6 Mediuutiset Mediuutiset 12.6.2009 Nro 24–25 Ikuinen elämä odottaa Aubrey de Greyn mukaan pitkän elämän ratkaisut ovat näköpiirissä n Mari Heikkilä Uskot tai et, mutta jälkeläisesi saattavat elää satoja vuosia. Ainakin brittiläinen biogerontologi Aubrey de Grey uskoo, että ihmisten keskimääräinen elinikä nousee tuhanteen vuoteen. Tutkijat ovat jo keksineet mahdollisia uusia mahdollisuuksia ihmisen eliniän pidentämiseksi. Viimeisin villitys ovat sirtuiinit, joista tutkijat kaavailevat pitkäikäisyyden avainta. Ne ovat tähän mennessä pidentäneet matojen, hyönteisten ja hiirien elinikää. Ne säätelevät ohjelmoitua solukuolemaa, tulehdusvastetta, solujen elämänkaarta ja aineenvaihduntaa. Lisää elinpäiviä kaloreita rajoittamalla Muitakin vaihtoehtoja on. Elämä voisi pidentyä estämällä tulehdusvastetta aktivoivan NF-kappaBtranskriptiotekijän toimintaa tai altistumista insuliinin kaltaiselle IGF-1-kasvutekijälle. Tutkittavana ovat myös monet muut solujen signaali- ja säätelijämolekyylit, jotka vaikuttavat insuliiniin, solujen kasvuun, lisääntymiseen, elinikään ja stressivasteisiin. Muiden tavoin de Grey ei kuitenkaan pidä sirtuiineihin, NKkappaB:hen tai IGF-1:een perustuvia lääkkeitä ikuisen elämän ratkaisun avaimina. – Niiden avulla elimistö saadaan luulemaan, että kyseessä on energiavaje. Kenenkään mielestä ne eivät toimi paremmin kuin itse kalorirajoitteinen ruokavalio. Siksi en pane paljon toivoa niihin. Olen kuitenkin tyytyväinen, että niitä kehitetään. Voinhan olla väärässäkin. Kalorirajoitteinen ruokavalio on tutkimuksissa lisännyt hiirten ja rottien elinikää 30–40 prosenttia. De Grey ei usko, että menetelmä toimii yhtä hyvin ihmisillä. Lisäksi hän muistuttaa, että kalorien rajoittaminen vain hidastaa ikääntymistä. Se ei käännä kehityksen kelkkaa. Biogerontologi Aubrey de Grey uskoo, että kaikki ikääntymisvauriot voidaan tulevaisuudessa korjata. Sairauksiin ei enää kuolla De Greyn mukaan ihmisen ikääntymisvaurioihin on olemassa vain seitsemän syytä: solujen kuoleminen, syöpäsoluihin johtavat geenimutaatiot, mitokondrioiden mutaatiot, kuolemalle resistentit solut, kudosten jäykistyminen, solunulkoiset kertymät ja solunsisäiset kertymät. Kun vauriot osataan korjata, eliniän pidentäminen onnistuu. De Greyn mukaan ratkaisut ovat näköpiirissä. Hän pitää todennäköisenä, että ihmiset eivät enää kuole sairauksiin tulevaisuudessa. – Uskon, että ikääntymistä estävät kantasolu- ja kudoshoidot saadaan toimimaan seuraavina vuosikymmeninä. Sen jälkeen maksimielinikää ei enää ole ja elimistö pystytään pitämään ikuisesti nuorekkaassa, terveessä tilassa. De Grey ei kuitenkaan lupaa ikuista elämää. Onnettomuuksia ja tapaturmia tapahtuu jatkossakin. Suuria lupauksia De Greyn radikaalit näkemykset ovat herättäneet paljon keskustelua. Arvostetut tiedelehdet ovat julkaisseet hänen kirjoituksiaan. Kollegoineen hän on perustanut Methuselah-säätiön, joka tukee alan tutkijoita. Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä pitää de Greyn ajatuksia mielenkiintoisina, mutta lupauksia liian suurina. Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean johtaja Riitta Suuronen muistuttaa, että regeneratiivisen Alkemistit yrittivät jo vuosisatoja sitten kehittää elämän eliksiiriä, joka parantaisi sairaudet ja antaisi ikuisen elämän. Nyt Ikääntymisen estämisen pitkä historia Noin 1900 eKr eli perimätiedon mukaan Egyptin kuningas Hermes Trismegistus, jota pidetään länsimaisen alkemian perustajana. Alkemistit pyrkivät kehittämään elämän eliksiiriä, joka antaisi viisauden ja ikuisen elämän. 1100-luvulla alkemisti Artephius kirjoitti kirjan ”Elämän pidentämisen taito”. 1200-luvulla alkemisti Raymond Lullyn kerrotaan eläneen 150-vuotiaaksi. Saraseenit tappoivat hänet. Korkeasta iästään huolimatta Lully kykeni juoksemaan ja hyppimään kuin nuori mies. 1817-1894 elänyt ranskalainen endokrinologi, Charles Edouard Brown-Sequard, injektoi itseensä vesiliukoista kiveksistä saatua uutetta ja raportoi kokeneensa ihmeellisiä nuorentavia vaikutuksia. Raymond Lully juoksi ikä miehenä kuin nuorukainen. Charles Edouard Brown-Sequard ruiskutti itseensä kivesuutetta. Max Rubner huomasi kalorien merkityksen. 12.6.2009 Nro 24–25 Mediuutiset 7 Näin vanheneminen saadaan kuriin Aubrey de Greyn ratkaisut ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin: Kuolevat solut ja kudokset korvataan regeneratiivisilla hoidoilla, kantasoluilla. Syöpäsolut taltutetaan poistamalla niiden kromosomien päistä telomeerejä pidentävät koneistot. Tällöin solut kuolevat normaalisti aikanaan, kun telomeerit lyhenevät solunjakautumisissa. Mitokondrioiden geeneistä tehdään varmuuskopiot tumassa sijaitsevaan solun perimään, joka ei ole yhtä herkkä mutaatioille kuin mitokondrioiden oma perimä. 1 2 3 Jeanne Calment eli 122 vuotta. Kuvassa hän on 20-vuotias. ” Elimistö pystytään pitämään ikuisesti nuorekkaassa, terveessä tilassa. lääketieteenkin keinot ovat rajalliset. Vaikka kantasoluhoidoilla voi antaa täsmähoitoja vammoihin ja yksittäisen elimen toiminnan heikkenemiseen tulevaisuudessa, ne eivät voine estää koko kehoa vanhenemasta. tutkijat ovat löytäneet uusia keinoja, joilla kelloa voitaneen kääntää taaksepäin. Franz Lukaczin maalaus Der Alchimist. 1900-luvun alussa biogerontologia tieteenalana lähti orastamaan. Alettiin julkaista aiempaa luotettavampia ja tieteellisempiä havaintoja. 1908 Max Rubner havaitsi, että pitkäikäiset eläinlajit ovat isompia ja käyttävät vähemmän kaloreita elinkiloa kohti kuin pienemmät, lyhytikäiset lajit. 1934 Clive McCay julkaisi paljon siteeratut havaintonsa: vähäkalorinen ruokavalio lisäsi rottien keskimääräistä elinikää. 1940 Yhdysvalloissa National Institutes of Health (NIH) aloitti pienen gerontologian tutkimusohjelman. 1945 Perustettiin ikääntymisen tieteellistä tutkimusta edistävä Gerontological Society of America, joka alkoi julkaista Journal of Gerontology -lehteä. 1948 perustettiin Suomessa Societas Gerontologica Fennica ry (SGF) edistämään vanhenemisilmiöön ja vanhuuteen kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta. 1950-luvulla sveitsiläistutkija Fritz Verzar teki ensimmäiset toistettavat kudosten ikääntymiskokeet. 