Julkinen tiedote
2014
Ko k ko l a n s u u r t e o l l i s u u s a l u e e n
T U RVA L L I S U U S T I E D OT E
Turvallisuustietoa
koteihin 2014
Tässä tiedotteessa kerrotaan
Kokkolan suurteollisuusalueen
yritysten toiminnasta, alueella
käytettävien kemikaalien vaaroista ja oikeista toimintatavoista onnettomuustilanteissa.
Tiedote jaetaan lähialueella
kaikille kotitalouksille ja se on
saatavilla sähköisesti osoitteessa www.kip.fi.
Tiedote julkaistaan viiden vuoden välein. Säilytä tiedote.
Vuosikymmenten
menestystarina
Kokkolan suurteollisuusalue (KIP) on
Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen
kemianteollisuuden keskittymä ja
menestystarina vailla vertaansa. Alue
sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa noin viisi kilometriä kaupungin
keskustasta luoteeseen. KIP on pintaalaltaan noin 700 hehtaaria.
Alueen yritykset ovat useilla tuotemarkkina-alueilla ja monilla eri mittareilla mitattuna johtavia maailmassa.
Teollisuusyritykset ovat pääosin
kansainvälisiä, ja suurin osa tuotannosta menee vientiin kaikkialle
maailmaan.
Tänä päivänä alueella toimii lähes 20
teollisuusyritystä sekä yli 30 muuta
näiden ydintoimintoja tukevaa yritystä. Näissä työskentelee päivittäin
noin kaksi tuhatta henkilöä.
Kehitys jatkuu, ja lähivuosina yritykset tulevat tarvitsemaan satoja uusia,
osaavia, motivoituneita ja taitavia
työntekijöitä jatkamaan menestystarinaa kansainvälisessä ilmapiirissä.
Yhteistyöllä
tuloksia
KIP:lla toimivat yritykset, Kokkolan
kaupunki ja viranomaiset tekevät
jatkuvaa yhteistyötä alueen turvallisuuden kehittämiseksi. Lisäksi suurteollisuusalueella toimivista yrityksistä
koostuvan turvallisuustyöryhmän
tehtäviin kuuluu muun muassa alueen
yleisten turvallisuusohjeiden ja käytäntöjen jatkuva kehittäminen
sekä turvallisuusriskianalyysien, yritysten turvallisuusohjeistusten sekä -koulutusten koordinointi.
Teollisuusyritysten ja
sataman alueet ovat
aidattuja. Ajoneuvo- ja
henkilöliikenne tapahtuu
Port Towerin kautta.
Tehdasaluetta ja sen
portteja valvotaan.
Yritykset seuraavat alueiden yleistä turvallisuutta
myös kameravalvonnalla
ja kiertävällä vartioinnilla. Pääsy tehdas- ja
satama-alueille edellyttää aina henkilökohtaista kulkulupaa.
Ennaltaehkäisy
keskeistä
Tärkein osa KIP:n yritysten turvallisuussuunnittelua on suuronnettomuusvaarojen sekä mahdollisten
tapaturmien ja onnettomuuksien
ennaltaehkäisy.
Jokaisella alueella työskentelevällä
on velvollisuus tehdä ilmoitus kaikista
prosessiin, työympäristöön tai ympäristöön liittyvistä poikkeamista ja
vaaratilanteista. Ilmoitusten pohjalta
ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin.
Lisäksi KIP:lla tehdään jatkuvia
tarkastuksia ja turvallisuuskierroksia. Niissä käydään läpi yritysten
turvallisuuteen, työsuojeluun ja
pelastussuunnitteluun liittyviä asioita.
KIP:lla toimii kaksi tehdaspalokuntaa,
jotka onnettomuustilanteissa huolehtivat viranomaisten kanssa pelastustoiminnasta teollisuusalueella.
Varautumista ja
kouluttautumista
KIP:n yritysten toimintaa arvioidaan
jatkuvasti ympäristö-, terveys- ja
turvallisuusvaarojen tunnistamiseksi.
Vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät
suuronnettomuusriskit on kartoitettu
erilaisten riskianalyysien avulla. Yrityksissä työskenteleminen edellyttää
voimassa olevaa työturvallisuuskorttia sekä KIP:n yleistä turvallisuuskoulutusta. Lisäksi kaikki alueella
vierailevat henkilöt perehdytetään
turvallisuusasioihin.
