Ilmiöpohjainen oppiminen
ja BYOD
Anne Rongas
7.4.2015
Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi
Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod
Jotain vanhaa, jotain uutta…
Tässä esityksessä:
1. Mitä ja miksi ilmiöpohjaista oppimista?
2. Oppimisprosessin rakentaminen
3. BYOD eli omat laitteet
Mitä ja miksi ilmiöpohjaista
oppimista?
Autenttista ja aktiivista
• ”Ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen lähtee
kokonaisvaltaisista, aitojen todellisen
maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelusta
oppimisyhteisössä. Tarkastelussa ei rajoituta
vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä
tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri
näkökulmista oppiainerajat ylittäen.”
(Pasi Silander 2009,
Seoppi-lehti)
Jotta oppimiskyky vahvistuisi
• Oppiminen monimutkaistuvassa maailmassa:
– Aihekokonaisuudet (OPS nyt, oppiaineiden sisällä)
– Monialaiset oppimiskokonaisuudet (uusi OPS, oppiaineita
yhdistäen sisällöllisiä, temaattisia kokonaisuuksia)
• monitieteisyys, tieteiden integraatio
– Eheyttäminen (aito yhteistyö yli oppiainerajojen)
• todellinen maailma on myös ristiriitainen
• tiedonalalähtöinen ja ilmiölähtöinen eheyttäminen
– tiedonalalähtöisyydessä ymmärrys rakennetaan tiedonalojen
peruskäsitteiden ja prosessien kautta, näillä tutkitaan maailmaa (kuin
triangulaatio tieteessä: aiheen tarkastelu useasta kulmasta)
– ilmiölähtöisessä eheyttämisessä monimutkaisesta ilmiöstä käsin opitaan
tiedonalojen käsitteitä
Käsitteestä
• Ilmiöpohjaisessa opetuksessa:
–
–
–
–
–
aito, autenttisen maailman kompleksinen ilmiö
oppijan rooli opiskelun suunnittelussa aktiivinen
aito oppiaineiden yhdistäminen
tarkastellaan ilmiötä eri näkökulmista, ongelmalähtöisesti
kompetenssien merkitys: tietojen ohella taitoja
• Oppiaineiden integrointia ja teemaopintoja voidaan
toteuttaa ilman aitoa, todellisen maailman ilmiötä.
• Ilmiöpohjaisuus ei ole pedagoginen malli, vaan
lähestymistapa, jota voidaan toteuttaa erilaisten
pedagogisten mallien kautta, kuten tutkiva oppiminen.
Oppimisen prosessi
• Lähtötilanne ja tavoitteet
• Aineistot ja työvälinen
• Vaiheet, oppimisen polku
– onko polku kaikille koko ajan sama?
– yksilöllisen oppimisen polut
• Pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen
• Pedagoginen suunnittelu ja muotoilu
– rakenteet ja menetelmät
• Palaute ja arviointi, oppimisen tietoinen
reflektointi, oppimaan oppimisen valmiudet
Kohti ilmiöpohjaista opetusta
• Ajattelu alkaa ihmetyksestä.
• Opettaja luo kehykset ja puitteet, mutta ei
ihmettele oppijan puolesta.
– Opettajan rooli muuttuu, toimintakulttuuri muuttuu.
Muutos vaatii aikaa ja tottumista.
• Koulun kaikki rakenteet, niin fyysiset, hallinnolliset
kuin toimintakulttuuriset tukevat mallia, jossa
oppilasryhmät ovat oppitunneilla luokissaan
opettajansa johdolla.
– Pienin askelin järjestelyt mahdollistamaan myös
toisenlaisia toimintamalleja.
Oppimisprosessin
rakentaminen
Oppimisprosessin rakentamisessa opettaja
on pedagoginen suunnittelija ja muotoilija
Lähde: Silander & Koli (2003). Verkkoopetuksen työkalupakki. FinnLectura
Rakenteiden suunnittelu
• Ilmiötyöskentely vaatii suunnittelua.
• Tarvitaan lisää menetelmiä arkea
helpottamaan. Samoin rutiineja.
• Edukata http://edukata.fi/ osallistavan
suunnittelun apuna.
