen koulutustarvetta palvelevat koulutuksen järjestäjät sekä järjestäjän ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän suorittamiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen.3Selvitystyössä arvioidaan vaihtoehtoisia malleja Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämiseksi.
2. SELVITYSTEHTÄVÄN TOTEUTUS
Selvitystyö tehtiin ajalla 1.8 – 31.12.2014. Selvitystyötä ohjasi maakuntajohtaja Juha Haapaniemen asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Kouvolan kaupungista ja jäseninä toimitusjohtaja/rehtori Leena Kaivola Kouvolan Ammatillisesta Aikuiskoulutussäätiöstä, rehtori/toimitusjohtaja Mikko Kunnaala Harjun Oppimiskeskus Oy:stä, rehtori Timo Olli Kouvolan
seudun ammattiopistosta, kuntayhtymän johtaja/rehtori Sami Tikkanen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymästä, erikoistutkija Tarja Paananen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, koulutuspäällikkö Jenna
Lehtimäki Kymenlaakson kauppakamarista , toimitusjohtaja Tiina Moberg Kymen Yrittäjät ry:stä sekä Kymenlaakson Liitosta hankkeen valvoja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri, joka
toimi myös työryhmän sihteerinä. Työryhmän sihteerinä toimi hallintopäällikkö Ulla Silmäri Kymenlaakson
Liitosta. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa 13.8. 2014 Kouvolan seudun ammattiopistossa, 30.10. 2014
Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkassa, 27.11. 2014 Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja 18.12.2014 Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella. Lisäksi selvitysmies esitteli työsuunnitelmaansa ja selvitystyön tuloksia Kymenlaakson Liiton kuntajohtajakokouksessa 5.8. 2014, 13.11. 2014 ja
9.12.2014, maakuntahallituksessa 25.8.2014 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Ammattiosaamisen
kehittämisyhdistys ry:n seminaarissa Kouvolassa 11.11.2014.
Selvitystyön perusaineisto koostui valtakunnallisista tilastoista, valtakunnallista ja alueellisista lähinnä verkossa olevista tietokannoista ja julkaisuista saaduista tiedoista sekä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toimittamasta aineistosta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta on saatu ennakointia sekä alueellisia
työpaikkoja ja työvoiman kysyntää ja tarjontaa kuvaavia tilastotietoa. Valtakunnallista tilastoista ja asiakirjoista saatavat tiedot ovat julkisia tietoja, joten myös oppilaitosten taloudellista tilaa koskevat tiedot on
3
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014.
6
esitetty näiltä osin. Sen sijaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten antamia tietoja on pyritty käsittelemään luottamuksellisina, jos on oletettu niiden olevan liikesalaisuuksiin rinnastettavia.
Selvitystyötä varten haastateltiin 101 henkilöä, jotka edustivat Kymenlaakson kuntia, muita koulutuksen
järjestäjiä, oppilaitosten johtoa, henkilöstön edustajia ja opiskelijoiden edustajia, viranomaisia sekä työelämäedustajia. Haastatteluista 32 toteutettiin henkilökohtaisina, 16 puhelinhaastatteluina ja 16 ryhmähaastatteluina. Lisäksi Kymenlaakson Liitto toteutti verkkokyselyn, jonka avulla saatiin 88 henkilön näkemyksiä
selvityskysymyksiin. Siten selvityksen tausta-aineistona on 189 henkilön näkemykset, joista 60 edustaa
oppilaitoksia ja 129 ulkopuolisia tahoja. Haastattelujen ja verkkokyselyn kohderyhmät selviävät liitteestä 1.
Haastattelut aikataulutti ja järjesti Kymenlaakson Liitossa hallintosihteeri Sanna Syrjäläinen. Verkkokyselyn
toteuttivat ja sen tulosjakautumat kokosivat Kymenlaakson Liitossa hallintosihteeri Sanna Syrjäläinen ja
tietohallintosuunnittelija Sami Tervo. Haastattelukäyntien yhteydessä selvitysmies tutustui oppilaitosten
johdon opastamana oppilaitosten tiloihin. Haastatteluissa saatuja tietoihin ja näkemyksiin ei ole liitetty
henkilöviitteitä, koska keskustelut ovat olleet luottamuksellisia.
Selvitystyön alkaessa pidettiin Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkassa tiedotustilaisuus 14.8. 2014.
Samanaikaisesti oppilaitokset tiedottivat selvitystyöstä omalle henkilöstölleen. Väliraportin keskeisitä tuloksista tiedotettiin koulutuksen järjestäjien piirissä sisäisesti 2.12.2014.
Selvitystyö rahoitettiin Kymenlaakson maakunnan kehittämisrahan, koulutuksen järjestäjien ja Kymenlaakson Liiton omarahoitusosuuden turvin.
3. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ4
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla uudistetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteet vuosina 2014-2016. Uudistus perustuu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja vuoden 2014 kehyspäätökseen. Tavoitteena on, että ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi
tulevaisuudessa pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen tai tiettyyn
toimialaan erikoistuneista järjestäjistä. Samanaikaisesti uudistetaan myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus 1.1.2017 alkaen ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin perustuvaksi. Hallituksen rakennepo4
Tarkastelu perustuu luonnokseen 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta
peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, luonnokseen 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriön muistioon 15.10.2014 Suuntaviivat lukion, ammatillisen perusja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja
Kirsi Kangaspunnan ja johtaja Mika Tammilehdon esityksiin 23.9.2014 FCG:n seminaarissa.
7
liittisen ohjelman toimeenpanopäätöksen mukaan jatkossa rahoitetaan tutkintojen ja tutkintojen osien
rahoitusta ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionrahoituksesta. Tutkinto-opiskelijoiden rahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen. Järjestäjäverkkoa, toimilupien uudistamista ja rahoituksen uudistamista koskevat lakiesitykset on annettu eduskunnalle 4.12.2014.
Lakiesityksen mukaan kaikki nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat lakkaavat
1.1.2017, ja koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä uudet järjestämisluvat.
Hallituksen esitys uudeksi rahoituslaiksi merkitsee lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen muuttamista korkeakoulusektorin kaltaisesti valtion tulo- ja menoarvioon pohjautuvaksi aiemman toteutuneisiin
kustannuksiin pohjautuvan rahoitusmallin sijasta siten, että rahoitusta vuosittain korotetaan rahoitusindeksillä. Rahoitus jakautuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijavuosipohjaisen perusrahoituksen osuus on rahoituslakiesityksen mukaan 49,9 %, suoritusrahoituksen 44,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 6 %. 5Lopullisiin suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen
osuuksiin edetään vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Suoritusrahoitus määräytyy tutkintojen ja tutkintojen osien suoritusten määrän perusteella. Tutkintojen osuus kokonaisrahoituksesta tulisi olemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 20 % ja tutkinnon osien noin 25 %. 6Tutkintojen osien rahoitusosa vastaa
likipitäen ammattikorkeakoulujen suoritettujen opintopisteiden määrään pohjautuvaa rahoitusta. Vaikuttavuusrahoitus määräytyy aluksi nykymuotoisen tulosindeksin pohjalta, mutta vuoden 2017 jälkeen otetaan
käyttöön asteittain opiskelijahyvinvointimittari , opiskelijan antamaan työssäoppimisjakson palautteeseen
pohjautuva mittari sekä tutkintoläpäisyn vuotuiseen paranemiseen liittyvä mittari. Rahoitus tulee mahdollistamaan ns. 2+1 –mallin eli kolmannen opiskeluvuoden suorittamisen oppisopimuskoulutuksena.
Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa perusrahoituksen
osuus on 49,9 %, suoritusrahoituksen 45,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 5 %. Oppisopimuskoulutuksena
annettavan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkintojen osat) kattaa 60 %, opiskelijavuodet 35 % ja vaikuttavuusrahoitus 5 %, mihin jakoon siirrytään asteittain vuoteen
2020 mennessä. Alakohtaiset kustannuserot otetaan edelleen huomioon ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusperusteissa alakohtaisilla kertoimilla.
Oppilaitosmuotoisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta opiskelijavuosipohjaisen perusrahoituksen osuus on
35 %, suoritusrahoituksen 61 % ja vaikuttavuusrahoituksen 4 %.
5
Prosenttiosuudet hallituksen lakiesityksessä eroavat jonkin verran lausunnolla olleesta lakiluonnoksesta.
Pirhonen, Eeva-Riitta, Mitä tapahtuu toisella asteella? – lukiokoulutus ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus. Esitys
Ammatillisen koulutuksen seminaari 11.11.2014 Kouvola. Opetus- ja kulttuuriminiteriö.
6
8
Rahoituslakiesityksen perusteluissa todetaan, että nykyinen rahoitusjärjestelmä turvaa rahoituksen vakauden ja ennakoitavuuden, mutta ei kannusta riittävän voimakkaasti toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen eikä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen siten, että tehollinen koulutusaika lyhenisi. Koulutusajan jouston lisäämiseen ja näyttötutkintojen laajempaan hyödyntämiseen kannustaa
uudessa rahoitusmallissa erilaisten tutkinnon ja niiden osien vaatiman opintoajan tarkempi opiskelijapäiväkohtainen huomioon ottaminen rahoitusperusteena sekä suoritettavien tutkintojen suuri paino kokonaisrahoituksessa. Uusi rahoitusmalli lisää siten merkittävästi rahoituksen epävakautta rahoitustekijöiden lisääntyessä ja niiden mukaan määräytyvän rahoituksen riippuessa myös muiden koulutuksen järjestäjien
toiminnan tuloksellisuudesta. Tämä näkyy mm. ministeriön suorittamissa rahoitusuudistuksen koelaskelmissa, joiden mukaan Kymenlaakson ammatilliset oppilaitokset menettäisivät nykytilanteessa Kouvolan
seudun ammattiopistoa lukuun ottamatta uusilla rahoitusperusteilla valtionosuutta . 7
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen on ollut käynnissä jo vuodesta 2006 alkaen, jolloin
opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ammattiopistostrategian toimeenpanoon liittyvän vuorovaikutteisen hankkeen. Ammattiopistot määritettiin kirjeessä 5.4.2006 alueellisiksi tai muutoin vahvoiksi koulutusorganisaatioiksi, joiden toiminta kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt
sekä nuorten että aikuiskoulutuksessa.8 Kirjeessään 18.10.2007 opetusministeriö esitti suosituksenaan,
että Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön toiminta yhdistetään silloiseen Kouvolan seudun kuntayhtymään sekä Harjun Oppimiskeskus Oy:n toiminta yhdistetään joko Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymään tai Harjun Oppimiskeskus Oy:n ja Hevosopisto Oy:n toiminta yhdistetään.9Vuonna 2007 ja
2009 esitettiin koulutuksen järjestäjille suosituksia järjestäjäverkon kokoamiseksi ja Paras-hankkeen edellyttämän 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. Ministeriö on myös tukenut fuusiohankkeita rahallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti 31.3.2011 johtopäätöksenään, että Kymenlaakson
ammatillinen koulutus on tarpeen koota vaiheittain yhdelle alueelliselle koulutuksen järjestäjälle. Lisäksi
ministeriö toteaa, että Kaakkois-Suomessa tulisi arvioida mahdollisuudet laajempipohjaisen järjestäjäorganisaation muodostumiseen. Itä-Suomeen , johon Kymenlaakso tässä tarkastelussa luetaan, tulisi kirjeen
mukaan muodostaa 4-5 alueellista ammattiopistoa, joilla on kaikki ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut.10
Vuodesta 2006 vuoteen 2014 alkuun mennessä ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt
45 järjestäjällä ollen 1.1.2014 yhteensä 189 järjestäjää. Kuntajärjestäjien osuus on vähentynyt suhteellises7
Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2014. www.minedu.fi.
Opetusministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 5.4.2006. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon
kokoamisen vauhdittamishanke.
9
Opetusministeriön kirje 18.10.2007 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjille. Ammatillisen koulutuksen
järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke – opetusministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi.
10
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 31.3.2011. Ammatillisen koulutuksen
palvelukyvyn ja rakenteellisen kehittämisen edistäminen.
8
9
ti eniten alle puoleen. Yksityisten järjestäjien suhteellinen osuus on kasvanut, kun muutamat kunnalliset
isot koulutuksen järjestäjät ovat muodostaneet monialaista ammatillista nuorten ja aikuiskoulutusta toteuttavia osakeyhtiöitä, joita ovat Uudenmaan ja Turun seudun ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen kattava Axxell Utbildning Ab, Etelä-Savon Koulutus Oy, Hyvinkään-Riihimäen seudun Hyria koulutus Oy sekä
Porin ja Rauman seudun sekä Vakka-Suomen kattava Länsirannikon Koulutus Oy Winnova
11
Lakiluonnok-
sen perustelujen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutustoiminnan kokoaminen suurempiin
ja kattavampiin järjestäjäorganisaatioihin on ollut koko maassa asetettuun tavoitteeseen nähden riittämätöntä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa myös alueen lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen,
korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä. Samaa koulutusta ei ole lakiluonnoksen mukaan koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta.
12
Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyvät 1.1.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi, mikä merkitsee kahden maakunnan yhteisen ylläpitäjärakenteen muodostumista. Toisen asteen ammatillinen koulutus on kuitenkin pääsääntöisesti maakunnallista tai jopa seutukunnallista palvelua toisin
kuin ammattikorkeakoulu, jonka rahoituksen siirtyminen kokonaan valtiolle korostaa sen valtakunnallisuutta.
Paras-hankkeen jälkeen on säädetty kuntarakennelaki (1698/2009, muut.478/2013), joka tähtää kuntarakenteen uudistamiseen vuosina 2013-2016 siten, että tuloksena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Kuntajaon muutoksilla on oleellinen vaikutus ammatillisen
koulutuksen järjestäjäverkkoon, koska kunnat ovat joko suoraan, kuntayhtymän jäsenkuntina tai osakeyhtiöiden osakkaina lähes kaikkien ammatillisten oppilaitosten järjestäjätahoina. Vuonna 2009 kuudesta kunnasta muodostunut Kouvola on yksi suurimmista maassa toteutuneista kuntaliitoksista. Muilta osin kuntajakoselvitykset eivät ole toistaiseksi Kymenlaaksossa johtaneet kuntajaon muutoksiin. Kuntajakoselvitykset
odottavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainsäädäntöä.
13
Vuoden 2015 alusta toteutuva ammattikorkeakoulujen kuntarahoituksen poistuminen ja siirtyminen kokonaan valtionrahoitukseen aiheuttaa ammatillisen koulutuksen kunta- ja valtionrahoituksen suhteeseen
muutoksen. Kuntarahoitus ammatillisessa koulutuksessa nousee noin 70 %:iin julkisen sektorin rahoitukses-
11
Suomen Kuntaliitto. Marja Lahtinen, Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen.
Luento 30.10.2014.
12
Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
13
Valtiovarainministeriö. Selvitysperusteen tarkastelua maakunnittain 22.8.2014. www.vm.fi
10
ta. Tämän voi katsoa lisäävän perusteluja sille, että kunnilla on aiempaa suurempi vaikutusmahdollisuus
ammatillisen koulutuksen ratkaisuihin.14
EU-säännöksistä johtuva kilpailuneutraliteettiperiaate edellyttää kunnallisissa oppilaitoksissa työvoimakoulutuksen ja oppilaitosten maksullisen palvelutoiminnan organisoimista yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa
tai muuten siten, ettei se vääristä kilpailua. Työvoimakoulutuksen osalta muutokset on toteutettava
1.1.2017 alkaen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta 1.1.2015 alkaen. Kuntalain muutoksella on tarkoitus
täsmentää työvoimakoulutuksen yhtiöittämisvelvoitetta siten, että se ei koskisi järjestämislupaan pohjautuvaa koulutusta eikä tällaiseen opetukseen välittömästi liittyvää palvelutoimintaa, vaikka toiminnan järjestäminen perustuisi tarjouskilpailuun.15
Hallituksen esityksen mukaan järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen toteuttamiseen ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Hallituksen esitys eduskunnalle on annettu 4.12.2014, ja lain
on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet järjestämislupien hakemisesta
on tarkoitus antaa tammikuussa 2015, järjestämislupien haku tapahtuisi lokakuuhun 2015 mennessä ja
päätökset järjestämisluvista on tehtäisiin tammi-huhtikuussa 2016.16
Kriteereiksi järjestäjäverkon uudistamiseksi on asetettu, että koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisella koulutuksen järjestäjällä tulee olla pääsääntöisesti
palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot.
Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien myöntämistä arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten perusteella kokonaisharkintana seuraavien kriteerien perusteella:
-
koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen
-
hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen myös yllättävissä muutostilanteissa
-
järjestämisluvista päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät
-
hakijalla on järjestämisluvan mukaisen koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaaminen, oppimisympäristöt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät
puitteet
14
Lahtinen, M. Suomen kuntaliitto. Esitys FCG:n seminaarissa 23.9.2014.
Kuntalaki 365/1995, muut. 626/2013 2a §; HE-luonnos kuntalain muuttamisesta 8.5.2014
16
Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (video www.minedu.fi).
15
11
-
hakijalla on toimivat ja laajat työelämäsuhteet
-
hakija toimii yhteistyössä erityisesti alueen ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen
kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa
-
hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan
menettelyt
-
aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa
-
aikuiskoulutuksen edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen sekä osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa
-
ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus ovat uudistuksen lähtökohtina
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus toteutuu 1.8.2015 alkaen voimaan tulevilla muutetuilla laeilla ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. 17 Lakimuutokset
merkitsevät nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen lähentymistä mm. siten, että molemmissa käytetään
jatkossa tutkintojen perusteita, korostetaan näyttötutkintoja sekä parannetaan tutkinnon osien suoritusmahdollisuutta. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään opintoviikoista eurooppalaisiin ECVETosaamispisteisiin, jotka eivät mittaa opintoihin kuluvaa aikaa, vaan osaamistavoitteiden laajuutta ja vaativuutta. Yhteisten aineet ryhmitellään uusiksi laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Molemmissa uusituissa laeissa
on myös lisätty koulutuksen tavoitteisiin yrittäjyys.
Eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys18 yhdistää ammattistartin, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä kotitalousopetuksen yhdeksi koulutusmuodoksi, jonka
nimenä on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus.
Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä selvittää parhaillaan työlleen lisäaikaa anonut opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä, joka jätti väliraporttinsa 14.10.2014. Väliraportti sisältää ehdotuksen
hallituksen esitykseksi ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lain muuttamisesta. Eduskunnalle 4.12.2014
annettu 1.8.2016 voimaan tulevaksi tarkoitettu lakiesitys19 mm. asettaa koulutuksen järjestämislupaa vailla
17
Lait 787/2014 ja 788/2014.
HE 211/2014 vp
19
HE 307/2014
18
12
olevat yhteisöt ja säätiöt nykyistä tasavertaisempaan asemaan näyttötutkintojen järjestäjinä. Tutkintotoimikuntien tehtävissä korostuvat laadunvarmistus ja toiminnan kehittäminen.20
Ammatillisen koulutuksen yhteishakua on muutettu syksyllä 2014 alkaneista opinnoista lähtien siten, että
valinnassa on annettava etusija vailla aiempaa tutkintoa olevilla. Tämä tukee koulutustakuun toteuttamista.
Jatkossa on tarkoitus, että aiemman tutkinnon suorittaneet otetaan näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Opetussuunnitelmaperusteiseen koulututukseen tutkinnon suorittanut voidaan ottaa perustellusta opiskelijaan liittyvästä syystä.21
Tutkintojärjestelmän ja yhteishaun muutokset toisaalta lähentävät nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta ja mahdollistavat myös opiskeluajan lyhenemisen. Toisaalta yhteishaun muutos eriyttää nuorten ja
aikuisten ammatillista koulutusta siten, että nuorten koulutus kytkeytyy tiiviimmin perus- ja lukiokoulutukseen. Hakujärjestelmän muutos on aiheuttanut ensimmäisellä kerralla ongelmia oppilaitoksissa, ja mm.
vapaat aloituspaikat ovat kasvaneet. Hakujärjestelmän muutos edellyttää ensikertalaisten ja muiden hakijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta entistä suurempaa joustoa oppilaitoksen nuorten ja aikuiskoulutuspaikkojen tarjonnan välillä.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävästi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman perusteella toteutuvat rahoitusleikkaukset. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman
toimeenpano-ohjelman 29.11.2013 mukaan koko toisen asteen koulutukseen myös lukiokoulutuksen kattavat kohdistuvat julkisen rahoituksen rahoitusleikkaukset ovat yhteensä 260 miljoonaa. Säästöt syntyisivät
järjestäjäverkon uudistamisesta, rahoitusjärjestelmän uudistamisesta sekä ammatillisen lisäkoulutuksen
osatutkintoihin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luopumisesta. Rahoituslakiesityksen
perusteluosan mukaan valtion ja kuntien yhteenlaskettu rahoitus toisen asteen lukio- ja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen on 2 641 miljoonaa.
22
Kansallinen ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011–2010 linjaa, että koulutuksen järjestäjillä tulee
olla vuoden 2015 alusta lukien olla toimiva laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä.23
20
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. Väliraportti 2014.
Kirsi Kangaspunnan esitys 23.9.2014 FCG:n seminaarissa.
22
Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.1.2013 sekä luonnos 15.10.2014 hallituksen
esitykseksi uudeksi rahoituslaiksi.
23
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011–2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9.
21
13
4. POHDISKELUA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITYSSKENAARIOISTA
Edellisessä luvussa on tarkasteltu ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutoksia vireillä oleviin ja
toteutuviin lainsäädäntöhankkeisiin pohjautuen, joiden lähtökohtana on keskeisesti hallituksen rakennepoliittinen ohjelma. Seuraavassa esitetään nojaamatta mihinkään auktoriteetteihin selvitysmiehen tulkintaa
siitä, millaisiin kehityssuuntiin vireillä olevat muutokset voivat johtaa ja millaisia johtopäätöksiä niistä olisi
tehtävissä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamistavoitteen kannalta.
Ammatillista koulutusta vievät vastakkaiset muutosvoimat eri suuntiin riippuen siitä, keskittyykö päähuomio koulutukseen pääsyyn ja koulutuksen alkupäähän vai työllistymiseen ja koulutuksen loppupäähän. Toinen dimensio liittyy oppimisympäristöihin, pidetäänkö ne enemmän oppilaitoksen seinien sisällä vai siirretäänkö oppimista kasvavassa määrin aitoihin työympäristöihin.
Skenaario 1 Ammatillinen koulutus osana kunnallista sivistyspalvelua
Ammatillisella koulutuksella on kaksi rajapintaa, toinen suhteessa peruskouluun ja lukioon, toinen suhteessa työelämään ja elinkeinojen kehittämiseen. Nuorisotakuun toteuttaminen, suunnitelmat oppivelvollisuuden pidentämisestä ja yhteishaussa täytettävien aloituspaikkojen varaaminen vain aiempaa tutkintoa vailla
oleville ovat vahvistaneet tarvetta kytkeä toisen asteen ammatillinen koulutus tiiviimmin osaksi kunnallista
sivistyspalvelua. Samaan suuntaan vie tarve tarkastella lukiokoulutuksen järjestämistä myös järjestäjäverkon osalta yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa. Kuntarahoituksen kasvu 70 %:iin ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta puoltaa tätä kehityssuuntaa ja tekee entistä perustellummaksi kuntaomistajan vaikutusvallan kasvun suhteessa valtioon, joka on vähemmistörahoittaja. Eri aikuiskoulutusmuotojen
rahoituksessa kuntarahoituksen osuus rajoittuu ammatilliseen peruskoulutukseen. Tämä skenaario vahvistaisi ammatillisessa koulutuksessa sekä toiminnan painopisteen että rahoituksen näkökulmasta pyrkimystä
erillisiin kokonaan julkisrahoituksella toimiviin nuorten koulutuksen järjestäjiin ja vahvasti markkinapohjaisella rahoituksella toimiviin aikuiskouluttajiin.
Tämän skenaarion toteutumista vahvistaa, jos maassa päädytään vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaan
kuntarakenteeseen Kouvolan tapaan. Esimerkiksi tuoreissa kuntaliitosselvityksissä, kuten Lahden seudun
Salpauskunta-selvityksessä, esitettiin selvitettäväksi kuntayhtymäpohjaisen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintojen siirtämistä mahdolliseen uuteen kuntaan. Vastaavalla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäisessä uudistussuunnitelmassa lähtökohtana oli, että ns. vastuukunnat toimisivat palvelujen
järjestäjänä. Hallituksen uusin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaorganisaatiolinjaus rakentuu nykyisiin
14
sairaanhoitopiireihin pohjautuviin kuntayhtymiin, joskin vastuukuntakin voi tulla kyseeseen kuntien yhteistoiminnan muotona.
Oppimisen sisällön ja toteutustavan kannalta tämä skenaario merkitsisi koulumaisuuden lisääntymistä ja
myös tarvetta koko ikäluokan kouluttamisen edellyttämien tukipalvelujen vahvistamiseen.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on tässä skenaariossa peruskuntapohjainen. Aikuiskoulutus toimii markkinaehtoisena erillisenä organisaationa.
Skenaario 2 Ammatillinen koulutus markkinatoimijana työelämän palvelijana
Nuorten ja aikuisten koulutuksen lähentyminen muuttaa myös nuorten ammatillista koulutusta joustavaksi markkinatoimijaksi, joka kykenee nopeaan reagointiin. Tätä kehityssuuntaa konkretisoivat nuortenkin
koulutuksessa pyrkimys joustavampiin opintoaikoihin , opetussuunnitelmaperusteiden korvaaminen tutkintojen osaamisperusteilla ja näyttötutkintojen roolin korostaminen. Huomattava askel tässä kehityksessä
ovat 1.8.2015 voimaan tulevat ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevat lakimuutokset, jotka muuttavat nuorten ja aikuisten tutkintojärjestelmät entistä samankaltaisemmiksi. Tässä
skenaariossa koko ammatillisen koulutuksen opettajien siirtyminen kokonaistyöaikaan tulee entistä välttämättömäksi. Yhteishaun paikkojen ollessa varattuja vain pelkän perusopetuksen oppimäärän suorittaneille,
koulutuksen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus joustavasti ja tasapuolisesti tarjota näyttötutkintoon johtavan koulutuksen tai muita aikuiskoulutuspaikkoja muille hakijoille. Samoin tavoitteena on, että koulutuspaikan vaihtoa suunnittelevat opiskelijat voivat siirtyä toiseen koulutukseen vapaille opiskelupaikoille osallistumatta yhteishakuun. Tällöin myös nuorten koulutusta on kehitettävä aikuiskoulutuskeskusten non
stop-koulutusten suuntaan.
Oppimisympäristöissä korostuu työelämäläheisyys nykyistä työssäoppimistakin voimakkaammin. Oppisopimuskoulutusta käytetään laajemmin osana opetussuunnitelmaperusteista peruskoulutusta esimerkiksi
2+1 –mallina ( 2 vuotta koulussa ja yksi vuosi oppisopimuskoulutuksena). Kun skenaariossa 1 huomio kiintyy
koulutuksen alkupäähän ja koulutukseen pääsyn turvaamiseen, huomio skenaario 2:ssa kiintyy loppupäähän ja työllistymiseen.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tässä skenaariossa pohjautuu nykyistä laajemmin kuntayhtymien
ohella osakeyhtiöihin, jotka järjestävät sekä järjestämislupaperusteista että markkinaehtoista nuorten ja
aikuiskoulutusta. Työelämän edustajat ovat nykyistä laajemmin mukana oppilaitosten hallinnossa.
Aikuiskoulutuskeskusten rahoitus on pääosin markkinapohjaista. Niidenkin rahoituksessa kuitenkin valtion
verovaroihin pohjautuva, vaikkakin kilpailtava rahoitus muodostaa valtaosan, ja aidosti yksityinen rahoitus
on selvä vähemmistö. Erona muihin ammatillisiin oppilaitoksiin on kuitenkin, että aikuiskoulutuskeskusten
15
rahoituksessa ei ole kuntarahoitusta lukuun ottamatta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammatillista peruskoulutusta.
Ammattiopistojen rahoitus muuttuu rahoitusuudistuksessa. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus muodostavat
puolet koko rahoituksesta, ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen julkinen rahoitus poistuu. Tämä merkitsee ammattiopistojen rahoituksellisen aseman lähentymistä aikuiskoulutuskeskusten
kanssa, koska ammattiopistot kilpailevat jatkossa suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta maan kaikkien
muiden oppilaitosten kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore tulevaisuuskatsaus korostaa selvästi jälkimmäistä skenaariota. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja laatua on vahvistettava sekä
parannettava koulutuksen joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Työssä oppiminen ja työn ohessa suoritettava täydennyskoulutus korostuvat. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ammatillisen koulutuksen kansallisen
koulutuspolitiikan virtaviivaistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi on perusteltua siirtää ammatillisen koulutuksen julkinen rahoitusvastuu valtiolle. Työelämän edustusta päätöksentekoelimissä tulee lisätä.
Toisen asteen koulutuksessa toteutettava rakenneuudistus johtaa koulutuksen järjestäjäverkon muutoksiin,
ja koulutus järjestetään yhä useammin kuntien välisenä yhteistyönä joko kuntayhtymän tai osakeyhtiön
muodossa.24
24
Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18, 11-12, 20.
16
5. KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET
Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat Haminan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Maakunnan väkiluku oli vuonna 2014 ennakkotiedon mukaan 180 771.25 Iitin
kunta on anonut valtioneuvostolta siirtoa Päijät-Hämeen maakuntaan ja oli mukana Lahden seudun Salpauskunta-kuntajakoselvityksessä. Iitin kunnanvaltuusto päätti 29.9.2014 hylätä liittymisen kuuden kunnan
Salpauskunta –kokonaisuuteen . Kymenlaakson maakunta poikkeaa useimmista muista maakunnista siinä,
että maakunnassa on kaksi maakuntakeskusta Kotka ja Kouvola, joiden kesken koko maakuntaa palvelevat
toiminnot on jaettu.
Tuore Kymenlaakso-ohjelma, joka sisältää sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn maakuntasuunnitelman 2030 että aluekehityslaissa määritellyn maakuntaohjelman 2014-2017, määrittää maakunnan strategian ja tahtotilan sekä tavoitteet seuraaville vuosille. Tässä luvussa esitetyt Kymenlaakson nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita koskevat ovat Kymenlaakso-ohjelmasta, ellei toisin mainita.26
Kymenlaakso on kokenut Voikkaan ja Myllykosken tehtaiden sulkemisen jälkeen voimakkaan rakennemuutoksen, jonka johdosta maakunnasta on hävinnyt vuoteen 2011 mennessä 5000 metsäteollisuussidonnaista työpaikkaa. Maakunnan rakenteellinen työttömyys on suhteellisen korkealla tasolla. Työttömyysaste
oli tammikuussa 2014 koko maan keskiarvoa (12,5 %) korkeampi eli 15,8 %. Työttömiä on eniten teollisissa
töissä ja avoimia työpaikkoja kaupallisissa töissä. Myönteinen merkki kuitenkin on, että viennin arvonlisäys
ylitti vuonna 2011 lamavuoden 2008 tason toisin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Päijät-Hämeessä. Kymenlaakson Liiton tuoreen Kymenlaakso-ohjelman mukaan maakunnassa on onnistuttu erityisen hyvin
verkostoitumisessa, liikenne- ja helikopterikouluksen tukemisessa, päätieverkoston sujuvuudessa sekä
asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudessa. Heikoiten on onnistuttu yritysten sukupolvenvaihdosten
tekemisessä, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemisessä, joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa, Kymenlaakson tunnetuksi tekemisessä opiskelupaikkana sekä elinkeinoilmaston parantamisessa.
Kymenlaakso-ohjelman nykytilanteen analyysi kiinnittää varsin paljon huomiota ammatillisen koulutuksen
kysymyksiin niin onnistumisissa kuin myös niissä kehityskuluissa, joissa olisi toivottu muutosta parempaan.
Kymenlaakso on erikoistunut paperiteollisuuteen ja logistiikkaan. Myös rakennusteollisuuden, energia- ja
vesihuollon, maaliikenteen, kemianteollisuuden, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen työpaikkojen
osuus työpaikoista on selvästi korkeampi kuin koko maassa.
25
Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014.
Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä. A:52. Kymenlaakson Liiton julkaisu.
26
17
Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä oli vuonna 2011 Kymenlaaksossa 9,1 % eli kaksinkertainen koko
maan keskiarvoon (4,7 %) verrattuna. Massan ja paperin valmistuksessa ero Kymenlaakson hyväksi oli vieläkin suurempi. Kymenlaaksossa osuus oli 6,9 %, koko maassa 2,2 %.27
Logistiikan poikkeuksellista merkitystä kuvaa, että vuonna 2011 yhdistynyt HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleis-, kontti-, vienti- ja transitosatama, jonka osuus koko maan satamien transitoliikenteestä on
noin 60 %.28 Haminan ja Kotkan satamien yhdistyminen on myös hyvä näyttö voimavarojen yhdistämisen
merkityksestä maakunnan kilpailukyvylle. Vastaavasti Kouvolasta itään suuntautuvalla rataosuudella henkilö- ja tavaraliikenteen yhteenlaskettu bruttotonnimäärä on Suomen rataosien suurin paneurooppalaisella
liikennekäytävällä Helsinki-Pietari-Moskova.29 Kouvolassa on maan merkittävimpiin kuuluvaa rautatieterminaalitoimintaa. Maakunnan halki kulkee Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkein kansainvälinen maaliikennekäytävä paneurooppalainen liikennekäytävä Helsinki-Pietari-Moskova.30 Valtatie E18 valmistuu vuoteen 2018 mennessä kokonaan moottoritieksi välillä Helsinki-Vaalimaa.
Matkailun osuus oli Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden teettämän tutkimuksen mukaan 4,3 % Kymenlaakson aluetalouden liikevaihdosta vuonna 2013. Se on merkittävästi vähemmän kuin Etelä-Karjalassa, jossa
vastaava osuus oli 16 %.31 Kasvupotentiaalia lienee siten Kymenlaaksossa merkittävästi. Alueella on toteutunut ja vireillä merkittäviä kaupallisia investointihankkeita mm. Vaalimaalla, jotka toisivat jopa 2000 uutta
työpaikkaa.
Kymenlaakso-ohjelman mukaan maakunta hakee uutta elinvoimaa Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä. Pohjoinen kasvuvyöhyke on fyysinen ja toiminnallinen vyöhyke Itämeren ja Suomenlahden pohjoisosassa. Vyöhyke tuottaa kestävää kilpailukykyä ja talouskasvua Venäjän ja Aasian kehittyvien markkinoiden varassa. Kymenlaakson visio vuodelle 2030 on ”Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin- ja liiketoimintaympäristö Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ytimessä.”
Kymenlaakso-ohjelma sisältää vuoteen 2030 neljä mahdollista skenaariota, jotka ovat Kasvuvyöhyke vetää,
Kasvua verissä päin, Taiturointia kuilun partaalla ja Osaavat päät ja piuhat. Ohjelmassa on hahmotettu skenaarioista riippumattomia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, joihin on varauduttava tietyn kehityskuvan
toteutuessa. Seuraavassa on referoitu ammatillisen koulutuksen kannalta merkityksellisiä ohjelman toimenpiteitä.
27
Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014.
28
Ulkomaan meriliikennetilasto 2013. Liikenneviraston tilastoja 5/2014. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi
Suomen rautatietilastoa 2012. Liikenneviraston tilastoja 4/2012. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi
30
Rautatieliikenne 2030-suunnitelman lähtökohdat ja vaikutustarkastelu. Ratahallintokeskus A7/2006.
31
Vuorela, P.& Joki, L.& Halonen, K. & Antinmaa, K.& Kultanen, H.& Julin, P. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus Kaakkois-Suomen alueella 2013. Innolink Research.
29
18
Skenaarioista riippumattomia toimenpiteitä ovat innovatiivisten palvelujen kehittäminen, luonnonvarojen
älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat, uudet ICT-alan sovellukset sekä kunta- ja aluehallinnon selkeyttäminen. Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen liittyy viime mainittuun toimenpiteeseen.
Kasvuvyöhyke vetää -skenaariota voi pitää toiveskenaariona. Sen toteutumiseen liittyy logistisen sekä palvelu- ja asuininfrastruktuurin nopea ja joustava rakentaminen, logistisen klusterin voimakas hyödyntäminen, profiloituminen matkailussa, toimet osaavan työvoiman kouluttamiseksi alueelle koti- ja ulkomailta,
merkittävä koulutuksen vahvistaminen ottamalla huomioon erityisesti ulkomaalaistaustaiset sekä biotalouden edistäminen.
Kasvua verissä päin –skenaarioon liittyy panostus kyberturvallisuusosaamiseen, eurooppalaisten datakeskusten houkuttelu alueella sekä cleantechin ja biotalouden koulutus ja markkinointi.
Taiturointia kuilun partaalla –skenaario edellyttäisi metsäsektorin koulutuksen kohdentamista, peliliiketoiminnan kehittämistä sekä panostusta globaalin korkean osaamisen kehittämiseen alueella.
Osaavat päät ja piuhat –skenaario edellyttää erikoistumista kyberturvallisuuteen ja peliliiketoimintaan sekä
älykkäiden mm. verkkokauppaa palvelevien logistiikkapalvelujen kehittämistä.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kymenlaakson 16-vuotiaiden sekä 25-65-vuotiaiden ikäryhmien
lasku vuodesta 2011 vuoteen 2015 olisi koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuusitoistavuotiaiden ikäluokka
pienisi 400:lla eli 18 % ja 25-65-vuotiaitten ikäryhmä noin 13 700:lla eli noin 14 %.32 Vuonna 2025 16vuotiaitten ikäluokan koko olisi 1800 henkeä.
