1. No category

TERVETULOA IDYLLISEEN
RAAHEEN 2015!
Kuva: Kirsti Vähäkangas
o
T
r
n
i
e
2
i
0
l
15
y
K
Kymmenes Kylien Tori-tapahtuma järjestetään tänä
vuonna Rantatorilla yhtä aikaa valtakunnallisen
LOKAALI -juhlan kanssa 5.-6. syyskuuta.
RUNSAASTI
MYYNTIKOJUJA
KARAOKEKILPAILU
PÄÄTTÄJIEN
PIINAPENKKI
YLEISÖ KYSYY
PÄÄTTÄJÄT
VASTAAVAT
LAPSILLE MM.
POLKUTRAKTORIPULLINKIA,
TALUTUSRATSASTUSTA,
KASVOMAALAUSTA
Juontajana
Keijo Pylväs
2
26.8.2015
TULE, NÄE JA KOE SUPERVIIKONLOPPU RAAHESSA!
Raahen kaupungin tervehdys/Lokaali – Valtakunnalliset kyläpäivät
Tervetuloa viihtymään Raaheen!
Meri, maaseutu ja elävä teräskaupunki sydämessään Puu-Raahe merimies ja käsityöläisajan mökkeineen
kutsuu Teitä Valtakunnallisten kyläpäivien osanottajat. Tulkaa tutustumaan
elämäämme aiempina aikoina, nyt ja
tulevaisuudessa. Kaupunkiimme nousee jatkuvasti uusia omakotialueita ja
uutta asuntokantaa rantamaisemiin.
Alueelle rakentuvat suurhankkeet luo-
vat mahdollisuuden kehitykselle luoden työllistymismahdollisuuksia voimataloudessa ja metalliteollisuudessa
sekä vääjäämättä tämän myötä palveluissa. Työpaikkojen myötä myös maaseutu pysyy elävänä ja nuorille tarjoutuu työmahdollisuuksia nyt työiässä
olevan sukupolven ikääntyessä.
Lokaali – Valtakunnalliset kyläpäivät
Raahessa 5.- 6.9.2015 tarjoaa laaduk-
kaan yhteisöllisen tapahtuman, tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia kautta Suomen saapuville ja
paikallisille asukkaille. Tämä superviikonloppu tarjoaa myös rikasta ohjelmallista antia Pekan Pimiät -kaupunkitapahtuman muodossa perjantai- ja
lauantai-iltana, Kylien tori - tapahtumassa sekä Pekan Romppeet -tapahtumassa.
Tervetuloa viettämään kanssamme
Lokaali – Valtakunnallisia kyläpäiviä
Raaheen. Nautinnollista viikonloppua
merellisessä tulevaisuuden Raahessa.
Ilmo Arvela
apulaiskaupunginjohtaja
Raahen kaupunki
Sytyn tervehdys Lokaaliin tulijoille
Määrätietoisesti eteenpäin
Suomen Kylätoiminta ry, SYTY, laati
Paikallisen kehittämisen ohjelman vuosille 2014-2020. Sen linjoista ja konkreettisista esityksistä on käyty vilkasta
keskustelua muun muassa maakunnissa
ja paikallisissa yhdistyksissä. Kirjoittamisen avuksi koottiin laajalti esityksiä ja
toisaalta ohjelmaan tiivistetyt pulmat ja
tavoitteet vaativat edelleen ajatusten
vaihtoa. Ohjelma painotti paikallisen kehittämisen koostuvan neljästä elementistä: kylätoiminnasta, kaupunkien asukastoiminnasta, Leader-työstä ja lähidemokratiasta. Kaikista näistä on jatkuvasti toisistaan poikkeavia näkemyksiä.
Jotta ohjelma saadaan toteutetuksi tarvitaan yhteisen linjan voimistamista.
Vuoden 2015 aikana SYTY järjestää
joka maakunnassa neuvottelut ohjelman keskeisistä esityksistä. Lisäksi Kylätoiminnan valtakunnallisilla neuvottelupäivillä teemoja on käsitelty.
