Investointiluettelo - Arctic Business Forum
1 SISÄLTÖ ESIPUHE s. 2 SUOMEN Lappi s. 3 RUOTSIN Norrbotten ja Västerbotten s. 11 NORJAN Pohjoinen s. 23 VENÄJÄN Murmanskin alue s. 38 EUROPEAN HIGH NORTH –ALUEEN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA OFFSHORE 43.400 miljardia TEOLLISUUS 8.600 KAIVOSTEOLLISUUS 7.268 LIIKENNE 14.427 MUU ENERGIA 31.204 MATKAILU 1.050 YHTEENSÄ 105.949 mrd € 2 ESIPUHE Lapin kauppakamari kokosi viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyä Arctic Business Forum- tapahtumaa varten luettelon ns. European High North -alueen 2010-luvulla toteutettavaksi suunnitelluista investoinneista, ikään kuin keskustelun pohjaksi. Luettelo oli varsin pelkistetty. Siinä oli hankkeen nimen lisäksi vain lyhyt toteamus sisällöstä tai aikataulusta ja linkki internet –sivuille tarkempaa lisätietoa varten. Luettelo sai hyvän vastaanoton ja se löysi tiensä eri ministereiden ja ministeriöiden esityksiin, kuten kunnianhimoisena tarkoituksena olikin. Meillä Suomessa pitää olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä omalla arktisella alueellamme Lapissa ja sen lähialueilla lähivuosina tapahtuu. Nyt käsissänne on toinen investointiluettelo, joka on edellisvuotisen päivitysversio ja johon on lisätty enemmän hankekohtaista informaatiota, jopa kuvituksen kera. Jokaisen hankkeen kohdalla on linkki lisätietoihin viimevuotiseen tapaan. Lapin investoinnit kuvataan lyhytsanaisemmin kuin naapurialueiden, koska omista hankkeistamme on olemassa runsaasti aiemmin julkaistua tietoa. Norjalaiset ja ruotsalaiset hankkeet on kuvattu hieman laajemmin. Venäläisten hankkeiden kohdalla informaation niukkuus on enemmän poikkeus kuin sääntö. Samoin projektien aikataulujen määrittelyssä on pitänyt käyttää joissakin tapauksissa ns. maalaisjärkeä. Luetteloon otettavien hankkeiden valintakriteerit ovat samat kuin viime vuonna. Hankkeesta pitää olla olemassa selviä suunnitelmia, pelkkä visio tai tarve ei riitä. Suunnitelmasta pitää myös ilmetä ainakin alustava käsitys hankkeen laajuudesta, kustannusarvio ja alustava aikataulu. Murmanskin alueen osalta peruskriteerinä on pidetty myös sitä, että hanke on mainittu alueen strategiassa. Lapin muutaman hankkeen osalta on käytetty hieman luovuutta lähinnä niiden merkittävyyden vuoksi. Tällaisia hankkeita on kolme: kaksi hotellia ja Anglo Americanin kaivos. Varsinkin viimeksi mainitusta on yritetty antaa mahdollisimman realistinen arvio sen vähän perusteella, mitä yhtiöltä on julkisuuteen saatu. Rovaniemellä 16.2.2011 Timo Rautajoki toimitusjohtaja 3 SUOMEN Lappi LAPIN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA TEOLLISUUS 0.800 miljardia euroa KAIVOSTEOLLISUUS 2.100 LIIKENNE 1.826 ENERGIA 6.200 MATKAILU 0.220 YHTEENSÄ 11.146 miljardia euroa MUUTOKSET LAPIN VUODEN 2010 LUETTELOON Tornio-Kolari radan peruskorjaus Korjaus on valmistumassa suunnitelmien mukaisesti aikataulussa. Eteläkeskuksen liikerakentaminen Rovaniemellä Hankkeet ovat valmistuneet. Taiteiden talo Korundi Talo valmistuu ja otetaan käyttöön kevään 2011 aikana. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari Keskus valmistuu. Äkäsjoki – Kaunisvaara – rata Hanke ei toteudu, koska Kaunisvaaran malmi kuljetetaan Narvikiin. 4 LAPIN TEOLLISUUS OUTOKUMPU OY TORNIO WORKSIN F3-INVESTOINTI Lisätietoja: http://www.outokumpu.com/ Outokumpu Oy on käynnistänyt Kemin Elijärven kaivoksen laajennuksen sekä toisen ferrokromitehtaan rakentamisen, jotka molemmat kuuluvat yhtiön F3- projektiin. Projektin alihankintaurakkoja jaetaan ja rakennustyöt ovat käynnistyneet. Investoinnin arvo on 440 miljoonaa euroa. Tehtaan laajennettu kapasiteetti on käytössä vuonna 2013. LAPIN KAIVOSTEOLLISUUS ANGLO AMERICANIN KAIVOS SODANKYLÄSSÄ Lisätietoja: http://www.angloamerican.com/ Maailman suurimpiin kaivosyhtiöihin kuuluva Anglo American on suorittanut jo pitkään koeporauksia Sodankylässä lähes sadan työntekijän voimin. Yhtiön tiedotuspolitiikka on äärettömän niukka ja siksi julkisuuteen on tullut todella vähän tietoa esimerkiksi kaivoshankkeen laajuudesta. Vuoden 2010 aikana kaivoshankkeesta saatiin tietoa kaavoitushankkeen yhteydessä. Valtaus- ja varausalueet ovat lähes 500 neliökilometriä, jonka perusteella kysymys on erittäin suuresta kaivoksesta. Kaivoksesta louhittaisiin kuparia, kultaa ja nikkeliä. Osaltaan alue menee päällekkäin Kevitsan laajennussuunnitelmien kanssa. Kaivos olisi vähintäänkin kaksi kertaa rakenteilla olevan Kevitsan kaivoksen kokoinen. Mittasuhteita voi verrata esimerkiksi Bolidenin Aitikin kaivokseen ja sen valmistuneeseen laajennusprojektiin, jonka kustannusarvio oli 600 miljoonaa euroa. Alueen koko viittaisi noin 700 miljoonan euron suuruiseen investointiin varovaisesti arvioituna. 5 KEVITSAN KAIVOS Lisätietoja: http://www.kaivos.fi/kevitsa_mining_oy/ Sodankylän kunnassa sijaitsevan Kevitsan kaivoksen rakennustyöt ovat täydessä käynnissä. Kaivoksen tuotanto käynnistyy vuoden 2012 aikana. Hankkeen investoinnin arvo on 350 miljoonaa euroa. SOKLIN KAIVOS Lisätietoja: http://www.yara.fi/media/press_releases/yara_suomi_oy _on_paivittanyt_soklin_kaivospiirihakemuksensa.aspx Savukoskella sijaitseva Soklin kaivoshanke etenee. Kaivosta suunnitteleva Yara Suomi Oy ilmoitti, että se selvittää jatkossa kaivoksen totettamista siten, että malmi kuljetetaan putkella 54 km päässä sijaitsevaan Kovdoriin, jossa se rikastetaan Kovdorsky GOKin rikastamossa. Lopullinen totuttamispäätös tehdään vuonna 2012. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 700 miljoonaa euroa. 6 NORTHLAND RESOURCESIN SUOMEN PUOLEISET HANKKEET - HANNUKAINEN Lisätietoja: http://www.northland.eu/s/Hannukainen.asp Kaivosyhtiö Northland Resources on käynnistänyt Kolarin-Pajalan kaivoshankkeen rakentamisen Ruotsin puolella Kaunisvaarassa. Rakennuspäätöksen yhteydessä yhtiö päätti myös Hannukaisen kaivoksen toteuttamissuunnitelman laatimisesta todennäköisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Samoin kaivoksen YVA valmistunee kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hannukaisen investoinnin kokonaisarvo on noin 350 miljoonaa euroa. SUHANGON KAIVOS Lisätietoja: http://www.gtk.fi/geotieto/julkaisut/Uusimmat/ Julkaisut/TR189.html Ranualle suunniteltu Suhangon kaivos eteni nopeasti 2000-luvun alussa, mutta sitten laskevat maailmanmarkkinahinnat ja talouskriisi siirsivät hankkeen reserviin. Kaivos tuottaisi palladiumia ja platinaa, joiden kysyntä kasvaa esimerkiksi sähköautojen suunnittelun ja valmistamisen edetessä. Toimijana hankkeessa on ollut Arctic Platinum Parnership ja muutama vuosi sitten North American Palladium. Hankkeella on erittäin suuret mahdollisuudet toteutua kuluvalla vuosikymmenellä, hankkeen kustannusarvio on noin 500 miljoonaa euroa. 7 LAPIN LIIKENNEHANKKEET Lapissa kuluvalla vuosikymmenellä toteutettavat suurhankkeet edellyttävät runsaasti liikenneinvestointeja. Globaalit raaka-ainemarkkinat saattavat kuitenkin myllertää hankkeita niin, että jo kertaalleen suunniteltuja liikennehankkeita peruutetaan tai ainakin lykätään tulevaisuuteen. Näin on käynyt esimerkiksi Kolarin-Pajalan kaivoshankkeessa ja näin käy myös Soklin hankkeessa. Lapissa on kuitenkin meneillään niin monia kaivoshankkeita, ettei tehtyjä suunnitelmia ole missään nimessä syytä kokonaan haudata, vaan niitä on pidettävä vireillä ja päivitettävä tarpeen mukaan. ROVANIEMI-KEMIJÄRVI –RADAN SÄHKÖISTYS Hanke sisältää 85 kilometrin mittaisen Rovaniemi - Kemijärvi rataosan sähköistyksen. Radan sähköistystä voidaan hyödyntää sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Kustannusarvio on 24 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan vuonna 2011. Lisätietoja: http://www.lvm.fi/web/fi/suurimmat_vaylahankkeet#rovaniemi-kemijarvi%20sahkoistys KEMI-KOLARI–RADAN INVESTOINTI KOLARIN KAIVOSHANKKEIDEN TARPEISIIN Mikäli Hannukaisen kaivoshanke toteutetaan ja mikäli malmi kuljetetaan tilaajille Kemin sataman kautta, rautatie Kemistä Kolariin täytyy rakentaa vastaamaan raskaita kuljetuksia. Päätös Hannukaisesta on odotettavissa vuoden 2011 lopulla tai viimeistään vuoden 2012 aikana. Kävi Hannukaisen projektin kanssa niin tai näin, alueella on myös muita lupaavia esiintymiä, jotka edellyttävät 2010-luvun aikana liikenneinvestointeja. Ratahankkeen kokonaiskustannusarvio 255 miljoonaa euroa. Lisätietoja: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/rautatie KEMIN SATAMAN INVESTOINNIT Northland Resourcesin päätös kuljettaa Kaunisvaaran malmi Narvikin kautta hidasti Kemin sataman laajennussuunnitelmia. Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti ja rautamalmin sijaan Kemin satamaan voi tulla kuljetettavaa Sodankylän lukuisista kaivoshankkeista. Hanke on ajankohtainen ja sitä täytyy jatkaa. Sataman maanpäällisten investointien arvo on noin 35 miljoonaa euroa. Niin ikään edelleen ajankohtainen meriväylän syventäminen 13 metriin on kustannuksiltaan 70 miljoonaa euroa. Lisätietoja: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/merenkulku ja http://www.keminsatama.fi/en/home.html KAIVOSTIET Soklin kaivospäätöstä odotetaan vuoteen 2012 mennessä. Malmi rikastetaan Kovdorissa, jonne rakennetaan putki kaivokselta. Liikenneinvestoinnit eivät ole niin suurisuuntaisia. Sokli – Martti- tie on kustannuksiltaan noin 25 miljoonaa euroa ja se on ehdoton edellytys kaivoksen rakentamiselle. Sodankylän, Kolarin ja Suhangon kaivosteiden rakentaminen on ajankohtaista 2010-luvulla. Niiden kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Lisätietoja: http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819006 ja http://www.sokli.fi/images/loppuraportti.pdf 8 VT 4 ROVANIEMEN KOHTA Tiehanke koskee Rovaniemen kaupungin alueella Alakorkalosta lentokentän tiehaaran tienoille tehtävää uutta tietä, joka tarvitaan lisääntyneen liikenteen vuoksi. Tie toteutettaneen seuraavan hallituskauden aikana. Se on mainittu useissa Liikenneviraston ja – ministeriön hallitusohjelmasuunnitelmissa. Kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa. VT 4 POHJOIS-II - KEMI Kemin ja Oulun välisen nelostien perusparantaminen ja lisärakentaminen on tehtävä erityisesti, mikäli Fennovoima Oy:n ydinvoimala sijoittuu Kemiin. Myös suurinvestointien vaatimat tavaravirrat edellyttävät tien parantamista. Toteuttaminen ajoittunee vuoden 2015 kieppeille. Kustannusarvio on noin 91 miljoonaa euroa. Lisätietoja: www.liikennevirasto.fi VT 21 PALOJOENSUU – KILPISJÄRVI Norja on uusimassa Skibotnin ja Kilpisjärven välistä tietä omalla puolellaan. Tämä ja alueella käynnistyvät suurhankkeet luovat paineita myös pitkään odotetun suomen puoleisen osan peruskorjaukselle. Toteutunee vuosikymmenen loppupuolella. Kustannusarvio on noin 41 miljoonaa euroa. SODANKYLÄN MAHDOLLINEN KAIVOSRATA Sodankylään on tulossa globaalistikin merkittävä kaivosteollisuuden keskus. Kevitsan kaivosta rakennetaan ja muutama muukin on tulossa lähivuosina toteutusvaiheeseen. Kevitsan alkuvaiheen tuotanto on tarkoitus kuljettaa maanteitse todennäköisesti Rovaniemelle ja sieltä edelleen junalla. Tuotantomäärien kasvaessa rautatien rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Rakentaminen sijoittuu toteutuessaan vuosikymmenen loppupuolelle. Arctic Sea Railwaysuunnitelman pohjalta Rovaniemi – Sodankylä tai Sodankylä – Kemijärvi – radan kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa. ARCTIC SEA RAILWAY –HANKKEEN LOPPUOSAN TOTEUTTAMINEN Norjan parhaillaan laadittavana oleva valtakunnallinen liikennesuunnitelma vuosille 2014 – 2023 linjaa Rovaniemi – Kirkenes- radan mahdollisesti toteutettavaksi. Jos hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että Sodankylän kaivosrata tulee ensiksi kannattavaksi, voi koko yhteys toteutua suurinvestointien vuoksi vuosikymmenen loppuvuosina. Loppuun rakentamisen kustannusarvio on noin 950 miljoonaa euroa. =LAPIN 2010-LUVUN LIIKENNEINVESTOINNIT YHTEENSÄ 1.826 MRD EUROA 9 LAPIN ENERGIAHANKKEET FENNOVOIMA OY: SIMON YDINVOIMALA Lisätietoja: http://www.fennovoima.fi/hanke www.kemi-tornio.fi/joomla/component/option,com_docman/.../gid,384 Eduskunta teki kesällä 2010 päätöksen antaa ydinvoimalan rakentamislupa Fennovoima Oy:lle. Yhtiöllä on hankkeelle kaksi sijoituspaikkavaihtoehtoa, Simo ja Pyhäjoki. Outokummun terästehtaan sijainti ja runsaasti energiaa tarvitsevien kaivosten rakentaminen Lappiin painottanee päätöksen aikanaan Simoon. Yhtiö on lykännyt päätöksen tekoa juhannukseen 2011 mennessä. Viimeisiä selvityksiä ollaan juuri tekemässä. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 6 miljardia euroa. KEMIN BIODIESELTEHDAS Lisätietoja: http://www.biodiesel-hanke.fi/fi/?id=1648 Vapo ja Metsäliitto ovat suunnittelemassa biodiesel-laitoksen rakentamista kuluvan vuosikymmenen aikana Kemiin. Tehdas käyttäisi noin 2 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta vuodessa. Tehtaan kustannusarvio on noin 400 miljoonaa euroa ja sen olisi tarkoitus olla tuotannossa vuoden 2014 aikana. Sijoituspaikkapäätös tehtäneen pian ja Kemin kanssa kilpailua käy Äänekoski tai se voi sijoittua myös ulkomaille. MUSTIKKAMAAN BIOVOIMALA, ROVANIEMI Rovaniemen Mustikkamaalle suunnitellun biovoimalahankkeen eteenpäin vieminen jatkuu. Rakentamispäätöstä odotellaan lähikuukausina, koska voimalan pitäisi olla suunnitelmien mukaan tuotannossa jo vuonna 2014. Voimala käyttäisi polttoaineena puuhaketta sekä myös turvetta. Suunnittelun edetessä hankkeen kustannusarvio on tarkentunut 200 miljoonaan euroon. Lisätietoja: https://www.ren.fi/Suomeksi.iw3 10 LAPIN MATKAILU KEMIN SARIUS -HANKE Lisätietoja: http://www.kemi.fi/menu/kuntainfo.htm YIT Rakennus Oy suunnittelee Sarius -nimellä tunnetun rakennushankkeen toteuttamista Kemiin. Kokonaisuuteen kuuluu 200 huoneen kansainvälisen tason tornihotelli, kylpylä ja Wellnes-keskus. Siihen liittyy myös noin 300 asunnon rakentamishanke. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 120 miljoonaa euroa. Rakennustöiden aloittaminen on lykkääntynyt mm. valitusten vuoksi, mutta hankkeen toteuttaminen on todennäköistä viimeistään vuosikymmenen puoliväliin mennessä. ROVANIEMEN VALIONRANNAN HOTELLI Lisätietoja: http://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=7b4e68669595-45d5-88d8-b063ce3e6157 http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/12460.html Ounaskosken rannalle entisen Valion meijerin tontille suunnitellaan rakennettavaksi kylpyläkongressi, yms. –hotellia. Hankkeen toteuttaa Osuuskauppa Arina ja rakentajayhtiönä toimii Skanska. Arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan hankkeeseen tulee 30.400 neliömetriä ja sen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Hotellihankkeen rakennusaikataulu on vielä avoin. Arinan johto ilmoitti vuosi sitten, että hanketta lykätään vielä muutamilla vuosilla. Todennäköisesti se toteutuu kuluvalla vuosikymmenellä, koska Rovaniemellä käydään vilkasta keskustelua uuden hotelli tarpeesta. Kilpailijoita todennäköisesti ei päästetä sotkemaan kuvioita. 11 RUOTSIN Norrbotten ja Västerbotten RUOTSIN NORRBOTTENIN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA Kaivosteollisuus Liikenne Muu energia Matkailu Yhteensä 3.220 miljardia euroa 3.143 miljardia euroa 6.900 miljardia euroa 0.165 miljardia euroa 13.428 miljardia euroa RUOTSIN VÄSTERBOTTENIN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA Kaivosteollisuus Liikenne Muu energia Matkailu Yhteensä 0.193 miljardia euroa 0.174 miljardia euroa 7.800 miljardia euroa 0.165 miljardia euroa 8.332 miljardia euroa POHJOIS-RUOTSI YHTEENSÄ Kaivosteollisuus Liikenne Muu energia Matkailu 3.413 miljardia euroa 3.317 miljardia euroa 14.700 miljardia euroa 0.330 miljardia euroa YHTEENSÄ 21.760 miljardia euroa MUUTOKSET RUOTSIN VUODEN 2010 LUETTELOON Piteån Haraholmenin biodieseltehdas Sekä SunPine AB:n että myös Chemrecin biodieseltehtaat Piteåssa ovat valmistuneet ja käynnistäneet tuotannon vuoden 2010 aikana. Boliden AB Aitikin kaivos Kaivosyhtiön 600 miljoonan euron investointi valmistui vuoden 2010 aikana ja yhtiön tavoitteena on viimeistään vuonna 2014 nostaa kaivoksen tuotanto ennätystasolle 36 miljoonaan tonniin vuodessa aiemmasta 18.5 miljoonasta tonnista. SCA:n investoinnit Piteå Munksundin tehtaan paperikone ykkösen uudistamisprojekti on päättymässä vuoden 2011 aikana. Hankkeen toteuttaa Voith Paper. Yhtiön sahainvestointi on niin ikään jo valmistunut. 