Lue uusin uutiskirjeemme

SERVIS
Uutiskirje
Helmikuu 2015
Sään nopeat vaihtelut
haastavat talvihoidon
Nopeasti vaihtuvat sääolot ovat
tehneet teiden ja kevyen liikenteen väylien sekä pysäköintialueiden talvihoidosta poikkeuksellisen vaativaa.
- Meneillään on vaikein talvi
minun aikanani. Sääolot vaihtuvat välillä niin nopeasti, että samana päivänä on ensin mennyt
aura-auto ja myöhemmin hiekoitusauto. Tällainen talvi aiheuttaa
ison työmäärän myös tulevalle
keväälle, koska joudumme tyhjentämään sadevesikaivot sinne
valuneesta isosta hiekoitushiekan
määrästä, KIP Servicen kiinteistöpäällikkö Juha Ylitalo kertoo.
Ylitalon keräämät tilastot
osoittavat, että KIP Servicen
hallinnoimilla teollisuusalueilla
hiekkaa ja hoitotunteja on tarvittu runsaasti viime kuukausina.
Pelkästään joulu-tammikuussa
hiekoitushiekkaa kului noin 50
kuorma-autollista.
Konetyötunteja kertyi samana
aikana reilut 1 400, joista normaalina työaikana tehtiin 918 tuntia.
Näiden lisäksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin talvihoitoa tehtiin
joulu-tammikuussa 493 tuntia.
Kun nämäkin tunnit jaetaan tasaisesti, päästään samaan päiväkohtaiseen lukuun kuin arkipäivinä.
- Karkeasti ottaen voi siis sanoa, että noiden kahden kuukauden aikana meillä on ollut joka
Ville Sysimetsä Koukkukuljetukselta hiekoittamassa Port Towerin pysäköintialueita.
päivä töissä kolme yksikköä kahdeksan tuntia, Ylitalo kertoo.
Myös jokaisen oma
varovaisuus tärkeää
KIP Servicen hallinnoimat alueet
on jaettu hoitoluokkiin Tiehallinnon luokituksen perusteella.
Ensimmäisenä hoidettaviin kohteisiin kuuluvat muun muassa
henkilöliikenteen kulkuväylät
pysäköintialueilta tehtaille, taso-
risteykset ja lastauspaikat sekä
porttialueet, minkä lisäksi luonnollisesti hoidetaan myös päätiet.
- Sen jälkeen hoidetaan muu
tiestö ja kevyen liikenteen väylät, ja samalla tulevat tehtäviksi
esimerkiksi piha-alueiden sekä
määrättyjen varastoalueiden
puhdistus ja hiekoitus. Viimeisenä suoritetaan niin sanottu
talonmieskierros. Siihen liittyen
puhdistetaan käsityönä määrätyt
ovet sekä tarkistetaan pyörä- ja
jätekatokset.
Ylitalo muistuttaa myös jokaisen alueella liikkuvan omasta
henkilökohtaisesta vastuusta ja
ennakoinnista.
- Koska sääolot voivat vaihtua
todella nopeasti pysyvänä toiveena on, että työntekijät noudattavat varovaisuutta ja huomioivat sääolot henkilökohtaisessa
varustuksessa. Aamulla töihin
lähtiessä jalkaan pitää laittaa
talvisiin oloihin sopivat jalkineet.
2
Ympäristöväen koulutuspäivästä hyvät kokemukset
KIP Service järjesti yhteistyössä
KIPin ympäristöryhmän kanssa
joulukuussa suurteollisuusalueen toimijoille suunnatun koulutustilaisuuden syyskuussa
voimaan tulleesta uudesta ympäristönsuojelulaista. KIP Ser-
vicen ympäristöpäällikön Virve
Heikkisen mukaan kokemukset
koulutuksesta olivat positiiviset
ja osanottajat toivoivat, että vastaavanlaisia koulutuksia järjestetään jatkossakin.
