VUOSIKERTOMUS HUS-KIINTEISTÖT OY Meilahden potilastorni Rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantavan, loppuvuodesta 2011 aloitetun Meilahden tornisairaalan peruskorjaus jatkui. HUS:n historian suurimmassa hankkeessa peruskorjataan koko 16-kerroksinen vuodeosastorakennus, jonka tilat tulevat pääosin operatiivisen tulosyksikön käyttöön. Peruskorjaus valmistuu vuonna 2014. Tavoitteena on, että lämmitysenergian ominaiskulutus laskee peruskorjauksen jälkeen noin 25 % ja sähkön noin 5 %. Arvomme HUS-Kiinteistöt Oy on kuntayhtymän omistama voittoa tavoittelematon tytäryhtiö, joka vastaa HUS:n hankintayksikkönä sopimuksen mukaisten HUS:n kiinteistöjen ylläpidon, rakennuttamisen sekä turva- ja tilapalveluiden tuottamisesta. HUS-Kiinteistöt Oy tuottaa ja ostaa omistajansa tarpeiden mukaisia erikoisosaamista vaativia sairaalakiinteistötoimen palveluja. Palveluiden tuottamisessa, ostamisessa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa korostuu omistajalle, asiakkaille ja ympäristölle saavutettava kokonaishyöty. HUS-Kiinteistöt Oy on sairaalakiinteistötoimen osaamiskeskus, jonka strategisina päämäärinä ovat palveluun tyytyväiset asiakkaat ja omistaja, sairaalatoiminnan häiriöttömyys, kilpailukykyiset palveluprosessit ja vetovoimaisuus työpaikkana. Yhtiön erikoisosaamisen taustalla on monivuotinen kokemus ja ymmärrys häiriöttömän sai- 2 VUOSIKERTOMUS 2013 Asiakastyytyväisyys Ammattitaito Kustannustehokkuus Ympäristövastuu raalatoiminnan erityishaasteista. Käytössä olevan tilaaja– tuottaja-mallin mukaisesti yhtiö vastaa kokonaisvaltaisten palvelujen laadusta sekä omistajalle, tilaajalle että loppukäyttäjälle. Yhtiön visiona on toimia sairaalakiinteistönpidon parhaana ja kilpailukykyisenä yhteistyökumppanina, tuottaen asiakkaiden tarvitsemat kiinteistöpalvelut. Maan johtavana sairaalakiinteistöpalvelujen tuottajana HUS-Kiinteistöt Oy toimii asiakaskeskeisesti, kilpailukykyisesti, kustannustehokkaasti ja ympäristövastuullisesti sekä kehittää pitkäjänteisesti henkilöstöään ja toimintaansa. 2013 S ISÄLTÖ 4 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Oikeat edellytykset osaamiselle 6 Toimitusjohtajan katsaus Varmaa tehokkuutta ja tuloksellisuutta 8 Mobiiliratkaisuilla entistä parempaa palvelua 9 Kiinteistöosaaminen energiatehokkuuden tekijänä 10 27 hanketta Uudenmaan hyväksi 12Rakennuttamispalvelut Mittavia rakennushankkeita tehokkaasti toteutettuna 14Kiinteistöpalvelut Aktiivinen seuranta ja mobiilipalvelu säästävät energiaa ja kuluja 16Kunnossapitopalvelut Tiimityöllä entistä parempaan kunnossapitopalveluun 18Turvapalvelut Parempia edellytyksiä turvalliselle sairaalatoiminnalle 20Asuntopalvelut Asuntojen keskitetty hallinta ja suunnitelmallisuus tuovat selkeitä hyötyjä 22 Hallitus ja organisaatio 23Resumé 24Ympäristötase 25Tuloslaskelma 26Tase 3 HUS-KIINTEISTÖT OY Hallituksen puheenjohtaja Reijo Vuorento OIKEAT EDELLYTYKSET OSAAMISELLE Kertomusvuonna HUS-Kiinteistöt Oy osoitti olevansa tehokas julkisen rakennuttamisen ja kiinteistönpidon toimija. Jotta yhtiö voisi tuottaa omistajalleen ja erikoissairaanhoidolle parhaita mahdollisia tuloksia myös jatkossa, on sen osaamista hyödynnettävä tarkoituksenmukaisesti ja toimintaedellytyksistä pidettävä hyvää huolta. 135 M€ Vuonna 2013 yhtiö saavutti HUS:n asettamat tehostamistavoitteet ja voittoa tavoittelemattomana yhtiönä kykeni palauttamaan omistajalle yli 0,8 miljoonaa euroa. Yhtiön osaaminen ja tulokset ovat vuodesta toiseen olleet hyviä ja siksi sen toimintaedellytykset on turvattava myös tulevaisuudessa. Alunperin sote-uudistuksessa myös HUS haluttiin hajottaa, jotta voitaisiin toteuttaa mahdollisimman pitkälle viety ”vertikaalinen ja horisontaalinen” sote-integraatio – kuten mantra kuului. Erikoissairaanhoito kun kuulemma oli syypää perusterveydenhuollon ja muihin sote-ongelmiin. Muutaman vuoden pähkäilyjen ja lukemattomien kongressien, seminaarien sekä tuhansien sivujen raporttien jälkeen on palattu nollapisteeseen. On ymmärretty, että HUS:n hajottamisen sijaan sitä tulee kehittää. Tärkeätä on osaamiskeskuspohjalta tehty työ, joka vuosi toisensa jälkeen on merkinnyt suurempaa lisäarvoa omistajakunnille. HUS:n menestys lienee osasyy siihen, että nyt on päädytty viiden Ervan sote-malliin. Epäselvää on, tuleeko Ervasta vain järjestäjä vai onko sillä myös omaa tuotantoa. Mikä on sote-henkilöstön asema jos Erva on vain optimaalinen järjestäjä ja kilpailuttaja? 4 VUOSIKERTOMUS 2013 LIIKEVAIHTO 2004–2013 (M€) 140 120 100 80 60 40 20 0 2004 2013 Meilahden potilas- ja henkilöstö turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeää Turvakeskuksen peruskorjausta ja laajentamista valmisteltiin toimintavuoden aikana. Erityisesti sosiaalipalvelut ovat lähipalveluita ja ne tulee hoitaa lähellä kuntalaisia, peruskunnissa. Esimerkiksi toimeentulotuen jakamisella ja syöpätautien hoidolla ei ole käytännössä mitään tekemistä keskenään. Sen sijaan hyvin hoidetut rakennuttamispalvelut, kiinteistöjen ylläpito, turva- ja asumispalvelut hyödyntävät kaikkia kuntia koko HUS- ja myös tulevalla erva-alueella. Kiinteistötoimen mahdollinen hajottaminen pienempiin alueisiin ei ole järkevää, vaan resurssien tuhlausta. Kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2017 alusta lukien, tarkoituksena on, että ne jäävät kiinteistöjen omistajiksi ja vuokraavat tiloja erva-alueelle. Tällaisessa ei tietenkään ole järkeä, mutta kun viimein on ymmärretty, ettei sovittuja omaisuusjärjestelyjä voida muutella mahtikäskyillä, on päädytty tähän. HUS-Kiinteistöt Oy on omistajiensa asialla nyt ja jatkossa. Yhtiömuotoisena se on valmiiksi jakokelpoinen. Mikäli omistuspohja muuttuu, yhtiö muuttaa strategiansa. HUS:n kiinteistötoimen osaamiskeskuksena se on tuonut uutta otetta ja tehoa koko erva-alueelle. Suuret hankkeet on hoidettu hyvin, kustannusarviot ovat pitäneet ja harmaa talous pidetty kurissa. Yksi yhtenäinen HUS Voimakkaan rakentamisen vaihe on jatkunut ja jatkuu etenkin Meilahden alueella. Uusien tilojen ja peruskorjaushankkeiden valmistuminen tarkoittaa samalla lisääntyvää työtaakkaa yhtiön tuottamille turvapalveluille. On selvää, etteivät uudet tilat ja niiden vaatimat turvallisuussuunnitelmat sekä tekniset turvajärjestelmät tuota toivottua tulosta, ellei niiden koordinointiin ja käyttöön ole käytettävissä asianmukaisia toimitiloja. Tästäkin syystä Meilahden uuden turvakeskuksen toteuttaminen on välttämätöntä, jotta häiriötön sairaalatoiminta ja jopa potilasturvallisuus kyetään takaamaan myös jatkossa. Yhtiö rakennuttaa myös uusia henkilöstöasuntoja HUS:n henkilöstöpolitiikan tueksi, mikäli niin halutaan. Yksi yhtenäinen HUS ja siihen liittyvät tukipalvelut tulee säilyttää jatkuvasti kehittyvänä kokonaisuutena, joka kykenee tarjoamaan tarkoituksenmukaisia ja korkealaatuisia erikoissairaanhoitoa tukevia palveluita asiakkailleen jatkossakin. 