Palveluopas 2015–2016 Omaishoitajille ja läheisille
Palveluopas 2015–2016 Omaishoitajille ja läheisille AMMATTILAISTEN KÄYTTÄMÄT JÄSENETU HOITOTARVIKKEET NYT Omaishoitajat ja läheiset -liitto KAIKKIEN SAATAVINA ry:n jäsenille 10% ALENNUS ARJEN APUVÄLINEET KOTIAPTEEKKI Tuet ja suojat Liikkuminen Ruokailu Pukeminen Ensiapu Mittarit Vaa’at Lääkkeiden otto HYGIENIA MOLI-INKONTINENSSISUOJAT Peseytyminen Ihonhoito Desinfiointi Suuhygienia Tippasuojat Inkohousut Teippivaipat Vyö- ja muotovaipat SUOJAUS HAAVANHOITO Käsineet Ruokalaput Vuoteen- ja istuinsuojat Haavanhoitotuotteet Sidonta ja lastoitus Kompressiohoito LIIKUNTA JA HYVINVOINTI KATETRIT Tasapainoharjoittelu Lihashuolto Hieronta Käsiterapia Kestokatetrit Kertakäyttökatetrit Pyydä postimyyntiluettelo ja tilaa kätevästi kotiovelle asti! FENNO MEDICAL OY 09 276 360 fennokauppa.fi TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN Palveluopas 2015–2016 1 Omaishoito .................................................................... 7 Kuka on omaishoitaja? .............................................................. 7 1.1 Omaishoidon tuki ...................................................... 7 Kenelle ja milloin tukea myönnetään? ................................ 7 Mistä ja miten tukea haetaan? ............................................... 7 Omaishoitosopimus ................................................................... 7 Hoitopalkkio ................................................................................. 8 Eläketurva ...................................................................................... 8 Omaishoitajan vapaapäivät .................................................... 8 Hoidettavalle annettavat palvelut ........................................ 9 Omaishoitajalle annettava tuki .............................................. 9 Palveluista perittävät maksut ................................................. 9 Tapaturmavakuutus ................................................................... 9 Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen ............................................................................10 1.2 Omaishoidon tulevaisuus .................................10 Omaishoitoa kehitetään – tulevaisuuden näkymiä .......10 Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020 mennessä ........10 2 Palveluilla paremmaksi .................................13 2.1 Hyvä tietää ......................................................................13 2.2 Aakkosellinen hakemisto ..................................13 Apteekit ..........................................................................................13 Apuvälineet ...................................................................................13 Asiakasmaksut .............................................................................13 Asiamiehet .....................................................................................13 Asumispalvelut ............................................................................15 Asumistuki .....................................................................................15 Asunnon muutostyöt ................................................................15 Ateriat ..............................................................................................15 Autoveronpalautus ja auton hankintatuki ........................15 Avustajat, tukihenkilöt ..............................................................16 Edunvalvoja / Maistraatti .........................................................16 Edunvalvontavaltuutus .............................................................16 Eläkettä saavan hoitotuki .........................................................16 Eläkkeet ..........................................................................................16 Erityishoitoraha ...........................................................................16 Erityinen tuki lasten päivähoidossa .....................................17 Henkilökohtainen apu ..............................................................17 Henkinen tuki omaishoidossa ................................................17 Hoitotahto .....................................................................................18 Hoitotarvikkeet ............................................................................18 Hoitotuet ........................................................................................18 Hoitovapaa ....................................................................................18 Kirjastot ...........................................................................................19 Korjausavustus .............................................................................19 Kotihoito ........................................................................................19 Kotipalvelu ....................................................................................19 Kotisairaala ....................................................................................20 Kotisairaanhoito ..........................................................................20 Kotitalousvähennys ....................................................................20 Kuljetuspalvelut ...........................................................................20 Kuntoutus ......................................................................................20 Lapsen hoitotuki .........................................................................21 Lomatoiminta ...............................................................................21 Lyhytaikaishoito ..........................................................................21 Lääkekorvaukset .........................................................................21 Maksukatot ...................................................................................21 Matkakorvaukset ........................................................................22 Muutoksenhaku ..........................................................................22 Nuoren kuntoutusraha .............................................................22 Oma-apuryhmä, vertaistuki ................................................... 