Kuvaaja: Sakari Kotaniemi Huhtikuu 2015 Brisbanessa vietettiin pääsiäisenä siirtosuomalaisten kesäjuhlia, joihin osallistuivat myös Marjaana ja Heimo Enbuska. Yhteiskuvaan koottiin savolaisiksi itsensä tuntevia siirtolaisia: vasemmalla hymyilevät Kuopiosta muuttaneet Reijo ja Aira Happonen, eturivissä vaaleanvihreässä puserossa Leena Torvinen (o.s. Hyvärinen), Marja-Leena Pitkänen (o.s. Kallasaari), Martta Sintonen (o.s. Korhonen) ja ex-lähettimme Lasse Heimosen sisar Eeva-Riitta Schofield. Takarivissä Happosten vieressä Erkki ja Raija Hyvärinen ja Silja ja Kauko Majoinen. PÄÄKIRJOITUS Jumala, joka kasvun antaa K irjoitan näitä rivejä Australiassa. Mielessäni ovat voimakkaasti uusien ystävien kohtaamiset. Vietimme yhden päivän muun muassa Aira ja Reijo Happosen, Brisbaneen kotiutuneiden entisten kuopiolaisten kanssa. Australian kesä on painumassa täkäläiseksi syksyksi, joka tarkoittaa, että lämpötila laskee suomalaisen kesän tasolle. Tämän lämmön lisäksi täällä on sellainen maaperä, että jos siihen iskee rautakangen pystyyn, niin siitä saa vuoden päästä poimia omenoita, selitti Reijo savolaiseen tyyliinsä, kun ihastelin vehreyttä heidän kotinsa takapihalla. Jotakin samankaltaista koimme siirtolaisseurakunnan keskellä. Maaperä oli hyvä ja ilmapiiri lämmin. Vieras saattoi olla turvallisella mielellä, sillä kömpelöinkin istutus tuntui löytävän kiitollisen kasvualustan. Lähetysveteraani Ulla Raassinan (o.s. Tarkiainen) luona Canberrassa muistelimme niin ikään menneitä Kuopion aikoja. Kuopiossa koulua käynyt tyttö piti ensimmäiset kokouksensa 14-vuotiaana kouluka- vereiden ollessa kuulijoina. Ihmeekseen tuo pirteä vanhus kertoi nähneensä, kuinka esimerkiksi Vilho Soinisen tytär Pirkko täyttyi aidosti Pyhällä Hengellä tuossa ”leikkikokouksessa”. Meidän helluntailaisten nimikkojuhlaa helluntaita vietetään sunnuntaina 24. toukokuuta. Täällä siirtolaisten keskellä, missä seurakuntayhteys on varsin tiivis, ovat mieleeni nousseet Apostolien tekojen kertomukset siitä, kuinka uskovat täyttyivät Pyhällä Hengellä. Toisin kuin meidän ajassamme, noissa vanhoissa kertomuksissa on voimakas yhteisöllisyyden tuntu. Yksilön kokemusten sijaan kertomukset painottavat sitä, kuinka uskovat yhdessä täyttyivät Hengellä. Ensimmäisenä helluntaina opetuslapset olivat yhdessä koolla ja he kaikki tulivat Pyhällä Hengellä täytetyiksi. Seurakunta koki saman järisyttävän rukousvastauksen vielä myöhemmin uudelleen. Korneliuksen kodissa Pietari näki kaikkien kuulijoidensa täyttyvän Pyhällä Hengellä. Efeson nuoren seurakunnan keskellä Paavali todisti saman ihmeen, kun uskovat saivat Pyhän Hengen täyteyden. Meidän aikamme korostaa usein yksilön kokemusta, joka sekin on täysin raamatullista. Tulevan helluntain kynnyksellä mielessäni on kuitenkin vahvasti se, kuinka ratkaisevan tärkeää on, että seurakunnan keskellä Jumalan Pyhä Henki saa vaikuttaa yhteyttä, rakkautta ja Jumalan antamaa kasvua. Brisbanen suomalaisen konferenssin lähetysjuhlassa puhui Australiassa kasvanut suomalaisten vanhempien tytär, nyt PapuaUudella-Quinealla lähetystyössä oleva nuori perheenäiti, jonka sydämellä