5 HUS-KIINTEISTÖT OY Toimitusjohtaja Ilkka Marttila VARMAA TEHOKKUUTTA JA TULOKSELLISUUTTA Vuosi 2013 oli yhtiölle jälleen tuloksellinen. Suurimmat muutokset edellisiin vuosiin nähden olivat kaikkien HUS:n työsuhdeasuntojen siirtyminen yhtiön hallintaan vuoden alusta alkaen. Oman mausteensa vuoteen toi kokonaisvaltainen verotarkastus. Voimakkaan rakentamisen ja olemassa olevien tilojen uudistamisen trendi jatkui kertomusvuonna. Meilahden alueella jatkettiin merkittävimmistä hankkeista tornisairaalan peruskorjausta sekä maanalaisten tilojen rakentamista. Jo pitempään jatkuneisiin pysäköintiongelmiin tullaankin saamaan ratkaisu lähitulevaisuudessa, maanalaisen pysäköintilaitoksen valmistuessa vuoden 2014 aikana. Myös muilla alueil- ASIAKASTYYTYVÄISYYS ASIAKASTYYTYVÄISYYS la oli vuoden aikana käynnissä suuria investointihankkeita, ja niiden yhteisvaikutus oli merkittävin syy yhtiön kasvaneeseen liikevaihtoon (135,1 M€; 2012: 111,4 M€). Asuntopalveluiden toimintaa väritti erityisesti kaikkien HUS:n työsuhdeasuntojen siirtyminen vuoden alusta yhtiön hallintaan. Aiemmin hajallaan olleen asuntojen hallinnan keskittäminen HUS-Kiinteistöt Oy:lle onnistui hyvin ASIAKASHENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS TYYTYVÄISYYS 3,97 HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS 2004–2013 (asteikko 1–5) 3,97 3,65 HOIDETTAVIEN TILOJEN JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS 2004–2012 (asteikko 1–5) 4 4 3 3 2004–2012 1000 2 800 Hoidettavia neliöitä 901 tbrm 600 2 400 6 1 1 0 0 2004 VUOSIKERTOMUS 2013 2013 200 2004 2013 0 2004 2 Henkilöstömäärä 312 2013 Meilahden maanalaisten tilojen rakennustyöt jatkuivat. Koko sairaala-aluetta palvelevien huoltopihan, jäteaseman, apteekin valmiusvaraston sekä uuden 450-paikkaisen pysäköintilaitoksen on määrä valmistua syksyllä 2014. Tilojen valaistus toteutetaan LED-tekniikalla. ja tuotti jo ensimmäisenä vuonna selkeitä hyötyjä muun muassa päätöksentekoa helpottavan tilastollisen aineiston tuottamisen ja kokoamisen saralla. Asuntojen kunnossapidon kannalta merkittävää oli etenkin uudella tekniikalla tehty putkipinnoitustyö: onnistuneen pilotoinnin ansiosta samaa toimintatapaa tullaan käyttämään myös jatkossa. Kunnossapitoyksikköä työllistivät edelleen lukuisat sisäympäristöongelmat. Yhtiön oman sisäilma-asiantuntijan rekrytointi osoittautuikin vuoden kuluessa varsin hyödylliseksi toimenpiteeksi. Talousosaamista ja tulevaisuuden sairaalaturvallisuutta Yhtiön suurimmassa, 158:n henkilön muodostamassa kiinteistöpalveluyksikössä keskityttiin vuoden aikana energiatehokkuuden parantamiseen ja talousasioita koskevaan henkilöstön koulutukseen. Yksikön toiminnan tehostamiseen ja laadun parantamiseen panostettiin vuoden aikana tietoverkkotoimintojen kehittämisellä ja mobiiliratkaisujen käyttöönotolla. Turvapalveluiden tuottamien turvallisuuskoulutusten kysyntä oli edelleen vilkasta. Yksi turvapalveluiden merkittävimpiä hankkeita kertomusvuonna oli Meilahden alueen turvakeskuksen peruskorjauksen ja laajentamisen suunnittelu ja tarvittavien selvitysten teko. Hankkeen tavoitteena on saada turvapalveluiden toimintaedellytykset nykyaikaiselle tasolle, jotta yksikkö voisi vastata myös jatkuvasti kasvavan ja uudistuvan Meilahden sairaala-alueen turvallisuudesta onnistuneesti. Kesällä 2013 turvapalveluiden toimesta uudistetut Meilahden ja Jorvin alueiden pysäköinnin hallinta- ja maksujärjestelmät olivat yksi jo katukuvassa näkyvistä muutoksista. Tarkastettua taloudellisuutta Yhtiön hallinnollisen toiminnan laadukkuutta varmennettiin yhtiön ensimmäisessä verotarkastuksessa. Tarkastus kohdistui kaikkiin verotuksen osa-alueisiin ja oli siten kokonaisvaltainen. Ainoastaan arvonlisäverotuksessa havaittiin vähäistä korjattavaa uuden rakentamisen käännetyn arvonlisäveron soveltamisen osalta. Yhtiö saavutti jälleen sille asetetun vuotuisen tehostamistavoitteen (2013: 1,5%), ja palautti sopimuksen mukaisena vuosialennuksena HUS:lle 850 000 € (v. 2012 noin 709 000 €). Viime vuosien osalta toimialueen laajeneminen on ollut tehostamistavoitteiden saavuttamisessa tärkeä tekijä. Tulevaisuudessa, toimialueen ja toiminnan vakiinnuttua, niiden toteuttamiseksi vaaditaan kuitenkin yhä suurempia ponnistuksia. Lopuksi kiitos hyvin sujuneesta toimintavuodesta 2013 osaavalle ja ammattitaitoiselle henkilöstöllemme. 7 HUS-KIINTEISTÖT OY MOBIILIRATKAISUILLA ENTISTÄ PAREMPAA PALVELUA HELPDESK, –tablettitietokoneet tuovat tehoa ja säästöjä kiinteistöpalveluihin vikailmoitusten käsittely ENNAKKOHUOLTO, PÄIVYSTYS, kiinteistövalvomoiden etähallinta ja käyttöpäiväkirja huoltojen käsittely SÄHKÖPOSTI REAALIAIKAISEN KUVAN LÄHETTÄMINEN LAITEHUOLTO huoltokohteesta RAKENNUSTEN Hyödyt •työajan tehostaminen •henkilöresurssien säästö •kilpailukykyinen toiminta •ajan tasalla oleva teknologia •luovuus – käyttäjät itse mukana kehitysprosessissa 8 VUOSIKERTOMUS 2013 pohja- ja LVIS-kuvat KIINTEISTÖOSAAMINEN ENERGIATEHOKKUUDEN TEKIJÄNÄ HUS on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen valtioneuvoston asettamien Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa HUS-Kiinteistöt Oy:n kiinteistöosaaminen on ratkaisevassa roolissa. Uusien ja uusittavien sairaalarakennusten lisäksi energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota talotekniikan ylläpidossa. Meilahden tornisairaalan peruskorjaushankkeessa energiankulutusta pienennetään mm. kaksoisjulkisivurakenteella, seinien lämmöneristyksen uusimisella ja rakenteiden tiivistämisellä. Jatkossa potilastornin energiankäyttö on myös entistä omavaraisempaa: märkätilojen lattialämmityksessä hyödynnetään katolle asennettavia aurinkokeräimiä ja Meilahden maanalaisiin tiloihin poratut 49 energiakaivoa tuottavat maalämpöä ja -jäähdytystä sairaalan tarpeisiin. Sairaalakiinteistöjen käytönaikaisessa energiatehokkuudessa yksi merkittävimmistä tehostamiskeinoista on kulutuksen optimointi rakennusautomaation keinoin. Vuoden 2012 aikana rakennusautomatiikan säädöt ja korjaavat toimenpiteet ovat johtaneet 11 prosentin vähenemään lämmönkulutuksessa kohdekiinteistöissä. Vuonna 2013 toteutettiin lämmöntalteenottojärjestelmien auditointi ja kunnostaminen. Tehdyillä toimenpiteillä saavutetaan keskimäärin kolmen prosentin säästö lämmönkulutuksessa. Jatkossa energiankulutusta pystytään seuraamaan entistä tehokkaammin uuden tietokantapohjaisen HUSe-järjestelmän avulla. HUSe:n kehitys aloitettiin loppuvuodesta 2013. Toteutuma 2012 15,6 GWh HUS:N ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN (2008–2016) ENERGIANSÄÄSTÖN TOTEUTUMA Toteutuma 2013 19,5 GWh SOPIMUS TAVOITE 25,1 GWh 25 20 VÄLITAVOITE 16,8 GWh 15 Keskeisenä tavoitteena on kaikkiaan yhdeksän prosentin suuruinen energiansäästö (25,1 GWh) vuoden 2008 kulutuksesta vuoteen 2016 mennessä. Toteutuneissa luvuissa on mukana vuosina 2008–2013 tehdyt säästötoimenpiteet sekä vuosina 1997–2007 tehtyjen ns. varhaistoimien säästöt. 