Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2015–2019 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 036 000 www.ely-keskus.fi/pirkanmaa PL 297 33101 Tampere 2/11 Esipuhe Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2015–2019 on edellisvuoden julkaisun tavoin vuoden 2013 suunnitelman vuosipäivitys. Odotamme uuden eduskunnan tekevän huomattavia muutoksia liikennepolitiikkaan, joten linjausmuutoksia ei tässä päivityksessä ole tarvetta esittää. Vuoden 2015 rahoitus on niukka, joten se riittää vain tärkeimpiin toimenpiteisiin, eikä rahoituksen taso näytä valoisammalta tulevinakaan vuosina. Pitkälle menevien suunnitelmien esittäminen nykyisen rahoitustilanteen valossa on mahdotonta. Keskitymme sen sijaan tässä päivityksessä esittämään väylänpitoon liittyviä tarpeita, joita tulevassa liikennepolitiikassa tulisi huomioida. Vähenevien resurssien vastapainona liikenteen haasteet Pirkanmaalla lisääntyvät. Tampereen seutu kasvaa voimakkaasti ja toimii kasvuveturina myös muulle Pirkanmaalle. Kasvavan kaupunkiseudun voimakkaasti lisääntyvän liikenteen ongelmiin pitäisi löytää ratkaisuja, ja samalla tulisi turvata muun maakunnan tieverkon liikennekelpoisuus. Kolmannen ulottuvuuden tähän ongelmakenttään tuo se, että Pirkanmaan liikenneverkolla on keskeinen asema maakuntaa laajemmankin elinkeinoelämän ja siten koko maan menestyksen kannalta. Resurssien vähenemiseen on vastattu toiminnan tuntuvalla tehostamisella. Jatkuvan tehostamisen kipupiste on kuitenkin nyt viimeistään saavutettu. Jatkossa tehostaminen tulee näkymään yhä selvemmin palvelutason heikkenemisenä myös tavalliselle tielläliikkujalle. 3/11 Tienpidon ja liikenteen tarpeet lisääntyvät Ylläpidon rahoitusvaje yhteensä jo lähes 10 miljoonaa euroa Tieverkon ja sen eri osien nykykunnon ylläpitäminen edellyttäisi vuonna 2015 noin 9,5 miljoonaan euroa lisää rahoitusta nykyiseen verrattuna. Ostovoiman heiketessä ja kuntotason laskiessa vuonna 2019 vuotuinen rahoitusvaje on jo yli 13 miljoonaa euroa. Päällysteiden kunto heikkenee myös pääteillä Päällystettyjen teiden kunto heikkenee edelleen. Pääteiden ulkopuolella voidaan tehdä vain paikkaustoimenpiteitä. Välttämättömiin paikkauksiin käytettiin vuonna 2014 noin 3,5 miljoonaa euroa, eli 30 % päällystysrahoituksesta. Varsinaisiin korjauksiin jäävällä rahoituksella ei kyetä pitämään edes pääteitä nykyisellä tasolla. Toimenpiteet ovat pitkällä tähtäimellä myös pääteillä liian keveitä, eikä rakenteellista kuntoa pystytä parantamaan. Suunnitelmakauden aikana huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä kaksinkertaistuu ja vuonna 2019 noin neljäsosa Pirkanmaan päällystetystä tieverkosta on jo huonokuntoista. Päällystettyjen teiden palvelutason pitäminen tienkäyttäjien kannalta nykytasolla edellyttää 6 miljoonan euron lisärahoitusta. Tällä summalla ei kuitenkaan vielä pystytä tekemään elinkaaren kannalta tärkeitä rakenteiden peruskorjauksia saati vähentämään korjausvelkaa. Kuva 1. Huonokuntoisten päällysteiden pituuden (km) kehitys eri liikennemääräluokissa (KVL = keskimääräinen vuorokausiliikenne). Siltojen korjaustarve lisääntyy