”
Kylätoiminnan rakenteet
ja rahoitus liikkeessä
Suomen nykymuotoinen kylätoiminta
käynnistyi 1970-luvun jälkimmäisellä
puoliskolla. Ensimmäiset 20 vuotta olivat epävirallisuuden ja vapaamuotoisuuden ylistämistä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin käynnistettiin organisoitumisprosessi, jotta EU:n varoja olisi
saatu käyttöön kylien kehitystyöhön. Tavoite myös toteutui.
Seuraavat 20 vuotta ovat olleetkin
nopeatahtisen organisoitumisen aikaa.
Esimerkiksi vajaasta 4 200 kylästä jo yli
3 100 lla on kyläyhdistys ja maakuntatasoista kylätoimintaa on ollut kaikkialla
vuodesta 2 000 lähtien. Kylätoimintaa
toteutetaan seitsemällä toiminnan alue-
tasolla kyläläisestä kansainväliseen työhön. Leader on kylätoiminnan tärkein
rahoittaja ja noin 30 kyläasiamiestä 70
sta toimii Leader-yhdistysten toimialueilla.
Kuntaliitoksia on viime vuosina ollut
paljon ja lisää on tulossa eli kylien suhteellinen asema suurenevien kuntien
osana on vahvistunut. Vuodesta 2003
lähtien kylätoiminta on saanut pientä
valtionapua, mutta sitä uhkaa supistuminen. Muita rakenteisiin ja rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä ovat pyrkimys
saada Leader-metodi ulottumaan kaikkiin kaupunkikeskustoihin, kansalaistoiminnan ja kunnallishallinnon asettautuminen tasa-arvoisesti rinnakkain, jotta
saadaan aikaan aitoa ja tuloksekasta lähidemokratiaa sekä paikallisen kehittämisen neljän elementin saattaminen nykyistä läheisempään yhteistyöhön.
Suomessa koetaan, että kylätoiminta
on 40 vuoden aikana kehittynyt, mutta
se on entistä vaativampien tehtävien
edessä. Kaupunkien asukastoiminta on
suunnilleen samalla asteella kuin kylätoiminta 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin
korostettin hyviä suhteita kuntaan ja erityisesti muutamaan virkamieheen. Tiiviimpi organisoituminen kavahduttaa
niin kaupunkien asukkaita kuin virkamiehiä.
Leader-työ on ammattimaistunut ja
sen arvostus on lisääntynyt, mutta virkamiesten toimenkuvien kaventaminen ja
hallintoportaiden lisääntyminen niin
EU:ssa kuin Suomessa on kasvattanut
byrokratiaa ja vaikeuttanut siirtymistä
ohjelmakaudesta toiseen. Lisäksi hallinnon palvelupisteiden keskittäminen vähentää käsittelijöiden aluetuntemusta.
Leaderin omaksuminen kaupungeissa
vie monta vuotta. Ylivoimaisesti vähiten
edistystä on tapahtunut lähidemokra-
tiassa. Julkisen vallan päätöksenteon ja
kansalaisen suhde perustuu edelleen
anelija - sanelija – asetelmaan ja riittämättömään edustukselliseen demokratiaan.
Monet ainekset voimistuvaan paikalliseen kehittämiseen ovat olemassa. Niiden keskinäissuhteiden tiivistäminen ja
kunkin työvälineen parantaminen tietoisina kumppanikeinoista on suomalaisen
kehittämisen ydintä. Tulkaa Raahen Lokaaliin näkemään, kokemaan ja kuulemaan, miten edetään!
heltä. Pekan romppeet ovat kuitenkin
helposti saavutettavissa monin tavoin,
sillä alue on vain muutaman minuutin
kävelymatkan päässä Raahen ydinkeskustasta ja myös veneellä pääsee aivan
alueen tuntumaan.
Rompetorin ja
näyttelyn alueille
Rompetorimyyjiltä
koilmoittautumista
[email protected] tai tekstiviestillä 044 022 1659.