23 Palveluasuminen .........................................................................23 Palvelumaksut ..............................................................................23 Palvelusetelit ................................................................................23 Perhehoito .....................................................................................23 Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi .............................................24 Pitkäaikaishoito ...........................................................................24 Potilasvakuutus ...........................................................................24 Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta .................25 Päihteet ..........................................................................................25 Päivätoiminta ...............................................................................25 Rahan käyttö ja omaisuuden hoito ......................................25 Ruokavaliokorvaus .....................................................................25 Seurakuntien tuki omaishoitajille .........................................25 Sopeutumisvalmennus .............................................................26 Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia .......................26 Tapaturmavakuutus ...................................................................26 Terveydenhuollon maksukatto ..............................................26 Toimeentulotuki ..........................................................................27 Tulkkipalvelut ...............................................................................27 Työttömyysturva .........................................................................27 Vammaisetuudet .........................................................................27 Vammaispalvelut .........................................................................28 Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki .......................................28 Vähennykset verotuksessa ......................................................29 Yhdistystoiminta .........................................................................29 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry ......30 4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset ....................33 JUTTUSEURAA LUOTTAMUKSELLA Haluatko jutella arjen haasteista, kun hoidat läheistäsi kotona? Juttuluuri on sinua varten! Koulutetut vapaaehtoiset päivystävät torstaisin klo 13–15 numerossa 0203 88100. Kaikki aiheet ovat yhtä tärkeitä. Soita meille, kun kaipaat juttuseuraa! Lankapuhelimesta 0,08 € + 0,07 €/min Matkapuhelimesta 0,08 € + 0,2 €/min Lue lisää: omaishoito.fi OMAISHOITAJAKORTISTA TURVAA ARKEEN Monia omaishoitajia mietityttää, mitä hoidettavalle tapahtuu, jos itse joutuu onnettomuuteen. Omaishoitajakortti tuo turvaa sekä hoitajalle että hoidettavalle. 6€ Tilaa kortti: punaisenristinkauppa.fi tai 020 701 2211 Lukijalle Palveluopas on suunnattu omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Jos palvelusta vastaa vain yksi viranomainen, se on mainittu otsikossa. Opas auttaa omaishoitajaa selvittämään, millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen omaishoitotilanteessa. Luettelo ei ole kattava ja joidenkin hakusanojen alle mahtuu useita erilaisia mahdollisuuksia. Kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle omaa aikaa tai lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia. Paikallisyhdistyksissä, ryhmissä, lomilla ja kuntoutuskursseilla omaishoitajat voivat tavata toisia omaishoitajia ja jakaa kokemuksia. Taloudellisia tukia ja palveluja täytyy aina erikseen hakea, niitä ei saa automaattisesti. Hakeminen saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, jos edessä on joukko uusia käsitteitä ja lomakkeita. Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkaalleen neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas tulee opastaa oikeaan osoitteeseen. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Palveluoppaan tiedot löytyvät myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi Julkaisija: Sivunvalmistus: Kannen kuva: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 Omaishoidon neuvontapuhelin 020 7806 599 ma–to klo 9–15, neuvontapuhelin on maksullinen www.omaishoitajat.fi Mainostoimisto Uniikki Oy www.uniikki.net Rodeo Oy Toimitus: Markkinointiosaaja Yes We Can Oy Puh. 040 735 7531 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tuotettu RAY:n tuella Painopaikka: Forssa Print Ilmoitukset: 19. painos, ISBN 978-952-5659-17-7 MONIPUOLINEN KUNTOUTUSKESKUS RUISSALO Sairaalaoikeudet omaava Kuntoutusosasto ja kylpylähotelli saman katon alla upeissa merellisissä puitteissa Tieduste • Omaishoitajien ja hoidettavien yhteislomat kuntoutusosastolla kylpyläpuitteissa • Intervallihoitojaksot • Muut toipilashoito- ja hoivapalvelut le myös tuettujen lomien mahdollisuutta vuonna 2016 www.mtlh.fi /Maaseudun Terveysja lomahuolto ry ja RAY LISÄTIETOJA Kuntoutusosasto p. 02 44 54 143 www.ruissalo.fi [email protected] | puh. 02 44 54 840 Ruissalon Kylpylä, Turku Kuka on omaishoitaja? Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen ja omaishoidon tarve kasvaa esim. läheisen ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Monet omaishoitajat käyvät myös samanaikaisesti ansiotyössä. On tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus voi olla pian ajankohtaista. Omaishoitajan on saatava tehtäväänsä tietoa ja tukea. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. 1.1 OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tukijärjestelmää ollaan uudistamassa (Katso kohta 1.2). Muutoksia saattaa tulla tämän oppaan voimassaoloaikana. Mahdollisista muutoksista kerrotaan Lähellä-lehdessä, oman kotikuntasi tiedotteissa ja tiedotusvälineissä. Kenelle ja milloin tukea myönnetään? Raja läheisten toisilleen antaman avun ja virallisen, kunnan tukeman omaishoitajuuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä ja hoidon sitovuuden ja vaativuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen. Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. Omaishoidon tukea myönnetään noin 43 000 (2014) omaishoitotilanteeseen. 1 Omaishoito 1 Omaishoito Mistä ja miten tukea haetaan? Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Omaishoidon tuki on hoidettavalle myönnettävä sosiaalipalvelu. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Käytännössä omaishoidon tukiasioita hoitaa yleensä kotipalveluohjaaja ja vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kyseessä on toimeksiantosopimus. Omaishoito- 7 1 Omaishoito sopimus on voimassa toistaiseksi. Vain erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Tarvittaessa sopimusta on tarkistettava. