Käsikello yllättää kuulijan
päätoimittajalta viikon kysymys gallup Lasse Purokuru Mitä odotat uudelta hallitukselta? n 13.05.2015 Kaupungistuminen onkin parasta aluepolitiikkaa Eduskuntavaalien alla viriteltiin Keski-Suomessakin kaupunkiseutujen ja maaseudun vastakkainasettelua. Pääkaupunkiseudun ja kaupungistuneen Etelä-Suomen valiteltiin jättäneen Keski-Suomen esimerkiksi tiemäärärahojen jaossa mopen osalle. Työmarkkinajärjestöjen ja useiden asiantuntijoiden koostama Kaupunkipoliittinen tiekartta -raportti todistaa, että kaupungistuminen onkin parasta aluepolitiikkaa. Hyvinvoivat kaupungit ja niiden asukkaat pitävät yllä myös maaseudun elinkeinoja. Kaupungistuminen on globaali trendi, jossa Suomi etenee jälkijunassa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Suomi kaupungistuu, olipa maan johdossa millainen hallitus tahansa ja vaikka kuinka haikailtaisiin Impivaaran perään. Hyvä niin, sillä työpaikat hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä ja tiettyjen toimialojen keskittymiä. Kaupunkipoliittinen tiekartta -raportin mukaan kaupunkien ylivertaiset tuottavuushyödyt syntyvät siitä, että suuri määrä saman alan yrityksiä pystyy operoimaan lähellä toisiaan. Tämä synnyttää aktiivista vuorovaikutusta ja ideoiden liikkumista sekä yritysten että elinkeinojen välillä, mikä on perusedellytys innovaatioiden lisääntymiselle. Läheskään kaikkea hyötyä ei kaupungistumisesta saada raportin mukaan vielä irti. Sitä edistäisi kaavoitus-, asunto- ja liikennepolitiikan kytkeminen nykyistä tiukemmin yhteen. Raportti ennakoi kaupunkiseuduille vähintään puolen miljoonan uuden asunnon rakentamista vuoteen 2030 mennessä, näistä yli kahden kolmasosan ennakoidaan kohdistuvan kolmelle suurimmalle kaupunkiseudulle. Tapani Markkanen Tuomiojärvellä oleili viime viikonloppuna yli 50 joutsenta. Miksi iso joutsenparvi on Tuomiojärvellä? Outi Elomaa Tuomiojärvellä on nähty tänä keväänä tavallista enemmän joutsenia. Parhaimmillaan niitä on ollut yli 80 ja viime viikonloppunakin yli 50. Miksi joutsenet viihtyvät näin hyvin Tuomiojärvellä, Keski-Suomen Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helle? – Se on matala järvi ja siinä on paljon syötävää. Suomen joutsenkanta kasvaa usean prosentin vuosivauhtia, ja suurparvien näkeminen lähellä ihmisiä on todennäköisempää. Suomessa on noin 10 000 parin pesimäkanta, ja kannan kasvussa ei ole näkynyt taittumista. Mitä joutsenia parvessa viihtyvät ovat? – Tähän aikaan keväästä on pesi- mäkausi täydessä vauhdissa, ja pesivät parit ovat jo hautomassa Lappia myöten. Nämä parvet ovat niin sanottuja luppo-joutsenia, jotka ovat suurimmalta osin nuoria lintuja. Ne vain viettävät aikaa ennen kuin alkavat pesiä 2-4 vuoden iässä. Ne opettelevat elämän alkeita, mahdollisesti katselevat tulevia pesäpaikkoja ja yrittävät pariutua. Ne ovat vähän sellaista nuorisojoukkoa. Mihin joutsenet lähtevät Tuomiojärveltä? – Pitkin kesää nähdään edelleen isoja parvia. Kesän mittaan ne leviävät laajemmalle ja saattavat lentää kauaksikin. Lähinnä ne ovat paikoilla, josta löytävät syötävää. Joutsenella ne ovat matalahkoja järviä, joissa kaula yltää pohjaan asti. Loppukesästä parvet siirtyvät pelloille, joissa kypsyy viljaa. viikon vieras Käsikello yllättää kuulijan Anna Kivirinne ■■– Toivon, ettei mennä ainakaan huonompaan suuntaan, mutta pelkoja on kyllä ilmassa. Lapsiperheiden ja pienituloisten asema huolestuttaa, voi olla karua meininkiä luvassa. Itse olisin toivonut toisentyyppistä hallitusta. Siitä olen iloinen, että oma puolue paransi asemiaan, mutta isot vievät.Yksi vihreä edustaja Keski-Suomesta ei lohduta, kun hallituksessa on vain isoja puolueita. Täytyy taas odotella neljä vuotta. Jouko Määttänen ■■– Toivosin tavalliselle työmiehelle parempia aikoja, mutta nyt ei hyvältä näytä tällä hallituspohjalla. Minä olisin odottanut vähän toisenlaista hallituspohjaa, mutta politiikka on aaltoliikettä, välillä nousua ja välillä laskua. En usko, että tällä kokoonpanolla neljä vuotta menee ilman