6
Mediuutiset
Mediuutiset
12.6.2009 Nro 24–25
Ikuinen elämä odottaa
Aubrey de Greyn
mukaan pitkän
elämän ratkaisut ovat
näköpiirissä
n Mari Heikkilä
Uskot tai et, mutta jälkeläisesi saattavat elää satoja vuosia. Ainakin
brittiläinen biogerontologi Aubrey de Grey uskoo, että ihmisten
keskimääräinen elinikä nousee tuhanteen vuoteen.
Tutkijat ovat jo keksineet mahdollisia uusia mahdollisuuksia ihmisen eliniän pidentämiseksi.
Viimeisin villitys ovat sirtuiinit, joista tutkijat kaavailevat pitkäikäisyyden avainta. Ne ovat tähän mennessä pidentäneet matojen, hyönteisten ja hiirien elinikää. Ne säätelevät ohjelmoitua
solukuolemaa, tulehdusvastetta,
solujen elämänkaarta ja aineenvaihduntaa.
Lisää elinpäiviä kaloreita
rajoittamalla
Muitakin vaihtoehtoja on. Elämä
voisi pidentyä estämällä tulehdusvastetta aktivoivan NF-kappaBtranskriptiotekijän toimintaa tai
altistumista insuliinin kaltaiselle
IGF-1-kasvutekijälle. Tutkittavana ovat myös monet muut solujen
signaali- ja säätelijämolekyylit, jotka vaikuttavat insuliiniin, solujen
kasvuun, lisääntymiseen, elinikään
ja stressivasteisiin.
Muiden tavoin de Grey ei kuitenkaan pidä sirtuiineihin, NKkappaB:hen tai IGF-1:een perustuvia lääkkeitä ikuisen elämän ratkaisun avaimina.
– Niiden avulla elimistö saadaan luulemaan, että kyseessä on
energiavaje. Kenenkään mielestä
ne eivät toimi paremmin kuin itse kalorirajoitteinen ruokavalio.
Siksi en pane paljon toivoa niihin. Olen kuitenkin tyytyväinen,
että niitä kehitetään. Voinhan olla väärässäkin.
Kalorirajoitteinen ruokavalio
on tutkimuksissa lisännyt hiirten ja
rottien elinikää 30–40 prosenttia.
De Grey ei usko, että menetelmä
toimii yhtä hyvin ihmisillä.
Lisäksi hän muistuttaa, että kalorien rajoittaminen vain hidastaa
ikääntymistä. Se ei käännä kehityksen kelkkaa.
Biogerontologi Aubrey de Grey
uskoo, että kaikki ikääntymisvauriot
voidaan tulevaisuudessa korjata.
Sairauksiin ei
enää kuolla
De Greyn mukaan ihmisen ikääntymisvaurioihin on olemassa vain
seitsemän syytä: solujen kuoleminen, syöpäsoluihin johtavat geenimutaatiot, mitokondrioiden mutaatiot, kuolemalle resistentit solut,
kudosten jäykistyminen, solunulkoiset kertymät ja solunsisäiset kertymät. Kun vauriot osataan korjata,
eliniän pidentäminen onnistuu.
De Greyn mukaan ratkaisut ovat
näköpiirissä. Hän pitää todennäköisenä, että ihmiset eivät enää kuole
sairauksiin tulevaisuudessa.
– Uskon, että ikääntymistä
estävät kantasolu- ja kudoshoidot saadaan toimimaan seuraavina vuosikymmeninä. Sen jälkeen
maksimielinikää ei enää ole ja elimistö pystytään pitämään ikuisesti
nuorekkaassa, terveessä tilassa.
De Grey ei kuitenkaan lupaa
ikuista elämää. Onnettomuuksia ja
tapaturmia tapahtuu jatkossakin.
Suuria
lupauksia
De Greyn radikaalit näkemykset
ovat herättäneet paljon keskustelua. Arvostetut tiedelehdet ovat
julkaisseet hänen kirjoituksiaan.
Kollegoineen hän on perustanut
Methuselah-säätiön, joka tukee
alan tutkijoita.
Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä
pitää de Greyn ajatuksia mielenkiintoisina, mutta lupauksia liian
suurina.
