1. No category

Perhonjoen alaosan
happamuuden hallinta,
PAHA -hanke
Juhani Hannila,
Ympäristösihteeri
Kokkolan Ympäristöpalvelut
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Hapan sulfaattimaa
• Happamat sulfaattimaat ovat muodostuneet jääkauden
jälkeisen Litorina -merivaiheen (8500 v sitten alkaen) jälkeen
merenpohjaan happamuuden seurauksena saostuneista
rikkiyhdisteistä, (mm. FeS, FeS2).
•Tunnetaan yleisesti nimellä
sulfaattimaat (alunamaa)
• Sisältävät runsaasti rikkiä
(jopa 1-6 %)
• Savikoita, jotka esiintyvät
kosteilla alueilla kuten soilla ja
järvien pohjassa. Usein niitä on
kuivatettu maatalousmaaksi.
•Ei ongelma, jos ei kosketa
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Happamat sulfaattimaat Suomessa
• Maankohoamisrannikolla
HS-maita esiintyy yleisesti
noin 80 metriin saakka
nykyisen merenpinnan
yläpuolella
• 90 % Pohjanmaan
rannikolla
• ”maailman myrkyllisin
maaperä”
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Potentiaalinen ja todellinen
hapan sulfaattimaa (PHS, THS)
Kosteilla alueilla (suot, kuivattamattomat
savikot) vesi pitää rikkiyhdisteet pelkistyneenä
hapettomissa oloissa (PHS)
 Maaprofiilissa näkyy sinisen mustana
savena/saviliejuna
 Pohjaveden lasku esimerkiksi ojituksen
seurauksena
-> rikkiyhdisteiden hapettuminen (= THS)
-> mm. H2SO4 muodostuminen
-> happamuus vesistöissä, metallien (Fe, Al, ym)
liukeneminen maaperästä -> kalakuolemat

11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
THS
PHS
->
(rikin haju)
->
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Paha –hankkeen tausta
Oletettu happamuuden aiheutuvan lähinnä
peltomaiden kuivatuksesta
 Useita tutkimushankkeita meneillään
 Suometsien ojituksen vaikutuksia ei tunneta,
vaikka pinta-ala moninkertainen
 Ojitussyvyys HS-alueilla ratkaiseva –> pohjavesi
laskee -> sulfidien hapettuminen -> pH
romahtaa
 Myös ojan penkalle nostetut massat hapettuvat
 Vaikutus 2-5 vuotta
 Ilmastomuutoksen vaikutukset?

11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Hömossdiketin selvitysalue
Laksonjärvi
Lahnakoski
A = 48 km2
•Peltoala 6 %
•Suot ja soistumat 33 %
•Turvemaiden ojituksia 420 km 2011-2013
Alaveteli
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Seljes
Maaperäselvitys tärkeä
GTK laatimassa koko rannikkoalueen
HS-maiden kartoitusta -> 2015
 Hömossdiketin valuma-alueella (48
km2) erillisselvitys 2011
 HS-maiden kartoitus potentiaalisilla
alueilla, maaprofiilit, kairausnäytteet
 HS-esiintymistodennäköisyys
näytteiden inkuboinnilla

11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Potentiaalinen hapan sulfaattimaa
- määrittely GTKn selvityksessä
• Rikki sulfidimuodossa – pelkistynyt, ei
hapettunut
• Yleensä pH 6,0 tai yli
• S(tot) (rikki) 2% tai yli
• Inkuboitu (8-16 viikkoa) pH 4,0 tai alle,
ja pudotusta vähintään 0,5 yksikköä
maastossa mitattuun arvoon verrattuna
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Happamien sulfaattimaiden (THS) esiintymistodennäköisyys,
GTK 2012
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Kairausnäytteet 102 kpl (2-3 m)
Maaperäprofiilit
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Esimerkki maaperäprofiilista Hömossdiketin alueella
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Kiimakorven
Kiimakorven
koealue
koealue
• Noin 150 ha
• Ohut turvekerros (0,5-1,5 m)
• Suuri HS-esiintymistodennäköisyys
• Ojitettu n. 30 v sitten,
tyypillinen
kunnostusojitusalue
•5 koeojitusaluetta eri
menetelmillä +
kontrollialue
• koealueet noin 20-30 ha
• Automaattiset vedenlaadun
mittausasemat
• Kenttämittaukset + näytteet
Perhonjoessa ja
Hömossdiketillä noin 15
mittauspistettä
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Kenttämittaukset
Projektityöntekijä
Mats Willner, ÅA,
pH -kenttämittausta
tekemässä
Kiimakorvessa
Huhtikuu 2012
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Automaattinen vedenlaadun mittaus
• Ojitusjärjestelyt
• Kahdelle koekentälle ja kontrollialueelle
kokoojaojiin automaattinen mittausasema
• pH, sähkönjohtokyky, lämpötila, sademäärä,
virtaama
• Datapalvelu – langaton tiedonsiirto, tuloksia
voi seurata Netissä on-line
• muut kenttämittauksin
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
PAHA hankkeen tavoitteet

Lisätään metsäsuunnittelijoiden ja metsänomistajien tietämystä
happamista sulfaattimaista ja niiden aiheuttamista
vesistövaikutuksista

happamien sulfaattimaiden tunnistaminen ja riskikohteiden
huomiointi ojitussuunnittelussa

eri ojitusmenetelmien vaikutus happamoitumiseen

suositukset happamien sulfaattimaiden ojitukseen

koulutustilaisuudet ja koulutusmateriaalit metsäsuunnittelijoille ja
tutkijoille + nettisivut

Vesiensuojelua edistävien luonnonhoitohankkeiden suunnittelu ja
toteutus Perhojoen valuma-alueella ja Perhonjoen vedenlaadun
parantaminen

Tulokset hyödynnettävissä valtakunnallisesti rannikkovyöhykkeen
metsätaloudessa ja kunnostusojitusten suunnittelussa ja
toteutuksessa
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä
Hankkeen rahoittajat ja partnerit
• Hankkeen kustannukset (2011-13) yht 279 510 €.
• EAKR- rahoitus 80 %, Kokkolan kaupunki 14,6 %,
Perhonjokirahasto 5,4 %
• Hakija Kokkolan kaupunki, pääpartneri Rannikon
Metsäkeskus. Muut partnerit maanomistajat,
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, EteläPohjanmaan ELY-keskus, Kruunupyyn kunta ja GTK
Kokkola.
• EAKR Rahoituspäätös vuodelle 2011 saatu (45 900 €),
rahoituspäätös 2012-13 vuonna 2013
11.5.2012
KIP ympäristöpäivä