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin 1. hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2. omaishoitajan oikeudesta vapaapäiviin 3. vapaan järjestämisestä 4. määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä 5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä 6. kunnan yhteyshenkilön nimi Omaishoidon tukisopimukseen kuuluu aina hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoidettavan ja hoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Hoitopalkkio Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen hoitopalkkion suuruus on 1.1.2015 lukien vähintään 384,67 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa. Tällainen siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoito tai hoidettavan toipuminen vakavasta leikkauksesta. Perheen 8 tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Eläketurva Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos palkkio on maksettu ennen 68 vuoden täyttämistä. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tarkempia tietoja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläkkeistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kevan (Kuntien eläkevakuutus) neuvonnasta, Unioninkatu 43, Helsinki, puh. 020 614 2837 maanantaista perjantaihin klo 8–16. Omaishoitajan vapaapäivät Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää vähäisen osan vuorokaudesta (n. 7 h/vrk) kotinsa ulkopuolella käyttäen sosiaali- tai terveyspalveluja, esimerkiksi päiväsairaalaa, tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Mikäli kunnan kanssa sovitaan, vapaapäiviä voi koota pidemmäksi ajanjaksoksi, ketjuttaa esimerkiksi viikoksi tai kahdeksi kerrallaan. Kunta voi myös määritellä sen, kuinka pitkän ajanjakson kuluessa vapaita voi kerätä esimerkiksi samaan tapaan kuin työsuhteissa toi- Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), henkilökohtainen avusta- ja, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut. Omaishoitajalle annettava tuki Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhteyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tarvitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten vertaistukea, lomia, virkistystä, koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. 1 Omaishoito mitaan lomanmääräytymisjakson ja loman pitämisajankohtien suhteen. Kunta voi lisäksi järjestää sopimuksen tehneelle omaishoitajalle vähimmäismäärää enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Vapaan järjestäminen on mahdollista mm. lyhytaikaisena hoitona vanhain- tai hoivakodissa, terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla tai kotipalvelun avulla. Kunnat voivat tehdä toimeksiantosopimuksen tehtävään soveltuvan henkilön kanssa tai hankkia hoitoa myös ostopalveluna yksityisiltä palvelujentuottajilta tai myöntämällä omaishoitajalle palveluseteleitä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestettävästä hoidosta voidaan periä enintään 11,30 euron hoitomaksu/vrk (v. 2015). Tämä alennettu palvelumaksu koskee myös palvelusetelillä annettavia palveluja. Vapaapäivien ajalta on oikeus omaishoidon hoitopalkkioon. Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole järjestämisvelvollisuutta, omaishoitajan kannattaa keskustella kunnan kanssa tilanteestaan ja hakea palveluita. Palveluista perittävät maksut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esim. kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä. Tapaturmavakuutus Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehnyt kunta on velvollinen ottamaan hoitajalle tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun ns. vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Tapaturman sattuessa tulee heti pyytää lääkärinlausunto (E-lausunto) ja ilmoittaa asiasta kuntaan, joka toimittaa vahinkoilmoituslomakkeen omaishoitajalle. 9 1 Omaishoito Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. 1.2 OMAISHOIDON TULEVAISUUS Omaishoitoa kehitetään – tulevaisuuden näkymiä Omaishoidon kehittäminen ja tukeminen on tunnistettu ja tunnustettu asia Suomessa. Omaishoidon tarve tulee kasvamaan entisestään kotona annettavan hoivan ja hoidon lisääntyessä. Omaishoitoa kehittämällä pystytään vähentämään miljardeilla euroilla vuodessa sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Omaishoidon ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen edistävät hoidettavien, omaishoitajien ja koko omaishoitoperheen hyvinvointia. Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2012 alkupuolella asetettiin työryhmä pohtimaan omaishoidon kehittämistä. Laajapohjaisen työryhmän valmistelema Kansallinen 10 omaishoidon kehittämisohjelma valmistui keväällä 2014. Ohjelmassa kuvataan omaishoidon tavoitetila Suomessa vuonna 2020. Kehittämisohjelma perustuu yhdenvertaisuuden, turvallisuuden, ihmisarvon kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden ja luottamuksen arvoille. Ohjelma sisältää konkreettisen toimenpidesuunnitelman ohjelman toteuttamiseksi. Kehittämisohjelmassa omaishoitaja nähdään ammattihenkilöstön yhteistyökumppanina ja asiantuntijana. Keskeisiä, omaishoitajan asemaa parantavia muutoksia ovat muun muassa esitys uudesta omaishoitolaista ja erilaiset omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia tukevat toimenpiteet. Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020 mennessä 1. Omaishoitajien nykyistä vahvempi asema ja keskinäinen yhdenvertaisuus on saavutettu. 2. Sitova ja raskas omaishoito on sopimusomaishoidon piirissä, muita omaishoitajia tuetaan sosiaalihuoltolain mukaisin palveluin. 3. Sopimusomaishoitoa tukevien palveluiden ja hoitopalkkioiden järjestämis- ja rahoitusmalli turvaa omaishoitajien yhdenvertaisuuden. 4. Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiot on määritelty laissa. 5. Omaisiaan ja läheisiään hoitavien, heidän hoidettaviensa ja koko omaishoitoperheen hyvinvointi on turvattu. 6. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja hyödynnetään. 