Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta… Tässä esityksessä: 1. Mitä ja miksi ilmiöpohjaista oppimista? 2. Oppimisprosessin rakentaminen 3. BYOD eli omat laitteet Mitä ja miksi ilmiöpohjaista oppimista? Autenttista ja aktiivista • ”Ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen lähtee kokonaisvaltaisista, aitojen todellisen maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelusta oppimisyhteisössä. Tarkastelussa ei rajoituta vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista oppiainerajat ylittäen.” (Pasi Silander 2009, Seoppi-lehti) Jotta oppimiskyky vahvistuisi • Oppiminen monimutkaistuvassa maailmassa: – Aihekokonaisuudet (OPS nyt, oppiaineiden sisällä) – Monialaiset oppimiskokonaisuudet (uusi OPS, oppiaineita yhdistäen sisällöllisiä, temaattisia kokonaisuuksia) • monitieteisyys, tieteiden integraatio – Eheyttäminen (aito yhteistyö yli oppiainerajojen) • todellinen maailma on myös ristiriitainen • tiedonalalähtöinen ja ilmiölähtöinen eheyttäminen – tiedonalalähtöisyydessä ymmärrys rakennetaan tiedonalojen peruskäsitteiden ja prosessien kautta, näillä tutkitaan maailmaa (kuin triangulaatio tieteessä: aiheen tarkastelu useasta kulmasta) – ilmiölähtöisessä eheyttämisessä monimutkaisesta ilmiöstä käsin opitaan tiedonalojen käsitteitä Käsitteestä • Ilmiöpohjaisessa opetuksessa: – – – – – aito, autenttisen maailman kompleksinen ilmiö oppijan rooli opiskelun suunnittelussa aktiivinen aito oppiaineiden yhdistäminen tarkastellaan ilmiötä eri näkökulmista, ongelmalähtöisesti kompetenssien merkitys: tietojen ohella taitoja • Oppiaineiden integrointia ja teemaopintoja voidaan toteuttaa ilman aitoa, todellisen maailman ilmiötä. • Ilmiöpohjaisuus ei ole pedagoginen malli, vaan lähestymistapa, jota voidaan toteuttaa erilaisten pedagogisten mallien kautta, kuten tutkiva oppiminen. Oppimisen prosessi • Lähtötilanne ja tavoitteet • Aineistot ja työvälinen • Vaiheet, oppimisen polku – onko polku kaikille koko ajan sama? – yksilöllisen oppimisen polut • Pedagogisen infrastruktuurin rakentaminen • Pedagoginen suunnittelu ja muotoilu – rakenteet ja menetelmät • Palaute ja arviointi, oppimisen tietoinen reflektointi, oppimaan oppimisen valmiudet Kohti ilmiöpohjaista opetusta • Ajattelu alkaa ihmetyksestä. • Opettaja luo kehykset ja puitteet, mutta ei ihmettele oppijan puolesta. – Opettajan rooli muuttuu, toimintakulttuuri muuttuu. Muutos vaatii aikaa ja tottumista. • Koulun kaikki rakenteet, niin fyysiset, hallinnolliset kuin toimintakulttuuriset tukevat mallia, jossa oppilasryhmät ovat oppitunneilla luokissaan opettajansa johdolla. – Pienin askelin järjestelyt mahdollistamaan myös toisenlaisia toimintamalleja. Oppimisprosessin rakentaminen Oppimisprosessin rakentamisessa opettaja on pedagoginen suunnittelija ja muotoilija Lähde: Silander & Koli (2003). Verkkoopetuksen työkalupakki. FinnLectura Rakenteiden suunnittelu • Ilmiötyöskentely vaatii suunnittelua. • Tarvitaan lisää menetelmiä arkea helpottamaan. Samoin rutiineja. • Edukata http://edukata.fi/ osallistavan suunnittelun apuna. • Kehittämistyötä tehdään maailmalla Pedagogisen infrastruktuurin osat suunnittelun muistilistana ● Minna Lakkala (2015): Pedagogisen infrastruktuurin