Kymenlaakson Liitto ei ole maakuntakohtaisessa palautteessaan ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteelliseksi määräksi vuosille 2013-2016 yhtynyt edellä oleviin kehitysnäkymiin, vaan on todennut peruskoulun
päättävän ikäluokan olevan kasvussa ja myös maahanmuuttajien määrän kasvattavan koulutettavan ikäluokan kokoa.33 Maakunnassa asui vuonna 2013 jo 6685 ulkomaan kansalaista, mikä vastaa likipitäen Iitin kunnan väestömäärää. 34Aikuiskoulutuksen tarvetta kasvattaa teollisuuden voimakas rakennemuutos, minkä
johdosta maakunnan työttömyysaste on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi, samoin nuorisotyöttömyys.35
32
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. www.minedu.fi/koulutus/ammatillinen koulutus
33
Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille
2013-2016.
34
Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 11.6.2014.
35
Koko työvoiman työttömyysaste vuonna 2012: Kymenlaakso 12,5 %, koko maa 9,5 %; 17-24-vuotiaat: Kymenlaakso
13 %, koko maa 5,7 %.
19
TAULUKKO 1. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuksena toteutuvan ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijamäärä % kunnan väkiluvusta 20.9.2013 sekä omassa maakunnassa opiskelevien osuus %
kaikista kunnassa asuvista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013
ja 20.9.2013. 36
Oppilaitosmuotoisessa
koulutuksessa opiskelevat
% väkiluvusta
Oppisopimuskoulutuksessa
opiskelevat
% väkiluvusta
Lukiossa opiskelevat %
väkiluvusta
Oman maakunnan osuus
amm. oppilaitoksessa
opiskelevista %
Oman maakunnan osuus
oppisopimuskoulutuksessa
opiskelevista %
Hamina
Iitti
Kotka
Kouvola
Miehikkälä Pyhtää
Virolahti
2,85
2,23
2,98
2,98
2,57
3,01
0,4637
Koko
maa
2,85
0,21
0,27
0,22
0,33
0,14
0,17
0,14
0,25
1,40
2,06
1,63
1,56
0,96
1,60
1,87
1,93
92,4
60,6
91,3
87,9
82,1
90,1
31,3
87,7
65,6
35,3
66,4
76,6
66,7
50
60
70,2
Punaisella merkityt arvot ovat yli koko maan keskiarvon.
Koska ammatillisen peruskoulutuksen luvuissa ovat myös aikuiset, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa, lukuja ei voi suoraan rinnastaa peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien jakautumaan lukion ja ammatillisen koulutuksen kesken. Vertailu koko maan lukuihin antaa kuitenkin viitteitä Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen koko maata suuremmasta vetovoimasta lukioon verrattuna. Opiskelijamäärien suhteuttaminen väkilukuun ei varsinkaan lukion kohdalla ole erityisen hyvä mittari kuntien väliseen vertailuun, koska kuntien ikärakenteen erot jäävät ottamatta huomioon. Iitin ja Virolahden korkeita lukioosuuksia ei selitä oman kunnan lukion vetovoiman vahvuus, koska oman kunnan lukion osuus lukiossa opiskelevista on näissä kunnissa pienempi kuin Kotkassa ja Kouvolassa.
Kymenlaaksolle on taulukon 1 perusteella tyypillistä ammatillisen koulutuksen maan keskiarvoa suurempi
ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä suhteessa väkilukuun. Kymenlaakson Liiton muistion mukaan
Kymenlaaksossa yli 60 % ikäluokasta hakee ammatilliseen koulutukseen. 38 Ammatillisen väylän suosiota
kasvattaa myös maakunnan pitkä perinne kaksoistutkinnon järjestämisessä, mikä alkoi maassa ensimmäisenä Kotkassa. Ammatillisen koulutuksen osuus väkiluvusta on suuri myös eräillä vanhoilla teollisuuspaikka-
36
. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99SA6BK.
Poikkeuksellinen luku. Esimerkiksi 20.9.2012 vastaava osuus 2,44 % ja 20.9.2011 vielä suurempi eli 2,65 %.
38
Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille
2013-2016.
37
20
kunnilla, kuten Lahdessa, Imatralla, Hyvinkäällä, Vaasassa, Kemissä, Raahessa, Jämsässä sekä muutamissa
pienissä maaseutukunnissa, mutta ei esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa.
Sen sijaan oppisopimuskoulutuksen osuus väkiluvusta on niukasti alle maan keskiarvon Kouvolaa ja Iittiä
lukuun ottamatta.
Myös omassa maakunnassa opiskelevien osuus ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista on maakunnan
kaupungeissa sekä Pyhtäällä koko maan keskiarvoa suurempi. Tämä on yllättävää siksi, että maakunta on
väestöpohjaltaan varsin pieni ja lähellä pääkaupunkiseutua. Se voi kertoa siitä, että maakunnan koulutustarjonta on monipuolista ja pystyy tyydyttämään tässä mielessä hyvin asukkaiden tarpeet. Oppisopimuskoulutuksessa tilanne on päinvastainen: omassa maakunnassa oppisopimuskoulutusta suorittaa Kouvolaa
lukuun ottamatta maan keskiarvoa vähemmän. Kun tätä arvioidaan suhteessa pk-yritystoiminnan poikkeuksellisen suureen kehittämistarpeeseen maakunnassa, antaisi tulos aihetta pohtia, miten maakunnassa yritykset saataisiin kiinnostumaan enemmän oppisopimuskoulutuksesta. Luku heijastanee myös työpaikkarakenteen kapea-alaisuutta. Esimerkiksi Helsingissä, jossa oppisopimuskoulutuksella on vahvat perinteet,
Uudenmaan osuus oppisopimuskoulutuksessa olevista on 97 %.
TAULUKKO 2. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat asuinalueen mukaan keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013.
Asuinalue
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Päijät-Häme
40
Itä-Uusimaa
41
Pääkaupunkiseutu
Muu maa
Etelä-Kymenlaakson
ammattiopisto
2338
93,0 %
17
0,5 %
11
0,5 %
41
1,6 %
32
1,3 %
76
3,0 %
YHTEENSÄ
2515
100 %
Harjun oppimiskeskus
83
29
6
5
27
89
239
34,7 %
12,1 %
2,5 %
2,1 %
11,3 %
37,2 %
100 %
Kouvolan ammatillinen
aikuiskoulutuskeskus
39
30 100 %
Kouvolan seudun
ammattiopisto
2229 93,9 %
44
1,9 %
22
0,9 %
19
0,8 %
10
0,4 %
51
2,1 %
30
2375
Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Kotikuntaraportit. Raportti Z99LK6SBK.
39
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus
Entinen Itä-Uudenmaan maakunta.
41
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
40
21
100 %
100 %
TAULUKKO 3. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Kymenlaaksosta asuinalueittain keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013.
Asuinalue
Hamina
Kotka
Kouvola
Muu EteläKymenlaakso
Etelä-Kymenlaakson
ammattiopisto
546
23,3 %
17
20,5 %
1459
96
237
62,5 %
4,1 %
10,1 %
21
29
15
25,3 %
34,9 %
18,1 %
1
1,2 %
83
100,0 %
Muu PohjoisKymenlaakso
YHTEENSÄ
Harjun oppimiskeskus
2338
100,0 %
Kouvolan ammatillinen
aikuiskoulutuskeskus
30
30
100 %
100 %
Kouvolan seudun
ammattiopisto
13
0,6 %
34
2085
10
1,5 %
93,5 %
0,5 %
87
3,9 %
2229
100,0 %
Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta maakunnan ammatillisten oppilaitosten opiskelijapohja on vahvasti maakunnallinen Kymenlaakson osuuden ollessa Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopistoissa 93 – 94 %. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston opiskelijarekrytointialue laajenee maakunnan ulkopuolelle lähinnä länsi-itäsuunnassa Itä-Uudellemaalle ja myös Etelä-Karjalaan, mutta myös Kouvolasta tuleva opiskelijavirta on merkittävä. Vastaavasti Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijarekrytointialue
laajenee pitkin Salpausselkää länteen Päijät-Hämeeseen ja Itä-Uudellemaalle sekä itään Etelä-Karjalan
suuntaan vahvemmin kuin Etelä-Kymenlaaksoon.42 Merkillepantavaa on, että Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijarekrytointialueet ovat melko erilliset. Molemmissa ammattiopistoissa
on valtakunnallista koulutusta, kuten Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa merenkulkuala ja Kouvolan
seudun ammattiopistossa helikopteriasentajakoulutus, tullialan koulutus, rautatiealan koulutus ja artesaanikoulutus, joiden opiskelijapohjat ovat valtakunnalliset. Harjun oppimiskeskuksen hevosalan koulutuksen
opiskelijat tulevat 65 %:sti maakunnan ulkopuolelta 89 eri kunnasta pääkaupunkiseudun ollessa samaa
luokkaa kuin Kotkan ja Kouvolan.
42
Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99LK6SBK.
22
KUVIO 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavirrat Kymenlaakson sisällä sekä naapurialueiden ja Kymenlaakson välillä keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013.
Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99LK6SBK.
Kymenlaakso-ohjelman tavoite lisätä maakunnan vetovoimaa opiskelupaikkana lieneekin sovellettavissa
lähinnä korkeakoulutukseen, erityisesti Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Toinen johtopäätös, mikä
tilastoluvuista on tehtävissä on, että Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson väliset opiskelijavirrat ovat yllättävän
pienet verrattuna Salpauselkää ja Suomenlahtea seuraileviin länsi-itä –suuntaisiin opiskelijavirtoihin.
Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Kymenlaaksossa
jonkin verran alhaisempi (66,3 %) kuin koko maassa keskimäärin (69 %).43
Kymenlaakson maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyvässä toimintalinja 1:ssä, joka koskee yritysten toimintaedellytysten parantamista ja elinkeinojen kehittämistä, asettavat mm. seuraavat vaatimuksia toisen
asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiselle:
43
Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 11.6.2014 sekä Suomen Virallinen Tilasto (SVT). Väestön koulutusrakenne (verkkojulkaisu). Viitattu 3.8.2014.
23
-
liikenteen, logistiikan, kaupan ja matkailun liiketoiminnan vahvistaminen
-
yritysten kansainvälistymisen edistäminen koulutuksen avulla
-
nuorten perustamien yritysten tukeminen
-
pelillistämiseen liittyvän osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen
Maakuntaohjelman toimintalinja 2 sisältää koulutuksen ja osaamisen kehittämisen työvoiman saatavuuden
turvaamiseksi. Tarvittavia toimenpiteitä, jotka koskevat toisen asteen ammatillista koulutusta ovat:
-
ennakointijärjestelmien kehittäminen
-
nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen
-
koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen
-
harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen saatavuuden varmistaminen
-
oppisopimuskoulutuksen lisääminen
-
rakennemuutoksen johdosta syntyneen työvoimareservin kattava koulutusjärjestelmä työttömäksi
jääneiden ja muiden aikuisten koulutustason nostamiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi
-
uudenlaiset koulutus- ja oppimisympäristöt
-
biotalouden osaamiskeskittymän kehittäminen koulutus- ja tutkimuskeskus Biosammosta
-
kielten osaamisen kehittäminen ja englanninkielisen koulutuksen toteuttaminen myös toisella asteella
Kymenlaakson maakunta jakautuu Kouvolan sekä Kotkan-Haminan seutukuntiin. Ne kumpikin muodostavat
oman työssäkäyntialueen. Valtiovarainministeriön Elivoimainen kunta- ja palvelurakenne –selvityksessä
työssäkäyntialueen kriteerinä on vähintään 10 %:n pendelöinti toisessa kunnassa. Kouvolan työllisestä työvoimasta 3,1 %:lla on työpaikka Kotkassa ja 1,1 %:lla Haminassa. Vastaavasti Kotkan työllisestä työvoimasta
3,0 %:lla on työpaikka Kouvolassa ja Haminan työllisestä työvoimasta 3,9 %:lla. Pääkaupunkiseudulle pendelöiviä on sekä Kouvolassa (2,5 %) että Kotkassa (3,0 %) yhtä paljon kuin maakunnan toiseen puoliskoon
pendelöiviä. Kuntapohjaisessa erikoiskaupan asiointialuetarkastelussa niin Hamina, Kotka kuin Kouvolakin
ovat kaikki keskuskuntia, joissa vähintään 50 % asioinnista tapahtuu omassa kunnassa. Niin työssäkäynti
kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijavirratkin suuntatuvat sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa
seutukunnan sisälle, ja seutukuntarajan ylitys on harvinaista. 44
Kouvolan seudun kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) keskeiset teemat ovat elinvoimaa metsästä,
vetovoimaa Kouvolaan ja luovuudella liiketoimintaa.45 Etelä-Kymenlaakson alueellisen kehitysyhtiö Cursor
Oy:n seudullisen kasvuohjelman panostukset ovat matkailu, metsäklusterin osaamisen hyödyntäminen,
logistiikkapalvelut sekä peli- ja medialiiketoiminta. Konkreettiset toimenpiteet ryhmittyvät kolmen kehit44
Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaaksosta 26.8.2014; Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaakson
kuntien avainluvuista 27.6.2014; Uudenmaan liitto. Uusimaa-tietopankki; Valtiovarainministeriö. Elinvoimainen kuntaja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Osa 1 ja Kymenlaakso. 5a/2012. Kunnat.
45
Kouvola Innovation Oy;n nettisivut. Luettu 13.10.2014.
24
tämisteeman alle. Niitä ovat seudun EU:n ja Venäjän välittäjäroolin kehittäminen, E18 –palveluverkon vahvistaminen sekä seudun myynti ja markkinointi.46
Tiivistäen voidaan todeta, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muista maakunnista erottuvia piirteitä ovat poikkeuksellisen voimakas rakennemuutos suurteollisuuden työpaikkamäärän romahdettua. Uusia kehityslinjoja ja mahdollisuuksia ovat palveluvaltaistumisen tuomat työpaikat ja
niiden työvoimatarve, vahva tarve tukea koulutuksella kansainvälistymistä sekä tarve pk-yrittäjyyttä tukemalla luoda uusia työpaikkoja kadonneiden suurteollisuustyöpaikkojen tilalle. Kehityslinjoista näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys maakunnallisten ja seutukunnallisten toimijoiden kesken. Venäjän tuomat mahdollisuudet konkretisoituvat mm. Virolahden Vaalimaalla, jonne on tulossa lähivuosina 2000 uutta työpaikkaa kauppakeskuksiin, hotelli- ja ravintolatoimintoihin ja mahdollisesti kasinoon. Tällöin venäjän kielen
osaaminen on tärkeä ammatillinenkin osaamisalue maakunnan elinkeinoissa. Nämä kehityslinjat vaativat
myös toisen asteen ammatilliselta koulutukselta poikkeuksellisen nopeaa reagointia ja uusia avauksia. Toisaalta metsäteollisuus käy valtakunnallista kampanjaa suuren eläköitymisen aiheuttaman poistuman vaatiman työvoiman tarpeen turvaamiseksi, joten myös entisten vahvojen alojen työvoimatarve vaatii koulutusta.
6. KUVAUS KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA
6.1. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami)
Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston koulutuksen järjestäjä on Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, joka perustettu Kotkan kaupungin ja Haminan seudun koulutuskuntayhtymän järjestämän ammatillisen koulutuksen yhdistyttyä 1.1.2006 alkaen. Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien kuntayhtymälle luovuttamien rakennusten kirjanpitoarvoista ja muista sijoitusosuuksista. Yhtiökokouksen äänivalta jakautuu jäsenkuntien kesken seuraavasti: Hamina 6 ääntä, Kotka 6 ääntä, Miehikkälä 1 ääni, Pyhtää 1
ääni ja Virolahti 1 ääni. Markkinaehtoista koulutusta varten on vuonna 2014 perustettu osakeyhtiö, jonka
osakkeet kuntayhtymä omistaa kokonaan. Kuntayhtymällä on tytäryhtiö Primus High Tech Oy, josta kuntayhtymän omistusosuus on 77 %. Primus High Tech Oy on koneistusalan oppimisympäristö, jossa osakkaina ovat myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ja eräät yritykset. Oppilaitoksella on Kymenlaakson
ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen Kotka Maritime Center KMC, joka on merenkulku- ja satama-alan
46
Cursor. Vuosikertomus 2013.
25
simulaattori- ja koulutuskeskus. Ammattiopisto on myös mukana meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus Merikotkassa. Kuntayhtymä ostaa taloushallintoon liittyvät osto- ja myyntireskontrapalvelut
sekä kirjanpitopalvelut Kaakon Taitoa Oy:ltä.
Kuntayhtymällä on tuore 12.6.2014 päivitetty strategia. Siinä painopistealoiksi on määritetty hyvinvointiala,
kaupan ja matkailun palvelut, kielikoulutus, logistiikka-ala ja yrittäjyys. Painopistealojen määrittelyn lähtökohtina ovat oppilaitoksen logistinen sijainti, väestön ikärakenteen kehitys ja maahanmuuttajat. Kilpailuetua tuovia keihäänkärkiä ovat uusiutuva energia ja cleantech, ekologinen rakentaminen, merenkulku- ja
satama-alan koulutus (Kotka Maritime Center), nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö, palvelinkeskusosaaminen, prosessiala (mm. kemianteollisuus) sekä peliala ja pelillistäminen. Imagoarvoa on Ekamin
konservatoriolla ja puuvenealalla. Strategian mukaan erityisen huomion aloja ovat kone- ja metalliala, kulttuurialat, maarakennusala ja puhdistuspalveluala joko vetovoiman tai heikon työllisyyden vuoksi.47
Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston tehtävänä seudullisessa Kaakon kasvuohjelmassa on vastata seudun
palveluosaamisen kehittämisestä yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.48
Oppilaitos toimii Kotkassa Katariinan , Kotekon ja Malmingin kampuksella sekä Haminan kampuksella. Oppilaitoksessa järjestetään kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden (tietojenkäsittely), tekniikan ja liikenteen alan, sosiaali- ja terveysalan sekä matkailu-, ravitsemis- ja
talousalan ammatillista koulutusta. Koulutusaloilla tarjolla olevat perustutkinnot kattavat tavallisimmat
perustutkinnot. Voimassa olevia näyttötutkintojen järjestämissopimuksia oli voimassa vuonna 2013 yhteensä 55, joista 15 ammatillisiin perustutkintoihin, 30 ammattitutkintoihin ja 10 erikoisammattitutkintoihin49 Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämilupa.
Harvinaisia valtakunnallisesti merkittäviä ammatillisia perustutkintoja, koulutusohjelmia tai ammattitutkintoja oppilaitoksessa ovat merenkulkuala, jossa Kotka on Rauman ohella maan toinen koulutuskeskus, maarakennuskoneenkuljetus, musiikki, joka toimii Ekamin konservatoriona ja liittyy Kotkan kevyen musiikin
perinteeseen, veneenrakennuksen ammattitutkinto (puuveneet, Hamina) ja matkailuvirkailija (Hamina).
Oppilaitos on maan ainoa lastinkäsittelyn erikoisammattitutkinnon järjestäjä, WinNovan ohella maan toinen lastinkäsittelyn ammattitutkinnon järjestäjä ja Kymenlaaksossa ainoa johtamisen erikoisammattitutkinnon sekä eräiden matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattitutkintojen järjestäjä. Ammattiopistossa
on myös muita Kymenlaakson ammatillisia oppilaitoksia useampia kone- ja metallitekniikan ammattitutkintojen järjestämisoikeuksia. Harvinainen ammattitutkinto on myös tuulivoima-asentaja. Lastinkäsittelyn
47
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Strategia 2012-2016. Hyväksytty yhtymähallituksessa 30.8.2012 ja päivitetty
12.6.2014.
48
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 44.
49
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 45.
26
ammattitutkinto oli vuonna 2011 ainoa tutkinto maakunnassa, josta valmistuneet olivat työllistyneet 100
%:sti. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ohella
maakunnassa yrittäjän ammattitutkinnon järjestämisoikeus.
Oppilaitos toteuttaa nuorisotakuun osana toteuttavaa määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa,
joka koskee 20-29 –vuotiaita pelkän peruskoulun varassa olevia ammatti- tai erikoisammattitutkintojen tai
ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen tähtääviä nuoria. Kokonaisopiskelijamäärä ajalla 1.1. –
20.9.2014 oli 16.50
Oppilaitos järjestää erilaisia pätevyys- ja korttikoulutuksia myös yrityskohtaisesti räätälöityinä.
Oppilaitoksessa voi suorittaa kaksois- tai kolmoistutkinnon (ylioppilastutkinto ja lukiotutkinto) yhteistyössä
Kotkan lyseon lukion ja Haminan lukion kanssa. Kaksoistutkinnon suorittajien määrä on ollut huomattavan
suuri, 2010-luvulla jopa noin 30 % kaikista ammatillisen perustutkinnon suorittajista. Tähän vaikuttanee
pitkä traditio. Kotka on ollut ensimmäinen kaupunki Suomessa, jossa aloitettiin ammattilukiokoulutus jo
1980-luvun lopulla.
Kuntayhtymän organisaatioon kuuluu Rannikkopajat-yksikkö, joka toteuttaa seudulla tavoitteellista ja tuloksellista nuorisotakuuta yhdeksässä ammatillisessa pajassa. Se on työvalmennuksen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Haminassa, Virolahdella, Pyhtäällä ja Miehikkälässä alle 25-vuotiaille ja Kotkassa alle 29vuotiaille erilaisia työ-, harjoittelu- sekä koulutusjaksoja. Nuorten työpajavalmennuksessa oli vuonna 2013
yhteensä 328 nuorta, joista palkkatuella 125. Työllistetyistä sijoittui työhön tai koulutukseen yhteensä 75 %.
Pajavalmennuspäiviä kertyi 21 230. Ammattiopiston ja Rannikkopajojen välillä on tehty sopimus, joka mahdollistaa nuorten yksilölliset opintopolut ja joustavan siirtymisen oppilaitoksen ja työpajojen välillä siten,
että työpajaopinnot ovat hyväksiluettavissa ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi kuntayhtymän organisaatioon kuuluu etsivän nuorisotyön yksikkö Finders, joka kartoittaa alueen perusasteen päättäneiden tilanteet
ja pyrkii ohjaamaan ilman opiskelupaikkaa jääneitä eteenpäin.
Kansainvälisestä opiskelijavaihdosta voi mainita, että vuonna 2013 ulkomaanjaksoille osallistui 55 opiskelijaa Ekamista ja Ekamiin tuli 86 opiskelijaa ulkomaisista partnerikouluista.51
6.2.Harjun oppimiskeskus (Harju)
Harjun oppimiskeskuksen koulutuksen järjestäjä on Harjun Oppimiskeskus Oy., joka syntyi vuonna 1995
valtion luopuessa vuonna 1889 perustetun Harjun maatalousoppilaitoksen ylläpidosta. Oppilaitos on siten
juuri 125-juhlat viettäneenä Kymenlaakson vanhin ammatillinen oppilaitos. Osakeyhtiön osakkaita ovat
50
51
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastot. Raportti P24LOMKUVA.
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 41.
27
Kauppapuutarhaliiton Kymenlaakson piiri, Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto , MTK-Kaakko, MTK-KaakkoisSuomi, ProAgria Etelä-Suomi, sekä Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden
kunnat. Osakepääomasta 50 % on mainituilla alan työelämätahoilla ja 50 % kunnilla siten, että Haminan
osuus on kaksinkertainen muihin kuntiin verrattuna Haminan ja Vehkalahden kuntaliitoksesta johtuen.
Oppilaitos toimii yhdellä kampusalueella Virolahden Ravijoella. Oppilaitoksessa järjestetään pääasiassa
hevostalouden, mutta myös puutarha-alan ja maatalousalan koulutusta. Puutarha- ja maatalousalan koulutusta toteutetaan vain aikuiskoulutuksena. Hevostalouden koulutusta on sekä opetussuunnitelma- että
näyttöperusteisena koulutuksena sekä peruskoulu-, että ylioppilaspohjaisena. Näyttötutkintoja oppilaitos
järjestää hevostalouden ja puutarhatalouden perustutkinnoissa sekä ratsastuksenopettajan ja puistopuutarhurin ammattitutkinnoissa. Lisäkoulutuksen eräs muoto on viljelijöiden starttikoulutus EUtukikelpoisuuden edellyttäessä viljelijältä vähintään 20 opintoviikon koulutusta. Oppilaitos toteuttaa yhteistyössä Virolahden lukion kanssa kaksoistutkintoa, jossa opiskelee noin 20 % hevostalouden koulutusohjelman opiskelijoista. Kaksoistutkinto tukee osaltaan Virolahden lukion opiskelijapohjaa. Oppilaitoksella on
oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa.
Oppilaitoksella on mittava rakennuskanta, johon kuuluu museoviraston suojelemia kohteita. Oppilaitoksen
opetusmaatilalla oli vuonna 2013 viljeltyä peltopinta-alaa 187 hehtaaria ja käytössä olevaa metsähallituksen omistamaa harjoitusmetsää 650 ha, jonka hakkuusuunnite vuosille 2013-2020 on 3150 m3 vuodessa.
Harjun oppimiskeskuksen strategia on vuosille 2009-2014 eikä oppilaitos ole vielä käynnistänyt uuden strategian laadintatyötä.52 Haastattelujen mukaan hevosten määrä Suomessa on suhteessa väkilukuun huomattavasti alhaisempi kuin Ruotsissa (Suomessa 75 000 hevosta ja Ruotsissa 350 000 hevosta), mikä merkitsee huomattavaa työ- ja koulutuspaikkojen kasvupotentiaalia. Oppilaitos on viime vuosina kehittänyt
matkailupalveluita sekä majoitus- ja ravitsemis- että ohjelmapalvelutoimintana liittyen elinkeinojen kehitysyhtiö Cursorin koordinoimaan Kaakkois-Suomen Kaakko135-astetta –palvelukonseptiin. Oppilaitoksessa
on vuoden 2013 aikana keskusteltu Harjun maatilan tuotannon järjestämisestä ja todettu, että oppilaitoksen keskittyessä yhä enemmän hevostalouteen viljojen kaupallinen viljely ei ole enää välttämätöntä ydinliiketoimintaa.53
Harjun oppimiskeskuksen hanketoiminta on keskittynyt opetuksen ja tutkintojen arviointimenetelmien
kehittämiseen sekä mobiililaitteiden hyödyntämiseen työssäoppimisen ohjauksessa.
Harjun Oppimiskeskus Oy on Suomen Ratsastajien Liiton aluevalmennuksen keskus. Oppilaitos on Ypäjällä
toimivan Hevostalousopiston kanssa maan merkittävin hevostalouden koulutuskeskittymä. Oppilaitoksen
52
Palauteraportti opetushallituksen toimivan laadunhallintaa ja laadun vaikuttavaa parantamista tukevan järjestelmän
kriteerien ja prosessien pilotointiin liittyvästä arvioinnista 30.6.2014.
53
Harjun Oppimiskeskus Oy. Osakeyhtiölain tarkoittamat toimintakertomustiedot tilikaudelta 1.1.2013 – 31.12.2013.
28
työssäoppimispaikoista kotimaassa on 1/3 samoja kuin Ypäjän Hevostalousopistolla. Harjun oppimiskeskus
on Hevostalousopiston tavoin sisäoppilaitos.
Oppilaitoksella on ollut vuosittain 12-15 ulkomaista työssäoppimispaikkaa, ja oppilaitoksesta valmistuneita
työskentelee myös ulkomailla yrittäjänä. Oppilaitos on mukana Venäjä-strategiassa opiskelija- ja opettajavaihdon muodossa.
6.3.Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Kvlakk)
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen koulutuksen järjestäjä on Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö, joka on vuonna 2009 Kouvolan kaupungiksi yhdistettyjen kuntien sekä Iitin kunnan vuonna
1972 perustama säätiö. Sen peruspääoma muodostuu säädekirjan mukaan oppilaitoksen Kouvolassa sijaitsevasta tontista kunnallisteknisine töineen. Säätiön hallitukseen kuuluu säätiön sääntöjen mukaan 5-8 jäsentä, joista Kouvolan kaupungilla on oikeus esittää kahta jäsentä, kahden edustavimman työmarkkinajärjestön kummankin kahta jäsentä, Kouvolan seudun kauppakamariosaston ja Kouvolan seudun yrittäjäjärjestöjen kummankin yhtä jäsentä.
Aikuiskoulutuskeskuksella on toimitilat Kouvolan kaupungissa kolmessa eri toimipaikassa, ja uusi toimitalo
ja vanhan 1-talon remontointityö valmistuu kesällä 2015. Uuden talon valmistuminen luo nykyaikaisen
muunneltavan oppimisympäristön.
Aikuiskoulutuskeskuksen vuosiopiskelijatyöpäivistä suurimman osan n. 80 – 90 % muodostavat näyttötutkintoihin tai osatutkintoihin valmistavat koulutukset, joita rahoitetaan ELY-keskusten tarjouskilpailujen
perusteella rahoittamana työvoimakoulutuksena tai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien järjestämislupien perusteella rahoitettavana ammatillisena lisäkoulutuksena. Puolustusvoimien varusmiehille annettava kuljettajakoulutus on logistiikka-alan merkittävä asiakkuus. Siinä aikuiskoulutuskeskus toimii myös
valtakunnallisena koordinaattorina. Aikuiskoulutuskeskus toteuttaa Kymenlaaksossa laajimmin (178 opiskelijaa vuoden 2014 syksyllä.) nuorisotakuun osana toteutettavaa määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, joka on tarkoitettu 20-29 –vuotiaille vailla toisen asteen koulutusta oleville ammatti-, erikoisammatti- tai ammatillista perustutkintoa suorittaville. Ohjelmaan on osoitettu erillinen määräaikainen opetusja kulttuuriministeriön rahoitus. Ammattitutkintoihin valmentavaa koulutusta järjestetään laajalti non stop
–koulutuksena.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisena peruskoulutuksena rahoitettava koulutus on maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Muu aikuiskoulutus kattaa kuljettajien ammattipätevyysdirektiivien edellyttämän koulutuksen, sertifointikoulutuksen, työelämän lupakorttikoulutuksen, yrittäjyyskoulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan henkilöstö- ja ajokorttikoulutusta, kielikoulutusta ja
muuta lyhytkestoista ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta. Yrittäjyyskoulutusta on toteutettu sekä
29
Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Saimaan ammattiopiston kanssa.
Aikuiskoulutuskeskuksella on näyttötutkintojen järjestämisoikeus 8 ammatillisessa perustutkinnossa, 16
ammattitutkinnossa ja kolmessa erikoisammattitutkinnossa, jotka ovat kaupan esimies, autoalan työnjohto
ja talonrakennusala. Autoalan perus- ja ammattitutkintoja ei ole muilla Kymenlaakson koulutuksen järjestäjillä eikä linja-autonkuljettajan eikä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoja. Myynnin, sihteerin ja yrittäjän ammattitutkinnot edustavat sellaisia osaamisalueita, joilla aikuiskoulutuskeskus ei järjestä
ammatillisia perustutkintoja. Aikuiskoulutuskeskuksella ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on maakunnassa yrittäjän ammattitutkinnon järjestämisoikeus. Näyttötutkintoon valmentavaa koulutusta annetaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja), jalkojenhoitajan, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjauksen sekä liikunnan ammattitutkintoihin sekä johtamisen erikoisammattitutkintoon siten, että
näyttötutkinnon vastaanottaa toinen oppilaitos.
Aikuiskoulutuskeskuksen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammatillista peruskoulutusta koskeva
järjestämislupa 27.6.2013 kattaa tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan.
Aikuiskoulutuskeskuksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa.
Aikuiskoulutuskeskuksella on strategia vuosille 2013-2016, joka on yksityiskohtaistettu tuloskorttehin, jotka kattavat kriittiset menestystekijät, toimenpiteet, vastuut ja mittarit. Tavoitteena on edelläkävijyys koulutuksen sisällöissä, toteutuksessa ja pedagogiikassa, kannattava toiminta ja suunnitelmallinen kasvu. Uusin
toiminnan laajennus on hyvinvointialojen osaston perustaminen. Aikuiskoulutuskeskuksella on vuonna
2013 hyväksytty pedagoginen strategia. Henkilöstön pedagoginen kehitys painottuu verkko-oppimiseen ja
pedagogisten valmiuksien kehittämiseen.
6.4. Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO)
Kouvolan seudun ammattiopiston koulutuksen järjestäjänä on Kouvolan kaupunki. Oppilaitos on syntynyt
Kouvolan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja alueen valtion ylläpitämien oppilaitosten yhdistyessä ja siirtyessä Kouvolan nykyistä kaupunkia edeltäneen monitoimikuntayhtymän ylläpidettäviksi.
Nykyisen Kouvolan kaupungin syntyessä kuuden kunnan yhdistyessä monitoimikuntayhtymä lakkasi, ja
oppilaitos siirtyi kaupungin ylläpitämäksi nettobudjetoiduksi toimintayksiköksi, joka kuuluu kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan alaisuuteen. VR Koulutuskeskuksen rautatiealan koulutus siirtyi
1.1.2014 osaksi Kouvolan seudun ammattiopistoa, mutta on siirtynyt kuluvana vuonna kilpailuneutraliteettilainsäädännön johdosta erilliseen kaupungin omistamaan yhtiöön Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus
Oy:hyn, johon siirtyy myös Kouvolan seudun ammattiopiston markkinoilla kilpaileva aikuiskoulutus.
30
Oppilaitoksella on seitsemän koulutusta antavaa yksikköä, joista tekniikan ja palveluiden, kulttuurin ja tekniikan ja liiketalouden yksiköt Kouvolan keskustassa, lentokonealan yksikkö Utissa, kaksi Kuusankosken
alueella ja yksi Anjalan alueella. Anjalassa on lisäksi uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimuskeskus BioSampo. Aikuiskoulutus muodostaa Kouvolan seudun ammattiopistossa oman KSAO Aikuisopisto-yksikön.
Lisäksi rautatiealan koulutus, joka siirtyy erilliseen yhtiöön, on ollut oma yksikkönsä. Ammattiopistolla on
kaksi opetusravintolaa ja –kampaamoa. Kilpailutoiminta ammattitaidon kehittämiseksi on vakiintunut osaksi ammattiopiston toimintaa.
Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan 27.6.2013 mukaan oppilaitos voi järjestää koulutusta kulttuurialalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely), tekniikan ja liikenteen alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä
matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla. Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa.
Oppilaitos toteuttaa ainoana Suomessa lentokoneasentajan (helikopteritekniikka), radanrakennukseen
suuntautuvaa maarakentajan koulutusta, CHP-monipolttotekniikkaan perustuvia bioenergia-alan opintoja
ja tullialan tutkintoon johtavaa koulutusta. Rautatiealan koulutus on siirtynyt erilliseen yhtiöön. Käsi- ja
taideteollisuuden perustutkinnossa ovat harvinaisina suuntautumisaloina mm. koru- ja pienesinevalmistus,
restaurointi ja stailaus. Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, luonnonvara-alan ympäristönhoitaja ja turvallisuusalan perustutkinto ovat myös valtakunnallisesti harvinaisia tutkintoja. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa on pelialaan suuntautunut datanomitutkinto.
Ammattiopistolla on näyttötutkintojen järjestämisoikeus 12 ammatilliseen perustutkintoon, 16 ammattitutkintoon ja 9 erikoisammattitutkintoon.
Kouvolan seudun ammattiopiston strategia 2012-2015 määrittelee sen strategiseksi tavoitteeksi aktiivisen
uusiutuvan energian, logistiikan, pelialan, hyvinvointialan ja venäjänkielisen palvelualan koulutusten kehittämisen ja toteuttamisen valtakunnallisesti sekä ydintoiminnoiksi ammatillisen koulutuksen, työelämän
kehittämisen sekä hanke- ja kehittämistoiminnan.54
Oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia asettaa tavoitteeksi kehittää opiskelijoiden valmiuksia
kansainvälistämistaidoissa, monikulttuurisuuden ymmärtämisessä, kielitaidoissa sekä henkilökohtaisissa
selviytymistaidoissa. Tavoitteena on tarjota alueen elinkeinoelämälle kielitaitoisia työntekijöitä, joiden
asenne monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn on myönteinen sekä auttaa alueen yritysten ja yhteisöjen kansainvälisen yhteistyöverkoston syntymistä. 55Oppilaitos järjestää vuosittain noin 100 opiskelijalle työssäoppimispaikan ulkomailla. Oppilaitoksessa on venäjänkielinen liiketalouden perustutkinto, jossa
54
55
Kouvolan seudun ammattiopiston strategia 2012-2015.
Kouvolan seudun ammattiopiston kansainvälisyysstrategia 16.10.2012.
31
voivat opiskella vain Suomen kansalaiset. Kouvolan seudun ammattiopisto toimii ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen Venäjä-verkoston koordinaattorina. Ammattiopisto on palkittu sertifionnilla laadukkaasta kansainvälisestä toiminnasta.
Oppilaitos toteuttaa kaksois- ja kolmoistutkintoa yhteistyössä Kouvolan iltalukion kanssa. Yhdistelmätutkintoja opiskelevien määrä on noin 4 % opiskelijoista. Oppilaitoksen opiskelijat voivat osallistua Kymenlaakson
liikunnan, Kouvolan kaupungin, oppilaitosten ja seurojen yhteisen Urheiluakatemia –verkoston kautta
huippu-urheiluvalmennukseen opintojen aikana.
Työpajatoiminta Kouvolassa on kaupungin nuorisotoimen alaista, ja sitä toteuttaa neljä työpajaa Kouvolan
keskustassa, Kuusankoskella, Korialla ja Myllykoskella. Vuosittain pajatoimintaan osallistuu noin sata nuorta.