10 VÄLITAVOITE 8,4 GWh 5 0 1997–2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 9 HUS-KIINTEISTÖT OY 27 Hyvinkää: 4 hanketta Mäntsälä HANKETTA UUDENMAAN HYVÄKSI Lapinjärvi Hyvinkää Karkkila Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Porvoo Kerava Nurmijärvi Vihti Lohja Espoo Siuntio Raasepori Inkoo Vantaa Kauniainen Sipoo Helsinki Kirkkonummi Porvoo: HYKS: 20 Hanko Loviisa 3 hanketta hanketta HYKS Jorvin sairaala • Päivystyslisärakennus, 2010–2015 kustannusarvio 56,9 M€, toteuma 2013: 7,2 M€ • Patologian tilojen peruskorjaus, 2011–2013 kustannusarvio 1,1 M€, toteuma 2013: 0,3 M€ • Putkipostin peruskorjaus, 2012–2016, kustannusarvio 1,4 M€ • Keskuskeittiön peruskorjaus ja laajennus, 2013–2016 kustannusarvio 6,0 M€, toteuma 2013: 0,1 M€ Kätilöopiston sairaala • Muutostyöt lastenpsyk.osastoa varten, 2011–2013 kustannusarvio 0,8 M€, toteuma 2013: 0,5 M€ Lastenklinikka • Vesikatto, A-osa, 2013–2014 kustannusarvio 1,9 M€, toteuma 2013: 0,2 M€ Meilahden tornisairaala ja alueen infra • Potilastornin peruskorjaus, 2009–2014 kustannusarvio 92,5 M€, toteuma 2013: 39,7 M€ • TP-siiven p-krs peruskorjaus, vaihe 1, 2012–2015 kustannusarvio 4,7 M€, toteuma 2013: 0,4 M€ • Maanalainen huoltopiha, 2007–2014 kustannusarvio 30,4 M€, toteuma 2013: 7,8 M€ • Sähköjakeluverkon liittymän vahvistus, 2012–2015 kustannusarvio 5,7 M€, toteuma 2013: 0,5 M€ • Sähkönjakelun liittymän vahvistus, 2013–2014 kustannusarvio 5,7 M€, toteuma 2013: 0,1 M€ • Hybridileikkaussalin päivittäminen, 2012–2014 kustannusarvio 0,6 M€, toteuma 2013: 0,5 M€ • Putkipostin peruskorjaus ja laajennus, 2013–2014 kustannusarvio 1,4 M€, toteuma 2013: 0,1 M€ • Tornisairaalan varavoima, 2013–2014 kustannusarvio 1,0 M€, toteuma 2013: 0,1 M€ • Cook & chill -järjestelmän rakentaminen kustannusarvio 1,2 M€, toteuma 2013: 0,2 M€ 10 VUOSIKERTOMUS 2013 Naistenklinikka • Lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus, 2010–2015 kustannusarvio 36,2 M€, toteuma 2013: 3,6 M€ • Lisärakennuksen väistötilat, 2010–2013 kustannusarvio 3,6 M€, toteuma 2013: 1,6 M€ Silmä-korvasairaala • Varavoimahanke, 2011–2013 kustannusarvio 0,8 M€, toteuma 2013: 0,3 M€ Syöpätautien klinikka • 1. krs pohjoisosan peruskorjaus ja laajennus, 2009–2013 kustannusarvio 10,7 M€, toteuma 2013: 4,1 M€ • Lineaarikiihdyttimet 9 ja 10 tilat, 2010–2014 kustannusarvio 6 M€, toteuma 2013: 4,6 M€ HYVINKÄÄN SAIRAALA • Endoskopiayksikön muutostyöt, 2010–2013 kustannusarvio 2,1 M€, toteuma 2013: 1,2 M€ • Keskuskeittiön peruskorjaus ja laajennus, 2013–2015 kustannusarvio 3,8 M€, toteuma 2013: 0,3 M€ Kellokosken sairaala • Ohkolan sairaalan peruskorjaus, vaihe 2, 2011–2014 kustannusarvio 3,5 M€, toteuma 2013: 1,4 M€ • Muuntamon uusiminen, 2013–2014 kustannusarvio 0,8 M€, toteuma 2013: 0,3 M€ PORVOON SAIRAALA • Vuodeosastojen peruskorjaus, vaihe 1, 2011–2014 kustannusarvio 4,3 M€, toteuma 2013: 1 M€ • MR-tilan rakentaminen ja fysioterapian tilat, 2013–2015 kustannusarvio 1,6 M€, toteuma 2013: 0,1 M€ • Jäteaseman rakentaminen, 2011–2013, kustannusarvio 1,2 M€ Espoon alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan, teho-osaston, valtakunnallisen palovammojen hoidon sekä keskitetyn välinehuollon toimitiloiksi rakennettavan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen maanrakennustyöt valmistuivat kesäkuussa 2013, jonka jälkeen aloitettiin varsinaiset rakennustyöt. Hanke valmistuu vuonna 2015. Se mahdollistaa myös vanhojen sairaalatilojen peruskorjauksia, sillä uuden rakennuksen myötä vanhempia tiloja voidaan tyhjentää. 11 HUS-KIINTEISTÖT OY RAKENNUTTAMISPALVELUT Rakennuttamispäällikkö Vesa Vainiotalo MITTAVIA RAKENNUSHANKKEITA TEHOKKAASTI TOTEUTETTUNA Rakennuttamispalvelujen vuotta leimasivat rakennusvaiheessa olevat suuret investointihankkeet, mm. Meilahden maanalaiset tilat, tornisairaalan peruskorjaus, Jorvin päivystyslisärakennus sekä Naistenklinikan L-osan peruskorjaus ja laajennus, kasvattivat yksikön pääosin urakoiden läpilaskutuksesta koostuvan liikevaihdon sen historian suurimmaksi, 82,5 M€. Suuret investointihankkeet jatkuivat Rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantavan, loppuvuodesta 2011 aloitetun Meilahden tornisairaalan peruskorjaus jatkui. HUS:n historian suurimmassa hankkeessa peruskorjataan koko 16-kerroksinen vuodeosastorakennus, jonka tilat tulevat pääosin operatiivisen tulosyksikön käyttöön. Myös Meilahden maanalaisten tilojen rakennustyöt jatkuivat, ja koko sairaala-aluetta palvelevien huoltopihan, jäteaseman, apteekin valmiusvaraston sekä uuden 450-paikkaisen pysäköintilaitoksen on määrä valmistua syksyllä 2014. Maanalaisiin tiloihin on porattu 49:n energiakaivon kenttä, jota hyödynnetään tornisairaalan lämmityksessä talvella ja jäähdytyksessä kesällä. Espoon alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan, teho-osaston, valtakunnallisen palovammojen hoidon ja keskitetyn välinehuollon toimitiloiksi rakennettavan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen maanrakennustyöt valmistuivat kesäkuussa, jonka jälkeen aloitettiin varsinaiset rakennustyöt. Hanke mahdollistaa vanhojen sairaalatilojen tulevia peruskorjauksia, sillä uuden rakennuksen myötä vanhempia tiloja voidaan tyhjentää. Naistenklinikan L-osan peruskorjaus- ja laajennushankkeen rakennustyöt alkoivat kesällä 2013. Hankkeessa korotetaan peruskorjattavaa L-osaa yhdellä toiminnallisella sekä yhdellä tekniikkakerroksella. Loppuvuodesta 2015 12 VUOSIKERTOMUS 2013 valmistuvat tilat tulevat leikkausosaston, synnytysosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston käyttöön. Lisäksi kertomusvuonna aloitettiin vuodeosastojen peruskorjaaminen Porvoossa sekä Ohkolan sairaalan peruskorjauksen 2. vaiheen rakennustyöt Kellokoskella. Hankkeiden on määrä valmistua kesällä 2014. Lineaarikiihdyttimien 9 ja 10 uudistilojen rakentaminen Meilahden syöpätautien klinikalla alkoi tammikuussa. Valmistuneet tilat tehostavat toimintaa