2768_SUa_SVUL_toimintakertomukset_1965_1 8.9 MB

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton
VUOSIKIRJA 1966
ja SVUL:n
VUOSIKERTOMUS 1965
3
Eteenpäin
ylöspäin
Urheilun aate on Suomen
kansan keskuudessa voittanut
erittäin laajat kannattajajoukot. Parhaana osoituksena siitä
on Suomen Valtakunnan Urheiluliiton kehittyminen
parin
miespolven aikana maamme
suurimmaksi
vapaaehtoiseksi
kansalaisjärjestöksi.
Samanaikaisesti on urheilu vallannut
tärkeän sijan kulttuurissamme.
Voimmepa väittää sen sävyttävän koko kansan elämää. Kaikki tämä johtuu siitä yksinkertaisesta seikasta, että urheiluliike on hyvin dynaaminen. Kenttä elää, toiminta on käynnissä
lukemattomissa pisteissä, kehitys kulkee vääjäämättä eteenpäin.
Saimme tästä vakuuttavan näytteen kevään 1966 kuluessa.
Vuoden 1965 aikana aloitettiin Suomen Valtakunnan Urheiluliiton puitteissa Suomen Suurkisat 1966:n valmistelut. SVUL:n
päättävät elimet tiesivät asettavansa todellisen jättiläisurakan
järjestökoneistollemme esittäessään kymmenen välivuoden jälkeen kutsun yhteisiin Suur kisoihin. Ennakkoepäilyistä huolimatta
järjestömme tuhannet seurat kävivät kisavalmisteluihin erittäin
suurta tarmoa ja pitkäjännitteisyyttä osoittaen. Jo vuoden 1965
kesän piirileireillä laskettiin luja perusta kevään 1966 nuorten
mittaville voimistelunäytöksille ja valtavalle suurleirille.
Suomen Suurkisat 1966 - maamme urheiluväen todellinen
suurkatselmus - osoitti vakuuttavasti urheiluliikkeemme elinvoiman ja laajuuden. Vuosittain kertautuvat tilastounmerot koettiin ilmielävinä suurkisarivistöissä, tuhansissa suurkisakilpailuissa, massanäytöksissä ja suurleirillä. Voitiin todeta, että urheiluväen yhteisenä päämääränä on edelleenkin pyrkiä liikunnan
avulla eteenpäin ja ylöspäin. Rohkenen suurkisavuoden kokemusten perusteella sanoa, että olemme valmiit huolehtimaan niis ·
tä yhä lisääntyvistä tehtävistä, joita yhteiskunta urheiluväelle
asettaa.
Oy Kirjapaino Kvartto Ab, Helsinki 1966
.
~
.::.
',« ', .' .
.
....
,
-
.
,',
4
5
ihmiselle onneksi. Hänen säilymiselleen ja ehkä ennen kaikkea
humaaniselle kasvamiselleen tässä tekniikan ja sivilisaation paahteessa se on hyväksi. - Ihmiselle näyttää kuitenkin olevan myötäsyntyistä myös vaivannäön karttaminen ja toisten vaivannäön
näkemisestä nauttiminen, mikä selittää ns. penkkiurheilun ja
halumme konevoimaiseen liikkumiseen. Tietysti on koko joukko
urheiluja, joista nauttimista ei voida korvata konetekniikalla. Ei
koneeseen voida saada kauneuden tajua ja esteettis-liikunnallista
luomiskykyä. Enintään kone voi robottina kopioida jotakin esteettistä, niin kuin musiikissa tai elokuvana. Jotkin urheilut kohoavat
esteettisyytensä takia ja luovaa mielikuvitusta vaativina taiteen
tasolle. Urheluvälineellä eli leikkivälineellä liikkuminen antaa
myös joillekin lajeille vahvaa leikinluonnetta, niin kuin hiihdossa
sukset ja vaihteleva maasto, pallo pallopeleissä ja telineet voimistelussa jne.
Sosiaalijohtaja
Erkki Pal.olampi
Maailman ja ihmisten harrastus urheilua kohtaan ei ole vähentyn yt, jos kohta ihminen on turmellut ja sekularisoinut monia
urheiluelämän asioita. Mutta onhan monenlaisia epäterveitä piirteitä monissa muissakin sosiaalisen elämän liikkeissä. Ei Suomessakaan urheilu järjestöineen jouda jäämään hi5toriaan, päinvastoin sen merkitys näyttää kasvavan.
SVUL: n työ on kasvatustyötä
SVUL on tänä vuonna tullut 65-vuotiaaksi. Tällaista väli-merkkivuottahan ei juhlita, mutta eräässä mielessähän se on nykyisin
meille henkilökohtaisesti merkittävä vuosimäärä: Sosiaalisen lainsäädäntömme mukaan meistä tulee siinä iässä eläkeläisiä, oloneuvoksia. Onko SVUL nyt tehnyt tehtävänsä hyvinvointivaltiomme
palveluksessa ja kypsä siirrettäväksi eläkkeelle, muistona muisteltavaksi? Korvaisiko sen kenties jokin uusi järjestelmä, tietysti
valtion johtama? Sellaisiakin ajatuksia on esitetty. - Vai onko
SVUL:llä yhä tehtävää tässä muuttuvassa yhteiskunnassamme,
onko se sikäli eläkelain ulkopuolella?
Lääketieteen edustajat ovat ottaneet ns. kun t 0 u 'r hei 1 u n
asiakseen. Sen tarpeellisuus on jopa tieteellisesti osoitettu, siitä on
tullut uusi urheilun valtavirta. Mutta eikö muuten oikeastaan ole
kummallista, että tänä moottoreiden ja koneellisen vauhdin aikana
ihmisiä yhtä kiinnostaa niin primitiivinen nopeuden 'yritys kuin
juokseminen ja kilpahiihto, ja tänä rakettien ja avaruuskapseleleiden aikana niin alkeellinen ihmisvoimainen lennättämistapa
kuin keihäänheitto tai kuulantyöntö 90 ja 20 metrin vähäisine
matkoineen? Ehkä se on ihmeellistä, mutta se ihme on kait ihmisen sisintä itseään - psykologit sen selittäkööt. Se vanhahtava
ominaisuus - kiinnostus inhimilliseen - on kuitenkin ilmeisesti
•
. j :~<:::':':"".
..:.. :, - '
..
. . -
Suomen urheilu ja sen keskusjärjestö SVUL ovat syntyneet
ja kehittyneet rinnan kansamme muiden sivistyspyrkimysten
kanssa. Siitä sanoo yhteiskuntahistoriamme ja järjestöelämämme
tutkija professori A i m 0 H ali l a näin:
»Voimistelu ja urheilu ovat muodostuneet eräiksi nykyaikaisen
k ulttu urielämän n äkyvimmistä aloista. Liikuntatoiminta on Suomessakin olennainen, luovuttamaton osa kulttuurielämää. On sanottu, ettei suomalaisen kulttuurielämän musiikki pääse täysin
äänin soimaan, ellei liikuntatoimintamme ole mukana. Suomen
liikuntakulttuuri on varttunut yhdessä kansallishengen kanssa ja
sen juuret ovat syvällä kansamme menneisyydessä.»
Edelleen prof. Halila kertoo SVUL :n historiassaan, että liikuntakasvatuksen edistäminen oli katkelma sosiaalipolitiikkaa ja että
liikuntakulttuurin edistämistä on syytä tarkastella rinnan muun
järjestöelämän kehityksen kanssa. - »Monet suomalaiset uudistusmiehet ja -naiset pitivät voimistelua ja urheilua Hannes Gebhardin tavoin tärkeänä kulttuuritoimintana Suomen kansaa suojattaessa. Gebhard näki liikuntakasvatuksen suorastaan maattnman väestön on!:'elman ratkaisun elimellisenä osana. Liikuntakasvatukseen, samoin kuin kasvatukseen yleensä, uhratut varat ja
voimat olivat omiaan vähentämään yleisiä sosiaalisia menoja. Ne
6
varat, jotka tässä kohden lyhytnäköisesti säästettiin, jouduttiin
maksamaan ehkä moninkertaisina sairaala- ja vankilamenoissa.»
Tämähän pätee nykyaikaankin. Vuosisadan vaihteessa liikuntakasvatus tuki sosiaalisten puutteiden ja sosiaalisen murroksen sekä
alhaisen elintason aiheuttamissa vaikeuksissa. Nyt elämme jälleen sosiaalisen muuttumisen kautta. Nopeasti kohonnut elintaso ja kaupunkilaistuminen aiheuttavat sosiaalisia vaurioita. _
UNESCOn julkaisemassa Urheilun peruskirjassa 'D ekI a ra t i 0 n
on S p 0 r t' puhutaan urheiluliikkeestä kulttuurina ja korostetaan sen kasvavaa sosiaalista merkitystä.
Epäilemättä urheilulla ja sen järjestötyöllä oli suuri merkitys
kansamme lujittajana ja valmistajana itsenäiseen elämään histo-
Ansioituneita ttrheilumiehiä. SVUL:n liittokokouksessa 8.6.1966
Suomen Urheilun kultaisen ansio1"istin saivat vasemmalta luki,e n :
opistonjohtaja Tauno Juurtola, järjestelym~stari Paavo Oi1tCLala
järjestösihteeri Erkki Saarinen, dipl.ins. Tauno SaLcmen, apulais ~
poli isimestari Edvard Urja ja toimitusjohtaja Aatos Vuolle-ApiaLa.
Radiotoi mittaja Pekka Tiilikaiselle luovutettiin SVUL :n kultain en ansiomeTkki . Ru nsaasti StLosion osoi tuksia!
7
riamme 'autonomian aikana', suuriruhtinaskunnan kautena. Aluksi
se oli vain sosiaalinen tekijä, mutta sen kauden lopulla tuli myös
jo edustus urheilu mukaan: historiallinen tapaus on Tukholman
olympiakisat v. 1912. Se oli kuin kansallismielen ja itseluottamuksen räjähdys synkimpänä sortokautena. Se ja muutkin urheilumenestykset oli oleellinen osa sitä henkistä voimaa, joka synnytti
lopulliseen itsenäistymiseen tarvittavat liikkeet... On sanottu,
että niillä parilla sekunnin kymmenesosalla, jotka H ann e s
KoI e h m a i n e n puristi itsestään Tukholman kisojen 5.000 m :n
voitoksi, oli ratkaiseva merkitys itsenäisyystaistelumme kehitykselle seuraavina vuosina.
Samoin voimme perustellusti olettaa, että A n t 0 n C 0 11 i n i n
ja Ta pan i N i kun yllättävä ja riemastuttava voitto pyryisellä
Holmenkollenilla v. 1921 vaikutti, ei vain itsenäistä elämää aloittelevan kansan ensi askelten varmuuteen, vaan murtomaahiihtomme nopean kehittymisen kautta suomalaisen koukkaustaktlikan toteuttamismahdollisuuksiin kahdessa kansamme kestettäväksi tulleessa itsenäisyysodassa. Siinähän tarvittiin partioi den
ohella kokonainen armeija, joka pystyi valikoimattomina joukkoina liikkumaan suksilla suurissa erämaissa. - Kaksikymmenluvun
olympiamenestys ja niiden vuosien juoksijaihme P a avo N u r m i
hankkivat siihen asti jokseenkin tuntemattomalIe pienelle kansalle välttämätöntä luottamusta muiden kansojen keskuudessa ja kaiketi myös monesti maailman pankkiirien neuvottelupöytien
ääressä hankittaessa rahaluottoa nuoren kansan tulevan kultaisen elintasovasikan jalustaksi. - Maaottelumarssi kohotti kansamme painuneen mielialan raskaana kesänä 1941. Se oli tosi kuntomarssi koko kansalle.
Kun sitten syksyllä -44 taistelujen viimeinen vaihe päättyi
rauhaan, jonka masentavuuteen unohtuivat viimeiset uljaat sotilaalliset voitotkin, ja kokonaisvoitto - säilytetty itsenäisyys tuli EM-kisoissa Oslon Bisletin stadionilla syksyllä -46 urheiluvoittoja, jotka olivat kuin lääkärin elvyttävä pistos sydänsairaan
elimistöön : Suomen kansa nosti taas väsyneen päänsä. Maratonin
ja ~ kympin » suomalaisjuoksijat kiersivät rataa samanaikaisesti,
eri suuntiin, kohti kahta voittoa - ja maailma ihmetteli. Seuraavana vuonna saavutettiin valtava voitto urheilun toisella, joukkourheilun ja seuratoiminnan rintamalla: Suo m e n Suu r k i s a t
oli henkiseltä vaikutukseltaan sinä aikana korvaamaton tulevaisuuden uskon ja itseluottamuksen antaja . . .
Näiden näkyvien urheilutapahtumien hyvää vaikutusta ei ole
syytä epäillä. Mutta niiden taustalla ja pohjana on ollut arvaamaton määrä ponnistusta, harjoitusta, yhteistoimintaa, järjestö-
8
ja seurat yötä, jolla on samoin ollut korvaamaton merkitys kansamme sosiaalisena ja demokraattisena kehittäjänä ja sen nuorison suojelijana ja kasvattajana.
Urheilun harrastus on levinnyt, yhä uusia urheiluja on tullut
Suomeenkin viime vuosikymmeninä. Kansainvälisten kilpailujen
herättämä huomio ja arvattavasti myös mainosarvo on ehkä vähintäänkin entisellään, uusien joukkotiedotusvälineiden ansiosta
kenties vaikuttavampikin. Näkyviä saavutuksia on vain yhä vaikeampi tarjota maailman ihasteltaviksi. - Jo Helsingin kisoissa
v. -52 oli mukana 90 % maailman kansoista (tri:en Joklin ja
Karvosen tutkimuksen mukaan.) Urheilu on yhä tehokas tapa
jonkin kansan tunnetuksi tekemisessä ja kansainvälisen solidarisuu den edistäjänä. Tosin esim. suomalaiset arkkitehdit ja
design-taiteilijat kilpailevat mainiosti urheilijaimme kanssa
maamme mainostamisessa, tarvitaanko siihen enää urheilua? Eikö
voittoisa arkkitehti ole tehokkaampi ja halvempi! - Urheilulla
on toki muutakin ja tärkeämpääkin tehtävää kuin olla maan
ulkomainontana.
Me tunnemme ja tunnustamme urheilusta helpoimmin huippuurheilun ja terveys- eli kuntourheilun. Mutta siihen väliin jää
valtava määrä kilpailu toimintaa 13 m:n kuulan työn töineen kyläkilpailuissa, voimistelunäytöksiä vaivoin III lk:n rämpimisineen
telineillä, näytöksiä, juhlia, matkoj a, retkiä, merkkisuorituksia
vuosittain miljoonamäärä, otteluita ja maaotteluita, sarJoJa,
cup'eja, paljon sellaista mikä ei näy lehtien urheilusivuilla ja
TV:ssa. Samoin myös ns. urheilupolitiikkaa ja muutakin politiikkaa sekä rahasta puhumista, asiallista ja asiaton ta, veikkausvoittovarojen käytöstä sala-ammattilaisuuteen. Se kaikki ainakin kuuluu ellei näy, se on rikkaruohoa urheilun puutarhassa... Onko
sekin kaikki tarpeen? Eikö riittäisi, että valtio yhdessä tieteellisen
valmennuksen kanssa hoitaisi edustusurheilun ja vaikka kunnat
terveysurheilun? Tarvitaanko suuria järjestöjä, niin kuin tätä
SVUL:ää?
Koettakaamme edes pintapuolisesti tarkastella, mikä järjestö
SVUL on ja mitä se tekee.
Vaikka toteammekin, että pienellä Suomella on jo paljon
muitakin maansa tehokkaita mainostajia kuin urheilijat: musiikin
mestareita, voittamaan tottuneita muotoilijoita, tunnettuja tiedemiehiä, maailmankuuluja lääkäreitä, voimme yhä todeta urheilun
kansanomaisuuden ja suuren suosion kaikkialla maailmassa. Vastahan monet kansat ovat heränneet arvostamaan urheilua PRtekijänä ja kai samalla sen omien humaanisten arvojen takia, niin
kuin Euroopan itäiset maat ja monet ns. kehitysmaat. Urheilu-
9
voitolle annetaan yhä arvoa ja sen vuoksi monet kansat vain
lisäävät urheilijoidensa mahdollisuuksia valmentautua parhaalla
mahdollisella tavalla palvelemaan maataan tässä kansainvälisessä
leikissä.
Tästä on seurannut koko joukko epäterveitä ilmiöitä, nimenomaan sellaisia, jotka loitontavat huippu-urheilua sen alkuperäisestä leikinluonteesta, tekevät siitä yksitotisen ja haudanvakavan itsetarkoituksen. Urheilulahjakkuus on tietenkin yksi inhimillisen lahjakkuuden erikoislaji. Sallittakoon sellaista lahjakkuutta saaneille myös tilaisuuksia pyrkiä mahdollisimman pitkälle annettakoon mahdollisuus asettaa itselleen kaukaisia ja
työn 'takana olevia päämääriä, mutta mieluimmin terveen leikinomaisesti. Muuten urheilusta katoaa ilo, joka on sen tärkeimpiä
perusominaisuuksia. Ohjattu huippu-urheilu on hyvä asia, jos se
vain ei syrjäytä urheilun perusihanteita ja sen päätarkoitusta.
SVUL:ää ja siihen kuuluvia liittoja kutsutaan liikuntakasvatusjärjestöiksi. Sen sijaan esim. valtion johtama huippu-urheilu
ei enää voisi olla kasvatustekijä. Liikuntakasvatusta on näkyvästi
ehkä ennen kaikkea koululaitoksen voimistelu ja urheilu, mutta
kun näemme esim. SVUL:n työtä pintaa syvemmältä havaitsemme
myös siinä valtaosan olevan selvää kasvatustyötä. Sen koko järjestörakenne, jonka perussolu on seura jaostoineen, on sinänsä
sosiaalinen kasvatusjärjestelmä. Tietysti kaikessa kilpaurheilussa,
nimenomaan joukkueurheilussa, on opittava itsehillintää, sääntöjen noudattamista, avuliaisuutta, joukkueen ja yhteisön tapoja ja
normeja sekä niiden parasta, oman pienen yhteisön yhteiskuntakuria. On opittava asettamaan etäisiä tavoitteita ja on opittava
sitkeästi niihin pyrkimään. Sellaisia kansalaisia meidän yhteiskuntamme juuri tarvitsee ja niitä kasvatetaan meidän seuroissamme ja järjestössämme. - Meidän työstämme näkyvät yleensä
vain suuret urheilutapahtumat, mutta niiden takana oleva työ
ei näy. Toimintatilasto osoittaa, että viime vuonna - esimerkiksi
- pidettiin yksin piirijohtoisia koulutustilaisuuksia 75.047, yli 200
päivää kohti. Niissä oli osanottajia 1.202.818. Henkilökohtaisia kilpailuja järjestettiin 33.802 ja joukkuekilpailuja 23.997 eli yli 160
päivää kohti. Keskusjärjestön tuhannet tilaisuudet lisäksi, seurojen työstä puhumattakaan, kokouksista, neuvotteluista, retkistä
ja laajasta seuratoiminnasta, joissa kaikissa lähinnä nuoret jäsenet oppivat varmaan paljonkin myönteistä.
Tämä organisaatio portaineen ja elimineen on suuri sosiaalisen elämän harjoituskenttä, koulutus- ja kasvatusinstituutio, jonka
työ ei näy julkisuudessa juuri lainkaan. Lähes kaikki sen työ
tehdään vapaaehtoisesti ilman minkäänlaista korvausta, muuta
10
11
kuin työn
tyydytys . - Ta"ma" t yo.. k orvaa osalta
.. ilo ja saavutusten
... .
sen, etta" kOI~~usJ~rJestelmämme ohjelmaan ei kuulu yhteiskunnass~ n.~~. tarkean ryhmätyön kasvatus (vielä), ei kasvatusta
Yht~lstyohon. ~oulussahan saa rangaistuksen yhteistyön harjoitta~msesta. Urheilussa yksilösuoritustenkin harjoittaminen
._
mIten tapahtuu ryhmätyönä.
uselffi
~eidän. yhteiskuntamme nopea muuttuminen aiheuttaa erityis~sh. nuo~Ille. ong~~ia. Heidän on paljon vaikeampaa varttua
alk~eksl. kum vlela miespolvi sitten eläneiden. Kaupunkilaistummen eI ole h~lppo asia meille suomalaisille, jotka luonnostam-
me
ehka enemmän metsäläisiä kuin kaupunkil alSla.