Huonokuntoisten siltojen määrä on vuoteen 2014 saakka pidetty hallinnassa. Valtaosa Pirkanmaan silloista on rakennettu 1960–1980 luvulla, joten siltoja tulee yhä enemmän peruskorjausikään. Siltojen kunto heikkenee kauden aikana siten, että huonokuntoisten siltojen määrä lisääntyy noin kahdella sillalla vuodessa. Vuoden 2014 lopulla huonokuntoisia siltoja on 62 ja vuoden 2019 lopulla niitä on ennustettu olevan noin 73 kappaletta. Siltojen korjaustarvetta lisäävät Pirkanmaallakin jonkin verran ajoneuvomassoihin ja -mittoihin voimaan tulleet lainmuutokset. 4/11 Sorateiden kelirikko-ongelmat palaavat Sorateiden kelirikkoa saatiin 2010-luvulla osittain hallintaan ja viime vuosina runkokelirikosta aiheutuvia painorajoituksia on asetettu hyvin vähän aiempaan verrattuna. Puuhuollon turvaamiseen tarkoitettu kelirikkokorjausten erillisrahoitus päättyi vuonna 2012, eikä korjauksia sen vuoksi juurikaan enää voida tehdä, mikä jossain vaiheessa tulee näkymään tilanteen palautumisena ennalleen. Pintakelirikko on viime vuosina ollut suurin syy painorajoitusten asettamiselle. Varusteiden ja laitteiden määrä lisääntyy ja elinkaari lyhenee Liikenteen ohjaamiseen liittyvien laitteistojen määrä lisääntyy jatkuvasti ja samassa suhteessa myös ylläpito- ja uusimistarve. Ohjauslaitteiden toiminnallinen elinikä on myös viime vuosina lyhentynyt, mikä lisää uusimistarvetta. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää nopeusrajoitusten alentamista Pitkällä aikajänteellä varsinkin vakavien onnettomuuksien määrät ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tavoitteena on kuitenkin jatkuvasti turvallisempi liikkumisympäristö. Liikkumisympäristön kannalta tehokkaimmat toimenpiteet on jo toteutettu. Ongelmia liikenneturvallisuustyöhön tuo tieverkon heikkenevä kunto, minkä johdosta joudutaan nopeusrajoituksia alentamaan. Useasti muulloinkin ainoa keino turvallisuuden parantamiseksi on nopeusrajoitusten alentaminen Pääteiden liikenneturvallisuutta pystyttäisiin tehokkaimmin parantamaan rakentamalla keskikaiteita ja reunakaiteita esimerkiksi kallioleikkausten kohdalle ja lisäämällä automaattista liikennevalvontaa. Myös leveät keskialuemerkinnät ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Yksittäisistä ongelmakohteista merkittävimpiä ovat  Vt 3 Lahdesjärven erkanemiskaista  Valaistuskohteet valtatiellä 3 ja valtatiellä 9  Valtateiden liittymien parantamiset -  Keskikaidehankkeet -  Vt 3 Sikuri–Ikaalinen, kustannusarvio on 3,3 milj. euroa Vt 9 Orivedellä, kustannusarvio on 2 milj. euroa Vt 12 Alasjärvi–Huutijärvi, leveä keskialuemerkintä, kustannusarvio 1,5 milj. euroa Automaattinen nopeusvalvonta -  Vt 9 liittymät Urjala ja Akaa, kustannusarvio noin 0,3 milj. euroa Vt 3 Ylöjärven Elovainio Kt 58 / kt 56 / mt 347. Mänttä-Vilppulan Mustalahti, nelihaaraliittymä Kt 66 / mt 337 (Kuruntie) nelihaaraliittymä, Ruovesi Kt 65 Ylöjärvi–Virrat Vt 9 Tampere–Orivesi Kt 65 Elovainion kohdalla 5/11 Kuva 2. Tampereen kaupunkiseudun sisääntulo- ja ohikulkuteiden nykytilanteen ongelmat. Tampereen kaupunkiseudun sisääntulo- ja kehätiet ruuhkautuvat Tampere on yksi