Uutiskirje 5/2015
SERVIS Uutiskirje Lokakuu 2015 KIP Service selvitti vedenhankinnan olosuhteita Meriveden imuputken pää odottaa siirtämistä KIP Service panosti kesällä ja alkusyksystä selvityksiin, joiden perusteella voidaan arvioida tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vedenhankinnan luotettavuus ja häiriöttömyys tulevaisuudessa. Heinäkuussa sukeltaja tarkisti mwerivesiputken pään sijainnin ja kunnon. Syyskuussa oli vuorossa Öjanjärven makean veden tunnelin kuntotarkoitus vedenalaisella robotilla. KIP Servicen toimitusjohtajan Olli-Matti Airiolan mukaan sukeltajan havainnot vahvistivat merivesiputken pään sijaitsevan huonossa paikassa kymmenen metrin syvyydessä, missä laivojen potkurivirrat aiheuttavat pohjamudan leviämistä ja suodattimien tukkeutumista. - Toinen ongelma on jäähdytysveden korkea lämpötila, noin +17 astetta. Merivesiputken pään nykyisessä paikassa vesi ei vaihdu, vaan lämmin vesimassa pysyy altaassa tuulesta huolimatta, Airiola sanoo. Nyt tehdyssä tarkastuksessa imuputken päästä löytyi lisäksi irtonaisia lautoja, jotka pienentävät vapaata vesiväylää. Nämä lankut poistetaan ensi vuoden aikana. Mikko Simola ohjaamassa vedenalaista robottia, kun Öjanjärven makean veden tunnelille tehtiin kuntokartoitus syyskuussa. Siirto miljoonaluokan hanke Meriveteen ja imuputken pään sijaintiin liittyvät ongelmat ratkeavat, mikäli imuputken pää vietäisiin kauemmaksi laivaväylästä. Potkurivirtojen haitat eivät enää tuntuisi, ja veden lämpötila laskisi 10-12 asteeseen. Käytännössä kyse olisi syväväylän syventämisen yhteydessä tehtävästä toimenpiteestä. - Syväväylää ruopattaessa mesivesiputkelle olisi mahdollista tehdä riittävän syvä uoma samalla kun putken pää siirrettäisiin noin kilometrin kauemmaksi sen nykyisestä paikasta. Silloin vilkas laivaliikenne ei enää aiheuttaisi nykyisenlaisia hait- toja, Airiola sanoo ja lisää, että alustavia suunnitelmia putken siirtämiseksi on jo tehty. Kyse on myös rahallisesti mittavasta hankkeesta. Jo pelkkä imuputken pään siirtäminen kauemmaksi on miljoonaluokan hanke ilman ruoppauskustannuksiakin. Makean veden tunnelin kaikuluotauksesta kerrotaan lisää seuraavalla sivulla. 2 Pintavesitunnelin kuntotarkastus ei tuonut ikäviä yllätyksiä Öjanjärvestä merenlahden alitse suurteollisuusalueelle kulkevan pintavesitunnelin kunto kartoitettiin syyskuussa. Kuntotarkastuksessa käytettiin apuna vedenalaista robottia, joka oli varustettu sonarlaitteilla sekä valoilla ja kameroilla. - Tarkastuksessa ei löytynyt mitään sortumaan liittyvää, mikä estäisi tunnelin käytön sen nykyisessä tarkoituksessa. Mutaa ja liejua oli kertynyt vähemmän kuin etukäteen kuvittelimme, eikä tunnelin virtausala ollut juurikaan pienentynyt, kertoo robotin joystick-ohjainta käyttänyt Mikko Simola Loxus Technologies-yrityksestä. Yhtiö suoritti tarkastuksen yhdessä vedenalaisiin töihin erikoistuneen kokkolalaisen Ottomarinon kanssa. Toimenpidettä varten robottia valmisteltiin muutama päivä sellaiseksi, että se mahtuu matalaan tunneliin, jossa saattaisi olla paljonkin vuosien aikana kertynyttä mutaa ja liejua. - Kyseessä oli vedenalainen robotti, joka toimi kuudella potkurilla kaikissa eri suunnissa. Robotissa oli neljä videokameraa ja noin 3 000 wattia led- ja halogeenivaloja. 