1956 Denham Harman kehitti teorian vapaiden happiradikaalien Lajikohtainen yläraja lähestyy Ihmisen elinikä on noussut koko ajan. Ennen 1800-lukua kukaan ei elänyt 100-vuotiaaksi. Toistaiseksi vanhimmaksi elänyt ihminen Jeanne Calment (1875–1997) kuoli Ranskassa 122 vuoden ja 164 päivän ikäisenä. Viime vuonna Suomessa oli 514 yli 100-vuotiasta. Vielä 1980-luvulla yhtä vanhaksi eläneitä oli vain 53. vaikutuksesta ikääntymiseen. Antioksidanttibuumi alkoi. 1970–1980-luvulla akateeminen yhteisö hyväksyi uuden tutkimusalan. Julkaistiin paljon tärkeitä molekyylibiologisia ja epidemiologisia vanhenemiseen liittyviä tutkimuksia. 1974 Yhdysvalloissa perustettiin 4 Kuolemalle resistentit solut, kuten nivelten ja puolustusjärjestelmän vanhat solut, aktivoidaan lääkkeillä tappamaan itsensä tai puolustusjärjestelmä usutetaan niiden kimppuun. Solun ulkoisten rakenneproteiinien välille muodostuvat haitalliset ristisidokset, jotka jäykistävät kudoksia, tuhotaan lääkeaineilla. Solunulkoisten kertymien, kuten beta-amyloidin, muodostuminen estetään rokotteella. Solun sisällä hajoamaton jäte kertyy lysosomeihin, jotka voidaan varustaa geeniterapian avulla uusilla, tehokkaammilla entsyymeillä. 5 6 7 Tähän asti elinikä on pidentynyt, koska infektiotaudit ja muut helposti estettävät kuolemat ovat vähentyneet. Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg uskoo, että elinpäivät lisääntyvät. Kaikkia de Greyn ajatuksia hän ei allekirjoita. – On tärkeä erottaa, puhutaanko elinajan odotteesta vai lajikohtaisesta maksimieliniästä. Jo nyt alkaa olla metodeja pidentää elämää lajinkohtaiselle ylärajalle. Esimerkiksi valtimotaudit, jotka ovat keskeisiä tappajia, voitaisiin ehkäistä aika pitkälle jo nyt. Myös syöpiä voidaan ehkäistä ja parantaa. Monia keinoja tarvitaan Vaikka valtimotaudeista ja syövistä päästäisiin kokonaan eroon, maksimaalinen elinikä tuskin juuri nousisi. – Tarvitaan hoitoja, jotka hidastavat solun vanhenemismekanismeja. Näitäkin kyllä uskon kehiteltävän ehkä kymmenen vuoden kuluessa. Toisaalta, hiivasolun tai laakamadon eliniän pidentäminen on vähän eri asia kuin koko ihmisruumiin, jossa on lukemattomia soluja ja erilaisia kudoksia, Strandberg toteaa. De Greyn mukaan tällä hetkellä keinoja eliniän pidentämiseksi on vähän. – Ei ole todisteita siitä, että voisit lisätä elinikääsi millään muilla keinoin kuin näillä jo kaikkien tiedossa olevilla: älä polta, älä liho, syö tasapainoista ravintoa ja liiku. NIA (National Institute on Aging). 1980–2000-luvulla esteettisestä lääketieteestä ja anti-aging hoidoista tuli suosittuja. Kauneusleikkaukset lisääntyivät, elämäntapoihin ja ravintoon alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Jatkuu seuraavalla sivulla. 