3
Standardit ohjaavat
toimintoja
Oman toiminnan jatkuvalla kehittämisellä KIP:n yritykset haluavat
varmistaa sen, ettei toiminnasta
aiheudu vaaraa ihmisille tai ympäristölle.
Alueen yrityksillä on käytössään
seuraavat standardeihin perustuvat
johtamisjärjestelmät: ympäristöjärjestelmä ISO 14001, laatujärjestelmä ISO 9001:2000 sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä
OHSAS 18001.
Lisäksi alueen kemianteollisuuden
yritykset ovat sitoutuneet Vastuu
huomisesta -ohjelmaan. Satamassa noudatetaan kansainvälisen
SOLAS-74 -yleissopimuksen ISPSsäännöstön turvallisuussäännöksiä.
KIP:lla käytetään, varastoidaan ja valmistetaan
vaaralliseksi luokiteltuja
aineita, joilla voi olla
onnettomuustilanteissa
useita vaaraominaisuuksia. Vaarallisia
aineita kuljetetaan myös
maanteillä, rautateillä ja
merellä. Onnettomuusvaara on olemassa myös
KIP:n ulkopuolella.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos
Kokkolassa ja Kokkolan suurteollisuusalueella pelastustoiminnasta vastaa
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren
alueen pelastuslaitos. Pelastuslaitos on
varautunut Kokkolan suurteollisuusalueella vaara- ja onnettomuustilanteisiin,
koska niiden mahdollisuutta ei voida
täysin sulkea pois. Onnettomuuksiin
on varauduttu ulkoisen pelastussuunnitelman, sisäisten toimintaohjeiden
sekä säännöllisen harjoittelun avulla.
Pelastuslaitos harjoittelee alueella
myös yhdessä tehdaspalokunnan ja
toiminnanharjoittajien kanssa.
Pelastusviranomainen tekee säännöllisesti viranomaisvalvontaa suurteollisuusalueella. Valvontatoiminnalla
pyritään tunnistamaan onnettomuusriskejä ja ennaltaehkäisemään onnettomuuksia sekä varmistamaan, että
Vaarallisten aineiden
vaaraominaisuuksia
- Myrkyllisiä aineita, jotka voivat
olla terveydelle haitallisia.
- Syttyviä aineita, jotka muodostavat palo- tai räjähdysvaaran.
- Happea syrjäyttäviä aineita,
jotka poistavat tilasta hapen ja
siten aiheuttavat tukehtumisvaaran, esimerkiksi typpi ja
hiilidioksidi.
- Syövyttäviä aineita, jotka aiheuttavat palovammoja silmiin
tai iholle, esimerkiksi vahvat
hapot ja emäkset.
- Hapettavia aineita, jotka ovat
paloa edistäviä, esimerkiksi
happi ja vetyperoksidi.
- Myrkyllisiä syövyttäviä
kaasuja, esim. ammoniakki,
rikkidioksidi
4
mahdollisen onnettomuuden sattuessa
pelastuslaitoksen toimintaedellytykset
ovat olemassa.
Lisätiedot virka-aikana kemikaalitarkastaja Joonas Nuolioja, puh. 040 806
5377. www.kokkola.fi/aluepelastuslaitos
KIP:n vaaralliset
aineet
Alueen ulkopuolelle vaaraa aiheuttavat
onnettomuudet voivat olla lähinnä
kaasuvuotoja, jotka voivat levitä lähialueelle näkyvinä tai hajusta tunnistettavina kaasupilvinä. Teollisuuslaitoksilla mahdollisesti syttyvissä tulipaloissa
muodostuvaa haitallista savua ja
nokea voi levitä myös lähiympäristöön.
Viereisellä sivulla on esitetty KIP:lla
yleisimmin käytettyjen kemikaalien
ominaisuuksia. Yritysten turvallisuusselvitykset ja tarkat kemikaaliluettelot
ovat saatavilla alueen yrityksistä.
TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ
MAHDOLLISEN SUURONNETTOMUUDEN LUONNE
AINE
AINEEN VAARAOMINAISUUDET
Kloori
Vihreänkeltainen noin 2,5 kertaa ilmaa raskaampi pistävänhajuinen kaasu. Ei pala eikä räjähdä.
Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa.
Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen,
ympäristövaarallinen.