900 kilohertzin taajuudella toimineilla sonarlaitteilla näki eteenpäin enimmillään 5060 metriä. Tarkastuksessa käytetty robotti oli varustettu sonarlaitteilla sekä valoilla ja kameroilla. Kuntotarkastuksen suorittivat Loxus Technologies ja kokkolalainen Ottomarino. - Kuva tuli pintaan valokaapelia pitkin, ja samoin robotille menneet ohjaustiedot kulkivat valokaapelissa. Tässä kohteessa kaapelia oli mukana 3 000 metriä mutta pisimmillään kaapelia voidaan käyttää 7,5 kilometriä yhteen suuntaan, Simola selvittää teknisiä yksityiskohtia. Samaa tekniikkaa hylkyjen etsinnässä Robotti painoi 500 kiloa mutta se oli säädetty vedessä kevyeksi ja kelluvaksi, jolloin sen liikuttamiseen ei tarvittu juurikaan potkureiden voimaa. - Samanlaista robottia käytetään öljynporausteollisuudessa, ja tätä kyseistä laitetta on käytetty esimerkiksi helikopteri- ja lentokoneonnettomuuksien tutkinnassa sekä siltatutkimuksissa kiinnittämällä siihen monikeilaluotain. Löydöksien keräämistä varten robottiin voidaan liittää käsivarret tai vaikkapa pora tai saha. Kyseinen tekniikka oli käytös- Robotti laskettiin veteen betonilaattaan tehdystä reiästä. sä myös viime kesänä, kun sukeltajaryhmä, johon Simolakin kuului, löysi Ahvenanmaan edustalta niin sanotun aarrelaivan eli kuparihylyn. Öjanjärven pintavesitunnelin kuntokartoitus sujui Simolan mukaan kaikilta osin mainiosti. - Olosuhteet oli luotu hienoiksi, ja kaikki yksityiskohdat toimivat hyvin sähkönsaannista alkaen. Myös KIP Servicen ympäristö- päällikkö Virve Heikkinen oli tyytyväinen sekä tuloksiin että ammattimaisuuteen, jolla kartoitus tehtiin. - Oli helpottavaa kuulla, ettei vastaan tullut ikäviä yllätyksiä. Voi vain ihailla osaamista, jolla tunneli rakennettiin 1960-luvulla. Loxus Technologies ja Ottomarino olivat lisäksi tekijöinä ammattitaitoinen tiimi, Heikkinen sanoo. 3 Ympäristölupajärjestelmään halutaan sujuvuutta Jokainen vastuullinen teollisuuslaitos haluaa tänä päivänä huolehtia ympäristöstä ja noudattaa ympäristölupia. Suomeen syntynyt ympäristölupajärjestelmä velvoitteineen ja selvityksineen aiheuttaa kuitenkin yrityksille merkittäviä kustannuksia ja paljon hallinnollista työtä. Monissa tapauksissa huonosti toimiva ja kankea lupajärjestelmä on vähintäänkin viivästyttänyt investointeja jopa useilla vuosilla, mikä puolestaan on hidastanut kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. - Nyt ympäristölupajärjestelmää ollaan pohtimassa uusiksi, jotta sitä voidaan keventää ja yksinkertaistaa. Yrityksiltä on tullut jo pitkään viestiä, että nykyisellään järjestelmä haittaa yritysten toimintaa merkittävästikin, sanoo KIPin alueen ympäristöryhmän tapaamisessa puhunut asiantuntija Satu Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Yritysten antamassa palautteessa muun muassa toivotaan, ettei yritysten tarvitsisi toimia niin monien viranomaisten kanssa