on erityisesti lapsityö. Hän kiitti seurakuntaa, jonka keskellä oli saanut käydä pyhäkoulua lapsuudessaan. Tilaisuuden jälkeen siirtolaisväki siunasi paikalla olevat lähettinsä. Siunaajien joukkoon tuli myös arvokkaasti ikääntynyt rouva, joka halasi lämpimästi tuota nuorempaa naista. Kuopiosta Australiaan aikanaan lähtenyt Martta Korhonen tunsi lähtijöiden joukossa entisen pyhäkoululaisensa. Pyhän Hengen luoma yhteys ulottui yli sukupolvien. Happosten takapihalla hymyilin Reijon savolaiselle leukailulle hänen ylistäessään Australian kasvuolosuhteita. Vai viheriöi se rautakankikin... Samalla kuitenkin unelmoin Jumalan mahdollisuuksista. Sillä Jumalahan se on, joka kasvun antaa ja vaikuttaa – meissä kankeimmissakin. H eimo E nbuska 2 eelimeili 30. huhtikuuta 2015 Kallaveden seurakunnan pappi Anni Tanninen: K Kuvaaja:noora kulhomäki Tanninen kävi painia Jumalan kanssa, puhuuko Jumala vieläkin ihmisille, niin kuin Raamatun aikoina. – Kohtasin jatkuvasti Jumalan puhetta ja Pyhän Hengen toimintaa, mutta ketkään tuntemani ihmiset eivät olleet niiden kanssa tekemisissä eikä niistä puhuttu. Samaan aikaan hän havaitsi, että Raamatun pyhillä on ollut samanlaisia kokemuksia. – Minulle rupesi avautumaan ihan uusi todellisuus, joka ei mahdu nykyihmisten maailmankuvaan. Jumala puhui mittavasta herätyksestä, jonka Hän antaa. Se alkaa luterilaisessa kirkossa ja leviää kaikkien kristittyjen keskuuteen. – Herra avasi minulle sitä kuviota ja puhui minun roolistani siinä. Aloin ymmärtää, mikä oli minun kutsumukseni. Yhä Tanninen oli kuitenkin hämillään. – Mitään siitä, mitä Herra pu- ”On näytettävä tietä tasapainoiseen helluntailaisuuteen.” rysähtää päälle. Uskonnollisuus nostaa päätään. Uskonnolliset ihmiset reagoivat, vanhat hengelliset perinteiset toimintatavat eivät toimikaan enää. Evankeliumi ei leviä uskonnollisten ihmisten kautta minnekään, tarvitaan uskon ihmisiä. Jumalalla on varaa luoda uutta. – Jos Jumala on teidän puolellanne, kuka voi olla teitä vastaan?, Tanninen sanoo. Kallaveden pyörteissä Anni Tanninen on mukana temppelin Kuopio rukoilee –illassa keskiviikkona 29.4. Seuraava Kuopio rukoilee –ilta on 27.5. Kaikki muuttuu hui, ei näkynyt missään. Kaikki oli sitä tavallista seurakunnan elämää. Kirkoissa kyllä rukoillaan herätystä, vaikkei tiedetä, mitä se tarkoittaa. – Se tarkoittaa sitä, että normaali seurakunnan elämä joutuu sellaiseen mullistukseen, ettei mikään ole sen jälkeen entisellään. Herätyksen valmistamista -Kysyin Herralta, mitä ihmettä Sinä minulle tällaista puhut, pieni pää ei kestä. Jos se ei ole nyt totta, mitä varten siitä pitää puhua kaksi vuosikymmentä etukäteen? – Herra pyysi minua tekemään joitakin asioita, jotka valmistavat kirkkoa ottamaan vastaan herätyksen. – On nostettava tietoisuutta siitä, että Jumala voi toimia samalla tavalla kuin apostolien aikana, eri tavalla kuin mihin on totuttu. – Kun olen pistänyt tarpeeksi hanttiin Jumalalle, olen todennut, että ei kannata. Jos haluan oikeasti olla Herran oma, seurata häntä, ei ole paljon vaihtoehtoja. Jumala on kohdannut Tannista hyvin voimakkaalla tavalla. – Törmäsin