7. Omaishoitoon liittyviä asiakasmaksu- Työryhmä esittää, että voimassa oleva laki omaishoidon tuesta kumotaan ja säädetään uusi laki sopimusomaishoidosta, joka astuu voimaan vuonna 2016. Keskeinen, ja omaishoitajan aseman kannalta olennainen, parannus lakiesityksessä ovat työryhmän esittämät yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkioluokat koko maahan. Tällä muutoksella turvattaisiin omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kehittämisohjelmassa omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka tukee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden kotona asumista. Omaishoito voidaan valita hoitomuodoksi, jos se on hoidettavan edun ja toiveiden mukaista ja hänellä on omaishoitajaksi halukas, kykenevä ja soveltuva omainen tai muu läheinen. Omaishoitoa tuetaan tarvittaessa palveluilla. Esityksen mukaan omaishoito voidaan toteuttaa joko sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona. Sopimuksen tehneiden omaishoitajien määrä esitetään lisättäväksi 40 000:sta 60 000:een. Omaishoitoa, jossa hoiva ja hoito eivät täytä uuden lain kriteerejä, toteutetaan ns. muuna omaishoitona, ilman sopimusta ja tuettuna uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tällaisia omaishoitotilan- teita Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000. Perhe- ja ystävyyssuhteisiin kuuluva läheisapu esim. kaupassa käynti, ulkoilutus, pankkiasioiden hoito tms. ei ole omaishoitoa. Uudistuksen eteneminen edellytti poliittista päätöstä toteuttamisesta, jota ei kuitenkaan vielä tätä kirjoitettaessa (kesäkuu 2015) ole tehty. Maaliskuun 2014 jälkeen ainoat selkeästi omaishoitajien jaksamista tukevat uudet toimenpiteet olivat hallituksen syksyllä myöntämä 4,8 miljoonan euron lisämääräraha omaishoitajien jaksamisen tukemiseen sekä kuluvan vuoden alussa käynnistynyt uuden omaishoitolain valmistelu. Lisämääräraha oli kohdennettu tukea saavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ja hoidettavien toimeksiantosuhteisen sijaishoidon järjestämiseen. Suosituksena oli, että tarkastukseen kutsutaan esimerkiksi vähintään 2–3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt. Omaishoidon kehittäminen mainittiin kaikkien nykyisten hallituspuolueiden vaaliohjelmissa. Sipilän hallitusohjelmassa omaishoidon kehittämiseen on varattu 75 miljoonaa vuodessa omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Hallitusohjelmassa on kirjaus kehittää ”omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin tarvittaessa”. Ohjelmassa luvataan antaa ”omais- tai perhehoitosuhteen alkaessa tai kestäessä etukäteinen hoitopaikkalupaus, että hoidettava saa hoitopaikan siinä vaiheessa, kun omais- tai perhehoitaja ei enää jatka”. Taustamuistiossa 1 Omaishoito ja on sisällytetty maksukattoon. 8. Omaishoidon toimijoiden yhteistyötä on vahvistettu eri hallinnonalojen toimenpitein. 9. Järjestöjen ja seurakuntien rooli omaishoitajien tukena on selkiytetty. 11 1 Omaishoito todetaan, että ”Kirjaus kattaa sopimusomaishoitajat ja myös muut omaistaan hoitavat, vaikka ei saisi sopimusta, niin pitää olla tukipalveluja käytössä.” Hyvää hallitusohjelmakirjauksissa on se, että sijaisjärjestelyjä ei ole rajattu koskemaan vain niitä omaishoitajia, joilla on sopimus, vaan se koskisi myös ilman sopimusta olevia. Tarkoitukseen varattu summa ei ole paljon, kun ajatellaan niitä miljardisäästöjä, joita omaishoidolla vuosittain tehdään, mutta oikein käytettynä sillä voidaan helpottaa monen omaishoitajan arkea. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on kannanotossaan edellyttänyt, että hallitus täsmentää, miten sijaisjärjestelyt toteutetaan ja miten varmistetaan, että hoidettavat saavat sopivan ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan asuinpaikkakunnasta riippumatta. Lisäksi liitto edellyttää, että omaishoitoon varatun määrärahan käytölle laaditaan seuranta- ja raportointisuunnitelma. Näin vältetään omaishoitajien tukemiseen tarkoitettujen varojen käyttäminen muuhun tarkoitukseen. Lisäksi liitto vaatii, että hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan lisätään päätös kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman ja uuden lain toteuttamisesta. Omaishoito koskettaa meitä kaikkia jossain elämän vaiheessa ja siksi omaishoito ja omaishoitajien hyvinvointi on yhteinen asiamme. Omaishoitajan hyvinvointi heijastuu koko perheeseen. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilta www.stm.fi/julkaisut/raportteja-ja-muistioita. Omaishoitajat ja läheiset -liitto seuraa omaishoidon kehittämisen etenemistä ja tiedottaa siitä nettisivuillaan www.omaishoitajat.fi ja Lähellä-lehdessä. 12 2.1 HYVÄ TIETÄÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä edellytetään usein hoitoa, kuntoutusta ja/tai palveluja koskevan suunnitelman laatimista palveluja tarvitseville asiakkaille ja perheille. Palvelun tarvitsijalla on oikeus osallistua näiden suunnitelmien tekemiseen. 2.2 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO Apteekit Resepti- ja itsehoitolääkkeiden lisäksi apteekeista saa mm. lääkkeiden annostelupalvelua sekä henkilökohtaista ohjausta lääkkeiden käytöstä. Apteekkiin voi toimittaa vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet ja siellä järjestään mm. verenpaine- ja verensokerimittauksia. Sähköinen resepti eli eResepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa keskitettyyn tietokantaan Reseptikeskukseen. Lääkäri antaa potilaalle tiedot määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Potilaalla on edelleen oikeus saada halutessaan paperinen resepti ja kieltäytyä eReseptistä. Täysiikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa www. kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Apuvälineet Apuvälineiden tarkoituksena on tukea niiden tarvitsijaa selviytymään mahdollisimman hyvin päivittäisistä toiminnoista ja askareista. Tavanomaiset apuvälineet myönnetään pääsääntöisesti maksutta tai lainaksi lääkinnällisenä kuntoutuksena terveyskeskuksen kautta. Vaativat ja kalliit apuvälineet kuten liikkumisen ja kommunikoinnin apuvälineet sekä ympäristönhallintalaitteet kuuluvat erikoissairaanhoidon vastuualueeseen. Peruskoulua käyville vammaisille lapsille saa apuvälineitä koulun kautta. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi. Sosiaalitoimistosta voi hakea tukea liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona ja vapaaaikana tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaa varten. Vammaispalvelulain mukaan kustannuksista voidaan korvata puolet. Lisätietoja saa mm. terveyskeskuksesta, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta sekä netistä osoitteesta www.thl.fi/apuvalineet. 2 Palveluilla paremmaksi 2 Palveluilla paremmaksi Asiakasmaksut Katso kohta Pitkäaikaishoito ja Palvelumaksut. Asiamiehet Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on nimetty POTILASASIAMIES, jonka tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista sekä edistää ja valvoa oikeuksien toteutumista. Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. SOSIAALIASIAMIES neuvoo ja opastaa 13 /rantasipi.fi KYLPYLÄLOMA KAHDELLE alk. 84,yö / huone NAUTI KYLPYLÄN LÄMMÖSTÄ RANTASIPI kylpylähotelleista löydät allasosaston riemut, hemmottelevat hoidot, hyvinvointiosastot, uuden hyvän olon aamiaisen ja monipuoliset ravintolapalvelut. Sisältää 1 yön majoituksen 2 hengen huoneessa, aamiaisen, kylpylän allasosaston, saunan ja kuntosalin käytön. Voimassa PINS- ja K-Plussa-kortilla vuoden 2016 loppuun, hinta saattaa vaihdella päivän ja saatavuuden mukaan. Varaukset www.hotellimaailma.fi tai 020 055 055 (0,59/min + pvm/mpm) Lisätiedot www.rantasipi.fi K Y L P Y L Ä H OT E L L I T Asumispalvelut Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä sellaiselle henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluihin kuuluvat mm. veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Asumispalvelut voidaan järjestää tuki- tai palveluasunnoissa tai perhekodeissa. Tarkempaa tietoa saa sosiaalitoimistosta, katso myös kohta Palveluasuminen. Asumistuki Pienituloiset henkilöt voivat hakea asumistukea Kelasta. Asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Erikseen maksetaan asumislisää perheettömille opiskelijoille ja eläkkeensaajan asumistukea siihen oikeutetuille. Vuoden 2015 alusta omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei huomioida enää tulona yleisessä asumistuessa. Tarkempaa tietoa saa Kelan paikallistoimistoista. Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöillä tarkoitetaan korjaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat vaikeavammaisen henkilön päivittäistä selviytymistä asunnossaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennus, kynnysten poistaminen ja välineiden asentaminen. Korvaushakemus kustannuksista on hyvä jättää sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin lausunto muutostöiden tarpeesta ja sisällöstä sekä rakennusliikkeen tai kunnan rakennusmestarin laatima kustannusarvio. Korvauksia voi hakea myös jälkikäteen 6 kuukauden ajan. Katso myös kohta Korjausavustus. 2 Palveluilla paremmaksi sosiaalihuollon asiakkaita. Laki painottaa asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun niin, että asiakkaan etu, toiveet ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedon saa kunnasta. VAMMAISASIAMIEHEN tehtävänä on edistää vammaisen ja liikkumis- sekä toimintarajoitteisten henkilöiden elämisen edellytyksiä kunnassa. Toimi ei ole lakisääteinen. Jokaisen kunnan on lisäksi asetettava vammais- ja vanhusneuvosto osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi sekä huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Ateriat Kotiateriapalvelun piiriin pääsemisestä ja hinnoista saa lisätietoa sosiaalitoimistosta ja kotipalvelusta tai kotihoidosta. Palvelutaloissa ja kortteliklubeissa on tarjolla edullisia aterioita. Monet kauppaketjut kuljettavat ruokaostokset kotiin pientä palvelumaksua vastaan. Autoveronpalautus ja auton hankintatuki Vammainen henkilö voi saada autoveronpalautusta omaan käyttöönsä hankitusta autosta. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Autoveronpalautusta voi hakea jo ennakkoon tai 6 kuukauden kuluessa auton hankkimisesta. Katso myös kohta Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta. 15 2 Palveluilla paremmaksi Myös omainen voi toimia auton kuljettajana, jos vammainen henkilö ei itse siihen kykene. Tällaisessa tapauksessa haetaan ns. harkintaperusteista verohuojennusta. Verohuojennuksen perusteena oleva ”muu erityinen syy” voi myös olla perheen pienet tulot. Tarkempia tietoja: Tullin autoveroneuvonta, puh. 0295 5203 tai www.tulli.fi. Vammaispalvelulain mukaan sosiaalivirasto voi lisäksi myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Välttämättömät auton muutostyöt korvataan kokonaan. Avustajat, tukihenkilöt Avustajatoiminta tarkoittaa lähinnä saattajapalvelua virkistys- ja harrastustoimintaan, kuten ulkoiluun, elokuviin, teatteriin ja retkille, osallistumisen mahdollistavaa apua. Avustajapalveluita kannattaa tiedustella kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, seurakunnan diakoniatyöntekijältä tai paikkakunnalla toimivista järjestöistä. Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa tarvitsevalle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voidaan sosiaalitoimiston kautta järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö. Kuljetuspalveluihin oikeutetuilla vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus niihin liittyviin saattajapalveluihin, katso myös kohta Henkilökohtainen apu. Edunvalvoja / Maistraatti Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan oikeuksiaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja on päämiehensä luottohenkilö. Edunvalvojan on 16 myös huolehdittava siitä, että valvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen ja että valvottava saa varoistaan riittävästi rahaa omaan käyttöönsä. Edunvalvojaksi voidaan perheen toiveiden mukaan määrätä esimerkiksi lähiomainen, luotettu ystävä tai virallinen virkamies-edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus Maistraatin antamalla edunvalvontavaltuutuksella voi jo etukäteen huolehtia siitä, että joku toinen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sairauden vuoksi. Maistraatin tulee vahvistaa edunvalvontavaltuutus ja valvoa valtuutetun toimintaa, www.maistraatti.fi. Katso myös kohta Hoitotahto. Eläkettä saavan hoitotuki Katso kohta Vammaisetuudet. Eläkkeet Eläkkeistä saa tietoa mm. Kelan oppaista ja paikallistoimistoista sekä työeläkelaitoksista. Yleistä eläketietoa saa myös Eläketurvakeskuksen neuvonnasta, puh. 029 411 2801 tai www.etk.fi. Omaishoidon tuen ja eri eläkkeiden yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä Kuntien eläkevakuutuksen eläkeneuvontaan, puh. 020 614 2837 tai omaan eläkelaitokseen. Erityishoitoraha Kela voi maksaa ansionmenetyksen korvauksena erityishoitorahaa lapsen vanhemmalle tai huoltajalle (myös puolison lapsista sekä kasvatti- ja ottolapsista), jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan, sai- voi toimia avustajana vain perustelluista syistä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää myös henkilölle, jolla on esimerkiksi omaishoitajan ansiotyön aikana oikeus henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää 30 h tai enemmän, mikäli tarve sitä edellyttää esim. hoidettavan harrastustoiminnoissa avustamiseksi. Lisätietoja saa sosiaalitoimistosta. Erityinen tuki lasten päivähoidossa Erityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus. Arvioinnin tueksi hankitaan yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Tukitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi pienryhmätoiminta, perustaitojen harjaannuttaminen, lapsen itsetunnon vahvistaminen ja lapsen oman toiminnan ohjaus. Lapselle voidaan myös järjestää avustaja tai erityisryhmä. Monissa kunnissa toimii lisäksi vammaisten lasten erityisryhmiä ja -päiväkoteja. Henkinen tuki omaishoidossa Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on hyvä huolehtia myös itsestään