Solu- ja kudosteknologiakeskus
Regean johtaja Riitta Suuronen
muistuttaa, että regeneratiivisen
Alkemistit yrittivät jo vuosisatoja sitten kehittää elämän eliksiiriä, joka parantaisi sairaudet ja antaisi ikuisen elämän. Nyt
Ikääntymisen estämisen pitkä historia
Noin 1900 eKr eli perimätiedon
mukaan Egyptin kuningas Hermes
Trismegistus, jota pidetään länsimaisen alkemian perustajana. Alkemistit pyrkivät kehittämään elämän eliksiiriä, joka antaisi viisauden ja ikuisen elämän.
1100-luvulla alkemisti Artephius
kirjoitti kirjan ”Elämän pidentämisen taito”.
1200-luvulla alkemisti Raymond
Lullyn kerrotaan eläneen 150-vuotiaaksi. Saraseenit tappoivat hänet. Korkeasta iästään huolimatta
Lully kykeni juoksemaan ja hyppimään kuin nuori mies.
1817-1894 elänyt ranskalainen
endokrinologi, Charles Edouard
Brown-Sequard, injektoi itseensä vesiliukoista kiveksistä saatua
uutetta ja raportoi kokeneensa
ihmeellisiä nuorentavia vaikutuksia.
Raymond Lully juoksi ikä
miehenä kuin nuorukainen.
Charles Edouard Brown-Sequard ruiskutti
itseensä kivesuutetta.
Max Rubner huomasi
kalorien merkityksen.
12.6.2009 Nro 24–25
Mediuutiset
7
Näin vanheneminen saadaan kuriin
Aubrey de Greyn ratkaisut ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin:
Kuolevat solut ja kudokset korvataan regeneratiivisilla hoidoilla,
kantasoluilla.
Syöpäsolut taltutetaan poistamalla niiden kromosomien päistä telomeerejä pidentävät koneistot.
Tällöin solut kuolevat normaalisti aikanaan, kun telomeerit lyhenevät solunjakautumisissa.
Mitokondrioiden geeneistä
tehdään varmuuskopiot tumassa
sijaitsevaan solun perimään, joka ei
ole yhtä herkkä mutaatioille kuin mitokondrioiden oma perimä.
1
2
3
Jeanne Calment eli 122 vuotta.
Kuvassa hän on 20-vuotias.
”
Elimistö
pystytään
pitämään ikuisesti
nuorekkaassa,
terveessä tilassa.
lääketieteenkin keinot ovat rajalliset. Vaikka kantasoluhoidoilla
voi antaa täsmähoitoja vammoihin ja yksittäisen elimen toiminnan
heikkenemiseen tulevaisuudessa,
ne eivät voine estää koko kehoa
vanhenemasta.
tutkijat ovat löytäneet uusia keinoja, joilla kelloa voitaneen kääntää taaksepäin. Franz Lukaczin maalaus Der Alchimist.
1900-luvun alussa biogerontologia tieteenalana lähti orastamaan. Alettiin julkaista aiempaa
luotettavampia ja tieteellisempiä
havaintoja.
1908 Max Rubner havaitsi, että
pitkäikäiset eläinlajit ovat isompia
ja käyttävät vähemmän kaloreita
elinkiloa kohti kuin pienemmät,
lyhytikäiset lajit.
1934 Clive McCay julkaisi paljon
siteeratut havaintonsa: vähäkalorinen ruokavalio lisäsi rottien keskimääräistä elinikää.
1940 Yhdysvalloissa National Institutes of Health (NIH) aloitti pienen
gerontologian tutkimusohjelman.
1945 Perustettiin ikääntymisen
tieteellistä tutkimusta edistävä Gerontological Society of America,
joka alkoi julkaista Journal of Gerontology -lehteä.
1948 perustettiin Suomessa Societas Gerontologica Fennica ry
(SGF) edistämään vanhenemisilmiöön ja vanhuuteen kohdistuvaa
tieteellistä tutkimusta.
1950-luvulla sveitsiläistutkija
Fritz Verzar teki ensimmäiset toistettavat kudosten ikääntymiskokeet.