. . S"h olemme
lii
1~ ~n
ttyy ~asvavan vapaa-ajan ongelma. Ei ole yhdentekevä"
t.äytetään. Koululaisten ja
tyopalv~han tosm vam pItenee: laajenevia kurssivaatimuksia samassa aJassa. Samaan aikaan me isot sanomme että meille .. tt ....
40 t t' t "t" "k
, r l l aa
~.~ la !.~ a Vll ossa. Nuorten tarpeet eivät kiinnosta, he eivät
~a~ aanestaa! Voimme muuten olla varmoja siitä,että meille
1~?~lle vastalaus.e~~aan ju~stavat pitkätukkaiset nuoret eivät ole
p~asseet ~ekeml~l~ urheilun kanssa. Ei urheilupaikoilla nähdä
mlelenoSOltusasUlsla nuoria. - Oikea musiikki on jalo harrastus,
~~.v~p~a-aJ~ tyh~iö
oPiSkelijOide~
mutta eiköhän jalkapallo, voimistelurekki tai -puomi, levytanko
tai jääpallomaila ole terveellisempi ja kasvattavampi väline kuin
rautalanka ja savuke ja viidakkotanssin nytkytysten jäljittely pahemmista puhumattakaan.
Urheilujärjestöjen ongelma on koulutettujen johtajien nuorison johtajien - puute. Niitä tarvittaisiin kymmenkertainen
määrä, ennen kuin ohjaajien määrän suhde johdettaviin olisi likipitäen sama kuin armeijassa ja partiojärjestössä on katsottu sopivaksi. Myös sisäurheilutiloista on yhä pula ja niiden vuokrat ovat
tietysti yleisen vuokratason mukaiset.
Entä onko urheilu yhä myös aatteellista ja onko esimerkiksi
SVUL aatteellinen järjestö? Vai onko aatteellisuus nykyaikaan
soveltumattomana aikansa elänyt - joutaako se museoon jonnekin Matti Koskenkorvan suksien ja Paavo Suuren kullattujen
piikkarien seuraan?
Tosiasiassahan urheilussa on yhä niin p a l j 0 n aatetta, että
siitä sitä revitään milloin minkin asian tueksi ja mainosjulisteeksi. Sitä käytetään raittiustyön aatetukena, se palvelee terveydenhoitoa ja seurakuntien nuorisotyötä, se auttaa ja rohkaisee
vammaisia heidän karulla elämäntiellään, ja se on myös kansallisuusaatteen suola ainakin suurten voittojen päivinä, joskin se
yhtä hyvin pannaan vetämään kansainvälisyyden aatetta. - Kilpailu mitaleineen ja palkintoineen on hyväksytty myös henkisiin so. tieteen ja taiteen, tarkoituksiin. Se on sinänsä siis hyväksyttyaate.
Urheilu on niin elämänmyönteistä ja myös henkiseltä sisällöltään niin monipuolista aktiivisuutta, että se voi palvella monia
asioita. Valitettavasti urheilun aate sekoitetaan myös politiikan palvelukseen ja luokka itsekkyyteen. SVUL on kuitenkin
täysin epäpoliittinen kansalaisten yhteistoiminta- ja harrastuskenttä. Siinä on eräs sen suuri arvo. Se tahtoo olla kuin kansalaissovun hiekkalaatikko, johon saa tulla leikkimään kuka tahansa.
Hiekkalaatikollakin on kuitenkin sääntönsä: ei saa heitellä hiekkaa toisten silmiin eikä viljellä siivottomia puheita. Kun meidän hiekkalaatikoltamme päästään tekemään vierailuja ulkomaisille urheilun leikkikentille on tietysti noudatettava niille säädettyjä käyttäytymistapoja - eikä oikein tahdikasta olisi mennä
ellei ole kutsuttu .
Urheilussa on voimakas aatesisältö ja sen tausta on kokonaan
henkistä laatua, mutta se on myös pidettävä puhtaana sille soveltumattomista aatteista.
Tietenkin jonkun nuoren kadulta poimitun, jääkiekkokaukalossa tai nyrkkeilykehässä temmeltävän tai rekkitemppuihin akti-
13
12
vitee~.ti~~~ ja .. p~temisentarvettaan purkavan nuoren on vaikea
y~.a~~~a, et~a h~n.. silloin on aatteellisessa työssä. Se ei ole tärkeatakaan.
Tarkeata
t
lim _
...
.. on, .että urheilun ]·ohta]·at alimm·lsay
pun mUlstav~t, etta ur~eil~ on yhä yhtä aatteellista kuin se oli
Hellaan urheI~un kaunelffipma aikoina ja että urheilun tavoitteet
o~~t puhta~sh henkistä laatua. Turmeltumaton urheilu on leikkia - yhteIskuntamme hyväksi - mutta sen ]·ohtamin
.
olla leik ·
.
en eI saa
. . .... m ~sIa, vaan vastuullisinta totta. Urheilun aatetta saa
llImIttaa .vaIkka tOiminta-ajatukseksi, niin kuin liike-elämässä
suur~t yrItykset nimittävät tavoitteisiin kannustavaa ajatustaan
- elI aatettaan.
Nykyäänhän korostetaan, että myös huippu-urheilijoiden valmennuksessa henkinen valmennus on ratkaisevaa tärke··
....
kuin rah
. k
'
ampaa
...... ..a. - ]on a runsaudesta muuten tuntuu vallitsevan aivan
vaara kasItys. Rahaakin tarvittaisiin nimenomaan urheilun joh-
tajien ja valmentajien pedagogiseen ja aatteelliseen kouluttamiseen, missä on kenties urheilumme tämän hetken suurin puute.
Juuri tähän palkattomaan ja kokouspalkkiottomaan työhön on
vaikea saada koulutettavaa väkeä, esimerkiksi akateemista sivistystä saaneen kansanosan keskuudesta, ja ehkä sen vuoksi
urheiluelämän henkinen puoli ei pääse kyllin selvästi näkyviin.
SVUL on Suomen suurin järjestö, se on aktiivisten ihmisten
järjestö. Tähän aktiivisuuteen on aivan viime vuosina liittynyt
vahva uusi virta. Kuntourheilun saatua toimintansa vauhtiin on
voitu huomata, kuinka paljon on myös sellaisia kansalaisia, jotka
eivät ole kilpaurheilusta kiinnostuneita (tai eivät enää ole),
mutta jotka ovat kokeneet liikunnan hyödyn henkisen kuntonsa
tukena. Tai jotka ovat kuulleet modernin lääkärinsä neuvon ja
noudattavat sitä. Olisikin toivottavaa, että nyt syntyisi vastavirta
inhimillisen laiskuuden ja mukavuudenhalun, väärien elämäntottumusten, teknillistymisen ja väärän sivilisaation rappeuttavia
voimia pysähdyttämään. Suhteissa liikuntaan ja liikunnan arvostamisessa olisi palattava sivistyksemme alkulähteille. Meidän länsimaisen kulttuurimme kannattaviksi pylväiksi on sanottu kolme
asiaa: helleeneiltä on saatu tieteen ja taiteen tavoitteet, roomulaisilta oikeus ja organisaatiot aito ja kristinuskolta inhimillisyys ja
humanismi. Mutta kaikki nämä rakentuvat fyysisen kulttuurin
arvossa pitämiselle. Kristinuskon mukaan meidän ruumiimme on
jopa Pyhän Hengen temppeli. Roomalaisen maailmanvallan nousu
ja yllä pitäminen ei olisi käynyt päinsä ilman erinomaisia fyysisiä suorituksia, ja Rooman valta kaatui elämäntapojen veltostumiseen ja rappeutumiseen. - Kreikkalaisten hengenviljely kehittyi urheilupaikoilla ja gymnasioneissa, voimistelulaitoksissa. Koulu on perinyt nimensä kreikan sanasta scuola, penkki, ja se penkki
oli urheilukentän laidassa oleva penkki, jolla levähdettäessä
kuultiin filosofien opetuksia. Lykeium, lyseo, oli Ateenan puisto,
jossa Aristoteles opetti kuulijoitaan kävellen sen teillä ympäriinsä. Siitä sai nimen peripateettinen koulukunta, ympärikävelijät, joihin Sokrateskin kuulun. Filosofit olivat huomanneet, että
kävellessä aivot työskentelevät vilkkaammin ja väsyvät hitaammin, kun verenkierto liikunnan ansiosta toimii paremmin .
..-.:.
SVUI::n varsinaisen tiittokokouksen juhtaHisissa avajaisis
v~t~!~et kutsu vieraat korostavat titaisuuden arvokkuut~a a~~~=
,:~vt1~ak~as~~rr;:tta:. SVU~ :n varapUheenjohtajat Jukka ·Uunita
E N·
. ~~U?''f!l'' vatti:O n urhe:tutautakunnan pUheenjohtaja
kaupu;ge:J~~htaJ.a .~ kuAnnLotap.UheenJohtaja J . W. RangeU, aput~is....
.
.
nnaranta professori Lauri P ·hkata
,?-tthtoJttton pUheenjohtaja AH Koskim'aa J·a Lahd
...
! he
'
JohtaJa Martti Vikst1.öm.
en pttrtn pu en-
j
Meidän yhteiskuntaamme sanotaan myös koulutusyhteiskunnaksi, mutta oppi liikunnan ja hyvän kunnon merkityksestä opiskelun, koulun ja elämän tehostajana on unohdettu ja hylätty.
Nyt pyritään koulun voimistelutunteja vähentämään vähäis~tä­
kin, eikä meillä koulujen ja korkeakoulujen ympärille varata
tilaa puistolle ja puistossa kävelemiselle. Yhteiskuntamme on
14
15
siinä valtavasti taantunut, mutta ehkäpä nyt lääkäreiden uusi
oppi saa sen viisastumaan.
Historiantutkimus on osoittanut, että urheiluliike _ ja sen keskusjärjestö SVUL - on ollut yksi sivistyspyrkimystemme valtavirta. Oikein ymmärrettynä ja vakavasti hoidettuna se voi olla
sitä yhä vielä. Yhteiskunnan muuttuessa urheilun tarvevaatimukset ovat osittain muuttuneet, mutta urheilun tarpeellisuus ei ole
vähentynyt, päinvastoin. On myös varmaa, että meidän maamme
urheiluelämää voidaan parhaiten hoitaa vapaaehtoisten kansalaisjärjestÖjen työllä. Se sopii meidän kansanluonteeseemme ja demokraattiseen yhteiskuntarakenteeseemme.
111I Graph- Check
11II sarjakamera
f-w: ~!
Joistakin kansamme itsenäistymisen vaiheissa syntyneistä suurista kansansivistys-, talous- ja kulttuurijärjestöistä on sanottu,
että ne ovat meille kansallisomaisuutta. Myös SVUL:stä voidaan
sen historian ja aikaansa annosten perusteella niin sanoa, sekin
on kansallisomaisuutta. Sitä on sen luonteen ja perinteiden mukaisesti vakavasti ja huolella hoidettava ja kehitettävä. _ Toivottavaa olisi, että se voitaisiin myös rauhoittaa tehtäväänsä, että se
saisi työrauhan ja mahdollisuudet vain varsinaisen kunto- ja
kansalaiskasvatustehtävänsä hoitamiseen.
Graph-Check sarja kameralla voidaan kuvata 8 :n kuvan sarja kestoajalla
mm /l l
15
1/ 10 sek. Ja valmis kuva on
•
himmenninaukot: 11, 19, 32
nähtävissä muutaman sekunnin kuluttua
•
sulkijanopeus: 1/ 250 sek.
•
F i Imi t :
Polapan 52 (24 °DIN) tai
Polopan 57 (36"DIN) laakafilmit
.
Hinnat :
kamera upeine siannahkakoteloineen
1.550, Polapan 52
(12 kuvaa / pakkaus)
42, Polapan 57
(12 kuvaa / pakkaus)
43, -
sek. -
laukaisijan painalluksesta . Urheiluasiantuntijana Te tiedätte, mitä uusia mahdollisuuksia tämä avaa esimerkiksi valmennustyässä . Graph-Check'in avulla voi
ottaa kuvasarjoja sellaisistakin suoritusvaiheista, joiden analysoiminen muuten
olisi
mahdotonta;
keushypystä, -
seiväshypystä,
lajista. Myös kenttien
Graph-Check on
kor-
milteipä lajista kuin
maalikamerana
oivallinen apuväline .
Mannerheimintie 18
Helsinki 10
Puh . 640426
17
16
605.006
SVUL
VALTAKUNNALLINEN
SUURJÄRJESTÖ
~
34
Jäsenliittojen määrä
kasvanut 9 vuodessa
yli 2-kertaiseksi
SUUREN KEHITYKSEN VUOSIKYMMEN vv. 1956-1965
VUOSI
I
JASEN IA
I
I
SEUROJA"
LIITTOJA
I
~
UUDET
350.992 ~
1956
:::50.997
1.403
16
1957
361 .650
1.440
17
16 -
Käsipalloliitto
7
.
1958
376.338
1.447
17
1959
405.261
1.540
17
1960
418.705
1.559
17
1961
436.927
1.586
20
1962
562.137
1.736
27
1963
587.202
2.083
31
1964
602.706
2.197
32
1965
1951
1932
202.407 ~
Kaunoluisteluliitto
Kuntourheiluliitto
Lentopalloliitto
Henkilöjäsenten määrä
kasvanut 59 vuodessa
200-kertaiseksi
Ampujainliitto RatsastajainGolfliitto
liitto
Kanoottiliitto
Soutuliitto
5-otteluliitto
Tennisliitto
Pöytätennisliitto
Judoliitto
Sulkapalloliitto
Moottoriliitto
89.295 ~
Purjehtijaliitto
40.799 _
38.154 ~
1965
605.006
2.239
34
Moottoriveneliitto
Vesih iihtoliitto
3.0 6 5 _
1906
• Seuralukuun eivät sisälly seurojen n. 2.000 itsenäisesti toimivaa rekisteröityä alaseuraa ja kyläosastoa.
2
.. .
~,
.....
'
~
.
~
-
1916
1926
1936
1946
1956
1965
18
19
SVUL 60 vuotta
rekisteröitynä
yhdistyksenä
1906
1910
maaliskuun
21 päivän"a annettun
.. viralline
V.
.
..... .
.......
n paatos Suomen
OlDllstelu- ja Urheiluliito
sitä ennen, saman kuun 11 n äisa.~n.~oJe~ :rahvistamisesta. Jo
SVUL'n .... t·· .... ...
p vana olI pldettyensimm'"
. saan omaaramen koko
.
.
'.
amen
tulleen vahvistetuks'
'kk U:>' Jo~sa IlmOItettIin sääntöjen
. 1"
1 VaI a vlrallista'J
.t
VIe a oltu saatukaan. Tähä
....
. 1 mOI usta ei silloin
tOriassa, jota voimme nimit~.. .!)aa~tYI se kausi SVUL:n rusV. 1900 perustettu Suo l ' aa va~~pa salaseurakaudeksi.
. k
ma amen Vomllstel
.
eI oskaan saanut sä" t.. .....
.
u- Ja Urheiluliitto
mint t
an Ojaan VahVIStetuksi V
.
a apahtui salassa ve '"}"" tit".
aan sen tOI~oden ajan. Toiminta oli ~~u~ .. a vall~npitäjiltä kuuden
sIsta uskallettu edes p T"
.. ..~Ifol saJaIsta, ettei kokouk~ääntöjen mukaan to~ a~it~~~:~Jaa... 1~06 vahvistettujen
JaIla hoitaen kaikki
.
Y m punkunnallisella poherikoisliitoista oli 190: ;rrheIl~uotoja. SVUL:n nykyisistä
liitto toimi täysm' PllT~~mk asSt~ JO muutamia, mutta keskus1 un len val1't seffilen
.
.
avulla.
Johtoelinten
toukokuun
8 paIvanä
.....
. .
vahvistettiin L
. .
!OImmeen komitean ehdotukse
a~n Pihkalan johdolla
JaostohalIinnot, jotka oli t. 1 n. ~ohJalta urheilunalojen
~. painin ja atletiikan se~; 4, ..~olffilstel~n, 2. yleisurheilun,
Jaostohallinnot. Jaostohal~o~don.' lw.:teluz: ~a pyöräilyn
valta. Samalla pa·· a··tettu·· n SIJOI
"'ttaa oli
.. ..VaIn
. rajOItettu toimiettä voimistelun h 11' t
. . . nama Jaostohallinnot niin
a m 0 tuli Vupurii
l'
'
pereelle ja muut Helsinkii
n, yel5urheilun Tam-
1924
säännöt jälleen muutettiin niin, että liittohallinnon muodostivat jaostojen ja piireittäin valitut seurojen edustajat. Liittohallinto valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
1932
muuttui SVUL:n liitto-organisaatio jälleen. Johtoportaina
olivat nyt: kongressi, liittokokous ja liittohallitus ja näiden
rinnalla piirikokous ja piirijohtokunta. Liittohallituksessa oli
äänivalta liittojen ja piirien edustajilla. Liittohallitukseen
nimitti kukin jäsenliitto vähintään yhden, enintään kolme
jäsentä, joiden lisäksi valittiin lisäjäsenet. Siihen asti alistetussa asemassa olleet jaostot olivat muodostuneet erikoisliitoiksi ja niiden merkitys keskusliiton johdossa kasvoi huomattavasti. Piireillä, joita silloin oli 22, ei ollut vakituista
edustusta liittohallituksessa. Vuosi 1932 muodo3ti SVUL:n
historiassa merkittävän virstanpylvään. Erikoisliittojen perustaminen vaikutti monilla tavoin elvyttävästi urheilutoimintaan ja silloin päättyi SVUL :n piirijohtoinen hallinto.
SVUL:n ensinunäiset eriko>
i sliitot olivat: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Poikaurheilu- ja Pyöräilyliitto.
1945
muutettiin säännöt niin, että liittojen nimeämien jäsenten lisäksi liittohallitukseen valittiin 9 lisäjäsentä, joista 6 valittiin piiirien asettamista ehdokkaista. Piirit päätettiin myös
rekisteröidä. Tästä vuodesta alkaa piirien merkitys SVUL:n
hallinnossa jälleen kasvaa.
1961
SVUL muutti nimensä ja julistautui Suomen Valtakunnan
Urheiluliitoksi. Tästä vuodesta alkoi SVUL:n nopea kasvu
valtakunnalliseksi suurjärjestöksi. Jäsenliittojen määrä on
kasvanut silloisesta seitsemästätoista nykyiseksi 34:ksi.
Kauan vireillä ollut valtakunnanliittokysymys sai ratkaisunsa, jonka valtaosa maamme urheiluliitoista on hyväksynyt liittymällä SVUL:n jäseniksi tai liittämällä lähes kaiken
kilpailutoimintansa SVUL:n erikoisliittojen kilpailutoimintaan.
1962
hyväksyttiin SVUL:n nykyiset säännöt, joiden mukaan liittohallitukseen nimeää kukin jäsenliitto yhden jäsenen, samoin
piirit kukin yhden jäsenen ja lisäksi liittokokous valitsee
puheenjohtajan kolmeksi vuodeksi ja liittohallitukseen viisi
lisäjäsentä, joista kolme on oltava naisia. Näiden sääntöjen
johdosta kasvoi piirien merkitys SVUL:n hallinnossa jälleen
n.
1914
1923
.
•
. ·;S ...«: :.. .. ..
jaostohallintojen
haJ'as"IJOI't us lopetett··
.
.
kaikki Hels'm ki'm M"
1m Ja ne si;~rett"
yohemmin ..
~
1m
nuden toimivaltaa 115' a"tt"
.
h yva"ks yttiin uudet säännöt . .
~.
vaali toimitettiin monim tk J?Iden mukaan liittohallinnon
puitteissa.
u aISen ehdollepanojärjestelmän
.:... _
.