Jorvin sairaalan patologian tilojen peruskorjaus valmistui helmikuussa. Naistenklinikan lisärakennuksen ja laajennuksen edellyttämien väistötilojen rakentaminen Naistenklinikalla saatiin päätökseen maaliskuussa. Uusi varavoimakone tiloineen valmistui Silmä- ja korvaklinikalle huhtikuussa ja Syöpätautien klinikan ensimmäisen kerroksen pohjoisosan peruskorjaus ja laajennushanke pääosin toukokuussa. Hankkeeseen sisältyneet lääkevalmistuksen puhdastilat valmistuivat vaativista käyttöönottoon liittyvistä testauksista johtuen myöhemmin. Uudet jäteasemat valmistuivat Kirurgiseen sairaalaan kesäkuussa ja Porvooseen elokuussa. Marraskuussa kaksi Meilahden sairaalan leikkaussalia yhdistettiin yhdeksi suureksi angiografiakuvantamislaitteella varustetuksi hybridileikkaussaliksi. Kertomusvuoden aikana valmistuneet hankkeet pysyivät Kaksi Meilahden sairaalan leikkaussalia yhdistettiin yhdeksi suureksi angiografiakuvantamislaitteella varustetuksi hybridileikkaussaliksi. Yksikön liikevaihto 832M€ suuret hankkeet 96 % pienet hankkeet 2 % kiinteistökorjaukset 1 % muut 1 % keskimäärin hyvin kustannusarvioissa. Vuoden aikana suunniteltiin ja osin aloitettiinkin Meilahden alueen sähköverkon vahvistamista. Rakennettavien 110kW muuntamon ja 10kW pääkojeiston myötä pystytään varmistamaan sähkönjakelun riittävyys myös sairaala-alueella toteutettavien suurten rakennushankkeiden jälkeen. Lisäksi suunniteltiin mm. Meilahden sairaalan toimenpidesiiven P-kerroksen peruskorjausta, HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhteiskeittiötä sekä Jorvin sairaalan keittiön peruskorjausta ja laajentamista, joka tulee palvelemaan sekä Jorvin sairaalan kasvavia että tulevan Espoon sairaalan ruokahuoltotarpeita. RAKENNUTTAMISPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA 2 010–2013 100 % 5 90 % Rakennushankkeiden toteutuneet kust./ kustannusarvio 100,4 % 80 % 4 Aikataulussa pysyminen 70 % 77 % 60 % 3 Asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 50 % 40 % 2 3,8 1 Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 30 % ASIAKASTYYTYVÄISYYS HYVÄLLÄ TASOLLA Yksikön asiakastyytyväisyystaso laski hieman edelliseen vuoteen nähden, ollen 3,8 (2012: 4,1). Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin valmistuneista hankkeista käyttäjän ja tilakeskuksen edustajille sekä paikalliselle tekniselle isännöitsijälle. Yleisarvio hankkeiden onnistumisesta ja tilojen toimivuudesta oli hyvällä tasolla. Henkilökunnan työtyytyväisyys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 3,6 (2012: 3,7). 20 % 3,6 10 % 0 2010 2011 2012 2013 0 13 HUS-KIINTEISTÖT OY KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistöpalvelupäällikkö Jukka Hakkila AKTIIVINEN SEURANTA JA MOBIILIPALVELU SÄÄSTÄVÄT ENERGIAA JA KULUJA Yksikön tuottamaa kiinteistöpalvelua tehostettiin mobiilin huoltotoiminnan lisäämisellä ja talouskoulutuksella. Lisäksi toteutettiin useita energiatehokkuutta parantavia korjaustoimia. Kiinteistöpalveluiden toimintavuoden keskiöön nousivat mm. tietotekniset uudistukset, joiden avulla huoltotoimintaa kyettiin selkeästi virtaviivaistamaan. Vuoden aikana otettiin käyttöön noin 50 tablettitietokonetta, joiden avulla kiinteistövalvonnan, ennakkohuoltojen ja helpdesk-palvelujen suorittaminen sekä töiden kuittaukset pystytään hoitamaan sijainnista riippumatta etäyhteyttä käyttäen. Suojatun järjestelmän kautta pystytään myös välittämään dokumentteja ja reaaliaikaista kuvaa, jotka mahdollistavat toiminnan ohjaamisen ja henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokkaan käytön. Karkean arvion mukaan mobiililaitteiden käyttöönotto tehostaa yksikön palvelutoimintaa 10–20 %. HUSe-järjestelmän kehittäminen käynnistyi Toinen merkittävä tietotekninen uudistus oli kertomusvuonna käynnistynyt HUSe-järjestelmän kehittäminen. Tietokantapohjaisen järjestelmän avulla kiinteistöjen energiankulutusta, olosuhteita ja toimivuutta voidaan seurata keskitetysti ja reaaliaikaisesti, sekä tuottaa tarvittavat tilastot koko HUS:n kiinteistömassasta aina sairaanhoitopiiritasolta yksittäisten laitteiden toimintaan. Merkittävin yksittäinen energian kulutuksen tehostamistoimi oli lämmöntalteenottojärjestelmien auditointi ja niiden kunnostaminen. Näillä nyt tehdyillä kunnostuksilla saavutetaan vuositasolla kohteesta riippuen keskimäärin 3 %:n säästö lämmönkulutuksessa takaisinmaksuajan jäädessä vain puoleen vuoteen. Vuoden 2013 aikana saavu- 14 VUOSIKERTOMUS 2013 timme kaikissa hoitamissamme kiinteistöissä lämmityksen osalta edelleen 1,9 %:n säästön energiankulutuksessa. Koulutuksella parempaan laadunhallintaan Vuoden aikana teknisten isännöitsijöiden ja huoltomestarien työparikoulutusta jatkettiin AMIEDU:n TEAT -koulutuksen talousosiolla. Laadunhallintaa, yhtenäistä toimintaa ja perehdytystä parannettiin ja koulutuksen yhteydessä otettiin käyttöön kiinteistöpalveluiden KIPA-toimintakäsikirja. Jatkuvasti päivitettävää käsikirjaa tullaan käyttämään jatkossa myös henkilöstön perehdyttämisessä. Tyytyväisyys lähes ennallaan Tehdyn kyselyn perusteella asiakastyytyväisyys laski hieman, ollen 3,66 asteikolla 1–5 (2012: 3,81). Parantumista tapahtui erityisesti Kirurgisessa sairaalassa ja Jorvissa, laskua puolestaan Länsi-Uudenmaan sairaalassa ja Porvoossa. Jatkossa pyritään yhä parempaan tiedottamiseen ja aikataulujen pitävyyteen. Henkilöstötyytyväisyyden arvosana pysyi lähes samana, ollen 3,65 (2012: 3,64). Merkittävää parannusta tapahtui Meilahdessa ja Peijaksessa sekä erityisesti Naistenklinikassa ja Lasten- ja nuortensairaalassa, jotka yhdistettiin tarkasteluvuoden aikana samaan kiinteistönhoitoyksikköön. Viihtyvyys laski merkittävimmin Iho- ja allergiasairaalan yksikössä, jossa toteutettiin yksikön uudelleenorganisointi, sekä Voimakeskuksessa. Merkittävin yksittäinen energiankulutuksen tehostamistoimi vuonna 2013 oli lämmön talteenottojärjestelmien auditointi ja niiden korjausten toteutus, joiden takaisinmaksuaika on keskimäärin puoli vuotta. Tehdyillä korjauksilla saavutetaan keskimäärin 3 %:n säästö lämmönkulutuksessa. Viiden yliopistosairaalan benchmarkingtutkimuksessa HUS-Kiinteistöjen kustannustaso oli alhaisin. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset on jatkuvalla toiminnan tehostamisella pystytty pitämään ennallaan jo pitkään ja valtakunnallisen ylläpitoindeksin kustannustaso on alitettu selvästi. Yksikön liikevaihto ylläpito 66 % investointikohteet 5 % 212M€ kiinteistökorjaukset 3 % pienkorjaukset, irtaimisto- ja laitehuolto, erityisjätehuolto ja erillislaskutus 26 % Yleinen kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksi** KIINTEISTÖJEN YLLÄPITOKUSTANNUSTEN KEHITYS 2010–2013 132 % 130 % 3 120 % 2 110 % 1 100 % 0 2010 2011 2012 2013 * Ei sisällä energiaa, vettä eikä siivouskustannuksia, indeksi v. 2005=100 ** Perustuu Tilastokeskuksen tietoihin. Ei sisällä energiaa, vettä eikä siivouskustannuksia. HUS:n kiinteistöjen ylläpitokustannukset 1,9 €/ brm2/kk HUS:n kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksi* 116 % KIINTEISTÖPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA 2010–2013 100 % 5 90 % Huoltosuunnitelman toteutuminen 97 % 80 % 4 70 % 60 % 3 3 vrk 2 Asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 50 % 40 % Help desk, kiinteistönhoitoyksiköiden vasteaika 3,7 30 % 20 % 1 10 % 0 Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 3,7 2010 2011 2012 2013 0 15 HUS-KIINTEISTÖT OY KUNNOSSAPITOPALVELUT Kunnossapitopäällikkö Tapio Rautiainen TIIMITYÖLLÄ ENTISTÄ PAREMPAAN KUNNOSSAPITOPALVELUUN Toimintavuoden aikana kunnossapitopalvelut toteutti yhteensä 915 eri hanketta. Erityisen osa-alueen muodostivat edelleen sisäympäristöongelmat, joiden myötä perustettiin myös sairaalakohtaisia työryhmiä. Käytännön korjaustoimien ohella kunnossapitoyksikköä työllistivät kertomusvuonna etenkin sisäympäristöongelmat, joiden taustalta löytyi usein vesi- ja viemärivuotoja tai rakenteiden epätiiveyttä. Niiden johdosta Kirurgiseen sairaalaan, Porvooseen, Kellokoskelle ja Hyvinkäälle perustettiin sairaalahenkilökunnasta ja asiantuntijoista koostuvia sairaalakohtaisia sisäympäristötyöryhmiä, jotka toimivat HUS-tason sisäympäristötyöryhmän ohjauksessa. Sisäympäristöongelmiin pystyttiin pureutumaan entistä tehokkaammin myös vuoden 2012 lopulla rekrytoidun, yksikön oman sisäilma-asiantuntijan toimesta. Ilmoitusperäisiä sisäympäristöongelmakohteita oli vuoden lopussa 185. Näistä 51 oli seurannassa, 51 kohteessa olivat toimenpiteet käynnissä ja selvityksen alla oli 83 kohdetta. Paljon pieniä hankkeita Kunnossapitoyksikön osuus ylläpitosopimuksesta oli HYKS-sairaanhoitoalueella 1,98 M€. Länsi-Uudenmaan, Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueilla (0,94 M€) päivittäiset kunnossapitotehtävät toteutettiin yhdessä kiinteistöpalvelujen kanssa. Ylläpitosopimuksen mukaisten HYKS-alueen kunnossapitotöiden, käyttäjille tehtävien toiminnallisten pienkorjausten ja pienten investointihankkeiden sekä ennallistavien korjaustöiden lisäksi yksikkö osallistui mm. Meilahden alueen suurista laiteinvestoinneista aiheutuneisiin tilamuutoksiin sekä asuntokorjauksiin. Laiteinvestoinneista aiheutuneisiin 16 VUOSIKERTOMUS 2013 tilamuutoksiin kunnossapito toteutti töitä 1,37 M€:lla. Näihin lukeutuivat esimerkiksi kuvantamisen röntgenlaitehankintojen ja röntgenlaitesiirtojen vuoksi tehdyt tilamuutokset Meilahdessa ja Jorvissa. Asuntopuolella puolestaan toteutettiin Helsingin Luuvaniementie 2:n viemärien pinnoitus. Teknisistä ja toiminnallisista korjauksista koostuvia pieniä investointeja tehtiin 248 (11,52 M€). Mittavimpia olivat Kirurgisen sairaalan leukakirurginen hoitohuone, Jorvin sairaalan kliinisen fysiologian osaston väistötilat, Palvelukeskuksen apteekin tilamuutostyöt, Kätilöopiston sairaalan Aosan ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen sekä Lohjan keuhkosairauksien poliklinikan ja kliinisen fysiologian uudet tilat. Tilausten perusteella ja yksiköiden omilla toimintavaroilla toteutettavia toiminnallisia pienkorjauksia tehtiin 138 (1,03 M€). Nämä olivat enimmäkseen pieniä tilojen käyttö- tarkoitusmuutoksia, henkilöturvan ja intimiteettisuojan parantannuksia ja taloteknisten järjestelmien tilakohtaisia lisäyksiä. Näistä merkittävän summan muodostivat henkilökunnan turvallisuutta parantavien päällekarkausjärjestelmien lisäykset. Kosteusvauriot edelleen työlistan kärjessä Ennallistavien kiinteistökorjausten (345 kpl, 4,96 M€) tyypillisimpiä aiheita olivat edellisten vuosien tapaan vesikattovuodot ja muut kosteusvauriokorjaukset, märkätilojen saneeraukset sekä sisäympäristöongelmiin, ilmanvaihtoon, viemäriverkostoon ja rakennusautomaatioon liittyvät kor- Paloläpivientien kartoitus-, dokumentointi- ja korjaustyö saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2013 aikana koko HUS-alueella. Dokumentointi kytketään huoltoohjelmaan ja määräaikaistarkastukset tehdään jatkossa yhtiön omana työnä. suuret hankkeet 6 % pienet hankkeet 54 % ylläpito 10 % pienkorjaukset 5 % kiinteistökorjaukset 23 % Yksikön liikevaihto 212M€ muut 2 % jaavat toimenpiteet. Vuoden aikana aloitettiin myös ennallistavien kiinteistökorjausten luokittelu, jonka avulla pyritään saamaan entistä kattavampi kuva sisäympäristöongelmien laajuudesta. Ylläpitosopimuksen rahoituksella tehtäviä kunnossapitotöitä ja teknisiä pienkorjauksia yksikkö toteutti 1,63 M€:lla. Myös ylläpitosopimuksen mukaisiin kiinteistönhoitotöihin osallistuttiin lähinnä lääkintätilojen mittauksilla, kaasukeskusten huolloilla sekä hoitajakutsujärjestelmien huolloilla. Yksikön teettämä paloläpivientien kartoitus-, dokumentointi- ja korjaustyö saatiin pääosin valmiiksi vuoden aikana koko HUS-alueella. Dokumentointi kytketään huoltokirjaan ja tarkastukset tehdään jatkossa yhtiön omana työnä. Lähitulevaisuudessa hankekohtaisiin kustannuksiin ja aikatauluihin tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota: aikaveloitusperusteista työtä pyritään vähentämään ja töiden aikataulutusta tarkentamaan järjestämällä työkohtaisia minikilpailutuksia puitesopimusurakoitsijoiden kesken. KUNNOSSAPITOPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA 2010–2013 100 % Kiinteistökorjauksien budjetin toteuma 5 113 % 90 % 80 % 4 70 % Aikataulujen pitävyys (asteikko 1–5 ) 3,8 60 % 3 Asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 50 % 40 % 2 4,2 1 Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 30 % 20 % 3,9 10 % 0 2010 2011 2012 2013 0 17 HUS-KIINTEISTÖT OY TURVAPALVELUT Turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen PAREMPIA EDELLYTYKSIÄ TURVALLISELLE SAIRAALATOIMINNALLE Vuonna 2013 turvapalveluissa jatkettiin ja vietiin läpi sekä yksikön oman toiminnan laatua että koko HUS-alueen turvallisuustoimintaa ja -kulttuuria kehittäviä hankkeita. Kertomusvuoden aikana otettiin onnistuneesti käyttöön vartioinnin johtamisen, raportoinnin ja tilastoinnin työkaluna toimiva turvallisuusohjelmisto. Käyttöönoton jälkeen ohjelmiston kehittämistä on jatkettu operatiivisesta toiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Myös uuden HUS-henkilökortin suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu saatiin päätökseen, ja