Jumalan majesteettisuuteen, tajusin hänen pyhyytensä, joka on absoluuttista hyvyyttä ja rakkautta. – Tajusin, että en pelkää kuolemaa, en ihmisiä, en mitään muuta kuin Jumalaa ja Hänen suuruuttaan. Minäkö, jonka Hän on valinnut, sanoisin Jumalalle, ei kuule kiinnosta. Yhteyttä rakennetaan Tanninen toteaa, että kristittyjen yhteys on osa Jumalan suunnitelmaa, jota virkakoneistot eivät voi estää. Kuopio rukoilee -tapahtumat ovat välietappeja kokoamassa kristittyjä rakentamaan yhteyttä. – Jos Jumala rupeaa toimimaan tässä kaupungissa, me tarvitsemme kipeästi toinen toisiamme. Tiukassa paikassa toimimme rinta rinnan. – Kun Jumala koskettaa Pyhän Henkensä kautta ihmisiä, mikä on suomalaisen ensimmäinen kysymys. Se sama mikä minullakin, olenko tullut hulluksi. Kun Jumala koskettaa ihan ”pystymetsäläisiä”, vieressä pitää olla kristitty, joka sanoo, että se on Jumala, joka on totta. – Suomalainen on kuullut puhuttavan, että Jumala on. Kun hän kohtaa elävän Jumalan, hän rupeaa epäilemään mielenterveyttään. Tanninen sanoo, että ensimmäiset merkit herätyksestä ovat näkyvissä ja taistelu on käynnissä. Kymmenet ihmiset rukoilevat hengessä ja totuudessa ja törmäävät henkivaltojen oireiluun. – Olemme portilla, että herätys 3 30. huhtikuuta 2015 Seurakuntaneuvos Valtter Luoto kehottaa: – Ensi merkit herätyksestä ovat näkyvissä allaveden seurakuntaa 26 vuotta pappina palvellut Anni Tanninen ei mahdu peruspapin raameihin. Hän alkoi ryskytellä niitä palattuaan virkaansa äitiyslomilta vuonna 1998. Takana oli perhetyötä, edessä perhetyötä. – Sanoin Herralle, oletko ihan tosissasi, tätä samaako minä tulisin tekemään? Tanninen rukoili Jumalalta visiota jaksaakseen eläkeikään. – Ei olisi pitänyt. Jumala rupesi näyttämään näkyjä, se oli valtava kuvien ja sanojen kokonaisuus. Herra johdatti minut sellaisten asioiden keskelle, joihin liittyi Pyhän Hengen toiminta, hengellinen todellisuus ja henkivallat. – Ensin ajattelin, että nyt on Tannisen Anni tullut hulluksi, kun rupeaa pyörittelemään päässään tällaisia. Jumalalla oli minulle asiaa, vaikka en ollut siihen valmis. Lopulta sanoin, okei, sovitaan etten juokse karkuun, kuuntelen, mutta en tee mitään. eelimeili Tuupovaaralaistytön toive ihmisläheisestä työstä kirkastui lukiossa Ilomantsissa. – Sanoin Jumalalle, että haluaisin sellaisen työn, johon olet minut tarkoittanut, Anni Tanninen kertoo. Yksi vaihtoehto oli nuoriso-ohjaajakoulutus Pieksämäellä. Valintakokeen tuloksen mukaan hän oli sopimaton alalle. Toinen vaihtoehto oli teologinen tiedekunta. Sinne Tanninen oli päättänyt hakea vain kerran. Jos ovi ei aukene, se ei ole oikea paikka. Opinnot alkoivat alimmalla vaadittavalla pistemäärällä. – Minulla oli vahva seurakunnan työntekijän identiteetti. Kun valmistuin, halusin suoraan seurakuntaan. Hakiessaan työhön Kallaveden seurakuntaan Tanninen tiesi vain sen, että Kallavesi on järvi. – Seurakunta rakasti minut sisälle. Tämä on iso, moni-ilmeinen, laaja seurakunta, jossa haasteet eivät lopu. Kallavedessä pysyvää on ollut vain muutos. – Se sopii tälle hulluudelle, jota minä omaan. Voin täällä hyvin, kunhan työmäärä