maan harvoista nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista. Kaupunkiseudun sisääntulo- ja kehäväylillä on jo nyt havaittavissa ongelmia ja ennusteet liikenteen kasvusta ovat muuta maata suuremmat. Rakenteilla oleva Rantaväylän tunneli sekä suunnitteilla olevat joukkoliikenteen lähiajan kehittämistoimenpiteet helpottavat oheisessa kartassa esitetyistä ongelmakohteista ainoastaan Paasikiventien ja Kekkosentien liikennettä valtatiellä 12. Seuraavassa on esitetty liikenteen toimivuuteen liittyviä ongelmia ja niiden toimenpidetarpeita:  3495 Viinikan liittymä (katuverkkoa)  Vt 3 Sarankulma Tien laajentaminen 3+3 -kaistaiseksi, kustannusarvio noin 20 milj. euroa.  Vt 9 Alasjärvi–Ruutana Tien rakentaminen nelikaistaiseksi, kustannusarvio 65 milj. euroa.  Vt 12 Alasjärvi–Atala Lisäkaistan rakentaminen, kustannusarvio on 2 milj. euroa.  Vt 12 Teiskontie Vuonna 2015 rakennettava joukkoliikennekaista vähentää ruuhkia. Suunniteltua maankäyttöä tämäkään liikennejärjestely ei kauaa tyydytä.  Vt 12 Paasikiven-Kekkosentie Käynnissä oleva tunnelihanke poistaa nykyiset kapasiteettiongelmat.  Vt 12 Pispalan valtatie–Paasikiventie Vaitinaron eritasoliittymä sekä väliaikaisia kaistajärjestelyjä.  Vt 12 Nokia välillä Maatiala–Kahtalammi Tien rakentaminen nelikaistaiseksi sekä Kahtalammen eritasoliittymä, kustannusarvio on 31,3 milj. euroa. 6/11 Joukkoliikenteen palvelutaso laskee maaseudulla Joukkoliikenteen rahoitus on viime vuosina tasaisesti vähentynyt ja etenkin sen ostovoima on selkeästi heikentynyt. Käyttäjäpotentiaaliltaan vähäisiä linjoja on jouduttu lakkauttamaan. Karsiminen on edennyt syrjäisempien seutujen hiljaisemmista vuoroista kokonaisiin linjoihin. Ympäristöhaittoja ei voida poistaa Liikenteen ympäristöhaitat lisääntyvät alueen kehittyessä ja liikenteen lisääntyessä. Perusväylänpidon rahoitusta ei haittojen vähentämiseen voida osoittaa. Konkreettisia ympäristötoimenpidetarpeita: 1. Pohjavedet  Pirkanmaalla tienpidon ja liikenteen vedenottamoille aiheuttaman riskin mukaan kiireellisiä kohteita on 15 kpl, tärkeimmät: - Vt 3 Ikaalinen, Teikangas ja Heinistö Vt 12 Tampere ja Nokia, Epilä-Villilänharju ja Maatialanharju Vt 3 Hämeenkyrö, Mannanmäki Vt 9 Urjala, Laukeela Kt 66 Ruovesi, Ruhala Vt 9 Akaa, Akaa–Kylmäkoski  Kaliumformiaatin käyttöä on esitetty eräille edellä mainituista kiireellisistä kohteista.  Päällystettyjen teiden purkaminen sorateiksi lisää suolaustarvetta. 2. Meluntorjunta  Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on Pirkanmaalta 4 kohdetta, joissa ratkaisuna vain melueste: - Vt 9 Atala–Olkahinen Vt 3 Sääksjärvi–Uusi-Eurooppa Vt 12 Nokia, Ruskeepää Vt 12 Kangasala, Lentola 3. Kulttuuriympäristön, luonnon ja maiseman erityishoitoa arvokohteilla ei voida tehdä. 4. Viherhoidon tasosta joudutaan luultavasti tinkimään. Muut parantamistarpeet Tarvetta uusien jalankulku- ja pyöräilyteiden rakentamiseen on runsaasti taajamien laitamilla ja uusien asuinalueiden liepeillä. Tampereen kaupunkiseudun ydinalueilla kevyen liikenteen verkko on kattava, mutta siellä on tarvetta verkon laatutason parantamisesta. Kaavoittaminen on vilkasta, ja sen vuoksi kaupunkiseudun kasvu- ja kehittämistarpeissa korostuvat erilaiset liittymäjärjestelyt, jotka ovat pääteillä eritasoliittymiä. Liikkumisen ohjaukseen ja liityntäpysäköintiin liittyviä hankkeita tulisi aktiivisesti edistää. 