8 Mediuutiset Mediuutiset 12.6.2009 Nro 24–25 Anti-aging-sota riehuu Ikääntymistutkijat ovat huolissaan kaupallisesta buumista Ihmistä on vaikea tutkia Suurin osa eliniän pidentämiseen liittyvistä kokeista on tehty hiirillä, sukkulamadoilla ja banaanikärpäsillä. Ne ovat sopivan lyhytikäisiä; ihmiskokeet kestäisivät koko tutkijan eliniän. Methuselah-säätiö on järjestänyt kisan hiiren (Mus musculus) eliniän pidentämisestä. Toistaiseksi eniten elinpäiviä on pystynyt lisäämään tutkimusryhmä, joka teki siirtogeenisen hiiren poistamalla sen perimästä kasvuhormonireseptoria koodaavan geenin. Palkinnon elinikäkisassa ovat saaneet myös kalorirajoitteista ruokavaliota sekä virikkeistä ympäristöä hiirille käyttäneet tutkijat. n Mari Heikkilä Ikääntymistutkijat ovat nyreissään, sillä anti-aging-sanoja käytetään yleisesti sekä kosmeettisissa ihotuotteissa että erilaisissa ravintolisissä. Sanoja käytetään osittain tieteellisiin tutkimuksiin perustuvissa keinoissa, joiden taustalta löytyvät vahvat kaupalliset intressit. – Tehdään nopeita johtopäätöksiä yksittäisistä hiiritutkimuksista ja edetään välittömästi kaupalliseen hyödyntämiseen, kuvaa Timo Strandberg. Kuluttajan näkökulmasta tieteelliset perustelut kuulostavat vakuuttavilta ja tuotteen myynti on helpompaa. – On toki mahdollista, että esimerkiksi jokin myytävä antioksidantti vaikuttaa vanhenemisprosessiin. Tässä kuitenkin sekoittuvat helposti tiede ja toiveet. Ikääntymistutkimuksen maine vaarassa Kuumimmin anti-aging-kiista roihuaa Yhdysvalloissa. Syynä on vuonna 1993 kahden lääkärin perustama American Academy of Anti-Aging Medicine -yhdistys (A4M), joka väittää edistävänsä monenlaisia ikääntymistä hidastavia hoitoja. Taustalla vaikuttavat yritykset. Verkkosivujen mukaan A4M:llä on 105 maassa 22 000 jäsentä, joista 85 prosenttia on lääkäreitä. Se järjestää konferensseja ja julkaisee omaa tieteellistä lehteään, mutta ei ole laajan tiede- ja lääkäriyhteisön hyväksymä. Tutkijoiden mukaan aggressiivinen anti-aging-markkinointi vaurioittaa vakavasti otettavaa tieteellistä ikääntymistutkimusta. Jos anti-aging tarkoittaa kallista ihovoidetta tai lisäravinnepillereitä kuluttajan silmissä, tutkijat eivät enää saa rahoitusta vakavasti otettaville tutkimushankkeilleen. Anti-agingyritykset eivät puolestaan halua luopua myyntivaltistaan. Tieteellisesti tarkasteltuna todellisia anti-aging-hoitoja ei vielä ole tarjolla. Markkinat kasvavat nopeasti Kuluttajat käyttävät tukuttain rahaa tuotteisiin, joiden he toivovat 1990 Rudmanin tutkimuksessa kasvuhormonit saivat 60-vuotiaiden miesten kehossa aikaan nuorentavia muutoksia. Tämä kiihdytti kasvuhormonien käyttöä antiaging-hoitona, sivuvaikutuksista huolimatta. 1993 Kaupallisten anti-aging-hoitojen kehittymistä edistävä American Academy of Miksi joku elää pidempään? Alkemistit saattoivat tienata omaisuuksia eliksiireillään, jotka sisälsivät muun muassa elohopeaa, lyijyä ja rikkiä. Eliniän pidentämisestä ollaan valmiita maksamaan nykyäänkin: anti-aging-markkinat kasvavat joka vuosi kymmenillä miljardeilla dollareilla. Kuvassa William Fettes Douglasin maalaus ”The Alchemist”. ” Tässä sekoittuvat helposti tiede ja toiveet. kääntävän kellon taaksepäin. Anti-aging-tuotteiden ja -palvelujen markkinat kasvavat noin 11 prosenttia vuodessa. Maailmanlaajuisesti markkinat ovat vuon- Anti-aging Medicine (A4M) perustettiin. 