20
21
ja ne ovat tässä suhteessa tasavertaisia erikoisliittojen
kanssa, vaikkakin lukumääräisesti vähemmistössä.
1966
60 vuotta ensimmäisten sääntöjensä vahvistamisen jälkeen
on SVUL maamme suurin vapaaehtoisuuden pohjalla toimiva
järjestö. Siihen kuuluu 34 erikOisliittoa, 18 piiriä 2.196 pääseuraa, yli 1.500 niiden alaseuraa ja kyläosastoa, joissa on
yhteensä 605.006 henkilöjäsentä. SVUL:n liitot, piirit ja seurat järjestävät vuosittain yli 50.000 kilpailua, yli 75.000 johdettua kOulutustilaisuutta, joissa on pitkälti toista miljoonaa
osanottajaa. Tänä VUonna SVUL järjestää kolmannet Suomen Suurkisat, joihin On ilmoittautunut kymmeniätuhansia
osanottajia.
Johtaessaan puhetta 60 vuotta sitten silloin vähän yli 3.000
jäsentä käsittävän SVUL:n ensimmäisessä virallisessa kokouksessa ei Ivar Wilskman varmaan aavistanut, millaisen
sinapinsiemenen hän oli kylvänyt. Siitä siemenestä on kasvanut vankka, suuri ja edelleen kasvava puu, joka on ollut
arvaamattomaksi hyödyksi kansallemme.
Raha-asioissa selviätte
enn ätyskorkeuksista
säästöluoton avulla
KAHSAttIS-aSAKE-fAHKKI
•
Mukavammin
matkalle
meidän kauttamme
Kun aiotte matkustaa, kertokaa medl~,
. e milloin jo millä tavoin . TaImImmn ,
k
t
tamme liput käteenne, jo ne ma savo
Teille voin alkuperäishinnan.
Mikäli haluatte myäs muita matkajärjestelyjä, kuten hotellivarauksia, auton
varau k sen .. . kaiken mitä matkoanne
..
nämäkin asiat pualiittyy, järjestamme
lestanne .
hyvän matkan ·taimistonne
SVUL:n ensimmatSe·een toimitusvaliokuntaan kuutui miehiä,
jotka monelta eri tavaUa ovat toimineet urheilumme uranuurtajina - pöytä oli pieni, suunnitelmat ja usko sitä suurempia.
Kuvassamme toimikunta vasemmalta tukien : J. Tamminen, Ivar
Witskman, Aksel Ek, Gösta Wasenius, A,'vo Vartia ja K. H .
Majantie.
SUOMEN MATKATOIMISTO
Helsinki - Puhel in 10 515 - T amperc - Turku - Lahti - Rovaniem i
22
23
SUOMEN SUURKISAT
Kolmannet Suomen Suurkisat 3-8. 6. 1966 muodostuivat järjestömme valtavaksi voimannäytteeksi. 59.107 osanottajaa l.005
seurasta saapui pääkaupunkiin esittämään kisaohjelmia, joita oli
harjoiteltu parin vuoden aikana, kilpailemaan 24 eri urheilumuodon kilpailuissa ja osallistumaan satoihin koulutustilaisuuk_
siin. Ennen näkemättömänä oli kisojen nuorten suurleiri, jossa
16-vuotiaita ja sitä nuorempia tyttöjä ja poikia oli yhteensä 29.100.
Suurkisat vaativat myös Suuren johtaja- ja toimitsijakaartin.
Kaikkiaan 7.530 johtajaa, toimitsijaa ja muuta toimihenkilöä huolehti kisoissa eri tehtävistä.
Kuvassamme kt·saviesti lähdössä Haltiatunturin laelta.
· Stl· 18 eri
.
. f· · ·etiin samanaik ruse
Suomen Suurkisojen k~a~le~ laV:l t. vei kisakutsun pitäjästä
. . SVUL-n purelSsa. les 1
.
reitillä kalkis~a
.. .. k r .···
eurasta seuraan kaikissa maakunnls.
pitaJaan, kylasta y a~lnl' s k kaisilla korpisaloilla samoin kum
samme, Lapin tunturel a, au
rintamailla.
. . .... .. 1 003 ·sta seurasta.
Viestiä kuljetti 12.555 vlestmvleJaa .
.
.
notta ·at kolwontumi~aik?iU:~wn
Kisojen ava3atStt~ mars?tVat ~~~eesta 3huolimatta osal~~stU1 kisa····kaupungin
en
puohlta.
1.__ 34500
henkea. Kuvaspaa
.
.
laskelman mUl\.UUn
.
marssiin
V1rallt~en. t e r·t';attarien
ohimarssitervehdys.
samme vanneV01.mts
J
URHEILEMME
Suurkisojen sykähdyttävimpiä näkyjä olivat nuorten yhteisvoimistelunäytiikset. Helsingin Pallokentällä
oli yhtaikaa voimistelemassa yli
20.000 poikaa ja tyttiiä. Kuvam-
me on tyttöjen voimistelunäytöksestä.
ISÄNMAALLE
26
27
Suomen Suurkisoihin osallistui:
25
39
2
18
1.005
maata
eri urheilujärjestöämme
muuta järjestöä
maakunnallista piiriä
urheiluseuraa
Suurkisojen osanottajat jakaantuivat se uraavash:
.
Johtohenkilöitä
0
~~imkinitSijOita ja t~~ili~~öitOä 00000000
to- ja erotuomareita
0000000
Valmentajia ja huoltaJoia
Miehiä 000000
00
Naisia
00000. 00
. . .. . .. . ..
Ulkomaalaisia
.... . ... .
Nuorten joukkueOid~~o °j~ht~ji~
Nuorten rYhmänjohtaJ·ia
Poikia
00000000
. . . . . . . . . ......... .
Tyttöjä
.. .. ... . ....... .
00
Yhteensä
10088
4.892
804
736
7.945
8.451
785
311
3.055
15.938
15.102
59.107
.
Suurkisojen u1·heilukilpailttjen osanotto ennätyksen saavutti poiTyttöjen hauskat
.
vOtm'tStelueSttykset vieti· ZO· ·
nemulZa. Kuvamme kisojen päätt...... . ..m aPt nuoruuden liikunnan
aJatStstä OyympiastadionilZa
o
kien 7naastojuoksu, josta kuvamme. Pojat juoksivat ikäluokittain
2, 3 ja 5 km :n matkan. Yhteinen loppuunjuosseiden määrä oLi
2.400.
29
28
HUIPPUTASON HIIH TÄJÄLLE
TU N N U STETTUA LAATUA
KI LPA I
n:ot:
34 - 36 v äri: musta
Kilpailu- y.m. kuljetukset
KOTI- JA ULKOMAILLE EDULLISESTI
MUKAVI LLA TURISTI BUSSEI LLAME
J. Helenius
Helsinki 66 Pakila
727840
Neljännesvuosisata veikkaustoimintaa
Ennen vuotta 1940 riittämättömän valtionavun turvin toimivat urheilujärjestömme olivat jo pitkän aikaa etsineet keinoja
taloudellisen tilansa parantamiseksi. Monissa muissa maissa oli
aloitettu virallinen veikkaustoiminta, josta urheilujärjestöt saivat
varoja toimintaansa. Tämän esimerkin innostamina päättivät meidänkin keskusliittomme saada Suomessa aikaan vastaavan toiminnan. V. 1940 pidettiin alustavien neuvottelukokousten jälkeen
heinäkuun 25 päivänä kokous, jossa päätettiin perustaa Oy Tippaustoimisto Ab.
Hankkeen takana olivat kolme keskusjärjestöämme Suomen
Voimistelu- ja Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto ja Suomen
Palloliitto, jotka kukin merkitsivät perustetun yhtiön 500 osakkeesta 130 kpl. Osakkaiksi yhtiöön, jonka nimi myöhemmin muutettiin Oy Veikkaustoimisto Ab:ksi, liittyivät myös Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, Suomen Soutuliitto, Suomen Miekkailuliitto, Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Kanoottiliitto, Svenska
Finlands Idrottsförbund, Suomen Tennisliitto, Suomen Luisteluliitto, Svenska Finlands Skyttebörbund, Suomen Ampujainliitto,
Suomen Koripalloliitto, Finlands Svenska Skidförbund, Suomen
Purjehtijaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Akateeminen Urheiluliitto, Suomen Marttaliitto, Svenska Finlands
Skolidrottsförbund ja Vapaa Työväen Urheiluliitto.
Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin heinäkuun 29 päivänä
ja elokuun 23 päivänä hyväksyi valtioneuvosto yhtiön toimiluvan
viikkoa aikaisemmin vedonlyönnistä urheilukilpailujen yhteydessä
annetun asetuksen mukaisesti. Alun perin oli tarkoituksena, että
yhtiön voittovarat kokonaisuudessaan osoitettaisiin urheilutoiminnan tukemiseen, kuten tapahtuikin aina vuoteen 1953 asti. Silloin
muutettiin veikkausasetusta niin, että tiede, taide ja nuorisokasvatustyö pääsivät osallisiksi veikkausvoittovaroista. Urheilulle jäi
tällöin enää 70 % mainituista varoista. Vuonna 1956 muutettiin
p.setusta jälleen, mikä tiesi urheilun osuuden pienenemistä
60 % :iin, mikä se on vieläkin.
Huolimatta urheilun osuuden prosentuaallsesta pienenemisestä
veikkausvoittovaroilla on maamme urheilulle suuri merkitys.
Urheilujärjestöt ovat osanneet hoitaa veikkaustoimintaa niin, että
yhtiön tuotto on jatkuvasti kasvanut ja Suomen urheiluväki on
omaksunut veikkauksen omakseen. Monet urheiluliitot toimivat
_ yksinomaan mainitun tuen turvin. Tällaisia liittoja ovat ennen
31
30
muita ne, joiden kilpailutoiminta ei tuota voittoa. Myös pllIlJarjestöt saavat huomattavan osan tarvitsemistaan varoista samasta
lähteestä.
Aina ei Veikkaustoimisto ole kuitenkaan ollut kultakaivos.
Hyvän alun jälkeen veivät sotavuodet toiminnan tappiolliseksi.
V. 1944 tuotti Veikkaustoimisto tappiota 6.000 nykymarkkaa ja
pessimistit olivat jo valmiit lopettamaan koko toiminnan. Näin ei
kuitenkaan käynyt, vaan urheiluväen sitkein ponnistuksin, mihin
osallistui koko urheilujärjestöjemme kenttä, saatiin yhtiö pelastetuksi ja toiminta jälleen uuteen nousuun.
Veikkaustoiminnan kehitystä kuvaavat ehkä parhaiten luvut,
jotka ilmaisevat yhtiön valtiolle luovutetun ylijäämän määriä.
Ensimmäisen toimintavuoden 4 kuukautta tuottivat voittoa 17.000
nykymarkkaa. Seuraavana vuonna oli ylijäämä 58.000 nykymarkkaa, mutta sitten sotavuodet lamauttivat veikkaustoiminnan vieden sen tappiolliseksi v. 1944. Sotien jälkeiset tarmokkaat toimenpiteet aiheuttivat uuden nousun ja v. 1948 ylitettiin jo miljoonan
nykymarkan raja, ylijäämä oli 1.710.000 markkaa. Yhtiön kymmenes toin;lintavuosi 1950 tuotti ylijäämää 6.060.000 nykymarkkaa ja
v . 1953 nousi ylijäämä jo 10.000.000 nykymarkkaan. V. 1964 oli
ylijäämä kasvanut 15.639.323,55 nykymarkaksi. Nykyisin on ylijäämä jo 20.000.000 markan luokkaa.
Hyvin on siis vaikeuksista huolimatta tämä urheilujärjestöjen
perustama, edelleen omistama ja hoitama »Sampo» jauhanut markkoja urheilulle, mutta ei yksin urheilulle. Valtio saa huomattavan osan yhtiön tuotosta: 40 % Veikkaus toimiston ylijäämästä
menee tarkoituksiin, joiden tukemiseen valtion muuten olisi käytettävä verovaroja ja yksistään leimaveroina on valtio hyötynyt
veikkaustoiminnasta vuoteen 1964 mennessä 48.293.637,77 markkaa.
OnniteHessaan 2S-vuotias1ia yhtiötä SVUL :n edustajat ojensivat
juhlijaHe Liittomme merkin muotoisen teakpuisen kilven, johon
oli kiinnitetty kaikkien jäsenliittojemme ansiomerkit. Hopealaattaan oli kaiverrettu sana: ~kiitollisena ~ . Tämä sana varmaan parhaiten kuvastaa urheiluväen tunteita omaa yhtiötään kohtaan
samalla kun se kohdistuu niihin lukemattomiin urheilunaisiin ja
-miehiin, joiden ansiota on, että onnitteluihin on todellista syytä.
33
32
Suuren järjestön iän lisääntyminen tuo
muassaan myös yhä useammin murheen
viestejä. Isänmaan multiin joudutaan saattamaan pitkäaikaisen, ansiokkaan työn
suorittaneita urheilumiehiä. Kulunut vuosi on tässä suhteessa ollut meille erikoisen
raskas. Järjestömme liput ovat tehneet
kunniaa monen urheilun aatetta uhrautuvasti palvelleen naisen ja miehen viimeisen leposijan äärellä samalla kun olemme hiljentyneet muistamaan näiden urheilutovereiden työpanosta yhteisen asiamme hyväksi. Jälkeen jääneitä lohduttaa
tieto siitä, että vainajien työ ei ole mennyt hukkaan. Se elää nuorisossamme,
jonka on helpompi jatkaa työtä näiden
veteraanien viitoittamalla ja perkaamalla
tiellä heidän esimerkkinsä velvoittava
muisto tukenaan.
,,'
tt" Hannes harjoitteli ensin hiihtäjä~.ä,
MielenklmtOlsta on, e a
.
paljon vähemman
. "
tk
juoksusta oli maassamme
"
sillä pltkanm~. ~.
"N"
llnp ä 15-vuotias Hannes saattoi hiihtietoja kuin hllhtamlsest.a. lm
taak-e ja palata seuraavana päitää Kuopiosta 101 km lisa en
"
vänä takaisin..
ua Suomeen ja lehtien kirAteenan välikisOJen tulosten tult
k'
Kolehmaisen
.
·ttajasta suurena san arma,
.
joittaessa maratonm VOI
.
. tt t keskittyivätkin juokseml.
. t k et puheet Ja mle ee
"
velJesten aJa u s ,
"
' uoksi 1909 Suomen enna. mm
' enomaan maratonnn.
Hannes J
se en Ja
.
HANNES KOLEHMAINEN
• 9. 12. 1885
t 11. 1. 1966
- 4-kertainen olympiavoittaja
- SVUL:n urheilujaoston johtokunnan jäsen 1925-27
- Turun Urheiluliiton johtokunnan jäsen 1921-24
- Helsingin Kisaveikkojen puheenjohtaja 1937-40
- Suomen Urheilun suuri ansioristi
- SVUL:n kultainen ansiomerkki
Hannes Kolehmainen oli aikakautensa suurin ja kuuluisin
juoksija. Hän herätti suurta huomiota kaikkialla maailmassa.
Hänen merkityksensä ja vaikutuksensa Suomen urheilun kehitykseen oli poikkeuksellisen mittava ja ainutlaatuinen.
Hannes kilpaili ensimmäisen kerran 17-vuotiaana ja tuli maratonilla kolmanneksi v. 1907 ja seuraavana vuonna hän jo voitti
Suomen mestaruuden 10.000 m:llä. Tuloksena oli uusi Suomen
ennätys.
TukhoLman oLympiakisoissa 5.000 m:n
'äLloeensä Ranskan yLpeyden Jean
juoksun kuLta:rr~:ttahn ~attae: ;L;' silLoin miltei usloomattomaLt;a
B 0 uin i n. Hanen at.kans kisoissa hän voitti kuusi juoksua Ja
tuntuva 14.36,6. Samots~~lia sekä saavutti lisäksi 3.000 m :n
saavutti lrolme kultamt
'I1ULailmanennäty ksen.
.
H ann e s VOttta:a ~. 1~}2"
3
34
tyksen mallilla, 1910 tuli mestaruus 10.000 metrillä ja tunninjuoksussa ja niin hän olikin valmis kansainvälisiin voittoihin.
Me saatamme hyvin kuvitella, mitä hurjia ajatuksia mahtoi
syntyä Hanneksen päässä, kun hänelle selvisi, että ensimmäisen
kerran tultaisiin seuraavissa olympiakisoissa juoksemaan sellaisetkin matkat kuin 5.000 ja 10.000 m. Kun kisat lisäksi pidettiin
niinkin lähellä kuin Tukholmassa, näki Hannes mahdollisuuden
päästä näihin kisoihin.
Voitettuaan 1911 Lontoossa Englannin mestaruuden 4:llä maililla, alkoi Hanneksen olympiavalmennus. Ei ollut leirejä, ei valmentajia, ei harjoitusohjelmia, ei tutkimuslaitoksia. Kaikesta tästä
huolimatta saattaisi vieläkin olla paljon pelastettavissa, jos tarkkaan tutkittaisiin Hanneksen tulevien voittojen harjoitussalaisuu_
det. Pohjana olivat korkea päämäärä, perusteellinen peruskuntoharjoittelu, hiihdon ja maastolenkkien luoma kestävyys, voimisteluohjelma, juoksumatkojen vaihtelu ja hellittämätön harjoittelu.
Hannes harjOitteli läpi vuoden ja silloin kun päivät olivat
lyhyimmillään, Hanneksen harjoituslenkit olivat pisimmillään.
Hän harjoitteli joka päivä, usein kahdesti päivässä.
Hanneksen Tukholman matkasta kehittyi tarumainen. Wiljamveli lähetti Amerikasta sen verran rahaa, että Hannes sai ostetuksi piikkarit. Valinnanvaraa oli vähän ja niinpä hänenkin oli
tyydyttävä numeroa, paria liian suuriin piikkareihin. Asiaan kuuluu, että kisoissa Jean Bouin vahingossa astui Hanneksen kantaan
sillä seurauksella, että piikkari oli pudota ja~Hanneksen oli nykäistävä kenkä jalkaan. Se kävi nopeasti, koska piikkari oli väljä.
Heinäkuun 7 pnä Hannes juoksi ja voitti olympiakisojen 10.000
metrin alkuerän. Heinäkuun 8 pnä hän voitti olympiakisojen kultamitalin 10.000 m:llä. Heinäkuun 9 pnä hän voitti 5.000 metrin
alkuerän. Heinäkuun 10 päivänä hän voitti 5.000 m:n kultamitalin
juoksussa, josta urheilun maailmanhistoria sai ehtymättömän
aiheen. Sinä päivänä Suomi nousi maailmankartalle, sanovat historioitsijat, mutta Hannes juoksi jo 12 pnä uuden voiton: 3.000 metrin joukkuejuoksun alkuerässä. Joukkueemme hävisi, mutta Hanneksen tulos oli uusi maailmanennätys. Heinäkuun 13 pnä Han-
Hannes KoLehmaista oli hänen viime matkaHeen saattamassa
tasavallan presidentti, opetusministeri, eri maiden urheilujärjes_
töjen samoin kuin urheilumme korkeimman johdon edustajat ja
hänen kilpaiZutoverinsa. - Kuvassamme maailman kuulut olympiaVoittajat ovat jättämässä tervehdystään eSikuvaHeen, HannekseZ"be: vasemmalta Paavo Nurmi, Toivo LoukoZa ja Albin Stenroos,
vastakkaisella puoLella ' jääkenttien Nurmi' Clas Thunberg.
?r
35
.
. .
00 metrin maastojuoksun kultamita~
nes juoksi jälleen Ja vOlt~l 8.?
k !me kultamitalia. Hannes 011
Iin. Kuusi juoksua, kUU~l V.0l~:0~ ~ tuinen alallaan, valloittaja,
koko urhellumaailman sllmlssa runu aa
sankari.
,, "
"mien rahojen turvin AmerikHannes matkasi veljensa lahetta t
den 10 maililla v. 1913,
mes aruu
ka an Kun Hannes VOl'tt'1 USA'n
.
"
t"
.