kortit tullaan ottamaan vaiheittain käyttöön vuoden 2014 aikana. Meilahden potilas- ja henkilöstöturvallisuuden kannalta kriittisen tärkeää Turvakeskuksen saneerausta ja laajentamista valmisteltiin. Hankkeen tavoitteena on saada jatkuvasti uudistuvalle ja kasvavalle sairaala-alueelle resursseiltaan riittävä, ympäri vuorokauden toimiva valvomo sekä asianmukaiset toimitilat vartiointitoiminnalle ja turvallisuusasiantuntijoille. Uusi Turvakeskus tulisi toimimaan myös alueelle saapuvien asiakkaiden neuvontapisteenä. Uudistuksesta laadittiin toimintavuoden aikana tarveselvitys ja hanketta tullaan jatkamaan vuonna 2014. Kysyttyä koulutustarjontaa kehitettiin Toimintavuoden aikana turvapalvelut järjesti 32 henkilöstöturvallisuustilaisuutta, 64 paloturvallisuuskoulutusta ja 50 muuta koulutustilaisuutta, joihin lukeutuvat mm. osastotunnit sekä turvallisuus ja kiinteistö -perehdytykset, joissa 18 VUOSIKERTOMUS 2013 henkilöstöä koulutetaan esimerkiksi Spider-päällekarkausjärjestelmän käyttöön. Tammisaaren sairaalassa ja Meilahden Silmä- ja korvaklinikalla järjestetyt pelastusharjoitukset toteutettiin onnistuneesti yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Turvapalvelut suunnitteli ja toteutti vuoden aikana uuden koulutusmuodon henkilöturvallisuuden kannalta erityisen vaativissa olosuhteissa työksentelevälle HUS:n henkilökunnalle. Koulutuksessa opetetaan ja harjoitellaan toimintaa päällekarkaustilanteissa ja irrottautumista yleisimmistä kuristusotteista. Yksikön turvallisuusasiantuntijoiden toteuttamista pilottikoulutuksista saadun hyvän palautteen perusteilla koulutusmuoto tulee osaksi HUSKiinteistöt Oy:n turvapalvelujen koulutustarjontaa. Vartijoiden voimankäytön kertauskoulutukset toteutettiin uusien kouluttajavaatimusten ja koulutussisältöjen mukaisesti yksikön oman voimankäyttökouluttajan vetämänä. Arvoesineiden ja pysäköinnin tehostunutta hallintaa Kesän ja syksyn aikana sekä Meilahden että Jorvin alueiden pysäköinninhallinta- ja maksujärjestelmät uusittiin ja yhtenäistettiin. Uusi järjestelmä tulee toimimaan myös syksyllä 2014 valmistuvissa Meilahden maanalaisissa Potilaiden arvoesineiden säilytystä parannettiin suunnittelemalla ja toteuttamalla Meilahden alueelle arvoesinehuone. Erikoistila otettiin operatiiviseen käyttöön alkuvuodesta 2014. parkkitiloissa (450 autopaikkaa), jotka helpottavat kertomusvuoden aikana edelleen vaikeana jatkunutta pysäköintitilannetta. Jorvissa vuoden 2012 lopulla valmistunut pysäköintirakennuksen laajennuskerros on osaltaan tuonut helpotusta alueen pysäköintiongelmiin. Jorvin sairaalan tontilla käynnistyneiden päivystyslisärakennuksen rakennustöiden myötä korvaavia parkkipaikkatiloja rakennettiin Turuntien toiselle puolelle. Myös potilaiden arvoesineiden säilytystä parannettiin suunnittelemalla ja toteuttamalla Meilahden alueelle arvoesinehuone. Hanke saatiin päätökseen vuoden loppuun ja niin sanottu turvahuone otettiin operatiiviseen käyttöön koulutusten ja testausten jälkeen alkuvuodesta 2014. Yksikön asiakastyytyväisyys nousi lukemaan 4,16 asteikolla 1–5 (2012: 4,03), ollen parhainta Peijaksen sairaalassa (4,34). Jorvin sairaalassa arvosanaksi saatiin 4,27 ja Helsingin alueella 3,82. Myös erikseen arvioitavien turvallisuusasiantuntijoiden osalta asiakastyytyväisyystulos nousi arvoon 4,29 (2012: 4,13). Merkittävin negatiivinen tekijä palautteissa oli edelleen pysäköintiongelmat. Yksikön henkilöstötyytyväisyys nousi lukemaan 3,52 (2012: 3,43). Sekä asiakas- että henkilötyytyväisyystulosten nousuun ovat vaikuttaneet mm. ohjeistusten, toimintamallien ja johtamisen sekä koulutusten kehittäminen. Yksikön liikevaihto 6,3 turvapalvelut 72 % M€ TURVAPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA 2010–2013 5 pysäköinti 28 % Asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 4,2 4 Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 3 3,5 2 1 0 2010 2011 2012 2013 19 HUS-KIINTEISTÖT OY ASUNTOPALVELUT Asuntopalvelupäällikkö Mika Strengell ASUNTOJEN KESKITETTY HALLINTA JA SUUNNITELMALLISUUS TUOVAT SELKEITÄ HYÖTYJÄ Kertomusvuoden alusta kaikki HUS:n osittain tai kokonaan omistamat palvelussuhdeasunnot – yhteensä 1 402 asuntoa 12 eri paikkakunnalla – siirtyivät asuntopalveluyksikön hallintaan. Hallinnon keskittämisen myötä yhtenäistettiin käytettävät tietoliikenneohjelmistot, sopimus- ja toimintamallit, kiinteistöjen kunnossapito-ohjelmat, kilpailutusperiaatteet ja -ohjelmat sekä luotiin asiakaspalveluiden paikallisverkosto. Lomamökkien avainten hallintaa helpotettiin mahdollistamalla niiden nouto ja palautus myös Helsingin ulkopuolisissa toimipisteissä. Vuonna 2012 tehtyjen valmistelevien toimenpiteiden ansiosta siirtymä onnistui odotusten mukaisesti. Vuoden aikana hallinnon keskittämisestä oli jo nähtävissä selkeitä hyötyjä esimerkiksi päätöksenteon pohjaksi tarvittavan tilastollisen tiedon tuottamisessa. Toimintaa suoraviivaistettiin myös HUS:n osittain omistaman lohjalaisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiömuutoksella As Oy Lohjan Lahenkallioksi. Muutos mahdollistaa näiden asuntojen hallinnoinnin yhtiön yhteisten mallien mukaisesti, aiemman isännöintitoimiston kautta asioinnin sijaan. Hyvä kunto, korkea käyttöaste Asuntojen käyttöaste pysyi edelleen erittäin korkeana, 98 % teoreettisesta maksimivuokratuotosta. Käyttöasteeseen pystyttiin vaikuttamaan mm. toteuttamalla remontit yhdessä kunnossapitoyksikön kanssa niin, että asunnoissa voitiin usein asua töiden aikana. Uudella tekniikalla Helsingin Luuvaniementie 2:n asunnoissa (72 kpl) tehdystä viemärien pinnoituksesta saatiin hyviä kokemuksia, ja tehokkaaksi 20 VUOSIKERTOMUS 2013 havaittua toimintamallia tullaan hyödyntämään myös jatkossa. Muita suuria peruskorjauskohteita olivat Helsingin Riistavuorenkuja 4:n linjasaneeraustyö (20 asuntoa) sekä Porvoon Sairaalantie 1F:n salaoja- ja viemärisaneeraustyö. Asuntojen ja kiinteistöjen kuntotasoa pidetään yllä pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmien (PTS) ja korjausohjelman avulla. Suunnitelmia teetettiin kertomusvuoden aikana seitsemään fuusiossa yhtiön hallintaan siirtyneeseen kohteeseen (518 asuntoa). HUS:n henkilöstörekrytoinnin tukena toimivien palvelussuhdeasuntojen vuokrat kyettiin edelleen pitämään hieman yleisen markkinatason alapuolella. Viiden vuoden vuokrasopimuksia Kuusi kuukautta voimassa olevia asuntohakemuksia jätettiin toimintavuoden aikana 621 kappaletta, ja uusia vuokrasopimuksia allekirjoitettiin 322, osan ollessa jatkosopimuksia. Asuntojen määrän kasvuun suhteutettuna hakemus- ja sopimusmäärät