Lataa: sarakorpi

1.10.2015
HENKILÖKOHTAISIA
OPPIMISPOLKUJA JA ARVIOINTIA
1.10.2015
HELSINKI, PAASITORNI
Hanna Sarakorpi, rehtori
Saunalahden koulu
Espoo
MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN
SAUNALAHDEN KOULU
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U
1.10.2015
2
1
1.10.2015
MONITOIMITALO
Koulu (luokat 0-9)
Päiväkoti (3-5v)
Kirjasto
Nuorisotila
Harrastustoimintaa
Alueen lähiliikuntapaikka
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U , E S P O O
1.10.2015
3
KOULULLA ON SANOMANSA
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U
1.10.2015
4
2
1.10.2015
MIKSI YHTEISÖLLINEN
TOIMINTAKULTTUURI?
Tutkimusten mukaan:
YHTEISÖLLISYYS
TYÖHYVINVOINTI
OPPIMINEN JA
HYVINVOINTI
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U ,
ESPOO
1.10.2015
5
1.10.2015
6
IHMISEN PERUSTARPEET
EIVÄT OLE MUUTTUNEET
5. Itsensä toteuttamisen tarpeet
4. Arvostuksen tarpeet
3. Liittymisen tarpeet
2. Turvallisuuden tarpeet
1. Fysiologiset tarpeet
Maslowin tarvehierarkia
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U ,
ESPOO
3
1.10.2015
LAPSEN TARPEET JA KOULU
 Maslowin tarvehierarkia suhteessa jatkuvaan muutokseen
 Turvallisuus: tarve tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi; nähdyksi
ja kuulluksi
 Liittymisen tarve: yhteisöllisyys/osallisuus ja huolenpito
 Uteliaisuus oppimisen voimana
 Me –oppiminen
 Onnistumisen ilo ja riemu
 Uteliaisuus ja unelmat vs. hyvä tulevaisuus/hyvä elämä
H A N N A S A R A K O R P I , S A U N A LA H D E N K O U L U ,
ESPOO
1.10.2015
7
MITEN LAPSET HALUAVAT OPPIA JA TOIMIA
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Erilaisia oppimispaikkoja; ulkona vs.
pöydän alla
Liikettä ja rytmiä; seisten
Eri-ikäisten kanssa yhdessä toisiltaan
oppien
Leikkien
Pelien avulla => pelipedagogiikka
Käsillä tehden ja taiteen eri lajeja
hyödyntäen
TVT:tä monipuolisesti hyödyntäen
Oikeita ongelmia ratkoen
Tiedostaen miksi jotakin ollaan oppimassa
ja mihin hän sitä tarvitsee
(tavoitetietoisuus)
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U
1.10.2015
8
4
1.10.2015
OPPILASKESKEISESSÄ KOULUSSA
 Tietoisuus lapsen kehityksestä ja tarpeista
 Oppilaantuntemus
 Tietoisuus oppimisesta ilmiönä
 Lasten erilaiset oppimisen tavat
 Each-one-teach-one
 Aikuisetkin ovat oppijoita => OPPIVA YHTEISÖ
 Tietoisuus motivaation merkityksestä ja sen edistämisestä
 Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja osallisena (tekemässä
valintoja ja päätöksiä) omassa oppimisprosessissaan
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U ,
ESPOO
1.10.2015
9
OPPILASLÄHTÖINEN OPETUS
• opetus etenee oppilaan
•
•
•
•
oppimisen valmiudet huomioiden
monikanavainen, lasta aktivoiva
toiminnallinen opetus
Taito- ja taideaineiden merkitys
personoitu oppiminen
vanhempien rooli
/kasvattajayhteisön merkitys
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U ,
ESPOO
© Hanna Sarakorpi
10
1.10.2015
5
1.10.2015
OPIMME YHDESSÄ
Kuva Satu Ketola
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U ,
ESPOO
1.10.2015
11
TYÖTAVAT
 Tekemällä oppiminen
 Omat tutkimukset
 Leikki ja pelit
 Tunteet mukana -taide
 Mielikuvituksen käyttö
 Monipuolinen vuorovaikutus
 Draama
 Oppijalla aktiivinen rooli
 uuden tiedon rakentelua yhdessä
 ongelmanratkaisua
 Reflektointi ja itsearviointi
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH T I S C H O OL
1.10.2015
12
6
1.10.2015
VAHVUUKSILLE RAKENTUVA KOULU
 Positiivisesta pedagogiikasta nouseva vahvuusajattelu =
vahvuuspedagogiikka
 VIA –vahvuustesti käytössä….tutkimuksessa mukana
 Opettajien vahvuudet vahvasti käytössä 
 Tunnista oppilaasi vahvuudet => oppimisen suunnittelun ja
ohjaamisen perustana
 Lapsen ja nuoren omat tavoitteet oppimiselle, kasvulle ja