- Olimme seuranneet KIPin
alueella lain valmistelua jo pitkään. Lain voimaantulon jälkeen
nousi kysymyksiä, mitä uusi laki
käytännössä tarkoittaa kunkin
toimijan kannalta, ja siksi päätimme järjestää yhteisen tilaisuuden, Heikkinen kertoo.
Suurteollisuusalueen toimijoille järjestetyssä koulutuspäivässä käsiteltiin uutta ympäristönsuojelulakia.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojelupäällikön Päivi Kentalan lisäksi uutta
lakia ja sen keskeisiä muutoksia
esitteli Kokkolan kaupungin ympäristöpäällikkö Michael Hagström.
- Keskustelua syntyi runsaasti ja kysymyksiä käytiin läpi
käytännön esimerkkien kautta. Saimme aikaan avoimen ja
vuorovaikutteisen keskustelun
yhdessä valvontaviranomaisten
kanssa.
Heikkisen mukaan osanottajien antaman palautteen perusteella koulutus koettiin hyödylliseksi heidän työnsä kannalta.
Myös Port Towerin toimivat puitteet saivat kiitosta.
- KIP alueella on selkeä tarve
tämän tyyppisille koulutustilaisuuksille. Koulutuksia tullaan
järjestämään jatkossa paitsi
ympäristönsuojelulain, esimerkiksi kemikaalilainsäädännön
tiimoilta.
Laitoksilta vaaditaan parasta
käyttökelpoista tekniikkaa
Ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeva yleislaki.
Lain merkittävimmät uudistukset koskevat ns. direktiivilaitoksia, joita on Suomessa
noin tuhat. Virve Heikkisen
mukaan suurteollisuusalueen
toimijoiden näkökulmasta
huomattavin muutos uudessa
laissa on se, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT)
käyttämisestä tuli oikeudellisesti sitova velvoite päästötasojen osalta.
- KIPin alueen laitoksista
suuri osa on direktiivilaitoksia,
joten BAT-päätelmissä määri-
tetyt tekniikat, päästörajaarvot ja tarkkailuvaatimukset
tulevat väistämättä vaikuttamaan alueen toimijoihin, Heikkinen toteaa.
EU-tasolla valmistellaan parhaillaan useita BAT-vertailuasiakirjoja eli BREFejä. Heikkinen
kertoo, että värimetalliteollisuuden sekä kemianteollisuuden jätevesien ja -kaasujen käsittelyn uudet BAT-päätelmät
hyväksytään näillä näkymin
kuluvan vuoden aikana. Kun
päätös direktiivilaitoksen pääasiallista toimintaa koskevista
BAT-päätelmistä on annettu,
laitoksen on laadittava selvi-
tys ympäristöluvan muutostarpeesta ja tarvittaessa ympäristölupa on tarkistettava.
Heikkinen näkee, että tarve
lainsäädännön ja velvoitteiden
jatkuvaan seurantaan sekä vaatimusten tunnistamiseen kasvaa koko ajan. Tämä todettiin
myös koulutuspäivän aikana.
Uutta ympäristönsuojelulakia
valmisteltiin pitkään, mutta
moni asia on edelleen auki
sovellusohjeiden puuttuessa.
Lain voimaantullessa valmisteltiin jo uudistuksia uuteen
lakiin.
- Ympäristönsuojelulakia
muutettiin helmikuussa 2015.
Muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa ympäristölupaprosesseja mm. luopumalla ympäristölupien automaattisesta
tarkistamismenettelystä, Heikkinen selvittää.
- Ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu edelleen.
Seuraamme asioiden kehittymistä tarkasti niin KIP Servicen ympäristöpalveluissa
kuin KIPin ympäristöryhmässäkin. BAT-teemaa käsitellään
lisää KIP ympäristöpäivässä
12.6.2015 ja alueen toimijoille
järjestetään ympäristökoulutusta syksyn aikana, Heikkinen
lupaa.