27
tta ennatys a va" li~;koina
~. Samana ke.
hän saavutti samalla
uu
. ihastuksesta Hanneksen vOltihm' t" hUUSl
. .
sänä 1,5 miljoonaa
~~ a
V 1924 J'ulkaistussa Spaldmgm
ki
taessa New Y or n halkiJuoksun ' . .
on 43 virallista enna"t ys t a"
. AlIn
c-kalentenssa
Official Athlebc
. k
. ana
a Se lue tte 10 on numeroiden kertomaa
Hanneksen JUO semm .
. 't ttun
"
.
'h ilt'in ja kunruOl e
.
alal' skatsoJ'at saivat kosuomalaisesta, Jota 1 a 1
. aki . sa 1920 suom
.
Antverpenin Ol~Pl SOlS"
ksen. Hannes valtasi maratonm
't"
;~akkalffiffian
elamy
".
kerran
kea ml a vo~u
".
S
. oli ensimmalsen
voiton ja kultamital~n. Itse.~amte~tu ~;~amaan maansa lippua ja
kisoissa. Joukkue 011 nyt 01 eu e
36
37
joukkue oli kunniaksi maalleen. Hanneksen voittaessa oli ihastuksen mitta täysi: Hannes kiedottiin lippuun.
Ne, jotka olivat nuoria Hanneksen ollessa nuori, kertovat, että
Hanneksen olympiavoitot Tukholmassa vaikuttivat elämän kaikilla aloilla. Silloin itsenäisyyteensä kypsyvän maan tulevat voimat virittäytyivät. Silloin vapaustaistelijat, tulevat valtiomiehet,
kirjailijat, taiteilijat, talouselämän johtavat miehet, suuria tehtäviä saavat naiset, koko kansa koki pienen maan mahdollisuudet.
Näki intoa ja uskoa loihtivat esimerkit. Hannes oli kuin ihmeellinen sanansaattaja, joka puhaltaa sumun pois ja avaa silmät näkemään tulevaisuuden.
On luonnollista, että Hannes loi mainehikkaan juoksuhistoriamme perustan. Valmennusohjelmat, koko koulukunnan. Eikä Hanneksen vaikutus suinkaan rajoittunut yleisurheiluun tai juoksuun. Hänen tekonsa synnyttivät päivälehtien urheiluosastot, sillä
Hannes oli se, joka sai päivälehtien toimitukset lähtemättömästi
kytketyksi urheiluun. Hannes ikäänkuin osoitti kaikille urheilun
yleisen merkityksen.
Tammikuun 15 pnä 1966 Hannes siunattiin viimeiseen lepoon.
USA:n keskusliiton johtaja Dan Ferris lähetti osanottosähkeen,
jossa hän mainitsee 50 vuotta kestäneestä ystävyydestä, kunnoituksesta. Kun Hannes näytti Amerikan-vuosinaan olleen eräiden
itsekkäiden pyrkimysten tiellä ja hänelle yritettiin saada kilpailukieltoa, asettui päättäväisyydestään ja ehdottomasta rehellisyydestään kuuluisa, urheilumaailman arvovaltaisin henkilö J. Sullivan puolustamaan Hannesta.
Maratonin sankari Hannes Kolehmainen sai vastaanottaa kansalaiskeräyksen arvokkaan lahjan ja sittemmin hänelle myönnettiin valtion eläke. Tasavallan presidentti oli häntä saattamassa viime matkalle. Hän oli koko kansan kunnioittama.
ARVO HIMBERG
t 30. 1. 1965
SVUL:n kunniajäsen
Suomen Painiliiton puheenjohtaja 19.42- 64
Suomen olympiajoukkueen pääj.oh~aJ.a 5 kertaa
Suomen Urheilun kultainen ansIOnstI
SVUL:n kultainen ansiomerkki . .
Kansainvälisen Painiliiton suurnstI
* 28. 12. 1892
-
ikoiArvo Himbergin pOI·smeno J·ätti urheiluelämääm.me ja te.r. yt
t
sesti SVUL:n ja sen liittojen järjestöto~in~aan :.a~e:~tIur~ei~u~
.. ..
k
Hän oli avarakatsemen, lammmsydamm
. . ..
~avhantaJa,
. au.Jon
onk·a työn J. älki säilyy keskusliiton,
useiden enkOlslutJO
II
tojen ja koko maa.n:~e urhe~:;os~~:~rgin elämäntyötä urheilun
Kun lähtee arVIOImaan
1 .
alalla, joutuu toteamaan ennen kaikkea se.n tavat~:~ena%~~~
den ja useassa tapauksessa suorastaan ratka~evan p
'heilu..
t·Im mn
· allaan oli Himberg oli korkeImman tason ur
..
°H ..
henkilökohtaiset ominaisuutensa tekivät
JohtaJa. anen
. .
H
inaisen hyvan
.
.
.
kansainvälisten asioiden hOItaJan. arv
.. ..
JUurI sopIvan
..
..
maailmanmiehen kaytokkielitantonsa lisäksi han omaSI hIenon
. .. 11
..
. . a rehti esiintymisensä hankki hane e suur~n
Jkoti _ että
Liikesuhteensakin han
y .
.
h il
v ankkurIen eteen.
osaSI valJastaa ur . e un .
r . ällinen ja toverillinen suhtautuArvo Himbergm avom, ys av
.
.
r . änä pidetyn
h T· ·h · teki hänestä SUOSItun Ja ys av
minen ur eI ~JOI ~ . . .
uurena urheilujohtajana, vaan
urheilijatoverm. H.an eI eSIm~ynyt s
hänen asenteelleen oli h ämiehenä miesten Joukossa. uvaavaa
1
miksi en sinutte. Kun minä sinuttelen Juma aa,
nenteitäkin».
sanontansa:.
.. smu
. tteli k aikkia urheilumiehiä ensi tapaalisi
Han» m yos
~ane~
s:~äv~;:~n a::~
häne~~a
u~omailla.
39
38
misesta lähtien. Hänen ei tarvinnut nousta korokkeelle, hänen
oma persoonallsuutensa nosti hänet sille ja antoi hänelle sen arvovallan ja kunnioituksen, jota hän nautti urheiljoiden parissa.
Ei ollut sattuma, että Himberg valittiin lukemattomien ulkomaille suuntautuvien kilpailumatkojen joukkueen johtajaksi, jopa
kokonaista viisi kertaa Suomen olympiajoukkueen pääjohtajaksi.
Hän edusti Suomen urheilua lukemattomissa ulkomaisissa kongresseissa yli kolmen vuosikymmenen ajan ja hän teki sen sillä
tavalla, että maamme ja sen urheiluväki sai paljon uusia ystäviä ulkomailta.
Monet suomalaiset erikoisliitot, Olympiakomitea, lukuisat säätiöt ja SVUL, joiden johtoelimissä Himberg vaikutti, saavat paljosta kiittää tätä intomielistä ja uhrautuvaa urheiluaatteen lipunkantajaa. Hänen elämäntyönsä yksityiskohdat saavat tässä jäädä
erittelemättä. Ne tunnetaan ja muistetaan vielä kauan urheiluväen piirissä. Vaikka hän olikin lähempänä eräitä urheilumuo .
toja, oli hän kuitenkin ennen kaikkea urheilumies sanan laajimmassa ja parhaassa merkityksessä. Hän näki urheilun koko
kentän ja sille hän antoi työpanoksensa.
KAUNO KlEEMOlA
* 5. 7. 1906
... 13. 3. 1965
- SVUL:n puheenjohtaja 1954-60
- SVUL:n Keskipohjanmaan piirin puheenjohtaja 1937-53
- Valtion Urheilulautakunnan puheenjohtaja 1951-65
- SVUL:n kunniajäsen
- Suomen Urheilun suuri ansioristi
- SVUL:n kultainen ansiomerkki
Tunnusomaista Kauno Kleemolan toiminnalle maamme urheiluelämässä oli kokonaisuuden näkemys ja pyrkimys luoda urhei-
lusta kaikkia yhteiskuntapiirejä ja kaikkia maamme alueita koskeva kansalaisten fyysistä kuntoa ja henkistä vireyttä kehittävä
harrastusmuoto. Erityisesti hän työskenteli urheilullisten edellytysten aikaansaamiseksi eri puolilla valtakuntaa. Toiminnassaan
hän pyrki tasapainoisuuteen ja sovitteleviin ratkaisuihin.
Kauno Kleemola oli urheiluhengen läpitunkema mies, joka samalla kun hän korosti mahdollisimman monen poj an ja tytön,
miehen ja naisen saamista urheilun pariin, piti myös tärkeänä
kansainvälisen edustusurheilumme menestymistä ja yleisten varojen käyttämistä sen edistämiseen.
Kauno Kleemola harrasti jatkuvasti myös itse urheilua kuntonsa ylläpitämiseksi. Erityisesti hiihdosta hänelle oli muodostunut vapaa-ajan virkistyksen lähde. Siinä tarkoituksessa hän erittäin raskaan työkauden jälkeen lähti muutamaksi päiväksi kotiseudulleen. Tämä matka muodostui kuitenkin hänen viimeisekseen.
Maamme urheiluväki tuntee suurta surua urheilumme suuren
johtajan poismenon johdosta. Hänen työnsä ja muistonsa elää
urheilumme aikakirjoissa.
41
40
TEHOKKAIMMALLE
PELAAJALLE
PALLOILUPLAKETTI
kaikissa jalka-, jää- ja pesäpallon sekä
jää~iekon mestaruussarjan sekä jalka - ja
pesopallon Suomensarjan otteluissa. lisäksi plakettia jaetaan maaotteluisso
edellä mainittujen p:Jlloilulajien li säksi
koripollossa .
Mikäli paikkakunnalla on joukkue sekä
m es taruus- että Suomensarjoissa, jae taan plakettia yleensä vain mestaruussarja-otteluissa .
Maaatteluplaketti on hopeosta ja kullattu, mesta r uussarjaplaketti hopeoitu ja
SuomensarJaplaketti on pronssattu .
OSUUSKASSA
AIKAMME
PANKKIMLVEWA
Osuuskassa tukee myös muilla keinoilla
eri urheilulajeja ja suurkisojo , sekä nuoriso- ja noppulatoimintoa.
SUOlnen paras urheilija 1965
Maamme urheilutoimittajat julistivat pikaluistelija Jouko Launosen maamme parhaaksi urheilijaksi vuonna 1965. Viime vuosina ennätyksiämme murskannut ja mestaruuksia vallannut Launonen saavuttikin talvella 1965 urheilu-uransa tähänastisen huipun. Maailmanmestaruuskisoissa Oslossa hän kamppaili kaksi päivää maailman kuuluisuuksien kanssa maailmanmestaruudesta.
Hän ei saavuttanut mestaruutta, mutta maailmanmestaruuskisojen
hopeamitaliakin pidetään erittäin arvokkaana kaikkialla. Tämän
suursaavutuksen lisäksi Jouko Launonen uusi Suomen mestaruuden ja talven aikana hän paransi maamme ennätyksiä lähes juok
sevalla nauhalla niin, että kauden päätyttyä kaikki ennätyksemme 1.000 metristä 10.000 metriin kaunistuivat ja ovat nyt korkealla
kansainvälisellä tasolla.
Suomen Urheilulehti, joka jakaa vuosittain kaksi kultamitalia, toisen talvikauden parhaalle ja toisen kesäkauden parhaalle
urheilijallemme, myönsi Jouko Launoselle kultamitalinsa. Se luovutettiin hänelle yleisurheilun Kalevan Kisojssa Jyväskylässä
oman maakunnan ja kaikkien muiden maakuntien urheiluväen
osoittaessa suosiota.
Maailman paras keihäs mies 1965
SUOMEN URHEILUVÄEN HOVIHANKKIJA
Torstaina heinäkuun 8 pnä 1965 elettiin Hyvinkään urheilukentällä sitä kuumeisen jännityksen hetkeä, jonka synnyttää
maailmanennätyksen odotus. Pikkujättiläiseksi kutsuttu keihäänheittäjä Jorma Kinnunen heitteli huikaisevan pitkiä heittoja, paljon pitempiä kuin se, mikä tuli radioselostajan Tokion kisojen
kultamitalimiehemme Pauli Nevalan kiskaisema 'kaamean pitkä
heitto'. Tämän kilpailun paras kaari todellakin tavoitteli maailmanennätystä, sillä sen pituudeksi mitattiin 88.14. Vain kerran
aikaisemmin on keihäs lentänyt vielä pitemmälle ja silloin se
tavoittikin maailmanennätyksen (norjalainen Terje Pedersen 91.72 1964) . _ Jorma Kinnunen valtasi Suomen mestaruuden
42
Suomen paras urheilija 1965
Jouko Launonen
II sija MM-kilpailuissa
43
Maailman paras keihäsmies 1965
Jorma Kinnunen
Maailman paras keihäänheittotulos 88.1 4 m
45
44
82.48 ja samoin hän isännöi lajissaan pohjoismaiden mestaruu~­
kisoissa, jolloin tulokseksi tuli 82.90.
Jorman paras tulos - tuo 88.14 - sai aikaan koko maailman
keihäsmiesten keskuudessa ankaran kilvan vuoden parhaasta tuloksesta. Kaikkien yritykset kuitenkin kilpistyivät suomalaisheittoon. Ilahduttavaa oli todeta, että muutkin keihäsmiehemme
intoutuivat pitkiin keihäskaariin sillä seurauksella, että kymmenen parhaan keskituloksellaan (80.26) Suomi saavutti koko maailman tilastokilpailussa epävirallisen 'maailmanmestaruuden'.
Suomen Urheilulehti palkitsi Jorma Kinnusen kesän 1965 parhaana urheilijanamme kultamitalillaan.
Pelikentällä on askeleen pidettävä. Kumipohjaiset .No.klan . urheIlukengät pitävät valkelssaktn olosuhteissa.
.
TENNIS ja VOLLEY - va~hdlk ­
kaaseen ja turvalliseen pellsuorttukseen.
BASKET - valioluokan koripallokenkä, joka tukee ponnistuksianne.
ISKU - mainio yleiskenkä reippailuun.
BENSIINEJÄ
POLTIOÖWYJÄ. •" .
~
~
~w
2
B I "';'~~~'-.'''''A
TU
NAANTALIN OLJYNJALOSTAMO -
PORVOON OLJYNJALOSTAMO
NESTE OY
H E L S 1N K 1,
KAI V 0 K.
1 0 A, PUH.
kumitossulla
pohjakunto
huippukuntoon
1 3 833
...a..
.-
:.;;;:::
=
=
.:,j
..-
1--
=
>-
A.CO
C ..
c-:I
==
=
,""
,""
6It
....
=
-c
:i
.a:;
.a:;
=
=
~
E
~
=
c-:I
""
-=
=
a>
E
C>
-=-E
=
,c>
:c;
'C>
1--
-E
=
a>
C>
=""
-=(1')+=
= a>
C>-=
=
a>
!!:!
=
.s
-=
.~
=
..:..:
=
-E
..=
=
. _Ci,i
=
..:..:
..=
.a:;
:(0
..
..
,""
.s
en
.0..
C>
=
c-:I
GI
!!:!
~
en
"'"
~
en
.s
-=
.~
:E!
en
=
47
",,=
!!:!
e n>I
.-::E~
-=
a>
.a:;
SUOMEN
AMPU JAINLIITTO
-E
=
""
E
:5
.-0
Puheenj oh taj a
A. Ravila
ta
ta
M
C
ta
~
0
...
~
•
Olit
00
....
O~
~GI
C
"'GI
te'"
a..:te
:S:O
C
.,..-~
:)
GI
••
""
c> en
-en""
en
0
0
GI~
~..:..:
c>ö
C'a~
:'=c:::::L.
:s'"
=
=
«J
"".~
en
6It
~
....
-
~1It
.cllt
:s
0
OCO
....-...
....
0"
-
~~
...
0
I
6It
:s .-6It
~
6It E
GI .-
te CO
0
......
...
...
~ 0
..-
Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962., kuuluu
vuodesta 1922 kansainväliseen liittoon Union International
de Tir (UIT) , vuonna 1965 seuroja 149, jäseniä 78.414 miestä, 305 naista, 1.60.5 poikaa ja 86 tyttöä, yhteensä 80.410..
Liiton kunniapuheenjohtaja: H . V. Ö s t e r m a n
Liiton puheenjohtaja: A. Ra viI a
Liiton toiminnanjohtaja: Rene No r d q u i s t
en
= -
en
..=c>
MESTARIT JA ENNÄTYKSET
C
Vapaakivääri 3x40 laukausta
::1:
>
SM
SE
ME
SM
SE
ME
~
...0
...
.-
=~
CM
GI
....'"
:te
!!:!
=
=
!!:!
=
=
..:..:
!!:!
=
=
=
~
en
.!:
c;;
:>
en
=
..:..:
:§
~
:>
en
""
:s
en
c>
..:..:
c>
:>
.=
a>
'''''
~
E
-=""=
=
=
::..::
'"
""
I
en
-=-==
c>
~
..:..:
!!:!
>""
-c
=
..:..:
.!:
!!:!
=
=
.!:
..:..:
""
:>
::=
=
'''''
c-:I
'''''
""
=
=>
""
=e
«J
=.~
I
en
-=
c>
-c
a>
t=
1965 Viljo Periaho, Haminan Ampumaseura
1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampumaseura
1964 G. Anderson, USA, Tokio
joukkue 1964 Haminan Ampumaseura (3 miestä)
joukkue 1962 Keski-Suomen Ampujat (3 miestä)
joukkue 1963 USA, Sao Paulo (4 miestä)
1136 pist.
1156 »
1153 :.
3362 »
3384 :.
4557 »
=
Vapaakivääri 40 laukausta pystystä
c>
""
:>
en
=
..:..:
en
a>
..:..:
=
~
.~
=""
""
:>
=
.=
Cii
a>
~
a>
t=
.EE
-=
c>
. - ..><::
""=
:>
=
~E
.;::-O~
.-
c>
::..::..><::
SM 1965 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura
SE 1962 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat
1962 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat
1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat
ME 1963 A. Hollenstein, Sveitsi, Oslo
368 pisto
372 :.
372 :.
372 :.
376 »
48
49
Vapaakivääri 40 laukausta polvelta
SM 1965 Kalevi Parkkari, Helsingin Varusk. Ampujat
SE 1956 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat
ME 1957 A. Kvissberg, Ruotsi, Turku
SM 1965
SE 1956
1964
ME 1963
Vapaakivääri 40 laukausta makuulta
Rainer Rosenqvist, Etelä-Saimaan Ampujat
Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat
Esa Kervinen, Joensuun Ampujat
J. Poignant, Ruotsi, Oslo
Vapaakivääri 3x20 laukausta
SE 1958 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat
SM
SE
ME
SM
SE
ME
Sotilaskivääri 3x20 laukausta
1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat
1963 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat
1958 A. Tilik, Neuvostoliitto, Moskova
joukkue 1965 Haminan Ampumaseura
joukkue 1964 Helsingin Varuskunnan Ampujat
joukkue 1963 Sveitsi, Oslo (4 miestä)
Sotilas kivääri 3x10 laukausta
SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat
387 pisto
391 »
388 »
397 pisto
398 »
398 »
397 »
577 pisto
543 pisto
560 »
555 »
1608 »
1619 :»
2165 »
277 pisto
SM
SE
ME
SM
SE
ME
Pienoiskivääri 3x40 laukausta
1965 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat
1962 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat
1964 L. Wigger, USA, Tokio
joukkue 1965 Keski-Suomen Ampujat (3 ampujaa)
joukkue 1965 Keski-Suomen Ampujat (3 ampujaa)
joukkue 1959 Neuvostoliitto (4 ampujaa)
1142 pisto
1151 »
1164 »
3366 »
3366 :»
4569 :»
SM
SE
ME
ME
Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä
1965 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat
1960 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat
1962 G. Anderson, USA, Kairo
joukkue 1962 USA, Wiesbaden (4 ampujaa)
367 pisto
373 »
376 »
1466 »
Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta
SM 1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat
SE 1961 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat
385 pisto
392 »
391 »
ME 1958 M. Niasow, Neuvost~liitto, Bukarest
391 »
1959 Vilho Ylönen, SuomI
.