kehitykselle näkyväksi
T E K I J Ä T I E D OT J A / T AI E S I T Y K S E N N I M I
1.10.2015
13
TIIMIOPETTAJUUS
 Pedagoginen tiimi
 Lapsen kehitysvaiheen mukainen
 Viikoittaiset yhteissuunnittelut
 Joustavat ryhmittelyt
 Jokainen tila on oppimistila
 Yhteinen arviointi
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U , E S P O O
14
1.10.2015
7
1.10.2015
VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS
• Opetus etenee yksilöllisesti oppilaan taitotason mukaisesti => paljon
eriyttämistä ja toiminnallista opetusta
• Edellyttää lasten taitotasojen kartoitusjärjestelmää ja systemaattista
oppimisen etenemisen seurantaa
• Tavoite: jokainen yltäisi omaan parhaimpaansa
• Personoitu oppiminen = henk.koht. oppimis-suunnitelma jokaisella lapsella
• Vanhemmat tiiviisti mukana lapsen oppimisprosessissa => perhepalaverit
vähintään kolme krt/ lukuvuosi
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U
1.10.2015
16
8
1.10.2015
YKSILÖLLISET OPPIMISTAVOITTEET JA
NIIDEN SEURANTA
 VSOP & hops
 lapsella lupa oppimiseen omassa
kehitystahdissaan
 lapsen motivointi työskentelemään




myös oman ”mukavuusalueensa”
ulkopuolella
Majakka & Logo -lomake
oppilaantuntemus kaiken työn
lähtökohtana
erityisopetuksen tuki &
erityispedagoginen osaaminen
jatkuva moniammatillinen yhteistyö
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U
1.10.2015
17
1.10.2015
18
OPPILAAN OSALLISTUMINEN OMAN
OPPIMISEN SUUNNITTELUUN
 oman oppimisen suunnittelu,
itsearviointi
 oppilas osallistuu oppimisryhmän
valitsemiseen
 oppilas miettii itse mistä
oppimisryhmästä itse hyötyy
 matematiikan ryhmät: Pyöreän
pöydän ritarit, Itepäiset, Paahto
 oppimisryhmän nimi – ei
oppilasryhmän nimi, ei tietyssä
tilassa eikä tietyn opettajan
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U , E S P O O
9
1.10.2015
TAITOJEN KARTOITUS JA
OPPIMISEN SEURANTA
Kahdenkeskisen tilanteen ja konkreettisten välineiden avulla pääsee selville
lapsen taidoista sekä hänen ajattelustaan ja orientaatiotyypistään.
Arviointitilanne on parhaimmillaan lämminhenkinen ja
onnistumisen tunteita tarjoava oppimistilanne.
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U ,
ESPOO
1.10.2015
19
KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI
Tuen tarpeen kartoitussysteemi (esimerkkejä)
• Lukusujuvuus
• Luetun ymmärtämisen tehtävä 1-2 luokille
• Sanasanelu 1-2 -luokille
• Vapaan kirjoituksen tehtävä
Lokakuu
• Lukusujuvuus
• Mavalka
• Makeko
•junnauskokeet
Joulukuu
Tammikuu
Kartoitukset Maaliskuu • Lukusujuvuus
• Sanasanelu 1-2 -luokille
Saunalahdessa
Elokuu
Lähtötasomittaukset
• Esioppilaat
• Ekaluokkalaiset
• Tokaluokkalaiset
• Esioppilaiden
kouluvalmiustehtävistöt
• Matematiikan junnauskokeet 2.
luokille
• Allu-testit
Toukokuu
• Lukusujuvuus
• Scribeon sanelut: ”Siili”
ekaluokkalaisille ja
”Sokeripeikkorokko” tokaluokkalaisille
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U ,
ESPOO
1.10.2015
20
10
1.10.2015
Opettaja___________
Saunalahden koulu 2013-2014
Lukeminen
Luokka _____________
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 4
Matti
Maija
Leena
Abdi
Mikko
Kyle
Low 2
Austin
Saara
High 1
Saara
Simo
Ville
Katri
Laura
Emma
Markus
Toni
Jani
Aada
Veera
Roni
Pekka
High 2
High 2
High 2
Low 3
Karla
Veera
Wilma
Anastasia
High 3
Low 4
Justin
Oppimistarpeet ja strategiat
•
•
Oppimistarpeet ja
strategiat
•
Heikki
Petri
Oppimistarpeet ja strategiat
•
•
•
Esimerkki
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D
E N K O U L Uopettajan
,
ESPOO
seurannasta personoidussa opetuksessa © Hanna Sarakorpi
1.10.2015
21
MIKSI ARVIOINTIA
 ”oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä
tulee arvioida monipuolisesti”
Painopiste oppimista edistävässä arvioinnissa esim.