riitoja, hajosihan se edellinenkin hallitus. Outi Elomaa Vielä lisäksi Outi Elomaa Jyväskyläläinen Sari EirtolaLoukola kuuli USA:ssa asuessaan ensimmäisen kerran käsikello-orkesterin soittoa vuonna 1997. Hän oli äimistynyt ja hullaantunut orkesterin soitosta. Hän lauloi kirkon kuorossa, mutta vasta vuoden päästä hän uskalsi mennä kysymään, että pääsisikö hän mukaan käsikelloorkesteriin. Hän sai tuuraajan paikan ja se oli huikea kokemus. Käsikellojen soitto alkoi 1600-luvulla Englannissa. Tällä hetkellä kelloja soitetaan eniten USA:ssa. Kahdesti USA:ssa asunut Sari palasi Suomeen vuonna 2007 ja alkoi hommata Jyväskylään käsikelloja. Hän sai innostettua asiaan Kuokkalan kanttorin Sirpa Lampisen, ja pian Jyväskylän seurakunta hankki käsikellot. Viiden oktaavin käsikellosetti maksaa noin 20 000 euroa. Tällä hetkellä Sari Eirtola-Loukola johtaa kahta orkesteria, Kidettä ja Clarabellaa. Ne soittavat niin kirkollista musiikkia kuin maailmanmusiikkia ja vaikkapa Piazzolan tangoa. – Soittimen monipuolisuus yllättää ihmiset. Kelloilla voi soittaa monenlaista musiikkia ja soitin on äänimaailmaltaan monipuolinen. Se on myös visuaalinen soitin. Soittajat vaihtavat nopeasti kelloja, sillä yhdellä soittajalla on 2–6 kelloa. Käsikello on orkesterisoitin ja meidän pitää harjoitella paljon yhteissoittoa. Soittajat harjoittelevat myös kotona vaikkapa ketsuppipullolla eli he harjoittelevat omia nuottejaan, jotta ne menevät lihasmuistiin. Miten asut? ■■Asun mieheni ja tyttäreni kanssa Lohikoskella syntymäkodissani. Vanhempani rakensivat talon vuonna 1966. Missä konsertissa olit viimeksi? ■■Olin viimeksi Jyväskylä Sinfonian Nuorten solistien konsertissa, jossa esiintyi myös tyttäreni Charlotte Loukola. Pitäisi käydä enemmän konserteissa, mutta kun teen pääosin iltaisin ja viikonloppuisin töitä, aina en ehdi konsertteihin. Mikä on keväässä parasta? ■■Se on parasta, kun kaikki puhkeaa kukkaan. Koivuissa tuore vihreä on niin kaunista. Parasta on kesän odottaminen. Sari Eirtola-Loukolan kädessä oleva yksi kello vastaa yhtä pianonkosketinta. Nuorin soittaja on Clarabella-orkesterissa 13-vuotias ja vanhin kideläinen 70. Ensi lauantaina on klo 18 tarjolla Kuokkalan kirkossa ainutlaatuinen konsertti, sillä paikallisten soittajien vieraaksi tulee useasta eri maasta, pääasiassa USA:sta ja Kanadasta 45 käsikellosoittajaa. Konsertissa kuullaan hyvin monenlaista mu- siikkia. Mukana lavalla on myös Sarin johtama Palokan Viihdelaulajat. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja siellä kerätään vapaaehtoinen kolehti vähävaraisille suomalaisille lapsiperheille. – Haluamme, että kaikki voivat tulla konserttiin ja nauttimaan musiikista. Kulttuurielämys ei saa olla rahasta kiinni. Teillä asuu kissa; miten se suhtautuu musiikkiin? ■■Kun tytär soittaa viulua tai minä laulan pianon ääressä, kissa tulee viereen ja naukuu siinä koko ajan. Olemme usein miettineet, että haluaako se osallistua musiikkiin vai osoittaako se mieltään. Jos hetkeksi keskeyttää, se tulee kiehnäämään ja on tyytyväisen oloinen. Sitten kun jatkaa, se aloittaa saman naukumisen. Mitä Suvivirsi tuo mieleesi? ■■Se tuo mieleen muistoja koulusta. Siinä on mukana haikeutta ja toisaalta koulun päättymisen vapauden tunnetta. Pertti Toivola ■■– Hallituksen pitäisi nyt jämäkästi toteuttaa, mitä on sovittu. Nyt tarvitaan leikkauksia ja ikäviäkin ratkaisuja, jotta saadaan talous nousuun. Pelkona on, ettei kaikki onnistu niin kuin on suunniteltu; se, ettei yhteiskuntasopimusta syntynyt, on huono merkki. Minä pitäisin parempana neljän suuren puolueen hallitusta, jossa myös SDP olisi mukana. Demareitten mukanaolo rauhoittaisi ammattiyhdistysliikettä, nyt voi luvassa olla lakonuhkia ja muuta sellaista. Raija Flinkman ■■– Aivan pieleen mennyt hallituspohja. Siellä ne väittelevät keskenään ja unohtavat eläkeläiset, lapset ja vanhukset. Minä en luota porvarihallitukseen, tavallisille työläisille se tietää huonoa. Kyllähän sitä paljon lupaillaan, mutta lupaukset eivät tahdo toteutua.
© Copyright 2024