1547
»
ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Bukarest (4 ampuJaa)
Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta
. t
SM 1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampu~a
SE 1965 Esa Kervinen, Joensuun AmpuJa.t
.
1965 Kari Aalto, Jämsänkosken UrheIluampUJat
1965 Viljo Periaho, Haminan Ampumaseura
ME 1964 L . Hammerl, Unkari,. Tokio
1964 L Wigger, USA, TokIO
.
SM joukk~e 1965 Satakunnan Ampujat (3 ampu~aa~
SE joukkue 1965 Satakunnan Ampujat (3 ampu~aa
ME joukkue 1965 Jugoslavia, Bukarest (4 ampuJaa)
Pienoiskivääri 3x20 laukausta
SE 1960 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat
594 pisto
594 »
594 »
594 »
597 »
597 »
1768 »
1768 »
2366 »
583 pisto
Vapaapistooli 60 laukausta
557 pisto
1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampu~at
562 »
1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat
566 »
1955 A. Jasinsky, Neuvostoliitto, Bukarest
u ' aa
joukkue 1965 Joensuun Ampujat .
(3 amp ~ ) 1625 »
. kk
1964 Suomen MetsästysyhdIst. (3 ampu~aa) 1647 »
SE JOU ue
uk
t (4 ampuJaa) 2224 »
ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, B ares
SM
SE
ME
SM
SM
SE
ME
SM
SE
ME
Isopistooli 30+30 laukausta
1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampu.jat
1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat
1963 T. D. Smith, USA, Sao Paulo
.
joukkue 1965 Joensuun Ampujat (3 ampuJ.aa)
joukkue 1965 Joensuun Ampuja~ (3 ampuJa~)
joukkue 1962 Neuvostoliitto, Kalro (4 ampuJaa)
Isopistooli koulu 30 laukausta
SM 1965 Juhani Berg, Ylä-Vuoksen Amp~jat
SE 1964 Hannu Paavola, Joensuun AmpuJat.
1964 Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat
Isopistooli kuvio 30 laukausta
SM 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen ~mpuj~t
SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Metsastys Ja
Amp.seura
584 pisto
589 »
597 »
1738 »
1738 »
2349 »
292 pisto
295 »
295 »
295 pisto
300
»
50
51
SM
SE
SM
SE
Pienoispistooli 30 +30 laukausta
1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat
1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat
joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys
joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys
Pienoispistooli koulu 30 laukausta
SM 1965 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat
SE 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat
1965 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat
Pienoispistooli kuvio 30 laukausta
SM 1965 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys
SE 1961 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys
587 pist.
592 »
1740 »
1752 »
293 pist.
293 »
293 »
297 pist.
299 »
ME
Olympia-ammunta 60 laukausta
1965 Veli-Jussi HÖlsö, Suomen Metsästysyhdistys
581 pisto
1964 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys
592 »
1963 A. Kropotin, Neuvostoliitto, Tukholma
595 »
joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys
(3 ampujaa)
1718 »
joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys
(3 ampujaa)
1750 »
joukkue 1958 Neuvostoliitto, Moskova (4 ampujaa) 2361 »
SM
SE
ME
SM
SE
ME
Hirviammunta 50 kertalaukausta
1965 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat
1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat
1958 A. Nikitin, Neuvostoliitto, Moskova
joukkue Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura
joukkue Suomen Metsästysyhdistys (3 ampujaa)
joukkue Neuvostoliitto, Moskova (4 ampujaa)
SM
SE
ME
SM
SE
Hirviammunta 25 parilaukausta
SM 1965 Jussi Kääriäinen, Kouvolan Metsästys- ja
Amp.seura
SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat
ME 1963 O. Zakurenov, Neuvostoliitto, Sandviken
SM joukkue 1965 Kuusankosken Ampujat (3 ampujaa)
SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys
(3 ampujaa)
ME joukkue 1965 Neuvostolijtto, Kairo (4 ampujaa)
224 pist.
232 »
234 »
627 »
658 »
900 »
214 pist.
230 »
233 »
611 »
631
892
»
»
Hirviammunta, yhdistetty 50 kerta- ja 25 parilaukausta
SM 1965 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat
437 pisto
SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat
448 »
SM
ME
ME
SM
Kaurisammunta 20+20 laukausta
1965 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat
1963 R. Flodman, Ruotsi, Sandviken
joukkue 1963 Neuvostoliitto, Sandviken (4 ampujaa)
joukkue 1965 Kuusankosken Ampujat
Metsästyshaulikko 150 kiekkoa
SM 1965 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat
SE 1963 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat
SM joukkue 1965 Pohjois-Hämeen Ampujat
(3 ampujaa a 100 kiekk.)
SE joukkue 1963 Pohjois-Hämeen Ampujat
(3 ampujaa a 100 kiekk. )
228 pisto
247 »
570 »
424 »
133 kiekkoa
142
»
271
»
272
»
Metsästyshaulikko 200 kiekkoa
SE 1962 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat
ME N. Durnev, Neuvostoliitto, Kairo
ME joukkue 1962 USA, Kairo (4 amp. a 100)
195 kiekkoa
200
»
394
»
Metsästyshaulikko 100 kiekkoa
SE 1960 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat
97 kiekkoa
Olympiahaulikko 300 kiekkoa
SE 1937 Konni Huber, Suomen Metsästysyhdistys
294 kiekkoa
Olympiahaulikko 200 kiekkoa
• SM 1965 Henrik Meyer, Flyktskytteklubben
177 kiekkoa
SE 1937 Ake aff Forselles, Flyktskytteklubben
196
»
ME
Ei noteerata ratojen suuren erilaisuuden takia
SM joukkue 1965 Flyktskytteklubben (3 ampujaa
a 100 kiekk.)
257
»
SE joukkue 1958 Suomen Metsästysyhdistys
549
»
(3 ampujaa)
Olympiahaulikko 100 kiekkoa
SE 1937 Ake af Forselles, Flykskytteklubben
SE joukkue 1963 Flyktskytteklubben (3 ampujaa)
99 kiekkoa
267
»
53
52
Trap-ammunta 150 kiekkoa
SM 1965 Matti Järvelä, MKMS
SM joukkue 1965 Trap-ampujat
122 kiekkoa
328
»
Nai s et:
Pienoiskivääri 40 laukausta makuulta
SM 1965 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat
SE 1965 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat
396 pisto
396 »
Pienoispistooli 30 + 30 laukausta
SM 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys
SE 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys
560 pist.
562 »
Pienoispistooli koulu 30 laukausta
SM 1965 Ann-Maj Tar a, Suomen Metsästysyhdistys
SE 1964 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys
272 pisto
279 »
Pienoispistooli kuvio 30 laukausta
SM 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys
SE 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys
288 pisto
291 »
Nuoret:
SM
SE
SM
SE
Pienoiskivääri 3x20 laukausta, a. 20 v .
1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura
1962 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura
joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)
joukkue 1964 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)
SM
SE
SM
SE
Pienoiskivääri 3xlO laukausta, a. 17 v .
1965 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varusk. Ampujat
1965 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varusk. Ampujat
joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)
joukkue 1961 Hämeenlinnan Ampumaseura (3 amp.)
Pienoiskivääri 20 laukausta pystystä, a. 20 v.
SM 1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura
SE 1962 J uhani Laakso, Haminan Ampumaseura
550 pisto
562 »
1607 »
1611 »
277 pist.
277 »
746 »
792 »
176 pisto
183 »
Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta, a. 20 v.
SM 1965 Erkki Sillanpää, Valkeakosken Rihla
184 pist.
SE 1964 Jukka Hovila, Someron Mets. ja Ampumaseura 193 »
Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta a. 20 v.
SM 1965 (SM-lajina vasta 1966 lukien)
SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat
593 pisto
1964 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat
593 »
593 »
ME 1959 P. Simko, Unkari, Minalossa
ME joukkue 1959 Neuvostoliitto, Milano
1774 »
Pienoiskivääri 40 laukausta makuulta, a. 20 v.
SM 1965 Uolevi Määttänen, Valkeakosken Rihla
SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat
1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat
SM joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)
SE joukkue 1961 Kuopion Mets. ja Amp.seura (3 amp.)
SM
SE
SM
SE
Pienoiskivääri 30 laukausta makuulta, a . 17 v .
1965 Alpo Koivisto, Pohjois-Hämeen Ampujat
1963 Harri Salminen, Valkeakosken Rihla
joukkue 1965 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)
joukkue 1963 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)
SM
SE
SM
SE
Pienoispistooli 30 + 30 laukausta, a. 20 v .
1965 Uolevi Määttänen, Valkeakosken Rihla
1965 Kaj Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura
joukkue 1965 Hämeenlinnan Amp.seura (3 amp .)
joukkue 1965 Hämeenlinnan Amp.seura (3 amp.)
Pienoispistooli koulu 30 laukausta, a. 20 v .
SM 1965 Mikko Aunio, Lapuan Seudun Ampujat
SE 1965 Mikko Aunio, Lapuan Seudun Ampujat
1965 Matti J. Miettinen, Suomen Metsästysyhdistys
390 pist.
395 »
395 »
1157 »
1162 »
296
297
855
867
pist.
»
»
»
573 p ist.
579 »
1679 »
1692 »
284 pisto
284 »
284 »
Pienoispistooli kuvio 30 laukausta, a. 20 v .
295 pisto
SM 1965 Heimo Rikkinen, Haminan Ampumaseura
297 »
SE 1965 Kaj Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura
Pienoispistooli 20 + 20 laukausta, a. 17 v.
SM 1965 Kai Virtala, Helsingin Varuskunnan Ampujat 378 pisto
SE 1965 Kai Virtala, Helsingin Varuskunnan Ampujat 378 »
1092 »
SM joukkue 1965 Helsingin Varuskunnan Ampujat
1092 »
SE joukkue 1965 Helsingin Varuskunnan Ampujat
Olympia-ammunta 60 laukausta, a. 20 v .
SM 1965 Tarmo Koivu, Riihimäen Ampumaseura
SE 1964 Asko Tähkäpää, Haminan Ampumaseura
570 pisto
574 »
55
54
SM joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura
SE joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura
1660
1660
Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 20 v .
SE 1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura
SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys
SM
SE
SM
SE
287 pist.
840 »
Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 17 v .
1965 Heikki Lehtonen, Ylä-Vuoksen Ampujat
1958 Eero Caselius, Helsingin Varuskunnan Ampujat
joukkue 1965 Ylä-Vuoksen Ampujat
joukkue 1962 Suomen Metsästysyhdistys
Hirviammunta 30 kertalaukausta, a. 20 v.
SM 1965 Risto Huusari, Kuusankosken Ampujat
SE 1965 Risto Huusari, Kuusankosken Ampujat
»
»
275 pist.
284 »
772 »
811 »
122 pist.
138 »
Metsästyshaulikkoammunta 100 kiekkoa, a. 20 v.
SM 1965 Seppo Raiski, Pohjois-Hämeen Ampujat
76 kiekkoa
SE 1964 Juha Mikkola, Lahden Ampumaseura
85
»
Trap-ammunta 50 kiekkoa, a. 20 v
SM 1965 E. Heikkilä, Lahden Ampumaseura
:j
;.
~
I
44 kiekkoa
Ikämiesmestarit vuonna 1965
Vapaakivääri 3 X 20 ls
Jussi Pälve, OMAS
541 pisto
Sotilaskivääri 3 X 20 ls
Uuno Kurkinen, HVA
522 »
Pienoiskivääri 3 X 20 ls
Jussi Pälve, OMAS
551 »
Pienoiskivääri 60 ls makuulta Kullervo Leskinen KSA 585 »
Vapaapistooli 60 ls
Yrjö Mattila, VA'
520 »
Isopistooli 30 + 30 ls
Erik Joukainen, LA
574 »
Iso pistooli koulu 30 ls
Erik Joukainen, LA
283 »
Isopistooli kuvio 30 ls
Eino Laivuori, PHA
292 »
Pienoispistooli 30 + 30 ls
Heikki Jussila, LA
574 »
Pienoispistooli koulu 30 ls
Mauri Kuokka, HAS
284 »
Pienoispistooli kuvio 30 ls
Heikki Jussila, LA
296 »
Olympia-ammunta 60 ls
Heikki Jussila LA
570 »
Hirviammunta 50 kertals
Eino Ha1likai~en, ESA
197 »
Hirviammunta 25 parils
Toivo Piispanen, KokMAS 193 »
Hirviammunta yhdistetty
Eino Hallikainen, ESA
389 »
Olympiahaulikko 100 kiekkoa Eskil Harlas, SMY
85 kiekkoa
Metsätyshaulikko 100 kiekkoa Reino Lahtikari, PHA 79
»
Trap-ammunta 100 kiekkoa
Eskil Harlas, SMY
70
»
Veteraanimestarit
Sotilaskivääri 3 X 20 ls
Pienoiskivääri 3 X 20 ls
Pienoiskivääri 60 ls makuulta
Vapaapistooli 60 ls
Isopistooli 30 + 30 ls
Isopistooli koulu 30 ls
Isopistooli kuvio 30 ls
Pienoispistooli 30 + 30 ls
Pienoispistooli koulu 30 ls
Pienoispistooli kuvio 30 1s
Olympia-ammunta 60 1s
Hirviammunta 50 kertals
Hirviammunta 25 parils
Hirviammunta yhdistetty
V.
1965
Onni Lappi, MA
Onni Lappi, MA
Esko Jalovaara, KSA
Aatto Nuora, SMY
Fr. Lahnaviiki, KouMAS
Paavo Saario HlAS
Topi Aho, OMAS
Fr. Lahnaviiki, KouMAS
Fr. Lahnaviiki, KouMAS
Uuno Maatela, LA
Uuno Maatela, LA
Martti Liuttu1a KärjMAS
Curt Cedercreutz, KuusA
Martti Liuttula, KärjMAS
500
530
569
475
540
269
283
548
272
282
532
186
171
350
»
»
»
»
»
»
»
»
»
»
»
»
»
»
MAAOTTELUT
Itä-Saksa-Suomi (10-15. 8.• 65), Leipzig
Ruotsi-Suomi (14-15. 8. -65), Eskilstuna
Ruotsi-Suomi, nuoret (12. 9. -65), Tukholma
3-3
2-1
1-1
56
57
SUOMEN
AMPUMAHIIHTOLIITTO
SUOMEN
GOLFLIITTO
Puheenj oh taj a
V. Tuukkanen
Aimo Raassina
Liitto on perustettu 1960, liittynyt SVUL:oon 1966, kuuluu
kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon
Moderne (UIPM), vuonna 1966 jäsenyhteisöjä 12.
Liiton puheenjohtaja: Aimo Ra a s s i n a
Liiton sihteeri: Pauli R u h a n e n
Liitto on perustettu 1957, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu
vuodesta 1958 kansainvälisiin keskusjärjestöihin World
Amateur Golf Council ja European Golf Association. Vuonna 1965 seuroja 8, jäseniä 707 miestä, 218 naista, 129 junioria, yhteensä 1053.
Liiton puheenjohtaja: Väinö T u ukk a n e n
Liiton sihteeri: Kauko S u p i n e n
SUOMEN MESTARIT 1965
Yleinen sarja:
Ikämiessarj a:
Nuorten sarj a:
Juhani Herranen, Höytiäisen Urheilijat
Pentti Haikonen, Kainuun Ärjy
Folke Heikell, Gamlakarleby IF
SUOMEN MESTARIT 1965
Miehet :
Jalo Grönlund
290 lyöntiä
Naiset:
Ebba Hirn
261 lyöntiä
Ikämiehet: Kauko Supinen
164 lyöntiä
LUOKITELLUT URHEILIJAT 1965
Mestariluokka
I luokka
II luokka
III luokka
5
62
105
175
Nuoret
I luokka
II luokka
III luokka
38
86
170
-
MAAOTTELUT
Norja-Suomi
Sveitsi-Suomi
7- 2
5-4
Suomen golfmestaruudesta on oteltu vuodesta 1957 eli
yhdeksän kertaa ja kesällä 1965 voitti Jalo Grönlund jo
kahdeksannen mestaruutensa. Hänen rintapieltään koristaakin nyt Suomen Golfliiton toistaiseksi ainoa kultainen
eliittimer kki.
58
59
Naiset :
10 km Senja Pusula, Laitasaaren Veto
5 km Senja Pusula, Laitasaaren Veto
3x5 km Suonenjoen Vasama (Raija Korhonen, Anja
Kiiskinen, Liisa Suihkonen)
Pujottelu Margaretha Björkbom, Grankulla IFK
Suurpujottelu Margaretha Björkbom, Grankulla IFK
SUOMEN
HIIHTOLIITTO
Puheenjohtaja
Ali Koskimaa
Liitto on perustettu 1908, kuulunut SVUL:oon perustamisestaan lähtien, kuuluu vuodesta 1924 kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Ski (perustajajäsen),
vuonna 1965 seuroja 938, jäseniä 106.516 miestä 33.416 naista, 81.802 poikaa ja 37.504 tyttöä, yhteensä 259.238.
Liiton kunniapuheenjohtaja: Yrjö KaI 0 n i em i
Liiton puheenjohtaja: Ali K 0 s kim a a
Liiton toiminnanjohtajat: Veli Saa r i n e n ja
Pauli S w a n 1 j u n g
Liiton päävalmentaja: Veli Saa r i ne n
SUOMEN MESTARIT 1965
Miehet:
50 km Pentti Pesonen, Kangaslammin Kisailijat-45
30 km Eero Mäntyranta, Pellon Ponsi
15 km Kalevi Oikarainen, Kuusamon Erä-Veikot
3xlO km Mikkelin Hiihtäjät (Heimo Himanen, Veini
Puttonen, Arto Tiainen)
Yyhdistetty kilpailu Tapani Kontula, Imatran Hiihtäjät
Mäenlasku Niilo Halonen, Lahden Hiihtoseura
Pujottelu Raimo Manninen, Lahden Hiihtoseura
Suurpujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK
Syöksy Raimo Manninen, Lahden Hiihtoseura
Ampumahiihto Juhani Herranen, Höytiäisen Urheilijat
3.16,34
1.40.47,0
49 .33,2
1.45.42
468,38
225,0
53,9
123,4
35,0
1.28.16
MAAOTTELUT 1965
Pohj oismainen koululaismaaottelu kansanhiihdossa
Suomi
Ruotsi
330.743
162.379
I ryhmä: kansakoulut
131.057
28.253
II ryhmä : oppikoulut
III ryhmä: korkeakoulut ja muut
9.291
6.164
oppilaitokset
Yhteensä
Kansanhiihtomaaottelun
1964-65 tulos
Nuoret:
Mäenlasku
Norja 46 -
36.34,4
18.01 ,5
1.03,06
70,9
2.09,3
Norja
131.844
23 .689
25.213
467.964
199.923
180.746
2.272.581
648.641
355.297
Suomi 40 -
Ruotsi 3
61
60
SUOMEN
JUDO LIITTO
SUOMEN
JÄÄKIEKKOLIITTO
Puheenj oh taj a
T. Muren
Puheenjohtaja
Harry Lindblad
Liitto on perustettu 1958, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu
vuodesta 1962 kansainväliseen liittoon Federation International de Judo (FIJ), vuonna 1965 seuroja 14, jäseniä 1067
miestä, 168 naista, 574 poikaa ja 106 tyttöä, yhteensä 1915.
Liiton puheenjohtaja: Torsten M u r e n
Liiton toiminnanjohtaja: Martti Hei s k a n e n
63
70
80
93
yli 93
SUOMEN MESTARIT 1965
kg Simo Korpiola, Chikara/Helsingin Tarmo
» Jorma Vesterinen, Chikara/Helsingin Tarmo
» Erkki Nupponen, Meido-Kan
» Kari Johansson, Chikara/Helsingin Tarmo
» Helge Majalainen, Chikara/Helsingin Tarmo
63
70
80
93
yli 93
kg
»
»
»
»
SUOMEN MESTARIT 1966
Aimo Rovio, Chikara/Helsingin Tarmo
Jarmo Seven, Chikara/Helsingin Tarmo
Jorma Kivinen Meido-Kan
Mauri Ranta Chikara/Helsingin Tarmo
Raimo Lindholm, Chikara/Helsingin Tarmo
MAAOTTEL UT 1965
7-7
-Suomi-L. Saksa
8-11
+Suomi-Ruotsi
62-49
25-49
Liitto on perustettu 1929, liiitynyt SVUL:oon 1937, ~uluu
vuodesta 1929 kansainväliseen liittoon Ligue InternatlOnale
de Hockey Sur Glace CLIHG), vuonna 1965 seuroja 314,
jäseniä: miehiä 17.288, naisia 659, poikia 22.546, yht. 40.493.