Ammoniakki
Väritön, ilmaa kevyempi pistävänhajuinen kaasu. Nesteammoniakki muodostaa aluksi höyrystyessään valkoisen
pilven, joka laimetessaan muuttuu värittömäksi.
Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa.
Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen,
ympäristövaarallinen.
Rikkidioksidi
Väritön, ilmaa raskaampi, pistävänhajuinen kaasu. Ei pala
eikä räjähdä.
Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa.
Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen.
Kloorivety
(eli suolahappo)
Kloorivetyhappo eli suolahappo on vaalean kellertävä,
pistävänhajuinen neste.
Ärsyttää silmiä, aiheuttaa yskää ja tukehtumisen tunnetta. Suuret
pitoisuudet voivat olla hengenvaarallisia hengitettynä. Myrkyllinen
(kaasu). Syövyttävä (kaasu ja liuos).
Propaani
Väritön propaani muodostaa ulkoilmassa ilmaa raskaampia pilviä, jotka kerääntyvät alaviin maastokohtiin. Kun
aine vuotaa nesteenä, kaasupilvi voi olla osittain näkyvä.
Syttyvä alue voi ulottua sumupilven ulkopuolelle. Kun aine
vuotaa kaasumaisena, kaasupilvi on näkymätön. Haju
hajuton tai heikosti makeahko.
Pääasiallinen vaara on propaanin erittäin herkkä syttyminen. Syttynyt propaani-ilma -seos palaa humahtaen. Pilven sisään jääneet
saavat vaikeita
vammoja.
Palavat nesteet:
bensiinit, dieselöljyt, kerosiini,
raskaat polttoöljyt ja
orgaaniset hiilivetyyhdisteet
Erittäin herkästi syttyvä neste. Höyry ilmaa raskaampaa ja
voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen.
Palavien nesteiden höyry ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Suuret
pitoisuudet aiheuttavat päänsärkyä, pahoinvointia ja huimausta.
Vuotoalue erittäin herkästi syttyvä. Haitallinen (kerosiini, diesel- ja
polttoöljyt). Myrkyllinen (bensiinit). Erittäin herkästi syttyvä (bensiinit). Ympäristölle vaarallinen.
Bromi
Punaruskea höyrystyvä neste, kaasut ovat ilmaa raskaampia.
Ärsyttää ihoa, voimakkaasti syövyttävää. Jo erittäin pieni määrä
höyryä ärsyttää hengityselimiä, silmiä ja ihoa. Hengenvaarallista
hengitettynä. Erittäin myrkyllinen. Ympäristölle vaarallinen.
Tionyylikloridi
Pistävän hajuinen, väritön tai kellertävä neste, joka reagoi Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa.
voimakkaasti veden kanssa. Reaktiossa vapautuu kloorive- Suuret pitoisuudet saattavat olla hengenvaarallisia hengitettynä.
tyä ja rikkidioksidia.
Kaasupilvi saattaa aiheuttaa ärsytysoireita satojen metrien etäisyydellä päästölähteestä. Syövyttävä.
Vety
Vety on väritön ja hajuton, erittäin helposti syttyvä kaasu.
Vety on kevein kaikista kaasuista.
Puhdas vetykaasu ei ole myrkyllistä. Vetykaasun hengittäminen
muuttaa puheäänen korkeaksi. Suurina pitoisuuksina se syrjäyttää
hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen suljetussa tilassa. Vedyllä ei
ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön.
Happi
Väritön ja hajuton hieman ilmaa raskaampi kaasu. Nesteytetty happi on väriltään vaalean sinistä ja erittäin kylmää.
Voimakas hapetin. Hapen vuoto aiheuttaa syttymisvaaran
suljetuissa tiloissa ja lisää tulipalon voimakkuutta. Hapen
kyllästämät vaatteet tai muu materiaali syttyvät helposti.
Suora kosketus nestemäiseen happeen tai altistuminen kylmille
happihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Happivuodon ylläpitämä palo on kiivas ja vaikeasti sammutettavissa.
Krotonaldehydi
Kellertävä pistävänhajuinen neste. Kaasut ilmaa raskaampia. Reaktiivinen. Voi muodostaa räjähtäviä höyry-ilmaseoksia.
Ärsyttää hengityselimiä ja ihoa. Vakavan silmävaurion vaara. Erittäin myrkyllinen. Helposti syttyvä. Ympäristölle vaarallinen.