12 RUOTSI – NORRBOTTEN - KAIVOSTEOLLISUUS PAJALAN KAIVOS Northland Resources- kaivosyhtiöllä on suuri rautakaivoshanke molemmin puoli rajaa Pajalassa ja Kolarissa. Hankkeen ensimmäinen vaihe, Kaunisvaaran kaivos, on käynnistynyt Pajalassa. Kaivoksen tuotanto käynnistyy vuoden 2012 lopussa tai vuoden 2013 alussa. Hankkeen ensimmäiset urakkasopimukset on allekirjoitettu. Kaunisvaaran malmi kuljetetaan 100 tonnin erikoisrekoilla maanteitse Svappavaaraan, jossa se lastataan junavaunuihin ja kuljetetaan edelleen Narvikin satamaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 420 miljoonaa euroa. Lisätietoja: http://www.northland.eu/s/Kaunisvaara.asp 13 LKAB:N KAIVOSINVESTOINNIT Ruotsalainen kaivosjätti LKAB jatkaa investointejaan Norrbottenissa. Tähän mennessä yhtiö on rakentanut pellettitehtaat Jällivaaran sekä Kiirunaan ja tehostanut tuotantoaan. Samoin yhtiö on parantanut Narvikin sataman lastausterminaalia. Svappavaarassa on meneillään uuden kaivoksen avaaminen. Tähän mennessä investointeihin on sijoitettu noin 2.4 miljardia euroa. Investoinnit jatkuvat kuluvalla vuosikymmenellä ja näkyvin osa siitä on Kiirunan kaupungin keskustan siirtäminen koilliseen pois laajentuvan kaivoksen tieltä. Tehdyillä investoinneilla tuotanto on nostettu 19 miljoonaan tonniin vuodessa. Yhtiö jatkaa investointeja vuoteen 2015 saakka, jolloin tuotanto on tarkoitus nostaa nykyisestä lähes kaksinkertaiseksi 37 miljoonaan tonniin vuodessa. Investointien kokonaisarvo on 2.8 miljardia euroa. Lisätietoja: http://www.lkab.com/?openform&id=2DCA http://www.lkabframtid.com/ http://www.investinnorrbotten.se/affarsmojligheter/affarsomrade/gruv-ochmineral/lkab-investerar-miljarder-pa-djupet/?lang=sv 14 RUOTSI – NORRBOTTEN – LIIKENNE Lisätietoja: Norrbottenin läänin liikennesuunnitelma: http://bd.lst.se/publishedObjects/10014278/Slutlig%20L%C3%A4nstransportplan% 20Norrbotten%202010-2021.pdf Norrbottenin lääninhallitus vahvisti läänin liikennesuunnitelman vuosille 2010-2021 viime vuoden kesäkuussa. Liikennesuunnitelmassa vahvistettiin investointiohjelma, joka koostuu lähinnä maantie- ja ratainvestoinneista. Suunnitelman ulkopuolelle on jätetty suurinvestoinnit, kuten Norrbotnia -ratahanke tai mahdollinen Kiiruna – Narvik -radan kaksoisraide tai Kolarin – Pajalan kaivoshankkeessa esille tullut ajatus Svappavaara – Pajala- radan rakentamisesta. Norrbottniarataan liittyy kuitenkin yhden teollisuusraiteen rakentaminen vaadittavan standardin mukaan. Kuluvan vuosikymmenen vahvistetut liikenneinvestoinnit ovat yhteensä 83 miljoonaa euroa. Rakennettavat tiehankkeet: Tie 97 Boden, vaihe 1, noin 2.4 miljoonaa euroa Tie 97 Luleå – Boden, vaiheet 2 ja 3, yhteensä 30 miljoonaa euroa Kyrkbyn ohikulkutie, noin 2.0 miljoonaa euroa Tie 373 Svensbyn, noin 3.2 miljoonaa euroa Rakennettavat ratahankkeet: Malmirata Kiiruna – Luleå, nopeuden nosto 2.2 miljoonaa euroa Dåvan teollisuusrata, 2.2 miljoonaa euroa Hankkeet, joita esitetään rakennettavaksi, mutta rahoitus vielä avoin: Tie 69 Karunki – Risudden, 7.6 miljoonaa euroa E 4 Kallax, 12.2 miljoonaa euroa Tie 373 Stockbäckenin ohitus, 4.7 miljoonaa euroa Suunnitelmaan liittyvä muita hankkeita, mm.: Haaparanta/Tornio bussiasema, 1.1 miljoonaa euroa. Jalankulku- ja pyörätiet sekä muut liikenneturvallisuutta lisäävät toimenpiteet 18 miljoonaa euroa. 15 HAAPARANNAN RATA Ruotsin Norrbottenin uusi ratahanke Bodenin, Kalixin ja Haaparannan välillä jatkuu edelleen. Seuraavana ovat käynnistymässä radan sähköistystyöt. Ajojohtoja asennetaan parhaillaan ja asennustyön odotetaan valmistuvan marraskuuhun 2011 mennessä. Lopulliset sähköistämistyöt käynnistyvät vuoden 2012 helmikuussa. Uusi rata avataan liikenteelle vuoden 2012 aikana. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 360 miljoonaa kruunua. Lisätietoja: http://www.trafikverket.se/Privat/Projekt/Norrbotten/Haparandabanan/ NORRBOTNIA -RATA Lisätietoja: http://www.norrbotniabanan.nu/ Umeån ja Luleån välille rakennettavaksi suunniteltua uutta rautatietä kutsutaan Norrbotniaradaksi. Sen tavoitteena on luoda uusi, nopea ja entistä tehokkaampi ratayhteys valmistuneen Sundsvall – Umeå- radan ja rakenteilla olevan Haaparannanradan välille. Rata yhdistää Kiirunan malmiradan ja Suomen rataverkon Ruotsin runkorataan. Hankkeella on tarkoitus tehostaa sekä tavara- että myös henkilöliikennettä. Hankkeen rakentamiseksi tarvitaan poliittinen päätös, jonka aikaansaamisessa on oletettu olevan vaikeuksia porvarihallituksen jatkaessa Ruotsissa. Ensimmäisissä keskusteluissa uuden hallituksen liikenneministerin kanssa on kuitenkin tuotu esille mahdollisuus, että radan ensimmäistä vaihetta aletaan rakentaa Skellefteån ja Piteån välillä vuonna 2014. Radan kokonaiskustannusarvio on 2.7 miljardia euroa. 16 RUOTSI – NORRBOTTEN – MUU ENERGIA NORRBOTTENIN SÄHKÖVERKKOJEN RAKENTAMINEN Lisätietoja: http://www.svk.se/Projekt/koncessionsforlangningar/LetsiVitsaniemi/ http://www.svk.se/Projekt/koncessionsforlangningar/Porjus -Odensvi/ Svenska Kraftnät suunnittelee kahden 400 kV:n sähkölinjan rakentamista Norrbottenin alueelle. Toinen tulee länsi – itä- suunnassa Letsistä Suomen rajalle Vitsaniemeen ja toinen on lähes koko Ruotsin läpäisevä Porjus – Odensvi – runkoverkko. Molemmissa on meneillään lupamenettelyn loppusuora ja niiden rakentamisen odotetaan alkavan kuluvan vuosikymmenen puoleenväliin mennessä. Letsi-Vitsaniemi -linja on pituudeltaan noin 163 kilometriä ja Porjus-Odensvi –verkko on kokonaisuudeltaan peräti 971 km, josta Norrbottenin puolella noin 180 km. Näiden sähköverkkojen kokonaiskustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. NORRBOTTENIN TUULIVOIMA-INVESTOINNIT Ruotsin Norrbotteniin suunnitellaan rakennettavaksi kuluvalla vuosikymmenellä 1.440 tuulimyllyä, jotka tuottavat sähköä yhteensä 4.930 MW. Suurin tuulivoimalakeskittymä tulee Piteån kaupungin alueelle Markbygdeniin. Hankkeen takana on tuulivoimayhtiö Svevind, jonka tytäryhtiö Markbygden Vind AB on hankkeen toteuttaja. Yhtiö on tehnyt sopimuksen valtavan, yli 1.100 tuulimyllyn tuulivoimapuiston rakentamisesta saksalaisen Enerconin kanssa. Sopimuksen arvo on valtava 6.2 miljardia euroa. Markbygden Vind AB jätti viime joulukuussa ensimmäisen 312 tuulimyllyä koskevan rakennuslupahakemuksen. Kun kaikki Norrbottenin tuulivoimahankkeet lasketaan yhteen, investoinnin kokonaisarvo nousee 6.7 miljardiin euroon. Lisätietoja Markbygdenin tuulivoimapuistosta http://www.svevind.se/Projects/Project.aspx?projectID=1 ja http://www.pitea.se/sv/Naringsliv/Energiska-Pitea/Vindkraft/ 17 RUOTSI – NORRBOTTEN - MATKAILU KIIRUNAN AVARUUSMATKAILUKESKUS Lisätietoja: Spaceport Sweden: http://www.ssc.se/?id=9500 Virgin Galactic: www.virgingalactic.com Virgin Galactic –yhtiö on käynnistämässä kaupallista avaruusmatkailua, joka tarjoaa entistä suuremmille massoille mahdollisuuden käydä avaruudessa yhtiön suunnittelemilla erikoisaluksilla. Ensimmäisten matkojen odotetaan toteutuvan vuoden 2012 aikana. Tällä hetkellä avaruusmatkalle on ilmoittautunut yli 400 maksanutta siviiliastronauttia, joiden joukossa on myös suomalaisia. Meno-paluu- lipun hinta on noin 150.000 – 200.000 euroa. Virgin Galactic on rakentamassa parhaillaan avaruusmatkailukeskusta kiitoratoineen Uuteen Meksikoon Yhdysvaltoihin. Keskuksen pääterminaali valmistunee vuoteen 2012 mennessä. Spaceport Sweden -yhtiö suunnittelee toisen avaruusmatkailukeskuksen avaamista Ruotsin Norrbottenin Kiirunaan. Hanketta perustellaan sillä, että Kiirunassa on jo avaruustutkimusta ja sieltä ammutaan avaruuteen pienempiä sääsatelliitteja. Kiirunassa on myös lentokettä, jonka 2500 metrin kiitorata antaa raamit keskukselle. Erikoisimpana myyntivalttina on Jukkasjärven jäähotelli, joka onkin herättänyt Virginin omistajan Richard Bransonin mielenkiinnon. Spaceport Swedenin tavoitteena on saada keskus toimintaan vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen kustannusarvio on noin 165 miljoonaa euroa. 