kuin mitä nykyään täytyy. Lupaprosesseja pidetään aivan liian pitkinä, ja muutoksenhakua haluttaisiin nopeuttaa. Tavoitteena yhden luukun periaate Nykyistä tilannetta kuvaa myös Hyvänä esimerkkinä järkevästä uudistuksesta Räsänen mainitsee toukokuussa voimaan tulleen muutoksen, joka koskee ympäristöluvan muuttamista ja tarkistusmenettelystä luopumista. Tähän saakka pienetkin muutokset toiminnassa ovat saattaneet vaatia koko luvan avaamista. Silti nykyinen lupajärjestelmä pitää ympäristöluvan ohella sisällään useita hakemuksia, useita viranomaisia, useita lupia ja menettelyjä sekä useita valitusprosesseja. - Tämän sijaan meidän pitäisi luoda Suomeen uusi malli, joka perustuu yhden luukun periaatteeseen. Yksinkertaisimmillaan on kyse siitä, että yritykselle riittäisi yksi hakemus, jonka käsittelee yksi viranomainen. Silloin selvittäisiin myös yhdellä luvalla ja menettelyllä sekä yhdellä valitusprosessilla, Räsänen sanoo. Teollisuuden ympäristölupajärjestelmää halutaan yksinkiertaistaa, koska nykyisellään järjestelmä haittaa yritysten toimintaa merkittävästikin. ympäristölupien suuri määrä. Suomessa toimii noin 15 000 yritystä, joilla on ympäristölupa. EU kuitenkin vaatii yksiselitteisesti luvan vain IED-laitoksilta, joita Suomessa on vajaa 1 000. Nyt pitäisi kehittää lupaa yksinkertaisempia ja nopeampia menettelyjä valtaosalle nykyisistä lupavelvollisista. Satu Räsänen Koulutusta kone- ja laitetoimitusten sopimuksiin KIP Service järjestää ensi tammikuussa kone- ja laitetoimitussopimuksia koskevan koulutustilaisuuden. Koulutuksessa opitaan olennaisimmat asiat kyseisistä sopimuksista. Lisäksi käsitellään kone- ja laitetoimituksiin liittyviä huoltosopimuksia, joita käydään läpi sekä myyjien että ostajien näkökulmasta. Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat kone- ja laitesopimusten sekä huoltosopimusten myynti- ja ostotehtävissä. Kouluttajana toimii asianajaja, KTM Petri Nevalainen Asianajotoimisto Applex Oy:stä. Nevalainen on avustanut menestyksekkäästi satoja suomalaisyrityksiä kone- ja laitetoimituksissa kotimaahan ja ulkomaille. Koulutukseen osallistuvat yritykset saavat neljän kuukauden ajan koulutuksen aiheena oleviin sopimuksiin Applexin help desk-tyyppisen maksuttoman puhelinneuvonnan. Koulutus järjestetään Port Towerissa tiistaina 26.1.2016 kello 12.00-16.30. Lisätietoja osoitteessa www.kipservice.fi 4 Henkilö kuvassa Nainen ratissa Vilma Niiranen tyrmää ennakkoluulot ajotaidoillaan KIPin uudella turvallisuusvideolla rekkakuskina nähdään nuori tummatukkainen nainen. Ennen kuin kukaan hymähtää huvittuneena, että on täytynyt hankkia mallitoimistosta apuvoimia varmistamaan korkeat katsojaluvut, kannattaa lukea tämä juttu. Se voi tarjota yllätyksiä. Videolla esiintyvä kuljettaja on kaustislainen Vilma Niiranen. Hän nauraa tottuneensa siihen, että nainen yhdistelmäajoneuvon ratissa saattaa herättää kummastusta ja ennakkoluuloja varsinkin miesten keskuudessa. - Tiedän tulleeni miesten maailmaan. Olen kilpailuhenkinen ihminen, joka tykkää haastaa ja laittaa itseään likoon