tuen tarpeen tunnistaminen (huom! lahjakkaat)
ohjaa ja kannustaa opiskelua
kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin
Oppimisprosessia näkyväksi tekevä palaute auttaa
oppijaa hahmottamaan: mitä on tarkoitus oppia ja miksi,
miten on edistynyt, miten voi parantaa oppimistaan ja
edistymistään, mitä oppimsta estäville tai
hidastaville/vaikeuttaville asioille voi tehdä
1.10.2015
22
11
1.10.2015
MAJAKKA -LOMAKE
 Osatavoitteet matematiikkaan,
lukemiseen ja kirjoittamiseen
aina kakkosen loppuun saakka
 Sosiaaliset- ja
työskentelytaidot, tunnetaidot,
ajatteluntaidot opeteltavina ja
seurattavina asioina
 Jokainen etenee omalla
taitotasollaan; optio kolmeen
vuoteen alkuopetuksessa
 Oppimisprosessi ja sen
eteneminen tulee näkyväksi
niin lapselle kuin
vanhemmillekin
H A N N A S A R A K O R PI , S A U N A L AH D E N K O U L U
1.10.2015
23
Arvioinnissa ei ole kyse irrallisesta tehtävästä tai toiminnasta,
vaan kaikki liittyvät kiinteästi tosiiinsa. Oppimisen edistäminen ja
opettamisen kehittäminen tapahtuvat arvioinnin avulla.
OPPIMISEN , OPETTAMISEN JA
ARVIOINNIN YHTEYS
1.10.2015
24
12
1.10.2015
ARVIOINTI MUKANA OPPIMISPROSESSISSA
 Tavoitteen asettamisvaihe
Opettajan asettamat tavoitteet – oppilaan omat tavoitteet – yhdessä asetetut tavoitteet
 Suunnitteluvaihe
Miten opin /opimme?
Oppimisprosessin suunnittelu oppilaiden kanssa: menetelmät, oppimisympäristö, välineet, missä,
miten ja kenen kanssa
 Opiskelu-vaihe
Yksin - yhdessä
Joustavat roolit: tutkija, oppija, opettaja, ihmettelijä, kysyjä, auttaja, johtaja, varmistaja, huolehtija,
esittäjä, järjestelijä vrt. YTO
 Formatiivinen arviointi = oppimisprosessin arviointia
Itsearviointi: Mitä tein? Mikä meni hyvin? Miten opin / opimme?
Palaute opettajalta tai oppilailta: Suunnittelusta, prosessista, ryhmästä, tuotoksesta.
 Summatiivinen arviointi = opitun arviointia
Oppimisen syvyyden arviointia => mitä uusia tietoja ja/tai taitoja karttui
1.10.2015
25
MILLAISTA ARVIOINTIA ODOTETAAN
 rohkaisevaa ja yrittämään kannustavaa
 auttaa ymmärtämään epäonnistumisten ja virheellisten
ratkaisujen tärkeän merkityksen osana oppimisprosessia
 oppilaiden osallisuutta edistävää, keskustelevaa ja
vuorovaikutteista
 tukee oppilasta oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä
sekä tekee oppilaan edistymisen näkyväksi KOKO
oppimisprosessin ajan
 oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää
 monipuolista
 arvioinnin avulla saatua tietoa hyödynnetään opetuksen ja
koulutyön suunnittelussa sekä kodin osallisuuden lisäämisessä
1.10.2015
26
13
1.10.2015
14
1.10.2015
VILLEN AJATUKSIA ARVIOINNISTA
 ”Mä oon innoissani, kun mä huomaan, että mä osaan jotain mitä
en oo ennen osannu”
 ”Must on kiva, kun joskus kaveri sanoo, et se on huomannu, et mä
osaan jotain juttuja…mäkin sanon sellasia joskus toisille”
 ”Sit haloo…tartteeks kaikkien osata aina kaikkee? Mä ainaki
pyydän Padin kans apuu Alexilta ku se tietää ja osaa niit juttui
paljo enemmän ku vaik ope….tai joku ope ;-)”
 ”Se on aika hyvä ku kaikil ei oo samoja tehtävii tai edes kokeita,
ku sit niit ei voi verrata…ei tuu sitä kauheeta kilpailua, et kuka oli
paras”
 ”Mun oppiminen on helpottunu ku mä oon tajunu, et miten mä
niinku opin parhaiten”
1.10.2015
30
15
1.10.2015
EI KOULUA VAAN ELÄMÄÄ VARTEN!
KIITOKSIN!
Hanna
1.10.2015
31
16