1956 Denham Harman kehitti
teorian vapaiden happiradikaalien
Lajikohtainen yläraja
lähestyy
Ihmisen elinikä on noussut koko
ajan. Ennen 1800-lukua kukaan
ei elänyt 100-vuotiaaksi. Toistaiseksi vanhimmaksi elänyt ihminen
Jeanne Calment (1875–1997) kuoli
Ranskassa 122 vuoden ja 164 päivän ikäisenä.
Viime vuonna Suomessa oli 514
yli 100-vuotiasta. Vielä 1980-luvulla
yhtä vanhaksi eläneitä oli vain 53.
vaikutuksesta ikääntymiseen.
Antioksidanttibuumi alkoi.
1970–1980-luvulla
akateeminen yhteisö
hyväksyi uuden tutkimusalan. Julkaistiin paljon tärkeitä molekyylibiologisia ja epidemiologisia vanhenemiseen liittyviä tutkimuksia.
1974 Yhdysvalloissa perustettiin
4
Kuolemalle resistentit solut, kuten nivelten ja puolustusjärjestelmän vanhat solut, aktivoidaan lääkkeillä tappamaan itsensä tai puolustusjärjestelmä usutetaan niiden kimppuun.
Solun ulkoisten rakenneproteiinien välille muodostuvat haitalliset ristisidokset, jotka jäykistävät kudoksia, tuhotaan lääkeaineilla.
Solunulkoisten kertymien, kuten beta-amyloidin, muodostuminen estetään rokotteella.
Solun sisällä hajoamaton jäte
kertyy lysosomeihin, jotka voidaan varustaa geeniterapian avulla
uusilla, tehokkaammilla entsyymeillä.
5
6
7
Tähän asti elinikä on pidentynyt, koska infektiotaudit ja muut
helposti estettävät kuolemat ovat
vähentyneet.
Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg uskoo,
että elinpäivät lisääntyvät. Kaikkia de Greyn ajatuksia hän ei allekirjoita.
– On tärkeä erottaa, puhutaanko elinajan odotteesta vai lajikohtaisesta maksimieliniästä. Jo nyt alkaa olla metodeja pidentää elämää
lajinkohtaiselle ylärajalle. Esimerkiksi valtimotaudit, jotka ovat keskeisiä tappajia, voitaisiin ehkäistä
aika pitkälle jo nyt. Myös syöpiä
voidaan ehkäistä ja parantaa.
Monia keinoja
tarvitaan
Vaikka valtimotaudeista ja syövistä päästäisiin kokonaan eroon,
maksimaalinen elinikä tuskin juuri nousisi.
– Tarvitaan hoitoja, jotka hidastavat solun vanhenemismekanismeja. Näitäkin kyllä uskon kehiteltävän ehkä kymmenen vuoden
kuluessa. Toisaalta, hiivasolun tai
laakamadon eliniän pidentäminen on vähän eri asia kuin koko
ihmisruumiin, jossa on lukemattomia soluja ja erilaisia kudoksia,
Strandberg toteaa.
De Greyn mukaan tällä hetkellä keinoja eliniän pidentämiseksi
on vähän.
– Ei ole todisteita siitä, että voisit lisätä elinikääsi millään muilla keinoin kuin näillä jo kaikkien tiedossa olevilla: älä polta, älä
liho, syö tasapainoista ravintoa
ja liiku.
NIA (National Institute
on Aging).
1980–2000-luvulla esteettisestä
lääketieteestä ja
anti-aging hoidoista tuli suosittuja.
Kauneusleikkaukset
lisääntyivät, elämäntapoihin ja ravintoon
alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota.
Jatkuu seuraavalla sivulla.
8
Mediuutiset
Mediuutiset
12.6.2009 Nro 24–25
Anti-aging-sota riehuu
Ikääntymistutkijat
ovat huolissaan
kaupallisesta buumista
Ihmistä on
vaikea tutkia
Suurin osa eliniän pidentämiseen
liittyvistä kokeista on tehty hiirillä,
sukkulamadoilla ja banaanikärpäsillä. Ne ovat sopivan lyhytikäisiä;
ihmiskokeet kestäisivät koko tutkijan eliniän.