Eero Uusitalo
professori
Suomen Kylätoiminta ry:n
puheenjohtaja
Pekan romppeet järjestetään
Raahen viihtyisässä
rantapuistossa, näyttävät
Mikko Mattila (vasemmalla)
ja ”Tedi” Keinonen.
Romu voi
olla aarre
Pekan Romppeet on yksi Lokaali
2015:n oheistapahtumista. Rompetori
on harvinaislaatuinen tilaisuus ostaa ja
myydä käytettyjä tavaroita, kertoo tapahtuman vetäjä Mikko Mattila.
Rompetorille on varattu tilaa Raahen
rantapuistosta vanhalta paloasemalta
aina Keycastille saakka. Yhden myyntipaikan koko on 5 x 5 metriä ja sen hinta on vain kympin kolmepäiväisen tapahtuman ajalta. Valtakunnallinen kylätoimijoiden juhla tuo Raaheen runsaasti ulkopaikkakuntalaisia, joten
odotettavissa oleva asiakaskunta on
poikkeuksellisen suuri.
Rompetorilla voi kuka tahansa myydä tarpeettomiksi käyneitä tavaroitaan.
Hintojen tinkaaminen on kenties kaikkein mukavinta, niin asiakkaalle kuin
myyjällekin.
”Jonkun romu voi olla jonkun toisen
aarre”, kiteyttää rompetorien idean
rompekauppiaaksi itseään tituleeraava
Terho ”Tedi” Keinonen. Nyt kannattaa siten katsella nurkkiin ja ullakolle ja pohtia, onko siellä tavaroita,
jotka ovat itselle jo tarpeettomia, mutta voisivat olla jollekulle toiselle vielä
hyödyksi.
Pekan Romppeet on avoinna perjantaista sunnuntaihin, 4. - 6.9. Terho Keinonen kertoo jo nyt jakaneensa 3200
Pekan romppeitten mainosta rompemyyjille ja alueelle odotetaan satoja
myyjiä ja tuhansia asiakkaita. Tuona
viikonloppuna kannattaa lähteä kävelylle, aarteen etsintään, Raahen rantapuistoon.
”
Neli-ja kaksipyöräiset
esillä
Pekan Romppeet -tapahtuman toisena osana on harrasteajoneuvonäyttely, joka sekin järjestetään Rantakadun vanhan paloaseman läheisyydessä. Sinne voivat kaiken maailman koneharrastajat tuoda näytille harrasteajoneuvojaan ja -koneitaan. Paikalle
odotetaan traktoreita, autoja, mopoja,
moottoripyöriä ja polkupyöriä. Erityisesti Mikko Mattila kertoo toivovansa,
että näyttelyyn saataisiin myös muutama maamoottori.
Mattila ja Keinonen kertovat, että
vain hyvin harvoin rompetori voidaan
järjestää niin lähellä kaupungin keskustaa kuin Pekan Romppeet Raahessa. Museolta pohjoiseen päin oleva
ranta-alue varataan parkkipaikoiksi,
mutta on syytä varautua siihen, ettei
parkkipaikkaa löydy kaikille aivan lä-
harrasteajoneuvoon vapaa pääsy.
toivotaan ennaksähköpostilla pe-
Alpo Kekkonen
26.8.2015
3
TULE, NÄE JA KOE SUPERVIIKONLOPPU RAAHESSA!
Janette Ahola esiintyi kuninkaallisten karaokekonsertissa Piehingissä. Karaokelaitteistoa hoitamassa Jorma Romppanen.
Piehingissä tartutaan
toimeen ja mikkiin
Sunnuntaina 16. elokuuta Piehingin
kyläkaupalla järjestettiin elojuhlat. Kyläläisten vahvan yhteishengen osoituksena elojuhlamarkkinoilla oli samanaikaisestikin toistasataa osallistujaa.