pysyy kohdillaan. Kallaveden seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut nopeasti ja on nyt 27 000. Keski-ikä on alhainen ja puolet kuopiolaisista lapsista ja nuorista asuu seurakunnan alueella. Työtä riittää. Keskustelu seurakuntaneuvos Valtter Luodon kanssa on helppoa ja luontevaa. Laajaalainen kokemus ja paljon elämässään nähneen miehen ymmärtämys luo tiettyä turvallisuutta. Kuva tilattu Mikalta uudestaan kun lähettämäsi oli mennyt rikki. L uodon kohtalona on usein ollut olla paljon aikaansa edellä. Ja arvostelijoita on riittänyt. Mielipiteiden ristiaallokossa koetelluissa ajatuksissa on tänään kypsyyttä. Se vakuuttaa levollisuudellaan, kun Luoto avaa ajatuksia herätysliikkeestään ja sen nykytilasta. – Meitä helluntailaisia ympäröivä kokonaistilanne on muuttunut ratkaisevasti, hän toteaa. Valtter Luodon muistoihin mahtuu melkoinen jakso helluntailaisuuden historiaa. Hän on pitkään seurannut vahvan protestiliikkeen kasvua ja kehitystä suoranaiselta näköalapaikalta, sillä hän on ollut muun muassa Ristin Voitto –lehden pitkäaikaisin päätoimittaja. Valtter Luoto vierailee Kuopiossa helluntain jumalanpalveluksessa 24.5. klo 11. – Aikoinaan muut kirkkokunnat olivat peräti sulkeutuneita Pyhän Hengen toiminnan ja armolahjojen suhteen. Tuo torjunta synnytti tilauksen helluntailaisuuden synnylle. 1960-luvulla eri kirkkokuntia koskettaneen karismaattisuuden myötä kristillinen kartta muuttui radikaalisti niin kansainvälisesti kuin Suomessakin, Luoto muistelee. Ei syytä röyhistelyyn Muualla maailmassa pidemmälle ehtinyt kehitys on pienellä viiveellä Kuopion King’s Kidsit Espanjassa Rantasten työalueella Matka synnytti aktiokipinän – HelenaK– 29.3. Martasta ja Mariasta. Se kopsahti. Laittoi miettimään elämää kotona, työssä ja seurakunnassa. Olin nuorena uskovana mielestäni maria. Taisin väheksyäkin lähipiirin marttoja, jotka niin ahkerasti puuhasivat, huolehtivat ja varustelivat, syöttivät, juottivat ja vaatettivat. Mutta mitä tapahtui matkalla? Milloin onnistuneen perheaterian mittapuuksi tuli itse tehty dijonkastike? Tapahtui perhe ja elämä. Vaikea on keski-ikäisen välttää marttailua, jos huolehdittavaa on sekä edellisen että seuraavan sukupolven asioissa. Heimo puhui King’s Kidsit huoltajineen nauttivat Espanjan keväisestä auringosta hiihtolomallaan. Aurinko ei kuitenkaan ollut matkan tarkoitus vaan evankeliumin ilosanoman levittäminen. Martat, nuo sinnikkäät puurtajat, pitävät sekä maailman että seurakunnan tolpillaan. Kuoronjohtaja saa keskittyä olennaiseen, kun kuoro-martta hoitaa silput ja sälät – kopioi nuotit, järjestää esiintymisaikataulut, kuoromatkat ja maksut. Kuoro-martta opettelee myös huolellisesti stemmansa ja tarvittaessa opettaa sen muillekin. Ehkä kuoro-martta voisi oppia siskoltaan marialta herkkyyttä ja tulkintaa. Pyhäkoulu-martta saa lapset kuuntelemaan. Hän näkee vaivaa opetustuokioittensa eteen, suunnittelee ja organisoi niin, että pienet pysyvät mukana. Mutta uskaltaako hän heittäytyä, jos lasten kysymykset veisivät eri suuntaan kuin suunnitelmat? Keittiö-martta on omimmalla maaperällään. Ravakasti hoituu