6.5. Kansanopistojen ja Kymenlaakson ulkopuolisten aikuiskouluttajien toteuttama ammatillinen koulutus
Kymenlaakson neljästä kansanopistosta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen perustuvaa ammatillista
lisäkoulutusta ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastojen mukaan antaneet Kymenlaakson Opisto
Kouvolassa visuaalisella alalla ja Valkealan kristillinen kansanopisto Kouvolassa lasten ja nuorten erityisohjaaja- sekä koulunkäynninohjaajalinjoilla. Näiden merkitystä ammatillisina kouluttajina kuvaa osaltaan, että
niiden osuus opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta Kymenlaaksossa oli vuonna 2013 noin 10 %.
56
Työvoimakoulutusta ovat viime vuosina antaneet myös maakunnan ulko-
puoliset aikuiskouluttajat Amiedu ja Työtehoseura.
56
Kymenlaakson Opiston nettisivu, Perheniemen opiston esite kesä ja syksy 2014, Hakijan opas 2014-2015 Valkealan
opisto; Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraportti P14KAY6NMS.
32
6.6. Yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupapäätösten mukaisesta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustehtävästä
TAULUKKO 4. Opetus- ja kulttuuriministeriön voimassa olevien järjestämislupapäätösten mukainen koulutustehtävä ammatillisessa peruskoulutuksessa Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014.
Ekami
Harju
Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
KSAO
Koulutusalat
Kulttuuriala
Liiketalous ym.
Luonnontieteiden ala (tietojenkäsittely)
Tekniikka ja liikenne
x57
x
x
x59
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä
2013
2014
2015
2016
Erityiset ja muut koulutustehtävät
x60
x62
Luonnonvara- ja ympäristöala
Sos.-terv- ja liikunta-ala
x58
x
x
64
x
x
x
x61
x63
x65
x
Yht.
246866
2400
2340
2300
225
220
215
200
30
30
30
20
Venäjänkielinen liiketalouden
perustutkinto (vain Suomen
kansalaisille)
2430
2420
2360
2330
5153
5070
4945
4850
x
57
Ei sirkusalan, audiovisuaalisen viestinnän, tanssialan eikä kuvallisen ilmaisun perustutkinnon koulutusta.
Ei musiikkialan, tanssialan, sirkusalan eikä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon koulutusta. Kuvallisen ilmaisun koulutus voidaan käynnistää yhdellä ryhmällä joka toinen vuosi.
59
Ei lentokoneasennuksen, lennonjohdon eikä turvallisuusalan perustutkinnon koulutusta.
60
Ei lentokoneasennuksen, merenkulkualan, lennonjohdon eikä turvallisuusalan perustutkinnon koulutusta.
58
61
Ei maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelman, lennonjohdon eikä merenkulkualan perustutkinnon koulutusta.
62
Ei metsäalan metsäkoneasennuksen koulutusohjelman, maatalousteknologian, eläintenhoidon eikä metsäkoneenkuljetuksen koulutusta.
63
Ei hevostalouden perustutkinnon, metsäalan metsäkoneasennuksen koulutusohjelman, maatalousteknologian,
eläintenhoidon eikä metsäkoneenkuljetuksen koulutusta.
64
65
66
Ei hammastekniikan, lääkealan eikä liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta.
Ei hammastekniikan, lääkealan eikä liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta.
Tästä tilapäistä lisäystä 68 vuosiopiskelijaa.
33
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus
Urheilijoiden ammatillinen
peruskoulutus
Ammattistartti
Kotitalousopetus
Oppisopimuskoulutus
Valmentava ja kuntouttava
opetus ja ohjaus
Kuorma- ja linjaautonkuljettajien perustason
ammattipätevyyskoulutus
x
x
x
x
x
x
x
x
x (45 opisk.)
x
x
x
x
x
x
x
x (30 opisk.)
x
TAULUKKO 5. Opetus- ja kulttuuriministeriön voimassa olevien järjestämislupapäätösten mukainen koulutustehtävä ammatillisessa lisäkoulutuksessa Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014.
Ekami
Koulutusaloihin
liittyvät ehdot
Valtionosuuden
perusteena oleva
opiskelijatyövuosien
vähimmäismäärä
Valtionosuuden
perusteena käytettävä oppisopimusten vuotuinen
vähimmäismäärä
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä
Harju
Kouvolan amm.
aikuiskoulutuskeskus
KSAO
Yhteensä
Tulee tarjota maarakennusalan ja
lastinkäsittelyn
lisäkoulutusta
92
14
57
223
x
x
34
43
206
256
479
x
6.7. Yhteenveto Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten toimintavolyymistä ja sen kehityksestä tehtäväalueittain
Nuorten oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus
Seuraava taulukko sisältää nuorten oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän
keskimäärin vuosina 2011-2013 syyskuun tilastopäivänä. Opiskelijamäärät sisältävät oppilaitosmuotoisen
tutkintoon johtavan opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen, ei-tutkintoon johtavan valmentavan ja
kuntouttavan opetuksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen perustutkintoon valmistavan
koulutuksen, ammattistartin ja talouskoulun opiskelijat eli opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhinnalla
rahoitettavan nuorten koulutuksen.
Kuvio 3. OKM:n rahoittaman nuorten koulutuksen opiskelijat 20.9. keskimäärin
vuosina 2011-2013
2500
2000
1500
2281
2109
1000
500
144
30
Harju
Kvlakk
0
Ekami
35
KSAO
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot oppilaitoksittain ja
koulutusaloittain vuosina 2011 ja 2012 ilmenevät liitteestä 3. Tilasto on kopioitu valtakunnallisesta tietokanta Vipusesta, ja se sisältää myös ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkinnot, jotka ovat aikuiskoulutusta.
Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopiston koulutusaloittaiset tutkintojakautumat ovat lähes
identtiset kuitenkin siten, että Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa sosiaali- ja terveysala on vahvemmin
edustettuna ja vastaavasti Kouvolan seudun ammattiopistossa merkonomikoulutus. Tämä heijastelee seudullista elinkeinorakennetta. Luonnonvara-alan kouluttajana Harjun oppimiskeskus on selvästi suurempi
kuin Kouvolan seudun ammattiopisto. Kaikista tutkinnoista noin puolet on tekniikan ja liikenteen tutkintoja.
Ammatillinen aikuiskoulutus
Tuoreen 1.8.2015 voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan ammatillinen aikuiskoulutus tarkoittaa näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja
niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoihin valmentavaa ammatillista lisäkoulutusta.67 Rahoitusperusteiden ja koulutusmuotojen moninaisuus vaikeuttaa selkeän kokonaiskuvan saamista
ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymista. Seuraavassa tarkastellaan näyttötutkintojen järjestämisoikeuksia, suoritettuja näyttötutkintoja, opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoituksella rahoitettavaa
ammatillisiin perustutkintoihin valmentavaa koulutusta keskimääräisenä opiskelijamääränä sekä opetus- ja
kulttuuriministeriön ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimahallinnon rahoituksella toteutuvaa ammatillista aikuiskoulutusta vuotuisina opiskelijatyöpäivinä. Vuotuiset opiskelijatyöpäivät voi likimäärin muuntaa
opiskelijatyövuosiksi jakamalla vuotuisten työpäivien lukumäärällä 190:llä. Paras kokonaisvolyymimittari
olisi kaikkien opiskelijatyöpäivien summa, mutta sellaista ei käytettävissä olleista valtakunnallisista ja oppilaitoskohtaisista tilastoista saa siten, että se kattaisi luotettavasti kaikilla eri rahoitusmuodoilla rahoitetun
koulutuksen.
TAULUKKO 6. Näyttötutkintojen järjestämisoikeudet vuonna 2014 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa.68
Ekami
Amm. perustutkinto
15
Ammattitutkinto
30
Erikoisammattitutkinto 10
Yhteensä
55
Harju
2
2
Kvlakk
8
16
3
27
4
67
KSAO
12
16
9
37
Yhteensä
37
64
22
123
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), muutettu 3.10.2014.
Näyttötutkintojen järjestämisoikeuksia koskevissa tiedoissa on jonkin verran ristiriitaisuuksia oppilaitosten antamien
tietojen ja nayttotutkinnot.fi –tietokannan välillä. Tässä on käytetty nayttotutkinnot.fi –tietokannan lukuja.
68
36
Vuonna 2014 näyttötutkintoja oli valtakunnallisessa järjestelmässä yhteensä 374, joista 52 ammatillisia
perustutkintoja, 192 ammattitutkintoja ja 130 erikoisammattitutkintoja.69
TAULUKKO 7. Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkinnot keskimäärin vuodessa vuosina 2010-2012.
Ekami
141
Ammatillinen
perustutkinto
Ammattitutkinto
96
Erikoisammattitutkinto
3
Yhteensä
240
Harju
22
4
26
Kvlakk
57
KSAO
75
Yhteensä
295
21
1
79
44
1
120
165
5
465
Lähde: www.vipunen.fi
Tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintojen tuottajana Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on maakunnan suurin aikuiskouluttaja ja Kouvolan seudun ammattiopisto toiseksi suurin. Myös
ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrästä monialaiset ammattiopistot tuottavat noin 80 %.
Kuvio 4. OKM:n rahoittaman näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen
peruskoulutuksen opiskelijat 20.9. keskimäärin 2011-2013
350
300
250
200
150
297
266
100
50
98
0
Ekami
Harju
KSAO
Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus. Raportti P021, erillisajo. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen vastaava koulutus on työvoimahallinnon rahoittamaa.
69
Kangaspunta, Kirsi, Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko ja ajankohtaiset asiat ministeriössä. Esitys Ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
37
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ammatillinen lisäkoulutus tarkoittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. 70 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettava ammatillinen lisäkoulutus on tällä hetkellä edellistä laajempi käsite mahdollistaen myös muun kuin tutkintoihin johtavan ammattitaitoa lisäävän koulutuksen rahoituksen.
71
Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ei peruskoulu-
tuksen tavoin ole kuntarahoitusta, ja siinä voidaan periä opiskelijamaksuja. Uudessa ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmässä opetushallinto ei enää rahoita muuta kuin tutkintoihin tai sen osiin tähtäävää ammatillista lisäkoulutusta, jolloin rahoitettavan ammatillisen lisäkoulutuksen määritelmä tulee vastaamaan Tilastokeskuksen määritelmää.
Seuraavassa kuviossa käsite ammatillinen lisäkoulutus sisältää sekä opetushallinnon rahoittaman ja sen
myöntämään järjestämislupaan pohjautuvan ammatillisen lisäkoulutuksen että maksupalvelutoimintana
joko työvoimahallinnon tai työnantajien rahoituksella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen sisältäen
myös ei-tutkintotavoitteisen ammattitaitoa lisäävän koulutuksen. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa,
Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa opetushallinnon rahoittamien opiskelijatyöpäivien osuus koko lisäkoulutuksen volyymista on ollut noin 10 %. Harjun oppimiskeskuksessa ammatillinen lisäkoulutus toteutuu lähes kokonaan opetushallinnon rahoituksella.
Muu kuin opetushallinnon rahoittama maksupalvelutoimintana toteutettava markkinoilla kilpailtava lisäkoulutus on työvoimahallinnon rahoittamaa työvoimakoulutusta tai työnantajien, opiskelijoiden tai toisten
oppilaitosten rahoittamaa maksupalvelukoulutusta.
70
71
www.tilastokeskus.fi
Opetushallitus. Ammatillinen lisäkoulutus. Lomakkeiden täyttöohje 20.9.2014.
38
180 000
Kuvio 5. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät 2011-2014
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
Ekami
60 000
Harju
40 000
Kvlakk
20 000
KSAO
0
2011
2012
2013
2014 (arvio)
Ekami
151 481
135 746
131 471
128 000
Harju
2 831
2 451
2 800
2 800
Kvlakk
103 519
96 566
88 275
147 000
KSAO
90 570
128 827
163 164
150 000
Lähde: Oppilaitosten antamat tiedot ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus P14KAY6NMS. Vuoden 2014 arvio perustuu EteläKymenlaakson ammattiopiston osalta talousarviotavoitteeseen ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen osalta alkuvuoden toteumaan pohjautuvaan arvioon, Harjun oppimiskeskuksen osalta järjestämisluvan mukaiseen vuosiopiskelijamäärään (vuodessa 190 opiskelijatyöpäivää) sekä Kouvolan seudun ammattiopiston osalta budjetin tulorahoituksen muutoksen vertailuun
2013/2014.
Kymenlaakson neljän ammatillisen oppilaitoksen ammatillisen lisäkoulutuksen arvioitu volyymi vuonna
vastaa noin 2300 vuosiopiskelijaa, josta Kouvolan seudun ammattiopiston osuus on noin 800 opiskelijaa,
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen noin 800 vuosiopiskelijaa , Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston noin 700 vuosiopiskelijaa ja Harjun oppimiskeskuksen noin 15 vuosiopiskelijaa. Kolme ensin mainittua oppilaitosta ovat siten käytännössä samankokoisia aikuiskouluttajia.
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus on ollut vuonna
2012 perustutkinnon osalta lähes kokonaan muun kuin opetushallinnon rahoittamaa eli käytännössä työvoimahallinnon rahoittamaa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista noin puolet on ollut muun kuin opetushallinnon rahoittamaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sen sijaan kaikissa oppilaitoksissa opetushallinnon rahoittamien tutkintojen osuus on ollut
suuri, Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessakin noin puolet tutkinnoista.
39
Muu kuin tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus
Seuraavassa on kuvattu tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit työnantajan tilaamassa
ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. Tilasto sisältää muunkin kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen.
TAULUKKO 8. Opetustunnit tutkintoon johtamattomassa työnantajan tilaamassa aikuiskoulutuksessa
vuonna 2010 ja 2011 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa.
Koulutustyyppi - Oppilaitos
2010
Työnantajan tilaama koulutus
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Yhteensä
2011
6 879
22 159
6 289
21 684
590
475
6 879
22 159
Lähde: www.vipunen.fi
TAULUKKO 9. Opetustunnit tutkintoon johtamattomassa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa vuonna 2010 ja 2011 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa.
Koulutustyyppi -Oppilaitos
2010
2011
27 170
31 269
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
12 333
13 476
Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
14 556
17 793
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
Kouvolan seudun ammattiopisto
Yhteensä
281
27 170
Lähde: www.vipunen.fi
40
31 269
Työnantajan tilaaman tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksessa merkittävin toimija maakunnassa on
ollut Etelä-Kymenlaaakson ammattiopisto. Työvoimapoliittisen tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen keskeiset toimijat ovat olleet jokseenkin tasavahvoina Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan
seudun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus.
Ammatillinen peruskoulutus oppisopimuskoulutuksena
Kuvio 5 . Ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimusopiskelijat 2004-2013 (20.9.)
300
250
200
150
100
50
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Ekami
98
104
93
109
109
110
104
100
128
117
KSAO
163
157
171
198
284
197
176
220
185
211
41
Kuvio 6. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijat 2004-2013 (20.9.)
600
500
400
300
Ekami
200
KSAO
100
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Ekami
424
368
359
351
413
346
267
308
383
191
KSAO
513
549
398
379
413
390
447
358
372
287
Ammatillisen peruskoulutuksen osuus oppisopimuskoulutuksesta on kasvanut sekä Pohjois- että EteläKymenlaaksossa 2000-luvulla. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusmäärän lasku johtuu opetushallinnon rahoituksen vähentämisestä. Pohjois-Kymenlaaksossa oppisopimusten määrä erityisesti ammatillisessa
peruskoulutuksessa on suurempi kuin Etelä-Kymenlaaksossa.
Arvio koko opiskelijavolyymista
Seuraavassa taulukossa on yhdistelty eri koulutusmuotoja koskevia tietoja arvioiduksi vuosiopiskelijamääräksi, joka kuvaa oppilaitoksessa keskimäärin käytössä olevaa toimintavolyymia. Tarkastelu on vain suuntaa
antava, mutta kuitenkin parempi kuvaava kuin usein esitettävät opiskelijavirtaama- ym. luvut ja antaa paremman mahdollisuuden verrata erityyppisten toimintamuotojen keskimääräistä toimintavolyymia.
42
TAULUKKO 10. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten arvioitu toimintavolyymi likimääräisenä opiskelijatyövuosimääränä72 nykytilanteessa.
Nuorten yksikköhintarahoitteinen koulutus
Ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintoon valmistava yksikköhintarahoitteinen
koulutus
Ammatillinen lisä ja
maksupalvelukoulutus
Ei-tutkintotavoitteinen
työnantajarahoitteinen
73
aikuiskoulutus
Ei-tutkintotavoitteinen
työvoimahallinnon
rahoittama aikuiskoulu74
tus
Oppisopimus peruskoulutuksena
Oppisopimus lisäkoulutuksena
YHTEENSÄ
Ekami
2281
Harju
144
266
98
700
Kvlakk
30
15
800
KSAO
2109
Yhteensä
4564
297
661
800
2315
200
4
204
120
200
320
100
200
300
200
300
500
3706
8864
3867
257
1034
Taulukko sisältänee osittain päällekkäisyyttä johtuen eri tietolähteistä saatavien tilastotietojen yhdistämisongelmista, mutta päällekkäisyys voi koskea lähinnä ei-tutkintotavoitteista työnantajien ja työvoimahallinnon rahoittamaa koulutusta, jota voi sisältyä ammatilliseen lisäkoulutukseen eli se voi olla enintään 500
opiskelijatyövuotta eli noin 5 %. Nuorten yksikköhintarahoitteista koulutusta lukuun ottamatta kyse on
aikuiskoulutuksesta, joten aikuiskoulutus kattaa noin puolet Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten
arvioidusta toimintavolyymista.
Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä
Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on opetus- ja kulttuuriministeriön osoittama työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. Seuraavassa on pyritty esittämään esimerkkejä lähinnä työelämää ja ulkoista toimintaympäristöä palvelevasta hanketoiminnasta ja jätetty koulutuksen ja pedagogiikan kehittämiseen liittyvät hankkeet vähemmälle huomiolle. Verkkokyselyssä pääosin
oppilaitosten ulkopuolisista vastaajista koostuneesta vastaajajoukosta 77 % katsoi, että oppilaitosten työ-
72
Opiskelijatyövuosi on nykyisen rahoitusasetuksen 30 §:n mukainen eli 190 työpäivää, joiden pituus on 7 tuntia.
Laskettu taulukon mukaisesta opetustuntimäärästä olettamalla opiskelijaryhmän keskikooksi 15 opiskelijaa ja opiskelijatyövuoden pituudeksi 40 opintoviikkoa á 40 tuntia = 1600 tuntia. Laskukaava on siten (opetustunnit x 15) /1600
74
Laskettu kuten viitteessä 72 selostetaan
73
43
elämälle suunnatut osaamis- ja kehittämispalvelut ovat erittäin tai melko merkittäviä alueen elinkeinoelämälle.
Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa oli vuoden 2013 aikana käynnissä 41 hanketta, joissa työskenteli
vuoden aikana yli 70 opettajaa. Vuoden aikana jätetystä 23 projektihakemuksesta 18 sai myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeiden ulkoinen tulorahoitus oli vuonna 2013 yhteensä 863 705 euroa Vuodelle 2014
on budjetoitu 720 904 euroa.75 Ammattiopisto mm. koordinoi TYKENELIKKO –hanketta, jonka tavoitteena
on tiivistää Oppiva Kaakkois-Suomi –verkoston kumppanuutta mm. rakentamalla maakunnallinen koulutustarjotin. Muut hankkeet ovat koskeneet mm. tuulivoimateknologian kehittämistä, automaatio- ja prosessialan yhteistyöverkoston luomista, uuden ajan johtajuutta Kymenlaaksossa sekä pk-yritysten työhyvinvoinnin edistämistä. Ammattiopisto on toteuttanut useita pedagogiikan ja työssäoppimisen kehittämiseen
liittyviä hankkeita sekä ollut mukana kansainvälisissä koulutuksen kehittämistä ja kansainvälistä liikkuvuutta
edistävissä Leonardo-hankkeissa.76
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen hankesalkku kattoi vuonna 2013 yhteensä 15 ulkopuolista
rahoitusta saavaa hanketta, joita olivat mm. maahanmuuttajien yrittäjyyshanke, yritysten kansainvälistämistä koskeva hanke PALKO, koulutusvientihanke DYNAMO sekä useita pedagogiikan kehittämiseen sekä
yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämiseen liittyvää hankkeita. Hankkeiden rahoitusvolyymi on tällä
hetkellä 500 000 euroa.77
Kouvolan seudun ammattiopiston hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan volyymi oli vuonna 2013 yhteensä tulorahoituksena 2,0 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 on budjetoitu 1,4 miljoonaa euroa.
Kouvolan seudun ammattiopiston keskeisiä hankkeita ovat bioenergiakoulutusta kehittävä Biosampo Charcoal ja vientikoulua kehittävä Biosampo Frees. Yksikkö toimii Anjalassa, ja se antaa pienenergiatuottajakoulutusta maaseutuyrittäjiksi koulutettaville sekä tekee alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.
Muita Kouvolan seudun ammattiopiston hankkeita ovat terveysalan yrittäjälähtöiseen oppimisympäristöön
tähtäävä SOTEKLINIKKA Kuusankoskella, pelialan koulutusta kehittävä GAMEDU, puurakentamiseen kohdistuva IHMEEN SÄRMÄÄ RAKENTAMISTA –hanke sekä eräitä muita opetuksen kehittämishankkeita, mm. yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa toteutettava tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa tähtäävä OSAAJA LUO UUTTA –hanke.
75
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 46.
76
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 14-15.
77
Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö. Toimintakertomus 2013.
44
Maksullinen palvelutoiminta
Maksullista palvelutoimintaa tarkastellaan seuraavassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustilastoon
pohjautuen sen tuottaman bruttotulojakautuman perusteella, mikä antaa kuvaa siitä, miten maksullinen
palvelutoiminta painottuu eri oppilaitoksissa.
Kuvio 8. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksullinen palvelutoiminta
keskimäärin vuodessa 2010-2012
1000 euroa
10000
9000
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
Työvoimakoulutus
Oppilastyöt
Opetusmaatila
Koulutuksen myynti
Ekami
Harju
Kvlakk
KSAO
Yhteensä
Työvoimakoulutus
4709
21
3466
1325
9521
Oppilastyöt
2039
497
307
2843
117
447
Opetusmaatila
330
Koulutuksen myynti
1449
19
1038
9
2516
Muu
196
133
33
116
478
Muu
Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92MPTN6OS, erillisajo valtakunnallisesta tilastosta. Perustuu koulutuksen
järjestäjien omaehtoiseen raportointiin opetushallitukselle.
Kuviosta ilmenee, että Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksupalvelutoiminnan tulot ovat vajaa
16 miljoonaa euroa vuodessa ja koostuvat noin 60 %:sti työvoimakoulutuksen myynnistä. Siitä puolestaan
suurin osuus on ollut Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla (noin 50 %) ja Kouvolan ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella (lähes 40 %). Oppilastyötuloista suurimman osan hankkii Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Koulutuksen ja osaamisen myynnin tuloista Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston osuus on noin
2/3 ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen 1/3. Opetusmaatilan tulot ovat Harjun oppimiskeskuksen maksullisen palvelutoiminnan pääosa, mutta myös muut tulot.
45
Kuvio 9. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksullinen palvelutoiminta 2013
1000 euroa
9000
8000
7000
6000
5000
4000
Työvoimakoulutus
3000
Oppilastyöt
2000
Opetusmaatila
1000
0
Koulutuksen myynti
Ekami
Harju
Kvlakk
KSAO
yht
Työvoimakoulutus
3756
2543
1822
8121
Oppilastyöt
1636
558
302
2496
119
412
Opetusmaatila
293
Koulutuksen myynti
1612
28
1177
22
2839
Muu
613
235
67
96
1011
Muu
Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92MPTN6OS, erillisajo valtakunnallisesta tilastosta. Perustuu koulutuksen
järjestäjien omaehtoiseen raportointiin opetushallitukselle.
Vuosien 2010-2012 keskimääräiseen maksupalvelutuloon verrattuna merkittävin muutos on muun maksupalvelutoiminnan maksutulo, joka on kaksinkertainen ja koskee kaikkia oppilaitoksia, paitsi Kouvolan seudun ammattiopistoa. Vastaavasti työvoimakoulutuksen maksutulo on alentunut, mutta muu koulutuksen
myynti kasvanut erityisesti Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa ja Kouvolan seudun ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Kouvolan seudun ammattiopiston osuus työvoimakoulutuksen maksutulosta on
kasvanut vuonna 2013 vuosien 2010-2012 keskiarvoon verrattuna.
7.OPPILAITOSTEN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI ERITYISESTI JÄRJESTÄMISLUPAKRITEERIEN NÄKÖKULMASTA
7.1. Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus
Koulutustarvetta tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta, joista toinen on, riittääkö ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja kaikille halukkaille ja toinen, riittääkö maakunnan koulutustuotos tyydyttämään
maakunnan koulutetun työvoiman tarpeen.
46
Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosia 2014-2016 koskevassa opiskelijamääräpäätöksessään 27.6.2013
pienentänyt Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten järjestämislupien mukaista vuotuista opiskelijamäärää vuodesta 2013 vuoteen 2016 yhteensä 235 opiskelijapaikalla, mikä on 4,6 % vuoden 2013 opiskelijapaikkamäärästä. Koko maassa vastaava vähennys on 1,3 % vuoden 2013 opiskelijapaikkamäärästä. Kymenlaakson Liiton maakuntakohtaisen palautteen johdosta opiskelijapaikkamäärän vähennystavoitetta tarkistettiin alkuperäisessä suunnitelmassa olevasta 355 kokonaisopiskelijapaikan vähennyksestä pienemmäksi.
Opetusministeri Krista Kiurun mukaan opiskelijapaikkojen maakunnittaisessa jaossa on otettu huomioon
koulutustarjonnan riittävyys nuorille ja muille kohderyhmille, nuorisotyöttömyys, koulutuksen vetovoima,
nuorten hakeutuminen muualle, valmistuneiden työllistyminen, koulutuskapasiteetin käytön tehokkuus ja
toiminnan tuloksellisuus.78
Kymenlaaksossa kysyntäpohjaista opiskelijapaikkamäärää nostavia tekijöitä ovat ammatillisen koulutuksen
maan keskiarvoa suurempi kysyntä suhteessa väestömäärään, maakunnista suhteellisesti korkein alle 25vuotiaitten työttömyys, maakuntien 5. korkein koko työvoiman työttömyys, maakunnista 5. korkein työvoiman poistuma sekä vähäinen muualle koulutuksen hakeutuvien osuus. Vastaavasti taas muualta Kymenlaaksoon hakeudutaan ammatilliseen koulutukseen keskimäärää vähemmän. Kymenlaakson Liitto on arvioinut, että valmistuvien tutkintotuotos on vuosina 2013-2016 jopa 2200 vähemmän kuin työelämän tarve.79
Vuodesta 2008 lähtien jatkuneen taloudellisen taantuman aikana pula-ammatteja on ollut varsin vähän,
valtakunnan tasolla lähinnä vain lähihoitaja, muut hoitoalan korkeamman koulutustason ammatit, myyntiedustaja ja puhelinmyyjä. Ylitarjontaa on ollut lähes kaikista muista. Kaakkois-Suomessa kuitenkin on koettu olevan enemmän rekrytointiongelmia kuin maassa keskimäärin.80 Pitemmän tähtäyksen ennakoinneissa on arvioitu merkittävää työvoiman lisätarvetta olevan vain sosiaali- ja terveysalalla, ylitarjontaa kulttuurisekä matkailu- ja ravitsemisalalla.81
78
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2014 – 2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus). OKM.KOPO.
Ammatillisen koulutuksen vastuualue. www.minedu.fi/ammatillinen koulutus. Luettu 17.8.2014; opetusministeri Krista Kiuru 27.6.2013, Toisen asteen ammatillinen koulutus, rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja opiskelijamäärät.
www.minedu.fi. Luettu 17.8.2014.
79
Perustuu osittain Kymenlaakson Liiton palautteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta opiskelijoiden
tavoitteellisiksi määriksi 2013-2016, julkaisuun Mella, I & Urjankangas, H. Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014.
TEM-analyysejä 56/2014, 2, 17 ja 20 sekä edellä esitettyihin tilastotietoihin.
80
Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät
2014. TEM-analyysejä 57/2014. 18.
81
Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2015. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16.
47
Valtakunnallisessa valtioneuvoston kanslian johtamassa ennakoinnissa korostetaan ennakoinnin tavoitteellista luonnetta. Se ei ole ennustamista tai todennäköisten kehityskulkujen esittämistä, vaan yhteisen tulevaisuuden rakentamista mahdollisimman perustellun tiedon pohjalta.82
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivusto
www.aavistus.fi sisältää mm. toimialakortit, joissa on tarkastelu tulevaisuussuuntautuneesti ja tavoitteellisesti toimialojen ja niiden osaamisen kehitysnäkymiä.83 Kaupan toimiala kasvaa Venäjän matkailun ansiosta
ja edellyttää mm. kielitaidon, verkkokaupan ja digitalisaation vahvistamista osaamisessa. Kone- ja metalliteollisuudessa on työvoiman ylitarjontaa perinteisissä ammateissa, mutta perusosaaminen on kuitenkin
turvattava. Kieli-, kulttuuri- ja markkinaosaaminen vahvistuvat osaamisvaatimuksina. Energia- ja ympäristötekniikka ovat kasvavia alueita. Kuljetuksessa ja logistiikassa ei ole akuuttia pulaa, mutta perustyöntekijöitä työllistyy tulevaisuudessa paljon, kun liikennehankkeet parantavat Kaakkois-Suomen asemaa logistisena
keskuksena. Erityisosaamista vaativat kuljetustehtävät ovat eräs huomiota vaativa osaamisalue. Luovat alat
ovat suhdanneherkkiä, mutta tärkeitä tulevaisuuden aloja myös vientimahdollisuuksien kannalta. Maatalousalan kehitykseen vaikuttaa bioenergian kasvava kysyntä, green care (hoiva- ja hyvinvointipalvelut yhdistettynä) sekä elämyksellisyyden vaatimus matkailussa. Matkailu- ja ravitsemisalan kehitykseen vaikuttaa
mahdollinen viisumivapaus ja uusien matkailumuotojen, kuten kulttuuri- , seminaari- ja hyvinvointimatkailun kehittyminen. Uusia osaamisvaatimuksia ovat mm. ohjelma- ja elämyspalvelujen tuottaminen ja sähköinen liiketoiminta. Metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Euroopan merkittävin metsäteollisuuskeskittymä tarjoaa edelleen kasvumahdollisuuksia puupohjaisessa energiassa, puurakentamisessa ja jalostetuissa
biopolttoaineissa. Keskeisiä osaamisalueita ovat logistiikka, metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljetus,
globalisaatio, biotalous sekä älykkäät paperit ja pakkaukset. Rakennusalalla on suuria hankkeita, ja perusparannukset ja kunnossapitotyöt korostuvat. Maa- ja vesirakennus kasvavat voimakkaasti. Työvoiman tarvetta
lisää myös eläkepoistuma. Sosiaali- ja terveysalalla työllisyysnäkymät ovat hyvät tai erinomaiset.
Tiivistäen voi todeta, että biotalous, peliala, Venäjä-yhteydet ja luovat alat ovat Kymenlaakson nousevia
aloja.84
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa muistiossaan 13.6.2014, että teollisuuden tavaratuotanto tapahtuu
yhä keskittyneemmin halvan työvoiman maissa, jolloin kansallisina vahvuuksina voivat olla korkeaan innovaatio- ja jalostusarvoon perustuvien räätälöityjen tuotanto- ja palveluketjujen ylläpito ja toisaalta hyvään
ja kansainvälisesti luotettuun tuotemerkkiin perustuva arvonlisän luonti. Viennin rakenne tulee muuttumaan siten, että tavaraviennin sijaan suomalaisten palvelujen kansainvälinen kysyntä tulee lisääntymään.
82
Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia. Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2014.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivu
www.aavistus.fi/toimialat/ennakointi. Luettu 17.8.2014.
84
, Paananen T. Referaatti Tulevaisuuden työt –seminaarista Kouvolassa 20.5.2014. www.aavistus.fi. Luettu 17.8.2014.
83
48
Osa tavaraviennistä kytkeytyy palveluihin mm. erilaisina huolto- ja ylläpitopalveluina. Palvelujen kysyntä
kasvaa myös kotimaisilla markkinoilla väestön ikääntymisen takia. Toinen merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana korostuu. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan vuonna 2030 selvästi enemmän työvoimaa kuin nykyisin, kun taas kaupan ala ja teollisuus tulevat toimeen nykyistä vähemmällä työvoimalla.85
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennakoinnin perusuran pohjalta laadittu Kymenlaakson
toimialoittainen työpaikkakehitysennuste 2011-2025 sekä työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantolaskelma antaa viitteitä pitkän tähtäyksen koulutustarpeesta. Ennusteen mukaan kouluista valmistuvien määrä maassamuutto ja työvoimaosuus huomioon ottaen alittaisi kaudella 2010-2020 yhteensä 6380 hengellä
poistuman korvaamisesta aiheutuvan työvoiman tarpeen. Työllisten kokonaismäärä alenisi VATT:n perusuraennusteen mukaan 2010-2025 noin 78 000 hengestä noin 71 000 henkeen.
TAULUKKO 11. Kymenlaakson suurimmat työpaikkakasvut, työpaikkojen vähennykset ja työvoimavajeet
2010-2020 toimialoittain86
Suurimmat työpaikkakasvut
Suurimmat työpaikkavähennykset
Suurimmat työvoimavajeet
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
+583
Koneiden ja laitteiden valmistus +258
Tukku- ja vähittäiskauppa +230
Rakentaminen +190
Julkinen hallinto -690
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
-2524
Rakentaminen -723
Koulutus -543
Koneiden ja laitteiden valmistus -507
Majoitus- ja ravitsemistoiminta +100
Massan ja paperin valmistus -506
Maatalous -469
Perusmetallien ja metallituotteiden
valmistus -209
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus
-183
Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liikeelämän palvelut -462
Vuosittaisiksi koulutustarpeiksi jaettuna työvoimavajeet tuntuvat suurilta, joskin ne sisältävät kaikki koulutustasot. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ennuste merkitsisi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkintotarjonta ja ammattiopistojen tutkintotarjonta, noin 500 tutkintoa, huomioon ottaen koulutuskapasiteetin kasvattamista lähes 50 %:lla, joskin osa tarpeesta on yliopistotutkinnon suorittaneita. Kehitys Kymenlaaksossa saattaa poiketa valtakunnallisesta siten, että tarve rakennemuutokseen on keskimääräistä voimakkaampi johtuen Pohjoisen kasvukäytävän tarjoamista Venäjään ja Aasiaan pohjautuvista hyödynnettä-
85
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014.
86
Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Toimiala online, Foredata ennuste 4.11.2014
49
vissä olevista mahdollisuuksista. Kuitenkaan lyhyen tähtäyksen työmarkkinaennusteet eivät lupaa palveluissakaan merkittävää työvoiman kasvua mm. kaupan alan rakenteellisten muutosten (mm. verkkokauppa)
johdosta.87
Viitteitä pitemmän tähtäyksen koulutusrakenteen kehittämistarpeista voi saada opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen –tietokannan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työttömyyttä koskevista tilastoista, joissa on tietoja valmistuneiden toiminnasta yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua valmistumisesta
vuosina 2009, 2010 ja 2011. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen henkilötietopohjaiseen tietokantaan, jossa
henkilön toiminta vuoden viimeisellä viikolla on rekisteröity. Voi olettaa, että yhdeksän eri valmistumisryhmän työllisyystilanne antaa kuvaa mahdollisesta rakenteellisesta koulutetun työvoiman puutteesta tai ylitarjonnasta, vaikkakin kaikki tarkasteluvuodet ovat parhaillaan elettävän taloudellisen taantuman kaudelta.
TAULUKKO 12. Työttömien osuus % Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneista
2009, 2010 ja 2011 erikseen vuosi, kolme vuotta sitten ja yksi vuosi sitten valmistuneilla.
Oppilaitos
Ekami
Harju
Kvl akk
KSAO
Yhteensä
04/09
13
4
17
15
14
06/09
13
12
27
18
16
08/09
25
15
38
17
22
05/10
10
3
18
10
10
07/10
11
10
14
12
12
09/10
17
16
37
14
16
06/11
10
12
21
13
12
08/11
17
13
20
10
14
10/11
19
12
39
14
18
Ensimmäinen luku ilmaisee koulutuksesta valmistumisvuoden, jälkimmäinen työttömyysasteen tarkasteluvuoden.
Lähde: www.vipunen.csc.fi. Ammatillinen koulutus. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Tilastossa ovat mukana opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet sisältäen myös oppisopimuskoulutuksen.
87
Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät
2014. TEM-analyysejä 57/2014. 7.
50
Kuvio 10. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste %
vuoden kuluttua valmistumisesta 2009, 2010 ja 2011
45
40
35
30
2009
25
20
15
10
2010
38 37 39
2011
25
17 19
5
15 16
17
12
22
14 14
16 18
0
Ekami
Harju
Kvl akk
KSAO
Yhteensä
Kuvio 11. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste %
viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 2009, 2010 ja 2011
25
20
15
2009
10
5
17 18
13
12
10 10
2010
21
15
10
13
2011
14
10
12
4 3
0
Ekami
Harju
Kvl akk
KSAO
Yhteensä
Lähde: www.vipunen.csc.fi
Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa tutkinnon suorittaneiden työttömyys on suurempi kuin
muissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneiden. Tämä johtuu siitä, että työvoimakoulutukseen tulleet ovat
alunperinkin olleet työttömiä tai työttömyysuhan alaisia, jolloin koulutuksesta huolimatta heidän työllistymisedellytyksensä ovat eri syistä heikommat. Lähtökohdan huomioon ottaen ero muihin oppilaitoksiin ei
ole kuitenkaan merkittävän suuri. Työttömyys on myös alentunut viiden vuoden aikana suhteellisesti yhtä
paljon aikuiskoulutuskeskuksesta kuin muista oppilaitoksista valmistuneilla, mikä osoittaa kohtalaisen hyvää kehitystä.