kokeillakseen omia rajojaan. Siitä tulee hyvä olo kun voi näyttää jätkille, että piru vie, kyllä meistä naisistakin on tähän hommaan. Kauhava opetti paljon Niiranen valmistui yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi KeskiPohjanmaan ammattiopistosta reilut kaksi vuotta sitten. KIPin uudella turvallisuusvideolla esiintyvä Vilma Niiranen antaa tekojen puhua noustessaan raskaan ajoneuvon rattiin. - Olen itsekin yllättynyt, miten hyvin kaikki on mennyt Norjan-keikoilla, Vilma Niiranen sanoo. - Minulla ei ole mitään hajua, mistä kiinnostus kuljetusalaa kohtaan sai alkunsa. Ei meillä suvussakaan kukaan aja rekkaa. Jo opiskelukaverit saivat nähdä asenteen merkityksen. Logistiikkapuolella opiskeli paljon poikia, joiden isät olivat kuljetusalalla. Siinä missä pojat myöhästelivät koulusta ja olivat joskus tietävinään asioista enemmän kuin opettajansa, Niiranen kuunteli tarkasti opetusta, opiskeli asioita sinnikkäästi oppikirjoista ja teki kuten opettajat käskivät. Lopputulos oli se, että Niiranen pokkasi ensimmäisenä tyttönä rekkakortin Kokkolan ammattiopistosta, kun taas moni poika joutui tyytymään kuorma-autokorttiin. Koulun jälkeen odotti armeija. Parolan panssariprikaatissa palveluksensa aloittanut Niiranen sai huomata, että naispuoliselle kuljetusalan osaajalle oli tarjolla enimmäkseen hanttihommia. Lopulta hän sai haluamansa siirron Kauhavalle lentosotakouluun päästen siellä varsinaisiin sotilaskuljettajan tehtäviin. - Kauhavan aika oli parasta mahdollista. Siellä riitti paljon varuskunnan lakkauttamiseen liittyneitä ajoja ADR-kuljetuksista alkaen. Myös kalusto oli monipuolista ja sain kokemusta niin maastokuorma-autoista, koukkuautoista, kaappiautoista kuin säiliöautoista. Se oli todellinen kuljetusalan korkeakoulu. Samalla syttyi kiinnostus sotilasuraan. Kaustislainen kävi aliupseerikoulun jatkaen samanaikaisesti työskentelyä lentosotakoulussa. Kiinnostus Maanpuolustuskorkeakoulua ja rajavartiolaistosta kohtaan elää edelleen. Teot puhuvat Tällä hetkellä Niiranen ajaa puoliperävaunullista rekkaa kaustislaisen Wolftransin palveluksessa. Eikä enempää eikä vähempää kuin Norjan vaativilla teillä. - Aluksi heitin yhden Norjankeikan yhdessä toisen kuljettajan kanssa, mutta sen jälkeen olen ajanut yksin. Olen itsekin yllättynyt, miten hyvin kaikki on mennyt. Otan kilometrin ja päivän kerrallaan ja yritän pitää itseni ja auton ehjänä. Minulla on mahtavat ja kokeneet työkaverit, jotka ovat peruuttaneet enemmän kuin itse olen ajanut eteenpäin. Heille voin soittaa aina ja kysyä neuvoja. Miehisessä kuljetusmaailmassa Niiranen sanoo viihtyneensä hyvin. - Miehet eivät ole niin herkkiä kuin naiset. Jätkäporukassa asioita voi sanoa suorempaan, ja huumorikin on erilaista. Totta kai vastaan on tullut ja varmaan tulee jatkossakin miehiä, joilla on vahvat ennakkoluulot. Silloin minulle riittää, että voin osoittaa pätevyyteni omalla tekemisellä. 