lastenleirin muonittaminen ja ruokakuljetusten logistiikka. Keittiö-martta on sitkeä ja kekseliäs eikä kavahda kesähelteistä keittiötä eikä vaikeasti ennakoitavaa sunnuntaisyöjien määrää. En ole varma, haluaisinko marttaa sielunhoitajaksi. Malttaako hän kuunnella ja myötäelää? Tarjoaako liian nopeasti valmiita vastauksia ja ratkaisuja huoliin? Jeesus rakastaa niin topakkaa touhuajaa kuin haurasta kuuntelijaa. Hän nostaa näkymättömän marian esiin marginaalista muistuttaakseen, että ihmisen arvo ei riipu sankarisuorituksista. Kun martta rupeaa marttyyriksi, häntä ei kestä kukaan. Siksi hänet pitää viedä toisinaan pysähtymään marian paikalle. Silloin mikään muu ei ole tärkeää kuin Kristuksen armahtava läheisyys. H elena K antanen helenakantanen @ hotmail . com Lapsia oli arviolta reilut sata ja lisäksi heidän huoltajansa. Ohjelmassa oli tyttöjen tansseja espanjankielisiin Jippii-lauluihin, oli tuolidraama, nukketeatteri, puhuva hattu ja opetus rististä. Valittavana oli runsaasti toimintapisteitä. Tarjosimme mehua ja pullaa kaikille. Illan jälkeen suuntasimme kiitollisin mielin kohti Cocentainan majapaikkaamme. ***** P irjo R onkainen Martta ja minä näkynyt meilläkin. Siellä täällä syntyy uusia seurakuntia ja karismaattisia ryhmiä. – Meillä helluntailaisilla ei ole pienintäkään syytä röyhistellä kokemuksella, mutta herätysliikkeenä olemme kipeiden kokemusten kautta ehkä oppineetkin jotakin, kehityksen suuntaa tarkkaillut Luoto toteaa. Puhuttaessa Pyhän Hengen toiminnasta Luoto etsii ymmärtämystä ja tasapainoa. – Minusta meidän helluntailaisten tulisi nyt näyttää tietä tasapainoiseen kristillisyyteen. Siinä on tilaa yliluonnolliselle ja luonnolliselle. Kaikki ei ole kaksijakoisesti hengellistä, pyhää tai pahaa. Meidän on huomioitava myös inhimillinen todellisuus. Luoto näkee monien karismaattisten ryhmien kamppailevan samojen kysymysten kanssa, jotka helluntailaisuudelle ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. – Meillä on omat kipeät kokemuksemme siitä, kuinka tärkeää on uskaltaa erottaa puhtaasti sielulliset ilmiöt Pyhän Hengen toiminnasta. Samalla meidän on pidettävä huoli Helmikuun viimeisen lauantain aamuna 16 innokasta Kuopion King’s Kidsiä hyppäsi Onnibussiin ja hurautimme porukalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Norwegianin siivillä laskeuduimme Espanjan Alicanteen, missä Timi Rantanen ja Tanja Näsilä olivat meitä vastassa kahdella pikkubussilla. Illalla saavuimme Cocentainaan Irma Äijäläisen valmistaman runsaan illallisen ääreen. ***** Sunnuntaiaamun aloitimme rukouksella, ylistyksellä, sanalla ja lauluil- la. Ruokailun jälkeen suuntasimme kohti Alicantea ja meren rantaa. Nautimme auringosta ja lämpimästä kesäpäivästä. Rohkeimmat uivat raikkaassa merivedessä. Jäätelöbaarin herkut täydensivät ihanan lomatunnelman. Sunnuntain kohokohta oli espanjalainen seurakunta Villenassa, missä pääsimme mukaan ylistykseen ja osallisuuteen paikallisten sisarien ja veljien kanssa. Vaikka yhteinen kieli oli vähäistä, saimme kokea Hengen yhteyttä ja meidän tyttömme johdattivat ylistykseen Jippii-lauluin ja koreografioin. ***** Maanantai