51
Kuvio 12. Vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden
työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa koulutusaloittain
35
30
25
20
15
10
5
2009
2929
28
23
18
15
17
19
17
20
2010
20
23
23
18
13
21
16
1110
6
2
6
0
Yhteensä sarakkeen aineisto: 2009 1418 tutkintoa, 2010 1524 tutkintoa, 2011 1506 tutkintoa
52
16
18
2011
Kuvio 13. Viisi vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon
suorittaneiden työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa
koulutusaloittain
18
16
14
12
10
8
6
4
17
16
15
11
7
12
11
8
2
17
2009
16
13 13
12
11
10
9
5
13
12
10
2010
2011
5
2
33
0
Yhteensä sarakkeen aineisto: 2009 1212 tutkintoa, 2010 1203 tutkintoa, 2011 1150 tutkintoa.
Pieni ero oppilaitoskohtaisiin kuvioihin koko maakunnan työllisyysasteessa selittyy sillä, että koulutusalakohtaisissa kuvioissa on
mukana myös maakunnan ulkopuolisia alueella kouluttavia oppilaitoksia sekä Valkealan kristillisen kansanopiston ammatillinen
koulutus.
Lähde: www.vipunen.csc.fi
53
Kuvio 14. Työttömien osuus ammatillista oppilaitoksista valmistuneista % koko
maassa 2009-2011 viiden vuoden kuluttua valmistumisesta
Lähde: Vipunen/Tilastokeskus
18
16
14
12
10
8
13
11
9
6
4
2
2009
16
7
8
5
9
101011
87
2010
12
11 11 10
9
11
99
11
99
65
2011
4
121
0
Vertailu koko maan tilanteeseen osoittaa Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työttömyyden viiden vuoden kuluttua valmistumisesta koko maata heikommaksi. Alakohtaiset erot ovat samansuuntaisia kuin koko maassa keskimäärin, paitsi, että luonnonvara-alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta
valmistuneiden työttömyys on Kymenlaaksossa koko maan keskiarvoa vähäisempi.
Vipunen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella työttömyysastetta myös tutkintonimikkeittäin. Jos vuoden
2011 tilanteessa otetaan huomioon sekä vuosi että viisi vuotta sitten valmistuneet, seuraavat tutkinnot
kuuluvat työllisyydeltään parhaisiin (suluissa työttömyysprosentti viisi vuotta sitten valmistuneilla): lastinkäsittelyala (0 %), lähihoitaja (2 %), merkonomi (7 %), lentokoneasentaja (7 %), maatilatalous (8 %), koulunkäyntiavustaja (10 %) ja artesaani (11 %). Työttömyysasteeltaan heikoimpiin kuuluivat talotekniikka (21
%), sähköala (20 %), rakennusala (19 %), paperiteollisuus (17 %), puuala (16 %) ja matkailuala (15 %). Lähellä keskimääräistä työttömyysastetta (12 %) olivat kone- ja metalliala, autoala, catering, hotelli- ja ravintolaala, laitoshuoltaja ja merenkulku. Yksityiskohtaisemmat tiedot ovat liitteessä 2.
Vaikka valmistuneiden työllisyys kaiken kaikkiaan on 2010-luvun alussa heikkoa, näyttävät palvelualat työllistäneen paremmin kuin tekniikan alat. Koulutusalakohtaisesta tarkastelusta (kuviot 3 ja 4) ilmenee, että
erityisesti viisi vuotta sitten valmistuneiden ryhmässä myös muutos kolmen vuoden aikana näyttäisi positiivisemmalta kuin tekniikan koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysala on omaa luokkaansa työttömyyden ollessa
kaikissa valmistumisryhmissä hyvin vähäistä. Vertailun vuoksi voi todeta, että Kymenlaakson ammattikor54
keakoulussa valmistuneiden työttömyysaste kyseisinä vuosina on vain 7 % - 9 %, joten korkeamman asteinen koulutus näyttää työllistävän Kymenlaaksossa, kuten koko maassakin, paremmin kuin toisen asteen
ammatillinen koulutus.
25
Kuvio 15. BKT:n muutos ja Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista
valmistuneiden työttömyys % 2009-2010 valmistumisajankohdan mukaan
20
15
22
10
5
3 2,6
10,2
1,5
14
10 12
16
12 14
16 18
2010
2011
0
-5
BKT Suomi
-8,3
BKT Kym
-10,3
2009
5v
3v
1v
-10
-15
Lähteet: Tilastokeskus. Kansantalous. BKT markkinahintaan 2000 – 2013, Tilastotietoja Kymenlaaksosta. BKT markkinahintaan Kymenlaaksossa 2000 – 2011. Kymenlaakson Liitto sekä www.vipunen.csc
Suomen bruttokansantuotteen muutoksen ja Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden
työttömyysasteen vertailu osoittaa, että bruttokansantuotteen heikko kehitys näyttää nostavan enemmän
vuosi sitten valmistuneiden työttömyyttä kuin kolme tai viisi vuotta sitten valmistuneiden. Koulutusaloittain
tarkastellessa näyttää suhdannetilanne vaikuttavan Kymenlaaksossa erityisesti kulttuurin sekä tekniikan ja
liikenteen koulutusalalta valmistuneiden työllisyyteen. Yhteiskunta- ja liiketalouden koulutuksesta sekä
matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksesta valmistuneilla yhteys ei ole yhtä selvää.
Arvioivat johtopäätökset:
-
Lamasta huolimatta pitkän tähtäyksen työllisyyskehitys osoittaa, että Kymenlaakson ammatillisten koulutustarjontaa tulisi painottaa nykyistä voimakkaammin uusia työpaikkoja tarjoaville osaamisaloille ja
tukea siirtymistä työelämään oppilaitos- ja oppisopimuskoulutuksen yhdistävällä 2+1 –mallilla (2 vuotta koulussa, 1 vuosi oppi- tai koulutussopimuksella) sekä pk-yrittäjyyteen uusilla oppimismalleilla. Esi-
55
merkkinä hyvästä toimintatavasta ovat mm. Kouvolan seudun ammattiopiston uuden energian koulutus- ja kehittämisyksikkö BioSampo ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE-malli.88
7.2.Koulutustarjonnan päällekkäisyys tai täydentävyys
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonnan päällekkäisyyttä voi pitää vähäisenä. Haastattelujenkaan perusteella sitä ei pidetä ongelmallisena. Etelä- Kymenlaakson ammattiopistossa ja Kouvolan
seudun ammattiopistossa molemmissa ovat keskeiset ammattiopistojen koulutusohjelmat tarjolla. Aiemmin esitetty opiskelijavirtatarkastelu osoitti, että opiskelijaliikenne etelän ja pohjoisen välillä on vähäistä,
kuten työmatkaliikkuvuuskin. Kummassakin suuressa ammattiopistossa on valtakunnallisia erityisaloja.
Sellaisia ovat Etelä-Kymenlaaksossa merenkulku ja Kouvolassa rautatiealan koulutus, joka on siirretty kilpailuneutraliteettisäädösten täyttämiseksi erilliseen Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus osakeyhtiöön. Kouvolan seudun ammattiopistossa datanomi (peliala), helikopteriasentajakoulutus, turvallisuusalan perustutkinto ja osin kulttuurialan koulutus (mm. sisustaja) edustavat valtakunnallista tarjontaa. Harjun oppimiskeskus edustaa hevostalouden ja puutarhatalouden kouluttajana kokonaan valtakunnallista koulutustarjontaa.
Näyttötutkintojen järjestämisoikeudet ovat maakunnan oppilaitoksissa melko keskittyneitä. Ainoastaan
sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon näyttötutkintojen järjestämisoikeudet ovat kaikilla kolmella alan koulutusta antavilla oppilaitoksilla. EteläKymenlaakson ammattiopistolla ja Kouvolan ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella on lisäksi molemmilla
kone- ja metallitekniikan perus- ja ammattitutkintojen sekä rakennusalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisoikeuksia.
Merkittävin päällekkäisyys on Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston aikuiskoulutuksen välillä. Kummallakin on hotelli-, ravintola- ja cateringalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon näyttötutkintojen järjestämisoikeus.
Aikuiskoulutuskeskus on aloittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen, jonka
näyttötutkinto järjestetään Koulutuskeskus Salpauksessa, vaikka Kouvolan seudun ammattiopistolla on
kyseisen näyttötutkinnon järjestämisoikeus. Kumpikin järjestää myös maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta.
Päällekkäisyyden vähäisyydestä huolimatta koulutuksen vetovoima- ja valmistuneiden työllistyminen voisivat antaa aihetta harkita tiettyjen koulutusten keskittämistä, koska uusi rahoitusmalli voi vaikeuttaa tällais-
88
Ruohonen, S.& Mäkelä-Marttinen, L. 2009. Kohti Oppimisen ja Osaamisen Ekosysteemiä. LCCC. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja A Oppimateriaali Nro 24.
56
ten koulutusten ylläpitämistä rahoituksen perustuessa suoritettujen tutkintojen määriin ja osin työllistymiseen.
Kone- ja metallitekniikan koulutusta annetaan kaikissa kolmessa tekniikan koulutusta antavassa oppilaitoksessa.
Käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksesta valmistuneiden työllisyys on Haminasta valmistuneilla heikko,
mutta Kouvolasta valmistuneilla huomattavasti parempi. Koulutuksen vetovoima on sekä Haminassa että
Kouvolassa ammatillisen koulutuksen keskitasoa. Koko käsi- ja taideteollisuusalan keskittäminen Kouvolaan
parantaisi edellytyksiä mitoittaa koulutusta paremmin työllisyystilanteen mukaan ja käyttää taloudellisemmin koulutuksen resursseja. Haminassa on kuitenkin maakunnan ja maan keskiarvoa suurempi ammatillisen koulutuksen vetovoima, joten lakkaavan koulutuksen tilalle tulisi harkita lähihoitajakoulutusta, joka on
eräs niistä aloista, joilla ennusteiden mukaan on tulevaisuudessa työvoiman lisätarvetta.
TAULUKKO 13. Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopistoista kone- ja metallialan sekä käsi- ja
taideteollisuusalan vuosina 2004-2006 valmistuneiden sijoittuminen 2009-2011.
Käsi- ja taideteollisuus
Ekami
KSAO
Yhteensä
Kone- ja metalli
Ekami
KSAO
Yhteensä
Päätoimisia
työllisiä
15 44,1 %
35 44,3 %
50 44,2 %
Työllisiä
opiskelevia
8 23,5 %
15 19,0 %
23 20,4 %
Päätoimisia Työttömiä
opiskelijoita
1 3,0 %
5 14,7 %
15 19,0 %
8 10,1 %
16 14,2 %
13 11,5 %
Muu
Ulkomailla
Yhteensä
5 14,7%
5 6,3 %
10 8,8 %
1 1,3 %
1 0,9 %
34
79
113
97 77,6 %
74 62,7 %
171 70,3 %
6 4,8 %
7 5,9 %
13 5,3 %
12 9,6 %
4 3,4 %
16 6,6 %
1 0.8 %
5 4,3 %
6 2,6 %
9 7,2 %
28 23,7 %
37 15,2 %
125
118
243
Tilasto kattaa opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sisältäen myös oppisopimuskoulutuksen pohjalta suoritetut.
Lähde: www.vipunen.csc.fi
Taulukon aineiston opiskelijat ovat valmistuneet ennen nykyistä lamaa, mutta heidän työllistymistään tarkastellaan viiden vuoden kuluttua valmistumisesta lamavuosina 2009-2011, jolloin toisaalta vakiintumisen
työelämään tulisi olla ainakin osin toteutunut.
Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa annetaan myös metallialan koulutusta, mutta vuosina
2004-2006 perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllisyystietoja viiden vuoden
57
kuluttua valmistumisesta eli vuosilta 2009-2011 ei Vipusesta löydy. Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä toinen, kun aikuiskoulutuskeskus toteuttaa kone- ja metallitekniikan perustutkintoa nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) puitteissa.
Käsi- ja taideteollisuuden alalta Haminasta (Ekami) ja KSAO:sta valmistuneista työllisten osuus työlliset
opiskelijat mukaan lukien on noin kaksi kolmannesta, mutta on alhaisempi kuin kone- ja metallialalla, jossa
vastaava osuus on 70 % ja koko Kymenlaakson ammatillisessa koulutuksessa 72 %. Ryhmä muu sisältää
työelämän ulkopuolella eri syistä olevia, jotka eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet olevansa työttömiä. Ryhmä
voi sisältää piilotyöttömiä, jotka eivät aktiivisesti hae töitä. Jos työttömät ja ryhmä muu lasketaan yhteen,
Haminasta valmistuneista kyseiseen ryhmään kuuluu 29 % valmistuneista, Kouvolassa 16 %. Kouvolan parempi tilanne johtuu yksinomaan suuremmasta päätoimisten opiskelijoiden osuudesta, mikä sekin voi kertoa työllistymisvaikeuksista, mutta toisaalta siitä, että koulutus on antanut paremmin valmiuksia päästä
jatko-opintoihin. Käsi- ja taideteollisella alalla toisen asteen koulutus antaa paremmat valmiudet jatkoopintoihin ammattikorkeakoulussa kuin lukiokoulutus. Yhteys ammattikorkeakoulun toimintaan on selvä
alan vahvuus Kouvolassa. Näillä perusteilla käsi- ja taideteollisen koulutuksen supistaminen ja keskittäminen Kouvolaan veneenrakentajan ammattitutkintoa lukuun ottamatta olisi perusteltua.
Lakkaavan käsi- ja taideteollisen koulutuksen tilalle tulisi harkita lähihoitajakoulutusta. Sen työllisyystilanne
on hyvä ja tasapainossa ELY-keskusten ammattibarometrinkin mukaan Haminan-Kotkan seutukunnalla.89
Kone- ja metallialalla työllisyydessä ja työttömyydessä on huomattava ero Ekamin ja KSAO:n välillä siten,
että Ekamista valmistuneiden työllisyys on selvästi parempi ja työttömyys oleellisesti alhaisempi kuin
KSAO:sta valmistuneilla. Myös tuore ELY-keskusten ammattibarometri 3/2014 kertoo, että KotkanHaminan seutukunnassa metallialan ammattihenkilöiden kysyntä ja tarjonta on tasapainossa, mutta Kouvolan seutukunnassa metallialan ammattihenkilöistä on ylitarjontaa.90 Näillä perusteilla kone- ja metallialan
koulutuksen keskittäminen hakijavetovoimaltaan epävarmana ja kalliita kalustoinvestointeja vaativana voisi
olla perusteltua. Kotkaan keskittämistä puoltaisi alan parempi työllisyys , josta on näyttöä sekä pitkällä että
lyhyellä tähtäyksellä ja yritysten kanssa yhteinen oppimisympäristö Primus High Tech Oy. Lisäksi Kotkan-
89
ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014. Perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain.
90
ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014. Perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain.
58
Haminan seutukunnassa teknologiateollisuuden työpaikkoja on enemmän, ja sen osuus kaikista työpaikosta
on suurempi kuin Kouvolan seutukunnassa. 91
Eräs ongelma keskittämisessä on, että vetovoimaltaan heikot koulutukset rekrytoivat vetovoimaisempia
koulutuksia vahvemmin lähiseudulta, jolloin koulutuksen lakkauttaminen Kouvolasta voisi vaikeuttaa yritysten työvoiman saantia. Lisäksi alan koulutukseen investoidaan parhaillaan Kouvolassa. Koulutuksen vetovoima on ollut myös parempi Kouvolassa (Kuusankoskella) kuin Kotkassa ja Haminassa. Kaakkois-Suomessa
teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys on vuosina 2005-2014 ollut koko maan teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitystä positiivisempi. Teknologiateollisuus vastaa 22 %:sta KaakkoisSuomen viennistä ja 31 %:sta alueen teollisista investoinneista. Kaakkois-Suomen teknologiateollisuus on
myös koko maan teknologiateollisuutta pk-yritysvaltaisempaa päätellen siitä, että alueen osuus alan työpaikoista ja työvoimasta on suurempi kuin osuus koko maan liikevaihdosta. 92 Myös VATT:n tuoreen ennakoinnin perusuralaskelman mukaan alan työpaikkojen määrä Kymenlaaksossa pysyy ennallaan lähivuosina
ja poistuman osuus työvoimasta on noin 50 % vuodesta 2009 vuoteen 2025. 93
Edellisistä tarkasteluista seuraa, että koulutusmäärien pitäminen vähintään nykytasolla maakunnassa on
tarpeen työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tuoreen Kymenlaakson Liiton ja VATT:n ennakointilaskelman
mukaan tarjonnassa voisi olla jopa lisäystarvetta riippuen siitä, millä tavoin koulutettuun työvoimaan toimialojen vajaus kohdistuu.
Kolmas pohdinnan kohde voisi olla keskittää Kymenlaakson luonnonvara-alan koulutus Harjun oppimiskeskukseen, jossa on pelto- ja metsäpinta-alaa sekä opetustiloja runsaasti nykyistä laajemmallekin koulutustoiminnalle. Luonnonvara-alan koulutuksen vetovoima Anjalassa on heikko, viime vuosina 0,4 – 0,5 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Ratkaisua puoltaisi myös pienestä opiskelijamäärästä (vuonna 2013 noin
90) johtuva korkea yksikkökustannusten taso erityisesti kiinteistökustannuksissa. Toisaalta kiinteistökustannukset jäänevät joka tapauksessa ainakin osin koulutuksen järjestäjän rasitteeksi, vaikka toiminta siirtyisikin muualle.
Yksikön yhteydessä toimiva BioSampo on kuitenkin uusiutuvan energiaosaamisen kouluttajana ja kehittäjänä ainutlaatuinen koko maakunnassa, joten yksikkö sinällään puoltaa maaseutuyrittäjien koulutuksen jat-
91
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seutukuntakohtaisten vuoden 2011 työpaikkatietojen mukaan Haminan-Kotkan
seutukunnassa on noin 1500 teknologiateollisuuden työpaikkaa (alueella työssä käyvä väestö), mikä on 45 % seutukunnan työpaikoista ja Kouvolan seutukunnassa noin 1300 työpaikkaa, mikä on 35 % seutukunnan työpaikoista.
92
Teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014. Teknologiateollisuuden alitoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien perusteollisuus ja tietotekninen
ala.
93
Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Perustuu VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan
syyskuulta 2014.
59
kamista näiltä osin Anjalassa ja suuntaamista uusiutuvan energian laajenevaan käyttöön maatiloilla ja pienenergiayrittäjyyteen maatalouden sivuelinkeinona.
Työllisyyssyistä rakennusalan melko laajan koulutuksen mitoitusta Kymenlaaksossa voisi arvioida sekä määrällisesti että sisällöllisesti. VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan pohjautuva Kymenlaakson työvoiman
tarpeen ja tarjonnan vajaus 2010-2012 rakentamisen toimialalla on kuitenkin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen jälkeen suurin, ja myös työnantajahaastattelun mukaan olisi pikemminkin lisätarvetta.94
Eräissä tapauksissa on näköpiirissä, että ammattiopistojen antama koulutus ei sellaisenaan riitä antamaan
kilpailukykyistä ammattiosaamista, vaan yritykset kouluttavat tarvittavat työntekijät itse. Nuorisotakuun
toteuttaminen ja siihen liittyvä yhteishaun muutos, jossa ensikertalaiset on asetettava etusijalle, tekee tilanteen entistä haasteellisemmaksi. Eräänä ratkaisuna ongelmaan voisi olla ns. 2+1 –mallin laajentaminen
eli opintojen loppuvaiheen suoritus oppi- tai koulutussopimuksena. Suomen Yrittäjät on toivonut oppisopimusoppilaan palkkauksen irroittamista työehtosopimuksista siten, että oppilaalle voitaisiin maksaa palkkaa osaamisen mukaan ja nostaa sitä osaamisen edistyessä. Palkallinen työssäoppiminen oppisopimuskoulutuksessa on epäilemättä motivaatiotekijä opiskelijalle, mutta sinänsä olisi toivottavaa, että työmarkkinaosapuolet pystyisivät löytämään uusia ratkaisuja työmarkkinoille tulevan nuoren työhönpääsyn edistämiseksi ja kilpailukykyisen palkkauksen toteuttamiseksi ilman, että se kuitenkaan johtaa halpatyövoiman käyttöön.
Arvioivat johtopäätökset:
-
Haminan käsi- ja taideteollisuuden koulutus tulisi lopettaa ja mitoittaa Kouvolan seudun ammattiopiston kulttuurialan koulutus vahvemmin alan työllisyysnäkymien pohjalta. Tilalle Haminaan voitaisiin harkita lähihoitajakoulutusta.
-
Kone- ja metallitekniikan koulutuksen keskittäminen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoon olisi perusteltua seutukunnittaisen työllisyyden ja työpaikkajakautuman perusteella. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen metallialan aikuiskoulutuksen tulevaisuus tulisi selvittää samassa yhteydessä.
Aikuiskoulutuskeskuksen metallialan koulutuksen painottuminen yrityksiä palvelevaan hitsauskoulutukseen ja hitsaajien pätevyyskokeisiin sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaiseen aikuiskoulutukseen merkitsee, että sen toiminta painottuu eri tavalla kuin ammattiopistoissa ja voi näin ollen puoltaa sen jatkamista tutkintotavoitteisen nuorten koulutuksen keskittämisestä huolimatta.
94
Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Perustuu VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan
syyskuulta 2014.
60
-
Kouvolan seudun ammattiopiston maatalousyrittäjäkoulutuksen siirtoa Harjun oppimiskeskukseen tulisi
selvittää ottamalla kuitenkin huomioon uusiutuvan energian koulutuksen toteutusedellytykset Anjalassa
-
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näyttötutkintoon valmentava koulutus Kouvolassa tulisi keskittää Kouvolan seudun ammattiopistoon, jossa on myös näyttötutkinnon järjestämisoikeus
-
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston tulisi selvittää,
onko perusteita toteuttaa molemmissa hotelli-, ravintola- ja cateringalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Perusteena työnjaolle voisi olla näyttötutkinto-osaaminen asianomaisella alalla.
-
Työnjaon tarkasteluun ja siitä seuraaviin toimenpiteisiin Kouvolassa velvoittaa lausunnolla olevan lakiesityksen 9a §:n perusteluteksti, jonka mukaan samaa koulutusta ei ole koulutuksen laatu, vaikuttavuus
ja tuloksellisuus huomioiden lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta.95
7.3. Koulutuksen taloudelliset edellytykset
Uusia järjestämislupia myönnettäessä keskeiseksi arviointitekijäksi tulevat nousemaan koulutuksen taloudelliset edellytykset pitkällä tähtäyksellä tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu
merkittävästi suorituksiin ja tuloksiin pohjautuvaksi ja samanaikaisesti koulutuksen rahoitusta leikataan
osana kestävyysvajeen aiheuttamia toimenpiteitä.
Taloudellisia edellytyksiä tarkastellaan seuraavassa oppilaitosten kustannusrakenteen, oppilaitosten tulorakenteen, oppilaitoksen liikevaihtoon suhteutetun nettotuloksen, maksullisen palvelutoiminnan merkityksen, tutkintotuotostehokkuuden ja rahoituselementtinä merkitykseltään kasvavan vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkintojen tai osatutkintojen määrän muodostaessa uudessa ammatillisen peruskoulutuksen
rahoitusmallissa 44,1 % koko rahoituksesta ja lisäkoulutuksen rahoituksessa 61 % tutkintojen tuotostehokkuudella maan muihin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna tulee olemaan ratkaisevan suuri merkitys.
Käsitteellisesti moniulotteista ja vaikeasti arvioitavaa vaikuttavuutta on tarkoitus tarkastella uudessa rahoitusmallissa operationaalisesti nykyisillä tuloksellisuusrahoituskriteereillä sekä opiskelijapalautteen ja myöhemmin käyttöön otettavan työelämäpalautteen perusteella.
95
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
61
Ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen kustannuskehitys vuosina 2006-2012
Seuraavassa on tarkasteltu Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen reaalista opiskelijakohtaista kustannuskehitystä vuosina 2006-2012. Tarkastelussa on mukana vain oppilaitosmuotoinen yksikköhintarahoitteinen ammatillinen peruskoulutus. Kun oppilaitosten rahoitus koostuu pääosin valtiovallan sääntelemästä valtion ja kuntien yksikköhintarahoituksesta, kustannuskehitys kuvaa lähinnä julkisen rahoituspanoksen muutosta. Vuodesta 2012 alkaen ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vaikutus näkyy alenevana trendinä kaikissa oppilaitoksissa.
Kuvio 16. Kymenlaakson ammtillisten oppilaitosten oppilaitosmuotoisen ammatillisen
peruskoulutuksen kustannukset €/opiskelija vuoden 2013 rahanarvossa. Deflaattorina
Tilastokeskuksen rahanarvokerroin.
20000
18000
16000
14000
12000
10000
Ekami
8000
6000
Harju
4000
KSAO
2000
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Ekami
8505
9465
10140
10834
11340
10796
10701
Harju
16604
16068
17067
15851
17490
17176
16898
KSAO
8561
9740
9411
9030
10566
10913
10684
Lähteet: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Opetustoimen kustannussovellus 2012. Ammatillinen peruskoulutus. Raportti KO21.
www.vos.uta.fi; SVT. Rahanarvokerroin 1860-2013. www.stat.fi.
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön kustannussovelluksessa oleva ammatillisen peruskoulutuksen aineisto on liian suppea
vertailuun.
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kustannusrakenteet
Oppilaitosten kustannusrakenteet opetus- ja kulttuuritoimen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusraporttien mukaan selviävät seuraavista kuvioista. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kustannusrakennetiedot vastaavassa tilastossa koskevat vain 30 opiskelijan suuruista maahanmuuttajien ammatil-
62
liseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, joten tieto ei ole vertailukelpoinen.
Kuvio 17. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen
peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013
opetus
1145
426
47
594
1472
801
kiinteistöt
poistot
6097
majoitus
opiskelijaruokailu
yhteiset toiminnot
järjestäjän hallinto
Kuvio 18. Harjun oppimiskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen
kustannukset/opiskelija 2013
opetus
2348
1272
502
1045
868
kiinteistöt
6209
poistot
majoitus
4105
opiskelijaruokailu
yhteiset toiminnot
järjestäjän hallinto
Kuvio 19. Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen
peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013
opetus
481
21
258
1659 34
kiinteistöt
5921
poistot
2728
majoitus
opiskelijaruokailu
yhteiset toiminnot
järjestäjän hallinto
Kustannusrakennetilastot ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastoista. 96Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston kustannusrakenteet ovat varsin lähellä toisiaan. Opetuksen
96
Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. raportti K02Z6OSD.
63
opiskelijakohtaiset kustannukset ovat varsin lähellä toisiaan eikä Harjun oppimiskeskuksen pienuuskaan
näytä niitä merkittävästi nostavan.
Harjun oppimiskeskuksen kustannusrakenne poikkeaa muista erityisesti kiinteistökustannusten, opiskelijaruokailun sekä yhteisten toimintojen osalta, mikä johtuu oppilaitoksen sisäoppilaitosluonteesta. Järjestäjän
hallinnon kustannukset ovat kaupunkiorganisaatioon kuuluvassa Kouvolan seudun ammattiopistossa muita
pienemmät.
Harjun oppimiskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston kiinteistökustannukset ovat EteläKymenlaakson ammattiopistoa korkeammat johtuen Kouvolan seudun ammattiopistossa kaupungin perimän vuokran pääomakorvauksesta, jonka osuus on 1674 euroa/opiskelija. Harjun kustannuksia nostaa
laaja rakennuskanta. Kustannusrakenteiden vertailuun liittyy monia ongelmia, joita ovat mm. yhteisten
kustannusten kirjausten tarkkuus, kaupunkiomistajan perimä sisäinen vuokra ja poistojen vertailukelpoisuus.
Lisäselvityksen saamiseksi kiinteistökustannuksista tarkastellaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraporttien pohjalta tarkemmin.
TAULUKKO 14. KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN
TILAT 2013
Ekami
Harju
KSAO
Omat
tilat m2
Kustannukset
€/m2/vuosi
50414
11498
55653
67
82
102
josta
pääomakorvaus
71
Vuokratilat
m2
Kustannukset
€/m2/vuosi
Yhteensä
m2
Kustannukset
€/m2/vuosi
Tilat
m2/opiskelija
1087
225
6989
109
51501
11498
62642
71
82
103
21
50
27
Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Tilasto K02T6OSA.
Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa on tiloja kesäkuussa 2015 valmistuvan uuden
kiinteistön jälkeen 14 985 m2. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten yhteenlaskettu tilojen
määrä on siten 132 550 m2.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraportti K02C3SA tarjoaa mahdollisuuden vertailla koulutusaloittain
oppilaitosten kustannuksia valtakunnalliseen vertailuryhmään. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto alittaa
koulutusaloilla pääsääntöisesti valtakunnallisen vertailuryhmän tason kaikissa kustannuksissa. Harjun oppimiskeskuksen opiskelijakohtainen opetuskustannus on noin 30 % alle vertailuryhmän tason, kiinteistökustannus erityisesti henkilökustannusten osalta noin 50 % yli, mutta kokonaiskustannus jää selvästi alle vertai64
luryhmän tason. Kouvolan seudun ammattiopisto ylittää useilla aloilla erityisesti kiinteistökustannuksissa
valtakunnallisen vertailuryhmän tason. Huomattavan suuri ylitys on luonnonvara-alalla, jossa ylitys on yli
100 %. Opetuskustannuksissa liiketalouden ala ylittää vertailuryhmän tason, sosiaali- ja terveysala puolestaan alittaa.
Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa opetustuntien määrä on pysynyt 2006-2012 ennallaan, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut. Suoritettujen opintoviikkojen määrä on kasvanut opiskelijamäärää enemmän.
Tämäkin kuvastaa tehokkuuden paranemista. Kiinteistökulut opiskelijaa kohti ovat kasvaneet merkittävästi,
vaikka tilojen määrä on puolittunut. Yhteisten toimintojen opiskelijakohtaisissa kustannuksissa on tapahtunut huomattava kasvu.
Harjun oppimiskeskuksessa opetustuntien lukumäärä on kaudella 2006 -2012 alentunut opiskelijamäärän
pysyessä ennallaan, mutta suoritettujen opintoviikkojen määrä on kasvanut. Tämän voisi tulkita tehokkuuden paranemiseksi. Sen sijaan kiinteistökuluissa on tapahtunut huomattava kasvu huoneistopinta-alan voimakkaasti kasvaessa.
Kouvolan seudun ammattiopistossa opiskelijakohtaisten kustannusten kasvu 2006-2012 on ollut suhteellisesti sama kuin Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa, mutta painottuu hieman eri tavalla. Suhteellisesti
suurin kasvu on tapahtunut vuokrien pääomakorvauksissa, mikä selittää lähes kokonaan kiinteistökustannusten nousun. Opetustuntien määrä on Kouvolan seudun ammattiopistossa pysynyt ennallaan opiskelijamäärän pienestä kasvusta huolimatta.
Kaikissa tarkastelluissa ammatillisissa oppilaitoksissa kiinteistökulujen, osin myös yhteisten toimintojen
kulujen kasvu näyttää aiheuttaneen merkittävimmän kustannuspaineen. Itse opetustoiminnan opiskelijakohtaisten kustannusten kasvu on ollut Kouvolan seudun ammattiopistoa lukuun ottamatta jonkin verran
pienempää ja näiltä osin tehokkuuden kasvua kuvaavaa. Yhteisten toimintojen kulujen kasvu heijastaa lisääntyneitä opiskelijapalveluiden tarpeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ammatillisen lisäkoulutuksen kustannusrakenne selviää seuraavasta taulukosta.
65
TAULUKKO 15. KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN AMMATILLISEN LISÄKOULUTUKSEN KUSTANNUSRAKENNE VUONNA 2013 OPISKELIJATYÖVUOTTA KOHTI.
Opetus ja
tutkinnot
Kiinteistöt
ja poistot
Yhteiset
toiminnot
ja hallinto
Yhteensä
Ekami
€/otv
5667
Ekami
%
58,0
Harju
€/otv
8995
Harju
%
85,3
Kvlakk
€/otv
8878
Kvlakk
%
65,6
KSAO
€/otv
9970
KSAO
%
65,0
1884
19,3
619
5,9
1894
14
2713
17,7
2226
22,8
937
8,9
2767
20,4
2665
17,4
9777
100
10551
13539
100
15348
100
100
Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K14K7SX
TAULUKKO 16. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN KUSTANNUSRAKENNE PERUS- JA LISÄKOULUTUKSESSA
VUONNA 2013 KYMENLAAKSON AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA
Opetus
Kiinteistöt ja
poistot
Opintosos.
edut
Hallinto
ja yhteiset toiminnot
Yhteensä
Ekami peruskoulutus
€/opisk
KSAO peruskoulutus
€/opisk
Ekami peruskoulutus %
KSAO peruskoulutus %
Ekami
lisäkoulutus €/opisk
KSAO
lisäkoulutus €/opisk
Ekami
lisäkoulutus %
KSAO
lisäkoulutus %
3174
38
4241
29
65,2
0,8
78,1
0,5
1924
37
2160
27
60,8
1,2
69,7
0,9
535
399
11,0
7,4
79
198
2,6
6,4
1121
762
23,0
14,0
1117
714
35,4
23,0
4868
5431
100
100
3164
3099
100
100
Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K13C3SD.
Työnantajille maksetut koulutuskorvaukset sisältyvät opetuskustannuksiin. Oppisopimuskoulutuksen kustannukset Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa ovat olleet vuonna 2013 maan keskiarvoa alemmat,
mistä syystä erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimuskoulutus on tuottanut ylijäämää. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijakohtainen kustannus on noin puolet oppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksista. Lisäkoulutuksessa tilanne on ollut viime vuosina heikompi jopa alijäämäinen, vaikka vuonna
2013 onkin oltu hieman plussan puolella. Hallinnon ja yhteisten toimintojen kustannukset saattavat tuntua
suurilta, mutta ne ovat Kymenlaaksossa alle koko maan keskiarvon ja johtuvat siitä, että oppisopimuskoulu-
66
tuksessa oppisopimustoimisto hoitaa vastaavia tehtäviä kuin oppilaitokset oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. 97
Karkeasti arvioiden yhden oppilaitosmuotoisen peruskoulutusvuoden korvaaminen oppisopimuskoulutuksella voisi tuoda Kymenlaaksossa noin 7 miljoonan euron suuruisen säästön, mikä on noin 10 % nykyisestä
opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoituksesta maakunnassa.98 Se voisi huomattavalta osin korvata tarvittavat ammatillisen koulutuksen rahoitussäästöt. Samaan tavoitteeseen voidaan osittain päästä
uuden tutkintojärjestelmän mukaisilla joustavilla opintoajoilla, joiden voi olettaa lyhentävän opiskeluaikaa.
Eri asia on, että näin suuren oppisopimuspaikkojen määrän löytyminen ei nykynäkymin ole realistista, vaan
edellyttäisi esimerkiksi Suomen yrittäjien esittämää järjestöjen kesken sovittavaa nykyistä joustavampaa
oppisopimusoppilaan palkkausta tai vastaavaa muuta palkkasubventiota yrityksille kohdentamalla uudelleen julkisista varoista maksettavia yritystukia. On myös selvää, että osalla opiskelijoista on henkilökohtaisista syistä vaikea saada oppisopimuspaikkaa, mutta sama ongelma on edessä valmistumisenkin jälkeen.
Tästä syystä tarvitaan työpajatoimintaa ja muita tukitoimia työllistymiskynnyksen ylittämiseen.
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten tulorakenne
Seuraavalla sivulla tarkastellaan Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten tulorakennetta. Tulorahoitus-
rakennetilastojen lähteinä ovat oppilaitosten antamat tiedot sekä Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus K92MPTN6OS.
97
98
Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S.
Noin 4000 peruskoulutusopiskelijaa x 1/3 x 5000 € = 6,6 miljoonaa euroa.
67
Kuvio 20. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston
tulorahoitusjakautuma % keskimäärin 2011-2014
OKM
10,4
2,2
11,6
TEM
75,8
Hankerah
Työnant, opisk, muut
Kuvio 21. Harjun oppimiskeskuksen tulorahoitusjakautuma
% keskimäärin 2011-2014
OKM
13,3
0,3
TEM
Hankerah
86,3
Työnant, opisk, muut
Kuvio 22. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen
tulorahoitusjakautuma % keskim. 2011-2014
22
29,6
OKM
TEM
Hankerah
1,9
46,5
Työnant, opisk, muut
Kuvio 23. Kouvolan seudun ammattiopiston
tulorahoitusjakautuma
% keskimäärin 2011-2014
OKM
15,53,6
TEM
Hankerah
89,9
Työnant, opisk,
muut
68
Harjun oppimiskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston tulorakenteet ovat samankaltaiset koostuen
lähes 90 %:sti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta. Kouvolan seudun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen päärahoitus tulee lähes 50 %:sti työvoimakoulutuksesta, jonka osuus on merkittävä myös EteläKymenlaakson ammattiopistossa eli noin 10 %. Viimeiseen ryhmään sisältyy työnantajien rahoitusta, opiskelijamaksuja ja muuta maksupalvelutuloa, jonka rakennetta on tarkasteltu aiemmin. Muu kuin työvoimahallinnolle tapahtuva koulutuksen myynti kattaa noin viidenneksen Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja noin 4 % Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston tulorakenteesta.
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulos liikevaihdosta
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulosta tarkastellaan seuraavassa samalla tavalla, jota opetus- ja kulttuuriministeriö käytti ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvioinnissa. Nettotulos on oppilaitoksen kannattavuuden tunnusluku, jolla tarkoitetaan tilikauden voittoa tai tappiota ennen tilinpäätössiirtoja.