Dimetyylisulfaatti
Ainetta on vaikea havaita värin ja hajun perusteella. Väritön tai kellertävä. Haju heikosti makeahko. Kaasut ilmaa
raskaampia.
Erittäin myrkyllinen. Syövyttävä.
5
Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien yritysten
toimintaa ohjaa asetus, joka
perustuu EU:n Seveso II -direktiiviin. Tämän mukaan tietyille KIP:n
yrityksille on laadittu yksityiskohtaiset turvallisuusselvitykset ja
riskinarvioinnit mahdollisista onnettomuuksista. Asetuksen noudattamista valvoo Turvallisuus- ja
kemikaalivirasto Tukes.
Alueen turvallisuusselvitysvelvolliset yritykset
Boliden Kokkola Oy on tuotantokapasiteetiltaan yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Sivutuotteina
syntyviä höyryä ja rikkidioksidikaasua
jalostetaan rikkihapoksi Bolidenin
rikkihappotehtaalla.
Outokummuntie 8, 67900 Kokkola
www.boliden.com; tuotantojohtaja Arto
Särkelä, puh. (06) 828 6111
CABB Oy valmistaa orgaanisia hienokemikaaleja.
Kemirantie 1, 67900 Kokkola
www.cabb-chemicals.com; tehtaanjohtaja Juha Hiironen, puh. 046 7100 600
Kokkolan satama on tavaraliikennemäärältään yksi Suomen suurimpia.
Kantasatamassa sijaitsee Pohjoismaiden ainoa joka sään terminaali.
Kantasatamantie 50, 67900 Kokkola
www.portofkokkola.fi; liikennepäällikkö
Carita Rönnqvist, puh. (06) 824 2400,
044 7809 132
Neste Oil Oyj Kokkolan terminaali on
Suomen suurin öljynjalostamoiden ulkopuolella toimiva palavien nesteiden
varastointi- ja jakeluyksikkö. Terminaalista toimitetaan öljytuotteita koko
väli-Suomen alueelle.
Outokummuntie 15, 67900 Kokkola
www.nesteoil.fi; terminaalipäällikkö
Petri Lempiälä 050 458 9080
Freeport Cobalt Oy on maailman
suurin koboltin jalostaja ja johtava
kobolttituotteiden valmistaja.
Kobolttiaukio 1, 67900 Kokkola
www.freeportcobalt.com; toimitusjohtaja Jöran Sopo, puh (06) 828 0111
VR Transpoint Rautatielogistiikka
vastaa alueen junaliikenteestä. Raaka-
6
aineiden ja valmiiden tuotteiden lisäksi
rautateitse kuljetetaan erilaisia teollisuuskemikaaleja.
Satamatie 330, 67900 Kokkola
www.vrtranspoint.fi; palvelupäällikkö
Arno Toppila, puh. 040 864 5217
Oy Woikoski Ab valmistaa tuotantolaitoksillaan alueella happea, typpeä,
argonia, vetyä ja hiilidioksidia eri teollisuudenalojen, elintarviketeollisuuden
ja terveydenhuollon käyttökohteisiin.
Satamatullintie 8, 67900 Kokkola
www.woikoski.fi, tuotantoesimies
Marko Hautala, puh. 040 166 2023
Yara Suomi Oy Kokkolan toimipaikka
valmistaa rehufosfaatteja ja kaliumsulfaattia sekä varastoi ja toimittaa
ammoniakkia ja fosforihappoa.
Kemirantie 1, 67900 Kokkola
www.yara.fi; Stefan Brännkärr,
puh. 050 548 6293
7
Toimintaohje yleisen
vaaramerkin kuullessasi
Yleinen vaaramerkki testataan joka
kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 12.
YLEISEN VAARAMERKIN KUULLESSASI
1.
Siirry sisätiloihin ja pysy siellä.
Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
Testauksessa kuuluu seitsemän (7) sekuntia kestävä, tasainen hälyttimen
kokeilumerkki.
Kuuntele radiota ja avaa televisio saadaksesi lisätietoa
ja ohjeita. Odota rauhallisesti
viranomaisten antamia tiedotteita ja ohjeita, niiden julkaisu
saattaa kestää. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
2.
Testauksella kokeillaan hälytinjärjestelmän käyttökunto. Kokeilu ei edellytä
väestöltä toimenpiteitä.
