SERVIS Uutiskirje Helmikuu 2015 Sään nopeat vaihtelut haastavat talvihoidon Nopeasti vaihtuvat sääolot ovat tehneet teiden ja kevyen liikenteen väylien sekä pysäköintialueiden talvihoidosta poikkeuksellisen vaativaa. - Meneillään on vaikein talvi minun aikanani. Sääolot vaihtuvat välillä niin nopeasti, että samana päivänä on ensin mennyt aura-auto ja myöhemmin hiekoitusauto. Tällainen talvi aiheuttaa ison työmäärän myös tulevalle keväälle, koska joudumme tyhjentämään sadevesikaivot sinne valuneesta isosta hiekoitushiekan määrästä, KIP Servicen kiinteistöpäällikkö Juha Ylitalo kertoo. Ylitalon keräämät tilastot osoittavat, että KIP Servicen hallinnoimilla teollisuusalueilla hiekkaa ja hoitotunteja on tarvittu runsaasti viime kuukausina. Pelkästään joulu-tammikuussa hiekoitushiekkaa kului noin 50 kuorma-autollista. Konetyötunteja kertyi samana aikana reilut 1 400, joista normaalina työaikana tehtiin 918 tuntia. Näiden lisäksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin talvihoitoa tehtiin joulu-tammikuussa 493 tuntia. Kun nämäkin tunnit jaetaan tasaisesti, päästään samaan päiväkohtaiseen lukuun kuin arkipäivinä. - Karkeasti ottaen voi siis sanoa, että noiden kahden kuukauden aikana meillä on ollut joka Ville Sysimetsä Koukkukuljetukselta hiekoittamassa Port Towerin pysäköintialueita. päivä töissä kolme yksikköä kahdeksan tuntia, Ylitalo kertoo. Myös jokaisen oma varovaisuus tärkeää KIP Servicen hallinnoimat alueet on jaettu hoitoluokkiin Tiehallinnon luokituksen perusteella. Ensimmäisenä hoidettaviin kohteisiin kuuluvat muun muassa henkilöliikenteen kulkuväylät pysäköintialueilta tehtaille, taso- risteykset ja lastauspaikat sekä porttialueet, minkä lisäksi luonnollisesti hoidetaan myös päätiet. - Sen jälkeen hoidetaan muu tiestö ja kevyen liikenteen väylät, ja samalla tulevat tehtäviksi esimerkiksi piha-alueiden sekä määrättyjen varastoalueiden puhdistus ja hiekoitus. Viimeisenä suoritetaan niin sanottu talonmieskierros. Siihen liittyen puhdistetaan käsityönä määrätyt ovet sekä tarkistetaan pyörä- ja jätekatokset. Ylitalo muistuttaa myös jokaisen alueella liikkuvan omasta henkilökohtaisesta vastuusta ja ennakoinnista. - Koska sääolot voivat vaihtua todella nopeasti pysyvänä toiveena on, että työntekijät noudattavat varovaisuutta ja huomioivat sääolot henkilökohtaisessa varustuksessa. Aamulla töihin lähtiessä jalkaan pitää laittaa talvisiin oloihin sopivat jalkineet. 2 Ympäristöväen koulutuspäivästä hyvät kokemukset KIP Service järjesti yhteistyössä KIPin ympäristöryhmän kanssa joulukuussa suurteollisuusalueen toimijoille suunnatun koulutustilaisuuden syyskuussa voimaan tulleesta uudesta ympäristönsuojelulaista. KIP Ser- vicen ympäristöpäällikön Virve Heikkisen mukaan kokemukset koulutuksesta olivat positiiviset ja osanottajat toivoivat, että vastaavanlaisia koulutuksia järjestetään jatkossakin. - Olimme seuranneet KIPin alueella lain valmistelua jo pitkään. Lain voimaantulon jälkeen nousi kysymyksiä, mitä uusi laki käytännössä tarkoittaa kunkin toimijan kannalta, ja siksi päätimme järjestää yhteisen tilaisuuden, Heikkinen kertoo. Suurteollisuusalueen toimijoille järjestetyssä koulutuspäivässä käsiteltiin uutta ympäristönsuojelulakia. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojelupäällikön Päivi Kentalan lisäksi uutta lakia ja sen keskeisiä muutoksia esitteli Kokkolan kaupungin ympäristöpäällikkö Michael Hagström. - Keskustelua syntyi runsaasti ja kysymyksiä käytiin läpi käytännön esimerkkien kautta. Saimme aikaan avoimen ja vuorovaikutteisen keskustelun yhdessä valvontaviranomaisten kanssa. Heikkisen mukaan osanottajien antaman palautteen perusteella koulutus koettiin hyödylliseksi heidän työnsä kannalta. Myös Port Towerin toimivat puitteet saivat kiitosta. - KIP alueella on selkeä tarve tämän tyyppisille koulutustilaisuuksille. Koulutuksia tullaan järjestämään jatkossa paitsi ympäristönsuojelulain, esimerkiksi kemikaalilainsäädännön tiimoilta. Laitoksilta vaaditaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa Ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeva yleislaki. Lain merkittävimmät uudistukset koskevat ns. direktiivilaitoksia, joita on Suomessa noin tuhat. Virve Heikkisen mukaan suurteollisuusalueen toimijoiden näkökulmasta huomattavin muutos uudessa laissa on se, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisestä tuli oikeudellisesti sitova velvoite päästötasojen osalta. - KIPin alueen laitoksista suuri osa on direktiivilaitoksia, joten BAT-päätelmissä määri- tetyt tekniikat, päästörajaarvot ja tarkkailuvaatimukset tulevat väistämättä vaikuttamaan alueen toimijoihin, Heikkinen toteaa. EU-tasolla valmistellaan parhaillaan useita BAT-vertailuasiakirjoja eli BREFejä. Heikkinen kertoo, että värimetalliteollisuuden sekä kemianteollisuuden jätevesien ja -kaasujen käsittelyn uudet BAT-päätelmät hyväksytään näillä näkymin kuluvan vuoden aikana. Kun päätös direktiivilaitoksen pääasiallista toimintaa koskevista BAT-päätelmistä on annettu, laitoksen on laadittava selvi- tys ympäristöluvan muutostarpeesta ja tarvittaessa ympäristölupa on tarkistettava. Heikkinen näkee, että tarve lainsäädännön ja velvoitteiden jatkuvaan seurantaan sekä vaatimusten tunnistamiseen kasvaa koko ajan. Tämä todettiin myös koulutuspäivän aikana. Uutta ympäristönsuojelulakia valmisteltiin pitkään, mutta moni asia on edelleen auki sovellusohjeiden puuttuessa. Lain voimaantullessa valmisteltiin jo uudistuksia uuteen lakiin. - Ympäristönsuojelulakia muutettiin helmikuussa 2015. Muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa ympäristölupaprosesseja mm. luopumalla ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä, Heikkinen selvittää. - Ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu edelleen. Seuraamme asioiden kehittymistä tarkasti niin KIP Servicen ympäristöpalveluissa kuin KIPin ympäristöryhmässäkin. BAT-teemaa käsitellään lisää KIP ympäristöpäivässä 12.6.2015 ja alueen toimijoille järjestetään ympäristökoulutusta syksyn aikana, Heikkinen lupaa. 3 Edes alhaalla olevat puomit ja junan lähestyminen eivät estä osaa autoilijoista ajamasta puomien välistä. Kuljettajien piittaamattomuus lisääntynyt tasoristeyksissä Liikenneturvallisuus tehdasalueen tasoristeyksissä on ollut jo pitkään huolestuttavalla tasolla. KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång sanoo, että tasoristeyksissä on tapahtunut luvattoman paljon läheltä piti-tilanteita. Erityisesti viime vuoden lopulla tasoristeyksissä sattui huomattavan monta vaarallista junan ja ajoneuvon kohtaamista. - Yhteistä suurimmalle osalle tapauksia on se, ettei ajoneuvon kuljettaja ole huomannut junaa tai kuljettaja ei ole tiedostanut tilanteen vaarallisuutta. Tasoristeyksiin on ajettu kovaa vauhtia ilman, että nopeutta olisi laskettu lähestyvän junan takia, Lång kertoo. Törmäyksiä on jo sattunut Hänen mukaansa tasoristeykset ovat vaaran paikkoja molempien osapuolten näkökulmasta, koska veturi voi myös työntää junaa. Ensimmäisenä tulevaa vaunua saattaa olla vaikea havaita ja juna voi tulla lisäksi äänettömämmin. - Yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään muuta vaihtoehtoa kuin että aina kiskoja ylitettäessä noudatetaan varovaisuutta ja muistetaan turvallinen nopeus. Siitäkin huolimatta, että kuljettaja ylittäisi kiskot useita kertoja työpäivän aikana. - Junien massat ovat niin valtavat, että onnettomuustilanteissa vahingot voivat olla hyvin mittavia. Jos kyseessä on esimerkiksi ammoniakkivaunu, silloin välillisetkin seuraukset saattavat laajeta merkittävästi, Lång korostaa. VR Transpointin palvelupäällikkö Arno Toppila ja ratapihaohjaaja Antti Heikura kertaavat muutamia viime vuosina tapahtuneita törmäyksiä: Metsäkadulla Ykspihlajan koulun läheisyydessä vaihtotyöyksikkö törmäsi tasoristeystä ylittäneeseen henkilöautoon. Kokkola Powerin voimalaitoksen läheisyydestä on sattunut parikin törmäystä. Pasutontien tasoristeyksessä veturi törmäsi rekan