Liikevaihtoon lasketaan koko tulorahoitus sisältäen opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoituksen,
alv-kompensaation, avustustuotot ja muut tuotot. Ministeriö piti ammattikorkeakoulujen toimilupaarvioinnissa tyydyttävänä 2 %:n nettotulosta liikevaihdosta. Vuonna 2012 ammattikorkeakoulujen neetotuloksen mediaani oli 3,9 % liikevaihdosta, ja mediaani alenee ammattikorkeakoulujen tulosennusteiden
mukaan säästötoimien johdosta 1,3 %:iin liikevaihdosta vuoteen 2018 mennessä. 99
Kuvio 24. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulos %
liikevaihdosta 2011-2018
10
8
6
4
Ekami
2
Harju
0
-2
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
Ekami
1,6
1,6
2,5
1,5
2
2
2
2
Harju
3,5
8,5
2,4
0,7
Kvlakk
0,8
-0,7
2,4
2,3
4,2
4,8
4,4
KSAO
0,4
0,6
-0,7
0,4
Kvlakk
KSAO
Lähde: Oppilaitosten antamat tilinpäätöstiedot 2011-2013, talousarviotiedot 2014 ja ennuste 2015-2018.
99
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten taloudelliset selvitykset ja Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntäminen. Muistio 2.12.2013.
69
Harjun oppimiskeskuksen, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen nettotulokset ovat olleet 2 %:n tuntumassa viime vuosina. Parhaimmalta näyttää kolmen kuluneen vuoden ajalta Harjun oppimiskeskuksen tilanne. Kouvolan seudun ammattiopiston nettotulos on jäänyt 2 %:n tason alle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus Kymenlaakson ammatillisille oppilaitoksille on vuoden 2013 tasossa
yhteensä noin 60-70 miljoonaa euroa, josta Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston kummankin osuus noin 30 miljoonaa euroa, Harjun oppimiskeskuksen osuus noin 4 miljoonaa
euroa ja Kouvolan seudun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen osuus noin 1,5 miljoonaa euroa. Jos rahoitusta leikataan vuoteen 2017 mennessä 20 %:lla, se merkitsee 11 miljoonan euron pudotusta. Uusi rahoitusmalli mahdollistaa toisaalta Kymenlaakson ammatillisille oppilaitoksille koko maan keskitasoa paremmilla tutkintosuoritteilla ja tuloksellisuudella osuuden kasvattamisen koko maan rahoituskokonaisuudesta. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten yhteenlaskettu nettotulos ei parhaimmillaankaan ole
ylittänyt 1,5 miljoonaa euroa viime vuosina.
Työllisyyden hoito voi tuoda uusia nuorten aikuisten osaamisohjelman kaltaisia lisäresursseja, mutta ne
eivät parantane tulorahoitusta ratkaisevasti. Työvoimakoulutuksen tai työnantajien rahoittaman koulutuksenkaan tulorahoitus tuskin on kasvussa. Oppilaitosten nettotulokset, jotka parhaimmillaan ovat olleet
vuosina 2011-2013 painuvat siten lähivuosina ilman kulujen leikkaamista miinuksen puolelle.
Ammatillisten oppilaitosten tehtävänä yleishyödyllisinä verovaroin toimivina laitoksina ei ole voiton tuottaminen. Terveenä periaatteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että ne pystyvät saamastaan vuotuisesta rahoituksesta säästämään sen verran, että niillä on investointivaraa sekä että nykyistä vahvemmin tuloksellisuuteen pohjautuvan rahoituksen vuotuinen vaihtelu ei tuota rahoituksen riittävyydessä ongelmia. Itsenäisinä oikeushenkilöinä toimivat oppilaitokset ovat eri asemassa kuin kaupungin organisaatioon kuuluvat
siten, että niiltä voi edellyttää hieman suurempaa nettotulosta kuin kaupungin organisaatioon kuuluvilta.
Toisaalta kun kunnat maksavat valtiolle valtionosuusjärjestelmässä laskennallista rahoitusosuutta ammatillisen koulutuksen kustannuksiin, olisi positiivista tulosta pidettävä kohtuullisena vaatimuksena myös kaupungin organisaatioon kuuluvalle oppilaitokselle. Ei ole kohtuullista, että kunta joutuisi ikään kuin toiseen
kertaan rahoittamaan toimintaa, jota se on jo kertaalleen laskennallisesti rahoittanut. Kuviossa esitetty
nettotulos ottaa huomioon jo investointivaran poistojen ja vuokra-arvojen pääomakorvauksen kautta, mutta ne tuskin ovat nykyisellään riittäviä tulevien investointien kattamiseen.
70
Kassan riittävyyden tyydyttävänä ohjearvona pidettiin ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvionnissa 45
päivää ja kriittisenä 30 päivää. Ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvionnissa kassan riittävyyden mediaani
kaudelle 2012-2018 oli 70 päivää.100
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kassan riittävyys oli vuosina 2012 ja 2013 seuraava:
TAULUKKO 17. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kassan riittävyys päivää vuosina 2012 ja 2013.
2012
51
211
197
Ekami
Harju
Kvlakk
2013
36
199
130
Kiristynyt taloustilanne näkyy kaikissa oppilaitoksissa kassan riittävyyden heikkenemisenä, mutta on kuitenkin vielä hyvällä tasolla. Kouvolan kaupungin yksikkönä toimivan Kouvolan seudun ammattiopiston talous
on osa kaupungin taloutta, joten vastaavaa tunnuslukua ei ole.
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten investoinnit vuosina 2011-2014
TAULUKKO 18. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rakennus- ja kalustoinvestoinnit keskimäärin
vuodessa 2009-2013
1000 euroa
Oppilaitos
Rakennusinvestoinnit
keskim. vuodessa
2009-2013
Kalustoinvestoinnit
keskim. vuodessa
2009-2013
Vuotuinen opiskelijavolyymi 2014
Rakennusinvestoinnit
keskim. vuodessa
2009101
2013/opisk.volyymi
Kalustoinvestoinnit
keskim. vuodessa
20092013/opisk.volyymi
Ekami
6 124
157
57102
5 211
11 549
425
118
162
271103
1 627
3867
257
1034
3706
8864
1600
600
50
1400
1300
100
500
200
70
200
173 735
71 238
189 400
900
400
Harju
Kvlakk
KSAO
Kymenlaakso
yht.
Koko maa
Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus K92K7S, K92J6OS sekä K92K7YO.
100
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntäminen. Muistio 2.12.2013.
Tarkastelutarkkuuden ja esityksen selkeystarpeen huomioon ottaen pyöristetty 100 000 euroille.
102
Vuonna 2014 rakennusinvestoinnit 5, 0 miljoonaa euroa.
103
Kalustoinvestoinneista vuosina 2009-2010 yhteensä 89 % koko kauden kalustoinvestoinneista.
101
71
Tarkasteltavien oppilaitosten investointitaso toimintavolyymiin verrattuna vastaa koko maan keskimääräistä tasoa ollen jopa hieman korkeampi kuitenkin painottuen enemmän rakennuksiin muihin investointeihin,
joihin kuuluvat poistonalaiset kalusto- ja aineettoman omaisuuden, kuten tietokoneohjelmien hankinnat.
Toimintavolyymiin suhteutetussa investointitasossa ei ole kokonaisuutena mainittavia eroja oppilaitosten
välillä, mutta Kouvolan seudun ammattiopiston kalustoinvestointitaso jää huomattavasti muiden alapuolelle. Ero olisi vieläkin suurempi, ellei tarkastelussa olisi vuosia 2009-2010, joihin Kouvolan seudun ammattiopiston kalustoinvestoinneista tarkastelukaudella keskittyy lähes 90 % ja jolloin siirto kuntayhtymältä
kaupungille oli juuri tapahtunut. Leasingrahoituksen käytön johdosta eri oppilaitosten kalustotilanteen vertailu tältä pohjalta on vaikeaa. Jos Kouvolan seudun aikuiskoulutuskeskuksen osalta otetaan huomioon
vuoden 2014 talousarvioon sisältyvä 5 miljoonan euron rakennusinvestointi, sen keskimääräinen investointivolyymi kaudelle 2009-2014 nousee noin 900 euroon/opiskelijavolyymi eli maan keskiarvoon.
Oppilaitosten omavaraisuusasteet104 ovat korkeat:
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
62 %
Harjun oppimiskeskus
88 %
Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 92 %
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen omavaraisuutta nostaa merkittävästi aikuiskoulutusrahasto. Ammattikorkeakoulujen keskimääräinen omavaraisuusaste oli toimilupahakemusten mukaan 68 %, ja se
paranisi niiden taloussuunnitelmien mukaan 74 %:iin vuoteen 2018 mennessä.
Oppilaitosten omistajayhteisöillä ei Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymää lukuun ottamatta ollut
pitkäaikaista lainaa.
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten opintosuoritustehokkuus
Uudessa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä tutkintojen ja tutkintojen osien määrä tulee olemaan eräs keskeinen rahoitustekijä.
Oppilaitosten kykyä menestyä uudessa suoritusrahoituksessa voi arvioida tarkastelemalla tuotettujen opintoviikkojen määrää opiskelijaa kohti. Toinen taloudellisuuteen liittyvä tekijä on opetustuntien määrä opiskelijaa kohti, joka osoittaa pitkälti opetuksen kustannustasoa.
104
Omavaraisuusaste on laskettu kuten ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusohjeissa on ohjeistettu: omavaraisuusaste on taseen oma pääoma+tilinpäätössiirtojen kertymä/taseen loppusumma – saadut ennakot.
72
Seuraavassa kuviossa on muodostettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastojen pohjalta opintosuoritustehokkuudelle tunnusluku jakamalla opiskelijaa kohti vuodessa suoritetut opintoviikot opiskelijaa kohti
käytetyllä opetustuntimäärällä. Tunnusluku osoittaa suoritettujen opintoviikkojen määrän käytettyä yhtä
opetustuntia kohti. Tilasto sisältää sekä opetussuunnitelma- että näyttöperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritetut opintoviikot, jotka oppilaitos on toteuttanut itse tai ostanut muilta koulutuksen
järjestäjiltä lukuun ottamatta hyväksi luettuja opintoviikkoja. Opetustunnit sisältävät opettajien ja opintoohjaajien lähiopetuksen, etäopetuksen ja monimuoto-opetuksen tunnit sekä työssäoppimisen ohjauksen ja
opinto-ohjauksen tunnit opetussuunnitelmaperusteisessa ja näyttötutkintoon valmentavassa koulutuksessa.
Tunnuslukuun vaikuttavat seuraavat tekijät:
-
keskeyttäminen ja läpäisy
-
tutkintojen suoritustapa opetussuunnitelma- ja näyttöperusteisena
-
opetusryhmän koko
Vaikka tunnusluku sinänsä on keinotekoinen, sen avulla voitaneen arvioida kykyä tuottaa opintosuorituksia
suhteessa käytettyyn opetuspanokseen.
Kuvio 25. Opintosuoritustehokkuus (opintoviikkoja/opetustunti)
Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa 2010-2013
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0,00
Ekami
Harju
2010
2011
2012
2013
Ekami
0,39
0,41
0,48
0,52
Harju
0,48
0,56
0,66
0,34
KSAO
0,55
0,56
0,52
0,48
Koko maa
0,43
0,44
0,45
0,47
KSAO
Koko maa
Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastot. Opetuksen ja työssäoppimisen tunnuslukuja. K02F6OSA.
73
Oppilaitosten opintosuoritustehokkuudet ovat pääosin tarkasteluvuosina maan keskiarvoa parempia. Erityisesti Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston numerosarja näyttäisi osoittavan nousevaa trendiä. Harjun oppimiskeskuksen tunnuslukujen vaihteluun vaikuttaa pienessä oppilaitoksessa vaihteleva opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen opetustuntimäärä.
Samaa asiaa voi tarkastella myös läpäisyä vertaamalla.
TAULUKKO 19. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nuorten peruskoulutuksen läpäisyaste valmistuneet % aloittaneista 2010-2013
Vuosi
2010
2011
2012
2013
Keskimäärin 2010-2013
Ekami
55
57
54
59
56
Harju
29
38
44
45
39105
KSAO
69
62
65
57
63
Lähde: Oppilaitosten toimittamat tiedot. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen maahanmuuttajakoulutuksen tiedot
puuttuvat eivätkä ole vertailukelpoisia pitkäkestoisemman nuorten koulutuksen tuloksiin.
Arvioivat johtopäätökset taloudellisista edellytyksistä
-
Pienuudestaan ja suurista kiinteistökustannuksistaan huolimatta Harjun oppimiskeskus näyttäisi taloudellisesti selviytyneen tarkastelujaksolla 2010-2013 parhaiten. Yhtenäkään vuotena sen saama yksikköhintarahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen ei ole alittanut kustannuksia, ja myös maksupalvelutoiminnalla, jossa opetusmaatila näyttää olevan pääosassa on, nettomääräistä merkitystä toiminnan
rahoittamisessa. Oma osansa lienee myös luonnonvara-alan korkeammalla yksikköhinnalla. Harjun oppimiskeskuksen opiskelijakohtainen kustannus on myös merkittävästi eli noin 25 % alempi kuin Hevosopisto Oy:n, mikä näyttää johtuvan erityisesti Hevosopiston opetuksen selvästi korkeammista kustannuksista. Vaikka tutkintojen erihintaisuus tuleekin säilymään uudessa rahoitusjärjestelmässä, rahoitusjärjestelmän muutos pienentää korkeammasta tutkintohinnasta johtuvaa rahoitushyötyä. Tämä seikka
kannattaa ottaa huomioon arvioitaessa tulevaisuuden rahoituspohjaa. Harjun oppimiskeskuksen tuloksellisuusrahoitusindeksi on ollut 2011-2014 muita Kymenlaakson ammatillisia oppilaitoksia heikompi ja
myös heikentynyt enemmän.106
105
Opiskelijoiden koulutustavoite hevostalouden koulutuksessa ei välttämättä ole ammatillisen tutkinnon suorittaminen
106
Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S.
74
-
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen talouden vaihtelu on markkinaehtoisesta tulorakenteesta riippuen muita oppilaitoksia suurempaa, mutta nettotulokset ovat olleet viime vuosina Harjun
oppimiskeskuksen ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa samalla tasolla ja talous muutenkin
vakaa.
-
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on pystynyt kohtuullisesti rahoittamaan toimintaansa maksullisen
palvelutoiminnan nettotuloksella. Maksullisen palvelutoiminnan tulos, joka näyttää koostuvan monipuolisesti työvoimakoulutuksen myynnistä, opetuksen yhteydessä tuotetuista palveluista ja tuotteista
sekä koulutuksen osaamisen myynnistä yrityksille, selittää pääosin oppilaitoksen positiivisen nettotuloksen. Samoin oppisopimuskoulutus peruskoulutuksena on tuottanut kohtuullista ylijäämää, n.
200 000 euroa/vuosi. Vastaavasti oppisopimuksen lisäkoulutuksessa on ollut useimmiten alijäämää.
Kahtena vuotena kaudella 2010-2013 ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksessa sen
nettotulos on ollut negatiivinen, ts. valtiolta tullut rahoitus ei ole riittänyt kustannuksiin.107
-
Kouvolan seudun ammattiopiston nettotulos on ollut tarkastelujaksolla 2010-2013 heikoin johtuen
nuorten ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen riittämättömyydestä. Oppisopimuskoulutuksen
peruskoulutus on kaudella 2010-2013 tuottanut kohtuullista Ekamia suurempaa ylijäämää, n. 300 000 –
400 000 euroa/vuosi. Maksupalvelutoiminta on alkanut tulla merkittäväksi tulolähteeksi. Kouvolan
seudun ammattiopistossa olisi tarvetta sekä kulujen sopeuttamiseen yksikköhintatuloon että maksullisen palvelutoiminnan vahvistamiseen.108
-
Oppilaitosten talouden nykyiset nettotulokset osoittavat, että supistuva rahoitus ei tule riittämään
nykytason menoihin. Opetuksen kustannustaso sinänsä näyttää nykyisellä opetuksen toteutusmallilla
kohtuulliselta, mutta rahoituksen turvaaminen voi edellyttää rakenteellisia muutoksia. Eräs sellainen
olisi oppilaitosmuotoisen koulutuksen osan korvaaminen ns. 2+1 –mallilla siten, että kolmas vuosi
opinnoista korvattaisiin oppisopimuskoulutuksella parantaisi valmistuvan työmarkkinavalmiuksia ja
säästäisi koulutuskustannuksia ehkä noin 10 % nykyisistä yksikköhintakustannuksista. Samaan säästötavoitteeseen voi pyrkiä uuden tutkintojärjestelmän mahdollistamilla joustavilla opintoajoilla. Myös kiinteistökustannusten ja yhteisten kustannusten, jotka ovat viime vuosina kasvaneet suhteellisesti eniten,
säästömahdollisuuksien etsiminen on tarpeen.
-
Investointi- ja omavaraisuustarkastelu osoittaa, että itsenäisinä omistajayhteisöinä toimivilla oppilaitoksillakin on riittävän vahva taloudellinen asema tarpeellisten investointien suorittamiseen. Kouvolan
kaupungissa kysymys on siitä, mikä on investointien tärkeysjärjestys suhteessa kaupungin muihin toimintoihin ja koko kaupungin poliittisesti päätettävään investointikokonaisuuteen. Kouvolan kaupunki
on koulutuksen järjestäjänä panostanut neljänä viime vuotena suhteellisesti saman verran ammat-
107
108
Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S.
Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S.
75
tiopiston investointeihin kuin itsenäiset omistajayhteisöt, joten koulutuksen järjestäjämuoto ei näytä
vaikuttaneen rakennusinvestointeihin, mutta kylläkin kalustoinvestointeihin. Investointitarpeeseen vaikuttaa myös opiskelijamääräkehitys, joka olisi opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupalinjausten
perusteella hieman aleneva sekä mahdollinen toiminnan keskittäminen.
7.4. Toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus
Oppilaitosten toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tarkastellaan tuloksellisuusrahoituksen
pohjana olevan tulosindeksin, opiskelijapalautteiden, laatujärjestelmien osana toteutettujen arviointien
sekä selvitysmiehen tekemien haastattelujen ja toteutetun verkkokyselyn pohjalta. Tulosindeksi sekä opiskelija- ja myöhemmin myös työelämäpalaute muodostavat uuden ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän vaikuttavuusosion.
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tulosindeksi
Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa tuloksellisuutena on pidetty sitä, kuinka hyvin
valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on jatko-opintoihin siirtymisen aste, saadaanko tutkinto suoritetuksi määräajassa, keskeytetäänkö opinnot sekä kuinka pätevää opettajakunta on ja
kuinka paljon henkilöstön kehittämiseen panostetaan. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosindeksiin vaikuttaa koulutuksen vaikuttavuus (90 %), joka koostuu edellä mainituista läpäisyyn ja koulutuksen jälkeiseen
sijoittumiseen liittyvistä osatekijöistä, opettajien pätevyys (7 %) ja koulutuksen järjestäjän panostus henkilöstön kehittämiseen (3 %). Vaikuttavuusmittari koostuu neljä vuotta tarkasteluajankohtaa aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden valmistumisasteesta sekä sijoittumisesta työelämään ja jatkokoulutukseen. Eniten
vaikuttavuusmittariin vaikuttavat koulutuksen läpäisseet ja työllistyneet (50 %), toiseksi eniten läpäisseet ja
jatkokoulutukseen sijoittuneet (30 %), seuraavaksi eniten läpäisseet, mutta ei-työllistyneet tai ei-jatkoopiskelijat (15 %) ja vähiten ei-läpäisseet, mutta työllistyneet tai opintoja jatkavat (5 %). Tulosindeksi vaikuttaa tarkasteluajankohdasta kaksi vuotta seuraavan vuoden tulosrahoitukseen. Siten esimerkiksi vuoden
2014 tuloksellisuusrahoitus määräytyy vuonna 2008 aloittaneiden tilanteesta vuoden 2011 lopussa tarkasteluajankohdan ollessa vuosi 2012. Alla olevassa taulukossa tulosindeksit on merkitty sen vuoden kohdalle,
jonka tulosrahoitukseen ne vaikuttavat. Tulosindeksin arvo 1000 tarkoittaa koulutuksen järjestäjien keskimääräistä tilannetta koko maassa. Tuloksellisuusrahoitusta saa 4/5 koulutuksen järjestäjistä perustuen
siihen, missä määrin järjestäjän tulosindeksi ylittää tulosrahoitukseen oikeuttavan minimitason arvon 905.
Vaikuttavuusarvossa otetaan huomioon useita opiskelijaan, koulutukseen ja valmistuneiden sijoittumisseu76
tukuntaan liittyviä olosuhdetekijöitä. Pyrkimyksenä on tarkastella koulutuksen järjestäjän vaikutusta indikaattoriarvoihin, kun olosuhteita vakioidaan.109
Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa on käytössä myös tuloksellisuusrahoitus.
Niiden tulosindeksit eivät näyttäneet käyttökelpoisilta tässä selvityksessä.
Kuvio 26. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen
peruskoulutuksen tulosindeksi 2011-2014
1000
980
960
940
920
900
880
860
840
820
800
Ekami
Harju
KSAO
2011
2012
2013
2014
Ekami
978,3336
916,8191
947,7068
939,7057
Harju
948,9418
946,3529
928,661
874,0298
KSAO
988,9479
973,6741
979,5392
951,5793
Tulosindeksin pistearvon 1000 ylittävä lukema tarkoittaa maan keskiarvon ylittävää tilannetta. Kouvolan
Ammatillisen Aikuiskoulutussäätiön ammatillista peruskoulutusta koskeva aineisto on niin suppea, ettei
tulosindeksitietoja ole kaikilta vuosilta.
Tulosindeksiin vaikuttaa se, miten koulutuksen järjestäjän mittariarvot suhteutuvat omaan valtakunnalliseen vertailuryhmään. Harjun oppimiskeskuksen opettajien kelpoisuutta ja henkilöstön kehittämispanostusta koskevat mittariarvot ovat nostaneet sen tulosindeksiä, läpäisseiden työllistymistä koskevat laskeneet. Vastaavasti Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän ja Kouvolan kaupungin tulosindeksejä
laskevat opettajien kelpoisuutta ja henkilöstön kehittämistä koskevat mittariarvot. Vaikuttavuusmittarin
(työllistyneet, jatko-opiskelijat, läpäisseet) arvo on ollut paras Kouvolan kaupungilla, mutta alentunut vuodesta 2011 vuoteen 2014. Kaikkien kolmen oppilaitoksen vaikuttavuusmittariarvot ovat maan vertailuryhmän keskiarvon alapuolella johtuen pääasiassa valmistuneiden työllistymisestä. Paras tulosindeksin arvo on
109
Opetushallitus. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus. Tulosmittariseloste vuodelle 2014. vos.uta.fi
77
ollut kaikkina tarkasteluvuosina Kouvolan kaupungilla, mikä näyttäisi johtuvan muita paremmasta läpäisystä ja läpäisseiden työllistymisestä.
Ei-läpäisseiden osuus on ollut vuosina 2008–2011 valmistuneista kaikissa oppilaitoksissa suuri eli 20 – 30
%:n luokkaa, mutta ei-läpäisseistä kuitenkin 2/3 on ollut joko työllisiä tai jatko-opinnoissa. Keskeyttäneiden,
jotka eivät ole työllisiä eivätkä jatko-opinnoissa, osuus on ollut kaikissa oppilaitoksissa 6 – 10 %:n luokkaa.
Arvioiva johtopäätös:
Ammatillisten oppilaitosten tulosindeksi on ollut laskusuunnassa, mikä johtunee erityisesti valmistuneiden
työllistymisen heikkenemisestä ja olisi erityishuomion kohde myös uutta suoritusrahoitusta ajatellen.
Opiskelijapalautteet
Oppilaitokset toimittivat selvitysmiehen käyttöön työvoimakoulutusta koskevia valtakunnallisia OPALpalautteita, opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen näyttötutkintojen palautejärjestelmä AIPALpalautteita sekä INKA-järjestelmässä toteutettuja opiskelijapalautteita . Harjun oppimiskeskuksesta ei saatu
vastaavia aineistoja.
Työvoimakoulutuksen OPAL-palautteita oli käytettävissä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta ja Kouvolan
ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta, joiden osuus tarkasteltavien oppilaitosten työvoimakoulutuksesta onkin kaudella 2010-2012 rahoitusvolyymin perusteella 86 %.
TAULUKKO 20. Työvoimakoulutuksen OPAL-kokonaispalautteet vuosina 2009-2013
Vastausten keskiarvot asteikolla 1 – 5. Perustuu kysymykseen Miten arvioit koulutuksen onnistuneen kokonaisuutena annettuun vastaukseen.
Ekami ammatillinen
Ekami muu koulutus
Vaihteluväli
2009
3,4
2010
3,6
2011
3,7
2012
3,9
2013
3,9
4,0
4,1
4,1
4,1
4,0
2,1 – 4,4
2,8 – 4,3
3,9
3,3 – 4,4
3,2 – 4,8
4,0
3,8 – 4,2
2,6 – 4,4
4,1
3,7 – 4,5
3,9
3,9
3,7
3,9
2,6 – 4,7
4,0
3,7 – 4,1
4,2
3,9
4,0
4,1
4,1
4,1
4,0
Kvlakk
Vaihteluväli
KSAO
Koko maa ammatillinen
Koko maa muu
Valtakunnan keskiarvoa paremmat luvut on merkitty punaisella. Vaihteluvälitarkastelussa ei ole otettu
huomioon ryhmää, jossa on 5 tai vähemmän vastaajaa.
78
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen OPAL-palautteet ovat olleet vuodesta 2011 lähtien maan
keskiarvotasoa paremmat. Paras arvo vuodelta 2013 on Kouvolan seudun ammattiopistolla. EteläKymenlaakson opiskelijapalautteissa on ollut nouseva trendi, ja ne ovat nousseet vuonna 2013 maan keskiarvotasolle myös ammatillisessa työvoimakoulutuksessa. Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijapalautteet
ovat olleet jonkin verran paremmat kuin Etelä-Kymenlaakson opiskelijapalautteet, mikä näkyy sekä koko
aineiston keskiarvossa että vaihteluvälin laajuudessa. Toisaalta koulutusten väliset erot näyttävät EteläKymenlaakson ammattiopistossa suuremmilta, koska vaihteluvälin paras arvo on vuodesta 2011 lähtien
korkeampi kuin aikuiskoulutuskeskuksessa. Vaihteluvälitarkastelussa alimman ja ylimmän arvon saaneilla
koulutuksilla ei ole mitään erityistä alakytkentää, vaan saman alan koulutuksen saamat palautteet ovat
vaihdelleet. Tämä viittaa siihen, että koulutus- , opettaja- ja tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat palautteeseen. Kiinnostava seikka on, että molemmissa oppilaitoksissa maahanmuuttajakoulutus näyttää saaneen
hyviä opiskelijapalautteita.
TAULUKKO 21. Näyttötutkintojen palautejärjestelmä AIPAL- opiskelijapalaute vuosina 2009-2013
Vastaus kysymykseen Miten tyytyväinen olit valmistavan koulutuksen laatuun
Ekami
KSAO
Koko maa
2009
4,0
2010
4,1
2011
3,7
2012
3,9
3,9
3,8
3,8
3,8
2013
3,8
3,9
3,9
Ammattiopistojen saamat palautteet näyttötutkintoihin valmistavasta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta koulutuksesta ovat olleet kolmena vuotena viidestä koko maan keskiarvoa parempia. EteläKymenlaakson ammattiopistossa AIPAL-palautteet ovat aiempina vuosina olleet työvoimakoulutuksen palautetta parempia, mutta laskeneet hieman ja ovat nyt samalla tasolla kuin työvoimakoulutuksen palautteet.
Kouvolan seudun ammattiopiston osalta käytettävissä olivat myös nuorten koulutusta koskevat INKApalautteet.
TAULUKKO 22. Opetuksen kokonaislaatu, jossa mukana kaikki osa-alueet vuosina 2011-2014
1/2011
Lukuvuosikysely 3,81
Opintojen aloituskysely
2/2011
1/2012
3,82
2/2012
3,94
4,05
79
1/2013
3,81
2/2013
3,95
1/2014
3,87
Tuloksissa näkyy kaikelle koulutukselle tyypillinen piirre: palaute opintojen alkuvaiheessa on yleensä
myönteisempi kuin opintojen kestäessä tai niiden loppuvaiheessa. On vaikea sanoa, johtuuko tämä ehkä
siitä, että kokemusten karttuessa arviot tarkentuvat vaiko opintojen alkuvaiheessa vallitsevasta perusmyönteisyydestä. Kokonaispalaute näyttää samantasoiselta nuorten ja aikuisten koulutuksessa,
Oppisopimustoiminnan osalta oli käytettävissä Kouvolan seudun ammattiopiston palautekysely.
TAULUKKO 23. Oppisopimustoiminnan palaute Kouvolan seudun ammattiopistossa vuonna 2013.
Vastausten keskiarvo asteikolla 1 – 5.
Yleisarvosana opstoimiston toiminnasta
Opiskelijan ammattitaito kehittynyt alan
osaamistarpeita vastaavaksi
Kouluttajien osaaminen
tietopuolisessa koulutuksessa ajantasaista
Opiskelijan HOPS:n
toteutuminen työpai110
kalla
Jatkava ops-opiskelija
Jatkavan opsopiskelijan työpaikkakouluttaja
Valmistunut opsopiskelija
Valmistuneen opsopiskelijan työpaikkakouluttaja
4,05
4,29
4,14
4,24
4,46
4,29
4,63
4,59
4,22
4,06
4,53
4,06
4,08
4,24
4,31
4,14
Kiinnostavaa on, että arvio opiskelijan ammattitaidon kehittymisestä on hyvin myönteinen. Valmistuvilla
opiskelijoilla opiskelijan ja työpaikkakouluttajan arviot tästä ovat myös yhdenmukaiset. Jatkavilla opiskelijoilla on eroa opiskelijoiden ja työpaikkakouluttajan arvion välillä. Kouluttajien osaaminen tietopuolisessa
koulutuksessa saa opiskelijoilta paremman arvion kuin työpaikkakouluttajilta. Oletettavaa on, että opiskelija tuntee tilanteen paremmin. Arviot kaiken kaikkiaan ovat hieman parempia kuin muussa koulutuksessa.
Arvioiva johtopäätös:
Opiskelijapalautteiden taso on Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vähintään koko maan keskiarvotasossa, osin ylikin ja näyttää myös paranevaa suuntaa. Oppisopimuskoulutuksen palautteet näyttäisivät
olevan oppilaitosmuotoista koulutusta parempia.
110
HOPS = henkilökohtaistettu opetussuunnitelma
80
Laatujärjestelmät ja arvioinnit
Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla ja Kouvolan seudun ammattiopistolla on yhteinen laatustrategian
toimeenpanoa koskeva Veto 2-hanke yhdessä Saimaan seudun ammattiopiston kanssa näiden kolmen oppilaitoksen muodostaessa Kaakkois-Suomen vertaisarviointiverkoston, jossa oppilaitoskohtaiset tulokset ovat
julkisia verkoston oppilaitosten kesken.
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
Systemaattinen laadun ja toimintajärjestelmän kehittämistyö käynnistyi vuonna 2009. Laatutyössä ammattiopisto noudattaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta sekä EFQM- laadunhallintajärjestelmää (Euroopan laatupalkinto). Ekamin toiminnanohjauksen ja kehittämisen toimintaohjelma 2013-2016 on
hyväksytty 23.9.2013, toimintakäsikirja on hyväksytty 24.1.2013 ja aikuiskoulutuksen sisäiset auditoinnit
tehty keväällä 2014. Keväällä 2012 tehtiin strategian laadinnan yhteydessä ammattiopiston toiminnasta
SWOT-analyysi. SWOT-analyysin keskeisiä johtopäätöksiä järjestäjäverkon muutostarpeiden arvioinnin
kannalta ovat mm. Auros Consulting on tehnyt vuonna 2012 toimintajärjestelmän ulkoisen auditoinnin,
jonka yhteenveto EFQM-arviointialueittain on seuraava:111
Johtajuus: Johtaminen on kunnossa ylimmän johdon sekä lähiesimiestoiminnan osalta, keskijohdon roolit ja
vastuut eivät ole selkeitä.
Strategia: Strategia on laadittu henkilöstöä osallistaen sekä sidosryhmiä kuulleen. Strategiaa on viety käytäntöön systemaattisesti, mutta haasteena strategian ulottaminen osasto- ja henkilöstötasolle. Strategia on
selkeä vahvuus.
Henkilöstö: Henkilöstö on ammattitaitoista, sen kouluttautumismahdollisuuksia tuetaan vahvasti ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Selkeä vahvuus.
Kumppanuudet ja resurssit: Kumppanuudet ovat vahvasti Ekamin hallinnassa. Tilat ja laitteet pääsääntöisesti kunnossa, kiinteistöjen käytön tehostamista ja kiinteistöpolitiikkaa mietittävä huolella.
Prosessit, tuotteet ja palvelut: Koulutus ja muut palvelut toimivat pääosin asianmukaisesti. Läpäisyaste ja
keskeyttämiset ovat keskeisimmät kehittämiskohteet. Toimintajärjestelmässä prosessit on kuvattu kattavasti ja tuotteiden ja palveluiden osalta toimintajärjestelmä on looginen.
Asiakastulokset: Ekami on haluttu opiskelupaikka ja sillä on myönteinen imago ja vahva brändi.
111
Auros Consulting. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Toimintajärjestelmän ulkoinen auditointi. Auditointiraportti
7.5.2012. Tiivistelmä.
81
Henkilöstötulokset: Henkilöstötyytyväisyys on hyvällä tasolla kaikilla mittareilla mitattuna. Selkeä vahvuus.
Henkilöstön osallistumisessa ja aktiivisuuden lisäämisessä on parantamisen varaa.
Yhteiskunnalliset tulokset: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu pääosin perustehtävän kautta.
Avaintulokset: Olemassa olevan strategian mukaiset tavoitteet on pääosin saavutettu ja Ekami on merkittävä alueellinen vaikuttaja. Talouden nousu yhtä kriittisemmäksi tekijäksi ja talouden tunnuslukujen negatiivinen kehityssuunta on syytä ottaa huomioon.
Kokoavina johtopäätöksinä Auros Consulting toteaa mm., että selkeitä vahvuusalueita ovat henkilöstö,
henkilöstötulokset ja strategia. Kaikissa arviointialueissa on saavutettu järjestelmällinen ja tarkoituksenmukainen toimintatapa ja menettely, joka on käytössä koko organisaatiossa. Edellisen strategian mukainen
systemaattinen panostus toiminnan laatuun ja toimintajärjestelmän kehittämiseen näkyy selkeästi. Kokonaispistemäärä 473/1000 on erinomaisen hyvää tasoa ja toisi todennäköisesti hyvän sijoituksen laatupalkintokilpailussa.
Vuoden 2011 sisäisen SWOT-analyysin ja vuoden 2012 ulkoisen auditoinnin pohjalta on suoritettu useita
kehittämistoimenpiteitä, mm. kolmen toimipisteen lakkauttaminen ja keskijohdon uudistaminen.
Harjun oppimiskeskus
Harjun oppimiskeskus on osallistunut pilottikohteena opetushallituksen laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa
parantamista tukevan järjestelmän kriteerien ja prosessien arviointiin. Laadunhallinnan viitekehyksenä on
ollut ISO 9001 –laadunhallintajärjestelmä. Käytössä oleva strategia-asiakirja on hyväksytty 17.11.2009.
Laadunhallinta pohjautuu suurelta osin suulliseen palautetietoon, minkä vaikuttavuus pilottiprojektin arviointiryhmän mukaan näkyy arjen työssä ja opiskelijoiden tarpeiden huomioon ottamisessa. Henkilöstökoulutus on hyvin resursoitu, mikä on todettu tässä raportissa aiemmin tulosindeksin tarkastelun yhteydessä.
Myös tukipalvelujen resursointia pidetään vahvuutena. Parantamisalueina nähdään strategisten tavoitteiden määrittely, seurantamittarien kehittäminen ja systemaattisempi palautteen hyödyntäminen.112
Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen laatujärjestelmä on sertifioitu 2007 ja viimeisin ulkoinen
auditointi on suoritettu 2009. Laatujärjestelmä täyttää vaatimukset laadun varmistusstandardeista SFS-EN
ISO 9001:2008 ja SFS-EN ISO 14001:2004. Laatujärjestelmä vastaa vuonna 2008 annetun ammatillisen kou112
Opetushallitus. Harjun oppimiskeskus. Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien ja prosessien pilotointiin liittyvä arviointi. Palauteraportti 30.6.2014.
82
lutuksen laadunhallintasuosituksen keskeisiä periaatteita. Parhaillaan ollaan siirtymässä EFQMlaatujärjestelmään, joka antaa mahdollisuuden kokonaisuuksien arviointiin ja organisaation jatkuvaan kehittämiseen. Säätiön hallitus on toteuttanut SWOT-analyysin vuonna 2011.