18 RUOTSI – VÄSTERBOTTEN - KAIVOSTEOLLISUUS FÅBOLIDENIN KAIVOS Lisätietoja: http://www.lapplandgoldminers.com/syste m/visa.asp?HID=1046&FID=970&HSID=1 8580&ActMenu=18596 Lappland Goldminers Ab:n kaivosprojekti Fäbolidenissa on jonkin verran lykkääntynyt talouskriisin vuoksi. Yhtiöllä on kuitenkin jo ympäristölupa kaivoksen avaamiseen. Yhtiö on tekemässä uutta toteuttamissuunnitelmaa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana. Yhtiö on sama, joka louhii kultaa Sodankylän Pahtavaarassa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 166 miljoonaa euroa. KANKBERGIN KAIVOS Lisätietoja: http://www.boliden.com/www/BolidenSE.nsf/dcf 92b4a139e3756c1256d9600213f86/A5A983D8 2CE92AB3C1256DDC006177FB/$file/boliden_ sv.pdf http://www.folkbladet.nu/188107/2010/10/06/jatill-utokad-drift-i-kankbergsgruvan Ruotsalainen kaivos- ja metalliyhtiö Boliden on avaamassa uudelleen Skellefteån lähellä sijaitsevaa Kankbergin kaivoksen, josta on vuoteen 1997 saakka louhittu mm. kultaa ja hopeaa. Kaivos on ollut ennenkin suljettuna, sillä tuotanto aloitettiin jo vuonna 1966 ja keskeytettiin kolmen vuoden jälkeen aina vuoteen 1988 saakka. Kaivos sijaitsee Bolidenin alueella, jossa yritys aikanaan perustettiin. Yhtiö jätti viime vuonna laajennetun kaivoksen ympäristölupahakemuksen ja tuotannon odotetaan käynnistyvän lähivuosina. Investoinnin kokonaisarvo on 27 miljoonaa euroa. 19 RUOTSI – VÄSTERBOTTEN - LIIKENNE VÄSTERBOTTENIN LIIKENNESUUNNITELMA Läänin liikennesuunnitelma käsittää vuodet 2010-2021. Sen mukaan läänin liikenneinvestoinnit kuluvalla vuosikymmenellä ovat yhteensä 74.4. miljoonaa euroa. Tästä on noin 33 miljoonaa ratahankkeisiin ja 31 miljoonaa tiehankkeisiin. Loput määrärahasta menevät erilaisiin ympäristönparannushankkeisiin ja selvityksiin. Toteutettavia hankkeita ovat: Tie 363 Timotej – Forslundagymnasiet Tie 372 Skellefteån satamatie vaihe 2 Åselen liikenneympyrä Tie 651 Robertsforss – Silkeå jalankulku- ja pyörätie Umeån sataman kehittämisprojekti Skellefteån matkakeskus Umeån matkakeskus Stenselen lastausalue Storuman – Umeå – eritasoliittymä Tie 363 Forslundagymnasiet jalankulku- ja pyörätie Rundsvikin teollisuusraide Vindeln – Umeå eritasoliittymä Lisätietoja: Västerbottenin läänin liikennesuunnitelma: http://www.regionvasterbotten.se/component/search/?searchword=L%C3%A4nstransport plan&ordering=&searchphrase=all 20 NORDISK LOGISTICS CENTER Umeåån ollaan rakentamassa uutta suurta logistiikkakeskusta, jonka toiminta perustuu Västerbotteniin aiemmin tehtyjen Bontiarata -investointien hyödyntämiseen koko Skandinavian kuljetustarpeita silmällä pitäen. Logistiikkakeskus on intermodaalinen eli sinne keskitetään kaikkia liikenneväyliä ja – muotoja hyväksikäyttävät kuljetukset. Viime vuonna käyttöön otetun Botnia-radan lisäksi avaintoimijana on Umeån satama. Hankkeen keskeinen toimija on Infrastruktur i Umeå AB sekä Banverket, joka on nykyään osa Ruotsin liikennevirastoa Trafikverketia. Hanke on kiinnostunut myös Vaasan seudun teollisuuden jatkokuljetuksista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 100 miljoonaa euroa ja sen jatkorakennustyöt käynnistyvät lähivuosina. Lisätietoja: http://www.nlc.se/nordiclogisticcenter.4.2815c08711a51ac44dc800028.html 21 RUOTSI – VÄSTERBOTTEN – MUU ENERGIA VÄSTERBOTTENIN SÄHKÖNSIIRTOVERKKO Västerbottenissa on käynnistymässä useita sähköverkon rakennustöitä. Valtavat tuulivoimapuistoinvestoinnit edellyttävät tehokkaampaa sähköverkkoa. Svenska Kraftnät Ab rakentaa alueelle kahta 400 Kv:n sähkölinjaa. Toinen tulee Ligga – Vargforss- välille ja on pituudeltaan noin 200 km ja toinen on Västerbottenin läänin läpi menevä kokonaisuudessaa 971 km pitkä Porjus – Odensvi- linja. Läänin osalta rakennettava sähkölinja on noin 300 km pitkä. Yhteensä investoinnit ovat noin 300 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Ligga–Vargforss: www.svk.se/Global/03_Projekt/Pdf/.../100616_MKB_Sammanfattning.pdf Porjus - Odensvi: http://www.svk.se/Projekt/koncessionsforlangningar/Porjus-Odensvi/ VÄSTERBOTTENIN TUULIVOIMAHANKKEET Västerbottenin lääniin ollaan rakentamassa useita tuulivoimapuistoja 2010 -luvun aikana. Suurin yksittäinen hanke on Blaiken Kraft AB:n tuulipuistohanke Blaikenissa Västerbottenin tunturialueella Sorselen ja Storuman kuntien alueella. Yhtiö on Skellefteå Kraftin ja Fortumin omistama. Suunnitelmien mukaan rakentaminen käynnistyy vuoden 2011 aikana ja valmistuu vuoden 2015 kuluessa. Puisto tuottaa energiaa noin 720 GWh/vuosi. Investoinnin arvo on 4.2 miljardia euroa. Toinen suuri tuulivoimatoimija Västerbottenissa on Vattenfall AB, jolla on neljä hieman pienempää tuulivoimapuistoa niin ikään tunturialueella Fäbodbergetissä, Flakträskissa, Blaklidenissä ja Granlidenissä. Pisimmällä ovat Fäbodberget ja Blaiken. Rakentamisen odotetaan käynnistyvän vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja puistot olisivat valmiit tällä vuosikymmenellä. Vuosituotanto 575 GWh. Investoinnin arvo on noin 3.3 miljardia euroa. Yhteensä Västerbottenin läänin tuulivoimahankkeet ovat 7.5 miljardia euroa. Lisätietoja: Blaikenin puisto: http://www.skekraft.se/default.aspx?di=3534 Vattenfall Fäbodberget:http://www.vattenfall.se/sv/fabodberget-vindkraftpark.htm Vattenfall Blakliden:http://www.vattenfall.se/sv/blakliden-vindkraftpark.htm Vattenfall yleensä: http://newsroom.vattenfall.se/2010/03/05/vattenfall-undersoker-ny-vindkraft-ismaland-och-vasterbotten/. 22 RUOTSI – VÄSTERBOTTEN - MATKAILU HEMAVAN – TÄRNABY MATKAILUINVESTOINNIT Västerbottenin tunturialueella sijaitsevan tunnetun Hemavanin – Tärnabyn matkailullinen merkitys kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä. Alueen suurinta matkailuinvestointia vetää Alvar Hallgren Bygg AB niminen rakennusyritys, joka rakentaa Hemavaniin loma-asuntoja. Investointi käsittää noin 5.000 vuodepaikkaa. Rakentaminen on käynnistymässä ja investoinnin kokonaisarvo on noin 165 miljoonaa euroa. Lisätietoja: http://www.alvarhallgrenbygg.se/GetDoc?meta_id=1051 23 NORJAN Pohjoinen POHJOIS-NORJAN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA OFFSFORE TEOLLISUUS KAIVOSTEOLLISUUS LIIKENNE MUU ENERGIA MATKAILU 8.700 miljardia € 1.800 miljardia € 0.105 miljardia € 4.584 miljardia € 1.204 miljardia € 0.500 miljardia € YHTEENSÄ 16.893 miljardia MUUTOKSET NORJAN VUODEN 2010 LUETTELOON Torium -ydinvoimalaprototyyppi Hanke perustuu Tromsön lähistöllä sijaitsevan Stjernöyan torium- kaivoshankkeeseen. Kaivosprojektin on käynnistänyt Nordic Mining, joka toteuttaa tällä hetkellä mm. Raahen Laivakankaan kultakaivosprojektia. Voimalasta käyty keskustelu on talouskriisin aikana laimentunut ja vaikka kiinnostusta uuden tyypin ydinvoimalan kehittämiseen Norjassa onkin, asiantuntijoiden mukaan prototyyppi voi olla aikaisintaan valmis 2030-luvulla. Norja panostaa Barentsin meren kaasun käyttöön ja kaasuvoimaloiden rakentamiseen. Viktoria -kaasukenttä Ranskalainen Total on saanut koeporaukset suoritettua ja tässä vaiheessa kaasukenttä näyttää olevan pienempi kuin on oletettu. Hanke lykkääntyy mahdollisesti 2020-luvulle. 24 POHJOIS-NORJA - OFFSHORE GOLIAT-ÖLJYKENTTÄ, HAMMERFEST ENI Norge AS:n öljykenttäprojekti Goliat sijaitsee Barentsin merellä Hammerfestin luoteispuolella Lumikki- kaasukentän itäpuolella hieman lähempänä rantaa. Hanke on jo käynnissä, pääurakoitsijat on valittu ja rakentaminen on käynnistymässä. Suunnitelman mukaan öljykentän tuotanto käynnistyy 1.11.2013. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3.6 miljardia euroa eli se on puolet pienempi kuin Lumikki- kaasukentän ensimmäinen vaihe ja pienempi kuin Lumikin kakkosvaihe. Hankkeella ei ole yhtä suuria vaikutuksia Hammerfestissa, vaan operointi tapahtuu lähes kokonaan merellä. Rakentamishankekin työllistää vain 110 henkilöä ja tuotannon aikana 60 vakituista työntekijää. Goliat on offshoren huippuosaajien erikoishanke, jolla on kuitenkin suuret taloudelliset vaikutukset Länsi-Finnmarkissa. Näistä vaikutuksista on tehty seikkaperäinen selvitys, josta löytyy myös tarkemmat yksityiskohdat projektista. Lisätietoja: http://www.eninorge.no/EniNo.nsf/page/DED71D42177627E0C12574E60040DAF9?OpenDocume nt&Lang=norwegian Englanniksi: http://www.eninorge.no/EniNo.nsf/page/DED71D42177627E0C12574E60040DAF9?OpenDocume nt&Lang=english Norutin raportti: http://www.norut.no/layout/set/print/Norut-Alta-Alta/Publikasjoner/Rapporter/Regionaleforventninger-om-ringvirkninger-av-utbygging-og-drift-av-Goliatfeltet 25 LUMIKKI 2 – MELKÖYA TOG 2 Norjalainen kaasujätti Statoil ilmoitti virallisesti 12.1.2011, että se käynnistää selvityksen uuden kaasunnesteytystehtaan rakentamisesta Hammerfestiin. Hanke tunnetaan nimellä Melköya Tog 2. Yhtiön tiedotteen mukaan lopullinen päätös projektin toteuttamisesta tehdään vuoden 2013 loppupuolella ja se tulisi tuotantoon vuonna 2018. Uuden tehtaan kapasiteetti on neljä miljardia kuutiota vuodessa ja on noin 70 % nykyisen toiminnassa olevan tehtaan kapasiteetista. Tehtaan kustannusarvio on 3.8 miljardia euroa ja kaasukentän laajennustyöt noin 1.3 miljardia euroa, yhteensä 5.1 miljardia €. Lisätietoja: http://www.statoil.com/en/NewsAndMedia/News/2011/Pages/12JanSnoehvitTrainII.aspx http://www.petroarctic.no/index.php?page_id=9319 http://www.oilinfo.no/index.cfm?event=doLink&famId=121547 26 NARVIKIN SATAMAINVESTOINNIT Narvikin sataman merkitys malmikuljetuksissa kasvoi huomattavasti, kun Kolarin – Pajalan kaivoshanketta toteuttava Northland Resources päätti syksyllä 2010 kuljettaa ainakin alkuvaiheen tuotannon tilaajille Narvikin sataman kautta. Malmi kuljetetaan maanteitse noin 100 tonnin rekoilla Svappavaaraan, jossa se lastataan Kiirunan kautta Narvikin satamaan menevään junaan. Northland on käynnistämässä tuotantoaan vuoden 2012 lopulla, viimeistään kuitenkin 2013 aikana. Yhtiö on käynnistänyt myös Hannukaisen toteuttamissuunnitelman laatimisen ja mikäli Ruotsin valtio investoi radan rakentamiseen Svappavaarasta Pajalaan, on mahdollista, että myös Suomen puolen malmi menee Narvikiin. Ratayhteyden toteuttaminen toisi myös Suomen teollisuudelle mahdollisuuden uuteen vientisatamaan, koska Kolarin ja Pajalan välisen radan rakentamiskustannukset ovat muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaa. Narvik on Suomen ja suomalaisten hankkeiden kannalta mielenkiintoinen ja sen esittämään haasteeseen vastaaminen edellyttää paljon Suomen kilpailukyvyltä. Northland Resourcesin kuljetuksia varten satama tarvitsee alkuvaiheessa noin 64 miljoonan euron investoinnit. Lisätietoja: http://www.portofnarvik.com http://www.lkabframtid.com/ http://www.investinnorrbotten.se/affarsmojligheter/affarsomrade/gruv-och-mineral/lkab-investerarmiljarder-pa-djupet/?lang=sv 27 POHJOIS-NORJA - TEOLLISUUS HAMMERFESTIN ALUMIINITEHDAS Amerikkalaisen Alcoa-yhtiön Hammerfestiin suunnittelema alumiinitehdas on ensimmäinen julkisuuteen tullut teollisuushanke, joka sisältyy Norjan Pohjoisen toimintaohjelman teollistamissuunnitelmiin. Alumiinitehdas liittyy Hammerfest Energi AS:n tytäryhtiön Hammerfest Gasskraft AS:n suunnitelmaan rakentaa kaupungin läheisyyteen kaasuvoimala. Alumiinitehdas käyttäisi tuotannossaan kaasuvoimalasta saatavaa sähköä. Norjassa on runsaasti alumiinin tuotantoa ja norjalainen Hydro Aluminium on globaalisti tunnettu alumiiniteollisuusyritys. Norja tuottaa yhteensä 1.2 miljoonaa tonnia alumiinia ja Alcoalla on jo ennestään kaksi tuotantolaitosta Norjassa, jotka tuottavat n 20% Norjan kokonaistuotannosta. Toinen on Etelä-Norjassa Listan kaupungissa ja toinen pohjoisempana Mosjöenissä noin 90 km Mo i Ranan eteläpuolella Nordlandin läänissä. Alumiiniteollisuuden kehitykseen on vaikuttanut edullisen vesivoiman saaminen energiavaltaiseen sulattoprosessiin. Alcoan viimeisin teollisuusinvestointi on Fjardaalin alumiinitehdas Islannin etelärannikolla. Tehdas käyttää Islannin vulkaanisesta maaperästä saatavaa energiaa 400.000 tonnin vuosituotantoon. Mikäli Hammerfestin kaasuvoimala toteutuu, tulee sinne rakennettavasta alumiinitehtaasta suurin piirtein saman kokoinen kuin Fjardaalin tehtaasta. Tuotanto olisi 350.000 – 400.000 tonnia vuodessa ja sen kustannusarvio on noin 1.8 miljardia euroa. Hankkeen toteuttaminen sijoittuisi 2010-luvun loppupuolelle. Hankkeen työllisyysvaikutukset olisivat sen valmistuttua samaa luokkaa Snöhvitin LNG-tehtaan kanssa. Lisätietoja: www.alcoa.com ja http://www.barentshavkonferansen.no/assets/Filer/2010-11-18Gass-til-Aluminium-i-Norge-Hammerfest-Alcoa.pdf 28 POHJOIS-NORJA - KAIVOSTEOLLISUUS BIDJOVAGGEN KAIVOS Bidjovaggen käytöstä poistettu kulta-kuparikaivos sijaitsee Suomen rajan tuntumassa noin 40 km luoteeseen Kautokeinosta. Esiintymä löydettiin 1950 luvulla ja ensimmäinen tuotantokauden käynnisti Kirkenesissä toiminut AS Sydvaranger. Tuotantoa oli vuosina 1970-74. Kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen kaivos siirtyi Outokumpu Oy:lle ja se oli tuotannossa vuosina 19851991. Metallien maailmanmarkkinahintojen nousu ja kaivosteknologian kehittyminen ovat tehneet hankkeesta jälleen kannattavan ja nykyinen omistaja, ruotsalaisomisteinen Arctic Gold suunnittelee kaivoksen avaamista kolmannen kerran. Yhtiöllä on myös projekteja Ruotsissa sekä Norrbottenissa (Rovavaara, Kolarijärvet) että Västerbottenissa (Nilsliden, Björklidberget). Kaivosprojektissa on parhaillaan meneillään suunnitelmien viimeistely ja edessä ovat Norjan lainsäädännön edellyttämät keskustelut Saamelaisparlamentin kanssa. Arctic Gold Ab julkisti 19.1.2011 tiedotteen, jonka mukaan esiselvitys osoittaa hankkeen edelleen kannattavaksi. Esiintymän koko on osoittautunut hieman suuremmaksi kuin odotettiin. Mikäli hanke etenee suunnitellussa aikataulussa, kaivoksen rakentaminen käynnistyy kesällä 2013 ja se on valmis tuotantoon loppukesästä 2014. Kaivoksen koko on suurin piirtein sama kuin Outokumpu Oy:n aikana tuotannon ollessa vajaat 400.000 tonnia. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 55 miljoonaa euroa. Lisätietoja: www.arcticgold.se ja http://www.rmgconference.se/presentations/Alcaston_Exploration_Presentation_Raw_Materials_G roup_Conference_2010.pdf 29 KVALSUNDIN KAIVOS Finnmarkin läänin uusin kaivosprojekti on norjalaisen Nussir ASA:n kuparikaivoshanke Kvalsundissa Hammerfestin kaakkoispuolella Repparfjordissa Nussir-tunturissa. Kuparin lisäksi kaivoksesta saadaan myös kultaa, hopeaa, platinaa ja palladiumia. Yhtiön arvion mukaan esiintymän ensimmäisessä vaiheessa on malmia 25.5 miljoonaa tonnia ja sen kuparipitoisuus on 1.2%. Kaivosyhtiö Nussir ASA on perustettu vuonna 2005 kupariesiintymän tutkimista varten. Vuonna 2007 yhtiö rekisteröitiin nykyiseen yhtiömuotoonsa. Kvalsundin kupariesiintymä on huomattavasti yhtiötä vanhempi, sillä se löydettiin jo 1970-luvulla. Koeporaukset suoritettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Kaivoksen oikeudet siirtyivät nykyisen yhtiön taustaorganisaatiolle vuonna 2000. Yritys teki lisäporauksia 2006-2008 Metallica Miningin kanssa. Metallica Miningilla on kupariesiintymäprojekti niin ikään Kvalsundissa Ulveryggenissä. Tämä esiintymä on noin 8 miljoonaa tonnia eli se on kolmasosa Nussir-tunturin esiintymästä. Hankkeiden yhdistämisellä saataisiin lisää resursseja ja lisää kannattavuutta hankkeen toteuttamiseen. Perustettavan kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu peräti 30-50 vuotta. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 50 miljoona euroa. Hankkeen aikataulu on Nussir ASA:n toimitusjohtaja Öystein Rushfeldtin mukaan sellainen, että rakennustyöt alkaisivat jo vuonna 2012 ja tuotanto voitaisiin käynnistää vuonna 2013. Hankkeeseen liittyy kuitenkin myös muutamia poliittisen tason päätöksiä, jotka saattavat pitkittää hanketta. Haasteellisin on luvan ja sopimuksen saaminen Saamelaisparlamentilta. Prosessi on kuitenkin jo käynnissä ja osapuolilla on aiesopimus neuvotteluprosessista. Lisätietoja: www.nussir.no Kaivoksen kaavoitussuunnitelma: http://www.nussir.no/opplastet/filer/201004111320_38986_Forslag%20til%20planprogram%2025m ar10.pdf www.metallicamining.com Ulveryggenin esiintymä: http://www.ngu.no/upload/Publikasjoner/Rapporter/2007/2007_064.pdf 30 POHJOIS-NORJA – MUU ENERGIA POHJOIS-NORJAN SÄHKÖNSIIRTOVERKKO Norjan sähköverkon omistama Statnett rakentaa Pohjois-Norjan kolmen fylken alueelle neljä suurta sähköverkkoa. Uusien linjojen yhteispituus on lähes tuhat kilometriä. Balsfjord-Hammerfest -linja Lisätietoja: http://www.statnett.no/no/Prosjekter/BalsfjordHammerfest/ Linjan pituus 360 km, 420 kV, valmis vuonna 2016. Kustannusarvio 385 miljoonaa euroa. Skaidi – Varangerbotn -linja Lisätietoja: http://www.statnett.no/no/Prosjekter/SkaidiVarangerbotn/ Noin 300 kilometrin linja 420 kV. Suunnittelu ja lausuntovaiheessa. Toteutus 2016 jälkeen. Kustannusarvio 350 miljoonaa euroa. 31 Varangerbotn – Skogfoss -linja Lisätietoja: http://www.statnett.no/no/Prosjekter/Varanger botn-Skogfoss/ Uuden 132 kV linjan rakentaminen, yhteensä 132 km. Rakentaminen käynnistymässä, tarjousvaiheessa. Kustannusarvio 129 miljoonaa euroa. Ofoten – Balsfjord -linja Lisätietoja: http://www.statnett.no/no/Prosjekter/OfotenBalsfjord/ Uusi 420 kV:n linja, 180 km. Suunnittelun loppuvaihe, rakentaminen alkaa 2012 ja valmis 2014. Kustannusarvio noin 180 miljoonaa euroa. 32 HAMMERFESTIN KAASUVOIMALA Hammerfestin kaupungin alueelle on syntymässä Snöhvit-kaasukentän ja kaupungin edustalla sijaitsevan Melköyan kaasunnesteytyslaitoksen ympärille rakentuva teollisuuskeskittymä. Maakaasusta saatavan käyttöenergian lisäksi Hammerfestissa pystyään myös käsittelemään ja puhdistamaan teollisuusprosesseissa syntyvää hiilidioksidia. Kaasuvoimalahankkeen on käynnistänyt paikallinen kuntaomisteinen energiayhtiö Hammerfest Energi AS, joka on perustanut voimalaa varten Hammerfest Gasskraft ASyhtiön. Kaasuvoimalan teho on 105 MW (040 Gwh). Sen päästöiksi arvioidaan 30.000 tonnia hiilidioksidia, josta 90 % pystytään puhdistamaan ja tallentamaan meren pohjaan. Voimalainvestoinnin kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Työpaikkoja on kaksi vuotta kestäväksi arvioituna rakennusaikana noin 100-200 ja käyttövalmiina 8-12. Kaasuvoimala tulee Rossmollaan noin 2 km päähän Melköyan saaresta ja sinne vedetään kaasuputki. Voimalaa suunniteltiin rakennettavaksi jo vuoteen 2009 mennessä, mutta hanke on toteutumassa vasta 2010 -luvulla. Amerikkalainen metallialan yhtiö Alcoa on suunnitellut käyttävänsä kaasuvoimalan tuottamaa sähköä Hammerfestiin suunnitellussa alumiinitehtaassa. Lisätietoja: www.gasskraft.com 33 POHJOIS-NORJAN TIEINVESTOINNIT FINNMARKIN LÄÄNI E 105 Hesseng – Storskog- tie Kirkenesistä Venäjän rajalle - tien pituus 9.5 km - olemassa olevan tien perusparannus ja uuden sillan rakentaminen Paskvik-joen yli - kustannusarvio 34 miljoonaa euroa - suunnitteluvaihe päättymässä, rakentaminen alkaa keväällä 2011, valmis syksyllä 2014 E6 Möllnes – Kvenvik, Alta - 4.5 km - suunnitteluvaihe, valmis 2015 - kustannusarvio 30 miljoonaa euroa E6 Storsandsnes – Alta - täydellinen perusparannus, 48.8 km - rakentaminen käynnistymässä, valmis 2015 - kustannusarvio 125 miljoonaa euroa Fv 98 kunnanraja Gamvik/Tana – Gielas - tunturin ylitys - työt alkaneet, valmis 2013 syksyllä - kustannusarvio 53 miljoonaa euroa FINNMARKIN TIEHANKKEET YHTEENSÄ 334.8 MILJOONAA € Fv 98 Skadjajavri på Ifjordfellet - tunturin ylitys - työt aloitetaan keväällä 2011, valmis syksyllä 2012 - kustannusarvio 54 miljoonaa euroa Pienemmät hankkeet: E6 Jansnes – Halvselv, Alta 3.6 km, kustannusarvio n. 7.5 miljoonaa euroa - suunnitteluvaihe E6 Kvenvik – Hjemmeluft, Alta 4.7 km kustannusarvio n. 10.6 miljoonaa euroa – suunnitteluvaihe E6 Langnesbukt – Jansnes, Alta 7 km, vuonna 2006 aloitetun projektin viimeistely n. 5.7 miljoonaa euroa E6 Storsandsnes – Langesbukt, Alta, 7 liittymää, arvioitu käynnistyvän 2014, n. 4 miljoonaa euroa E6 Varnagerbotn – Vesterelvnes, jalankulku- ja pyörätie, n. 1.3 km, kustannusarvio n. 1 miljoona euroa Rv 94 Hammerfestin keskusta, tien leventäminen, rakentaminen alkaa, valmis 2012, 10 miljoonaa euroa 34 TROMSIN LÄÄNI E6 Langslett – Sörkjosen - 8,5 km, useita tunneleita - rakentaminen alkaa 2013 - kustannusarvio 90 miljoonaa euroa E8 Skibotninlaakso - tien perusparannus raskasta liikennettä varten Kilpisjärvelle - käynnistyy 2012 - kustannusarvio 25 miljoonaa euroa E8 Sörbotn – Laukslett - vilkkaasti liikennöidyn tien perusparannus - suunnitteluvaihe lopuillaan, rakentamisajankohtaa määritellään - kokonaiskustannusarvio noin 100 miljoonaa euroa Fv 86 Finsnesin tunneli - suunnittelu käynnissä - kustannusarvio 51 miljoonaa euroa Fv 86 Gryllefjordin silta - rakentaminen alkaa 2012 - kustannusarvio noin 18 miljoonaa euroa TROMSIN TIEHANKKEET YHTEENSÄ 408 MILJOONAA € Fv 863 Langsundin yhteys - uuden tien rakentaminen, 18 km - aloitus 2011, valmis 2014, suunnittelu päättynyt - kustannusarvio noin 64 miljoonaa euroa NORDLAND E 10 Sobjörnneset – Hamnöyn, Lofoten, - lumivyörysuojaus, 4.1 km - aloitus 2011, valmis 2014 - kustannusarvio 64 miljoonaa kruunua E6 Brattåsen – Lien - 17 km tien oikaisu - aloitus 2014 - kustannusarvio noin 25 miljoonaa euroa E 6 Brenna – Brattåsen - tien oikaisu kahdessa osassa - yhteensä 12.2 km - aloitus ensimmäisessä vaiheessa aikaisintaan syksyllä 2011 - kustannusarvio noin 14 miljoonaa euroa 35 E 6 Helgeland - tien parantaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen, 260 km - ensimmäisen vaiheen aloitus syksyllä 2012, toteutus useassa vaiheessa - kokonaiskustannusarvio 502 miljoonaa euroa Fv 78 Halsöya – Leirosen - uusi tie, joka lyhentää matkaa rannikolta E 6:lle, 35 km - hankkeen ensimmäinen vaihe aloitettu, valmistuu joulukuussa 2014 - kustannusarvio 190 miljoonaa euroa Fv 78 Holand – Brattlia - tien peruskorjaus ja oikaisu, 12.6 km - käynnistyy keväällä 2011, valmis joulukuussa 2014 - kustannusarvio noin 15 miljoonaa euroa NORDLANDIN TIEHANKKEET YHTEENSÄ 1.074 MRD EUROA Fv 78 Tovenin tunneli - 10.7 km - ensimmäisen vaiheen rakennustyö käynnistynyt, valmis joulukuu 2018 - kustannusarvio 77 miljoonaa euroa Rv 80 Rövik – Strömsnes - tien perusparannus ja uudelleen linjaus - 6 km, siltoja ja tunneleita - suunnitteluvaihe päättymässä ja rakentaminen käynnistymässä - kustannusarvio 58 miljoonaa euroa Saltenin tiepaketti - Bodö – Fauske välillä - rakennetaan kahdessa osassa, ensimmäisestä päätös ja rakentaminen alkamassa - ykkösvaiheen kustannusarvio 120 miljoonaa euroa Pienet hankkeet: E 10 Borg – Leknes, jalankulku- ja pyörätie, 6 km, kustannusarvio 1.8 miljoonaa euroa E 6 Setså, rautatiealikulun leventäminen, kustannusarvio 4.3 miljoona euroa E 6 Strömmenin silta, käynnistyy 2011, kustannusarvio 2.6 miljoonaa euroa POHJOIS-NORJAN TIEHANKKEET YHTEENSÄ 1.82 MILJARDIA 36 SKIBOTN-KOLARI -RAUTATIE Jo 1970-luvulla käynnistetty suunnitelma rautatien jatkamisesta Kolarista Norjan Skibotniin on edelleen ajankohtainen. Ruususen unta nukkunut projekti sai vauhtia Kolarin – Pajalan kaivoshankkeen kuljetustarpeesta. Tornionlaakson neuvosto teetti radasta malmikuljetuksiin perustuneen hankesuunnitelman vuonna 2009. Suunnitelman teki ruotsalainen konsulttiyhtiö SWECO joka päätyi arvioimaan radan kokonaiskustannusarvioksi 2.7 miljardia euroa. Kolarin – Pajalan kaivoshanketta vetävä Northland Resources päätti kuitenkin viime syksynä kuljettaa ainakin alkuvaiheessa malmin Svappavaaran ja Kiirunan kautta Narvikiin. Samalla KolariSkibotn -ratahankkeen kannattavuus ainakin SWECOn esittämässä muodossa tuli kyseenalaiseksi. Storfjordin kunta on kuitenkin ollut edelleen aktiivinen ratahankkeen suhteen ja järjestänyt useita rataa ja alueen kehittämistä koskevia seminaareja kumppaninaan mm. Norjan ”metsähallitus” Statskog. Kunta on päivittämässä hankeselvitystä uudelta pohjalta ja todennäköisesti ensimmäiset uudet arviot saadaan vuoden 2011 aikana. Ratahanke sai uutta vauhtia marraskuussa 2010, kun Norjan liikenneministeriö