Tiedustelusoittoja ei saa soittaa hätänumeroon 112. Lisää tietoa testauksista www.112.fi.
Yleinen vaaramerkki on yhtäjaksoinen,
minuutin kestävä nouseva ja laskeva sireenin ääni. Yleinen vaaramerkki
tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä
vaaraa. Onnettomuuden sattuessa jokaisen on noudatettava viranomaisten
ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä, jotta
linjat eivät tukkeutuisi. Hätäkeskus ei anna onnettomuudesta lisätietoja puhelimitse.
Käytä puhelinta vain jos olet
itse välittömässä avuntarpeessa.
3.
Vaara ohi -merkki on minuutin
mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että
uhka tai vaara on ohi.
4.
Tutustu huolellisesti tähän ohjeeseen.
Vaaratilanteessa ei ole aikaa harjoitella. Meidän jokaisen velvollisuutena on
toimia näiden ohjeiden mukaisesti.
8
Handlingsdirektiv vid allmän
farosignal
Den allmänna farosignalen testas den
första helgfria måndagen varje månad
kl. 12.
GÖR SÅ HÄR OM DU HÖR DEN ALLMÄNNA FAROSIGNALEN:
1.
Vid testningen hörs en sju (7) sekunder
lång, jämn provsignal från larmanordningen.
2.
Genom testningen kontrollerar man
att larmsystemet är i skick och att det
fungerar som det ska. Testet förutsätter inga åtgärder av befolkningen.
Inga förfrågningssamtal får ringas till
nödnumret 112. Mer information om
testningen på www.112.fi.
Den allmänna farosignalen är en kontinuerligt fortgående, stigande och
fallande sirenton som varar i en minut.
Den allmänna farosignalen betyder att
befolkningen hotas av omedelbar fara.
Vid en eventuell olycka bör var och en
följa myndigheternas instruktioner.
3.
4.
Bekanta dig noggrant med dessa handlingsdirektiv. Det finns ingen tid att öva
i en risksituation. Det är var och ens
skyldighet att följa dessa handlingsdirektiv.
Förflytta dig inomhus och stanna där. Stäng dörrar, fönster,
vädringsluckor och ventilationsanordningar.
Lyssna på radion och slå på tv:n
för ytterligare information och
anvisningar. Vänta i lugn och ro
på myndigheternas meddelanden
och instruktioner. Det kan dröja
innan informationen kommer ut.
Följ de anvisningar som ges.
Undvik att använda telefonen så
att linjerna inte blockeras. Larmcentralen ger inte ytterligare
information om olyckan per telefon. Använd telefonen endast om
du själv är i behov av omedelbar
hjälp.
Faran över-signalen är en obruten
jämn ljudsignal vars längd är en
minut. Denna signal betyder att
faran är över.
8
Verksamheten vid företag som
hanterar och lagrar farliga kemikalier omfattas av EU:s Seveso
II-direktiv. I enlighet med detta
direktiv har vissa företag på Karleby Storindustriområde utarbetat
detaljerade säkerhetsutredningar
och riskbedömningar för eventuella olyckor. Säkerhets- och
kemikalieverket Tukes övervakar
att direktivet efterföljs.
Företag på området som är förpliktade att utarbeta säkerhetsutredningar
Boliden Kokkola Ab är till sin produktionskapacitet en av världens största
zinkfabriker. Som biprodukter till zinkproduktionen fås ånga och svaveldioxidgas som används för att framställa
svavelsyra på Bolidens svavelsyrefabrik.
Outokumpuvägen 8, 67900 Karleby
www.boliden.com; produktionschef
Arto Särkelä, tfn (06) 828 6111
CABB tillverkar organiska finkemikalier.
Kemiravägen 1, 67900 Karleby
www.cabb-chemicals.com; fabrikschef
Juha Hiironen, tfn 046 7100 600
Karleby hamn är i fråga om mängden godstrafik en av Finlands största.
I stamhamnen finns Nordens enda
allvädersterminal.
Stamhamnsvägen 50, 67900 Karleby
www.portofkokkola.fi; trafikchef Carita
Rönnqvist, tfn (06) 824 2400, 044 7809
132
Neste Oil Abp:s terminal i Karleby
är den största enheten i Finland som
utanför oljeraffinaderierna bedriver
lagring och distribution av brandfarliga vätskor. Från terminalen levereras
oljeprodukter till hela Mellanfinland.