• Kehittämistyötä tehdään maailmalla
Pedagogisen infrastruktuurin osat
suunnittelun muistilistana
● Minna Lakkala (2015): Pedagogisen infrastruktuurin malli
● Kognitiiviset rakenteet
o Miten tuetaan taitojen itsenäistä hallintaa ja metakognitoita?
● Tietoon liittyvä rakenteet
o Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa?
● Sosiaaliset rakenteet
o Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan?
● Tekniset rakenteet?
o Miten työkaluja ja teknologiota käytetään?
Sudenkuoppia: tavoitteet eivät kirkastu oppijalle, oppijan
rooliin hyppääminen suunnittelussa, selkeys puuttuu.
Oppijat mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin. Hyviä
kokemuksia vastuun siirtämisestä oppijoille. Vaatii
opettelua kaikilta. Työskentelytavan ohella työvälineet
haltuun vähitellen. Ei yhdellä kertaa kaikkea.
Ilmiöpohjainen opetus
toteuttaa OPS-tavoitteita.
Omien vahvuuksien
hyödyntäminen innostaa.
Tiimityöskentely opettaa
sosiaalisia taitoja.
Usko omiin
oppimismahdollisuuksiin eli
kasvun ajattelutapa (growth
mindset) on tärkeä: jos
uskot, että opit, opit
paremmin.
Laadukas palaute ja arviointi
auttavat löytämään omat Lisätietoja: Elina Kuusisto & Kirsi Tirri (2013). Kasvun
vahvuudet ja paikkaamaan ajattelutapa opettajilla ja vanhemmilla – Tapaustutkimus
suomalaista kouluista. Teoksessa Uusi oppiminen, Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013.
osaamisen aukkoja.
BYOD eli omat laitteet
BYOD (Bring Your Own Device) laajentaa
työvälinevalikoimaa. Oma teknologia havaintoaistien ja
tiedonkäsittelyn apulaisena – joskus häiriönä.
Epävarmuuden sietokyky koetuksella. Testaamisen
tarve lisääntyy. Miten varmistetaan sujuva
käyttäjäkokemus eri käyttöympäristöissä? Huumoria
ja oppilasagentteja avuksi. Virheistä oppimista.
BYOD + ilmiöpohjainen oppiminen: havaintojen
kerääminen autenttisissa ympäristöissä,
lähdeaineistojen käyttäminen, oppimistehtävien
työstäminen, omien tuotosten luominen.
BYODin etuja: mukana eri tilanteissa, vahvistaa
teknologian oppimiskäytön taitojen kasvua, oma laite
kuin älyllinen proteesi, pitkät oppimisen prosessit,
omien oppimisverkostojen rakentuminen.
Käytännön vinkkejä ilmiö + BYOD
• Työskentelyohjeet ja tuotokset mietitty siten, että voi käyttää eri
laitteita ja sovelluksia. Vapautta tekijöille työkaluvalintoihin.
• Tukiaineistojen ja ohjauksen saatavuus verkon kautta omalle
laitteelle.
• Tiimityöskentely: ryhmässä jaetaan työvälineosaamista
• Yhteinen paikka tuotosten jakamiselle (voi olla hankaluuksia
pienten koululaisten kanssa: tarvittavat sovellukset laitteelle,
vaatiiko erillistä profiilia, datapaketit, WiFi:n riittävyys.
• Esittäminen muille mm. mobiililaitteen peilaus esitystaululle.
• Kollaasit, infografiikat, mielle- ja käsitekartat, videot,
blogipäiväkirjat, wikikokonaisuudet, digikirjat sekä portfoliot hyviä
tuotostyyppejä: yhteisöllisen työskentelyn mahdollisuus, muille
esittäminen, oma ja ryhmän refletointi.
Tutki lisää
• AVO-hankkeen ilmiöpohjaisen oppimisen pilotit: Toimikas-blogi
ja -wiki sekä Ilmioppi-blogi.
• Otavan Opiston Ilmiöpohjainen Ning
Kirjallisia lähteitä
• Helsingin kaupungin opetusvirasto Ilmiömäinen Helsinki (PDF)
• Hannele Cantell toim. Näin rakennat monilaisia
oppimiskokonaisuuksia. PS-kustannus, 2015.
Videot
• Johannes Ojansuu, Kaurialan lukio: Ilmiöpohjainen oppiminen
• Hannele Cantell, HY: Mitä on monialainen opiskelu