täältä
Valinnanvapaus tuo mukanaan uusia palveluita Suomessa on käynnissä voimakas kaupungistuminen. Ensimmäinen suuri ryntäys kaupunkeihin tapahtui 1960-luvulla- jo tuolloin keskusteltiin kovin sanan kääntein kuntauudistuksista joiden tavoitteena oli suurempien kuntakokonaisuuksien muodostaminen, jotta kunnista saataisiin elinvoimaisia, tehokkaampia ja viihtyisämpiä. Kuntien taloudellisten vaikeuksien lisäännyttyä 1980-luvulla keskustelu kuntaliitoksista käynnistyi uudelleen kuntatasoilla, mutta valtion taholta tuolloin ei asiaan otettu kantaa. Lisättäköön vielä tätä artikkelia kirjoittava on syntynyt 1988 joten tässä esitetyt historialliset tapahtumat perustuvat aiemmin syntyneiden kertomuksiin ja kirjallisuuteen. Palaan teemaan kaupungistuminen, aluksi väestö muutti siis maalta taajamiin ja kaupunkeihin, nykyisin liikehdintä on kaupungeista suuriin kaupunkeihin. Myös suurten kaupunkien sisällä on muuttoliikettä, erityisesti nuoret lapsiperheet muuttavat suurten kaupunkien läheisyyteen, eli niin kutsuttuihin kehyskuntiin josta sitten käydään töissä suuressa kaupungissa, joissa työmatkaa saattaa kertyä satakin kilometriä. Samaan aikaan taajamissa ja maaseudulla, kotona asuvien ja hoidettavien ikääntyneiden kasvava joukko tarvitsee monipuolisempia palveluja kotiin. Elinkeinorakenne on muuttunut aikojen kuluessa voimakkaasti. Kärjistäen voisi sanoa että Suomen elinkeinorakenne nojaa nykyisin palveluiden varaan. Kauppa, liikenne, terveydenhoito, kasvatus ja opetus yms. vaatii runsaasti työvoimaa. Maatalous- Suomesta on siis tullut palvelu Suomi, kun alkutuotannosta ollaan tehtaiden kautta siirrytty palveluihin, tässä ennustankin että tulevaisuuden osaaja on voimakkaasti erikoistunut palveluammattilainen, joka hyödyntää robotti- ja tietotekniikkaa työssään. Mitä tulee palveluihin, on niiden erikoispiirre siinä että ne keskittyvät sinne missä ihmisetkin ovat eli kaupunkeihin. Kaupungistuminen ja palvelujen kasvu ovatkin sidoksissa toisiinsa. Kaupunkiin muuttavat ihmiset vaativat myös vastinetta sillä elintason nousun myötä odotuksiin kuuluvat myös entistä paremmat palvelut. Siksi kunnan tulisi järjestää ja kehittää palveluita asukas- ja asiakaslähtöisesti siten, että palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Kyse ei ole vain lakisääteisistä palveluista, vaan myös kuntien vapaaehtoisesta toiminnasta asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi, mikä vuorostaan helpottaa väestöpohjan säilyttämistä ja houkuttelee kuntaan uutta väkeä, erityisesti yrittäjiä. Kokkolassa tulisikin ajaa nykyistä voimakkaammin hallintojärjestelmää, joka lähtisi alhaalta ylöspäin, kuntalaisten tarpeista, mikä olisi omiaan lisäämään heidän omatoimisuuttaan, poistamaan hallinnon kankeutta ja toteuttamaan tasapuolisuuden vaatimusta. Nykyaikainen kunta tulisi olla yritysten tapaan hoidettu kuntalaisten palveluyksikkö: aktiivinen, ennakkoluuloton, tehokas ja ihmisläheinen, tähän tarjoan hoitokeinoksi palveluseteli järjestelmän monipuolistamista. Kuntalaisen saaman valinnanvapaus hyödyn lisäksi tuettaisiin yrittäjyyttä avaamalla palvelutarjonta yrityksille, siten kuntalainen ei olisi pelkästään julkisten palveluiden passiivinen käyttäjä, vaan hän myös osallistuisi aiempaa enemmän. On selvää että tasokkaan kilpailukyvyn perusta on menestyvä yritystoiminta, kaikki taloudessa liikkeessä oleva raha syntyy yritystoiminnasta yrityksissä, ja siten kasvun ja vaurauden tuovat Kokkolassakin menestyvät yritykset. Tuottava kunta panostaakin uusien ideoiden hyödyntämiseen, yrittäjyyteen, uuteen tekniikkaan, osaavaan henkilöstöön, ketterään palveluorganisaatioon ja yhteistyöhön yli rajojen. Jarmo Humalajoki Turvallisuusalan opettaja Keskustan kuntavaaliehdokas
© Copyright 2024