malli ● Kognitiiviset rakenteet o Miten tuetaan taitojen itsenäistä hallintaa ja metakognitoita? ● Tietoon liittyvä rakenteet o Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? ● Sosiaaliset rakenteet o Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? ● Tekniset rakenteet? o Miten työkaluja ja teknologiota käytetään? Sudenkuoppia: tavoitteet eivät kirkastu oppijalle, oppijan rooliin hyppääminen suunnittelussa, selkeys puuttuu. Oppijat mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin. Hyviä kokemuksia vastuun siirtämisestä oppijoille. Vaatii opettelua kaikilta. Työskentelytavan ohella työvälineet haltuun vähitellen. Ei yhdellä kertaa kaikkea. Ilmiöpohjainen opetus toteuttaa OPS-tavoitteita. Omien vahvuuksien hyödyntäminen innostaa. Tiimityöskentely opettaa sosiaalisia taitoja. Usko omiin oppimismahdollisuuksiin eli kasvun ajattelutapa (growth mindset) on tärkeä: jos uskot, että opit, opit paremmin. Laadukas palaute ja arviointi auttavat löytämään omat Lisätietoja: Elina Kuusisto & Kirsi Tirri (2013). Kasvun vahvuudet ja paikkaamaan ajattelutapa opettajilla ja vanhemmilla – Tapaustutkimus suomalaista kouluista. Teoksessa Uusi oppiminen, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013. osaamisen aukkoja. BYOD eli omat laitteet BYOD (Bring Your Own Device) laajentaa työvälinevalikoimaa. Oma teknologia havaintoaistien ja tiedonkäsittelyn apulaisena – joskus häiriönä. Epävarmuuden sietokyky koetuksella. Testaamisen tarve lisääntyy. Miten varmistetaan sujuva käyttäjäkokemus eri käyttöympäristöissä? Huumoria ja oppilasagentteja avuksi. Virheistä oppimista. BYOD + ilmiöpohjainen oppiminen: havaintojen kerääminen autenttisissa ympäristöissä, lähdeaineistojen käyttäminen, oppimistehtävien työstäminen, omien tuotosten luominen. BYODin etuja: mukana eri tilanteissa, vahvistaa teknologian oppimiskäytön taitojen kasvua, oma laite kuin älyllinen proteesi, pitkät oppimisen prosessit, omien oppimisverkostojen rakentuminen. Käytännön vinkkejä ilmiö + BYOD • Työskentelyohjeet ja tuotokset mietitty siten, että voi käyttää eri laitteita ja sovelluksia. Vapautta tekijöille työkaluvalintoihin. • Tukiaineistojen ja ohjauksen saatavuus verkon kautta omalle laitteelle. • Tiimityöskentely: ryhmässä jaetaan työvälineosaamista • Yhteinen paikka tuotosten jakamiselle (voi olla hankaluuksia pienten koululaisten kanssa: tarvittavat sovellukset laitteelle, vaatiiko erillistä profiilia, datapaketit, WiFi:n riittävyys. • Esittäminen muille mm. mobiililaitteen peilaus esitystaululle. • Kollaasit, infografiikat, mielle- ja käsitekartat, videot, blogipäiväkirjat, wikikokonaisuudet, digikirjat sekä portfoliot hyviä tuotostyyppejä: yhteisöllisen työskentelyn mahdollisuus, muille esittäminen, oma ja ryhmän refletointi. Tutki lisää • AVO-hankkeen ilmiöpohjaisen oppimisen pilotit: Toimikas-blogi ja -wiki sekä Ilmioppi-blogi. • Otavan Opiston Ilmiöpohjainen Ning Kirjallisia lähteitä • Helsingin kaupungin opetusvirasto Ilmiömäinen Helsinki (PDF) • Hannele Cantell toim. Näin rakennat monilaisia oppimiskokonaisuuksia. PS-kustannus, 2015. Videot • Johannes Ojansuu, Kaurialan lukio: Ilmiöpohjainen oppiminen • Hannele Cantell, HY: Mitä on monialainen opiskelu
© Copyright 2024