julkisti tuoreimman Pohjois-Norjan liikenneyhteyksiä käsittelevän raporttinsa ”Ny infrastruktur i Nord”, joka liittyy meneillään olevaan Norjan vuosia 2014 – 2023 koskevaan liikennesuunnitelmaan. Raportti piti hanketta samoin kuin myös Kirkenes – Rovaniemi- ratahanketta jatkokehittelemisen arvoisena. Lisätietoja: SWECOn raportti: http://img9.custompublish.com/getfile.php/998326.1229.uwesabdxtw/Ishavsbanen+finsk.pdf?return =www.storfjord.kommune.no Statskogin arvio: http://www.statskog.no/Statskog/Sider/NaeringsutviklingSkibotniTroms.aspx Norjan liikenneministeriön raportti: http://www.ntp.dep.no/2014-2023/pdf/InfrastrukturbehovInordFase1-20101126.pdf 37 POHJOIS-NORJA - MATKAILU MÅLSELVIN-BARDUFOSSIN MATKAILUKESKUS Tromsön eteläpuolella, noin sadan kilometrin päässä sijaitsevaan Målselvin kuntaan ollaan rakentamassa suurta matkailukeskusta, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 500 miljoonaa euroa. Rakentamishanke on käynnistynyt ja mm. lappilaiset yritykset ovat toimittaneet alueelle hirsitaloja. Hanketta on rahoittamassa kunnan ja yksityisten sijoittajien lisäksi mm. Investinor, joka on valtion omistama investointiorganisaatio. Matkailukeskuksen kehittämisessä mallia on otettu Lapin matkailuinvestoinneista ja erityisesti Leviltä. Sen lisäksi myös Joulupukki-bisnes kiinnostaa, sillä tunturikeskukseen on jo perustettu norjalainen ”joulumaa” nimeltä Blånisselandet. Keskus näyttää vielä vaatimattomalta, mutta vuoriston alppimaisema ja vain kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Bardufossin lentokenttä tekevät hankkeesta erittäin mielenkiintoisen ja Lapin kannalta pelottavan kilpailukykyisen. Keskuksen loppuun rakentamiseen tarvitaan vähintään pari vuosikymmentä ja useita miljardeja euroja. Vasta sitten ollaan Levin tasolla. Lisätietoja: Målselvin matkailukeskus: http://www.malselvfjellandsby.no/ Joulumaa: http://www.blanisselandet.no/ http://www.dagbladet.no/2010/02/03/magasinet/sondag/barne_og_familieferie/10226201/ 38 VENÄJÄ - Murmanskin alue MURMANSKIN ALUEEN INVESTOINNIT 2010-LUVULLA OFFSHORE 34.700 miljardia euroa TEOLLISUUS 6.000 miljardia euroa KAIVOSTEOLLISUUS 1.650 miljardia euroa INFRASTRUKTUURI 4.700 miljardia euroa MUU ENERGIA 9.100 miljardia euroa YHTEENSÄ 56.150 miljardia euroa 39 MURMANSKIN ALUE – OFFSHORE SHTOKMANOVSKOJEN KAASUKENTTÄ Barentsin merellä noin 550 km päässä Murmanskista sijaitseva Shtokmanovskojen kaasukenttä tai Shtokman, kuten sitä myös kutsutaan, löydettiin vuonna 1988. Tehtyjen tutkimusten ja koeporausten perusteella arvioidaan, että kaasukentässä on 3.9 triljoonaa kuutiota kaasua ja 56 miljoonaa tonnia kaasukondensaattia. Kenttä on valtavan iso ja se on käytännössä vähintään kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2007 Hammerfestin edustalla käyttöön otettu Lumikki (Snöhvit)- kaasukenttä. Meren syvyys kaasukentän kohdalla on 340 metriä ja olosuhteet ovat muutenkin erittäin vaativat. Myrskyävän Barentsin meren aallonkorkeus voi nousta jopa 27-30 metriin ja lämpötila vaihtelee vuositasolla – 50 asteen ja +33 asteen välillä. Alueella on lisäksi jäävuoria eli sen toteuttaminen vaatii erityisosaamista ja erityisolosuhteiden tuntemista. Kaasukenttähanketta toteuttamaan perustettiin vuonna 2008 Sveitsiin rekisteröity Shtokman Development AG. Yhtiön osakkaina on kolme yhtiötä: pääosakas Gazprom (51 % osakkeista) sekä ranskalainen Total SA (25%) ja norjalainen Statoil ASA (24%). Kentän tuotannon odotettiin käynnistyvän jo ennen vuosikymmenen puoliväliä, mutta nyt yhtiöt esittävät aloitusajankohdan lykkääntyneen parilla vuodella eli kenttä tulisi tuotantoon vuonna 2016 ja LNG tehdas olisi valmis 2017. Kentän toteuttamisesta on kiistelty vuosia ja edelleenkin asiantuntijoilla on erilaisia näkemyksiä hankkeen realistisuudesta. SDAG:n johto on ilmoittanut, että rakentamispäätös tehtäisiin tänä vuonna ja aikataulusta ilmoitettaisiin maaliskuun lopussa 2011. Yhtiö on jo tehnyt sopimuksia mm. Teriberkaan tulevan LNG-tehtaan osalta mm. amerikkalaisen CB&I Lummuksen kanssa viime marraskuussa. Venäjän pääministeri Vladimir Putin on vahvistanut omalta osaltaan aikataulun, joten uutisia todella kuultaneen suuntaan tai toiseen vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on tarkentunut 34 miljardiin euroon. Shtokmanin kaasun nesteytyslaitos rakennetaan Teriberkaan, jonne tarvitaan myös muuta rakentamista. Kaupungissa on tällä hetkellä vain käyttökelvottomia rakennuksia. Norjalaisarvioiden mukaan Teriberkan muu rakentaminen on arvoltaan noin 700 miljoonaa euroa. Yhteensä hanke on siis 34.7 miljardia euroa. Lisätietoja: http://www.shtokman.ru/en/ 40 MURMANSKIN ALUE – TEOLLISUUS Murmanskin alueen teollisuusinvestoinnit 2010- luvulla ovat arviolta 6.0 miljardia euroa. Kuolan niemimaan teollisuus on kuluvalla vuosikymmenellä käynnistämässä pitkään odotettuja investointejaan. Maailman suurin nikkelijätti Norilsk Nickel on uudistamassa toimintojaan Murmanskin alueella. Tällä vuosikymmenellä toteutettavaksi on suunniteltu Kola GMK:n Montshegorskin tuotantolaitoksen uusiminen. Murmanskin satamaan rakennettavan terminaalin kautta yhtiö tuottaa paluukuljetuksina uudella jäävahvisteisella laivastollaan Norilskista Murmanskiin ja edelleen Montshegorskiin nikkeliharkkoja jalostettavaksi. Uudistuksen kustannusarvio on noin 1.2 miljardia euroa ja se on tarkoitus tehdä kuluvalla vuosikymmenellä. Nykyinen nikkelin korkea maailmanmarkkinahinta nopeuttanee investointia. Kirovskissa ja Apatiitissa toimiva OAO Apatit, joka kuuluu Fosagro- konserniin, on rakentamassa uutta rikastamoa Apatiittiin. Hankkeen kustannusarvio on runsaat 500 miljoonaa euroa. Rikastamo on suunniteltu rakennettavaksi kuluvalla vuosikymmenellä, mutta nähtäväksi jää, mitä vuoden 2012 jälkeen Hiipinän vuorilla alkava kilpailu Acron- konsernin SZFK:n kaivoksen kanssa merkitsee. Acron on entinen Fosagron kumppani OAO Apatiitissa, mutta yhtiöt ovat riidelleet keskenään yksityistämisprosessin alusta saakka. Mihail Hodorkovskin sekava oikeusjuttuhan liittyy tähän kuvioon. Acronin investoinnin ensimmäinen vaihe on käynnissä ja toisen rikastamon rakentamisen odotetaan käynnistyvän kaivoksen valmistuttua. Sen kustannusarvio on 750 miljoonaa euroa ja se tulee tuotantoon 2018. Suuri venäläinen alumiinijätti UG Rusal on vuosituhannen alusta suunnitellut uuden alumiinitehtaan rakentamista Kantalahden pohjoispuolelle. Hanke on lykkääntynyt yhtiön pääomistaja Oleg Deripaskan bisneksien vuoksi. Alumiinin tuotannossa tarvitaan energiaa ja yhtiö ei ole onnistunut saamaan pitkäaikaista sähköntoimitussopimusta Murmanskin alueella toimivan TGK – 1:n kanssa. Hankkeen odotetaan toteutuvan aikaisintaan vuoden 2015 jälkeen. Kokonaiskustannusarvio on nykyrahassa arvioituna noin 900 miljoonaa euroa. Norjalainen alumiiniyhtiö Hydro Aluminium suunnittelee suuren, vähintään noin 400.000 tonnin vuosituotannon alumiinitehtaan rakentamista Teriberkan läheisyyteen. Tehdas käyttäisi Shtokmanin kaasua energianlähteenään. Hankkeen kustannusarvio voimaloineen on vähintään 2 miljardia euroa ja se toteutuu kaasuntuotannon käynnistyttyä aikaisintaan 2018-20. Kaasujätti Gazpromin tytäryhtiö Gazprom Neft suunnittelee rakentavansa öljynjalostamon Teriberkan läheisyyteen vuoteen 2018 mennessä. Jalostamo käyttäisi Prirazlomnyen kentän öljyä. Hankkeen kustannusarvio on noin 700 miljoonaa euroa. 