7/11 Pirkanmaalta löytyy useita liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta, elinkeinoelämän kuljetusten täsmällisyyttä ja saavutettavuutta parantavia hankkeita, joiden toteuttamisvalmius on hyvä. Tärkeimpiä pääväylien parantamistarpeita: • Vt 12 Alasjärvi–Atala lisäkaistan rakentaminen, kustannusarvio 2 milj. euroa • Vt 9 Suinulan ohituskaista kustannusarvio 10 milj. euroa • Vt 3 parantaminen välillä Patrakka–Sikuri sekä mt 2595 liikenneympyrä Ikaalisissa, kustannusarvio 5,7 milj. euroa • Vt 3 parantaminen Hämeenkyrössä sisältäen eritasoliittymän ja 1+1 -osuuden kaiteistamisen, kustannusarvio 10,3 milj. euroa • Vt 3 parantaminen Alaskylä–valtatie 23, kustannusarvio 14 milj. euroa Näiden lisäksi Pirkanmaalla on paljon paikallisia parantamistarpeita. Aiemmin esitettyjen jalankulun ja pyöräilyn väyläverkon parantamis- ja laajentamistarpeiden ohella kehitettävää löytyy taajamien ja liittymien järjestelyistä. Lisäksi maanteiden muuttaminen kaduksi edellyttää usein toimenpiteitä, jotta tie vastaisi sen toiminnallisia vaatimuksia. Rahoitus Taulukko 2. Rahoitus vuosina 2015–2019 Tuote 2015 2016 2017 2018 2019 hoito 14,5 15,2 15,5 16,0 16,5 käyttö 1,7 1,8 1,8 1,8 1,8 alueurakoihin liittyvät korjaukset 1,4 1,0 1,1 1,1 1,1 13,0 13,3 13,0 13,6 13,7 parantaminen 2,8 0,5 0,5 0,5 0,5 suunnittelu 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 YHTEENSÄ 33,7 32,1 32,2 33,3 33,9 ylläpito Taulukossa 2 on vuoden 2015 luvuissa esitetty ajoneuvojen massojen ja mittojen korotuksen kompensoimiseksi kohdennettu rahoitus, mutta seuraaville vuosille sitä ei ole vielä jaettu. Luvuista puuttuu myös keskitetysti rahoitettu suunnittelu. MAL-hankkeiden rahoitus on esitetty vain vuodelle 2015. Muuta erillisrahoitusta ei ole taulukossa mukana. Erillisrahoitusta on myönnetty mm. valtatien 3 parantamiseksi 6,3 miljoonaa euroa. 8/11 Keskeiset linjaukset Linjauksissa ei tapahdu muutoksia, mutta rahoituksen vähetessä korostuu hallittu palvelutason lasku. Päivittäisen kunnossapidon taso säilytetään entisellään. Ylläpidon pääpaino on vilkasliikenteisimmissä teissä. Siltojen ja tunneleiden kunto pidetään hallinnassa. Muulla verkolla varmistetaan liikkumisen turvalliset ja tyydyttävät liikkumismahdollisuudet. Joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä edistetään kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa esitetyin toimenpitein. Lisäksi pyrimme jatkuvasti parantamaan liikenneturvallisuutta. Kunnossapidon suunnitelmat Vuodelle 2015 ei ole tehty merkittäviä hoidon palvelutasomuutoksia tai luokitusmuutoksia. Virtain ja Parkanon alueurakat päättyvät lokakuussa 2015, ja uusien urakoiden yhteydessä sopimuksien sisältöä muokataan. Päällysteitä korjataan vuonna 2015 noin 250 kilometriä. Määrästä noin 200 kilometriä kohdistuu päätieverkolle. Korjauksista noin 80 % tehdään remixer-menetelmällä vanhaa