Kaikki kävijät eivät kuitenkaan olleet
piehinkiläisiä, vaan kaukaisimmat vieraat olivat tulleet Etelä-Suomesta saakka, kertoo elojuhlien järjestäjä Jorma
Romppanen. Kyläkauppa ei toimi enää
kauppana, mutta se on toiminut piehinkiläisteen kokoontumispaikkana.
”
Kokoontumispaikka
puuttuu
Jorma Romppanen kertoo saaneensa kyläkaupalla järjestämistään
tapahtumista paljon kiitosta. Nyt kyläkauppa on menossa myyntiin ja piehinkiläiset ovat vaarassa jäädä ilman kokoontumispaikkaa. Aiemmin kokoontumispaikkana toiminut kyläkoulu on
lakkautettu ja purettukin. Piehingin kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Markku Siuvatti, kantaa suurta
huolta kokoontumispaikan puutteesta.
Matkku Siuvatin mukaan kyläyhdistyksessä on meneillään odotteluvaihe.
Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisen
toivotaan tuovan Piehinkiin koulun takaisin. Toisaalta Siuvatti kuitenkin vastustaa ydinvoimaa, koska korkea-aktii-
visen ydinjätteen loppusijoitusta ei ole
vieläkään missään tyydyttävästi ratkaistu.
Piehinkiläiset ovat kunnallispoliittisesti aktiivisia. Raahen kaupunginvaltuuston jäsenistä viisi asuu Piehingissä.
Vaikka kylän asukasluku on vain pari,
kolme prosenttia kaupungin asukasluvusta, piehinkiläisiä on yli kymmenesosa valtuuston jäsenistä. Siuvatti harmittelee sitä, ettei kylän vahvasta valtuustoedustuksesta huolimatta onnistuttu kyläkoulun säilyttämisessä. Pieni
pilke silmäkulmassaan mies kertoo,
että seuraavissa kunnallisvaaleissa piehinkiläiset tavoittelevat valtuustoenemmistöä, jolloin koulukin saadaan
Tehdään yhdessä
miljoona tuntia hyvää!
#tuntitalkoita
Maailman Suurimmat Talkoot on Suomen Leader-ryhmien ja maaseutuverkoston kampanja,
joka haastaa koko Suomen tekemään hyvää viikolla 14.–20.9.2015. Tempauksen teemana ovat
nuoret ja teema toimii kaksisuuntaisesti: Nuoret
talkoilevat itse ja heidän hyväkseen tehdään
konkreettisia tekoja. Näin mukana ovat sekä nykyiset että entiset nuoret.
Sivusto
www.maailmansuurimmattalkoot.fi
palvelee alustana, jossa ilmoitetaan talkoista ja ilmoittaudutaan niihin, haastetaan talkoilemaan ja
kerätään talkootunteja. Sivuston tilastossa seurataan, missä päin Suomea talkoita tehdään ja paljonko tunteja on kasassa. Sosiaalisessa mediassa
hyvää sanomaa levitetään tunnisteella #tuntitalkoita.
Maailman Suurimmat Talkoot on myös valtakunnallinen kisa. Kisaamme siitä, kenellä on ab-
soluuttisesti eniten talkootunteja alueellaan (Leader -yhdistysten sarja), eniten talkoolaisia yksissä
talkoissa, persoonallisimmat talkoot. Lisäksi Instagramissa pyörii kuvakisa.
Yhdessä tekeminen on kivaa ja joukkovoimalla
saadaan paljon aikaan pienemmässäkin ajassa.
Maailman Suurimmat Talkoot näyttää nyt meille
kaikille, kuinka hyvällä tahdolla saadaan aikaan
ihmeitä. Näin meille toivottavasti kasvaa uusi uljas talkoosukupolvi, joka osaa puhaltaa liekkiä
yhteiseen hiileen.
Tule mukaan ja haasta kaikki tuttusikin Maailman Suurimpiin Talkoisiin!
takaisin kylälle.
”Jos kyläkoulua Piehinkiin ei saada
takaisin, kyläyhdistyksen on järjestettävä kyläläisille muu kokoontumispaikka.