Liiton puheenjohtaja: Harry Li n d b 1 a d
Liiton toiminnanjohtaja: Reijo M ann er 1 a
Liiton pääv.a lmentaja: Viljo W i r k kun e n
SUOMEN MESTARIT 1965
Porin Karhut: Matti Jansson, Mikko Myllyniemi, Antti Heikkilä,
Timo Jussila, Tuomo Pirskanen, Juha Rantasila, Kai Matalamäki,
Anto Virtanen, Keijo Koistinen, Seppo Nyström, Erkki Harju,
Jaakko Honkanen, Esa Wesslin, Lasse Heikkilä, Veli-Pekka Ketola, Erkki Saine.
Nuoret:
Tappara, Tampere: Antti Leppänen, Erkki Kosonen, Pekka Marjamäki, Leo Aikäs, Antti Alenius, Erkki Malinen, Pentti Taskinen,
Juhani Saarelainen, Pekka Niemi, Jorma Oksala, Juha Väyrynen,
Esa Nieminen, Lauri Salomaa, Antti Virtanen, Seppo Talvitie,
Pekka Laihanen.
SUOMEN CUP-MESTARIT 1965
Rosenlewin Urheilijat -38, Pori: Tapani Suominen, Kari Rajala,
Pertti Riitahaara, Raimo Määttänen, Tapio Rautalarnmi, Kimmo
Kivelä, Matti Lampainen, Lasse Lehtonen, Matti Harju, Pekka
62
63
Kuusisto, Timo Mäkelä, Raimo Kilpiö, Jussi Karttunen, Raimo
Tuli, Sakari Isomäki, Matti Unho.
SUOMEN MESTARIT 1966
Ilves, Tampere: Juhani Lahtinen, Erkki Järvinen, Jarmo Wasama,
Timo Hirsimäki, Kari Palo-oja, Jorma Kallio, Pentti Pynnönen,
Lasse Oksanen, Jorma Peltonen, Reijo Hakanen, Jaakko Jaskari,
Erkki Harju, Markku Hakanen, Pekka Leimu, Timo Lahtinen,
Pentti Uotila, Ilkka Halme.
Nuoret:
Ilves, Tampere : Erkki Järvinen, Heikki Niemioja, Jorma Kallio,
Timo Hirsimäki, Timo Saari, Pekka Mäkinen, Pekka Leimu, Timo
Lahtinen, Ali Saadetdin, Erkki Mäkinen, Juhani Aromäki, Pekka
Teittinen, Jouko Oksanen, Pekka Huhti, Väinö Kolkka, Erkki
Axen.
SUOMEN CUP-MESTARIT 1966
Reipas, Lahti: Jaakko Siren, Pertti Valkonen, Ilpo Koskela, Matti
Korhonen, Ari Myllymäki, Pekka OIkkonen, Heikki Mikkola,
Timo Rantala, Risto Forss, Matti Saurio, Tapio Majaniemi, Ismo
Niskakoski, Veikko Kuusisto, Leo Vankka, Risto Alho.
Yleisömäärät:
SM-sarjan yleisöennätys 1966: 372.262 maksanutta katsojaa.
SM-sarjaottelun yleisöennätys: Tappara- TK-V 1964: 10.655 katsojaa.
Maaottelun yleisöennätys: Suomi-Kanada 1961: 10.871 katsoj aa.
MAA OTTELUT 1965
-Suomi-Kanada
16. 2.
2-1
--Suomi-Kanada
0-2
17. 2.
± Suomi-USA
2-2
26. 2.
-Suomi-USA
2-3
28. 2.
--Suomi-Neuvostoliitto
4-8
4. 3.
-Suomi-Kanada
0-4
5. 3.
± Suomi-Ruotsi
2-2
7. 3.
+ Suomi-Norja
4-1
9. 3.
- Suomi-Tshekkoslovakia 2-5
10. 3.
-Suomi-USA
0-4
12. 3.
-Suomi-Itä-Saksa
2-3
13. 3.
+ Suomi-Norja
6-1
31. 10.
+ Suomi-Norja
7-0
1. 11.
± Suomi-Itä-Saksa
4-4
17. 11.
± Suomi-Itä-Saksa
4-4
18. 11.
65
65
65
65
65
65
65
65
65
65
65
65
65
65
65
Tampere
Turku
Hämeenlinna
Lahti
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Tampere
Turku
Lahti
Tampere
Pori
2-0
+ Suomi-Puola
3-1
+ Suomi-Puola
4-10
-Suomi-Kanada
2-5
- Suomi-Ruotsi
4-4
± Suomi-Ruotsi
3-5
-Suomi-Länsi-Saksa
3-7
-Suomi-Romania
1-5
-Suomi-Ruotsi
- Suomi-Tshekkoslovakia 1-8
1-9
-Suomi-Kanada
2-13
- Suomi-Neuvostoliitto
4-1
+ Suomi-USA
6-3
+ Suomi-Puola
3-4
- Suomi-Itä-Saksa
+ Suomi
- Suomi
- S uomi
- Suomi
2. 12. 65 Lauritsala
3. 12. 65 Oulu
19. 12. 65 Vancouver
14. 2. 66 Västerås
15. 2. 66 örebro
26. 2. 65 Berlin
27. 2. 66 Bukarest
3. 3. 65 Ljubljana
5. 3. 66 Ljubljana
6. 3. 65 Ljubljana
8. 3. 66 Ljubljana
9. 3. 66 Ljubljana
11. 3. 66 Ljubljana
12. 3. 65 Ljubljana
B-MAAOTTEL UT
4-1
1. 3.
B-USA A
25 . 2.
B-Tshekkoslovakia B 2-4
27 . 2.
B-Neuvostoliitto (22 v) 3-8
28. 2.
B-Neuvostoliitto (22 v) 1-12
NUORTEN MAAOTTELUT
1. 1. 65
4-6
2. 1. 65
2-5
20. 2. 65
5-0
21. 2. 65
3-5
23. 2. 65
2-6
24. 2. 65
2-7
1. 1. 66
3- 3
2-2
3. 1. 66
14. 2. 66
6-1
15. 2. 66
3-3
-Suomi-Ruotsi
-Suomi-Ruotsi
+ Suomi-Norja
-Suomi-Ruotsi
- Suomi-Neuvostoliitto B
- Suomi-Neuvostoliitto B
± Suomi-Tshekkoslovakia
±Suomi-Tshekkoslovakia
+ Suomi-Ruotsi
± Suomi-Ruotsi
66
66
66
66
Pori
Jyväskylä
Joensuu
Savonlinna
Joensuu
Jyväskylä
Hofors
Gävle
Jyväskylä
Heinola
Tampere
Helsinki
Turku
Tampere
J ÄÄKIEKON MM-KISAT 1966 LJUBLJANASSA,
JUGOSLAVIASSA 3-13. 3. 1966
A-SARJAN OTTELUTULOKSET
Neuvostoliitto-Puola
Tshekkoslovakia- Itä-Saksa
Ruotsi-Suomi
Kanada-USA
Kanada-Puola
Tshekkoslovakia-Suomi
8-1
6-0
5-1
7-2
6-0
R- 1
65
64
Ruotsi-Itä-Saksa
1-4
N euvostoliitto-USA
11-0
Tshekkoslovakia-Puola
6-1
Kanada-Suomi
9-1
Ruotsi- USA
6- 1
Neuvostoliitto-Itä-Saksa
10-0
Ruotsi-Puola
8-2
N euvostoliitto-Suomi
13-2
Tshekkoslovakia-USA
7-4
Kanada-Itä-Saksa
6- 0
Itä-Saksa-Puola
4-0
USA-Suomi
1-4
Kanada-Tshekkoslovakia
1-2
N euvostoliitto-Ruotsi
3- 3
Suomi-Puola
6- 3
Itä-Saksa-USA
0-4
Tshekkoslovakia-Ruotsi
2-1
N euvostoliitto-Kanada
3- 0
USA-Puola
6-4
Itä-Saksa-Suomi
4-3
Kanada-Ruotsi
4-2
Tshekkoslovakia-Neuvostoliitto 1-7
':I
I
"I
j
"
:.:
SUOMEN
KANOOTTILIITTO
Puheenjohtaja
Kaj Leidenius
Liitto on perustettu 1932, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu
perustamisestaan saakka kansainväliseen liittoon International Canoa Federation (ICF) , vuonna 1965 seuroja 40,
jäseniä 3.040 miestä, 150 naista, 1.060 poikaa ja 150 tyttöä.
Liiton puheenjohtaja: Kaj Le i den i u s
Liiton sihteeri: Sirkka L 0 u he n ra n ta
Liiton päävalmentaja: Juhani M i e t t i n e n
SARJATAULUKOT
A-sarja
N-liitto
Tshekkosl.
Kanada
Ruotsi
Itä-Saksa
USA
Suomi
Puola
7 610 55- 7
7 6 0 1 32-1 5
7 5 0 2 33-10
731326-17
7 304 12-30
7 205 18- 39
7 205 18-43
7 007 11-44
B-sarja
13
12
10
7
6
4
4
0
L-Saksa
Romania
Jugoslavia
Norja
Itävalta
Sveitsi
Unkari
Englanti
7
7
7
7
7
7
7
7
700
5 11
421
403
304
205
106
016
SUOMEN MESTARIT 1965
34-12 14
29-16 11
25-23 10
28-17 8
25-30 6
24-26 4
19-30 2
15-45 1
C-sarja
Italia
Tanska
E-Afrikka
4 400 54- 8 8
4 202 21-21 4
4 004 4-50 0
Yleinen sarj a miehet
500 m 1. Nummisto
K-1
K-1 1.000 m 1. Nummisto
K-1 10.000 m 1. Nummisto
500 m T. Blomqvist-K. Jaatinen
K-1
K-2 1.000 m T. Blomqvist-K. Jaatinen
K-2 10,000 m S. Koski-K-G. v. Alfthan
C-1 1.000 m K. Mäkinen
C-1 10.000 m R. Närjänen
C-2 1.000 m K. Mäkinen-R. Närjänen
C-2 10.000 m J. Mäkinen-H. Koskinen
K-4 1.000 m Turun Melojat (Nummisto,
Liuke, Tuohimaa, Nordström)
K-4 10,000 m Turun Melojat (Nummisto,
Liuke, Tuohimaa,N ordström)
K-1 4x500 m Vesisamoilijat 1 (R. L aukkanen,
A. L3itoniemi, H. Mäkelä, H.
Salin )
5
TM
TM
TM
C
C
DPK
PM
PM
PM
PM
TM
2.26,6
4.34,2
51.24,0
2.07,1
4.07,7
48.25,4
5.31,2
61.10,8
4.39,3
60.45,2
3.42,0
TM
40.54
VeSa
10.29,0
67
66
K-1
K-2
K-1
K-4
500
500
5.000
500
K-l
K-1
500 m
5.000 m
K-1
C-1
K-2
C-2
K-1
C-1
K-2
C-2
K-4
K-1
K-1
C-1
K-2
C-2
K-1
C-1
K-2
C-2
K-1
K-2
m
m
m
m
Yleinen sarja naiset
Raili Kahrala
M. Finnberg-M. Bergholm
Marianne Liljestrand
Canoa (1. Pirttimaa, M. Liljestrand, M. Bergholm, M. Finberg
HKK
C
C
C
Miehet yli 35 vuotta
Pentti Turunen
DPK
Pentti Turunen
DPK
NUORTEN MESTARIT 1965
5.000 m 19-20 v. pojat Heikki Mäkelä
VeSa
5.000 m 19-20 v. pojat Kari Mäkinen
PM
5.000 m 19-20 v. pojat S. KoskiDPK
K-G. v. Alfthan
5.000 m 19-20 v. pojat M. Koskinen- PM
M. Horppu
500 m 19-20 v . pojat Heikki Mäkelä
VeSa
500 m 19-20 v. pojat Kari Mäkinen
PM
500 m 19-20 v. pojat S. KoskiDPK
K-G. v. Alfthan
500 m 19-20 v. pojat K. MäkinenPM
H. Järvinen
500 m 19-20 v. pojat W ågen
Vågen
(Holmlund, Hellman, Strömsholm, Fagerström)
4x250 m alle 21 v . pojat Vesisamoilijat 1 VeSa
2.500 m alle 19 v. pojat Viitamäki
VaVe
2.500 m alle 19 v. pojat H. Järvinen
PM
2.500 m alle 19 v. pojat H. HellmanWågen
K. Holmlund
2.500 m alle 19 v. pojat M. Koskinen- PM
M . Horppu
250 m 17-18 v. pojat R. Laukkanen
VeSa
250 m alle 19 v. pojat H. Järvinen
PM
250 m alle 19 v. pojat J. MyrskyA-M
J . Lindfors
250 m alle 19 v. pojat M. KoskinenPM
H. Horppu
250 m alle 17 v . pojat J. Viitamäki
VaVe
250 m alle 21 v. tytöt Mona GrönHKK
strand-Raili Kahrala
2.55,6
2.34,9
27.40
2.08,4
2.28,0
26 .28,2
24.35
27.12,2
21.59
27.33,0
2.11,3
2.29,3
2.00,4
2.27,8
1.54,2
4.53,0
11.44,3
14.37,8
11.03,6
13.22,0
1.03,5
1.15,8
59,2
1.11,8
1.02,4
1.10,5
K-l
K-l
250 m 17-20 v. tytöt Raili Kahrala
250 m alle 17 v. tytöt Irma AhoIin
HKK
VeSa
Seuramestaruuskilpailun pisteet
1. Pirkka-Melojat
2. Vesisamoilijat
3. Paddlarklubben Canoa
342
258
226
MAAOTTELUT 1965
-Suomi-Norja
27-58
1.17,4
1.29,5
68
SUOMEN
KA UNOL UISTEL ULIITTO
SUOMEN
KORIP ALLOLIITTO
Puheenjohtaja
Sampo Sovijärvi
Liitto on perustettu 1961, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu
vuodesta 1961 kansainväliseen liittoon International
Skating Union (ISU) , vuonna 1966 seuroja 87, jäseniä 1014
miestä, 1.464 naista, 1.043 poikaa, 4.739 tyttöä, yhteensä
8.278.
Liiton puheenjohtaja : Sampo S 0 v i j ä r v i
Liiton sihteeri : Pentti P e k kaI a
SUOMEN MESTARIT 1966
Nai s et: Pia Wingisaar, ML
Miehet : Ilkka Varhee, HSK
Tytöt:
Berit Linsen, HSK
Pojat:
Pekka Leskinen, KLS
Puheenj oh taj a
V. Dillemuth
Liitto on perustettu vuonna 1939, kuulunut SVUL:oon vuodesta 1947 lähtien, kuuluu kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Basketball Amateur (FIBA) ,
vuonna 1965 seuroja oli 380, jäseniä 18.431 miestä, 4.576
naista, 16.447 poikaa ja 4.107 tyttöä, yhteensä 43 .561.
Liiton puheenjohtaja : Ville D i 11 e m u t h
Liiton toiminnanjohtaja: Kyösti R 0 u s t i
Liiton päävalmentaja: Kalevi Tuo m i n e n
SUOMEN MESTARIT 1965
M i e h et : Helsingin Kisa-Toverit
(Pertti Laanti, Pertti Risku, Martti Liimo, Kari Liimo, Raimo
Vartia, Jorma Neva-aho, Teijo Finneman, Kari Nyqvist, Pertti
Hurme, Jaakko Manssila, Matti Maakannas, Paavo Koskivaara ).
Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista 16 voittoa, 2 häviötä,
koripisteet 1643- 1286, pisteitä 32.
: I
Nai s et:
Helsingin Työväen Uimarit
(Hilkka Hakola, Ritva Raunio, Christina Seppälä, Leena Roiha,
Maija Mela, Tellervo Haapaniemi, Leena Jääskeläinen, Liisa Turpeinen, Anja Lintonen, Airi Sanden, Kristina Strandberg) . Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet 967- 515, pisteitä 36.
71
70
Nuo r et:
Helsingin NMKY
(Martin Arle, Matti Koivisto, Pekka Harju, Roland Ahola, Matti
Uuspää, Pertti Koivistoinen, Antti Kohonen, Harri Orava, Timo
Kallinen, Reijo Niiranen, Martti Kyykoski). Loppusarja pelattiin
cup-kilpailuna.
T yt ö t:
Torpan Pojat
(Pirkko Korhonen, Seija Kaleva, Pirjo Kaleva, Päivikki Kettunen, Merja Hannelius, Kaarina Kaltio, Anneli Sovijärvi, Terttu
Mäkinen, Ulla Nurminen). Pelannut 6 ottelua, joista kaikissa voitto, koripisteet 332-207, pisteitä 12.
Ikä m i e h et:
Pantterit
(E3ko Karhunen, Timo Suviranta, Oiva Virtanen, Pentti Laaksonen, Jyrki Lappalainen, Matti Salroenkylä, Uuno Heikkilä, Helge
Forsberg, Matti Raatikainen, Robert Petersen) . Pelannut 4 ottelua,
joista kaikki voittoja, koripisteet 290-183, pisteitä 8.
SUOMEN MESTAREITA 1966
M i e h et:
Torpan Pojat
(Jorma Pilkevaara, Heikki Lahdensuu, Paavo Suhonen, Mikko
Hyryläinen, Matti Wessman, Yrjö Janoff, Jukka Vallinkoski, Lars
Karell, Eero Lindegren, Markku Jääskeläinen, Kyösti Lehtonen,
Gleb Schirokoff). Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista
17 voittoa, 1 häviö, koripisteet 1344-1178, pisteitä 34.
Nai s et:
Lahden Sampo
(Silja L aine, Leena Kopra, Lea Kopra, Rauni Teerijoki, Terhi Järvinen, Mervi Kopra, Helka Honkaniemi, Anneli Juntunen, Eeva
Eskola, Anj a Eskola). Pelannut mestaruussarjassa 14 ottelua, joista
11 voittoa, 3 häviötä, koripisteet 768-607, pisteitä 22.
Ty t ö t:
Mela
(Seija Kaleva, Pirjo Kaleva, Päivikki Kettunen, Anneli Sovijärvi,
Kaarina Kaltio, Ritva Pekkala, Marketta Miettinen, Minna Tuominen, Paula Oittinen, Hannele Toivonen). Pelannut 4 ottelua,
joista kaikki voittoja, koripisteet 230-99, pisteitä 8.
Ikä m i e h et:
Pantterit
(Raine Nuutinen, Timo Suviranta, E sko Karhunen, Robert Petersen , Jyrki Lappalainen, Roi Lappalainen, Matti Salmenkylä, Helge
Forsberg, Oiva Virtanen). Pelannut 6 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet 455-310, pisteitä 12.