pysyivät normaalitasolla, eivätkä luvut ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. Tärkein myöntämisperuste oli edelleen erittäin kiireellinen asunnontarve esimerkiksi uuden työsuhteen aloittamisen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muuttamisen vuoksi. HUS:n asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti vuokrasopimuksia tehdään enintään viiden vuoden määräajaksi. Asuntojen osalta tehdyssä asiakastyytyväisyyskyse- HUS:n henkilökunnalle on vuokrattavissa 8 lomamökkiä. Asuntojen ja kiinteistöjen kuntotasoa pidetään yllä pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmien (PTS) ja korjausohjelman avulla. Kuvassa palvelussuhdeasuntoja Raaseporista. Yksikön liikevaihto 4,02M€ lyssä kartoitettiin ensi kertaa myös tyytyväisyyttä yhtiön ulkopuoliseen huoltotoimintaan, ja kysely tuotti aiempia vuosia alemman arvosanan 3,32 (2012: 3,68). Lomamökkien osalta asiakastyytyväisyys säilyi edelleen korkealla tasolla ollen 4,29 (2012: 4,42). Henkilöstön työtyytyväisyys kasvoi merkittävästi mm. fuusion toteutumisen myötä, keskiarvon ollessa 3,78 (2012: 3,35). Mökit sijaitsevat Nilsiän Tahkolla, Levillä, Rukalla ja Ylläksellä – kussakin kohteessa on kaksi mökkiä. asunnot 97 % lomamökit 3 % ASUNTOPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA 2010–2013 100 % 5 98 % 90 % 80 % 4 Lomamökkien käyttöaste 70 % HUS-KONSERNIN OMISTAMIEN PALVELUSUHDEASUNTOJEN ALUEELLINEN JAKAUMA JA KESKINELIÖVUOKRAT ALUEITTAIN, 2013 60 % 3 50 % Helsinki 483 asuntoa 13,44 €/m2 Espoo 390 asuntoa 9,35 €/m2 Lohja 127 asuntoa 9,04 €/m2 Vantaa 104 asuntoa 12,28 €/m2 Raasepori 104 asuntoa 8,53 €/m2 Porvoo 61 asuntoa 7,81 €/m2 Kerava 24 asuntoa 11,92 €/m2 Hyvinkää, Mäntsälä, Kellokoski, Järvenpää, Tuusula yht. 109 asuntoa 8,29 €/m 40 % 2 61 % Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 3,8 30 % 20 % 1 10 % 0 Asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5 ) 3,5 2 Asuntojen käyttöaste, 2010 2011 2012 2013 0 21 HUS-KIINTEISTÖT OY HALLITUS JA ORGANISAATIO HALLITUS JA ORGANISAATIO HUS-Kiinteistöt Oy:n hallitus ja johtoa edestä vasemmalta: Irene Äyräväinen, Reijo Vuorento, Mauri Niemi, takaa vasemmalta Timo Auvinen, Marko Kivelä, Ilkka Marttila ja Sami Jarke. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Ilkka Kauppinen. Hallinto ja jäsenyydet Kertomusvuoden yhtiökokoukset pidettiin yhtiöjärjestyksen mukaisesti, kevätyhtiökokous 11.3.2013 ja syysyhtiökokous 20.11.2013. Yhtiö on toiminut jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: • Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry •Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry, hallituksen jäsen Ilkka Marttila Hallituksessa toimivat puheenjohtajana Reijo Vuorento, varapuheenjohtajana Irene Äyräväinen ja jäseninä Marja-Leena Nousiainen (20.11. asti), Mauri Niemi, Ilkka Kauppinen, Jukka Pihko (20.11. asti), Timo Auvinen (20.11. alkaen) ja Marko Kivelä (20.11. alkaen). Hallitus kokoontui vuonna 2013 yhteensä kahdeksan kertaa. Tilintarkastajina ovat toimineet yhtiöjärjestyksen mukaisesti KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy päävastuullisena tilintarkastajana Jorma Nurkkala, JHTT, KHT ja Heikki Ruosteenoja, KHT. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Ilkka Marttila ja hallituksen sihteerinä Sami Jarke. HUS-KIINTEISTÖT OY Toimitusjohtaja Ilkka Marttila JOHTORYHMÄHALLINTO Toimitusjohtaja Ilkka Marttila Hallintopäällikkö Sami Jarke Kiinteistöpalvelupäällikkö Jukka Hakkila Rakennuttamispäällikkö Vesa Vainiotalo Turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen Kunnossapitopäällikkö Tapio Rautiainen Asuntopalvelupäällikkö Mika Strengell Hallintopäällikkö Sami Jarke RAKENNUTTA- KIINTEISTÖ- KUNNOSSAPITO- ASUNTO- TURVAMISPALVELUT PALVELUTPALVELUTPALVELUTPALVELUT Rakennuttamis- Kiinteistöpalvelu- Kunnossapito- Asunto- Turvallisuuspäällikkö päällikkö päällikköpalvelupäällikkö päällikkö Vesa Vainiotalo Jukka Hakkila Tapio Rautiainen Mika Strengell Aaro Toivonen 22 VUOSIKERTOMUS 2013 HUS-KIINTEISTÖT OY RESUMÉ RESUMÉ OM HNS-FASTIGHETER AB Siktet på en fungerande framtid År 2013 var det helt HNS-ägda HNS-Fastigheter Ab:s 24.e verksamhetsår. I likhet med de tidigare åren producerade och köpte bolaget i enlighet med sin ägares behov tjänster som kräver specialkunnande och ansvarade enligt avtal för underhåll och byggande av HNS:s fastigheter samt produktion av säkerhets- och lokaltjänster. Bolagets strategiska målsättningar är att sjukhusverksamheten fungerar utan störningar, att kunderna och ägaren är nöjda med servicen, att serviceprocesserna är konkurrenskraftiga och att arbetsplatsen upplevs som attraktiv. Viktiga projekt och utveckling Till berättelseårets största projekt hörde investeringsprojekt som var under byggnad, exempelvis renoveringen av Mejlans tornsjukhus och byggandet av de underjordiska lokalerna som färdigställs 2014 samt arbetena på jourflygeln vid Jorv och renoveringen och utvidgningen av Kvinnoklinikens L-del. Mejlans tornsjukhus är ett pilotprojekt för energieffektivitet och samtidigt det största saneringsobjektet i HNS:s historia. När det gäller bostadstjänsterna skedde i början av året en viktig förändring av servicen som samtidigt förbättrade den: alla HNS-ägda personalbostäder övergick i bolagets besittning. I fastighetstjänsterna övergick bolaget allt mera till att använda mobil kommunikation som effektiviserar servicen. Dessutom utvecklades ett uppföljningssystem för energiförbrukning, förhållanden och funktionalitet som bygger på en databas. Underhållsenheten spelade en central roll bl.a. i att lösa problemen i sjukhusens inneluft och enheten genomförde tillsammans med bostadstjänsterna ett rörbeläggningsprojekt som tillämpade ny teknik. Samma teknik kommer att användas i framtiden också i andra objekt. Efterfrågan på säkerhetstjänster fortsatte på hög nivå och enheten ordnade betydligt fler än 100 utbildningsdagar. Proaktiv verksamhet Under året gav HNS-Fastigheter Ab styrelsen för HNS ett utvecklings- och investeringsförslag som gällde Mejlans rådgivnings- och nödcentral. Dess mål är att garantera kvaliteten på säkerhetstjänsterna på det allt större Mejlansområdet också i framtiden. I samband med de personalpolitiska linjedragningarna som HNS godkände i oktober fick bolaget en begäran om att utreda möjligheterna att öka personalbostäderna inom Helsingfors stads område, och utredningen lämnades in efter utgången av verksamhetsåret. Medan kartläggningen och utredningen av bostäder fortgår lämnade styrelsen för HNS-Fastigheter Ab till Helsingfors stads Fastighetskontor en fritt formulerad ansökan om tomtreservering med tanke på byggandet av 200–300 personalbostäder Under verksamhetsåret deltog bolaget i en benchmarkingundersökning som Föreningen för Finlands Sjukhusteknik genomförde där fastighetstjänsterna vid fem universitetssjukhus jämfördes. Forskningsprojektets mål var att skapa en modell som kan användas för att jämföra och utveckla underhållsverksamheten vid sjukhusfastigheter genom att identifiera bästa praxis. Kostnadsnivån för det tekniska underhållet av Mejlans område konstaterades i undersökningen vara jämförelsens lägsta. 