Outokumpuvägen 15, 67900 Karleby
www.nesteoil.fi; terminalchef Petri
Lempiälä, tfn 050 458 9080
Freeport Cobalt är världens största
förädlare av kobolt och ledande tillverkare av koboltprodukter.
Kobolttiaukio 1, 67900 Karleby
www.freeportcobalt.com; verkställande
direktör Jöran Sopo, tfn (06) 828 0111
VR Transpoint Järnvägslogistik ansvarar för tågtrafiken på området. För-
utom råmaterial och färdiga produkter
transporteras olika industrikemikalier
med järnväg.
Hamnvägen 330, 67900 Karleby
www.vrtranspoint.fi; servicechef Arno
Toppila, tfn 040 864 5217
Oy Woikoski Ab tillverkar syre, kväve,
argon, väte och koldioxid för olika
industribranscher, livsmedelsindustrin
och användningsändamål inom hälsovården.
Hamntullsvägen 8, 67900 Karleby
www.woikoski.fi, produktionschef Marko Hautala, tfn 040 166 2023
Yara Suomi Ab Karleby fabriker framställer foderfosfater och kaliumsulfat
samt lagrar och levererar ammoniak
och fosforsyra.
Kemiravägen 1, 67900 Karleby
www.yara.fi; Stefan Brännkärr, tfn 050
548 6293
6
INVERKAN PÅ HÄLSA OCH MILJÖ SAMT
KARAKTÄREN HOS EN EVENTUELL STOROLYCKA
Färglös eller gulaktig vätska, med stickande lukt som reagerar kraftigt med vatten. Vid reaktionen frigörs klorväte
och svaveldioxid.
Tionylklorid
Rödbrun vätska som förångas, gaserna är tyngre än luft.
Brom
Ångan från brandfarliga vätskor irriterar ögonen och luftvägarna.
Höga halter förorsakar huvudvärk, illamående och svindel. Läckageområdet är mycket lättantändligt. Skadlig (fotogen, diesel- och
brännolja). Giftig (bensin). Mycket lättantändlig (bensin). Farlig för
miljön.
Mycket lättantändlig vätska. Är i ångform tyngre än luft
och kan bilda explosiva blandningar med luft.
Brandfarliga vätskor:
bensin, dieselolja,
fotogen, tung brännolja och organiska
kolväteföreningar
Största faromomentet med propan är att det antänds mycket
lätt. En antänd propan-luftblandning brinner med ett dån. Svåra
brännskador är följden för den som är inne i molnet.
Färglös propan bildar utomhus moln som är tyngre än luft
och molnen söker sig till låglänta platser i terrängen. När
ämnet är i vätskeform kan gasmolnet vara delvis synligt.
Området som antänds kan sträcka sig utanför dimmolnet.
När ämnet läcker i gasform är gasmolnet osynligt. Luktlös
eller svagt sötaktig.
Propan
Irriterar ögonen, framkallar hosta och kvävningskänsla. Hög koncentration kan vara livsfarlig vid inandning. Giftig (gas). Frätande
(gas och lösning).
Klorvätesyra eller saltsyra är en ljusgul vätska med stickande lukt.
Klorväte
(dvs. saltsyra)
Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde.
Hög koncentration är livsfarlig vid inandning. Giftig.
Färglös gas med stickande lukt, tyngre än luft. Brinner inte
och exploderar inte.
Svaveldioxid
Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde.
Hög koncentration är livsfarlig vid inandning. Giftig, farlig för
miljön.
Färglös gas med stickande lukt, lättare än luft. Flytande
ammoniak bildar vid förångning ett vitt moln som blir
färglöst vid utspädning.
Ammoniak
Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde.
Hög koncentration är livsfarlig vid inandning. Giftig, farlig för
miljön.
Gröngul gas med stickande lukt, ca 2,5 gånger tyngre än
luft. Brinner inte och exploderar inte.
Klor
FARLIGA EGENSKAPER HOS ÄMNET
ÄMNE
Irriterar huden, starkt frätande. Redan en mycket liten mängd
ånga irriterar andningsorganen, ögonen och huden. Livsfarlig vid
inandning. Synnerligen giftig. Farlig för miljön.
Irriterar ögonen och luftvägarna, framkallar hosta och tårflöde.