5 Langin turbiini määräaikaishuollossa Kokkolan Energia Oy:n voimalaitoksessa on meneillään turbiinirevisio. Outokummun entisenä voimalaitoksena tunnetun laitoksen Lang-turbiinille tehdään määräaikaishuolto noin kymmenen vuoden välein. Nyt huolletaan lisäksi turbiinin generaattori. Voimalaitospäällikkö VeliMatti Tuliniemen mukaan määräaikaishuollossa tarkistetaan turbiinin kriittisten osien kuten siipi- ja akselitiivisteiden sekä laakereiden kunto. Turbiinin pyörimisnopeus on 3 000 kierrosta minuutissa, ja se asettaa laakeroinnille omat haasteensa. Turbiinin käyntiolosuhteita eli lämpötilaeroja sekä vä- Turbiinirevisio on normaali huoltotoimenpide, joka tehdään noin 10 vuoden välein. Kuva: Esko Keski-Vähälä. rähtelyitä seurataan antureilla, joiden kunto myös tarkistetaan. - Tarkastuksessa havaittiin vaurioita turbiinin roottorissa, - Jos valvontayksikköön asetettu nopeus ylittyy, näyttöön jää vilkkumaan ajoneuvon nopeus. Samalla käynnistyy videokuvaus, eli räikeistä ylinopeustapauksista on olemassa myös dokumentointi, Lång sanoo. Yritykset voivat halutessaan tilata nopeusnäytön KIP Serviceltä omalle tehdasalueelleen. Laitetta vuokrataan myös suurteollisuusalueen ulkopuolisille asiakkaille. joka on nyt korjattavana turbiinitehtaalla. Aikataulun mukaan turbiini käynnistetään loka-marraskuun vaihteessa, Tuliniemi kertoo. Unkarilaisvalmisteinen Langin turbiini otettiin käyttöön 1978. Sen jälkeen sille on kertynyt 220 000 käyttötuntia. - Vuositasolla tunteja kirjataan noin 6 000, joka on tässä ympäristössä toimivalle laitokselle aika tyypillinen määrä. Kesäisin ajoon ei ole tarvetta, koska lämpökuormat ovat niin pieniä, turbiinitöiden työmaapäällikkönä toimiva käynnissäpitomestari Seppo Tuikka toteaa. Siirrettävä nopeusvalvonta muistuttaa ajonopeuksista KIP Service on hankkinut siirrettävän nopeusvalvontayksikön, joka mittaa ajonopeuksia satunnaisesti eri puolilla suurteollisuusaluetta. Turvallisuuspäällikkö Jussi Långin mukaan nopeusvalvontayksikkö ennen kaikkea muistuttaa kuljettajia kiinnittämään huomiota ajonopeuksiin. Siirrettävä nopeusvalvontayksikkö muistuttaa kuljettajia nopeusrajoituksista. Muista päivittää ajoneuvotunnistin Vuodenvaihteen lähestyessä ajoneuvotunnistimien päivittäminen alkaa olla jälleen ajankohtaista. - Kulkuoikeudet päättyvät automaattisesti vuoden lopussa. Siitä huolimatta asia yllättää joka vuosi ja porukka joutuu ihmettelemään, miksi he eivät pääse alueelle, Securitaksen kohde- päällikkö Jarkko Vähälä sanoo. Ajoneuvotunnistimien päivittäminen ensi vuodeksi on mahdollista lokakuun alusta alkaen. - Oikeuksien päivittämiseen on aikaa kolme kuukautta. Tuo aika kannattaa käyttää hyväksi, jotta vältymme vuodenvaihteen ruuhkilta, hän muistuttaa. Ajoneuvotunnistimen voi uusia jo nyt. 6 Yritys esittelyssä Teollisuuden kumppani kasvaa asiakkaidensa mukana Koukkukuljetuksen tuottamat palvelut ovat tärkeä osa suurteollisuusalueen sujuvaa arkea. Yrityksen tarina on tyypillinen monelle KIPin alueelta tutulle teollisuuden palvelualan toimijalle: Koukkukuljetus on kasvanut yhdessä asiakkaidensa mukana laajentamalla toimintaansa ja investoimalla esimerkiksi kalustoon sitä mukaan, kun asiakkailla on ilmennyt uusia tarpeita. - Palvelumme perustuu