Opiskelijapalaute on säännöllistä ja käytössä kolmena eri versiona. Oppilaitoksessa on ollut vuodesta 2001
lähtien tulospalkkiojärjestelmä, joka on sidottu toiminnan taloudelliseen tulokseen ja henkilökohtaisiin
arvioihin toiminnasta, kehittämishalukkuudesta ja työtaidoista. Hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen yhteinen arvo. Tämän selvitystehtävän kannalta keskeisinä parantamisalueina on todettu mm. yhteistyö oppilaitosten välillä, kumppaniverkoston laajentaminen ja vankistaminen, uudet koulutustuotteet ja asiakasryhmät, viestintä ja näkyvyys. 113
Kouvolan seudun ammattiopisto
Ammattiopistolla on tuore 14.1.2014 päivitetty laatustrategia, jonka viitekehyksenä on CQAF (Common
Quality Assuarance Framework), jonka taustalla on myös suomalaisten korkeakoulujen laatuauditoinneissa
käytetty Demingin ympyrä. Opisto on tehnyt EFQM-mallin mukaisen toiminnan itsearvioinnin vuonna 2012
ja osallistunut samana vuonna opetushallituksen laatupalkintokilpailuun. Opiskelijapalaute on systemaattista ja monipuolista.114
Opetushallituksen laatupalkinnon palauteraportin mukaan ammattiopiston vahvuuksia ovat:115
-
rohkeat koulutusavaukset, joilla on reagoitu yhteiskunnan muutoksiin alueella
-
aikuisopiston merkittävä rooli työttömiksi jääneiden kouluttajana
-
aktiivinen yhteistyö kumppanien kanssa, minkä tuloksena koulutus on työelämälähtöistä
-
perustehtävää tukeva hanketoiminta
-
vakiintunut ja monipuolinen kansainvälinen toiminta
Opetushallituksen laatupalkinnon palauteraportin mukaan ammattiopiston kehittämiskohteita ovat:
-
johtamisen kehittäminen selventämällä vastuita
-
ammattiopiston yhtenäisyyden lisääminen hyvien käytänteiden tehokkaammalla levittämisellä
-
Kouvolan kaupungin tietojärjestelmien saaminen toimivaan arkikäyttöön sekä ammattiopiston taseyksikköaseman rakentaminen kaupungin taloushallinnossa sellaiseksi, että se mahdollistaa opiston päätehtävän mukaisen toiminnan kehittämisen ja toimintaedellytysten parantamisen
-
kumppanuusstrategia ja säännöllinen elinkeinoelämältä kerättävä palaute
-
vertailutieto muiden koulutuksenjärjestäjien asiakastuloksista
113
Aikuiskoulutuskeskus. Yleiskuvaus Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnasta.
Kouvolan seudun ammattiopisto. Kouvolan seudun ammattiopiston laatustrategia 2011-2015.
115
Opetushallitus. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu 2012. Palauteraportti 21.11.2012.
114
83
Ammattiopiston suorittamassa itsearvioinnissa toiminnan vahvuuksiksi tulivat annettujen pistemäärien
mukaisessa järjestyksessä seuraavat:116
-
1. työelämäyhteistyö, kv-toiminta, verkostot ja sidosryhmät
-
2. vahva ja kehittyvä pedagoginen toiminta
-
3. henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen117
-
4. nopea ja joustava reagointi yhteiskunnallisiin trendeihin
-
5. markkinointi ja moninaiset viestintäkanavat tukevat vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä
-
6. opiskelijoiden motivointi ja vaikuttamismahdollisuudet
Keskeisiä parantamisalueita ovat itsearvioinnin mukaan:
-
1. työssäoppimisen pedagogiset linjaukset
-
2. systemaattinen jaostotoiminta työelämäyhteistyön parantamiseksi
-
3. palautteen hyödyntäminen
-
4. vuosikellon käyttöönotto ja suunnitelmallisen toiminnan lisääminen
-
5. koulutuksen järjestäjän ja toteuttajan yhteistyö
Loput kehittämiskohteet koskevat enemmän ammattiopiston sisäistä toimintaa eivätkä ole tämän selvitystehtävän kannalta keskeisimpiä.
Arvioiva johtopäätös:
Suurimpien Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston laatu- ja palautejärjestelmät vaikuttavat pisimmälle kehittyneiltä. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijapalautejärjestelmä on sen valtakunnallisesta luonteesta johtuen monipuolinen. Kahden pienemmän oppilaitoksen laatujärjestelmät ovat enemmän kehitys- tai muutosvaiheessa. Pienessä oppilaitoksessa vaikuttavan laatujärjestelmän ei tarvitse olla dokumentaatioltaan raskas, kunhan se vaikuttaa arkeen. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten eräs nykyinen yhteistyön alue on laatujärjestelmien kehittäminen. Oppilaitoskohtaisissa arvioinneissa esitetyt kehittämiskohteet ovat useissa tapauksissa sellaisia, joissa yhteinen
järjestäjä voisi parantaa nykytilaa. Vähintäänkin on tarpeen jatkaa laadunhallinnan kehittämisyhteistyötä.
116
117
Kouvolan seudun ammattiopisto. Itsearviointi 16.-17.2.2012. Loppuraportti.
Nämä korostuvat kaikissa muissakin tarkastelluissa oppilaitoksissa
84
Oppilaitosten palvelukyky, vahvuudet ja kehittämiskohteet haastattelujen ja verkkokyselyn valossa
Haastattelujen ja verkkokyselyn aineisto edustavat noin 200 Kymenlaakson asiantuntijan näkemyksiä. Asiantuntijat edustivat maakunnallisia organisaatioita, maakunnan kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä,
elinkeinoelämää, oppilaitosten hallinto- ja asiantuntijaelinten jäseniä, johtoa, henkilöstöä ja opiskelijoita.
Oppilaitosten yleisestä palvelukyvystä syntyy aineiston perusteella varsin myönteinen kuva. Kaikissa aineistoissa noin 90 %:n mielestä oppilaitosten palvelukyky asukkaille ja elinkeinoelämälle on hyvä tai erittäin
hyvä. Vahvuuksista enimmät maininnat saavat henkilöstön osaaminen, tilat ja välineet , uudet koulutusavaukset, toteutetut talouden hallitut sopeuttamistoimet, monipuolisuus ,työpajatoiminta ja logistiikan koulutus. Kehittämiskohteita ovat koulutustarjonnan joustavuus, kielitaidon, kuten venäjän kielen, opettaminen
, uusien organisaatioiden toimivuus, matkailun kouluttaminen ja kaupungin byrokratian helpottaminen.
Erityislaatuisin on pienimmän oppilaitoksen johtoryhmän toive monipuolisemmasta opiskelijoiden sukupuolijakautumasta, mikä voi olla peruste myös aiemmin esitetylle koulutuksen keskittämisehdotukselle.
Kouvolan seudun ammattiopistossa vahvuuksina tulivat esille uudet avaukset, hanketoiminta
,kansainvälisyys ja näyttötutkinto-osaaminen. Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto saa positiivista palautetta nopeasta reagoimisesta alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin ja työpajatoiminnasta, Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus joustavasta työelämän palvelusta ja hyvästä laitteistosta. Usein esiintyvä arvio
on, että oppilaitoksissa on tapahtunut selvää myönteistä kehitystä joustavuudessa ja ajankohtaisten koulutustarpeiden huomioonottamisessa. 118
Työelämäyhteistyö jakaa mielipiteitä. Verkkokyselyn aineistossa se esiintyy eniten sekä vahvuutena että
kehittämiskohteena. Työelämäyhteistyötä vahvuutena on pitänyt oppilaitosten oma väki, ulkopuoliset
usein sekä vahvuutena että toisaalta kehittämiskohteena. Elinkeinoelämää edustavat puhelinhaastattelun
vastaajat arvioivat kouluarvosanalla mitattuna oppilaitosten palvelukyvyksi elinkeinoelämän kannalta 8,5.
Työelämäyhteistyön parantamiskohteet liittyvät useimmiten työssäoppimispaikkojen saatavuuteen, koordinointiin ja oppilaitoksen taholta tapahtuvaan ohjaukseen.
118
Tässä on otettu huomioon lähinnä vastaukset, joissa oppilaitoksen ulkopuolinen vastaaja on spontaanisti haastattelijan kysymättä maininnut jonkin oppilaitoksen.
85
8.AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISVERKON UUDISTAMISVAIHTOEHDOT JA NIIDEN ARVIOINTI
8.1. Arvioinnin perusteet
Seuraavassa arvioidaan SWOT-analyysin pohjalta mahdollisia järjestämisverkkovaihtoehtoja lähinnä siitä
näkökulmasta, miten ne täyttäisivät järjestäjärakenteen uudistuksen tavoitteita. SWOT-analyysissä on otettu huomioon haastatteluissa esille tulleet ja edellisissä luvuissa esitetyt havainnot. Selvitysmies on arvioinut kriittisesti aineistoa ja painottanut ja täydentänyt niitä oman kokemuksensa ja näkemyksensä pohjalta.
8.2. Yhden maakunnallisen järjestäjän mallin arviointi
Yksi maakunnallinen järjestäjä ylläpitäisi Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoa, Harjun oppimiskeskusta,
Kouvolan ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja Kouvolan seudun ammattiopistoa. Yhteinen järjestäjä ei
tarkoita oppilaitosten yhdistämistä yhdeksi oppilaitokseksi, vaan koulutuksen järjestäjä voi päättää oman
harkintansa mukaan oppilaitosjaosta. Selvitysmies ei pidä yhtä oppilaitosta yhden järjestäjän tapauksessa
hyvänä vaihtoehtona eikä sitä myöskään valtiovallan rakenneuudistuslinjauksissa edellytetä. Päinvastoin
opetusministeri Krista Kiuru korosti lakiesitysten antamista koskevassa tiedotustilaisuudessa 4.12.2014 ,
että järjestäjäverkon tiivistäminen ei tarkoita oppilaitosten lakkauttamista ja että ministeriö tulee edellyttämään järjestämislupahakemuksissa kuvausta yksikköverkosta sen varmistamiseksi, ettei koulutuksen saavutettavuutta heikennetä.119
Selvitysmiehen käsityksen mukaan tavoiteltava järjestämismalli on sellainen, jossa strategiset päätökset
tehdään maakunnallisesta näkökulmasta, mutta useiden työelämäedustajienkin korostama paikallinen palvelukyky ja joustavuus turvataan toimintayksiköiden riittävällä tulosvastuullisella autonomialla eikä toimintamallien yhdenmukaisuudesta tehdä itsetarkoitusta. Kaikilla Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on
vakiintunut hyvä nimi. Koulutuskentässä usein toistuneet nimien muutokset ja keinotekoisen tuntuiset
uudet organisaationimikkeet ovat herättäneet epäselvyyttä ja hämmennystä. Koulutuksen järjestäjän ei
tarvitse olla kovin näkyvä oppilaitosten asiakkaille, jotka ovat tottuneet tiettyyn nimeen ja puhuvat edelleen oppilaitoksista jopa käytöstä poistuneilla nimikkeillä.
Oppilaitosten omistuspohjan huomioon ottaen Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen yhteisen järjestäjän ainoa tarkoituksenmukainen juridinen muoto on osakeyhtiö, jossa nykyiset järjestäjät ovat osakkaina.
Nykyiseltä pohjalta muodostettava osakeyhtiö toisi koulutuksen järjestäjän päätöksentekoon myös elinkeinoelämän edustuksen Harjun Oppimiskeskus Oy:n ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön kautta.
Elinkeinoelämä on monissa koulutuksen hallinnon uudistuksissa toivonut vahvempaa asemaa niin ammatil-
119
Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (video www.minedu.fi).
86
lisen koulutuksen kuin ammattikorkeakoulujenkin hallintoon. Uusi ammattikorkeakoululaki edellyttääkin
ammattikorkeakouluyhtiön hallituksessa työelämäedustusta.
Kouvolassa aikuiskoulutuksen työnjako ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen kesken voidaan tehdä
joko osaamisalueittain tai ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisluvan mukaan.
TAULUKKO 24. Yhden maakunnallisen järjestäjän mallin SWOT-analyysi.
Vahvuudet
Helpottaa toimintojen sopeuttamista pienevään valtionrahoitukseen
Heikkoudet
Heikentäisi yhteyttä kunnalliseen koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan erityisesti Kouvolan kaupungissa
Parantaa koulutuksen riskinkantokykyä rahoituksen muuttuessa epävakaammaksi
Seutukuntien elinkeinoprofiilien erilaisuuden huomioon ottaminen voisi kärsiä
Mahdolliset uudet avaukset ja toimintojen supistukset voidaan
toteuttaa maakunnan kokonaisedun mukaisesti
Haavoittuvuus avainresurssien suhteen pienenee
Turvaa vaihtoehdoista parhaiten henkilöstön työllisyyden säästötoimien toteutuessa
Varhaisen toimijan etulyöntiasema rahoitusjärjestelmän perusluonteisessa muutoksessa
Seutukuntien erilainen suuntautuminen voi olla vahvempaa
kuin näkemys yhteisistä eduista
Ekamin ja KSAO:n melko tuoreiden organisaatiomuutosten
jäljiltä yhtenäisyyden vakiintumiselle tulisi antaa aikaa ennen
uusia organisaatiomuutoksia
Ei saa varauksetonta kannatusta maakunnassa ainakaan heti
toteutettavana mallina
Optimikokoa ei kukaan tiedä
Tavoitellaan kerralla liian suurta muutosta
Selkiyttäisi aikuiskoulutuksen toteutusvastuuta, ja kilpailuneutraliteettivaatimus voidaan täyttää ilman erillisiä yhtiöitä
Yhteinen järjestäjä maksimoi mahdollisuudet saada kaikki
toivotut ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen
järjestämisluvat ja voi jakaa toiminnan haluamallaan tavalla
oppilaitoksille
Parantaisi kilpailukykyä työvoimakoulutuksesta ja työelämän
rahoittamasta koulutuksesta
Mahdollistaa haluttaessa Kymenlaakson kesäyliopiston ja yksityisten kansanopistojen siirtymisen samalle koulutuksen järjestäjälle
Mahdollistaa yhteishaun muututtua ensikertalaisia suosivaksi
malleista parhaiten nuorten ja aiempaa koulutusta saaneiden
hakijoiden tasapuolisen kohtelun
Mahdollisuudet
Uhat
Byrokratian tuoma joustamattomuus ja lisäkustannukset
87
Valtakunnallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen
koulutuksen rahoituksessa
Riskinä voimavarojen valuminen perustoiminnasta tukitoimintoihin
Korkeakouluyhteistyön vahvistuminen
Nykyisten järjestäjien päätäntävalta koulutuspalvelujen tarjontaan koettaisiin riittämättömäksi
Mahdollistaa kehityksen kohti maakunnallista aluekehityskonsernia (ks. jäljempänä arvio oppilaitosten palvelukyvystä)
Tehokkaampi edunvalvonta valtiovallan suuntaan
Seutukuntien keskinäinen kilpailu organisaation sisällä syö edut
Pienten ja erikoistuneiden koulutusalojen erityistarpeet eivät
tule huomioiduksi riittävästi
Yrityksille kootumpi ja viestinnällisesti selkeämpi palvelukokonaisuus ns. yhden luukun periaatteella
Dynaamisten johtajien johdolla parhaillaan toteutuva vahva
kehitys oppilaitoksissa kärsii uuden organisaation rakentamisen
kustannuksella
Mahdollistaa eri koulutusmuotojen paremman kohdentamisen
elinkeinoelämän ja koulutettavien tarpeisiin
Heikentää yhteyttä lukiokoulutukseen, jota tulisi tarkastella
entistä enemmän yhdessä ammatillisen toisen asteen kanssa
Mahdollistaa koulutuksen tehokkaamman markkinoinnin
Osakeyhtiömalli antaa mahdollisuuden toiminnan ja talouden
pitkäjänteiseen kehittämiseen ammatillisen koulutuksen ehdoilla
Säästöjen toteuttaminen kiinteistökustannuksissa ja yhteisissä
palveluissa
Mahdollistaa eri oppilaitoksissa olevan erityisosaamisen hyödyntämisen koko Kymenlaaksossa sekä opetuksessa että tukipalveluissa
Kehittämistoiminnan paremmat resursointimahdollisuudet
Aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen hyvien käytänteiden
tehokkaampi levitys kaikille
Tasavertaisten digitaalisten opetus- ja tukipalvelujen kehittäminen
8.3. Kahden alueellisen järjestäjän mallin arviointi
Kaksi alueellista ammatillisen koulutuksen järjestäjää voidaan muodostaa joko alueelliselta pohjalta siten,
että Kouvolan seudun ammattiopisto ja Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ovat yhdellä osakeyhtiömuotoisella järjestäjällä sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Harjun oppimiskeskus yhdellä osakeyhtiömuotoisella järjestäjällä. Tämä ratkaisu mahdollistaisi markkinaehtoisen aikuiskoulutuksen toteuttamisen saman järjestäjän toimesta ja perustettujen erillisten yhtiöiden purkamisen. Kouvolan seudun ammattiopisto toteuttaisi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvalla toteutettavaa opetussuunnitelma88
ja näyttötutkintoperusteita ammatillista peruskoulutusta ja Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
aikuiskoulutuksen järjestämisluvalla toteutettavaa oppilaitosmuotoista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta sekä markkinaehtoista aikuiskoulutusta, johon sisältyisi myös rautatiealan koulutus. Vaihtoehtoisesti
työnjako ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen välillä voitaisiin tehdä osaamisalueittain.
Aikuiskoulutuksen jatkamista eri oppilaitoksena maakunnallisen järjestäjän alaisuudessa puoltaisi se, että
sen toimintavolyymista 75 – 80 % on muuta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa koulutusta.
Työvoimakoulutusta pyritään valtakunnallisten linjausten mukaan suuntaamaan vahvemmin tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen ohella myös nuorten jo tutkinnon omaavien ammatillisia valmiuksia syventävään,
pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien koulutukseen, jolloin aikuiskoulutuskeskuksessa jatko- ja täydennyskoulutusluonteinen koulutus voi kasvaa. Aikuiskoulutuskeskus voi suuntautua myös muita oppilaitoksia luontevammin maakunnan ulkopuolisille aikuiskoulutusmarkkinoille. Välttämätöntä olisi kuitenkin
tässäkin vaihtoehdossa tehdä oppilaitosten osaamiseen perustuva aikuiskoulutuksen työnjako Kouvolan
seudun ammattiopiston kanssa. Nykytilanteen perusteella Kouvolan seudun ammattiopiston osuus voisi
luontevasti olla sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalousalan näyttötutkintoperusteinen aikuiskoulutus.
TAULUKKO 25. Kahden alueellisen järjestäjän SWOT-analyysi
Vahvuudet
Olisi helpoimmin toteutettava järjestäjäverkon kokoamisvaihtoehto
Heikkoudet
Pienen maakunnan voimavarat hajotetaan kahteen kilpailevaan
koulutuskeskittymään
Toteuttaisi osittain koko maakunnan kattavan järjestäjämallin
taloudellista kantokykyä ja riskikantokykyä koskevat tavoitteet
Kiristäisi Kouvolan ja Kotkan kaupunkiseutujen kilpailua
Tukisi seutukuntien erilaista elinkeinorakennetta ja sen kehittämispyrkimyksiä
Turvaisi yhtä maakunnallista järjestäjää huonommin henkilöstön työllisyyden rahoitusleikkauksissa
Säilyttäisi kuntien päätäntävallan vahvana
Markkinaehtoinen koulutus voitaisiin toteuttaa nuorten koulutuksen kanssa samassa organisaatiossa
Yhdistäisi Kouvolassa Kotkan tapaan nuorten ja aikuiskoulutuksen samaan organisaatioon
Mahdollisuudet
Niveltyisi kahden kunnan kuntarakenteeseen, jos Kotkan seutu
yhdistyy yhdeksi kunnaksi.
Uhat
Maakunnan koulutuksen taantuminen metropolialueen vetovoiman kasvaessa
Voisi tukea toisaalta Kouvolan ja toisaalta Kotkan kaupunkiseutujen vahvempaa suuntautumista kohti Helsingin metropolialuetta
Kaksi koulutuksen järjestäjää voitaisiin muodostaa sitenkin, että nuorten koulutus ja aikuiskoulutus olisivat
oma koko maakunnan kattava järjestämisorganisaationsa. Nuorten koulutus voisi tässä mallissa olla joko
osakeyhtiö tai kuntayhtymä. Aikuiskoulutus olisi osakeyhtiö, jonka osakkaina olisivat Kouvolan ammatillinen
89
aikuiskoulutussäätiö ja maakunnan kunnat. Jos nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus jaettaisiin eri
järjestäjille, olisi tulevien järjestämislupamallien kannalta loogista toteuttaa työnjako siten, että sekä opetussuunnitelma- että näyttötutkintoperusteinen ammatillinen peruskoulutus olisi maakunnan ammattiopistolla ja aikuiskoulutuksen järjestämislupaan perustuva ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus
maakunnan aikuiskoulutusyhtiöllä. Tämä merkitsisi huomattavaa muutosta oppilaitosten nykyiseen työnjakoon.
TAULUKKO 26. Erillisen nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjän mallin SWOT-analyysi
Vahvuudet
Kilpailuneutraliteettivaatimus voidaan täyttää yhdessä yhtiössä
Nykyistä vahvemman aikuiskoulutusjärjestäjän muodostuminen
Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen erilaiset tarpeet ja
toimintamallit voidaan paremmin ottaa huomioon
Järjestämisluvat voitaisiin jakaa siten, että nuorten koulutusorganisaatiolla olisi ammatillisen peruskoulutuksen ops- ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen järjestämislupa ja aikuiskoulutusorganisaatiolla ammatillisen lisä- ja oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa.
Voitaisiin paremmin ottaa huomioon työvoimakoulutuksen
uudet linjaukset
Heikkoudet
Uusi nuorten koulutuksen yhteishaku edellyttää, että nuorten
koulutuksen järjestäjällä on myös aikuiskoulutusta hakijoiden
tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi, koska aiemman tutkinnon
suorittaneet on ohjattava näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen
Ei tue joustavien opintopolkujen rakentamista oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välille, jos oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa on kytketty ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupaan
Ei tue nuorten koulutuksen kehittymistä joustavammaksi ja
osaamisperusteisemmaksi
Elinkeinoelämä ei saa kokonaisvaltaista työvoiman tarjonnan ja
osaamisen kehittämisen palvelua
Jakaa taloudelliset riskit ja mahdollisuudet epätarkoituksenmukaisesti
Johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen ja päällekkäiseen
käyttöön
Tuottaisi vaikeuksia erityisesti Ekamille, jolla on laaja aikuiskoulutustarjonta ja vahva nuorten ja aikuiskoulutuksen integraatio
Mahdollisuudet
Yritysten täsmäkoulutustarpeiden tyydyttäminen paranee
Maakunnan ulkopuolisten aikuiskoulutusmarkkinoiden hyödyntäminen
Uhat
Laitostaa nuorten koulutusta eikä tue siirtymistä uuteen työaikamalliin ja ympärivuotisempaan koulutustarjontaan
Vahvistaa aikuiskoulutuksen entistä vahvempaa eriytymistä
nuorten koulutuksesta
8.4. Kolmen järjestäjän mallin arviointi
Kolmen järjestäjän malli tarkoittaa käytännössä vaihtoehdon 8.3. alueellista mallia sillä poikkeuksella, että
Harjun oppimiskeskus muodostaisi osakeyhtiön Hevostalousopisto Oy:n kanssa. Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymä jäisi tässä vaihtoehdossa ennalleen. Kouvolan kaupunki ja Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö muodostaisivat uuden osakeyhtiön, joka ylläpitäisi ammattiopistoa ja aikuiskoulutuskeskusta.
90
TAULUKKO 27. Kolmen järjestäjän mallin SWOT-analyysi
Vahvuudet
Maksimoi mahdollisuuden ohjata toimintaa hevostalouden
erityisintressien mukaan
Heikkoudet
Harjun huomattavan kiinteistöomaisuuden hallinta siirtyy osin
maakunnan ulkopuolelle
Vahvistaa Harjun valtakunnallista roolia ja asemaa
Ypäjän korkeammat kustannukset tulisivat rasittamaan yleiskustannusten välityksellä Harjun toimintaa
Yhteisten valtakunnallisten työssäoppimispaikkojen (1/3) tehokkaampi käyttö ja ohjauskustannusten alentaminen yhteistyöllä
Mahdollisuudet
Yhteistyöllä uusi järjestäjä voisi ottaa vielä suuremman osuuden koko maan hevostalouskoulutuksesta
Yhteistyö matkailun kehittämisessä yhdessä maakunnan oppilaitosten kanssa heikkenee
Uhat
Maakunnallinen vaikutusvalta päätöksenteossa ei ole riittävä
Sisäoppilaitosluonne tarjoaa mahdollisuuden etäisyydestä
huolimatta yhteisen opetustarjonnan hyödyntämiseen
8.5. Nykyinen malli ja tiivistyvät yhteistyörakenteet
Tässä mallissa ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenne säilyisi ennallaan, mutta oppilaitokset tiivistäisivät yhteistoimintaansa. Äskettäin solmitut yhteistyösopimukset ja oppilaitosten tuoreet maakunnalliset
yhteistyömuodot, kuten jäsenyys maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten rehtorityöryhmä antavat hyvää pohjaa tälle kehitykselle. Tiivistyviä yhteistyörakenteita voisivat olla jo aloitetun laatujärjestelmäyhteistyön vahvistaminen, yhteisten ammatillisten neuvottelukuntien lisääminen sekä vahvistuva hankeyhteistyö. Kokemus kuitenkin osoittaa, että
vapaamuotoinen yhteistyö ei pysty luomaan pohjaa päätöksenteolle, jos kyseessä on toimintojen lakkauttaminen tai keskittäminen tai tavoittelu kilpailuetua tuovista uusista avauksista. Se näyttää olevan vaikeaa
silloinkin, kun yhteisen päätöksentekovallan omaava organisaatio on olemassa. Nykyinen järjestäjärakenne
tuskin pystyy kohtaamaan muuttuvan ja vähenevän rahoituksen maakunnan ammatilliselle koulutukselle
tuomat haasteet.
91
TAULUKKO 28. Nykyisen järjestäjäverkkomallin SWOT-analyysi
Vahvuudet
Vältytään tiheään toistuneilta ja henkisiä voimavarjoja vaatineilta organisaatiouudistuksilta ja oppilaitokset voivat keskittyä
perustehtäviinsä
Heikkoudet
Ei täytä valtiovallan järjestämisverkon kehittämistavoitteita
Oppilaitokset voivat vahvistaa omaa erityisluonnettaan
Kilpailevat investoinnit ja uudet toiminta-avaukset eivät kohdenna voimavaroja optimaalisesti
Aikuiskoulutuksen päällekkäisyys Kouvolassa säilyy
Kilpailukyky heikkenee suhteessa maakunnan ulkopuolisiin
oppilaitoksiin
Mahdollisuudet
Tiivistyvät yhteistyörakenteet, kuten yhteiset ammatilliset
neuvottelukunnat, laadunvarmistusyhteistyö ja mahdollinen
yhteinen oppisopimuskeskus (vrt. Pirkanmaa) tuovat samoja
hyötyjä kuin yhteinen järjestäjäorganisaatio
Vaarantaa henkilöstön työllisyyden säästötoimien toteutuessa
Uhat
Rahoituksen riittämättömyys johtaa toimintojen supistamiseen
koko maakunnan kannalta epätarkoituksenmukaisesti
Hyvät käytänteet eivät välity riittävästi kaikkialle
Kilpailu vahvistaa terveellä tavalla kaikkia oppilaitoksia ja vahvistaa markkinaorientaatiota
8.6..Maakunnan mielipide haastattelujen ja verkkokyselyn valossa
Tarkastelun pohjaksi esitetään haastatteluissa ja verkkokyselyssä esille tullut kuntien, maakunnallisten tahojen, elinkeinoelämän sekä oppilaitosten johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden näkemys.
Haastattelujen tarkastelussa on otettava huomioon luottamuksellisuus, mistä syystä yksityiskohtaisia tietoja ei voi esittää. Kantojen luokittelu ei ole kaikissa tapauksissa helppoa, koska monen vastaajan mielipide on
enemmän pohdiskeleva kuin ehdoton. Yhteenvetona voi todeta seuraavat johtopäätökset:120
-
Huomattavan suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että järjestäjäverkkoa olisi koottava. Nykyistä rakennetta kannatettiin 10 %:ssa kantaa ottaneiden vastauksista.
-
Koko maakunnan kattava järjestäjä ainakin lopullisena tavoitteena saa noin 2/3 kannatuksen ulkoisilta
tahoilta, joiksi on laskettu maakunnalliset toimijat ja kuntaedustajat, vaikka välivaiheena näistä noin
puolet näkee Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson sisällä tapahtuvan yhdentymisen.
-
Koko maakunnan kattavaa järjestäjää ainakin lopullisena tavoitteena kannattaa noin puolet sisäpiiriläisistä eli oppilaitosten luottamushenkilöistä, johdosta ja henkilöstöstä, heistäkin puolet pohjoinen-etelä
–välivaiheen kautta
120
Ryhmähaastattelujen, kuten johtoryhmien, kannanotto on katsottu yhdeksi vastaukseksi, koska oletetaan se ryhmän yhteiseksi kannaksi. Perusteltua ei ole laskea vastauksia siten, että ryhmähaastattelujen kanta kerrottaisiin osanottajamäärällä.
92
-
Pohjoinen-etelä – vaihtoehto saa suurimman kannatuksen ainakin ensimmäisenä askeleena sekä ulkoisilta tahoilta että sisäpiiriltä
-
Etelä-Kymenlaakson vastaajat, erityisesti ulkopuoliset, kannattavat koko maakunnan kattavaa koulutuksen järjestäjää enemmän kuin Kouvolan vastaajat. Jos kantaa ottamattomat vastaukset jätetään
pois, koko maakunnan kattava järjestäjä saa Etelä-Kymenlaakson vastauksissa enemmistön kannatuksen, Kouvolassa noin kolmanneksen kannatuksen. Tällöin koko maakuntaa edustavat vastaukset eivät
ole mukana tarkastelussa (ELY-keskus, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät ry.).
-
Opiskelijoiden edustajilla ei ollut kysymykseen selvää kantaa lukuun ottamatta Kouvolan ammatillisen
aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijoita, jotka pitivät nuoret/aikuiset tai pohjoinen/etelä – vaihtoehtoja
molempia kannatettavina
-
Nuorten ja aikuisten erillistä maakunnallista järjestäjää kannatetaan lähinnä vain Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen piirissä, mikä pienentää Kouvolan luvuissa koko maakunnan kattavan järjestäjän suhteellista kannatusta
-
Harjun oppimiskeskuksen toimintaympäristössä Harju-Ypäjä –järjestäjä saa enemmän kannatusta kuin
maakunnallinen yhdentyminen, joskaan ei yksimielisesti
Verkkokyselyssä oli mukana ulkopuolisiksi katsottavia tahoja, kuten Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten
lautakunnan jäsenet, muiden koulutuksen järjestäjien hallitusten jäsenet, Kymenlaakson kauppakamarin
osaamisvaliokunta, oppilaitosten ammatillisten neuvottelukuntien jäsenet, Kouvolan seudun ammattiopiston näyttötoimikunnan jäsenet, kaupunkien elinkeinojohtajat ja maakunnan elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtajat yhteensä 87 vastaajaa.
Heidän näkemyksensä maakunnan tarpeita parhaiten palvelevasta järjestämisverkkovaihtoehdoista jakautuivat seuraavasti:
koko maakunnan kattava järjestäjä
38 % vastaajista
Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson eri järjestäjä
32 % vastaajista
jokin muu malli
12 % vastaajista
nuorten ja aikuiskoulutuksen eri järjestäjä
9 % vastaajista
nykyiset järjestäjät
9 % vastaajista
Yhteensä
100 %
93
Haastatelluista järjestäjänverkkoon kantaa ottaneista työelämä- ja sidosryhmäedustajista (15) puolet uskoi
koko maakunnan kattavan järjestäjän parantavan Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten palvelukykyä.
Parannusta olisivat mm. koordinoidumpi työssäoppimispaikkojen täyttö, työssä oppimisen ohjaus, yleensäkin vahvempi yhden luukun periaate, mahdollisuus organisaation madaltamiseen, hankekilpailun väheneminen ja hankeosaamisen parempi hyödyntäminen. Palvelukyvyn paranemista epäilevät eivät uskoneet
koon kasvun parantavan toimintaa ruohonjuuritasolla, pelkäsivät byrokratian lisääntymistä ja näkivät Eteläja Pohjois-Kymenlaakson olevan alueina niin erilaisia, ettei yhteinen järjestäjä toisi lisäarvoa.
Niin järjestäjä- ja oppilaitoshaastattelujen, työelämähaastattelujen kuin verkkokyselynkin tulokset ovat
samansuuntaisia. Koko maakunnan kattava järjestäjä saa niukasti eniten kannatusta, mutta sen rinnalla
lähes tasavertaisena on pohjoinen-etelä –vaihtoehto.
Järjestäjäfuusioiden tuloksellisuuden keskeinen edellytys on yhteinen näkemys sen tuottamasta lisäarvosta.
Haastattelu- ja verkkokyselyaineiston päätuloksen voisi tiivistää, että maakunnan keskeisten päättäjien ja
toimijoiden mukaan järjestäjäverkkoa tulee koota, mutta miten, siitä ei ole yhtenäistä näkemystä. Aikuiskoulutuskeskusta lukuun ottamatta näyttäisi kuitenkin suuri yksimielisyys vallitsevan siitä, että PohjoisKymenlaaksossa tulisi päästä yhden koulutuksen järjestäjän malliin. Pienimmän oppilaitoksen Harjun oppimiskeskuksen realistisena vaihtoehtona on yhteinen järjestäjä Hevostalouspisto Oy:n kanssa.
9. SELVITYSMIEHEN EHDOTUS
Järjestäjäverkon uudistukselle asetettujen kriteerien pohjalta kaikki tarkastellut oppilaitokset näyttäisivät
Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta täyttävän kriteerit, jos rahoituspohjassa ei tapahtuisi muutoksia.
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan seudun ammattiopisto ovat monialaisia kooltaan suuria
oppilaitoksia. Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on aikuiskoulutukseen erikoistunut oppilaitos.
Harjun oppimiskeskus on taloudeltaan vakaa, mutta yksialainen pieni oppilaitos. Vaikka kriteerit mahdollistavat erikoistuneen oppilaitoksen, ei sellainen kuitenkaan voine olla kovin pieni. Toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden suhteen kaikki täyttänevät vaatimukset.
Jos vaatimukseksi asetetaan kilpailukyvyn paraneminen ja taloudellisen pohjan kestävyys pitkällä tähtäyksellä rahoituksen muuttuessa ja vähentyessä, arvio muuttuu. Uusi rahoitusjärjestelmä muuttaa kaikkien
oppilaitosten rahoituksen entistä epävakaammaksi ja haavoittuvammaksi. Koolla on tällöin merkitystä,
koska suuri järjestäjä kestää paremmin satunnaiset rahoituksen vaihtelut ja pystyy myös toteuttamaan
tehokkaammin kustannusten sopeutustoimia. Rakennelakiluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjän olisi
94
osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia
aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi kohtuullisesta opiskelijamäärien vaihtelusta.121
Varsin vahva linjaus yhden maakunnallisen järjestäjän puolesta lakiluonnoksen perusteluissa on, että samaa
koulutusta ei ole koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta.122 Edellä luvussa 4 referoitu opetus- ja
kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 näkee tulevaisuudenkuvana monialaisen vahvan maakunnallisen kuntayhtymä- tai osakeyhtiöpohjaisen koulutuksen järjestäjän, jonka toiminta olisi julkisen rahoituksen
osalta kokonaan valtion rahoittamaa.
Usein väitetään, ettei suuri ole välttämättä tehokkaampi kuin pieni. Suuren koulutuksen järjestäjän taloudellinen kantokyky on kuitenkin suurempi rahoituksen tason pudotessa ja rahoituksen epävakauden lisääntyessä. Uuden rahoituslain koelaskelmien mukaan suurten koulutuksen järjestäjien nykyisen rahoituksen ja
uusien rahoitusperusteiden mukaisen rahoituksen suhteelliset muutokset ovat keskimäärin pienempiä kuin
pienempien koulutuksen järjestäjien suhteellisesti suuremmat vaihtelut. Suurilla ja monialaisilla koulutuksen järjestäjillä eri koulutusalojen erot esimerkiksi tutkinnon suorittamisessa tasaantuvat kun taas pienemmillä ja yksialaisilla koulutuksen järjestäjillä muutokset ovat suurempia riippuen muun muassa koulutusalasta, jolla koulutusta tarjotaan.123
TAULUKKO 29. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitus nykyisten ja uusien rahoitusperusteiden
mukaan vuoden 2013 tasossa.
Oppilaitos
Ekami
Harju
Kvlakk124
KSAO
YHTEENSÄ
Uusi rahoitus
26 477 026
3 627 246
586 459
27 016 211
57 706 942
Nykyrahoitus
27 094 176
3 957 677
747 414
26 664 759
58 464 026
Muutos euroa
-617 150
-330 431
-160 955
+351 452
-757 084
Muutos %
-2
-8
-22
+1
-1
Lähde: Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2014. www.minedu.fi.
121
Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
122
Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
123
Luonnos 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta
124
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rahoituksessa tarkastellun rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on vain noin 20 %. Luku ei näytä myöskään kattavan nuorten osaamisohjelman rahoitusta, joka on osa nuorisotakuun toteuttamista.
95
Uuden ja nykyisen rahoituksen eroa koskeva koelaskelma on staattinen, ja oppilaitoksilla on parantamalla
tuloksellisuuttaan maan keskiarvoa enemmän mahdollisuus päästä myös voiton puolelle uudistuksessa.