850 000 € årlig rabatt till ägaren Det icke-vinstdrivande bolaget uppnådde åter det bindande effektiviseringsmålet som moderbolaget hade uppställt (1,5 %) och återbördade till HNS som avtalsenlig årlig rabatt 0,85 miljoner € (2012: 0,7 miljoner €). År 2013 hade HNS-Fastigheter i sin tjänst cirka 312 personer. Av dessa tjänstgjorde största delen inom enheten för fastighetstjänster (158 pers.). Både personalens och kundernas nöjdhet mättes liksom tidigare år med standardiserade enkäter. Personalnöjdheten steg en aning från året innan och var 3,65 på skalan 1–5 (2012: 3,63). Kundnöjheten mättes nu 16.e året i följd och som resultat av enkäten förblev värdet fortfarande på hög nivå (2013: 3,94; 2012: 3,97). 23 HUS-KIINTEISTÖT OY YMPÄRISTÖTASE YMPÄRISTÖTASE ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS GLOBAL WARMING POTENTIAL, GWP 2010–2013 2010–2013 100 16 VUODEN 2013 PÄÄSTÖT VASTAAVAT NOIN 34 200 80 12 60 8 HENKILÖAUTON VUOSIPÄÄSTÖJÄ. 40 4 20 0 0 2010 2011 2012 2010 2013 2011 2012 Global Warming Potential, Hiilidioksidiekvivalentti. Energian valmistuksessa syntyneet kasvihuonepäästöt on esitetty hiilidioksidiverrannaisina (metaanin ja typpioksidin lämmitysvaikutukset suhteutettu hiilidioksidiin). 2013 GWP-KERROIN Typpidioksidit (NOx) Metaani (CH4) Hiilidioksidi (CO2) Lämpö, kWh/kk/brm2 Sähkö, kWh/kk/brm2 Vesi, 10 litraa/kk/brm2 JÄTTEIDEN LAJITTELUASTE JA MÄÄRÄT HUS-ALUEELLA 2010 4987 1854 200 tonnia, 2010–2013 2011 5325 2008 241 2012 5124 1772 234 Hyödynnettävä jäte Kaatopaikkajäte Sairaalatoiminnalle ominainen jäte 2013 5920 0 % 24 VUOSIKERTOMUS 2013 20 % 1386231 40 % 60 % 80 % 100 % HUS-KIINTEISTÖT OY TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 2013 2012 LIIKEVAIHTO 135 073 448,46111 368 225,10 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muut tuotot 28 749,92 23 834,79 MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -8 211 575,35 -5 411 560,10 Varaston muutos 50 138,12 -10 066,16 Ulkopuoliset palvelut -106 016 874,06 -85 457 184,08 MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ -114 178 311,29 -90 878 810,34 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot -11 826 286,80 -11 863 213,09 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -2 172 680,16 -2 055 053,52 Muut henkilösivukulut -414 668,11 -528 096,87 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -14 413 635,07 -14 446 363,48 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot -984 868,19 -855 515,85 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Liiketoiminnan muut kulut -4 756 925,03 -4 581 612,75 LIIKEVOITTO/-TAPPIO 768 458,80 629 757,47 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 15 784,82 19 387,26 Muut korko-ja rahoitustuotot 6 111,84 5 649,37 Korkokulut saman konsernin yrityksille -654 433,05 -487 822,55 Muut korko-ja rahoituskulut -125 720,40 -129 657,16 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -758 256,79 -592 443,08 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 10 202,01 37 314,39 VOITTO ENNEN TPSIIRTOJA JA VEROJA 10 202,01 37 314,39 Muut välittömät verot 9 163,33 -9 163,33 TILIKAUDEN VOITTO 19 365,34 28 151,06 25 HUS-KIINTEISTÖT OY TASE TASE VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 42 082,53 22 805,99 Muut pitkävaikutteiset menot 11 233,01 14 977,36 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 53 315,54 37 783,35 AINEELLISET HYÖDYKKEET Liittymismaksut 21 915,54 21 915,54 Rakennukset ja rakennelmat 6 468 650,98 6 973 674,78 Koneet ja kalusto 1 380 425,07 1 035 211,09 Keskeneräiset hankinnat 25 776 994,55 15 911 753,88 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 33 647 986,14 23 942 555,29 SIJOITUKSET Osuudet saman konsernin yrityksistä 5 045,64 5 045,64 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 439 548,72 439 548,72 Muut osakkeet ja osuudet 2 012 896,00 2 024 867,13 Muut saamiset 67 275,17 67 275,17 SIJOITUKSET YHTEENSÄ 2 524 765,53 2 536 736,66 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 36 226 067,21 26 517 075,30 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 207 154,63 157 016,51 VAIHTO-OMAISUUS YHTEENSÄ 207 154,63 157 016,51 SAAMISET Myyntisaamiset 119 428,54 253 931,42 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 13 810 657,58 18 520 701,58 Muut saamiset 1 114,82 4 340,16 Siirtosaamiset 165 163,47 202 354,23 SAAMISET YHTEENSÄ 14 096 364,41 18 981 327,39 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset 37 718,17 24 073,04 RAHAT JA PANKKISAAMISET YHTEENSÄ 37 718,17 24 073,04 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 14 341 237,21 19 162 416,94 VASTAAVAA YHTEENSÄ 50 567 304,42 45 679 492,24 26 VUOSIKERTOMUS 2013 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 723 208,08 723 208,08 Ed.tilikausien voitto 797 067,26 768 916,20 Tilikauden voitto 19 365,34 28 151,06 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 539 640,68 1 520 275,34 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 3 632 480,00 3 803 420,00 Lainat saman konsernin yrityksiltä 29 136 999,96 22 775 727,24 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 32 769 479,96 26 579 147,24 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 170 940,00 170 940,00 Lainat saman konsernin yrityksiltä 1 038 727,28 849 227,28 Saadut ennakot 99 623,10 115 349,92 Ostovelat 7 870 192,55 8 862 069,85 Velat saman konsernin yrityksille 171 958,18 774 886,85 Muut velat 4 995 642,45 4 664 416,68 Siirtovelat 1 911 100,22 2 143 179,08 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 16 258 183,78 17 580 069,66 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 49 027 663,74 44 159 216,90 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 50 567 304,42 45 679 492,24 27 Stenbäckinkatu 9, Helsinki PL 440, 00029 HUS puh. 09 4711 www.hus-kiinteistot.fi • Taitto: Zeeland • Kuvat: Matti Snellman, Mikko Hinkkanen, Jarmo Forss ja Mika Strengell • Paino: Finepress 2014 HUS-KIINTEISTÖT OY