MAAOTTELUT 1965
+ Ruotsi-Suomi (nuoret)
-Ruotsi-Suomi (naiset)
+ Ruotsi- Suomi
+ Suomi-Tshekkoslovakia
+ Suomi-Tshekkoslovakia
-Suomi-Tshekkoslovakia
-Romania-Suomi
+ Itä -Saksa-Suomi
+ Italia-Suomi
-Tshekkoslovakia-Suomi
-N euvostoliitto--Suomi
+ Unkari-Suomi
-Israel-Suomi
-Ranska-Suomi
- Espanja-Suomi
+ Belgia-Suomi
+ Hollanti-Suomi
-Espanja-Suomi
-Ranska-Suomi
-Ranska-Suomi
+ Ruotsi-Suomi (naiset)
-Tanska-Suomi (naiset)
70-82
54-38
69--89
63-59
59-54
64-75
85-61 EM-kisat
»
59-63
»
59-60
68-40
»
»
89-52
»
46-67
»
52-51
55-42
»
»
65-58
69-73
64-67
79-76
60-47
68-64
32-34 Polar Cup
53-45
»
MAAOTTELIDTA 1966
+ Suomi-Ruotsi (nuoret)
+Suomi-Länsi-Saksa (nuoret)
+ Suomi-Puola (nuoret )
+ Tanska-Suomi
+Norja-Suomi
+ Islanti-Suomi
+ Ruotsi-Suomi
+ Suomi-Belgia
-Suomi-Belgia
84-56 EM-karsinta
»
97-54
»
64-57
103-50 Polar Cup
109-39
»
92-47
»
84-62
»
94-78
71-75
73
72
Kuntourheiluliitto on osallistunut maan kaikkien kuntourheilun erikoisjärjestöjen yhteistyöhön, jonka merkeissä järjestettiin
mm. Kevään Kuntokausi. Kampanja järjestettiin 1. 5-15. 6. ja
lajeina olivat kävely, juoksu ja pyöräily, joissa saavutettiin yhteensä 2.729.467 suoritusta.
SUOMEN
KUNTOURHEILULIITTO
Puheenjohtaja
Lauri Hietanen
Liitto on perustettu 1961 ja liittynyt SVUL:oon 1961, vuonna 1965 seuroja 2.046, jäseniä 302.756 miestä, 82.957 naista,
132.507 poikaa ja 68.269 tyttöä, yhteensä 586.489.
Liiton puheenjohtaja: Lauri H i eta n e n
Liiton toiminnanjohtaja: Mauri 0 k san e n
Suomen KuntourheiluliHon vuoden 1965 tärkeimpänä päämääränä on ollut edelleen suomalaisten aktivoiminen säännöllisen liikunnan harjoittamiseen. Tähän on pyritty mm. valmistamalla liiton toimintaa esittelevä filmi »Kuntoa kaikille )) . Filmissä kuvataan kuntourheilun kesäisiä harrastusmahdollisuuksia, ja sen voivat seurat tilata jäsenistölleen esitettäväksi.
Kaiken urheilutoiminnan kehittymisen perustana ovat pätevät
kouluttajavoimat ja siksi Kuntourheiluliitto on lähtenyt luomaan
itselleen omaa koulutusorganisaatiota. Jo nyt liitolla on käytettävänään 10 liiton kouluttajaa ja 19 piiriohjaajaa, joiden ensimmäiseksi käytännön tehtäväksi on asetettu yhden nais- ja miesseuraneuvojan kouluttaminen jokaiseen seuraan.
Kertomusvuoden alussa laskettiin liikkeelle uusi korttimalli,
jota voidaan käyttää liiton kuntokilpailun missä vaiheessa hyvänsä. Edellisen kahden vaiheen rinnalle tulleen kolmannen vaiheen
tavoite on 130 pistettä. Kuluneena vuotena tähän toimintaan on
tullut jälleen mukaan monia uusia osanottajia. Kolmannen vaiheen jälkeen on tavoitteeksi asetettu viiden v uoden yhtäjaksoinen osallistuminen, koska ei katsottu voitavan en ä ä lisätä vuositt aista tavoitetta 130 pisteestä .
- -
-
--
---------
74
75
Aaltonen, Claes Åström, Antero Ignatius, Tryggve W ahlbäck,
Christian Lind blad ja Timo Haaparanta ) .
SUOMEN
KÄSIPALLOLIITTO
Puheenjohtaja
Risto Orko
Liitto on perustettu 1941, liittynyt SVUL :oon 1957, kuuluu
vuodesta 1946 kansainväliseen liittoon Internationale
Handball Federation (IHF), vuonna 1965 seuroja 70, jäseniä 12.235 miestä, 3.583 naista, 3.126 poikaa ja 1.031 tyttöä
yhteensä 19.975.
'
Liiton puheenjohtaja: Risto 0 r k 0
Liiton toiminnanjohtaja: Orjo P ä t t i n i e m i
SUOMEN MESTARIT 1965
Hallipeli
Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) (Folke Wikström, Karl Grabowsky, Lars Johansson, Kaj Åström, Harry
Gustavsson, Erik Stigzelius, Anders Westerholm, Göran Ekman,
Ali Holmström, Göran Backman, Claes Åström, Holger Stubb,
Nils Österman ja Olli Skarp) .
Ulkopel i
Bollklubben -46 (Per-Erik Lundell, Paul-Erik Forsman, Folke
Söderberg, Kurt Rönnblad, Bo Lundell, Benny Åkerblom, Tuomo
Haavisto, Hans Lindholm, Kaj Lindholm, Jan-Gösta Westerlund
ja Ingmar Ekström ) .
Naiset
Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (Marita Weckström,
Yvonne Saven, Soili Kari, Hillevi Kuhlberg, Ulla Stambej, Sonja
Gustafsson, Nina Huusko, Tuula Uuttu, Monica Grönholm ja
Dorrit Lindqvist ) .
Nuoret
Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (Knut Krogell, Antti
Aaltonen, Olli Skarp, Silvo Hietanen, Claes Åström, Ali Holmström, Antero Ignatius, Timo Haaparanta, Tryggve Wahlbäck ja
Christian Lindblad ).
MAAOTTELUT
+Luxemburg-Suomi
+Belgia-Suomi
-Hollanti-Suomi
11-23
12-27
17- 14
nuoret
- Islanti-Suomi
-Norja-Suomi
-Ruotsi-Suomi
-Tanska-Suomi
20-14
18- 7
17- 9
18-13
Tiivistä tietoa
mm. pel in
säännöistä ,
tekniikasta,
taktiikasta ja
harjoittelusta.
otava
MITÄ-MISSÄMILLOIN
Naiset
Katajanokan Haukat (Maire Kaljunen, Monica Schoultz, Tiina
Berlin, Marja Sipi, Leila Simelius, Pia Viertonen, Ulla Niskanen,
Helena Simelius, Tuula Penttilä, Maire Hätälä, Pirkko Peräsalo
ja Marja-Leena Savolainen) .
Nuoret
Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (Knut Krogell, Martin Johansson, Ali Holmström, Olli Skarp, Silvo Hietanen, Antti
80 s.
Nid . 4 :45
77
76
P
0
ja t
Kimmo, Lahti: Kari Koskinen, Rauno Koskinen, Seppo Kousa,
Väinö Kousa, Lasse Sauranen, Veikko Sauranen, Pertti Sauranen, Martti Mälkki, Markku Ilonen.
Huoltaja: Sauli Lahti.
SUOMEN
LENTOPALLOLIITTO
Tytöt
Johanneksen Pojat, Helsinki: Kirsti Ainamo, Hannele Koivisto,
Kristiina Malvela, Pirjo Rein, Leena Sandström, Tuulikki Simojoki, Leena Sirtamo, Kaija Tiitta, Marja österman.
Huoltaja: Harry Sundell.
Puheenjohtaja
Seppo Hieta
MAAOTTELUT 1965
Naiset
Liitton on perustettu 1959, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu
vuodesta 1963 Kansainväliseen Lentopalloliittoon FederaJtion Internationale de Volleyball (FIVB) vuonna 1965
seuroja 432, jäseniä 19.981 miestä, 7.259 naista, 11.640 poikaa ja 5.185 tyttöä, yhteensä 44.065.
Liiton kunniapuheenjohtaja: Heikki K 0 u r i
Liiton puheenjohtaja: Seppo H i eta
Liiton toiminnanjohtaja: Torsti Se p p älä
Liiton päävalmentaja: Kainu M i k koI a
-Italia-Suomi 14. 6. 1965 Goritzia
-Italia-Suomi 15. 6.1965 Valdagno
-I-Saksa-Suomi 21. 6. 1965 Dresden
-I-Saksa-Suomi 22. 6. 1965 Löb~u
1
:1
Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki: Väinö Enlund, Esko Häkkinen,
Alpo Kärkkäinen, Seppo Lahti, Erkki Ojanen, Kalevi Ojanen,
Ilkka Oras, Raimo Peltonen, Lars Wikström, Pentti Vuorlehto
Niilo Uljas, Pekka Uljas sekä Esa Kallio, Seppo Laine, Kari-Pekk~
Tiitinen ja Eero Wallenius.
Huoltajat: Taisto Heinonen ja Yngve Henriksson.
Naiset
Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki: Ilmi Haimi, Mirja Harthin,
Terttu Juntunen, Raija Kurki, Eija Kuusio, Pirjo Kärkkäinen,
Inkeri Mikkola, Liisa Mäki, Ritva Mäkinen, Justa Mänttäri, Pirkko
Laine, Anja Ojanen, Aune Ropponen, Seija Salminen.
Huoltajat: Erkki Lötjönen ja Juhani Kuusio.
(15-9,
(15-8,
(15-8,
(15-8,
15-9,
15-3,
15-1,
15-4,
15-12)
15- 5)
15- 4)
15- 9)
6-15,
15-1)
15-5,
15-9,
15-9,
15-0,
15- 8,
MAAOTTELUJA 1966
M i e h e t Länsi-Euroopan turnajaisissa Belgiassa
-L-Saksa-Suomi 7. 4. 1966 Liege
SUOMEN MESTARIT 1965
3-0
3-0
3-0
3-0
3-2 (15- 6,
15-17,
-Israel-Suomi 8. 4. 1966 Liege
3-0 (15-11,
-Italia-Suomi 9. 4. 1966 Liege
3-0 (15- 8,
+ Suomi-Sveitsi 12. 4. 1966 Ostende 3-0 (15- 6,
+ Suomi-Iso-Brit. 13. 4.1966 Ostende 3-0 (15- 2,
19-17)
15-12)
15- 5)
15- 6)
78
79
Naiset
Norja 200,5-Suomi 171-Ruotsi 108,5 1966
Miehet
Norja 246,5-Neuvostoliitto 189,5-Hollanti 182-Suomi 117,5Ruotsi 104,5 1966
.
SUOMEN
LUISTELULIITTO
MAAILMANENNÄTYKSET
500 m
1.500 m
5.000 m
10.000 m
Pisteet
Puheenjohtaja
Aarno Pajunen
Liitto on perustettu 1908, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu
vuodesta 1908 kansainväliseen luisteluliittoon International
Skating. U~ion (ISU) , vuonna 1965 seuroa 116, jäseniä
4.451 miesta, 2.042 naista, 9.181 poikaa ja 6.330 tyttöä yhteensä 22.004.
'
Liiton puheenjohtaja: Aarno P a j u n e n
Liiton toiminnanjohtaja: Pentti P e 1 t 0 per ä
SUOMEN MESTARRIT 1965
Naiset
500 m Inga Voronina, N-liitto, Alma Ata 27.1. 1962
1.000 m L . Skoblikova, N-liitto, Karuizawa 22.2.1963
1.500 m Inga Voronina, N-llitto, Alma Ata, Karuizawa
27. 1. 1962
3.000 m Inga Voronina, N-liitto, Alma Ata, Karuizawa
28. 1. 1962
(5.000 m Rimma Shukova, N-liitto, Alma Ata Karuizawa
24. 1. 1953
Pisteet
Inga Voronina, Neuvostoliitto
Naiset
SM 1965 Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät
SM 1966 Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät
MAAOTTELUT
-Suomi-Leningrad
Ruotsi- Suomi
Ruotsi-Suomi
1. 766,623-1. 772,262
1.829,055-1. 777,075
120 -104
205,5-154,5
1965
1966
1965
1966
Nuoret
Norja 175-Suomi 121- Ruotsi 64 1965
Neuvostoliitto 276,5-N orja 268-Suomi 177-Ruotsi 118,5
39,5
2.05,3
7.28,1
15.32,2
178,253
44,9
1.31,8
2.19,0
5.06,0
9.01 ,6)
189.033
SUOMEN ENNÄTYKSET
SM 1965 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit
SM 1966 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit
+ Suomi-Leningrad
Miehet
Evgeni Grishin, N-llitto, Alma Ata 27.1. 1963
Ard Schenk, Hollanti, Inzell 30. 1. 1966
Fred A. Maier, Norja, Oslo Bislet 4. 3. 1965
Fred Anton Maier, Norja, Oslo Bislet 6. 2. 1966
Fred Anton Maier, Norja, Oslo 5-6.2.1966
1966
500 m
1.000 m
1.500 m
3.000 m
5.000 m
10.000 m
Pisteet
Miehet
Jouko Jokinen, Rovaniemi 8. 12. 1965
Jouko Launonen, Rovaniemi 4. 4. 1965
Jouko Launonen, Rovaniemi 14. 3.1965
Jouko Launonen, Rovaniemi 13.3.1965
Jouko Launonen, Lauritsala 6.3. 1965
Jouko Launonen, Lauritsala 7.3.1965
Jouko Launonen
41,6
1.25,3
2.07,8
4.29,8
7.45,5
16.03,2
179.643
500. m
1.000 m
1.500 m
3.000 m
(5.000 m
Pisteet
Naiset
Eevi Huttunen, Pieksämäki 8. 3. 1957
Kaija Mustonen, Pälkäne 3. 3. 66
Kaija-Liisa Keskivitikka, Oulu 6. 2. 1965
Eevi Huttunen, Pieksämäki 8. 3. 1957
Eevi Huttunen, Rovaniemi 20.3. 1954
Kaija Mustonen
48,2
1.38,0
2.30,1
5.18,8
9.28,9)
199.750
81
80
KaIpa
SUOMEN
MIEKKAIL ULIITTO
MAAOTTELUT
Naiset
+ Suomi-Venezuela
+Suomi-Irlanti I
+Suomi - yhd. Austraalia-Espanja
+Suomi - yhd. Irlanti II-USA
Puheenjohtaja
Erkki Kerttula
Liitto on perustettu 1931, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu
vuodesta 19,31 kansainväliseen liittoon Federation Internationale d'Escrime, vuonna 1965 seuroja 15, jäseniä 466
miestä, 265 naista, 145 poikaa ja 135 tyttöä, yhteensä 1.011.
Liiton puheenjohtaja: Erkki K e r t t ula
Liiton sihteerit: Heljä P u 11 i ja Taimi M a t t s 0 n
SUOMEN MESTARIT 1965
Floretti, miehet
Floretti, naiset
KaIpa
Säilä
Nils-Robert Sjöblom, HFM
Yrsa Gallen, HFM
Arto N orovirta, Hels. 5-ott.
Lars Appelroth, HFM
Floretti, pojat
FIoretti, tytöt
KaIpa
Nuoret
Lars Appelroth, HFM
Eeva-Liisa Wuorivirta, M-M
Lars Appelroth, HFM
Floretti, miehet
Floretti, naiset
Joukkueet
Helsingin Miekkailijat (Lars Appelroth,
Stig Carlson, Nils-Robert Sjöblom, CarlJohan Thoden)
Helsingin Miekkailijat I (Yrsa Gallen, Barbara Helsingius, Irma Ivanoff, Marjatta
Moulin)
6
-----~
----
-----
-
Miekka-Miehet I (Jouko Halme, Eero Kytölä,
Seppo Lauhio, Timo Poranen, Ilkka Seppänen)
~
82
83
Maantie,
M
tie
M::tie:
Maantie,
SUOMEN
MOOTTORILIITTO
alle 250 sm 3 , luotettav. Lars Dufvel.i~, TiMK
alle 175 sm 3 , luotettav. Mauri Penttlla, HyMK
alle 125 sm3 , luotettav. Keijo
HMK Louhisivuvaunuluokka, Jaakko Palomakl - Klaus
Sun~b:rg,
vuori, HMK
H·
en
emon ,
Maantie, joukkuekilp., T 1·MK (Lars Dufvelin, Aimo
Pekka Sieranen)
Trial, Pertti Luhtasuo, HMK
MAAOTTELUT
Puheenjohtaja
Arne Berner
Liitto on perustettu 1922, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu
perustamisvuodesta 1922 kansainväliseen liiMoon Federation Internationale Motocycliste (F.I.M.) , vuonna 1965 seuroja 77, jäseniä 7.165 miestä, 264 naista ja 478 junioria,
yhteensä 7.907.
Liiton puheenjohtaja: Arne B e r n e r
Liiton toiminnanjohtaja: Leo S a r v i mä k i
Liiton järjestösihteeri: Aadolf Le m m e tt i
SUOMEN MESTARIT 1965
TT alle 500 sm 3 , Hannu Kuparinen, HlMK
TT alle 350 sm 3, Hannu Kuparinen, HlMK
TT alle 125 sm 3 , Seppo Näppi, K-SMK
Motocross alle 500 sm 3 , Lars Dufvelin, TiMK
Motocross alle 250 sm 3, Raimo Rein, HMK
Motocross alle 250 sm 3, joukkue HMK (Raimo Rein, Jorma Järvinen, Jorma örthen)
Maarata, kilpakoneet alle 500 sm 3 , Timo Laine, TMK
Maarata, urheilukoneet, alle 250 sm3 , Juhani Kynsilehto, OMK
Maarata, urheilukoneet, yli 250 sm 3 , Reijo Koski, OMK
Speedway alle 500 sm 3, Kalevi Lahtinen, HäMK
Jäärata, lyhyt, alle 500 sm 3, piikkirenkain, Antero Salasto, HäMK
Jäärata, pitkä, urheilukoneet, alle 250 sm 3, Jarno Saarinen, TMK
Jäärata, pitkä, urheilukoneet, yli 250 sm 3, Tenho Raatikainen,
KMK
Maantie, alle 750 sm 3, luotettav. Pertti Kärhä, HMK
-N euvostoliitt~uomi
+Suomi-Ruotsi
-Ruotsi-Suomi
+Saksa-Suomi
-Ruotsi-Suomi
+ Suomi-Ruotsi
-Ruotsi-Suomi
+ Suomi-Ruotsi
-Ruotsi-Suomi
85
säästä
puolet
lainaa
puolet
~
SUOMEN
MOOTTORIVENELIITTO
Torsten Hj orth
Liitto on perustettu 1938, liittynyt SVUL:oon 1965, kuuluu
perustamisvuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Union
Internationale Motonautique (UIM) , vuonna 1965 seuroja
54, jäseniä 14.423.
Liiton puheenjohrtaja: Torsten H j 0 r t h
Liiton sihteeri: Kauko-Aatos Le v ä aho
SUOMEN MESTARIT 1965
Luokka A
Luokka B
Luokka C
S. O. Fagerström, SMK
S. O. Fagerström, SMK
S . O. Fagerström, SMK
1.600 pisto
1.369 »
1.600 »
ENNÄTYKSET
@J\Y!@J
YHDYSPANKIN
säästölainatili
Luokka
Peräm.
SE
J
ME
SE
A
ME
SE
B
ME
SE
C
ME
SE
D
ME
1961
1963
1960
1963
1963
1963
1963
1964
1960
1964
S. Fagerström
G . Faleij , Ruotsi
T-B . Fagerström
G. Faleij, Ruotsi
S. Fagerström
S. Fagerström, Suomi
S . Fagerström
Hennas, Monaco
T. J. Ranko
D. Köning, Saksa
86,590 km/t
102,78
»
105,718 »
126,56
»
131,9454 »
131,94
»
149,4054 »
168,22
»
93,55
»
171,88
»
87
86
CS
ns
BU
CU
cm
nu
SE
ME
SE
ME
SE
ME
SE
ME
SE
ME
SE
ME
1963
1964
1961
1964
1962
1956
1964
1964
1964
1964
1960
1954
S. Fagerström
Zander, Ruotsi
T. J . Ranko
Fiovari, Saksa
L . Finnilä
Locatelli, Italia
S. Fagerström
Zimmerman, Itävalt a
T-B. Fagerström
Antagonini, Italia
T-B. Fagerström
Galioberti, Italia
119,126
136,89
70.19
128,35
77,711
83,05
105,512
115,20
56,827
76,44
63,313
93,51
km/t
:.
:.
:.
:.
:.
:.
:.
:.
SUOMEN NAISTEN
LIIKUNTAKASVATUSLIITTO
:.
:.
:.
Puheenj ohtaj a
Liisa Or k o
Liitto on per ustettu 1896, liittyn yt SVUL :oon 1948, k uuluu
Uuden Voimistelun Kansainväliseen liittoon (LIGymM ),
vuonna 1965 seuroja 433, jäseniä 30.359 naista ja 20.930 tytt öä, yhteensä 51.289.