Koulun piha olisi yksi mahdollisuus,
mutta tapahtumien järjestämiselle
välttämättömät WC-tilat puuttuvat
sieltä. Yksi mahdollisuus olisi saada
kaupungilta Bomba-talo helpommin
kyläläisten käyttöön. Jos tässäkään ei
onnistuta, kyläläiset rakentavat uudet
kokoontumistilat”, kertoo Siuvatti.
”
Karaokekuninkaalliset
Tämänvuotisten elojuhlien veto-
naulana oli karaokekonsertti, jossa
esiintyivät mm. heinäkuussa valitut
Piehingin karaokekuningatar Heli
Matkaselkä, karaokekuningas Ilpo
Vuorinen ja nuorten sarjan kuninkaalliskisan voittaja Janette Ahola.
Janette kuuluu musikaaliseen perheeseen, jonka vanhemmat ja kaikki neljä
lasta myös esittävät musiikkia.
Karaokekuninkaallisten konsertin
jälkeen elojuhlilla oli yleisölläkin tilaisuus tarttua mikkiin. Kyläpäällikkö Siuvatti kertoo hänkin harrastavansa aktiivisesti karaokea ja käyvänsä viikoittain
laulamassa Pyhäjoella karaokekorjaamossa.
Alpo Kekkonen
OULAINEN
SY NT Y Y JA TA PA HT UU
Oulaisiin uutta elinvoimaa yrittäjyydestä, asukkaista,
elävistä kylistä ja kehittyvästä kaupunkikeskustasta.
Oulainen koetaan lapsiperheille
hyvänä paikkana aktiiviseen ja
tasapainoiseen elämään. Myös
ikäihmiset koetaan kasvavana
voimavarana. Oulaisissa on Oulun
eteläisen alueen suurin hyvinvointialan keskittymä, josta löytyy
tarjontaa perusterveydenhuollosta
palveluasumiseen ja aina
erikoissairaanhoitoon saakka.
Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika
tarjoavat Oulaisissa kaikille runsaasti
harrastusmahdollisuuksia. PohjoisPohjanmaan Yrittäjien mielestä
Oulainen on elinvoimaisin ja paras
kunta yrittämiseen vuonna 2014.
Tervetuloa asumaan ja yrittämään elinvoimaiseen ja
palvelevaan Oulaisten kaupunkiin
Jarmo Soinsaari Kehitys- ja elinkeinojohtaja puh 044-4793208 tai [email protected]
4
26.8.2015
TULE, NÄE JA KOE SUPERVIIKONLOPPU RAAHESSA!
Upeita
retkikohteita
lähialueella
Lokaali-tapahtuman yhteydessä
järjestetään retkiä, joilla
tutustutaan Raahen seutukunnan
kyliin, toimijoihin ja hankkeisiin.
Luvassa on monta uskomatonta
tarinaa, mielenkiintoista kohdetta
ja tuulahdus värikästä historiaa
asiantuntevien oppaiden
johdatuksella.
Retket ovat kaikille avoimia ja
mukaan voivat tulla niin alueen
asukkaat, kuntien toimijat kuin
kylien väki. Retkiä on seitsemästä
eri aiheesta ja kaikilla retkillä on
vielä tilaa. Varaa oma paikkasi
ilmoittautumalla elokuun
loppuun mennessä! Lisätietoa
retkistä, ilmoittautumisesta ja
osallistumismaksusta
www.ppkylat.fi/lokaali
Energiakylät
Millaisilla ratkaisuilla kylät ovat turvanneet kylätalojen kestävän energiansaannin? Entä mitä kuuluu Fennovoiman Hanhikivi-projektille? Retkellä on
luvassa tietoa Pyhäjoen ja Raahen alueen energiahankkeista sekä kylien elinvoimaisuutta tukevista muista hankkeista. Retkellä käydään tutustumassa
ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoella,
Alpuan kylän CHP-voimalaitokseen
sekä Kopsan tuulivoimapuistoon.