päällystettä hyödyntäen tai paikkauksena. Päällystyskohteet ja niiden toimenpiteet tarkentuvat kevään mittausten perusteella. Suunnittelukauden aikana päällysteiden kunto edelleen heikkenee. Huonokuntoisia päällysteitä joudutaan purkamaan. Vuosittain puretaan pari kohdetta, eli noin 5–10 kilometriä päällystettä niiden kuntotilasta ja korjausmahdollisuuksista riippuen. Siltoja korjataan vuonna 2015 kuusi kappaletta. Lisäksi korjataan muutamia putkisiltoja ja tehdään yksittäisten rakenneosien korjauksia. Varusteiden ja laitteiden uusiminen kohdistuu lähinnä rumpujen korjauksiin, kuivatusjärjestelmien korjauksiin ja kaiteiden uusimiseen. Lisäksi liikenneturvallisuustoimenpiteinä tehdään tienvarsien raivausta, riistaaitojen korjausta ja valaistuksen uusimista. Merkittävä varusteiden ja laitteiden uusimiskohde on Tampereen Rantaväylä valtatiellä 12 Vaitinaron ja Santalahden välillä, jossa korjauksia tehdään vuosina 2015– 2016 ennen Rantatunnelin avaamista liikenteelle. Parantaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa vain pienillä liikenneympäristön parantamistoimilla. Myös ylläpitoa suunnataan liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiden varusteiden ja laitteiden uusimiseen. Muita toimenpiteitä ovat tienpientareiden raivaukset hirvivaara-alueilla ja kaiteiden modernisointi ja osittainen uusiminen. Muita toteutettavissa olevia toimenpiteitä ovat liikennemerkkimuutokset, mukaan lukien nopeusrajoitusmuutokset, sekä vuonna 2016 valmistuvan Luoteis-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteet. Liikenneturvallisuustyössä painottuu yhä enemmän muiden toimijoiden kanssa tehtävä ja tienkäyttäjään kohdistuva yhteistyö: kasvatus, tiedottaminen, valistus ja valvonta. MAL-hankkeet vuonna 2015 Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) aiesopimuksessa on sovittu joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä edistävistä parantamishankkeista. Niihin on vuosille 2014 - 2015 saatu yhteensä 10 miljoonan euron erillisrahoitus, josta vastaavat puoliksi valtio ja puoliksi alueen kunnat. 9/11 Alueen muut investoinnit Pirkanmaan ELY-keskukselle osoitettiin vuodelle 2015 lisärahoitusta valtatien 3 parantamiseen seuraavien hankkeiden avulla: • Vt 3 Osara–Kyröskoski ohituskaista, myönnetty rahoitus 3 milj. euroa • Vt 3 tiejärjestelyt Parkanon kohdalla, kustannusarvio 3,3 milj. euroa Vuodelta 2014 käyttämättä jäänyttä rahoitusta kohdennetaan kävely- ja pyörätien rakentamiseen maantien 230 varteen Punkalaitumella. Hankkeen kustannusarvio on 0,45 miljoonaa euroa. Lisäksi valtatielle 9 rakennetaan yhtenäinen valaistus Tampereelta Orivedelle. Vuonna 2015 toteutetaan seuraavat Tampereen kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa esitetyt hankkeet yhteistyössä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa:  Vt 12 Tampere, Teiskontien järjestelyt  Mt 2982 Vesilahti, Rautialantien parantaminen  Mt 3022 Pirkkala, Naistenmatkantien kiertoliittymä  Tampere–Pirkkala pyöräilyn laatukäytävä  Tampere–Kangasala pyöräilyn laatukäytävä  Tampere–Pirkkala ja Tampere–Kangasala pysäkkikatokset  Pyöräilyn seudullisen