1994 Laajasti siteeratussa tutkimuksessa DHEA-hormonia (dehydroepiandosteroni) sisältävä ravintolisä paransi 30-vuotiaiden hyvinvoinnin tunnetta, energisyyttä, seksuaalista halukkuutta ja stressinsietokykyä. 1990-luvun lopulla alettiin kehittää telomeraasi-entsyymeihin perustuvia ikääntymishoitoja. na 2013 arviolta noin 276 miljardia dollaria, ennustaa BBC Research tuoreessa tutkimuksessaan. Viime vuonna anti-aging-markkinat olivat noin 162 miljardia dollaria. Osa tuotteista tähtää kasvojen, ihon ja hiusten nuorentamiseen sekä kehon muokkaamiseen. Toinen sektori ovat ikääntymistautien ehkäisyyn, kuten nivelten ja luuston terveyteen, Alzheimerin tautiin, 2000-luvun alussa löytyi useita ihmisen pitkäikäisyyteen vaikuttavia geenejä, kuten klotho. 2000 Simon Melov kykeni lisäämään C. elegans -sukkulamadon elinikää keskimäärin 44 prosenttia synteettisen EUK-8-antioksidantin avulla. Tulok- erektiohäiriöihin, metabolisiin sairauksiin sekä silmien terveyteen ja sydänsairauksiin keskittyvät hoidot. Lisäksi on tarjolla fitness-hoitoja, jotka sisältävät jumppia, kylpylähoitoja ja hierontaa. Erilaiset luontaistuotteet, vitamiinit, mineraalit ja antioksidantit ovat yhä tärkeämmässä roolissa kasvavilla markkinoilla. Käyttäjäkunta on yhä nuorempaa. sia ei pystytty toistamaan. 2005–2007 Uneen ja vuorokausirytmiin vaikuttavan melatoniini-hormonin uskotaan liittyvän myös ikääntymiseen ja eliniän pitenemiseen. Melatoniinilla havaitaan antioksidanttisia ominaisuuksia. Viime aikoina on tutkittu innokkaasti muutamien poikkeuksellisen pitkäikäisten nisäkäslajien perimää. Geeneistä etsitään selitystä nuorekkaana säilymiselle. Kaljurotta (Heterocephalus glaber) on hiiren kokoinen jyrsijä, joka elää ainakin 17 vuotta luonnossa ja lähes kaksinkertaisen ajan vankeudessa. Elinikä on noin yhdeksänkertainen tavalliseen hiireen verrattuna. Kaljurotan ruumiin koostumus säilyy samanlaisena 2-vuotiaasta 24-vuotiaaksi. Ikään liittyviä fysiologisia ja morfologisia muutoksia tapahtuu vähän. Lajille ei näyttäisi muodostuvan ollenkaan kasvaimia eikä naaraiden hedelmällisyys laske edes 30-vuoden iässä. Toinen tutkijoita kiehtova nisäkäs on pikkuruskosiippa (Myotis lucifugus), lepakko, joka elää ainakin 34 vuotiaaksi luonnossa. Sen lähisukulainen amerikanleveänenä (Nycticeius humeralis) elää vain noin kuusi vuotta. Pikkuruskosiippa painaa vain noin kolmanneksen hiiren painosta. Sen koko perimä on sekvensoitu. Ikääntymisen kannalta otollinen tutkimuskohde ovat myös koirat, joilla rotukohtaiset erot eliniässä ovat suuret. Mielenkiintoinen tutkimusaihe on niin sanottu Lansing-efekti, jonka mukaan iäkkäät vanhemmat tuottavat lyhytikäisempiä jälkeläisiä. Näyttää siltä, että iäkkäät vanhemmat saavat perimältään viallisia lapsia enemmän kuin muut. Mekanismia ei tunneta. 2006 Yhdysvaltalaistutkimuksessa estrogeenikorvaushoito pidensi elinikää vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, mutta aiheeseen liittyvät tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. 2007 On kehitetty ja jo osittain markkinoillakin useita telomeraasia aktivoivia molekyylejä. 2008 Maailmanlaajuiset antiaging markkinat ovat noin 162,2 miljardia dollaria.
© Copyright 2024