41 MURMANSKIN ALUE – KAIVOSTEOLLISUUS Teräsjätti Severstalin omistama Olenogorskin kombinaatti Olcon jatkaa edelleen maanalaisen kaivoksen laajennusta. Yhtiö on hankkinut mm. lisää porauskalustoa vuoden 2010 aikana. Yhtiöllä on uusi kaivoshanke Svintsovye Tundryssä noin 10 km päässä nykyisistä kaivoksista. Investointi ajoittunee 2015 tienoille ja sen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Norilsk Nickelillä on kaksi ajankohtaista kaivoshanketta Murmanskin alueella. Niistä suurempi on Gremjakhan titaani-limeniitti- kaivoshanke Ylätuloman lähistöllä Tuloma -joen itäpuolisella alueella. Rakentamisen odotetaan käynnistyvän vuosikymmenen alkupuolella ja sen kustannusarvio on noin 350 miljoonaa euroa. Toinen kaivoshanke on Sopcheozerskojessa suurin piirtein Montshegorskin ja Apatiitin puolivälissä. Kyseessä on kromikaivos, jonka kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Kanadalainen suuri kansainvälinen kaivosyhtiö Barrick Gold Company on käynnistämässä lähivuosina palladium – platina -kaivosta Fedorova Tundran alueella lähellä Hiipinän vuoristoa. Hanke käynnistynee vuoden 2015 tienoilla ja sen kokonaiskustannusarvio on 450 miljoonaa euroa. Kovdorissa Suomen rajan tuntumassa Korvatunturia vastapäätä sijaitseva venäläisen Evrohimkonsernin tuotantolaitos Kovdorski GOK suunnittelee kuluvalla vuosikymmenellä kaivosinvestointia Sallanlatvan – Vuorijärven alueelle noin sadan kilometrin päähän nykyisestä kaivoksesta lähelle Alakurttia. Tämän kaivoksen kustannusarvio on rautateineen vähintään 700 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisen ratkaisee se jalostaako Savukosken Soklissa toimiva Yara kaivoksen raaka-aineet Kovdorissa. Silloinkin tarvitaan investointeja, mutta niiden kustannusarvio selviää lopullisen päätöksen jälkeen. Murmanskin alueen ainoa rakentamisvaiheeseen edennyt uusi kaivos on Acron – konsernin apatiittikaivos Kirovskissa. Tytäryhtiö SZFK (Luoteis-Venäjän fosforikombinaatti) on käynnistänyt kaivoshankkeen rakentamisen vuonna 2010 ja tuotannon odotetaan alkavan vuonna 2012. Hankkeen kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa. 42 MURMANSKIN ALUEEN KAIVOSHANKKEET YHTEENSÄ 1.65 miljardia euroa. LISÄTIETOJA ALUEEN KAIVOSHANKKEISTA: http://www.steelguru.com/raw_material_news/Olcon_gets_license_for_study_of_iron_or e_deposit_in_Svintsovye_Tundry/182672.htm http://olcon.severstal.com/rus/index.phtml http://www.nornik.ru/en/our_products/kola__mmc/ www.barrick.com www.evrohim.ru http://www.szfk.ru/ 43 MURMANSKIN ALUE – LIIKENNE MURMANSKIN ALUEEN SUURET LIIKENNEHANKKEEET YHT. 4.7 MRD € Kuolan niemimaalle on tehtävä kuluvan vuosikymmenen aikana valtavia liikenneinvestointeja, jotta esimerkiksi Shtokmanin kaasukenttäprojekti pystytään toteuttamaan. Suurin yksittäinen hanke on Murmanskin sataman ympärille rakennettava liikennekeskus (Transport hub). Sataman ja sen muun ympäristön rakentaminen on tarkoitus suorittaa viidessä vaiheessa kuluvan vuosikymmenen aikana. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3 miljardia euroa. Murmanskin satamaan on tulossa lisäksi muitakin yllä mainitun projektin ulkopuolisia hankkeita. Suurin niistä on JSC Sintez Petroleumin öljynjalostamo, joka rakennetaan sataman länsirannalle Lavna -joen läheisyyteen. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on noin 640 miljoonaa euroa. Toinen hanke on Norilsk Nickelin terminaali, josta kuljetetaan Koillisväylää pitkin Norilskin kaivokselle erilaisia huolto- ym. tarvikkeita. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen työt käynnistyvät vuoden 2011 aikana. Murmanskin liikennekeskushanketta varten on perustettu oma osakeyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana on Venäjän Federaation liikenneministeri Igor Levitin. Hanke on tarkoitus rahoittaa osaksi federaation budjettivaroin ja osaksi yksityisellä pääomalla. Yksityisen pääoman osuudesta vastaavat mukana olevat yhtiöt. Helmikuun alussa 2011 mukaan saatiin myös muuta yksityistä pääomaa, kun Suomessakin tunnettu Gennadi Timchenko osti Murmanskin kauppasataman koko osakepääoman 250 miljoonalla dollarilla. Todennäköisesti myös valtion osuus hoituu entistä paremmin, koska Timchenko kuuluu pääministeri Valdimir Putinin lähipiiriin. Myös Kantalahden satamaan ollaan tekemässä huomattava laajennusinvestointi. Hanketta vie eteenpäin kivihiiltä sataman kautta kuljettava JSC Barnaul, jonka tavoitteena on kymmenkertaistaa sataman kapasiteetti nykyisestä noin miljoonasta tonnista 10-11 miljoonaan tonniin. Investoinnin arvo on noin 50 mijoonaa euroa. Kuolan niemimaan suuriin liikennehankkeisiin kuuluu myös rautatien rakentaminen Teriberkaan, jonka kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa ja se toteutetaan kaasutuotannon käynnistymiseen mennessä. Venäjän Federaation rautatieyhtiö RZD:llä on myös suunnitelma kaksoisraiteen rakentamiseksi Pietarin – Murmanskin radalle. Murmanskin alueen osuus, noin 350 km rakennettaisiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Investoinnin arvo on noin 700 miljoonaa euroa. 44 Lisätietoja Murmanskin alueen liikennehankkeista: http://www.arcticbusinessforum.com/downloads/esitykset/timo_rautajoki_murmanskin_satamainv estoinnit.pdf http://investing.businessweek.com/research/stocks/private/snapshot.asp?privcapId=27204276 http://eng.rzd.ru/ http://eng.rzd.ru/ MURMANSKIN ALUE – MUU ENERGIA KUOLAN YDINVOIMALAN UUSIMINEN, KAES-2 Murmanskin alueella Polarnye Zorin kaupungin liepeillä sijaitsevassa Kuolan ydinvoimalassa on neljä kohtuullisen vanhaa reaktoria. Ensimmäinen reaktori otettiin käyttöön vuonna 1973, toinen vuonna 1975, seuraava vuonna 1982 ja neljäs vuonna 1984. Teholtaan ydinvoimala on noin 1.700 MW. Reaktorit eivät ole ns. Tshernobyl- tyyppiä, mutta niiden käyttöikä lähenee vääjäämättä loppuaan. Käyttöä on jatkettu aluksi 15 vuodella ja nyt puhutaan 30 vuoden lisäkäyttöajasta. Rosatom on investoinut myös ydinjätteen säilyttämistiloihin, joista jäte viedään loppusijoituspaikkaan Tsheljabinskiin. Venäjän ydinvoimaloista vastaava Rosatom- yhtiö on suunniteluut käynnistävänsä kahden uuden reaktorin rakentamisen kuluvan vuosikymmenen aikana. Rakentamisen suunniteltiin käynnistyvän vuosina 2016-2017, mutta todennäköisesti se lykkääntyy aivan vuosikymmenen loppuun. Ilmoittaessaan lykkääntymisestä Rosatom samalla jatkoi vanhimpien reaktoreiden käyttöikää. Murmanskin maaherra on kuitenkin kiirehtinyt uuden yksiköiden rakentamista. Hankkeen kustannusarvio on noin 6 miljardia euroa. Lisätietoja: http://www.barentsobserver.com/index.php?id=4862919&xxforceredir=1&noredir=1 http://www.barentsobserver.com/mayors-protest-against-npp.4858150-16178.html 45 MURMANSKIN ALUEEN SÄHKÖVERKKO Murmanskin alueen sähköverkko on alikehittynyt eikä pysty vastaamaan tulossa oleviin suuriin investointihankkeisiin. Pääosa sähköverkoista on vedetty voimalaitoksilta läheisiin teollisuskombinaatteihin ja mm. Murmanskin kaupungissa on käytännössä sähköpula. Uutta 400 kV:n linjaa tarvitaa yli tuhat kilometriä. Investoinnin arvo on noin 1.8 miljardia euroa. Murmanskin kaupunki on käynnistämässä suurta lämpövoimalahanketta. Alustava kustannusarvio on noin 1.3 miljardia euroa. Hankkeella on kiire ja se toteutettaneen vuosikymmenen puolenvälin tienoilla. Lisätietoja: http://www.gov-murman.ru/ http://reception.gov-murman.ru/PRPortal_User/Default.aspx MURMANSKIN ALUE MUU ENERGIA YHTEENSÄ 9.1 MRD € 46 Yritysten edunvalvoja, kasvun EDISTÄJÄ Suomessa on 19 alueellista kauppakamaria ja Keskuskauppakamari. Kauppakamarit edistävät yritysten toimintaa ja kasvua vaikuttamalla Aluesuunnitteluun Asuntopolitiikkaan Kaavoitukseen Koulutuskysymyksiin Liikenneväyläpolitiikkaan Työvoimapolitiikkaan Alue- ja rakennepolitiikkaan Elinkeinopolitiikkaan EU- ja Venäjä-suhteisiin Lainsäädäntöön Talouspolitiikkaan Verotukseen Kauppakamarit edustavat kattavasti elinkeinoelämän alueellisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Kauppakamarit tuovat yritysten äänen kuuluviin ja niillä on vahva alueellisen kehittäjän rooli. Lapin kauppakamari Elinkeinoelämän edunvalvojana vuodesta 1939 Euroopan pohjoisin kauppakamari Jäseniä pk-yrityksistä isoihin teollisuusyrityksiin Aktiivinen rooli yritysten kansainvälisessä yhteistyössä ja verkostoitumisessa Tuo tunnetuksi Lappia ja Barentsin aluetta Yhteystiedot Lapin kauppakamari Kemin toimisto Tietokatu 3 94600 KEMI Taru Mäkimartti, toimistonhoitaja puh. 040 529 3232 [email protected] Lapin kauppakamari Rovaniemen toimisto Maakuntakatu 29-31 B 96200 ROVANIEMI Timo Rautajoki, toimitusjohtaja puh. 040 551 1289 [email protected] www.lapland.chamber.fi Taija Jurmu, asiamies puh. 040 510 8889 [email protected]
© Copyright 2024