ohjaamoon, vaikka veturilla oli vauhtia alle 20 km/h ja veturi jarrutti kuljettajan havaittua vaaratilanteen. Metallitehtaantien tasoristeyksessä puolestaan pakettiauto raahautui veturin edessä parikymmentä metriä siitä huolimatta, että veturin vauhti oli alhainen siinäkin tilanteessa. - Aika piittaamatonta ajoneuvon kuljettajien toiminta on ollut tasoristeyksissä. Viikoittain tulee tietoa läheltä piti tilanteista. Monissa tapauksissa ajoneuvon kuljettaja on puhunut samalla kännykkään, he toteavat. Sanktiona välitön ajokielto Läheltä piti tilanteita ajatellen pahimpia paikkoja ovat varsinkin Pasutontien tasoristeys sekä KIP-eteläisen alueella kemikaalien lastaus- ja purkauspaikoille johtavien raiteiden tasoristeykset. - Outokummuntiellä ja Satamatiellä autoilijat jopa pujottelevat alhaalla olevien puomien välistä, Toppila ihmettelee. Koska läheltä piti-tilanteiden määrä on lisääntynyt, niistä aiheutuvia sanktioita on kiristetty. Törkeästä piittaamattomuudesta seuraa välitön ajokielto alueelle. Turvallisuuspäällikkö Jussi Lång muistuttaa myös työskentelystä kiskojen läheisyydessä. - Aina kun työskennellään kiskojen välittömässä läheisyydessä, toimenpiteeseen tarvitaan erillinen lupa. Toimenpidelupa haetaan kyseisen radan turvallisuusluvan haltijalta. KIP Service myöntää luvat teollisuusalueen raiteille ja Kokkolan satama sen omistuksessa oleville raiteille. 4 Nordkalkilla 10 vuotta ilman työtapaturmia Nordkalkin Kokkolan yksikössä juotiin helmikuussa kakkukahvit, sillä yksikössä on työskennelty jo kymmenen vuotta ilman työtapaturmia. - Meillä turvallisuusajattelu on viety tosi korkealle asteelle. Henkilöstöä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja ja niiden tekemisestä myös palkitaan. Koko yhtiön tasolla turvallisuushavainnot käsitellään tarkasti ja jos jossain on sattunut työtapaturma, niistä pyritään oppimaan ja kehittämään toimintaa, kertoo Nordkalk Oy Ab:n Vimpeli-Kokkolan yksikön päällikkö Sari Tuohimaa. Hänen mukaansa yksi syy mainioon 10-vuotisjaksoon on luonnollisesti myös sillä, että henkilöstö on noudattanut ohjeistuksia. Turhia riskejä ei ole otettu ja on oltu huolellisia, vaikka tuotannossa on ollut hyvin kii- Kuvassa Nordkalkin Kokkolan yksiköstä prosessinhoitaja Jari Niemi, yksikön päällikkö Sari Tuohimaa ja prosessinhoitaja Mikael Johnsson. reisiäkin vaiheita. Kokkolan yksikössä tuotan- nossa työskentelee kaksi työntekijää ja Vimpelin yksikössä viisi Laskettua tietoa liikennemääristä Vartija Kari Kangas esittelee siirrettävää ajoneuvoliikenteen liikennelaskinta. Suurteollisuusalueen liikennemääristä saadaan jatkossa tarkasti mitattua tietoa, kun KIP Service hankki käyttöönsä ajoneuvoliikenteen liikennelaskimen. Siirrettävä laskentalaite kerää tiedot autojen ja moottoripyörien määristä, ajonopeuksista sekä kulkusuunnista. Sen lisäksi laite erittelee, onko kyseessä ollut henkilöauto, kuorma-auto vai kuorma-autoyhdistelmä. Myös raportit saadaan ajoneuvoluokittain. - Tähän saakka meillä ei ole ollut tarkkaa tietoa KIPin alueelle ja satamaan saapuvista liikennemääristä tai ajoneuvotyypeistä. Laskentalaitteella kerättävää tietoa on mahdollista käyttää muun muassa suunnittelutyön pohjana, sanoo KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång. Hänen mukaansa sisääntuloväylien varteen tulevat vakituiset laskentapisteet, minkä lisäksi liikennemääriä voidaan selvittää muuallakin suurteollisuusalueella. Esimerkiksi yritykset voivat vuokrata laitetta omiin tarkoituksiinsa. - Kun liikennemääristä saadaan tarkkaa ja eriteltyä tietoa, viranomaistenkin on helpompi hahmottaa alueen liikenteen mittasuhteita. Suurteollisuusalueen lisäksi laitetta vuokrataan ulkopuolisille toimijoille. työntekijää. Servis Uutiskirje Julkaisija: KIP Service Oy www.kipservice.fi Päätoimittaja: Olli-Matti Airiola puh. +358 40 522 1979 Jakelu: KIP Service Oy:n asiakkaat ja sidosryhmät. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tuottaja: T:mi CommJob/ Jorma Uusitalo
© Copyright 2024