asiakaslähtöisyyteen. Meillä on pitkä kokemus ja osaaminen, joiden turvin pyrimme tuottamaan sellaisia ratkaisuja, jotka lisäävät asiakkaiden liiketoiminnan kustannustehokkuutta, sanovat Koukkukuljetus Oy:n toimitusjohtaja Petri Huhtala ja varatoimitusjohtaja Petteri Jukkola. Yritys perustettiin vuonna 1982. Tuolloin Seppo Määttälä aloitti sakkakuljetukset Kokkolasta Outokumpu Oy:n tehtailta Harjavaltaan. Omistajavaihdos tapahtui 2010, jolloin Määttälä myi yhtiön koko osakekannan Petri, Jani ja Janne Huhtalalle sekä Petteri Jukkolalle. Nykyään yritys työllistää noin 40 henkilöä. Kuluvan vuoden liikevaihtotavoitteeksi on asetettu reilut 5 miljoonaa euroa. Tonteilta turhat tavarat pois ennen lumentuloa Reilun kolmen vuosikymmenen aikana Koukkukuljetuksen palvelutarjonta on laajentunut huomattavasti. Tehdaspalveluiden lisäksi yritys tarjoaa nostopalveluita, maantiekuljetuksia sekä kunnossapitopalveluita. Tehdaspalveluihin kuuluvat muun muassa raaka-ainekonttien purku, näytteidenotto, varastointi, raaka-ainesiirrot varastosta prosessiin, varastokirjanpito sekä varastokarttojen Petteri Jukkola esittelee Koukkukuljetuksen uutta painepesulaitteistolla varustettua pesuautoa. kaan aurauksen ja muun talvihoidon, Jukkola muistuttaa. Investointeja uuteen kalustoon Petri Huhtala (vas.) toimitusjohtajana ja Petteri Jukkola varatoimitusjohtajana luotsaavat Koukkukuljetusta. ylläpito. Näiden lisäksi Koukkukuljetus tekee sisäisiä raaka-ainesiirtoja tehdasalueella ja hoitaa tehtaiden välisiä kuljetuksia. - Meillä on myös varastointipalvelu. Varastohotelli on asiakkaalle helppo ja edullinen vaihtoehto lyhytaikaiseen varastointiin. Asiakas saa meiltä lisäksi joko kaluston tai henkilöstön tai molemmat hoitamaan esimerkiksi tavaroiden vastaanoton, Petteri Jukkola kertoo. Ympäri vuoden tuttu näky suurteollisuusalueella on Koukkukulje- tuksen kunnossapitokalusto. Kesällä Koukkukuljetus harjaa ja pesee piha-alueita sekä leikkaa nurmikot. Yritys suorittaa myös varastojen sisätilojen puhdistuksia ja pesuja. Talvikunnossapito käsittää esimerkiksi hiekoituksen, lumenaurauksen, polanteiden-, jäänja lumenpoiston sekä jäätyneiden viemäreiden avaamiset. - Talven taas lähestyessä on tärkeää, että tonteilta siivottaisiin ylimääräiset tavarat pois. Se mahdollistaa alueiden tehok- Petteri Jukkolan mukaan Koukkukuljetuksen yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä on alueen hyvä tuntemus. - Koska olemme olleet kauan läsnä KIPin alueella, tunnemme asiakkaiden prosessit ja toimintamallit. Tietenkin meidän pitää olla myös joustavia ja reagoida nopeasti erilaisissa tilanteissa. Monipuoliseen kalustoon yritys on investoinut pitkäjänteisesti. Uusin hankinta on painepesulaitteistolla varustettu pesuauto. - Laitteistolla saamme imettyä asfaltin huokosista erilaisia jäämiä sisältävän pölyn. Pesuvesi imetään talteen, minkä jälkeen se saadaan takaisin tehtaan kiertoon. Kun raaka-aineiden hävikki on nolla, niin saanto on sata, Jukkola tiivistää äskettäin käyttöön otetun pesuauton hyödyt. 