Hög koncentration kan vara livsfarlig vid inandning. Ett gasmoln
kan ge retningssymtom på flera hundra meters avstånd från
utsläppskällan. Frätande.
Ämnet är svårt att upptäcka med hjälp av färg eller lukt.
Färglös eller gulaktig. Lukten är svagt sötaktig. Gaser är
tyngre än luft.
Dimetylsulfat
Gulaktig vätska med stickande lukt. Gaser är tyngre än luft.
Reaktiv. Kan bilda explosiva ångluftblandningar.
Krotonaldehyd
Färglös och luktlös gas som är lite tyngre än luft. Flytande
syre är ljusblått och väldigt kallt. Stark oxidant. Vid läckage
medför syre antändningsrisk i slutna utrymmen och ökar
kraften i branden. Kläder eller annat material indränkta
med syre är lättantändliga.
Syre
Väte är en färglös och luktfri mycket lättantändlig gas. Väte Ren vätgas är inte giftig. Andas man in vätgas ändrar rösten och
är den lättaste av alla gaser.
blir ljusare. Höga halter kan tränga undan syret och medföra risk
för kvävning i slutna utrymmen. Väte har inte konstaterats vara
farlig för miljön.
Väte
Direkt kontakt med flytande syre eller exponering för kalla syreångor orsakar köldskador på huden och i ögonen. En brand som
underhålls av syreläckage är intensiv och svårsläckt.
Irriterar andningsorganen och huden. Risk för allvarlig ögonskada.
Synnerligen giftig.
Synnerligen giftig. Frätande.
5
På Storindustriområdet används, lagras
och tillverkas ämnen
som klassificerats som
farliga. Dessa kan ha
flera riskegenskaper vid
en olycka. Farliga ämnen
transporteras även via
landsväg, järnväg och
sjövägen. Det finns en risk
för olyckor även utanför
Storindustriområdet.
Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk
Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk ansvarar
för räddningsverksamheten i Karleby
och på Karleby Storindustriområde.
Räddningsverket är förberett på farliga
situationer och olyckor på Karleby Storindustriområde eftersom det inte helt
går att utesluta att någonting inträffar.
Man har garderat sig mot eventuella
olyckor med hjälp av en extern räddningsplan, interna handlingsdirektiv
och regelbundna övningar. Räddningsverket övar även på området tillsammans med fabriksbrandkåren och
verksamhetsidkarna.
Räddningsmyndigheten utför regelbundet myndighetstillsyn på Storindustriområdet. Genom tillsynsverksamheten strävar man efter att
identifiera riskerna för olyckor och att
förebygga olyckor samt att säkerställa
De farliga ämnenas
egenskaper
– Giftiga ämnen som kan vara
skadliga för hälsan.
– Lättantändliga ämnen som
utgör en brand- eller explosionsrisk.
– Ämnen som eliminerar syre
i lokalen och därmed medför
risk för kvävning, t.ex. kväve
och koldioxid.
– Frätande ämnen som vållar
brännskador på ögonen eller
huden, t.ex. starka syror eller
baser.
– Oxiderande ämnen som
främjar brand, t.ex. syre och
väteperoxid.
– Giftiga, frätande gaser, t.ex.
ammoniak, svaveldioxid.
att räddningsverkets verksamhetsförutsättningar existerar, om en eventuell
olycka inträffar.
Ytterligare information ger kemikaliegranskare Joonas Nuolioja tjänstetid,
tfn 040 806 5377. www.kokkola.fi/
aluepelastuslaitos
KIP:s farliga ämnen
Olyckor som förorsakar fara utanför
området är närmast gasläckor som
kan breda ut sig i närområdet som
synbara eller på lukten igenkännbara
gasmoln. Om en eventuell eldsvåda
bryter ut i en industrianläggning bildas
rök och sot som kan sprida sig till den
närmaste omgivningen. På vidstående
sida presenteras egenskaperna hos de
vanligaste kemikalierna som används
på Storindustriområdet. Företagens
säkerhetsutredningar och de exakta
kemikalieförteckningarna finns hos
områdets företag.
4
Såväl industri- som
hamnområdena är
inhägnade. All fordonsoch persontrafik sker via
Port Tower. Industriområdet och dess portar
övervakas. Företagen
bevakar även den
allmänna säkerheten på
sina områden genom kamerabevakning och med
patrullerande vakter.