viitoituksen kehittäminen Pyöräilyn liityntäpysäköinnin kehittäminen 2,9 milj. € 0,2 milj. € 1,0 milj. € 0,8 milj. € 0,8 milj. € 0,3 milj. € (yht. 2014 ja 2015) 0,2 milj. € 0,3 milj. € (yht. 2014 ja 2015) 10/11 11/11 Liikenneverkon kehittäminen Pirkanmaalla on käynnissä yksi kehittämishanke: Tampereen Rantatunnelin rakentaminen valtatiellä 12 yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Edellisessä liikennepoliittisessa selonteossa suunnittelua seuraavalla hallituskaudella ohjaavana hankkeena on esitetty Pirkanmaalta kaksi kohdetta: • Vt 3 Tampere–Vaasa, kokonaiskustannusarvio on 185 milj. euroa • Vt 9 Tampere–Orivesi, kokonaiskustannusarvio 140 milj. euroa Lisäksi suunnittelua on maakuntakaavan vuoksi edistetty valtatiellä 12 välillä Tampere–Kangasala. Tämän kustannusarvio alustavilla ratkaisuilla olisi noin 70 miljoonaa euroa. Jos rahoitusta ei kehittämishankkeisiin ole osoitettavissa, tulisi ainakin kriittisimpiä kohteita kyseisiltä väleiltä parantaa. Kriittisimpiä parantamiskohteita ovat: • Vt 3 Hämeenkyrön ohitus, kustannusarvio 62 milj. euroa • Vt 9 Suinulan ohituskaistat, kustannusarvio 10 milj. euroa • Vt 12 Alasjärvi–Lamminrahka kaistajärjestelyt, kustannusarvio 10 milj. euroa Lisäksi alueella on paljon pienempiä parantamistarpeita, joita ei voida alueellisella rahoituksella toteuttaa. Tällainen on esimerkiksi valtatiellä 12 TAYS:n kohdan kehittäminen. Sen kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa. Pirkanmaan liiton lausunto suunnitelmasta Suunnitelma noudattaa linjauksiltaan maakunnassa yhteisesti osoitettuja tarpeita ja asetettuja tavoitteita. Niiden esittäminen tulee ottaa huomioon muun muassa hallitusohjelmatavoitteissa ja hallitusohjelman liikenteen toteuttamissuunnitelmassa, Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja/tai sen aiesopimuksen uudistamisessa ja maakuntakaava 2040 -työssä. Nykyinen rahoitustaso ei kuitenkaan ole maakunnan liikenneverkon kehittämisperiaatteiden ja -tarpeiden mukainen. Maakunnassa on odottamassa toteutusta useita tiehankkeita jo tulevalla hallituskaudella. Pirkanmaan liitto esittää vakavan huolestumisensa siitä, että tienpidon ja liikenteen alhainen rahoitustaso on johtamassa väestöltään ja liikennemääriltään kasvavassa maakunnassa alueen kehityksen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta kestämättömään tilanteeseen. Valtion liikennehallinnon määrärahojen jaossa tulee korostaa enemmän liikennesuoritteen roolia. Pirkanmaan liitto esittää, että tulevassa hallitusohjelmassa ja sen liikenteen toteuttamissuunnitelmassa liikennerahoituksen pääpainotus tulee olla ihmisten jokapäiväisen liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta merkittävässä väyläverkostossa. Isoista kehittämishankkeista maakunnan lähiajan ykköshankkeena on valtatien 3 yhteysväli Tampere–Vaasa ja siinä Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen ja valtatien 9 yhteysvälin Tampere–Orivesi investointien aloittaminen. Lisätietoja suunnitelmasta:   Johtaja Juha Sammallahti, puh. 0295 036 210 Toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä, puh. 0295 036 263