3
Edes alhaalla olevat puomit ja junan lähestyminen eivät estä osaa autoilijoista ajamasta puomien välistä.
Kuljettajien piittaamattomuus
lisääntynyt tasoristeyksissä
Liikenneturvallisuus tehdasalueen tasoristeyksissä on ollut jo
pitkään huolestuttavalla tasolla.
KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång sanoo, että tasoristeyksissä on tapahtunut luvattoman paljon läheltä piti-tilanteita.
Erityisesti viime vuoden lopulla
tasoristeyksissä sattui huomattavan monta vaarallista junan ja
ajoneuvon kohtaamista.
- Yhteistä suurimmalle osalle
tapauksia on se, ettei ajoneuvon
kuljettaja ole huomannut junaa
tai kuljettaja ei ole tiedostanut
tilanteen vaarallisuutta. Tasoristeyksiin on ajettu kovaa vauhtia
ilman, että nopeutta olisi laskettu lähestyvän junan takia, Lång
kertoo.
Törmäyksiä
on jo sattunut
Hänen mukaansa tasoristeykset
ovat vaaran paikkoja molempien
osapuolten näkökulmasta, koska veturi voi myös työntää junaa.
Ensimmäisenä tulevaa vaunua
saattaa olla vaikea havaita ja juna
voi tulla lisäksi äänettömämmin.
- Yksinkertaisesti ei ole olemassa mitään muuta vaihtoehtoa kuin että aina kiskoja ylitettäessä noudatetaan varovaisuutta
ja muistetaan turvallinen nopeus. Siitäkin huolimatta, että
kuljettaja ylittäisi kiskot useita
kertoja työpäivän aikana.
- Junien massat ovat niin valtavat, että onnettomuustilanteissa
vahingot voivat olla hyvin mittavia. Jos kyseessä on esimerkiksi ammoniakkivaunu, silloin
välillisetkin seuraukset saattavat laajeta merkittävästi, Lång
korostaa.
VR Transpointin palvelupäällikkö Arno Toppila ja ratapihaohjaaja Antti Heikura kertaavat
muutamia viime vuosina tapahtuneita törmäyksiä:
Metsäkadulla Ykspihlajan koulun läheisyydessä vaihtotyöyksikkö törmäsi tasoristeystä ylittäneeseen henkilöautoon.
Kokkola Powerin voimalaitoksen läheisyydestä on sattunut
parikin törmäystä. Pasutontien
tasoristeyksessä veturi törmäsi
rekan ohjaamoon, vaikka veturilla oli vauhtia alle 20 km/h ja
veturi jarrutti kuljettajan havaittua vaaratilanteen.
Metallitehtaantien tasoristeyksessä puolestaan pakettiauto
raahautui veturin edessä parikymmentä metriä siitä huolimatta, että veturin vauhti oli alhainen siinäkin tilanteessa.
- Aika piittaamatonta ajoneuvon kuljettajien toiminta on ollut
tasoristeyksissä. Viikoittain tulee tietoa läheltä piti tilanteista.
Monissa tapauksissa ajoneuvon
kuljettaja on puhunut samalla
kännykkään, he toteavat.
Sanktiona
välitön ajokielto
Läheltä piti tilanteita ajatellen
pahimpia paikkoja ovat varsinkin Pasutontien tasoristeys sekä
KIP-eteläisen alueella kemikaalien lastaus- ja purkauspaikoille
johtavien raiteiden tasoristeykset.
- Outokummuntiellä ja Satamatiellä autoilijat jopa pujottelevat alhaalla olevien puomien
välistä, Toppila ihmettelee.
Koska läheltä piti-tilanteiden
määrä on lisääntynyt, niistä aiheutuvia sanktioita on kiristetty.
Törkeästä piittaamattomuudesta
seuraa välitön ajokielto alueelle.
Turvallisuuspäällikkö Jussi
Lång muistuttaa myös työskentelystä kiskojen läheisyydessä.