7 Merlot – hälytysjärjestelmä palvelee suurteollisuusaluetta ja satamaa Yksi viesti tavoittaa kaikki tarpeelliset vastaanottajat Kokkolan suurteollisuusalueella ja Kokkolan Satamassa on vuoden 2015 alusta saakka ollut käytössä laaja ja monipuolinen Merlot – hälytysjärjestelmä. Uuden hälytysjärjestelmän avulla voidaan lähettää tehokkaasti ja kohdennetusti alueen turvallisuuteen liittyviä viestejä. Kip Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Långin mukaan Merlotilla saavutetaan yli 1300 numeroa. - Järjestelmän vastuulla on koko Kokkolan suurteollisuusalueen ja Kokkolan Sataman alue. Uuteen järjestelmään siirtyminen on sujunut ilman suurempia ongelmia, Lång kertoo. Vanhassa järjestelmässä mukana olleet yritykset siirtyivät Merlotiin automaattisesti. Uusia yrityksiä on tullut järjestelmän piiriin sitä mukaa, kun yrittäjät ovat huomanneet sen edut. Merlotilla voi lähettää erityyppisiä viestejä valituille vastaanottajille. Järjestelmän avulla voi joko hälyttää, varoittaa tai tiedottaa. Lång kertoo, että viestit lähetetään esimerkiksi koko suurteollisuusalueelle ja satamaan, tai alueittain esimerkiksi vain eteläiselle tai pohjoiselle alueelle. Viestejä voi lähettää myös yrityskohtaisesti. - Viestien kohdentamisen ansiosta ne menevät vain sellaisiin kohteisiin, joille kyseinen tieto on tärkeä. Järjestelmä toimii sitä tehokkaammin, mitä vähemmän turhia viestejä lähetetään, Lång Kokkolan suurteollisuusalueen ja Kokkolan Sataman alue on hälytysjärjestelmän suhteen edelläkävijöitä Suomessa. Pikavalintapainikkeilla voidaan lähettää erityyppisiä viestejä yksittäisille yrityksille tai koko alueelle. toteaa. Merlot hälyttää, varoittaa ja tiedottaa Merlotin avulla voi esimerkiksi varoittaa henkilöstöä joutumasta onnettomuuden vaara-alueelle. Sillä voi varoittaa myös vaikkapa kovasta tuulesta, tai alueella liikkuvasta hirvilaumasta. Tiedotusviestiä käytetään mm. silloin, kun rakennustyömaa katkaisee tietyn tien. Alueelle saapuva voi silloin valita toisen kulkureitin. - Hälytysviestillä saadaan paikalle teollisuuspalokunta ja ensiapuryhmä. Hälytys menee myös Koulutustarjonta laajenee KIP Service on tehnyt koulutustoimintaa koskevan sopimuksen valtakunnallisen koulutusorganisaation Alertum Oy:n kanssa. Sopimuksen ansiosta KIP Servicen nykyisille asiakkaille voidaan tarjota entistä monipuolisempi koulutustarjonta. Jatkossa KIP Service järjestää esitietona ensihoidolle, rajavartiolaitokselle ja pelastuslaitokselle, Lång huomauttaa. Järjestelmää testataan joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina noin kello 12, samaan aikaan väestöhälyttimen testauksen kanssa. - Merlotin etuja on viestien kohdentamismahdollisuus, ja se että niiden lähettämistä hallitsevat Port Towerin vartijat. Haasteena on Långin mukaan järjestelmän laajuus. Kip Service on Merlotin käyttäjänä Suomen suurin toimija heti viranomaistahojen jälkeen. Tärkeää on se, että kaikki numerot ovat ajan tasalla. edelleen omia koulutuksia, mutta niiden lisäksi yhteisiä koulutuksia Alertumin kanssa sekä suurteollisuusalueen yrityksille että alueen ulkopuolisille. - Yritykset