oli täysin vapaa ja ainakin nuorimpien kovasti odottama päivä. Silloin autot suuntasivat kohti erittäin lämmintä Valencian kaupunkia ja merimaailmaa. ***** Tiistaina aamupäivällä harjoittelimme ja valmistelimme illalla pidettävää Kids’ Actionia, joka oli Castallan kaupungissa ensimmäistä kertaa. Puisto oli iso, todella siisti ja viehättävä. Paljon perheitä ja lapsia saapui paikalle hyvissä ajoin ja meillä oli ihan mahtava ”äksöni” heidän kanssaan. Keskiviikkoaamuna teimme kävelyretken Cocentainassa sijaitsevaan linnoitukseen, jota kutsuimme törpöksi. Ihanaa oli reippailla kesäsäässä mantelipuiden kukkiessa ympärillämme. Iltapäivällä suuntasimme matkamme jälleen Alicanteen, jossa pidimme toisen Kids’ Actionin. Tämä puisto oli heti ensi silmäyksellä kaikkea muuta kuin viehättävä. Saimme tietää, että lähiössä on paljon työttömyyttä, ongelmia, maahanmuuttajia, päihteitä ja nuoria, jotka jäävät opintojen ja työelämän ulkopuolelle. Lapset kuitenkin olivat ihania ja osallistuivat ohjelmaamme. Totesimme, että lähiö todella tarvitsi kuulla sanoman rakastavasta Jeesuksesta. Lähikerrostaloissa ihmiset kuuntelivat ja seurasivat meitä parvekkeilta. Puistoon saapui paikallinen nuorisojengikin, joka ihmeellisesti rauhoittui kuuntelemaan meitä. Kotona kuulin, että juuri sinä iltana oli miehelleni laskettu erityinen rukoustaakka meidän puolestamme. Uskon, että me todella tarvitsimme sitä. ***** Torstain koittaessa lähdimme val- siitä, ettemme heitä pois lasta pesuveden mukana, niin kuin joissakin meitä vanhemmissa herätysliikkeissä on tapahtunut, Luoto muistuttaa. Muutoksen keskellä Juuri ennen tätä haastattelua ilmestynyt Ristin Voitto –lehti kertoo, kuinka muutama vuosi sitten perustettu Ylivieskan City-seurakunta on liittymässä osaksi Suomen Vapaakirkkoa. Tapaus kertoo omaa kieltään siitä, kuinka uudetkin ryhmät päätyvät ennemmin tai myöhemmin vanhastaan tuttujen haasteiden eteen. – Muutos on usein väistämätön, sillä me elämme muutosten keskellä ja se näkyy myös seurakuntakulttuurissa. Mutta valitettavan usein meiltä puuttuu kypsyys keskustella asioita läpi kypsällä tavalla. Usein noita kiivauteen kariutuneita keskusteluja aletaan käydään vasta vuosien kuluttua. – Löytyisiköhän meiltä helluntailaisilta aikuisuutta käydä tällaista rakentavaa vuoropuhelua?, Luoto kysyy. H eimo E nbuska loittamaan Cocentainaa mukanamme kassillinen traktaatteja ja evankeliumia niin espanjalaisille kuin muslimeillekin. Tytöt esiintyivät Jippii-laulujen soidessa useassa paikassa viikoittain pidettävillä Cocentainan markkinoilla ja muut jakoivat lehtisiä, joissa oli osoite ja kutsu sunnuntaisin pidettäviin hengellisiin tilaisuuksiin Rantasten talossa. Tietysti lopuksi nautimme itsekin markkinoiden valikoimista ja shoppailimme tuliaisia. ***** Sitten olikin jo perjantai ja edessä kotimatka. Viikko meni todella nopeasti. Olemme kaikki kiitollisia, että saimme olla aktiomatkalla ja erityiset kiitokset Rantasen perheelle Timille, Saaralle ja Julialle, jotka antoivat talonsa käyttöömme ja mahdollistivat tämän matkan. Todella hyvistä ruuista ja katetusta pöydästä