Methuselah-säätiö on järjestänyt kisan hiiren (Mus musculus)
eliniän pidentämisestä. Toistaiseksi eniten elinpäiviä on pystynyt lisäämään tutkimusryhmä, joka teki
siirtogeenisen hiiren poistamalla
sen perimästä kasvuhormonireseptoria koodaavan geenin.
Palkinnon elinikäkisassa ovat
saaneet myös kalorirajoitteista ruokavaliota sekä virikkeistä ympäristöä hiirille käyttäneet tutkijat.
n Mari Heikkilä
Ikääntymistutkijat ovat nyreissään,
sillä anti-aging-sanoja käytetään
yleisesti sekä kosmeettisissa ihotuotteissa että erilaisissa ravintolisissä. Sanoja käytetään osittain tieteellisiin tutkimuksiin perustuvissa
keinoissa, joiden taustalta löytyvät
vahvat kaupalliset intressit.
– Tehdään nopeita johtopäätöksiä yksittäisistä hiiritutkimuksista
ja edetään välittömästi kaupalliseen hyödyntämiseen, kuvaa Timo
Strandberg.
Kuluttajan näkökulmasta tieteelliset perustelut kuulostavat
vakuuttavilta ja tuotteen myynti
on helpompaa.
– On toki mahdollista, että esimerkiksi jokin myytävä antioksidantti vaikuttaa vanhenemisprosessiin. Tässä kuitenkin sekoittuvat
helposti tiede ja toiveet.
Ikääntymistutkimuksen
maine vaarassa
Kuumimmin anti-aging-kiista roihuaa Yhdysvalloissa. Syynä on
vuonna 1993 kahden lääkärin perustama American Academy of Anti-Aging Medicine -yhdistys (A4M),
joka väittää edistävänsä monenlaisia ikääntymistä hidastavia hoitoja.
Taustalla vaikuttavat yritykset.
Verkkosivujen mukaan A4M:llä
on 105 maassa 22 000 jäsentä, joista 85 prosenttia on lääkäreitä. Se
järjestää konferensseja ja julkaisee
omaa tieteellistä lehteään, mutta ei
ole laajan tiede- ja lääkäriyhteisön
hyväksymä.
Tutkijoiden mukaan aggressiivinen anti-aging-markkinointi vaurioittaa vakavasti otettavaa tieteellistä ikääntymistutkimusta. Jos anti-aging tarkoittaa kallista ihovoidetta tai lisäravinnepillereitä kuluttajan silmissä, tutkijat eivät enää
saa rahoitusta vakavasti otettaville
tutkimushankkeilleen. Anti-agingyritykset eivät puolestaan halua
luopua myyntivaltistaan.
Tieteellisesti tarkasteltuna todellisia anti-aging-hoitoja ei vielä
ole tarjolla.
Markkinat kasvavat
nopeasti
Kuluttajat käyttävät tukuttain rahaa tuotteisiin, joiden he toivovat
1990 Rudmanin tutkimuksessa
kasvuhormonit saivat 60-vuotiaiden miesten kehossa aikaan nuorentavia muutoksia. Tämä kiihdytti kasvuhormonien käyttöä antiaging-hoitona, sivuvaikutuksista huolimatta.
1993 Kaupallisten
anti-aging-hoitojen kehittymistä
edistävä American Academy of
Miksi joku elää
pidempään?
Alkemistit saattoivat tienata omaisuuksia eliksiireillään, jotka sisälsivät muun muassa elohopeaa, lyijyä ja rikkiä.
Eliniän pidentämisestä ollaan valmiita maksamaan nykyäänkin: anti-aging-markkinat kasvavat joka vuosi
kymmenillä miljardeilla dollareilla. Kuvassa William Fettes Douglasin maalaus ”The Alchemist”.
”
Tässä
sekoittuvat
helposti tiede ja
toiveet.
kääntävän kellon taaksepäin.
Anti-aging-tuotteiden ja -palvelujen markkinat kasvavat noin
11 prosenttia vuodessa. Maailmanlaajuisesti markkinat ovat vuon-
Anti-aging Medicine (A4M) perustettiin.