ovat päivittäneet numeroitaan kiitettävästi. Järjestelmässä olevat turhat tai lakkautetut numerot aiheuttavat sekaannuksia, ja hidastavat viestien perillemenoa, Lång kuvailee. Lång kertoo, että operaattoreiden gsm-tukiasemat eivät välttämättä aina pysty toimimaan riittävän nopeasti. Viestien perillemenoa hidastaa runsas siviililiikenne esimerkiksi ruokatunnin aikana. - Osasimme varautua ongelmaan, ja toimivuutta kehitetään jatkuvasti GSM-operaattorien kanssa, Lång kertoo. Alertumilla on koulutussopimuksia useiden kunnallisten toimijoiden kanssa, muun muassa myös Kokkolan kaupungin. 8 Ensivasteauto liikkuu suurteollisuusalueella muutenkin kuin hälytysajossa. KIP Service hankki ensivasteauton KIP Service on hankkinut KIP Pohjoisen tehdaspalokunnan sekä ensiapuryhmän käyttöön ensivasteauton. Vaikka autossa on ambulanssiväritys, sitä ei käytetä hälytysajossa, vaan hälytysajot ovat jatkossakin Kiurun ambulanssien vastuulla. Sen sijaan autoa käytetään nimensä mukaisesti ensivasteen tehtävissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa hätätilapotilaan luokse tarvitaan pelastustoimen yksikkö, joka kykenee aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi, antamaan tehostettua ensiapua, arvioimaan potilaan tila sekä raportoimaan tilanteesta eteenpäin. Kiurulta hankittu käytetty ensivasteauto on liitetty hätäkeskuksen vasteeseen ja se on saanut tunnuksen RIR497. Auto hälytetään omana yksikkönään kuten sammutusautokin. Täysin varustellusta autosta löytyvät muun muassa defibrilaattori, paarit, kiinteä ja kannettava hapetusjärjestelmä, välineet palovammojen hoitoon sekä hälytyslaitteet ja Virve-radio. Ensivasteauto liikkuu säännöllisesti KIPin alueella, koska sitä käytetään myös paloaseman päivittäisissä huolto- ja tukitoiminnoissa. - Kiuru on tehnyt todella an- Muista ilmoittaa vierailijoista! KIPin alueella kävi syyskuussa 829 vierailijaa. Heistä 116 oli ilmoittamattomia, eli peräti 14:ää prosenttia vierailijoista ei oltu ilmoitettu isännän toimesta etukäteen vierailijajärjestelmällä. Ilmoittamattoman vieraan vastaanottamiseen menee var- tijoilla puolet kauemmin kuin ennalta ilmoitetun. Usein kärsijöiksi joutuvat vieraat, joiden isännät ovat ilmoittamisen tehneet oikeaoppisesti etukäteen. Esimerkiksi syyskuussa vartijat käyttivät kuusi ylimääräistä tuntia pelkästään tekemättömi- en vierailuilmoitusten täyttämiseen. On hyvä muistaa, että Port Towerin info-piste on monelle vieraalle se ensimmäinen mielikuva isäntäyrityksestä, ja se kannattaisi aina olla mahdollisimman positiivinen. siokasta yhteistyötä, jotta auto ja sen varustelu on saatu KIPin alueelle sopivaksi. Ajoneuvo majailee paloasemalla, missä kiinnostuneet voivat tutustua siihen, KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång kertoo. Servis Uutiskirje Julkaisija: KIP Service Oy www.kipservice.fi Päätoimittaja: Olli-Matti Airiola puh. +358 40 522 1979 Jakelu: KIP Service Oy:n asiakkaat ja sidosryhmät. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tuottaja: T:mi CommJob/ Jorma Uusitalo
© Copyright 2024