Tillträde till fabriks- och
hamnområdena förutsätter alltid en personlig
passersedel.
Förebyggande är viktigast
Den viktigaste delen i säkerhetsplaneringen för företagen på Storindustriområdet är att förebygga risker för
storolyckor, eventuella olycksfall och
olyckor.
Alla som arbetar på området har skyldighet att rapportera alla avvikelser
och risksituationer som har att göra
med processer, arbetsmiljö eller miljö.
Med utgångspunkt i dessa rapporter
vidtar man omedelbart åtgärder.
Dessutom utförs regelbundna
kontroller och säkerhetsronder på
Storindustriområdet. Då går man
igenom förhållandena kring företagens säkerhet, arbetarskydd och
räddningsplaner. På Storindustriom-
rådet finns två fabriksbrandkårer som
tillsammans med myndigheterna
sköter om räddningsverksamheten på
industriområdet om en olycka sker.
Förberedelser och utbildning
Företagens verksamhet på Karleby Storindustriområde utvärderas
kontinuerligt för att identifiera miljö-,
hälso- och säkerhetsrisker. Riskerna
för en storolycka i samband med
hantering av farliga kemikalier har
kartlagts med hjälp av olika riskanalyser. Ett villkor för att kunna arbeta
på företagen är att du har ett giltigt
arbetssäkerhetskort samt att du har
avlagt Storindustriområdets allmänna
säkerhetsutbildning. Dessutom blir
alla som besöker Storindustriområdet
informerade om säkerhetsfrågorna.
Verksamheten styrs av
standarder
Genom att ständigt utveckla sin verksamhet vill KIP-företagen försäkra sig
om att verksamheten inte förorsakar
fara för varken människan eller miljön.
Företagen på området använder
ledningssystem som grundar sig på
följande standarder: miljöledningssystemet ISO 14001, kvalitetsledningssystemet ISO 9001:2000 och
ledningssystemet för arbetshälsa och
arbetssäkerhet OHSAS 18001.
De på området verksamma företagen
inom den kemiska industrin har dessutom förbundit sig att följa branschens
Ansvar för morgondagen-program. I
hamnen iakttas säkerhetsföreskrifter
enligt ISPS-regelverket inom den
internationella sjösäkerhetskonventionen SOLAS 74.
3
Skyddsinformation till
hemmen 2014
I detta meddelande berättar
vi om företagen på Karleby
Storindustriområde och deras
verksamhet, om de risker som
är förknippade med kemikalierna som används på området
och om rätt tillvägagångssätt
vid en olycka.
Meddelandet delas ut till alla
hushåll i närområdet och det
finns även i elektronisk form på
adressen www.kip.fi.
Meddelandet publiceras vart
femte år. Spara meddelandet.
Årtiondenas
framgångssaga
Karleby Storindustriområde, KIP
(Kokkola Industrial Park), är det största industriklustret för oorganisk kemi
i Norden och en framgångssaga som
saknar motstycke. Området ligger i
stadsdelen Yxpila cirka fem kilometer nordväst om stadens centrum.
Storindustriområdet omfattar cirka
700 hektar.
Företagen på området är enligt flera
mätmetoder världsledande på flera
produktmarknader. Industriföretagen
är till största delen internationella och
merparten av produktionen exporteras över hela världen.
På området verkar i dag nästan 20
industriföretag samt över 30 andra företag som stöder kärnverksamheterna. I dessa företag arbetar dagligen
cirka 2 000 personer.
Utvecklingen går vidare, och inom de
närmaste åren kommer företagen att
behöva hundratals nya, kompetenta,
motiverade och skickliga medarbetare för att fortsätta framgångssagan i
internationell anda.
Samarbete ger resultat
Företagen på Storindustriområdet,
Karleby stad och myndigheterna
samarbetar kontinuerligt för att
utveckla säkerheten på området.
En arbetsgrupp för säkerhetsfrågor,
som består av företagen på Storindustriområdet, arbetar dessutom
med att ständigt utveckla områdets
allmänna säkerhetsanvisningar
och praxis samt att koordinera säkerhetsriskanalyser,
genomgång av säkerhetsföreskrifter samt säkerhetsutbildningar på
företagen.
Offentligt meddelande
2014
S K Y D D S I N F O R M AT I O N
om Karleby Storindustriområde