Kymenlaakson laskelman tulos osoittaa kuitenkin yhdenmukaisesti lakiluonnoksen perustelutekstin kanssa,
että rahoituksen riskit ovat pienissä oppilaitoksissa suuria oppilaitoksia suuremmat. Suuressa oppilaitoksessa sattumanvaraiset vuotuiset vaihtelut kompensoivat toisiaan ja johtavat pienempään rahoitustason vuosivaihteluun kuin pienissä oppilaitoksissa. Kymenlaaksossa kahden suuren monialaisen oppilaitoksen rahoitus olisi uusilla rahoitusperusteilla lähes sama kuin nykyisillä, mutta kahdessa pienemmässä huomattavasti
pienempi. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta tarkastellun rahoituksen osuus on vain
noin 20 % kokonaisrahoituksesta, joten vertailun perusteella ei voida samalla tavalla johtopäätöksiä kuin
muista kolmesta, joissa kyseinen rahoitus on päärahoitus. Kouvolan seudun ammattiopiston EteläKymenlaakson ammattiopistoa positiivisempi tulos näyttäisi muodostuvan suhteellisesti paremmasta tutkintojen ja tutkintojen osien kertymästä, mikä on yhdenmukainen aiemmin esitetyn tulosindeksitarkastelun
kanssa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa läpäisyaste oli vuosina 2010-2013 keskimäärin 56 %, Kouvolan seudun ammattiopistossa 63 %.125
Suuruudella sinänsä ei ole välttämättä kustannustehokkuutta lisäävää vaikutusta. Klassillisen talousteorian
mukaan organisaatioiden kustannustehokkuutta selittää usein ns. u-käyrä, joka tarkoittaa sitä, että tiettyyn
kokoon asti koon kasvu selittää kustannustehokkuuden paranemista, mutta sen jälkeen byrokratian lisääntyminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Empiiristä näyttöä voidaan hakea maassa muutaman vuoden toimineista fuusioituneista koulutuksen järjestäjistä.
Eräänä vertailukohteena on Länsirannikon Koulutus Oy Winnova, jonka osakkaina ovat Porin kaupunki,
Rauman kaupunki ja Porin ammatillinen aikuiskoulutussäätiö. Yhtiöön on siirtynyt myös Länsi-Suomen aikuiskoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä aikuiskoulutus. Winnovassa on nuorten koulutuksen opiskelijoita noin 4000 ja aikuisopiskelijoita noin 2000 vuosiopiskelijaa. Se on siis kooltaan, koostumukseltaan ja toiminta-alueeltaan hyvin vertailukelpoinen teoreettiseen Kymenlaakson yhteen koulutuksen järjestäjään.
Länsirannikon Koulutus Oy otti ylläpitääkseen edellä mainittujen koulutuksen järjestäjien nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen 1.1.2010 alkaen. Yhtiön toiminnan lyhyenä aikana on päästy selvästi positiiviseen nettotulokseen ja vähennetty henkilöstöä 800 henkilöstä 650:een sekä toimitiloja 140 000 neliöstä
79 500 neliöön vuoteen 2013 mennessä. Neliöitä opiskelijaa kohti on 19, mikä on vähemmän kuin Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa.126
125
126
Oppilaitosten aineiston tilastotiedot.
Vierailulla 16.9.2014 Winnovan johdolta saatuja tietoja sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilasto K02T6OSA.
96
Selvityksessä vertailtiin myös eräiden ammattiopistostrategian julkistamisen jälkeen fuusioituneiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kustannuskehitystä Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kustannuskehitykseen vastaavana aikana. Tätä varten ajettiin yksikkökustannussarjat opetus- ja kulttuuritoimen
rahoitustilastosta KO21 vuosilta 2007-2013, mikä aikasarja on verkosta saatavilla. Vertailuun valittiin monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat muodostuneet useilla paikkakunnilla toimivista
entisistä järjestäjistä. Vertailuun valittiin Axxell Utbildning Ab (fuusio 1.8.2008), Etelä-Savon Koulutus Oy
(1.8.2009), Hyria koulutus Oy (1.8.2009), Länsirannikon Koulutus Oy Winnova (1.1.2010 ja 1.1.2013), Sastamalan koulutuskuntayhtymä (1.1.2009, 1.1.2010 ja 1.1.2014), Satakunnan koulutuskuntayhtymä
(1.1.2009,1.1.2010) ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (1.1.2009).
Kuvio 27. Kymenlaakson ja fuusoitujen vertailukohteiden yksikkökustannuskehitys 2007-2013
12000
10000
8000
€/opiskelija 6000
Kymenlaakso
4000
Fuusioidut
2000
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kymenlaakso
8713
9254
9311
10393
10656
10789
11079
Fuusioidut
8807
9594
10142
10322
10854
11018
11186
Fuusioituneiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminta-aika on ollut varsin lyhyt, joten se ei mahdollista pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Merkittävää eroa Kymenlaakson ja vertailukohteiden kustannuskehityksessä ei ole. Toisaalta rahoituksen koostuessa pääosin valtio- ja kuntarahoituksesta koostuvasta
valtion määrittämästä yksikköhinnasta käyrä heijastaa pikemminkin niukentuvaa julkisen sektorin rahoituskehitystä kuin muista syistä johtuvaa kustannuskehityksen talttumista. Oppilaitoshan ei saa edes tavoitella
voittoa julkisella rahoituksella. Tällöin ainoa tavoite on selvitä saatavalla yksikköhintarahoituksella ja saada
kohtuullista investointivaraa.
Koulutuksen järjestäjän koon vaikutus toiminnan taloudellisuuteen toimii todennäköisesti eri tavalla tilanteessa, jossa resurssit kasvavat, mikä on ollut tilanne 2010-luvun alkuun asti. Vuodesta 2002 vuoteen 2011
97
ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen reaalikasvu on ollut yhteensä 61 % ja opiskelijaa kohti 47 %. 127
Jos rahoitus kasvaa, suuressa yksikössä on mahdollisuus helpommin kasvattaa menoja ja näkemys siitä,
ettei koon kasvu lisää taloudellisuutta, voi saada tukea. Tilanne on kokonaan toinen, kun resursseja leikataan, kuten tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä. Silloin suhteellisesti samansuuruinen leikkaus neljässä
oppilaitoksessa voi pakottaa kaikki lopettamaan jonkin tietyn toiminnan, kun se yhteisen järjestäjän tapauksessa voisi säilyä yhteisenä toimintana ja henkilöresurssina.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa menosäästöt vuoden 2013 tasoon verrattuna ovat valtiontalouden kehyspäätöksen 3.4.2014 mukaan 15 % - 20 %. Aikuiskoulutuksessa oppisopimuskoulutus mukaan lukien
leikkaus on vieläkin suurempi, lähes 30 % . 128Jos oletamme leikkausten kohdentuvan tasaisesti , voidaan
lähteä oletuksesta, että Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitus leikkautuu vähintään noin 15 %
vuoden 2013 tasosta. Huomionarvoinen seikka on, että kuntarahoituksen kattaessa 70 % ammatillisen
peruskoulutuksen rahoituksesta, säästö kohdistuu pääpainoisesti kuntatalouteen. Tämä on kuntajärjestäjille myös erityinen peruste pyrkiä säästötavoitetta edistävään järjestäjäratkaisuun. Jos koulutuksen järjestäjät toteuttavat toivottuja rakenneuudistuksia, toimintaan voi olla saatavissa uuden lakiluonnoksen määrittelemää harkinnanvaraista koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi myönnettävää rahoitusta.
Tästä on hyvä esimerkki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodostuminen. Työvoimakoulutuksen
oletettu rahoituksen väheneminen on pienempi kuin ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen.
Tästä syystä Kouvolaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus selviytynee paremmin rahoitusleikkauksista.
Edellä todettiin, että siirtyminen 2+1 –malliin voisi teoreettisesti säästää koulutuskustannuksia enimmillään
10 %.
127
Rauhala, P. Kohteleeko julkinen rahoitus tasavertaisesti eri koulutusmuotoja? Ammattikasvatuksen aikakauskirja
2.2013.
128
Kangaspunta, Kirsi, Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko ja ajankohtaiset asiat ministeriössä. Esitys ammatillisen
koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
98
TAULUKKO 30. Ammatillisen peruskoulutuksen menosäästöjen vaikutus Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitukseen vuosina 2013 – 2017.
Vuosi
2013
2014
2015
2016
2017
Koko maan
menosäästöt
nettona milj.
euroa vuoden
2013 rahoitukseen verrattuna
-100
-157
-162
-326
Rahoituksen
kokonaistaso
vuonna 2013
milj. euroa
1 687
1 587
1 530
1 525
1 361
Menosäästö %
rahoituksesta
6
9
10
19
Kymenlaakson
ammatillisten
oppilaitosten
OKM-rahoitus
milj. euroa
Menosäästö
vuoden 2013
tasoon verrattuna
milj. euroa
Menosäästö %
vuoden 2013
rahoitustasosta
58
56
53
52
47
2
5
6
11
3
9
10
19
Koko maan menosäästöt pohjautuvat Mika Tammilehdon 11.11.2014 Kouvolassa esittämiin laskelmiin, joissa on otettu huomioon
nuorisotakuun ym. menolisäykset sekä valtionosuusindeksin jäädytykset 2013 ja 2014. Tammilehdon laskelmat pohjautuvat valtiontalouden kehyspäätökseen 3.4.2014.
129
Rahoituksen kokonaistaso vuonna 2013 on opetus- ja kulttuuriministeriön koelaskelmasta 21.10.2014.
Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitus vuonna 2014 on oppilaitosten talousarviotiedoista.
Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen osalta vastaavaa laskelmaa ei voi tehdä, koska työvoimakoulutuksen rahoituksesta ei ole käytettävissä vastaavaa laskelmaa. Oletettavaa on, että työvoimakoulutuksen rahoituksen leikkaus ei vaikean työllisyystilanteen takia ole samantasoinen kuin ammatillisen peruskoulutuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen osuus Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rahoituksesta on vain noin 20 % ja on tasoltaan vajaa 2 miljoonaa koostuen merkittävältä osin nuorten osaamisohjelman rahoituksesta, joka liittyy työllisyyden hoitoon eikä joutune leikkausten kohteeksi.
Toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus leikkautuu vieläkin enemmän kuin ammatillisen peruskoulutuksen eli 30 % johtuen mm. siitä, ettei enää rahoiteta tutkintoon tai sen osaan johtamatonta aikuiskoulutusta. Oletettavaa kuitenkin on, että Kouvolan ammatillinen
aikuiskoulutuskeskus selviää pienemmällä tulorahoituksen supistuksella kuin ammattiopistot, mutta sen
tulorahoitukseen vaikuttaa oleellisesti kilpailun kiristyminen koulutuksen myynnissä ja ostajien kyky ostaa
koulutusta. Näistä ostajistakin työ- ja elinkeinoministeriö sekä puolustusvoimat ovat valtion menotalouden
supistusten kohteena eikä yritystenkään ostokyky parane, ellei talouskasvu elvy.
129
Tammilehto, Mika, Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola
11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
99
Opetusministeri Krista Kiuru ja kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ovat järjestämisverkko- ja rahoituslakiesityksiä koskevassa tiedotustilaisuudessa 4.12.2014 eritelleet hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisen 260 miljoonan euroa säästön toteuttamista seuraavasti:130
TAULUKKO 31. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelma toisena asteen koulutuksen rahoitussäästöjen
toteuttamisesta vuoteen 2018 mennessä.
Kohde
Järjestäjäverkko
Rahoitusuudistus
Säästö miljoonaa euroa
69
191
Säästö miljoonaa euroa
-
aiemmin opitun tunnustaminen, aiemman tutkinnon suorittaneiden ohjaaminen näyttötutkintoon, henkilökohtaistus
78
-
valtionrahoituksen lopettaminen
tutkintoon tähtäämättömältä koulutukselta erikoisoppilaitoksissa
rahoituksen lopettaminen lukion 4.
vuodelta
lukion erityisen koulutustehtävän
rajoittaminen
työelämän kehittämistehtävän
rahoituksen lopettaminen
33
-
YHTEENSÄ
56
9
6,5
260
182,5
Järjestäjäverkon tiivistämisen aiheuttamat säästöt koostuisivat kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan
siitä, että kiinteistöjen alhaisia käyttöasteita nostamalla voitaisiin vähentää kiinteistöjen määrää ottamalla
huomioon työssä oppimisen osuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Rahat tulisi Lehikoisen mukaan ohjata opetukseen eikä järjestäjärakenteisiin ja vanhoihin toimintamalleihin. Siirtyminen kahden vuotuisen tilastopäivän mukaan toteutuvan opiskelijamääräpohjaisen rahoituksen sijasta ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijapäivien, tutkintojen ja tutkintojen osien mukaan määräytyvään rahoitukseen kannustaa lyhyempiin toteutuviin opiskeluaikoihin rahoituksen perustuessa suorituksiin eikä opiskelijakapasiteettiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön lakiesityksiä koskenutta tiedotustilaisuutta seuranneessa julkisessa keskustelussa on suhtauduttu kriittisesti mahdollisuuksiin toteuttaa valtiontalouden kehysohjelman mukaisia
säästöjä järjestäjärakenteen tiivistämisellä ilman, että se johtaisi oppilaitosten lakkauttamiseen. Toisaalta
osa ministeriön tiedotustilaisuudessa mahdollisina pidetyistä säästöistä on sellaisia, että ne voivat ainakin
osittain toteutua ilman järjestäjäverkon tiivistämistäkin, joskin vaikeammin. Kun säästöt johtuvat kestävyysvajeesta ja pohjautuvat valtiontalouden kehysohjelmaan, niiden toteutumista voi pitää realiteettina
riippumatta siitä, millainen on tulevan hallituksen poliittinen linja. Sen sijaan on mahdollista, että ne kohdentuvat poliittisen linjauksen pohjalta toisin kuin on kaavailtu. Oletettavaa kuitenkin on, ettei säästöjen
130
Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (video www.minedu.fi).
100
taso ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ainakaan laske, koska lukioiden rahoitukseen kohdistuvat
säästöt voivat nousta herkemmin kriittiseen harkintaan.
Suuremman järjestäjäverkon puolesta puhuu erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoituksen epävakauden lisääntyminen. Tämä johtuu, paitsi suoritusrahoituksen suuresta osuudesta, myös siitä, että uuden
rahoituslakiesityksen mukainen perusrahoitus päivittäin laskettaviin opiskelijavuosiin pohjautuvana korostaa rahoituksen epävakautta. Kun nykyisessä rahoitusjärjestelmässä laskentapäivän jälkeen keskeyttäneestä opiskelijasta on saanut rahoituksen enimmillään lähes 5-7 kuukauden ajan , tulevassa rahoituksessa
perusrahoitus katkeaa heti keskeyttämisen tapahtuessa. Tällöin Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten
korkeasta keskeyttämisasteesta tulee entistä vahvempi taloudellinen rasite, ellei tilannetta pystytä parantamaan. Yhteinen järjestäjäverkko sekä helpottaa mahdollisuuksia yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin että
tarjoaa paremman taloudellisen puskurin satunnaisia rahoitusvaihteluja vastaan.
Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa voitaisiin arvioida ammatillisen koulutuksen rahoitussäästöjen
olevan mahdollisia seuraavissa kohteissa:
TAULUKKO 32. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämän säästötavoitteen toteuttaminen Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuoteen 2018 mennessä.
Toimenpide
Kiinteistöjen käyttöasteiden nostaminen
Kolmannen vuoden koulutus oppisopimuskoulutuksena 50 %:sti, hyväksilukujen ja näyttötutkintomallin tehostaminen sekä digitalisaation hyödyntäminen
Hallinto- ja tukipalvelujen yhdistäminen ja digitalisaation hyödyntäminen
Muut toimenpiteet, mm. koulutuksen keskittäminen
YHTEENSÄ
Säästövaikutus miljoonaa euroa
3131
5132
1133
2134
11
Näistä suurimmaksi säästökohteeksi arvioitu opintoprosessien kehittäminen voi ainakin osittain toteutua
muissakin järjestämisverkkovaihtoehdoissa. Kiinteistöjen käyttöasteiden nostaminen edellyttää ainakin
Kouvolassa olevien oppilaitosten tilojen yhteiskäyttöä, mikä ei liene käytännössä helposti toteutettavissa
ilman yhteistä koulutuksen järjestäjää. Hallinto- ja tukipalvelujen yhdistäminen ja koulutuksen keskittäminen ovat mahdollisia parhaiten koko maakunnan kattavassa järjestämismallissa. Mikäli muut säästötoimet
131
Oletettu. että tilojen määrä alenisi noin kolmanneksella, mikä vastaa hyvin esim. Winnovassa tapahtunutta muutosta ja johtaisi keskiarvoon 20 m2/opiskelija, jota lähellä Ekami on jo nyt.
132
1300 opiskelijaa x (10 000 – 5000) x 50 %
133
Noin 15-20 henkilötyövuotta
134
Anjalan maatilayrittäjä ja Haminan käsi- ja taideteollisuus
101
eivät riitä tai toteudu odotetusti, joudutaan harkitsemaan heikoimmin vetovoimaisten koulutusten keskittämistä tai lakkauttamista eli joudutaan tilanteeseen, jota opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemia
lakiesityksiä seuranneessa julkisessa keskustelussa on pidetty todennäköisenä.
Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaiset menosäästöt eivät ole mahdollisia ilman henkilöstömäärän vähennyksiä. Kaavamaisesti voidaan laskea, että jos menosäästöt kohdistuvat henkilöstökustannuksiin niiden
nykyistä kustannusosuutta vastaavasti, niin henkilötyöpanos oppilaitoksissa vähenee noin 100 -110 henkilötyövuodella nykyisestä noin 800 henkilötyövuodesta. Tähän lukuun päädytään, jos oletetaan yhden henkilön keskimääräisiksi henkilöstömenoiksi 57 000 euroa/vuosi, henkilöstömenojen osuudeksi 50 % kaikista
kustannuksista ja säästön määräksi 10 – 13 miljoonaa euroa. Kun tämä toteutuu 3 vuoden aikana, henkilöstötyöpanosta tulisi vähentää noin 30-40 henkilötyövuodella/vuosi.
VATT:n ennakoinnin perusuralaskelman perusteella tehdyssä maakuntakohtaisessa laskelmassa on arvioitu
Kymenlaakson koulutusalan poistumaksi vuosina 2015-2017 yhteensä 359 henkeä eli 120 henkeä vuotta
kohti. Kymenlaakson koulutusalalla on vuonna 2014 noin 3800 työpaikkaa, jolloin vuotuinen poistuma lähivuosina on noin 3 % vuodessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa on noin 800 työpaikkaa, vähennystarve
olisi 4-5 %:n luokkaa vuotta kohti eli noin kolmanneksen arvioitua luonnollista poistumaa suurempi. Tämä
tarkoittaisi nettomääräisesti noin 10-15 työpaikan nettovähennystä vuotta kohti, jos oletetaan, ettei poistumaa tarvitsisi korvata, mikä tietysti ei voi olla todellinen tilanne. Toisaalta koko koulutusalalla ajanjaksolla
2010-2020 uuden työvoiman tarjonta alittaisi poistuman ja työpaikkavähennyksen erotuksena syntyvän
työvoiman tarpeen 543 hengellä eli noin 55 hengellä vuotta kohti. VATT:n perusuralaskelman mukaan koulutusalan työpaikat vähenevät vuodesta 2014 vuoteen 2018 noin 200 työpaikalla, mikä nykyisten säästötoimien valossa tuntuu alimitoitetulta. Ammatillisen koulutuksen osuus ei voine olla puolta koko alan työpaikkavähennyksestä, kun sen osuus koko koulutusalan työpaikoista on noin 20 %.135
Yhteinen osakeyhtiö mahdollistaa myös hallitumman henkilöstövähentämisen eläköitymistä ja vaihtuvuutta hyödyntämällä siten, että olemassa olevat työpaikat voidaan säilyttää mahdollisimman pitkälti. Jos rahoituksen leikkaus kohdistuu jokaiseen järjestäjään erikseen, se voi merkitä suurempaa painetta toimintojen
supistamiseen ja irtisanomisiin nimenomaan tukipalvelutoiminnoissa. Yhteisen järjestäjän alaisuudessa
voidaan harkita toimintojen yhdistämistä työpaikan vapautuessa tai siirtoa toiseen tehtävään konsernin
sisällä. Vastaava etu on paljon rajoitetumpi mm. opettajien erilaisten kelpoisuusvaatimusten johdosta kunnallisen opetustoimen sisällä, jos ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus on osa peruskunnan toimintaa. Yhteinen järjestäjä mahdollistaa mittavammat uudet avaukset paremmilla resursseilla.
135
Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025 liitelaskelmineen. Laskelmat pohjautuvat VATT:n
ennakoinnin perusuralaskelmaan syyskuulta 2014.
102
Henkilöstön työllisyyden turvaaminen on selvitysmiehen mielestä eräs painavimmista perusteista maakunnan yhteiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.
Oleellinen kysymys on se, että yhteinen strateginen ohjaus mahdollistaa kustannustehokkuuden parantamisen hallitun suunnitelman mukaan siten, että toimintoja voidaan keskittää, sopia yhteisistä palveluista
esimerkiksi laadunvarmistuksessa, markkinoinnissa , kiinteistöjen ylläpidossa, tietotekniikassa ja taloushallinnossa, jotka ovat tukitoimintoja. Oppilaitosten organisaatioissa on johtoryhmätasolla erilaisia asiantuntijatehtäviä, joita on vain joissakin oppilaitoksissa, mutta jotka voisivat palvella kaikkia Kymenlaakson
ammatillisia oppilaitoksia, esimerkiksi henkilöstöjohtaja, laatupäällikkö, graafikko/tiedottaja, viestintäpäällikkö, kehittämisjohtaja/päällikkö. Vastaavia mittakaavaetuja hyödynnetään tosin nytkin Kouvolan kaupungin ollessa koulutuksen järjestäjänä ja Kotkassa kaupungin palveluorganisaatioiden kautta (Kaakon Taitoa Oy., ICT Kymi-liikelaitos). Koulutusosakeyhtiössä alaspesifisiä yhteispalveluja rakennettaisiin ammatillisen koulutuksen erityisvaatimusten näkökulmasta, jotka ovat osin erilaisia kuin esimerkiksi kunnallisessa
koulutoimessa.
136
Mikäli yhteisen järjestäjäorganisaation muodostamisen johdosta on mahdollista saada opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista koulutuspoliittista rahoitusta, se kannattaisi selvitysmiehen mielestä kohdentaa digitaalisten hallinto-, tuki- ja opetuspalvelujen kehittämiseen, joilla palveluilla voitaisiin korvata
poistuvaa henkilötyöpanosta, mutta jotka perustamis- ja käynnistysvaiheessa vaativat lisäkustannuksia.
Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulun alkuvaiheessa Uudenmaan eri osissa sijaitsevien toimintayksikköjen yhteisten tietotekniikkapalvelujen luominen ja irrottautuminen osakaskaupunkien korkeakoulun toimintaa heikommin palvelevista tietoverkoista oli merkittävä korkeakoulun toimintaa edistävä tekijä.
Yhden järjestäjän mallin taloudellisten vaikutusten yhteenveto:
- parantaisi kilpailukykyä valtakunnallisesta ammatillisen koulutuksen rahoituksesta
- parantaisi kilpailukykyä työvoimakoulutuksen ja hanketoiminnan rahoituksesta
- lisäisi riskien kantokykyä rahoituksen muuttuessa vaikeammin ennustettavaksi
- helpottaisi yhtenäisten säästötoimien toteuttamista
- laajalla siirtymisellä 2+1 –malliin (2 vuotta oppilaitoksessa ja yksi vuosi oppisopimuskoulutuksena) voitaisiin maksimissaan kattaa jopa puolet säästötarpeesta
136
Näitä vaatimusten eroja kuvaa esimerkki työmarkkinakentästä. Kokonaistyöaikaan siirtymättömyys johtuu tiettävästi peruskoulun opettajista, mutta ammatilliset opettajat olisivat siihen valmiita.
103
- oppilaitosten yhteisiä toimintoja, joiden kustannuskehitys on viime vuosina ollut opetuksen kustannuskasvua suurempaa, voitaisiin yhdistää
- työnjaon kehittäminen olisi helpommin toteutettavissa
Vaikutus oppilaitosten palvelukykyyn
Koko Kymenlaakson kattavan järjestäjäorganisaation vaikutus oppilaitoksen palvelukykyyn on työelämäedustajien toisen puolen mielestä haastattelun perusteella positiivinen. Osa haastatelluista näkee, että
yhteinen järjestäjä mahdollistaisi elinkeinoelämän suuntaan nykyistä paremmin yhden luukun periaatteen.
Mm. aikuiskoulutusten toteutusaikataulut niveltyisivät paremmin yhteen ja työssä oppimispaikkojen hankinta ja työssä oppimisen ohjaus olisi toteutettavissa paremmin yhteisen järjestäjän koordinoimana. Noin
puolet työelämän haastatteluista ei usko yhteisen järjestäjän sen enempää parantavan kuin heikentävänkään työelämän saamia palveluita ja työelämäyhteistyötä.
Maakunnallisesti tärkeä näkökulma nousee, kun otetaan huomioon muualla tapahtunut ja mahdollisesti
tapahtuva kehitys. Parhaillaan selvitetään myös maakunnan elinkeinoyhtiöiden Cursorin ja Kinnon yhdistämistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, maakunnan yhteinen elinkeinoyhtiö, yhteinen toisen asteen
ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja Kymenlaakson Liitto voisivat luoda yhdessä nykyistä paljon vahvemman maakunnan, sen kuntien ja elinkeinoelämän koulutus-, yrittäjyyden edistämis- ja hanketoimijan kuin
nykyiset. Nykyisessä tilanteessa erilliset toimijat kilpailevat samoista niukentuvista niin kuntien, valtion kuin
hankerahoittajienkin resursseista, kun voimavarat kannattaisi suunnata yhdessä mm. isoihin kansainvälisiin
hankkeisiin. Voidaan puhua maakunnan kuntien yhteisestä aluekehityskonsernista, joka voisi parantaa keskinäistä työnjakoaan ja lisätä hankkeiden vaikuttavuutta.
Taloudellisten kehitysnäkymien pohjalta koko Kymenlaakson kattava osakeyhtiö turvaa parhaiten toiminnan tulevaisuuden ja asukkaiden palvelut. Yhteinen osakeyhtiö merkitsisi myös tulevaisuuden ottamista
omiin käsiin sen sijasta, että jättäydytään valtion rahoituskehityksen armoille. HaminaKotkan yhteinen satamayhtiö on hyvä esimerkki maakunnan yhteisten toimintojen tuomasta valtakunnallisen aseman vahvistumisesta ja sen tuomasta kilpailuedusta.
Näkökohtia yhteisen koulutuksen osakeyhtiömuotoisen koulutuksen järjestäjän organisoitumisesta
Osakeyhtiön yhteisen hallinnon tehtävänä tulisi olla konsernin strateginen johto, merkittävistä investoinneista päättäminen, taloudellisesta kehyksestä ja yksikköjen tulostavoitteista päättäminen. Operatiivisen
ketteryyden varmistamiseksi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää nykyiset oppilaitokset kuitenkin niin, että
Kouvolassa voisi toiminta organisoitua yhteenkin oppilaitokseen eri tulosalueiksi. Uuden lakiluonnoksen
104
perustelutekstin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitosten muodostamisesta ja niiden nimistä.
Nykyisillä oppilaitoksilla on haastattelujen mukaan hyvä maine ja vahva brändi. Monet haastatellut työelämän edustajat ovat hyvin tyytyväisiä oppilaitosten nykyiseen toimintaan ja muutamat näkivät, ettei heidän kannaltaan järjestäjäverkon kokoaminen tuo hyötyä.
Oppilaitosten säilyttämisehdotus poikkeaa niistä ratkaisuista, joita monissa yhdentyvissä järjestäjissä on
tehty. Yleensä toimintaa ei ole organisoitu alueellisesti, vaan organisaatio on jaettu nuorten koulutuksesta
vastaavaan ammattiopistoon ja aikuisopistoon. Näin organisoituja ovat mm. Helsingin Stadin ammattiopisto, Espoon Omnia ja Keski-Uudenmaan Keuda. Päinvastaista mallia toteuttavat mm. Päijät-Hämeen Koulutuskeskus Salpaus ja Vantaan ammattiopisto Varia, joissa nuorten ja aikuiskoulutuksen yhteys opetusaloittain on edellisiä kiinteämpi. Selvitysmiehen oma pitkäaikainen johtamiskokemus kahdesta maakunnallisesta
monella paikkakunnalla toimivasta koulutuksen järjestäjästä Keudasta ja Laureasta puoltaa kuitenkin vahvasti sitä, että vahva matriisityyppinen perustoiminnan organisointi eri paikkakunnilla toimivien yksikköjen
kesken on huonompi ratkaisu kuin keskushallinnon jättäminen mahdollisimman keveäksi vain strategiset ja
resurssilinjaukset päättäväksi. Tämä motivoi paikallisia yksikköjä, jos niille annetaan oma tulosvastuu, työkalut siihen ja kannustetaan verkottumaan omaan luonnolliseen toimintaympäristöön. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksessa käytössä olevat tulospalkkiojärjestelmät, jotka sidotaan strategisten tulostavoitteiden saavuttamiseen, olisivat hyödyllisiä uudessa osakeyhtiössä.
Aikuiskoulutuksen tulisi olla sekä Kotkassa että Kouvolassa oma tulosyksikkönsä pelkästään markkinaperusteisen koulutuksen kilpailuneutraliteettivaatimuksen vuoksi. Tällöin myös Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy ja Haminan-Kotkan seudun koulutuskuntayhtymän markkinaehtoista toimintaa varten perustamat
yhtiöt voidaan purkaa, koska osakeyhtiömuotoinen järjestäjä saa järjestää markkinaehtoista toimintaa,
mikä tulee ottaa huomioon yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Kymenlaakson kesäyliopisto, jossa on merkittävä
kuntarahoitus, olisi hyvin sijoitettavissa yhteisen järjestäjän ylläpidettäväksi omana oppilaitoksenaan. Yhtiöön olisi mahdollista ottaa osakkaiksi myös maakunnan kansanopistoja, jos ne sitä haluavat ja muut osakkaat näkevät sen tarkoituksenmukaiseksi. Tämä mahdollisuus olisi hyvä ottaa huomioon uuden osakeyhtiön osakassopimuksessa ja osakeyhtiön nimessä siten, että se olisi neutraali oppilaitosmuotojen suhteen.
Yhtiön osake- ja äänivaltajakautuma
Yhteisen järjestäjäosakeyhtiön osakejakauma ja äänivalta tulisi määrittää siten, ettei kenelläkään osakkaalla
ole enemmistöä osakkeista ja äänivallasta.
Osakeyhtiön perustamiseen liittyvät järjestelyt
Osakeyhtiön perustamiseen liittyvät järjestelyt ovat helpommat, jos osakkaiksi tulevat Kouvolan kaupunki,
mahdollisesti Iitin kunta, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö, Kotkan-Haminan seudun koulutus105
kuntayhtymä ja Harjun Oppimiskeskus Oy suoraan ja jos ne jatkavat osakeyhtiön käyttöön tulevan kiinteistö-, irtaimisto- ja muun omaisuuden omistajina. Kiinteistöjen hoitovastuu voidaan vuokrasopimuksessa
siirtää myös vuokralaiselle, jolloin kiinteistön omistaja jää pelkäksi pääomasijoittajaksi. Tämä ratkaisu voi
olla kiinteistöjen käyttäjän kannalta toimivampi, jolloin käyttäjä voi vapaasti kilpailuttaa omat kiinteistön
hoito- ja huoltopalvelunsa omat tarpeensa huomioon ottaen ja olisi ainoa toimiva mahdollisuus pelkäksi
kiinteistöomaisuuden omistajiksi jäävien kolmen osakkaan kannalta.
Osakeyhtiön perustamiseen liittyvät arvonlisäverokysymykset ratkaistaan eduskunnan käsittelyyn tulevassa
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutoksessa siten, että lakiesityksen 7 §:n mukaan yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä saa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavasti korvattuna maksamansa arvonlisäverot euro-eurosta periaatteen mukaan poiketen nykyisestä keskimääräisestä prosenttikorvauksesta. Tällöin ammatillista koulutusta järjestävä osakeyhtiö on arvonlisäverojen suhteen samassa
asemassa kuin kunta tai kuntayhtymä. Vielä ei kuitenkaan ole yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavaa säädöstä, joka mahdollistaisi kiinteistön vuokraajalle mahdollisuuden hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi vuokratessaan kiinteistön ammatilliselle oppilaitokselle ja saada tällöin rakennusinvestoinnista arvonlisäveropalautuksen. 137
Irtain omaisuus, kuten kalusto, voidaan luovuttaa korvauksetta osakeyhtiön käyttöön tai periä siitä vuokraa.
Jos irtain omaisuus myydään osakeyhtiölle, siitä on maksettava varainsiirtovero, mutta eduskunnan käsittelyyn tulevan muutetun rahoituslain 7 §:n mukaan osakeyhtiölle voitaisiin hakemuksesta korvata maksettu
arvonlisävero.
Vaihtoehtoinen menettely kiinteistöjen suhteen on, että nykyiset omistajat siirtävät ne apporttina uuteen
perustettavaan osakeyhtiöön, jolloin kuntayhtymä, osakeyhtiö ja säätiö jäävät yhtiön osakkeenomistajiksi
ilman muuta toimintaa.
Osakkaiksi tulevien koulutuksen järjestäjien kiinteistöt voidaan luovuttaa apporttina uudelle osakeyhtiölle
sen osakkeita vastaan, jolloin määräaikainen vuosina 2013-2016 voimassa oleva poikkeus varainsiirtoverolakiin (931/1996, muut. 991/2012) 43 b §, joka koskee koulutuksen rakennejärjestelyjen yhteydessä tapahtuvia kiinteistöjen tai kiinteistöjä ylläpitävien osakeyhtiöiden osakkeiden luovutusta vastaavaa toimintaa
jatkavalle osakeyhtiölle, mahdollistaa hakemuksesta luovutukseen liittyvän varainsiirtoveron palautuksen.
Kiinteistö- ja muun omaisuuden jääminen nykyisille omistajille toisi seuraavia etuja:
1.osakkaiksi tulevien tahojen omaisuus pysyisi erossa osakeyhtiön omaisuudesta
137
Luonnos 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta 7 §.
106
2. osakkaiden osakkuudet ja äänivaltasuhteet voitaisiin sopia vapaana apporttiomaisuuden tuomista rajoituksista
3. Harjun Oppimiskeskus Oy:n yhtiöjärjestyksessä oleva yhtiön purkautuessa realisoituva valtiolta tulleen
omaisuuden palautusvelvollisuus ei realisoituisi
4.osakeyhtiöllä olisi ainakin periaatteessa mahdollisuus päättää, mitä tiloja se vuokraa
5. toisi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän kautta kaikki Etelä-Kymenlaakson kunnat välillisesti
omistajiksi ilman eri osakemerkintöjä
6. osakeyhtiön osakepääoman koostuessa rahoitusomaisuudesta yhtiöllä olisi vahvempi taloudellinen perusta kuin jos osakepääoma rakentuu pääosin kiinteistöistä koostuvasta apporttiomaisuudesta
Haittoina olisivat:
1.toistaiseksi ammatillisia oppilaitoksia ei koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tavoin mahdollisuus
vuokrata kiinteistöt arvonlisäverollisina, jonka vuokraaja saa takaisin, mutta johon liittyvistä investoinneista
ei tilojen omistaja saa arvonlisäveron palautusta, kun vuokra on arvonlisäveroton. Tällöin voidaan kuitenkin, jos lainsäädäntö ei muutu, sopia vastaavasta kompensaatiosta vuokrassa. Näin meneteltiin mm. Laureassa,kun kunnilta vuokrattuihin tiloihin tehtiin peruskorjauksia.
2. mahdollisesti tarpeettomiksi tulevat kiinteistöt voisivat jäädä nykyisten omistajien rasitteeksi
3. Harjun Oppimiskeskus Oy:n, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän ja Kouvolan Ammatillisen
Aikuiskoulutussäätiön toiminnan jatkaminen pelkkinä omaisuuden hallintaorganisaatioina voisi tuntua byrokraattiselta
Jos kuntayhtymä, osakeyhtiö ja säätiö puretaan osakeyhtiötä perustettaessa, järjestelyt ja niihin liittyvät
päätökset mutkistuvat.
Jos kuntayhtymä puretaan, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 28 § edellyttää, että kuntayhtymän nettovarallisuus jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kiinteistöjen siirto kuntayhtymältä osakeyhtiölle tapahtuu siten, että ne ensin siirretään kuntayhtymää purettaessa perussopimuksen mukaan jäsenkunnille, jotka edelleen sijoittavat ne osakkeita vastaan apporttina
osakeyhtiöön, varainsiirtoveron palautus on epävarmempaa. Ammattikorkeakoulujen omistusjärjestelyjen
osalta asiasta on olemassa valtiovarainvaliokunnan tulkintaohje, jonka mukaan varainsiirtovero voidaan
107
palauttaa siinäkin tapauksessa, että kuntayhtymän kiinteistövarallisuus siirtyy ensin jäsenkunnille ja sitten
samaa toimintaa toteuttavalle osakeyhtiölle.138
Harjun Oppimiskeskus Oy:n purkamista vaikeuttaisi yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mukaan yhtiön purkautuessa omaisuus, joka yhtiötä perustettaessa on luovutettu yhtiöön valtiolta tai sellaisen omaisuuden
sijaan tullut omaisuus samoin kuin muu perustamishankkeeseen myönnetyllä valtionosuudella hankittu
omaisuus palautetaan valtiolle.
Säätiön säilyminen olisi helpompi ratkaisu kuin sen purkaminen, joka vaatii 2/3 enemmistöpäätöksen säätiön hallituksessa ja oikeusministeriön suostumuksen. Säädekirjan mukaan säätiön lopettaessa toimintansa
sen jäljellä olevat varat luovutetaan säätiön perustajakunnille eli Kouvolan kaupungille ja Iitin kunnalle käytettäväksi jonkin säätiön toimintaan liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Tämä merkinnee sitä, että aikuiskoulutuksen kiinteistö -ja muu omaisuus voitaisiin sijoittaa Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan apporttina
osakeyhtiöön osakkeita vastaan , mutta tällöin ilmeisesti jouduttaisiin maksamaan varainsiirtoverot molemmista luovutuksista ja kyseinen kiinteistöomaisuus voisi sitoa liikaa äänivallan jakamista osakeyhtiössä.