- Aina kun työskennellään kiskojen välittömässä läheisyydessä, toimenpiteeseen tarvitaan
erillinen lupa. Toimenpidelupa
haetaan kyseisen radan turvallisuusluvan haltijalta. KIP Service
myöntää luvat teollisuusalueen
raiteille ja Kokkolan satama sen
omistuksessa oleville raiteille.
4
Nordkalkilla 10 vuotta
ilman työtapaturmia
Nordkalkin Kokkolan yksikössä
juotiin helmikuussa kakkukahvit, sillä yksikössä on työskennelty jo kymmenen vuotta ilman
työtapaturmia.
- Meillä turvallisuusajattelu
on viety tosi korkealle asteelle.
Henkilöstöä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja
ja niiden tekemisestä myös palkitaan. Koko yhtiön tasolla turvallisuushavainnot käsitellään
tarkasti ja jos jossain on sattunut työtapaturma, niistä pyritään oppimaan ja kehittämään
toimintaa, kertoo Nordkalk Oy
Ab:n Vimpeli-Kokkolan yksikön
päällikkö Sari Tuohimaa.
Hänen mukaansa yksi syy
mainioon 10-vuotisjaksoon on
luonnollisesti myös sillä, että
henkilöstö on noudattanut ohjeistuksia. Turhia riskejä ei ole
otettu ja on oltu huolellisia, vaikka tuotannossa on ollut hyvin kii-
Kuvassa Nordkalkin Kokkolan yksiköstä prosessinhoitaja Jari Niemi, yksikön päällikkö Sari Tuohimaa ja prosessinhoitaja Mikael Johnsson.
reisiäkin vaiheita.
Kokkolan yksikössä tuotan-
nossa työskentelee kaksi työntekijää ja Vimpelin yksikössä viisi
Laskettua tietoa
liikennemääristä
Vartija Kari Kangas esittelee
siirrettävää ajoneuvoliikenteen
liikennelaskinta.
Suurteollisuusalueen liikennemääristä saadaan jatkossa tarkasti mitattua tietoa, kun KIP
Service hankki käyttöönsä ajoneuvoliikenteen liikennelaskimen. Siirrettävä laskentalaite
kerää tiedot autojen ja moottoripyörien määristä, ajonopeuksista sekä kulkusuunnista. Sen
lisäksi laite erittelee, onko kyseessä ollut henkilöauto, kuorma-auto vai kuorma-autoyhdistelmä. Myös raportit saadaan
ajoneuvoluokittain.
- Tähän saakka meillä ei ole ollut tarkkaa tietoa KIPin alueelle
ja satamaan saapuvista liikennemääristä tai ajoneuvotyypeistä.
Laskentalaitteella kerättävää tietoa on mahdollista käyttää muun
muassa suunnittelutyön pohjana, sanoo KIP Servicen turvallisuuspäällikkö Jussi Lång.
Hänen mukaansa sisääntuloväylien varteen tulevat vakituiset laskentapisteet, minkä
lisäksi liikennemääriä voidaan
selvittää muuallakin suurteollisuusalueella. Esimerkiksi yritykset voivat vuokrata laitetta omiin
tarkoituksiinsa.
- Kun liikennemääristä saadaan tarkkaa ja eriteltyä tietoa,
viranomaistenkin on helpompi
hahmottaa alueen liikenteen
mittasuhteita. Suurteollisuusalueen lisäksi laitetta vuokrataan
ulkopuolisille toimijoille.
työntekijää.
Servis
Uutiskirje
Julkaisija:
KIP Service Oy
www.kipservice.fi
Päätoimittaja:
Olli-Matti Airiola
puh. +358 40 522 1979
Jakelu:
KIP Service Oy:n
asiakkaat ja sidosryhmät.
Ilmestyy neljä kertaa
vuodessa.
Tuottaja:
T:mi CommJob/
Jorma Uusitalo