Liiton puheenjohtaja : Liisa 0 r k 0
Liit on toiminnanj ohtaja: Anna K i n n u n e n
Vuonn a 1965 oli S uomen Naisten L iikuntakasvatusliitolla kenttätyössä 1.410 eriasteista voimistelunjohtajaa, eri osastoilla yhteensä 23.127 harjoitusk ertaa. Tämän lisäksi järjestettiin urheilu-, p alloilu-, tanhu - ym. harjoituksia 4.983 sekä retkiä 744, joille osallistui 7.913 jäsen tä.
SNLL :n jäsen seurojen omissa juhlatilaisuuksissa esiintyi vuoden 1965 kuluessa kaikkiaan 7.843 nais- ja tyttövoimistelijaa,
minkä lisäksi muiden seuro~ en juhliin osallistui 4.453 voimistelijaa 513 eri tilaisuudessa, joissa oli katsojia 239.379.
Kursseilla ja leireillä oli vuoden 1965 aikana 1.151 osanottajaa
ja kurssivuorokausia kertyi 9.862. Neuvonta- ja valistustilaisuuksia oli 77 ja osanottajia niillä 1.791.
SNLL järjesti 9-13. 6. Kisa- ja kuntopäivät Turussa. Yleisurheilukilpailut tapahtuivat 2 sarjassa, samoinkuin voimistelukilpailutkin. Kuusi piiriä osallistui lentopallokilpaan. Iltajuhlassa
oli yli 15 liikuntaesitystä, esiintyjiä noin 160.
Vuoden 196.3 loppuun mennessä on kirjattu erilaisia merkkisuorituksia yhteensä 625.869 kpl.
88
89
SVUL:n erikoisliitoista vanhin 70-vuotias
SNLL on vanhin SVUL:n jäsenliitoista. Se on perustettu
helmikuun 2 päivänä 1896 Suomen Naisten Voimisteluliitto-nimisenä. SVUL:n jäseneksi tuli liitto v. 1948.
Naisvoimistelu oli Suomessa saanut järjestelmällisiä muotoja
jo 1870-luvulla. Elin K alI i 0 oli vuonna 1876 perustanut ensimmäisen naisvoimisteluseuran, Gymnastikföreningen för Funtimmer
i Helsingfors ja myös muita naisten voimisteluseuroja oli sen
jälkeen syntynyt. Elin Kallio myös herätti ajatuksen valtakunnallisen naisvoimisteluliiton perustamisesta ja hänestä tuli itseoikeutetusti liiton ensimmäinen puheenjohtaja.
Alkuvaiheissaan oli suomalainen naisvoimistelu seurannut
saksalaisen Spiessin järjestelmää, jota opetettiin varsinkin Matilda A s p'i n voimistelulaitoksessa. Elin Kallio kehitti oman
järjestelmänsä, jonka hän itse sanoi pohjautuvan Lingin ja
Spiessin voimistelujärjestelmille. Hän ei kuitenkaan kehoittanut
kaavojensa orjalliseen noudattamiseen. Hänen apunaan toimi
Anni Co 11 a n, josta myöhemmin tuli liiton puheenjohtaja.
Myöhemmin on suomalainen naisvoimistelu paljon muuttunut.
Useat johtavat naisvoimistelun hahmot ovat luoneet omia linjojaan. Näistä mainittakoon Elli B j ö r k s t e n, Maggie G r ip en b e r g, Hilma J a 1 k a n e n, Helvi SaI m i n e n ja Esteri
Suo n t a a.
Alunperin kaksikielisestä liitosta erosi huhtikuussa 1920 ruotsinkielinen osasto ja ero tuli täydelliseksi v. 1921, jolloin Anni
Collan luovutti puheenjohtajan tehtävät nyt täysin itsenäistyneessä SNLL:ssä Kaarina K ari 11 e. Kaarina Kari oli liiton puheenjohtajana vuoteen 1954. Hänen johdollaan SNLL kehittyi suureksi ja virkeästi toimivaksi järjestöksi.
SNLL :n ohjelmassa on voimistelun ohella ollut myös monia
urheilum uotoja, joita on harrastettu enimmäkseen merkkisuorituksina. Pallopeleistä ovat liiton ohjelmassa olleet varsinkin pesäja lentopalloilu. Uranuurtajan työn on liitto suorittanut tunturiretkeilyn ja -hiihdon alalla. Naiset ) löysivät» maamme tunturit ja
osoittivat niiden arvon liikuntakulttuurillemme.
Monissa suurissa voimistelunäytöksissä ulkomailla on suomalainen naisvoimistelu saavuttanut mainetta ja tunnustusta. SNLL
on kasvanut erääksi maamme tärkeimmistä liikunta-alan järjestöistä. Liiton nykyinen puheenjohtaja Liisa 0 r k 0 voi oikeutetulla ylpeydellä ilmoittaa, että liitossa on nyt 433 seuraa, joiden
yhteinen jäsenmäärä on 51.289 naista ja tyttöä. 70-vuotinen työ
on kantanut kauniin hedelmän .
SUOMEN
NYKYAIKAISEN
5-0TTELUN LIITTO
Puheenj oh taj a
u. Poppius
Liitto on perustettu 1948, liittynyt SVU~ : o~~. 1962, ~~uluu
vuodesta 1948 perustajajäsenenä kansamvahseen luttoon
Union Internationale Pentathlon Moderne (UIPM), v~?~a
1965 seuroja 8, jäseniä 270 miestä, 65 naista, 29 ~!.t~oa )a
55 poikaa, yhteensä 419, lisäksi liittoon kuuluu 3 JarJeston
välityksellä n. 63.000 jäsentä:
.
Liiton puheenjohtaja: UoleVI P 0 P P I U s
Liitton toiminnanjohtaja: Olavi M ann 0 n e n
SUOMEN MESTARIT 1965
5-ottelu
5-ottelu
4-ottelu
3-ottelu
3-ottelu
+Suomi-Eesti
-Suomi-Ruotsi
Seppo Aho
B-sarja Martti Ketelä
Veikko Salminen
Wilhelm Haikala
ikämiehet Tauno Pulkki
MAAOTTELUT
13.788-13.468
13.788-14.154
4713 pistettä
4263
)
3231
)
2412
)
2034
)
20-23. 6. Helsinki
20-23. 6. Helsinki
Osallistuminen ulkomaisiin kilpailuihin
Budapest 23-27.5. 4 kilpailijaa, Tukholma 14-17.6. 4 k~lpa~l~­
jaa, Moskova 22-26.7. 5 kilpailijaa, Tukholma 17-20.8. 3 ~Ilpail.l­
jaa ja MM-kilpailut Leipzigissä 19-23.9. m~k~na . l. yl.sarJas.sa J.a
3 nuorten sarjassa, jossa saavutettiin pronsslmltah JoukkuekIlpailussa.
90
91
57:
60:
63th:
67:
71:
75:
81:
R:
SUOMEN
NYRKKEILYLIITTO
Börje Karvonen, Tapanilan Erä
Harri Piitulainen, Helsingin Nyrkkeilyseura
Osmo Kanerva, Tapanilan Erä
Pertti Purhonen, Viipurin Nyrkkeilijät
Ilmo Lindqvist, Helsingin Tarmo
Kalevi Kanto, TUL
Lauri Kähönen, Tampereen Voimailuseura
Eero Ruokomäki, Salon Viesti
MAAOTTELUT 1965
Puheenjohtaja
Valle Resko
Liitto on perustettu 1923, liittynyt SVUL:oon 1935, kuuluu
vuodesta 1926 kansainväliseen liittoon Association Internationale de Boxe Amateur (AIBA) ja vuodesta 1950 pohjoismaiseen liittoon Nordisk Bokse Union (NBU), vuonna
1965 seuroja 135, jäseniä 8.298 miestä, 453 naista, 6.035 poikaa ja 302 tyttöä, yhteensä 15.088.
Liiton puheenjohtaja: Valle R e s k 0
Liiton toiminnanjohtaja: Atle Salo k a n g a s
SUOMEN MESTARIT 1965
Yleinen luokka:
51: Kari Meronen, VN
54: Börje Karvonen, TaErä
57: Risto Meronen, TaErä
60: Harri Piitulainen, VN
63 th: Osmo Knerva, TaErä
67: Pertti Vartiainen, HV
71: Yrjö Sikiö, TUL
75: Hannu Mäki, TUL
81: Urho Harjula, TUL
R: Raimo Nisula, TUL
Nuorten luokka:
51: Veikko Kosunen, TUL
54: Heimo Miettinen, TaErä
57: Rauno Tuomisto, Ty-Va-Vo
60: Arto Nilsson, TaErä
63 th : Pertti Taivainen, VN
67 : Taisto Nissilä, TUL
71: Martti Valtonen, ImNy
75: Jorma Väisänen, KotVo
81: Heikki Heilimo, VN
R: Pekka Valtari, LaA
SUOMEN MESTARIT 1966
Yleinen luokka:
51: Juha Lindbergh, Tampereen Voimailuseura
54: Kari Meronen, Viipurin Nyrkkeilijät
-Eesti-Suomi
-DDR-Suomi
± Suomi-Ranska
+ Suomi-Ruotsi
6-4
7-3
5-5
6-4
Epävirallinen
± Suomi-Tunisia
5-5
Nuoret
+ Suomi- Ruotsi
6-4
Kalottiottelu
- Pohjois-Ruotsi-Pohjois-Suomi 8-2
Kaupunkio ttelu
± Helsinki-Lontoo
5-5
MAAOTTELUT 1966
+ Suomi-Tanska
- DDR-Suomi
- Eesti-Suomi
Nuoret
+ Suomi-Ruotsi
7-3
6-4
6-4
7-3
Kalottiottelu
+ Pohjois-Suomi-Pohjois-Ruotsi 9-1
Kaupunkiottelu
+ Helsinki-Lontoo
6-4
95
94
SUOMEN
PAINONNOSTOLIITTO
Puheenjohtaja
Pentti Anttila
Liitto on perustettu 1934, liittynyt SVUL:oon 1934, kuuluu
vuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Federation Internatio~.ale ~elterophil~ e~. Culturis.te, vuonna 1965 seuroja
257,J,asema 14.464 mIesta, 931 naIsta, 9.317 poikaa ja 536
tyttoa, yhteensä 25.328 jäsentä.
Liiton puheenjohtaja: Pentti A n t t i 1 a
Liiton toiminnanjohtaja: Mauri Ra u van t 0
MESTARIT JA ENNÄTYKSET
S a r j a 5 6 k g, p u n n e r r u s
SE 95,0 kg Reima Ruokanen
PE 95,0 kg Reima Ruokanen
ME 117,5 kg F. Baez, Puerto Rico
Tempaus
SE 95,0 kg Aarne Vehkonen
PE 95,0 kg Aarne Vehkonen
ME 112,5 kg S. Ichinoseki, Japani
1965
1965
1964
1963
1963
1965
Työntö
SE 117,5 kg Matti Rajaluoto
PE 117,5 kg Einar Edberg, Ruotsi
Matti Rajaluoto sivuaa
ME 141,0 kg A. Vakhonin, N-liitto
1962
1957
1962
1965
Yhteistulos
SE 292,5 kg Aarne Vehkonen
PE 295,0 kg Bo Gilliusson, Ruotsi
ME 365,0 kg I. Földi, Unkari
1963
1966
1965
SM 270,0 kg Yrjö Haatanen
SM 272,5 kg Yrjö Haatanen
1965
1966
S a r j a 6 0 k g, p u n n e r r u s
SE 102,5 kg Martti Muukka
PE 102,5 kg Martti Muukka
ME 128,5 kg I. Földi, Unkari
1964
1964
1966
Tempaus
SE 107,5 kg Matti Eskelinen
PE 107,5 kg Matti Eskelinen
ME 123,5 kg Y. Miyake, Japani
1965
1965
1965
Työntö
SE 135,0 kg Matti Eskelinen
PE 135,0 kg Matti Eskelinen
ME 152,5 kg I. Berger, USA
1965
1965
1964
SE
PE
ME
SM
SM
332,5
332,5
397,5
325,0
300,0
kg
kg
kg
kg
kg
Yhteistulos
Matti Eskelinen
Matti Eskelinen
Y. Miyake, Japani
Matti Eskelinen
Esa Einola
1965
1965
1964
1965
1966
Sarja 67,5 kg punnerrus
SE 122,5 kg Mauno Heiskanen
PE 122,5 kg Mauno Heiskanen
ME 145,0 kg V. Katsura, N-liitto
1965
1965
1966
Tempaus
SE 111,0 kg Pekka Salo
PE 117,5 kg T. Björnsen, Norja
ME 144,0 kg W. Baszanowski, Puola
1965
1966
1965
Työntö
SE 145,0 kg Mauno Heiskanen
PE 150,0 kg K. Björnsen, Norja
ME 168,5 kg V. Kaplunov, N -liitto
1966
1966
1965
Yhteistulos
SE
PE
ME
SM
SM
370,0 kg Mauno Heiskanen
387,5 kg K. Björnsen, Norja
432,5 kg W. Baszanowski, Puola
335,0 kg Pekka S alo
352,5 kg Pauli Ryhänen
1966
1966
1964
1965
1966
96
97
S a r j a 7 5, kg p u n n e r r u s
SE 131,0 kg Aaro Viitikka
PE 132,5 kg Karl Strand, Ruotsi
ME 149,5 kg S. Lopatin, N -liitto
1966
1964
1966
Tempaus
SE 130,0 kg Tauno Kare
PE 130,0 kg Tauno Kare
ME 141,5 kg M. Ouchi, Japani
1963
1963
1965
Työntö
SE 160,0 kg Tauno Kare
PE 160,0 kg Tauno Kare
ME 179,0 kg V. Kurentsov, N-liitto
1961
1961
1966
SE
PE
ME
SM
SM
405,0
405,0
452,5
385,0
397,5
kg
kg
kg
kg
kg
Yhteistulos
Tauno Kare
Tauno Kare
M. Ouchi, Japani
Tauno Kare
Tauno Kare
· 1963
1963
1965
1965
1966
S a r j a 8 2 , 5 k g, p u n n e r r u s
SE 152,5 kg Kaarlo Kangasniemi
PE 152,5 kg Kaarlo Kangasniemi
ME 161,0 kg V. Isakov, N-liitto
1965
1965
1966
Tempaus
SE 146,5 kg Jaakko Kailajärvi
PE 146,5 kg Jaakko Kailajärvi
ME 148,0 kg N. Ozimek, Puola
1962
1962
1965
Työntö
SE 175,0 kg Jouni Kailajärvi
PE 175,0 kg Jouni Kailajärvi
ME 187,5 kg G. Veres, Unkari
1962
1962
1963
SE
PE
ME
SM
SM
450,0
450,0
477,5
425,0
445,0
kg
kg
kg
kg
kg
Yhteistulos
Kaarlo Kangasniemi
Kaarlo Kangasniemi
G. Veres, Unkari
Kaarlo Kangasniemi
Kaarlo Kangasniemi
S a r j a 9 0 k g, p u n n e r r u s
SE 153,5 kg Kaarlo Kangasniemi
PE 153,5 kg Kaarlo Kangasniemi
ME 168,0 kg V. Golovanov, N-liitto
1964
1964
1964
1965
1966
1965
1965
1965
Tempaus
SE 148,0 kg Jaakko Kailajärvi
PE 148,0 kg Jaakko Kailajärvi
ME 150,0 kg A. Kalinitshenko, N-liitto
1966
1966
1965
Työntö
1965
1965
1965
SE 185,0 kg Jouni Kailajärvi
PE 185,0 kg Jouni Kailajärvi
ME 190,5 kg L. Martin, Englanti
Yhteistulos
SE
PE
ME
SM
SM
460,0
460,0
487,5
435,0
455,0
kg
kg
kg
kg
kg
1966
1966
1964
1965
1966
Kaarlo Kangasniemi
Kaarlo Kangasniemi
V . Lyakh, USSR
Jouni Kailajärvi
Jaakko Kailajärvi
S a r j a yli 9 0 k g, p u n n e r r u s
1963
1963
1965
SE 160,0 kg Reino Suominen
PE 160,0 kg Reino Suominen
ME 198,5 kg V. Andrejev, USSR
Tempaus
SE 150,0 kg Eino Mäkinen
PE 150,0 kg Eino Mäkinen
ME 173,0 kg L. Zhabotinsky, USSR
1964
1964
1965
Työntö
SE 190,0 kg Reino Suominen
PE 190,0 kg Reino Suominen
ME 217,5 kg L. Zhabotinsky, USSR
1963
1963
1964
Yhteistulo s
SE
PE
ME
SM
SM
487,5
487,5
580,0
440,0
477,5
kg
kg
kg
kg
kg
Reino Suominen
Reino Suominen
J. Vlasov, USSR
Sakari Puuras
Mauno Lindroos
-Suomi-Puola
+Suomi-Itä-Saksa
+Suomi-Ranska
MAAOTTEL UT
3--4
5-2
7-0
1963
1963
1964
1965
1966
1965
Helsingissä 21. 3. 1965
Helsingissä 26. 9. 1965
Valkeakoskella 11. 12. 1965
99
98
Ilvekset ( 19 v.)
Keravan Pallokerho : Erkki Tarvainen, Kari Park, Risto Noopila,
Kari Väänänen, Reima Rönn, Pasi Kostiainen, Rauno Mäenpää,
Paul Pursiainen, Matti Lehtinen, Pekka Rajala ja Arto Wathen.
SUOMEN
PESÄPALLOLIITTO
Puheenjohtaja
Erkki Kivelä
Liitto on perustettu 1920, liittynyt SVUL:oon 1925, vuonna
19?5 seuroja 601, jäseniä 45.060 miestä, 12.270 naista 40.040
pOIkaa ja 11.038 tytJtöä, yhteensä 108.408.
'
Liiton kunniapuheenjohtaja: Lauri P i h kaI a
Liiton puheenjohtaja: Erkki K i veI ä
L~~ton t~.i.~innanjohtaja: Tuomas Li P 0 n k 0 s k i
Lllton paakouluttaja: Tauno Luo m i
K 0 n t i 0 t (yli 35 v.)
Jyväskylän Kiri : Paavo Pollari, Eino Kaakkolahti, Pentti Paavola, Antti Elomaa, Pertti Jaakonlahti, Lauri ;Lehtinen, Reino
Salonen, Ami Paavola, Olli Talvisto, Matti Pollari, Jorma Luomaaho ja Ville Markkanen.
Liiton järjestämissä virallisissa sarjoissa oli pelikautena 1965
mukana kaikkiaan 6.079 joukkuetta, joista valtaosa oli nuoria.
Sarjajako nuorilla on seuraava:
Pojat: ilvekset (19 v.), kärpät (17 v.), oravat (15 v.), ampiaiset
(13 v.) ja sääsket (11 v.).
Tytöt: pääskyt (15 v.) ja peipot (13 v.).
Ampiaisten valtakunnallinen tekniikkamestari: Erkki H a u t a m ä k i, Ylistaro.
Tiivistä tietoa mm. pelin
säännä istä, tekniikasta,
taktiikasta ja harjoittelusta.
SUOMEN MESTARIT 1965
Miehet:
MITÄ-MISSÄ-MILLOI N
Vimpelin Veto: Kari Lakaniemi (22 ottelua) , Paavo Mäkelä (22),
Markus Lakaniemi (22), Mikko Peltola (22), Olli Latvala (22),
Kalervo Havinen (22), Jaakko Nygård (22), Lauri Pippola (21),
Tuomo Vihriälä (21), Jaakko Vainionpää (2), Timo Heinonen (2)
KaleviJunnila 0), Pekka Heikkilä (1).
'
Naiset:
Pallo-Toverit: Seija Happonen (10 ottelua), Aulikki Pihlajamäki
(0), Ritva-Liisa Vainio (0), Tuula Rantanen (0), Leena Jääsk~~äinen (0), Riitta Hämäläinen (10), Sinikka Sundberg (9),
Ella Lohman (9), Tellervo Haapaniemi (7), Terttu Helminen (5)
Kirsti Ristlakki (1).
'
87 s. Nid. 4:45
otava