Säätiön erikoisrahastojen suhteen on säädekirjan mukaan meneteltävä niin kuin niitä koskevat määräykset
edellyttävät. Tältäkin kannalta säätiön säilyttäminen olisi tarkoituksenmukaista.
Henkilöstö
Nykyinen oppilaitosten henkilöstö tulisi siirtää vanhoina työntekijöinä uuden osakeyhtiön palvelukseen.
Tällöin kunnalliset virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, mutta opetusalan julkisen ja yksityisen työnantajan
palvelusuhteen ehdot ovat käytännössä samat. Työnantajayhdistyksinä tulisivat kyseeseen Sivistystyönantajat ry. , jonka jäsenet koostuvat pelkästään koulutusalan työnantajista. Sen jäseninä ovat yliopistoyhtiöt,
useimmat ammattikorkeakouluyhtiöt ja yksityiset mm. vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät. Sivistystyönantajat ry. kuuluu Elinkeinoelämän Keskusliittoon. Toinen vaihtoehto on Avaintyönantajat AVAINTA
ry., jonka jäseninä on kunnallisia osakeyhtiöitä, myös oppilaitoksia, ja joka toimii Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteydessä. Henkilökunnan eläke-edut kunnallisessa eläkejärjestelmässä voidaan säilyttää, koska
osakeyhtiö voi liittyä Kunnalliseen eläkelaitokseen riippumatta työnantajajärjestövalinnasta.
Yhtiön perustamisen asiakirjat
.Osakeyhtiön perustamisen ensimmäinen vaihe voisi olla järjestäjien periaatepäätöksen jälkeen aiesopimuksen tekeminen, jossa sovittaisiin yhtiön valmistelutoimien suorittamisesta. Niihin kuuluvat osakassopimuksen valmistelu ja, mikäli päädytään kiinteistöapporttien käyttämiseen osakepääomana, arvonlisä- ja
138
VaVM 33/2012 vp.
108
varainsiirtoverokysymysten selvittäminen sekä kiinteistöjen arvonmääritys- ja vuokrausten periaatekysymysten selvittäminen asiaan perehtyneen asiantuntijan toimesta osakeyhtiön toiminnan aloitushetkellä
voimassa olleet säädökset huomioon ottaen. Myös palvelujen sisäpiiriostoihin liittyvät hankintalain vaatimukset tulisi selvittää.
Osakassopimuksessa määritellään yhtiön hallinnon ja asioiden hoitamisen perusteet. Osakassopimusta ei
osakeyhtiölaki tunne, mutta osakassopimus on kuitenkin tavanomainen menettely, jolla yhtiön perustaminen käynnistetään. Osakassopimus hyväksyttäisiin koulutuksen nykyisten järjestäjien päättävissä elimissä.
Yhtiö perustetaan osakeyhtiölain mukaan perustamissopimuksella, jonka allekirjoittaminen sitoo osakkeenomistajat sopimuksen mukaiseen osakemerkintään. Perustamissopimuksessa tulee yksilöidä mahdollisesti apporttina luovutettava omaisuus. Perustamissopimuksessa nimetään hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja, koska perustamissopimuksesta alkaa johdon toimikausi. Perustamissopimuksen liitteeksi tulee yhtiöjärjestys
Seuraavassa vaiheessa osakeyhtiö tulee ilmoittaa kaupparekisteriin merkittäväksi, jonka jälkeen se on oikeustoimikelpoinen ja voi mm. hakea tarvittavat koulutuksen järjestämisluvat.
Koska uudet järjestämisluvat on tarkoitus antaa 1.1.2017 lukien, yhtiö olisi vuosina 2015-2016 valmisteluorganisaatio. Nykyiset koulutuksen järjestäjät hakisivat järjestämisluvat siten, että esittäisivät, että ne annetaan perustettavalle osakeyhtiölle, jos hakemuksen jättöhetkellä yhtiö ei ole vielä rekisteröity ja oikeustoimikelpoinen. Kun otetaan huomioon osakeyhtiön perustamiseen liittyvän päätöksenteon ja sen valmistelun vaatima aika, tämä menettelytapa on todennäköinen.
Asiat, joihin kannattaisi yhtiön perustamisasiakirjoissa selvitysmiehen mielestä kiinnittää erityistä huomiota, ovat yhtiön nimi, jonka tulisi mahdollistaa myös uusien oppilaitosten tulo osakeyhtiöön, mahdollisuus
uusien osakkaiden ottamiseen sekä yleisten kelpoisuusvaatimusten määrittäminen osakeyhtiön hallituksen
jäsenille siten, että osakkaiden nimetessä hallituksen jäsenehdokkaita turvattaisiin riittävä yhtiön toimialan
ja sitä vastaavan elinkeinoelämän asiantuntemus. Tarkoituksenmukaista saattaisi olla, että osakassopimuksessa sovittaisiin vaalivaliokunnasta, joka tekisi osakkaille esityksen yhtiön hallituksesta siten, että osakkaan
päättävä elin voisi halutessaan antaa vaalivaliokunnan ehdotuksen toimintaohjeena yhtiökokousedustajalle. Välttämättä osakaskohtaisten jäsenkiintiöiden määrittäminen osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä
ei olisi tarpeen, koska vaalivaliokuntamenettelyssä voitaisiin tällöin vapaammin harkita hallituksen kokoonpanoa. Eduksi olisi, jos yhtiön hallituksen jäsenmäärä ei olisi kovin suuri.
Kiinteistöjen arvonmäärittely voi olla haasteellinen kysymys. Yleisenä periaatteena on kuitenkin ollut vastaavissa järjestelyissä kiinteistöjen arvottaminen kirjanpitoarvojen mukaan.
109
Välivaiheen ratkaisut
Useissa haastatteluissa nähtiin tarpeellisena välivaiheena kohti yhtä maakunnallista ammatillisen koulutuksen järjestäjää Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson erilliset koulutuksen järjestäjät. Tämä malli toteuttaisi osittain järjestäjäverkon kokoamiselle asetetut taloudelliset ja muut tavoitteet. Mallin huonona puolena on
eläminen jatkuvassa organisaatiomuutoksessa, joka rasittaa niin päättäjiä kuin henkilöstöäkin. Suoralla
etenemisellä lopulliseen päämäärään vältetään kahden siirtymävaiheen ongelmat, osoitetaan vahva tahto
edistää maakunnan yhteistoiminnalla jokaisen kunnan ja niiden asukkaiden hyötyä ja vältetään parhaiten
rahoitusuudistuksen aiheuttamia taloudellisia riskejä.
Selvitysmiehen ehdotus:
Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät Kouvolan kaupunki, Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymä, Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö ja Harjun oppimiskeskus Oy perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haetaan uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otetaan huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset.
LÄHTEET
Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät
2014. TEM-analyysejä 57/2014. 18.
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011–2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä
2011:9.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2014 – 2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus). OKM.KOPO.
Ammatillisen koulutuksen vastuualue. www.minedu.fi/ammatillinen koulutus.
Auros Consulting. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Toimintajärjestelmän ulkoinen auditointi. Auditointiraportti
7.5.2012. Tiivistelmä.
Cursor. Vuosikertomus 2013.
ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014.
Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.1.2013.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivu
www.aavistus.fi/toimialat/ennakointi.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seutukunnittaiset työpaikkatiedot 2011.
Kangaspunta, K. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Luento FCG:n seminaarissa 23.9.2014.
110
Kangaspunta, Kirsi, Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko ja ajankohtaiset asiat ministeriössä. Esitys Ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kouvola Innovation Oy;n nettisivut. Luettu 13.10.2014.
Kuntalaki 365/1995, muut. 626/2013 2a §; HE-luonnos kuntalain muuttamisesta 8.5.2014
Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025.
Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 20132016.
Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaakson kuntien avainluvuista 27.6.2014.
Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014.
Kymenlaakson Opiston nettisivu.
Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Toimiala online, Foredata ennuste 4.11.2014
Lahtinen, M. Suomen kuntaliitto. Esitys FCG:n seminaarissa 23.9.2014.
Lehikoinen, A. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat. Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014.Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), muutettu 788/2014.
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998), muutettu 787/2014.
Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun
lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Luonnos 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta.
Mella, I & Urjankangas, H. Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014. TEM-analyysejä 56/2014.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. vipunen.csc.fi. Sisältää tietoja mm. opiskelijamääristä, tutkinnoista sekä tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta.
Opetushallitus. Ammatillinen lisäkoulutus. Lomakkeiden täyttöohje 20.9.2014.
Opetushallitus. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus. Tulosmittariseloste vuodelle 2014. vos.uta.fi
Opetushallitus. Näyttötutkinto-opas. Oppaita ja käsikirjoja 2012:11.
Opetushallitus. www.nayttotutkinnot.fi –portaali
Opetusministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 5.4.2006. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon
kokoamisen vauhdittamishanke.
Opetusministeriön kirje 18.10.2007 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjille. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke – opetusministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi.
111
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 31.3.2011. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja rakenteellisen kehittämisen edistäminen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten taloudelliset selvitykset ja ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntäminen. Muistio 2.12.2013.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. Väliraportti 2014.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastot, www.vos.uta/fi/rap. Käytetty sekä valmiita tilastoja että erillisajettuja tilastosarjoja.
Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (videotallenne www.minedu.fi).
Opetusministeri Krista Kiuru 27.6.2013, Toisen asteen ammatillinen koulutus, rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja
opiskelijamäärät. www.minedu.fi.
Oppilaitoksilta pyydetyt tiedot: perus- ja osakassopimukset, säädekirja, yhtiöjärjestys, johtosäännöt, järjestämislupapäätökset,
näyttötutkintojen järjestämissopimukset, strategiat, laatujärjestelmien seurantaraportit, esitteet, tuorein toimintakertomus, talousarvio 2014, tilinpäätöstiedot 2011-2013, oppilaitoksen tulorakenne, investoinnit ja poistot 2011-2014, talous- ja investointisuunnitelmat 2014-2018, käytössä olevat tilat. opiskelijamääriä, tutkintoja ja läpäisyä koskevat tiedot, aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät, opiskelijapalautetiedot ja henkilöstömäärä 31.12.2013.
Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18.
Paananen T. Referaatti Tulevaisuuden työt –seminaarista Kouvolassa 20.5.2014. www.aavistus.fi.
Perheniemen opiston esite kevät ja syksy 2014.
Pirhonen, E-R. Mitä tapahtuu toisella asteella? – lukiokoulutus ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2014. www.minedu.fi.
Rauhala, P. Kohteleeko julkinen rahoitus tasavertaisesti eri koulutusmuotoja? Ammattikasvatuksen aikakauskirja
2.2013.
Rautatieliikenne 2030-suunnitelman lähtökohdat ja vaikutustarkastelu. Ratahallintokeskus A7/2006.
Ruohonen, S.& Mäkelä-Marttinen, L. 2009. Kohti Oppimisen ja Osaamisen Ekosysteemiä. LCCC. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja A Oppimateriaali Nro 24.
Silmäri, U. Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä 1.8.2014.Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014.
Suomen rautatietilastoa 2012. Liikenneviraston tilastoja 4/2012. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi
SVT. www.tilastokeskus.fi
112
Tammilehto, M. Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari. Kouvola
11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2015. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16.
Teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014.
Ulkomaan meriliikennetilasto 2013. Liikenneviraston tilastoja 5/2014. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi
Uudenmaan liitto. Uusimaa-tietopankki.
Valkealan opisto. Hakijan opas 2014-2015.
Valtiovarainministeriö. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Osa 1
ja Kymenlaakso. 5a/2012. Kunnat.
Valtiovarainministeriö. Selvitysperusteen tarkastelua maakunnittain 22.8.2014. www.vm.fi
VaVM 33/2012 vp-HE 125/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Kuntien
kiinteistövarallisuuden yhtiöittämiseen liittyvät määräaikaiset varainsiirtoverohuojennukset.
Vuorela, P.& Joki, L.& Halonen, K. & Antinmaa, K.& Kultanen, H.& Julin, P. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus Kaakkois-Suomen alueella 2013. Innolink Research.
Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia. Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2014
LIITE 1. HAASTATELLUT HENKILÖT
Maakunnan viranomaiset, kunnat, sidosryhmät ja elinkeinoelämän edustajat (ulkopuoliset)
Haastattelut on tehty henkilökohtaisesti tai puhelinhaastatteluna ajalla 20.8. – 21.11.2014. Eräissä tapauksissa näkemykset on
esitetty kirjallisesti.
Aalto, Kari, toimitusjohtaja, R.A.Wickholm Oy., 4.11.2014
Dölling-Hasu, Britta, yksikönjohtaja, Mehiläinen Oy., 17.11.2014
Elomaa, Jari, kaupunginhallituksen pj., Kotka, 21.8.2014
Haapaniemi, Juha, maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto, 20.8.2014
Havuaho, Osmo, kunnanjohtaja, Virolahti, 18.9.2014
Hyytiä, Ari, kaupallinen johtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa, 3.11.2014
Ikonen, Petteri, toimitusjohtaja, rehtori, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 5.11.2014
Jämsén, Antti, kunnanjohtaja, Miehikkälä, 18.9.2014
113
Karhatsu, Eija, toiminnanohjauspäällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 15.10.2014
Klami, Juha, toimitusjohtaja, rakennusneuvos, Oy. Rakennuspartio, 21.11.2014
Korhonen, Ismo, lasten ja nuorten palvelujen johtaja, Kouvola, 26.9.2014
Kossila, Päivi, lasten ja nuorten lautakunnan pj., Kouvola, 1.10.2014
Kyöstilä, Titta, henkilöstöpäällikkö, KSS Energia Oy., verkkokysely
Lamminmäki, Lauri, kaupunginjohtaja, Kouvola, 8.10.2014
Lampiranta, Toni, lasten ja nuorten lautakunnan varapj., Kouvola, 22.9.2014
Lappalainen, Markku, toimitusjohtaja, Kotkan Viilutehdas KVT Oy., 24.10.2014
Lappi, Jukka, kunnanhallituksen pj., Virolahti, 18.9.2014
Larikka, Jari, kaupunginhallituksen pj., Kouvola, 29.9.2014
Lehti, Terttu, tulliylitarkastaja, Tullin koulutus, 31.10.2014
Lehtoranta, Jouko, toimitusjohtaja, Kymenlaakson kauppakamari, 2.10.2014
Lepistö, Tapio, kaupunginhallituksen pj., Hamina, 8.10.2014
Lindelöf, Harri, kaupunginjohtaja, Kotka, 21.8.2014
Mattila, Merja, ryhmän päällikkö, työllisyys ja yrittäjyys, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 30.9.2014
Moberg, Tiina, toimitusjohtaja, Kymen Yrittäjät ry., 1.10.2014
Muhonen, Hannu, kaupunginjohtaja, Hamina, 8.10.2014
Naukkarinen, Jukka, yrittäjä, Sähköpalvelu Jukka Naukkarinen Ky., 7.11.2014
Niemi, Veikko, koulutus- ja nuorisojohtaja, 1.1.2015 asiakkuuspäällikkö 17-29-vuotiaat, Kouvola, 26.9.2014
Nurmilaukas, Susanna, ravitsemispäällikkö, Carea, 5.11.2014
Nuuttila, Olli, kunnanjohtaja, Pyhtää, 25.8.2014
Ojalehto, Esko, asiantuntija, koulutussuunnittelu, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, 14.11.2014
Paananen, Tarja, erikoistutkija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 15.10.2014
Penttilä, Jukka, korjaamopäällikkö, Ympäristön Auto Oy., 10.11.2014
Pippola, Raimo, yrittäjä, Datagroup Oy., 3.11.2014
Rosqvist, Liisa, vanhustenhuollon johtaja, Kotka, 4.11.2014
Rossi, Merja, rahoituskoordinaattori, Hämeen ELY-keskus, Kouvola, 7.11.2014
114
Rönnholm, Riku, kunnanjohtaja, Iitti, 21.11.2014
Saartia, Erja, ratsastuskouluyrittäjä, Ratsastuskoulu E.S.Riding Club, 5.11.2014
Savia, Tiina, ABC-toimialajohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa, 5.11.2014
Tiainen, Timo, palvelupäällikkö, kouluneuvos, Kouvola, 10.9.2014
Väyrynen, Jaakko, aluepäällikkö, Teknologiateollisuus ry., Häme ja Kaakkois-Suomi, 4.11.2014
Silmäri, Ulla, hallintopäällikkö, Kymenlaakson Liitto, 20.8.2014
41 henkilöä
Oppilaitosten johto, henkilöstö ja opiskelijat (sisäpiiri)
Oppilaitosten luottamushenkilö- ja palkattua johtoa haastateltiin henkilökohtaisesti tai pareittain, johtoryhmiä sekä henkilöstön ja
opiskelijoiden edustajia ryhminä. Ryhmiä on henkilömäärästä riippumatta käsitelty yhtenä tapauksena verrattaessa mielipiteitä
henkilöhaastatteluihin. Tällöin esimerkiksi järjestämisverkkovaihtoehtojen kannatusta koskevassa vertailussa erikokoiset johtoryhmät eivät vinouta tuloksia.
Harjun Oppimiskeskus Oy./Harjun oppimiskeskus
Forsell, Maija-Liisa, emäntä, 15.9.2014
Haaja, Marita, talouspäällikkö, 15.9.2014
Haapio, Anna, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 15.9.2014
Heimala, Kari, apulaistilanhoitaja, 15.9.2014
Holopainen, Reija, pääluottamusmies JHL, 15.9.2014
Kosonen, Reeta, opiskelija, 15.9.2014
Kunnaala, Mikko, toimitusjohtaja/rehtori, 19.9.2014
Lähde, Mikko, varapääluottamusmies JHL, 15.9.2014
Maskonen, Sinikka, apulaisrehtori, 15.9.2014
Nieminen, Petra, opiskelija, 15.9.2014
Päkki, Ilkka, kiinteistöpäällikkö, 15.9.2014
Ristola, Timo, osakeyhtiön hallituksen pj. 19.9.2014
Suutari, Heikki, osakeyhtiön hallituksen varapj., 19.9.2014
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä/Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
Hillebrand, Ronja, opiskelijakunnan varapj., 11.9.2014
115
Hinkkanen, Markku, pääluottamusmies JHL, 11.9.2014
Jansson, Virpi, pajajohtaja, 5.9.2014
Jaskari, Ulla, apulaisrehtori, peruskoulutus 5.9.2014
Jokela-Ylipiha, Annu, apulaisrehtori, aikuiskoulutus, 5.9.2014
Kangas, Timo, yhtymähallituksen varapj., 5.9.2014
Korpela, Tuija, vs. hallinto- ja talousjohtaja, 11.9.2014
Lehtonen, Anne, varapääluottamusmies JUKO/OAJ, 11.9.2014
Luotonen, Kari, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 11.9.2014
Mättö, Pekka, yhtymähallituksen pj., 21.8.2014
Montonen, Tiina, yhtymähallituksen varapj., verkkokysely
Postila-Sutinen, Jyyni, henkilöstöjohtaja, 11.9.2014
Roininen, Martta, opiskelijakunnan pj., 11.9.2014
Tikkanen, Sami, kuntayhtymän johtaja/rehtori, 21.8.2014
Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö/Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Arola, Tuija, kehittämisjohtaja, osastonjohtaja hyvinvointiala, , 8.9.2014
Hallikas, Pasi, koulutuspäällikkö metalli, 8.9.2014
Jaakkosela, Petri, opiskelija, 22.9.2014
Jokinen, Mikko, säätiön hallituksen pj., 8.9.2014
Kaivola, Leena, toimitusjohtaja/ rehtori, 8.9.2014
Lahtinen, Marjo, viestintäpäällikkö, 8.9.2014
Lilja, Niina, opiskelija, 22.9.2014
Narits, Maarja, opiskelija, 22.9.2014
Pekkanen, Jorma, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 22.9.2014
Rautjoki, Toni, opiskelija, 22.9.2014
Sarlund, Kalle, koulutuspäällikkö logistiikka, 8.9.2014
Savolainen, Anneli, talousjohtaja, 8.9.2014
116
Silen, Liena, laatu- ja projektipäällikkö, 8.9.2014
Sireeni, Jussi, osastonjohtaja logistiikka- ja ajoneuvo-osasto, 8.9.2014
Spoof, Heikki, säätiön hallituksen varapj., 8.9.2014
Tamminen, Lea, vt. koulutuspäällikkö hyvinvointiala, 8.9.2014
Toikander, Heikki, opiskelija, 22.9.2014
Virtanen, Harri, vararehtori, rakennus-ja metalliosaston johtaja, 8.9.2014
Virtanen, Kari, pääluottamusmies JHL, 8.9.2014
Kouvolan seudun ammattiopisto
Haaparanta, Sinikka, henkilöstön edustaja JYTY, 12.9.2014
Heikkinen, Eija, graafikko/tiedottaja, 12.9.2014
Jaakkola, Asko, kehittämispäällikkö, 12.9.2014
Kaasalainen, Riikka, vt. laatupäällikkö, 12.9.2014
Kiviaho, Tero, luottamusmies JUKO/OAJ, 12.9.2014
Kokkonen, Teemu, opiskelijakunnan pj., 12.9.2104
Oksanen, Irina, koulutuspäällikkö sos. ,terv. ja kauneudenhoitoala, 12.9.2014
Olli, Timo, rehtori, 10.9.2014
Palosara, Mika, apulaisrehtori, 10.9.2014
Pylvänen, Immo, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 12.9.2014
Sarante, Marja, aikuiskoulutuspäällikkö, 12.9.2014
Snygg, Arja, luottamusmies JUKO/OAJ, 12.9.2104
Solio, Juha, projektipäällikkö BioSampo, 8.10.2014
Suutari, Jessica, opiskelijakunnan varapj., 12.9.2014
Yhteensä 60 henkilöä
Kymenlaakson Liitto toteutti haastattelujen lisäksi verkkokyselyn, joka koski koulutuksen järjestäjien hallituksia, Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnan jäseniä, oppilaitosten ammatillisten neuvottelukuntien jäseniä, kuntien elinkeino- tai kehitysjohtajia, Kymenlaakson kunnallisten elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtajia sekä Kymenlaakson kauppakamarin osaamisvaliokunnan jäseniä. Verkkokysely lähetettiin 211 henkilölle, joista vastasi 88 henkilöä eli 42 %.
117
LIITE 2. AMMATILLISEN TUTKINNON KYMENLAAKSON AMMATILLISISSA
OPPILAITOKSISSA VUONNA 2006 SUORITTANEIDEN TYÖLLISTYMINEN
JATKO-OPINTOIHIN SIJOITTUMINEN 2011
Koulutusnimike Koulutusnimike Koulutusnimike
Artesaani, käsi- ja
taideteollisuusalan
perustutkinto
Autoalan perustutkinto
Automekaanikon
ammattitutkinto
Catering-alan perustutkinto
Elintarvikealan perustutkinto
Hotelli- ja ravintolaalan perustutkinto
Kiinteistöhoitajan
ammattitutkinto
Kone- ja metallialan
perustutkinto
Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto
Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto
Kunnossapidon
ammattitutkinto
Kuvallisen ilmaisun
perustutkinto
Laboratorioalan
perustutkinto
Laitoshuoltajan
ammattitutkinto
Lasten ja nuorten
erityisohjaajan ammattitutkinto
Lastinkäsittelyalan
ammattitutkinto
Lentokoneasennuksen perustutkinto
Linjaautonkuljettajan
ammattitutkinto
Logistiikan perustutkinto
Lähihoitaja, sosiaalija terveysalan perustutkinto
Maalarin ammattitutkinto, prosessi-,
Päätoimi- Työllinen Päätoi- Työtön Eläkeläi- Muu tai Muutta- Yh- Yhteensä
nen työlli- opiskelija minen
nen, sis. tuntenut
teen
nen
opiskelityöttömaton maasta sä
ja
myyseläkkeellä
olevat
15 41%
8 22%
7 19 4 11%
2 5%
1 3% 37 100%
%
34 71%
1 50%
26 55%
100
%
42 58%
3
6%
4 8%
6 13%
1 2%
1 50%
2
4%
2 100%
2 4%
6 13%
5
1
8 11%
8
11
%
5
7%
1 1% 10 14%
1
5%
4 67%
33
%
1 1%
1 5%
2 10%
1 5%
3
3 33%
1
1
60
%
11
%
4%
2 3%
100
%
10 67%
3 20%
1 50%
1 50%
1 1%
73 100%
74 100%
25
%
8 100%
2
10
%
21 100%
20
%
5 100%
1 11%
4 100%
9 100%
3 12%
1 4%
1
17
%
26 100%
6 100%
25
25 100%
1 7%
1
7%
2 20%
15
9%
15 100%
2 100%
7 70%
139 81%
1 100%
2
1
1 17%
47 100%
3 100%
1 25%
1 20%
21 81%
13
%
5 7%
1 13%
3 75%
4 44%
6
1
5 63%
14 67%
11
%
9 12%
2 67%
55 74%
48 100%
4 2%
4
2%
1
10
%
6 4%
10 100%
3 2%
100%
171
1 33%
1 33%
118
1
33
%
3 100%
kemian- ja materiaalitekniikka
Maarakennusalan
4 80%
ammattitutkinto
Maatalousalan pe21 54%
rustutkinto: maatilatalouden perustutkinto
Matkailualan perus11 55%
tutkinto
Merenkulkualan
11 65%
perustutkinto
Merkonomi, liiketa56 53%
louden perustutkinto
Metsäalan perustut1 100
kinto: metsätalou%
den perustutkinto
Musiikkialan perus1 20%
tutkinto: musiikin
perustutkinto
Myynnin ammatti6 55%
tutkinto: myyjän
ammattitutkinto
Paperiteollisuuden
2 100
ammattitutkinto
%
Paperiteollisuuden
25 54%
perustutkinto
Perhepäivähoitajan
9 90%
ammattitutkinto
Pintakäsittelyalan
5 36%
perustutkinto
Puhdistuspalvelujen perustutkinto
Puualan perustutkinto
Puutarhuri, puutarhatalouden perustutkinto
Rakennusalan perustutkinto
Sähköalan perustutkinto
Sähköasentajan
ammattitutkinto
Sähköyliasentajan
erikoisammattitutkinto
Talonrakennusalan
ammattitutkinto
Talotekniikan perustutkinto
Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto: tietojenkäsittelyn ammattitutkinto
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-
1 20%
5 100%
8 21%
5
13
%
3
8%
1 3%
1 3%
39 100%
1
2
10
%
3 15%
1 5%
2
20 100%
5%
3 18%
20 19%
8 8%
7
7%
12
11
%
1 6%
2 2%
17 100%
105
100%
1 100%
2 40%
1
20
%
1 20%
5 100%
1
2
18
%
2 18%
11 100%
9%
2 100%
7 15%
1
7%
6
13
%
1 7%
8 17%
46 100%
1 10%
10 100%
4 29%
1 14%
14 74%
1 5%
5 56%
30 70%
1
2%
59 52%
10
9%
6 75%
1
2 12%
10
%
2 5%
16
1
3
6
21
%
14 100%
86
%
7 100%
3 16%
1 5%
2 22%
1
11
%
19 100%
1 11
%
9 100%
8 19%
1 2%
1 2%
43 100%
14 23 20%
%
13
%
3 3%
2 2%
100%
113
8 100%
1
13
%
100
%
1 100%
100
%
21 49%
2 100%
2
3
7%
5
12
%
5 63%
13 46%
11 39%
1 4%
119
9 21%
3 7%
1 2%
43 100%
3 38%
8 100%
3 11%
28 100%
kinto (ent. Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto)
Vaatetusalan perustutkinto
Vartijan ammattitutkinto
Voimalaitoksen
käyttäjän ammattitutkinto
Välinehuoltajan
ammattitutkinto
Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto
Yhteensä
6 35%
1
6%
11 69%
7
3
18
%
1 6%
5 29%
1 6%
3 19%
1 6%
1 6%
17 100%
16 100%
100
%
7 100%
100
%
6 86%
5 100%
5
754
63%
1 14%
123 10%
7 100%
87
7% 142 12%
Tutkinnon suorittamisesta kulunut aika: 5 vuotta
120
33
3%
51
4%
7 1% 1 198
100%
LIITE 3. KYMENLAAKSON AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEET OPPILAITOKSITTAIN JA KOULUTUSALOITTAIN 2011 JA 2012
2011
Oppilaitos - Koulutusala
- Koulutusala
2012
Opetussuunni-
Näyttötut-
Perustut-
Opetussuunni-
Näyttötut-
Perustut-
telma- perustei-
kinto
kinnot yh-
telma- perustei-
kinto
kinnot yh-
teensä
nen
nen
Aikuiskoulutuskeskus
teensä
74
74
Tekniikan ja liikenteen ala
64
64
Sosiaali-, terveysja liikunta-ala
10
10
Kouvola
Etelä-Kymenlaakson
528
154
682
513
162
675
1
24
ammattiopisto
Kulttuuriala
23
23
23
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
58
58
70
Luonnontieteiden ala
16
2
18
23
2
25
Tekniikan ja liikenteen ala
289
52
341
284
68
352
Sosiaali-, terveysja liikunta-ala
69
100
169
45
91
136
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
73
73
68
Harjun oppimiskeskus
Luonnonvara- ja
ympäristöala
Kouvolan ammatillinen
68
30
19
49
29
26
55
30
19
49
29
26
55
61
61
61
61
aikuiskoulutuskeskus
Tekniikan ja liikenteen ala
70
121
Kouvolan seudun am-
552
84
636
645
90
735
38
46
46
91
mattiopisto
Kulttuuriala
38
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
72
4
76
91
Luonnontieteiden ala
21
1
22
20
3
23
Tekniikan ja liikenteen ala
292
10
302
324
3
327
Luonnonvara- ja
ympäristöala
14
1
15
16
5
21
Sosiaali-, terveysja liikunta-ala
55
68
123
81
79
160
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
60
60
67
1 428
1 187
Yhteensä
1 110
318
67
352
1 539
Tilasto sisältää sekä opetushallinnon alaisen että muiden hallinnonalojen (työvoimahallinto) alaisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot sekä oppilaitosmuotoisessa että oppisopimuskoulutuksessa. Näyttötutkintoperusteiset tutkinnot ovat aikuiskoulutusta.
Lähde: www.vipunen.fi
122
LIITE 4. HAASTATTELUJEN JA VERKKOKYSELYN TEEMAT
HAASTATTELUTEEMAT KOKO MAAKUNTAA EDUSTAVILLE HAASTATELTAVILLE
1.
Miten arvioitte Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten palvelevan Kymenlaakson asukkaita ja nuoria sekä elinkeino- ja työelämää?
2.
Mitkä ovat Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevia tarpeita ajatellen?
3.
Missä on päällekkäisyyttä ja työnjaon kehittämistarvetta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä?
4.
Millaisia yhteistyömuotoja Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on nyt?
5.
Miten ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyö mielestänne toimii? Mikä on ammatillisten oppilaitosten merkitys osaamis- ja
kehittämispalvelujen tuottajana työelämälle?
6.
Parantaisiko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen oppilaitosten valtakunnallista ja alueellista palvelu- ja
kilpailukykyä ?
7.
Mikä seuraavista järjestämisverkkomalleista vastaisi parhaiten Kymenlaakson kokonaisetua?
1 koko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden järjestäjän alaisuuteen
2 nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kokoaminen maakunnallisesti kahden eri järjestäjän alaisuuteen
3 Pohjois -ja Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen alueittain kahden eri järjestäjän alaisuuteen
4 nykyinen neljän järjestäjän malli
5 jokin muu vaihtoehto, mikä?
8.
Mitä vahvuuksia ja mitä ongelmia eri järjestämismallivaihtoehdoissa mielestänne on?
HAASTATTELUTEEMAT YHTÄ OPPILAITOSTA EDUSTAVILLE HAASTATELTAVILLE
1.
Miten arvioitte edustamanne oppilaitoksen palvelevan Kymenlaakson asukkaita ja nuoria sekä elinkeino- ja työelämää?
2.
Mitkä ovat edustamanne oppilaitoksen vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevia tarpeita ajatellen?
3.
Missä on päällekkäisyyttä ja työnjaon kehittämistarvetta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä?
4.
Millaisia yhteistyömuotoja Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on nyt?
5.
Millainen laadunhallintajärjestelmä/toiminnanohjausjärjestelmä oppilaitoksessanne on ja miten se toimii?
6.
Koetteko, että Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä on kilpailua? Missä asioissa? Onko se mielestänne eduksi vai haitaksi?
7.
Miten yhteistyö työelämän kanssa mielestänne toimii? Onko työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja riittävästi saatavilla?
8.
Miten toteutatte työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää?
9.
Miten ennakoitte alueen työelämä- ja koulutustarpeita?
10. Parantaisiko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen oppilaitosten valtakunnallista ja alueellista palvelu- ja
kilpailukykyä ?
11. Mikä seuraavista järjestämisverkkomalleista vastaisi parhaiten Kymenlaakson kokonaisetua?
1 koko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden järjestäjän alaisuuteen
2 nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kokoaminen maakunnallisesti kahden eri järjestäjän alaisuuteen
3 Pohjois -ja Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen alueittain kahden eri järjestäjän alaisuuteen
4 nykyinen neljän järjestäjän malli
5 jokin muu vaihtoehto, mikä?
12. Mitä vahvuuksia ja mitä ongelmia eri järjestämismallivaihtoehdoissa mielestänne on?
123
PUHELINHAASTATTELU OPPILAITOSTEN NIMEÄMILLE TYÖELÄMÄN EDUSTAJILLE
1.
KOKEMUKSENNE KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA
Yritys tarjonnut työssäoppimispaikkoja
Yrityksessä ollut
oppisopimusopiskelijoita
Yrityksessä
työssä oppilaitoksesta valmistuneita
Oppilaitos aikuiskouluttanut
yrityksen henkilökuntaa
Yritys ollut
mukana jossakin hankkeessa
Yrityksen edustaja hallintoelimessä tai amm.
nk:ssa
Ekami
Harju
Kvlakk
KSAO
Ekami = Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka ja Hamina
Harju = Harjun oppimiskeskus, Virolahti, Ravijoki
Kvlakk = Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
KSAO = Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvola
2.
MITEN KYMENLAAKSON AMMATILLINEN KOULUTUS VASTAA YRITYKSENNE TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISIIN? Arvioikaa kouluarvosanalla 4 – 10.
3.
MITKÄ OVAT KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SUURIMMAT VAHVUUDET JA SUURIMMAT PUUTTEET YRITYKSENNE
TARPEIDEN KANNALTA?
4.
MIKÄ ON KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JOUSTOKYKY VASTAATA YRITYKSENNE MÄÄRÄLLISIIN JA LAADULLISIIN KOULUSTARPEISIIN? Kouluarvosana 4 – 10.
5.
OVATKO JOTKUT OPPILAITOKSET JOUSTAVAMPIA PALVELYKYVYSSÄÄN KUIN TOISET KOKEMUKSENNE MUKAAN?
6.
NÄETTEKO, ETTÄ KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMINEN NYKYISESTÄÄN KOKO MAAKUNNAN TAI NYKYISTÄ USEAMMAN OPPILAITOKSEN KATTAVAKSI PARANTAISI NIIDEN PALVELUKYKYÄ?
VERKKOKYSELYN TEEMAT
TAUSTATIEDOT
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Harjun oppimiskeskus Oy:n hallituksen jäsen
Harjun oppimiskeskuksen ammatillisen neuvottelukunnan jäsen
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän luottamushenkilö
Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen neuvottelukunnan jäsen
Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnan jäsen
Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen neuvottelukunnan jäsen
Kymenlaakson kauppakamarin osaamisvaliokunnan jäsen, elinkeinoyhtiön edustaja tai elinkeinojohtaja
SELVITYKSEN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET
1.
Miten Kymenlaakson ammatilliset oppilaitokset palvelevat mielestänne alueen asukkaita ja nuoria?
erittäin hyvin, melko hyvin, en osaa sanoa, melko huonosti, erittäin huonosti
2.
Miten Kymenlaakson ammatilliset oppilaitokset palvelevat mielestänne alueen elinkeino- ja työelämää?
124
erittäin hyvin, melko hyvin, en osaa sanoa, melko huonosti, erittäin huonosti
3.
Mitkä ovat parhaiten tuntemanne ammatillisen oppilaitoksen merkittävimmät vahvuudet?
4.
Mitkä ovat parhaiten tuntemanne ammatillisen oppilaitoksen merkittävimmät kehittämiskohteet?
5.
Onko Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten palveluissa päällekkäisyyttä?
erittäin paljon, melko paljon, en osaa sanoa, melko vähän, ei lainkaan
6.
Missä on päällekkäisyyttä tai työnjaon kehittämistarvetta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä?
Perustelkaa kantanne
7.
Mikä merkitys ammatillisten oppilaitosten työelämälle suunnatuilla osaamis- ja kehittämispalveluilla on alueen elinkeinoelämälle?
erittäin merkittäviä, melko merkittäviä, en osaa sanoa, melko vähän merkitystä, ei merkitystä
8.
Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on nyt neljä (Harjun oppimiskeskus, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä,
Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki). Opetus- ja kulttuuriministeriö kumoaa nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat, ja järjestäjät joutuvat hakemaan järjestämislupia uudelleen 1.1.2017 alkaen. Ministeriön tavoitteena on toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä vahvemmat koulutuksen järjestäjät. Mikä mielestänne seuraavista vaihtoehdoista palvelisi parhaiten
Kymenlaakson tulevia tarpeita?
1 koko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden järjestäjän alaisuuteen
2 nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kokoaminen maakunnallisesti kahden eri järjestäjän alaisuuteen
3 Pohjois -ja Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen alueittain kahden eri järjestäjän alaisuuteen
4 nykyinen neljän järjestäjän malli
5
jokin muu vaihtoehto, mikä?
Perustelkaa kantanne.
9.
Mitä muuta asiaan liittyvää haluatte sanoa evästykseksi selvitysmiehelle?
125
126