1994 Laajasti siteeratussa tutkimuksessa DHEA-hormonia
(dehydroepiandosteroni) sisältävä ravintolisä paransi 30-vuotiaiden hyvinvoinnin tunnetta,
energisyyttä, seksuaalista halukkuutta ja stressinsietokykyä.
1990-luvun lopulla alettiin kehittää telomeraasi-entsyymeihin perustuvia ikääntymishoitoja.
na 2013 arviolta noin 276 miljardia
dollaria, ennustaa BBC Research
tuoreessa tutkimuksessaan. Viime
vuonna anti-aging-markkinat olivat noin 162 miljardia dollaria.
Osa tuotteista tähtää kasvojen,
ihon ja hiusten nuorentamiseen sekä kehon muokkaamiseen. Toinen
sektori ovat ikääntymistautien ehkäisyyn, kuten nivelten ja luuston
terveyteen, Alzheimerin tautiin,
2000-luvun alussa löytyi useita ihmisen pitkäikäisyyteen vaikuttavia geenejä, kuten klotho.
2000 Simon Melov kykeni lisäämään C. elegans
-sukkulamadon
elinikää keskimäärin 44 prosenttia synteettisen EUK-8-antioksidantin avulla. Tulok-
erektiohäiriöihin, metabolisiin sairauksiin sekä silmien terveyteen ja
sydänsairauksiin keskittyvät hoidot. Lisäksi on tarjolla fitness-hoitoja, jotka sisältävät jumppia, kylpylähoitoja ja hierontaa.
Erilaiset luontaistuotteet, vitamiinit, mineraalit ja antioksidantit ovat yhä tärkeämmässä roolissa
kasvavilla markkinoilla. Käyttäjäkunta on yhä nuorempaa.
sia ei pystytty toistamaan.
2005–2007 Uneen
ja vuorokausirytmiin vaikuttavan
melatoniini-hormonin uskotaan
liittyvän myös
ikääntymiseen ja
eliniän pitenemiseen. Melatoniinilla havaitaan antioksidanttisia ominaisuuksia.
Viime aikoina on tutkittu innokkaasti muutamien poikkeuksellisen pitkäikäisten nisäkäslajien perimää. Geeneistä etsitään selitystä
nuorekkaana säilymiselle.
Kaljurotta (Heterocephalus glaber) on hiiren kokoinen jyrsijä,
joka elää ainakin 17 vuotta luonnossa ja lähes kaksinkertaisen ajan
vankeudessa. Elinikä on noin yhdeksänkertainen tavalliseen hiireen verrattuna.
Kaljurotan ruumiin koostumus
säilyy samanlaisena 2-vuotiaasta
24-vuotiaaksi. Ikään liittyviä fysiologisia ja morfologisia muutoksia
tapahtuu vähän. Lajille ei näyttäisi
muodostuvan ollenkaan kasvaimia
eikä naaraiden hedelmällisyys laske edes 30-vuoden iässä.
Toinen tutkijoita kiehtova nisäkäs on pikkuruskosiippa (Myotis
lucifugus), lepakko, joka elää ainakin 34 vuotiaaksi luonnossa. Sen
lähisukulainen amerikanleveänenä (Nycticeius humeralis) elää vain
noin kuusi vuotta. Pikkuruskosiippa painaa vain noin kolmanneksen
hiiren painosta. Sen koko perimä
on sekvensoitu.
Ikääntymisen kannalta otollinen
tutkimuskohde ovat myös koirat,
joilla rotukohtaiset erot eliniässä
ovat suuret.
Mielenkiintoinen tutkimusaihe on niin sanottu Lansing-efekti,
jonka mukaan iäkkäät vanhemmat tuottavat lyhytikäisempiä jälkeläisiä. Näyttää siltä, että iäkkäät
vanhemmat saavat perimältään viallisia lapsia enemmän kuin muut.
Mekanismia ei tunneta.
2006 Yhdysvaltalaistutkimuksessa estrogeenikorvaushoito pidensi elinikää vaihdevuosi-ikäisillä
naisilla, mutta aiheeseen liittyvät
tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.
2007 On kehitetty ja jo osittain
markkinoillakin useita telomeraasia aktivoivia molekyylejä.
2008 Maailmanlaajuiset antiaging markkinat ovat noin 162,2
miljardia dollaria.