ja omien voimavarojensa riittävyydestä. Henkisen väsymyksen kanssa ei tulisi jäädä yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua tilanteestaan ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, kotipalveluohjaajan tai omalääkärin kanssa. Kannattaa kysyä myös sijaishoitomahdollisuudesta. Eräs hyväksi havaittu jaksamisen tukemisen keino on omaishoitajien ryhmätoiminta, katso kohta Oma-apuryhmä, vertaistuki. Henkilökohtainen apu Henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa, voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Vammaispalvelulaki takaa vaikeavammaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Vammainen itse toimii avustajan työnantajana, mutta kunta maksaa palkan ja muut henkilökulut. Kunta voi antaa myös palvelusetelin, jolla apu hankitaan tai järjestää itse palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Samassa taloudessa asuva henkilö voi toimia henkilökohtaisena avustajana; omainen sen sijaan 2 Palveluilla paremmaksi raan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai poliklinikalla, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla tai em. hoitoon liittyvässä kotihoidossa ja lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Alle 7-vuotiaan lapsen sairauden ei tarvitse olla vaikea. Kotihoidossa edellytetään aina vaikeaa sairautta, samoin 7–15-vuotiaan lapsen kohdalla. Lisätietoa saa Kelasta. Valtakunnallisia auttavia puhelimia • Valtakunnallinen kriisipuhelin: 010 195 202 (Suomen Mielenterveysseura) • Vertaislinja muistisairaiden omaisille: 0800 96 000 (Muistiliitto ry) • Palveleva puhelin: 01019 0071, ruotsiksi: 01019 0072 (Suomen ev.lut. kirkko) • Lasten ja nuorten puhelin: 116 111 ja Vanhempain puhelin: 0600 12277 (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) 17 2 Palveluilla paremmaksi • Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 (Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry) sen mukaan hoitotarvikkeita tulisi saada maksutta, jos hoidon tarve jatkuu yli 3 kuukautta. Lisätietoa terveyskeskuksesta tai www.kuivaksi.fi. Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riippuen puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan. Hoitotuet Katso kohta Vammaisetuudet. Hoitotahto Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää itse kykene päätöksentekoon. Tahdonilmaisut koskevat usein elämän loppuvaiheen hoitopäätöksiä, kuten hoidon jatkamista ja hoidon lopettamista, mutta ne voivat koskea myös hoitopaikan valintaa, hoivan arkea ja muita potilaan elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä seikkoja. Tällaisen hoitotahdon voi antaa lähiomaisilleen tai terveydenhuollon työntekijälle sairauskertomuksiin liitettäväksi. Lomakemalleja hoitotahdon ilmaisemiseksi voi tulostaa mm. osoitteista www.hus.fi tai www. muistiliitto.fi tai www.terveyskirjasto.fi. Hoitotarvikkeet Terveyskeskus antaa kotikäyttöön tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avanne- ja virtsapussit, vaipat ja sokeritautia sairastavien päivittäiset hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä tule periä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön suosituk- 18 Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen enintään 6 tuntiin päivässä tai keskimäärin 30 tuntiin viikossa. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kestää lapsen toisen kouluvuoden loppuun. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kolmannen lukuvuoden loppuun. Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen työssäkäyvillä vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa ja hoitoa. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn Kirjastot Monet kirjastot järjestävät asiakkaalle maksutonta kirjaston kotipalvelua yksityishenkilöille, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa vuoksi jaksa tai pysty tulemaan tavalliseen kirjastoon. Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta esim. äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Lisätietoa Celiasta suomeksi (09) 2295 2200, [email protected] ja ruotsiksi (09) 2295 2230, [email protected] Korjausavustus Korjausavustuksia voidaan myöntää asunnon kunnostamiseen silloin, kun ruokakunnassa on vähintään yksi vammainen tai yli 65-vuotias henkilö. Avustuksia on myönnetty esimerkiksi vanhojen asuntojen kylpyhuone- ja keittiöremontteihin, omakotitalojen kattoihin, lämmitykseen ja jopa maalaustöihin. Kustannuksista voidaan korvata 40 %. Valtion rahoittaman korjausavustuksen saamiseen vaikuttavat hakijaruokakunnan tulot ja varallisuus. Jos hoitoa tarvitseva henkilö ei ole oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin asunnon muutostöihin tai jos korjaustarve ei kuulu muutostöiden piiriin, kannattaa tie- dustella korjausavustuksia kunnan asuntotoimistosta. Kotihoito Monissa kunnissa kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoidon mahdollisuutta kannattaa kysyä riittävän aikaisessa vaiheessa hoidettavan asuinkunnasta, palvelujen saannin varmistamiseksi. Kotipalvelu Palveluja saavat ikäihmiset, vammaiset ja sairaat. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perheelle on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua esimerkiksi perheenjäsenen vamman, sairauden, uupumuksen tai erityisen perhetilanteen vuoksi. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on omainen hoidettavana. Kotipalveluista ja kotihoidosta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Sen toteutumista seurataan ja sitä tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Kotipalvelu voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Kotipalvelun tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi ateria-, kylvetys-, pyykki- ja siivouspalveluja sekä asiointiapua, päivätoimintaa tai turvapuhelinpalveluja. Kotipalvelulla on useilla paikkakunnilla myös ilta- ja yöpartiot, jotka käyvät huonokuntoisten asiakkaiden luona. Ko- 2 Palveluilla paremmaksi vuoksi. Työn ja omaishoidon yhteensovittamiseksi työsopimuslakiin on tehty muutos, joka mahdollistaa omaishoitajalle mahdollisuuden jäädä hoitamaan omaistaan myös pitemmäksi aikaa. Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta. 19 2 Palveluilla paremmaksi tipalvelua voi myös saada omaisen tarvitessa virkistystä ja lomaa. Kotipalvelua haetaan sosiaalitoimistosta. Kotipalvelusta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kunnat tai asiakas voivat myös ostaa palveluita yksityisiltä palvelun tuottajilta. Useissa kunnissa on mahdollisuus saada palveluseteleitä tarvittavien kotipalveluiden ostamiseksi. Kotisairaala Joillakin paikkakunnilla toimii myös kotisairaala. Sen tarkoituksena on mahdollistaa potilaan hoito kotona hänen niin halutessaan. Kotisairaalan toiminnasta saa tietoa terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta. Kotisairaanhoito Kotihoidon tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sairaudesta huolimatta huolehtimalla tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista. Kotisairaanhoito kuluu terveyskeskuksen järjestämiin palveluihin, joissa esimerkiksi terveydenhoitaja tai lähihoitaja hoitaa asiakasta kotona hoitosuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kotisairaanhoidon lääkärit tekevät myös kotikäyntejä. Kotisairaanhoidosta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kotitalousvähennys Katso Vähennykset verotuksessa. Kuljetuspalvelut Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluita henkilöille, joilla on vaikeuksia liikkua julkisil- 20 la kulkuneuvoilla. Vaikeavammaisilla on oikeus saada vammaispalvelulain mukaan kuukaudessa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa erityiskulkuneuvolla, kuten taksilla tai invataksilla alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen taksoja. Vammaispalvelumatkat on tarkoitettu asioimiseen ja virkistykseen eikä niitä voi käyttää terveydenhuollon matkoihin tai kuntoutukseen. Korvaus haetaan Kelasta. Kuljetustuki voidaan myöntää joko yksilöllisesti tai ryhmäkuljetuksina (esim. palvelukeskukseen). Kuljetuspalveluita haetaan sosiaalitoimistosta. Kuntoutus Kuntoutustarpeen arvioi ja kuntoutussuunnitelman laatii hoitava lääkäri terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita (avokuntoutus), apuvälineitä, laitoskuntoutusjaksoja tai sopeutumisvalmennusta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat esimerkiksi perus-, jatko- ja ammattikoulutus, kuntoutustutkimus, työkokeilu ja työhön valmennus. Kuntoutusta rahoittavat terveydenhuolto, sairaalat ja terveyskeskukset, Kela sekä vakuutusyhtiöt (liikennevahingot, työtapaturmat ja ammattitaudit). Terveydenhuollon ja Kelan työnjako riippuu sairauden tai vamman vaikeusasteesta ja kestosta sekä kuntoutujan iästä. Tarkempia tietoja saa terveydenhuollon työntekijöiltä sekä Kelan paikallistoimistoista. Hoitotyötä tekevän omaisen on syytä oman jaksamisensa takia huolehtia myös omasta kuntoutuksestaan. Kela tarjoaa kuntoutuskursseja myös pari- Lapsen hoitotuki Katso Vammaisetuudet. Lomatoiminta Omaishoitajat ja läheiset -liitto järjestää sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa omaishoitajille suunnattuja lomia. Hakulomakkeita voi tilata Omaishoitajat ja läheiset -liitosta puh. 020 7806 533 tai tulostaa www.omaishoitajat.fi-sivuilta. Lomat ovat yleensä viiden vuorokauden mittaisia ja niissä on omavastuuosuus. Osa lomista on yhteisiä sekä hoitajalle että hoidettavalle tai lomalle voi osallistua koko perhe. Useimmilla lomajaksoilla on mukana liiton lomaohjaaja. Yleensä tuettua lomaa voi saada korkeintaan joka toinen vuosi. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoidon tarkoituksena on tukea asiakkaan kotona asumista. Erityisesti lyhytaikainen ja jaksottainen hoito voi olla suureksi avuksi omaishoitotilanteessa, jossa omaishoitaja tarvitsee lepoa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntou- tukseen tai lomalle osallistumiseen. Lyhytaikaishoito voi kestää muutamasta vuorokaudesta yhteen kuukauteen. Lyhytaikaista hoitoa järjestetään erilaisissa laitoksissa, hoitokodeissa tai palvelutaloissa. Lyhytaikaishoito voi olla myös jaksottaista esimerkiksi kolme viikkoa kotona ja yksi viikko laitoksessa. Lyhytaikaishoidosta saa lisätietoa kunnan sosiaalitoimistosta. Lääkekorvaukset Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, jotka lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Alennus lasketaan ostotilanteessa, kun asiakas esittää Kela-kortin. Oikeutta erityiskorvauksiin on haettava erikseen Kelan paikallistoimistosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto. Useimmat vaihtokelpoiset lääkevalmisteet kuuluvat viitehintajärjestelmän piiriin. Tällöin korvaus lasketaan enintään lääkkeen viitehinnasta. Lääkekuluista ostaja maksaa aina ns. omavastuuosuuden. Jos korvattujen lääkekustannusten omavastuuosuudet ylittävät 612,62 euroa (v. 2015), lääkekuluista saa lisäkorvausta. Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan. Lisätietoja saa apteekeista tai Kelasta. 2 Palveluilla paremmaksi kursseina, joihin pääsee mukaan myös hoidettava. Kela rahoittaa omaishoitajien kuntoutuskursseja, joita haetaan Kelan paikallistoimistoista (lomake KU 132). Hakemuksessa on tärkeää kuvata omaishoitotilannetta. Liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto omaishoitajasta. Omaishoitajalle kurssit ovat maksuttomia, myös matkat korvataan omavastuuosuuden (14,25 euroa/suunta, v. 2015) ylimenevältä osalta. Omaishoitajien kuntoutuskursseja voi tiedustella Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:stä puh. 020 7806 533 tai Kelan paikallistoimistoista. Maksukatot Katso Terveydenhuollon maksukatto, Matkakorvaukset ja Lääkekorvaukset. 21 2 Palveluilla paremmaksi Matkakorvaukset Kela maksaa sairauden tutkimuksesta ja hoidosta. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin. Korvausta maksetaan omavastuuosuuden (14,25 €/matkasuunta) ylittävältä osalta. Jos asiakkaan maksettavaksi jääneet matkakulut kalenterivuodessa ylittävät vuotuisen 272 euron omavastuuosuuden, ylittävät kustannukset korvataan kokonaan. Vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan mukaan sekä matkojen omavastuuosuudet että niitä pienemmät kertakustannukset. Matkakustannukset voivat olla asiakkaan tai saattajan tai perheenjäsenen kustannuksia. Muista hakea myös kiinteää omavastuuosuutta pienemmät matkakustannukset kuuden kuukauden kuluessa matkan tekemisestä. Muutoksenhaku Henkilö, joka on tyytymätön viranomaiselta saamaansa päätökseen, voi yleensä hakea päätökseen muutosta, ts. hänellä on valitusoikeus. Hakijalla on oikeus saada kirjallinen päätös, joten suulliseen vastaukseen ei kannata tyytyä. Päätöksessä on myös ilmoitettava, mihin osoitteeseen ja minkä ajan kuluessa valituksen voi tehdä. Muutoksenhakuaika lasketaan postileiman mukaan siitä kirjekuoresta, jossa päätös lähetettiin. Omaishoidon tukea koskeva valitus tehdään 14 päivän sisällä päätöksen tiedoksisaannista sosiaali- tai perusturvalautakunnalle. Lautakunnan päätökseen 22 tyytymätön voi valittaa edelleen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuteen. Samaa valitustietä käytetään, jos halutaan valittaa vammaispalvelulakia koskevista päätöksistä. Terveydenhuollossa ei ole selvästi kirjattua valitustietä. Jos potilas on tyytymätön terveydenhuollon päätöksiin, hänen tulee tehdä