aamulla, päivällä ja illalla annamme suuret kiitokset Irmalle ja hänen apulaiselleen Tanjalle. Olen erityisen kiitollinen siitä, että ryhmässämme ensi kertaa olleet innostuivat ja ovat nyt aktiokärpäsen puremia niin kuin me muutkin, jotka olemme päässeet sen kärpäsen puremiksi jo aiemmin. Aktiossa näkee ja kokee paljon ja ryhmänä toimiminen on hyvin antoisaa kaikenikäisille aktiolaisille. Samalla voimme olla omalta pieneltä osaltamme viemässä evankeliumin ilosanomaa eteenpäin ja tutustua siihen työhön, jota lähettimme tekevät. Suosittelen! M aarit H aukka 4 eelimeili 30. huhtikuuta 2015 Työ etenee Montenegrossa rannikolla aloitettiin jo kuukausi sitten. Mimosa, kamelia ja magnolia ovat kevään ensimmäiset kukat, joita juhlitaan vuosittain eri kaupungeissa. Tänä vuonna on pohjoisessa tarpeeksi lunta, joten siellä on samaan aikaan laskettelukausi meneillään. Rankka sade teki melkoista tuhoa vuoristossa oleville autoteille. Päätie Podgoricaan on poikki ja sen korjaaminen vie kuukausia. Tuhansia Joulun lapsi -paketteja jaettiin eri puolilla maata. Ensi kertaa jakelu järjestettiin myös pohjoisessa Beranen ympäristössä olevissa kouluissa. Työtoverini Devla ja Huso olivat auttamassa Vesnaa, joka organisoi jaon. Vastaanotto oli avoin. Pakettien mukana annettiin evankelioiva lehtinen. Vesna jätti hyväpalkkaisen toimensa Sveitsissä ja tuli Beraneen auttamaan hengellisessä työssä. Lastenkodin lasten kanssa aloitimme raamattukurssin, jonka materiaalin saimme ilmaiseksi Joulun lapsi -pakettien yhteydessä. Viime lauantaina pidettiin MonKevään juhliminen Tuula Hoffren jatkaa työtään Montenegrossa eläkkeelläkin. Johtava pastori Heimo Enbuska 050 433 0964 [email protected] Pastori Jyrki Liukkonen 050 302 7655 [email protected] Musiikki-, lapsi- ja varkkityövastaava Hannele Voutilainen 044 349 7116 [email protected] tenegron uskovien yhteinen konferenssi Niksicissä. Mukana oli 120 osanottajaa. Teemana oli yhteys ja vaikuttaminen. OM:n vuosien työn tuloksena Barin rannikkokaupunkiin perustettiin uusi seurakunta. Nuorten ryhmät tekevät siellä monenlaista työtä erikoisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Podgoricassa jatkuu työ romanien keskuudessa. Danilogradissa toimii Reto-keskus narkomaaneille. Yliopistokaupungeissa järjestetään keskustelu- ja raamattupiirejä opiskelijoille. Aloitimme 24/7 rukousketjun Montenegron puolesta, koska rukous on pohja, jolle rakennamme. Kiitos, kun vahvistatte rukousketjua. ei vielä paljon viherrä, se kasvaa nopeasti, kun pääsee vauhtiin. Ranta-Toivalan leirikeskuksessa tarvitaan ruohonleikkaajia. Ilmoittautua voi talonmies Markku Hämäläiselle tai toimistoon. Seurakunnan näky kuvassa Nettisivut uudistetaan eri työmuotojen vetäjät, vanhimmisto ja hallitus paneutuivat viime syksynä pohtimaan perusteellisesti, mikä on seurakuntamme näky. Intensiivisen työskentelyn tavoitteena oli luoda mahdollisimman yksiselitteinen, helposti omaksuttava visio siitä, miksi Hallitus on tehnyt päätöksen seurakuntamme nettisivujen uusimisesta yhteistyössä Mainostoimisto Legendan kanssa. Seurakunnan puolesta projektista vastaa Ari Viikilä. Sisältötyöhön kootaan työryhmä. Suzette Hattingh Kuopiossa 30.7.