Valinnanvapaus tuo mukanaan uusia palveluita
Suomessa on käynnissä voimakas kaupungistuminen. Ensimmäinen suuri ryntäys kaupunkeihin tapahtui
1960-luvulla- jo tuolloin keskusteltiin kovin sanan kääntein kuntauudistuksista joiden tavoitteena oli
suurempien kuntakokonaisuuksien muodostaminen, jotta kunnista saataisiin elinvoimaisia, tehokkaampia
ja viihtyisämpiä. Kuntien taloudellisten vaikeuksien lisäännyttyä 1980-luvulla keskustelu kuntaliitoksista
käynnistyi uudelleen kuntatasoilla, mutta valtion taholta tuolloin ei asiaan otettu kantaa. Lisättäköön vielä
tätä artikkelia kirjoittava on syntynyt 1988 joten tässä esitetyt historialliset tapahtumat perustuvat aiemmin
syntyneiden kertomuksiin ja kirjallisuuteen. Palaan teemaan kaupungistuminen, aluksi väestö muutti siis
maalta taajamiin ja kaupunkeihin, nykyisin liikehdintä on kaupungeista suuriin kaupunkeihin. Myös suurten
kaupunkien sisällä on muuttoliikettä, erityisesti nuoret lapsiperheet muuttavat suurten kaupunkien
läheisyyteen, eli niin kutsuttuihin kehyskuntiin josta sitten käydään töissä suuressa kaupungissa, joissa
työmatkaa saattaa kertyä satakin kilometriä. Samaan aikaan taajamissa ja maaseudulla, kotona asuvien ja
hoidettavien ikääntyneiden kasvava joukko tarvitsee monipuolisempia palveluja kotiin.
Elinkeinorakenne on muuttunut aikojen kuluessa voimakkaasti. Kärjistäen voisi sanoa että Suomen
elinkeinorakenne nojaa nykyisin palveluiden varaan. Kauppa, liikenne, terveydenhoito, kasvatus ja opetus
yms. vaatii runsaasti työvoimaa. Maatalous- Suomesta on siis tullut palvelu Suomi, kun alkutuotannosta
ollaan tehtaiden kautta siirrytty palveluihin, tässä ennustankin että tulevaisuuden osaaja on voimakkaasti
erikoistunut palveluammattilainen, joka hyödyntää robotti- ja tietotekniikkaa työssään. Mitä tulee
palveluihin, on niiden erikoispiirre siinä että ne keskittyvät sinne missä ihmisetkin ovat eli kaupunkeihin.
Kaupungistuminen ja palvelujen kasvu ovatkin sidoksissa toisiinsa. Kaupunkiin muuttavat ihmiset vaativat
myös vastinetta sillä elintason nousun myötä odotuksiin kuuluvat myös entistä paremmat palvelut. Siksi
kunnan tulisi järjestää ja kehittää palveluita asukas- ja asiakaslähtöisesti siten, että palvelut edistävät
kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Kyse ei ole vain lakisääteisistä palveluista, vaan myös
kuntien vapaaehtoisesta toiminnasta asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi, mikä vuorostaan helpottaa
väestöpohjan säilyttämistä ja houkuttelee kuntaan uutta väkeä, erityisesti yrittäjiä. Kokkolassa tulisikin ajaa
nykyistä voimakkaammin hallintojärjestelmää, joka lähtisi alhaalta ylöspäin, kuntalaisten tarpeista, mikä
olisi omiaan lisäämään heidän omatoimisuuttaan, poistamaan hallinnon kankeutta ja toteuttamaan
tasapuolisuuden vaatimusta. Nykyaikainen kunta tulisi olla yritysten tapaan hoidettu kuntalaisten
palveluyksikkö: aktiivinen, ennakkoluuloton, tehokas ja ihmisläheinen, tähän tarjoan hoitokeinoksi
palveluseteli järjestelmän monipuolistamista. Kuntalaisen saaman valinnanvapaus hyödyn lisäksi tuettaisiin
yrittäjyyttä avaamalla palvelutarjonta yrityksille, siten kuntalainen ei olisi pelkästään julkisten palveluiden
passiivinen käyttäjä, vaan hän myös osallistuisi aiempaa enemmän. On selvää että tasokkaan kilpailukyvyn
perusta on menestyvä yritystoiminta, kaikki taloudessa liikkeessä oleva raha syntyy yritystoiminnasta
yrityksissä, ja siten kasvun ja vaurauden tuovat Kokkolassakin menestyvät yritykset. Tuottava kunta
panostaakin uusien ideoiden hyödyntämiseen, yrittäjyyteen, uuteen tekniikkaan, osaavaan henkilöstöön,
ketterään palveluorganisaatioon ja yhteistyöhön yli rajojen.
Jarmo Humalajoki
Turvallisuusalan opettaja
Keskustan kuntavaaliehdokas