Luonto lähellä
Raahen seudulla meren ja luonnon
mahdollisuuksia on hyödynnetty matkailussa, vapaa-ajan liikkumisessa ja
tapahtumissa. Meri on tuonut asutusta
alueelle jo kivikaudella ja liekö luonnolla ollut osuutensa myös Lasikankaan kylän oman da Vincin keksinnöissä? Retkellä käydään tutustumassa Mikonkarin luontopolkuun ja Lohenpyrstön caravanalueeseen, Ruusumuorin
kesäkahvilaan ja Kastellin kivikautiseen Jätinkirkkoon sekä Arkkukarin
siirtolapuutarhaan.
Taidepolku
Retkellä tutustutaan raahelaisiin taiteilijoihin, taidekohteisiin sekä käsityöperinteeseen ja yrittäjyyteen. Retkellä
vieraillaan mm. ITE-taiteilija Matti Lepistön veistospuistossa, vedostetaan
oma grafiikantyö Grafiikanpaja Aavassa sekä tehdään ostoksia vanhalla rautatieasemalla sijaitsevassa osuuskunta
KuutosTiimin käsityömyymälässä.
Maalaiskomediaa Lokaalissa
Matkanivan kyläkirjailija Tapio
Isokivelä kirjoitti tilauksesta Lokaaliin pienoisnäytelmän Huivi.
Matkanivan Nuorisoseuran näytelmäryhmä on valmistellut esityksen lauantain iltamiin ohjelmaksi. Näytelmä
on maalaiskomediaa, tarinassa eletään
maalaisarkea EU-säädösten puristuksissa. Näyttelijäkaarti on tunnettu hyvin ilmeikkäästä esiintymisestä, eikä
yleisö ei pitkästy.
Matkanivan Nuorisoseuran näytteli-
jät valmistavat vuosittain juhannuksena ensi-iltansa saavan näytelmän. Tänä
vuonna esitys oli Rauno Juhannusvuoren kirjoittama ”Viimeisen päälle poliisi”. Joka esitettiin kolme kertaa täysille
saleille, joissa naurua piisasi. Viimevuotinen näytelmä oli Raimo Suurosen
Mooses Viinasen elämä - vaipoista
verkkareihin ja muita esityksiä mm. Pirunpellosta tutun kirjoittaja Heikki Luoman ”Tuplavahinko” ja ”Väkikivi” ja
Tapio Isokivelän ”Viimeinen kyläkaup-
pa”.
Rooleissa: Reino isäntä Tapani Rytky.
Rauha emäntä Eija Ahlholm. Lassi,
nuori isäntä Toni Hänninen. EU-tarkastaja Kari Somppi. Sinikka Reetta Niemelä. Ohjaajana toimii itsekin aiemmin
paljon näytellyt, mutta jo useamman
näytelmän ohjannut kyläläinen Terttu
Niemelä.
Tuula Alakastari
Kävelykierros
Wanhassa Raahessa
Kierroksen aikana uppoudutaan
Raahen värikkääseen historiaan, kuullaan tarinoita entis-Raahen elämästä ja
tutustutaan kiehtoviin henkilötarinoihin ja tapoihin. Reitti kiertää halki idyllisen puu-kaupunginosan, päästäänpä
kurkistamaan muutamiin piha-piireihinkin. Tarinoiden joukkoon mahtuu
niin räytyvää rakkautta, veijarimaisia
kujeita kuin kauheita tapauksia.
Purjehdus Raahen Fiialla
Raahe oli vuosina 1867–1875
maamme suurin laivanvarustaja-kaupunki. Purjelaivakaudella Raahen
kauppalaivastoon kuului parhaimmillaan 58 alusta, joista lähes kaikki oli rakennettu kaupungin omilla telakoilla.
Raahen Purjelaivasäätiö perustettiin
1988 ylläpitämään tätä kulttuuriperintöä. Retkellä päästään purjehtimaan
s/y Raahen Fiialla, joka on 1989 valmistunut haruspurjekuunari.