-2.8.2015 ja jo useita kertoja Suomessa vieraillut evankelista Suzette Hattingh saapuu tulevana kesänä ensimmäistä kertaa Kuopioon puhujavieraaksi. Hattingh toimi vuosina 1980-1996 osana Reinhard Bonnken 'Christ for all Nations'-järjestöä (CfaN). Esirukousosaston johtajana hän oli pääroolissa kampanjoiden maailmanlaajuisissa valmisteluissa sekä yleisessä palvelutyössä ja toimi myöhemmin evankelistana Bonnken rinnalla. Hänen rukouspalvelutyönsä Bonn- Kansainvälisesti tunnettu ken evankelioivissa tapahtumissa on johdattanut tuhansia ihmisiä uskoon ja motivoinut monia kristittyjä rukoilemaan ja evankelioimaan ruohonjuuritasolla. Hattinghin evankelistan kutsu laajeni nopeasti suuriksi massatapahtumiksi ja vuonna 1997 hän perusti yhdessä Gayle Claxtonin kanssa 'Voice in the City' -nimisen kansainvälisen, yhteiskristillisen evankeliointijärjestön. Keskeinen osa Hattinghin palvelutyötä on sairaiden puolesta rukoi- Talonmies Markku Hämäläinen 044 334 0425 markku.esa.hamalainen@gmail. com Emäntä Maarit Vuorenniemi 044 971 9912 [email protected] Pankkiyhteys: Rukoushuoneyhdistys Elim ry Kuopion Nordea FI 13 1078 3000 2508 51 Viitenumerot: Seurakunta 3010 Lähetystyö 4200 Kiinteistöt 5500 RV-lehden maksut 6350 Diakonia 6431 Muista käyttää viitenumeroita! T uula H offren (17.3.) Vaikka ruoho olemme olemassa ja mitkä ovat tavoitteemme. Heimo Enbuska on avannut näkyä saarnoissaan ja tämän lehden kirjoituksessa. Näky on tiivistetty kuvan muotoon. Siihen on hyvä palata aina silloin tällöin muistin virkistämiseksi. PR Toimisto Marjaana Enbuska 050 553 0817 [email protected] Lähimmäistyö Raija Räsänen 050 372 7119 [email protected] Aurinkoista ja virkistävää kevättä! Kohta tarvitaan ruohonleikkaajia Seurakunnan KUOPION HELLUNTAISEURAKUNTA Vuorikatu 29, 70100 KUOPIO Puhelin: 050 373 3543 Sähköposti: [email protected] Kotisivu: www.eelim.net Toimisto: avoinna ti ja ke 9-13 leminen. Jumala on käyttänyt häntä voimallisesti ihmeiden ja merkkien välittäjänä. Ympäri maailmaa järjestettävien evankelioivien kampanjoiden lisäksi Hattinghilla on voimakas kutsu Jumalalta keskittyä kaupunkien ja yhteisöjen evankeliointiin. Vaikka Hattingh on intohimoinen evankelista, hänellä on myös lahja varustaa ja rakentaa Kristuksen ruumista motivoivien saarnojen ja opetuksien kautta. Näitä opetuksia on julkaistu myös kirjana. Suzette Hattingh’n suomenkieliset nettisivut: https://www.voiceinthecity.org/fi/suzette-hattingh-fi RENGASPARI OY Itkonniemenkatu 25 70500 Kuopio Puh. (017) 261 4203, 263 2755 Renkaat ja vanteet henkilö ja pakettiautoihin, myös matkailuautoihin ja vaunuihin. Tutustu kaupungin laajimpaan valikoimaan. ASENNUKSET TULOJÄRJESTYKSESSÄ, AIKAA VARAAMATTA! rengaspari.fi NISSAN – SUBARU Autoja Väänäseltä jo yli 50 vuoden ajan! Kiitämme asiakkaitamme luottamuksesta! Käenkuja 1, Kuopio, puh. 017 - 266 66 00 Eelimeilin työryhmä: Seuraava Eelimeili ilmestyy 9.7.2015. Helena Kantanen 050 534 5014 Aineistot 15.6.2015 mennessä pirjo.ronkainen @gmail.com Noora Kulhomäki 050 522 7946 Pirjo Ronkainen 044 083 2358