Tervasta teräkseen
Alueen teollinen historia hakee vertaistaan pohjoisessa Suomessa. Teollinen toiminta on alkanut Ruukissa
vuonna 1672 Potaskatehtaan rakentamisella. Teollinen toiminta eri muodoissa ja etenkin metallialan yrittäjyys
muodostavat tänäkin päivänä merkittävän osan lähiseudun työpaikoista.
Retkellä tutustutaan mm. Kreivinsaareen ja Ruukin yrityspuistoon sekä
Lampinsaaren kaivoskylään.
Melontaretki
Melontaretkellä päästään tutustumaan Raahen saariston melontakohteisiin. Päivän retkikohde valitaan osallistujien mukaan ja sää huomioon ottaen. Retkellä pidetään vähintään yksi pidempi tauko, jonka aikana noustaan
maihin ja syödään eväitä.
Teksti: Nina Kurunlahti, Minna
Luoma ja Riikka Hautala
Tietoa Kyläpäivistä
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry on maakunnallinen kylien ja asukasyhdistysten edunvalvoja Pohjois-Pohjanmaalla. Se on puoluepoliittisesti sitoutumaton yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää kylä- ja asukasyhdistystoimintaa sekä muuta
paikallislähtöistä kehittämistä.
Lisää tietoa yhdistyksestä www.ppkylat.fi
Valtakunnallisen kyläjuhla
Lokaalin ohjelma ja
ilmoittautumisohjeet:
www.ppkylat.fi/lokaali/
Matkanivan Nuorisoseura esittää pienoisnäytelmän Huivi lauantain iltamissa. Kuvassa vasemmalta Tapani
Rytky, Eija Ahlholm, Kari Somppi, Terttu Niemelä, Toni Hänninen ja Reetta Niemelä.
Tervetuloa
maaseutuverkostoon!
Jos luet tätä, kuulut todennäköisesti maaseutuverkostoon. Todennäköisesti et kuitenkaan tiennyt kuuluvasi, joten jatka lukemista. Maaseutuverkosto on kaikkien maaseudun kehittämiseen liittyvien ihmisten verkosto. Siihen kuuluminen ei edellytä jäsenyyttä eikä se
maksa mitään, mutta se tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia.
Maaseutuverkoston yhtenä päätehtävänä on huolehtia siitä, että tieto maaseuturahaston toiminnasta ja
tuloksista välittyy tuensaajille ja suurelle yleisölle. Siis
kaikille niille jotka voivat hyödyntää rahoitusta vaikkapa yritystoiminnan tai elinympäristönsä kehittämiseen.
Edellisellä EU-ohjelmakaudella maaseuturahaston
avulla luotiin yli 6500 uutta työpaikka maaseudulle ja
vaikutettiin yhteensä yli 75000 työpaikan säilymiseen.
Tietoa maaseutuverkoston tärkeimmistä tapahtumista ja koulutuksista löytyy osoitteesta www.maaseutu.fi. Kotiseudullasi on myös oma alueverkostonsa, jonka toimintaan kannattaa mennä mukaan. Alueverkoston keskeisimmät toimijat ovat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät, joiden kautta saat tietoa ja opastusta.
Maaseutuverkosto on kaikkien Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman toimijoiden verkosto.
Siihen kuuluu jokainen maaseudun kehittämisestä kiinnostunut. Mukana ovat muassa oppilaitokset, nuorisoseurat, kyläyhdistykset ja todennäköisesti myös sinä.
Lisätietoja:
www.maaseutu.fi
www.leader-suomi.fi
www.ely-keskus.fi
www.kylatoiminta.fi
www.päivitämaaseutusi.fi
Facebook: JaljetTulevaisuuteen
Fennovoima rakentaa ydin­
voimalan Pyhäjoen Hanhi­
kivenniemelle. Ydinvoima­
laitoshanke luo ympärilleen
pitkäjänteistä teollista
toimintaa ja luo uusia työ­
paikkoja rakentajien lisäksi
esimerkiksi kunnossapidon ja
teknisten palveluiden aloille.
www.fennovoima.fi
020 757 9200 / [email protected]