muistutus hoitoyksikön johtavalle lääkärille. Jos asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen, potilas voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon. Kelan päätöksiä koskevat valitukset lähetetään Kelan paikallistoimistoon, jossa voidaan tehdä mahdollinen oikaisupäätös. Jos päätöstä ei oikaista, Kela lähettää valituksen eteenpäin Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja ilmoittaa siitä asiakkaalle. Jos viranomainen on toiminut virheellisesti tai lainvastaisesti, asiasta voi kannella aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, www.oikeusasiamies.fi. Nuoren kuntoutusraha Kela voi maksaa 16–19-vuotiaalle nuorelle kuntoutusrahaa, jos hänen työ- ja ansiokykynsä tai mahdollisuus valita ammatti ja työ ovat olennaisesti heikentyneet. Edellytyksenä kuntoutusrahan saamiselle on kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka on laadittu nuoren, hänen huoltajansa ja muiden kotikunnan asiantuntijoiden yhteistyönä. Jos lääkäri ei ole osallistunut suunnitelman tekoon, tarvitaan lisäksi lääkärinlausunto. Palveluasuminen Palveluasumista voi järjestää joko vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa. Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluasuminen voidaan toteuttaa palvelutalon tai muun vastaavan lisäksi myös vammaisen henkilön omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarvittavat palvelut. Vammaispalvelulain mukaiset palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia. Sosiaalihuoltolain mukaista palveluasumista kunnat järjestävät yleensä vanhuksille tarkoitetuissa erityisissä palvelutaloissa. Palvelutaloja ylläpitävät kunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Palvelutalossa asuva asukas maksaa itse vuokran sekä palvelumaksun. Asukas voi saada asumiseensa asumistukea. Kunnat järjestävät myös ympärivuorokautista te- hostettua palveluasumista. Palveluasumista voi tiedustella kunnan sosiaalitoimesta. Palvelumaksut Kunta voi periä maksuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Useimmat maksut määritellään asiakkaan tulojen perusteella. Useimmiten omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista peritään palvelumaksuja (mm. vapaapäiväjärjestelyistä ja kotihoidon palveluista). Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palveluja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksuista kunnan kanssa. 2 Palveluilla paremmaksi Oma-apuryhmä, vertaistuki Omaishoitajien hyväksi todettu tukimuoto on ryhmätoiminta. Samassa elämäntilanteessa olevien omaishoitajien on helppo keskustella omasta tilanteestaan. On tärkeää huomata, ettei ole yksin, vaan että muillakin on samanlaisia ajatuksia, tunteita, huolia ja iloja. Omaishoitajien ryhmätoimintaa on useilla paikkakunnilla Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten, kunnan, seurakunnan, eri järjestöjen tai jonkin muun tahon järjestämänä. Palvelusetelit Joissakin kunnissa on käytössä palveluseteleitä mm. siivouspalveluja ja omaishoitajien palveluja varten. Palveluseteleiden avulla omaishoitaja ja hoidettava voivat valita ja maksaa tarvitsemansa palvelut. Seteli kattaa yleensä vain osan kustannuksista. Palveluseteleiden arvo, sisältö ja ostettavien palvelujen valinnanmahdollisuudet vaihtelevat kunnittain. Lisätietoja Kuntaliitosta, www.kunnat.net. Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön kasvatuksen, hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista esim. omaishoitajan vapaan ajaksi järjestettyä tilapäishoitoa. Lisätietoa perhehoidosta saa kunnan sosiaalitoimesta ja www.perhehoitoliitto.fi. 23 2 Palveluilla paremmaksi Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi Työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvien henkilöiden lisäksi etenevässä tai takenevassa polvessa työntekijän, tämän avio- tai avopuolison tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävän lähisukulaisia. Työstä poisjääminen edellyttää aina sopimusta työntekijän ja työnantajan välillä. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen, mutta työnantajan on annettava selvitys, mikäli vapaan järjestäminen ei ole mahdollista. Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä lääketieteellinen tai sosiaaliviranomaisten antama selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Pitkäaikaishoito Pitkäaikaista hoitoa annetaan kunnallisissa ja yksityisissä vanhainkodeissa, asuin- ja hoivakodeissa sekä terveyskeskuksen tai vanhustenhuollon palvelukeskuksen vuodeosastolla. Pitkäaikaishoitopaikkaa haetaan yhteistyössä lääkärin kanssa. Laitoshoitomaksua määrättäessä kuntien tulee ottaa huomioon kotiin jäävän perheen elatus. Ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä tulee selvittää, onko asiakkaalla avio- tai avopuolisoa, alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä opiskelevia lapsia, joiden elatuksesta asiakas on kokonaan tai osittain vastannut. Maksua määrättäessä yhteistaloudessa 24 eläneen henkilön tai alaikäisten lasten elatus tulee turvata. Selvityksessä tulee ottaa huomioon vanhempien vastuu 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Pitkäaikaishoitoon lähtevän asiakkaan hoitomaksu on enintään 85 % hänen nettotuloistaan. Jos hoitoon menee perheen suurituloisempi puoliso, niin hoitomaksu on enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloistaan (v. 2014 alkaen). Vammaisetuudet (eläkettä saavan hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja ruokavaliokorvaus) otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevana tulona. Myös kotona olevan puolison vammaisetuudet otetaan huomioon tulona asiakasmaksulain nojalla. Lain mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 105 euroa (v. 2014 lähtien) kuukaudessa. Kunta voi harkintansa mukaan alentaa hoitomaksuja tai jättää ne perimättä, jos kotiin jäävän perheen toimeentulo vaarantuisi maksujen takia. Potilasvakuutus Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaa korvauskäsittelyn ja korvausten maksamisen. Lisätietoja saa potilasasiamieheltä tai potilasvakuutuskeskuksesta www. pvk.fi. Päihteet Jos tarvitaan lääkitystä, tulee huomioida, että alkoholi ei sovi lainkaan tai sopii erittäin huonosti yhteen joidenkin lääkkeiden kanssa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuus tuleekin aina tarkistaa lääkäriltä. Lisäksi on hyvä muistaa, että ikääntymisen myötä elimistö reagoi alkoholiin voimakkaammin kuin aikaisemmin. Jos oma tai hoidettavan alkoholin käyttö huolettaa, kannattaa asiasta keskustella esimerkiksi terveyskeskuslääkärin, sosiaalityöntekijän, seurakunnan diakoniatyöntekijän tai A-klinikan työntekijän kanssa. Lisätietoja aihealueesta löytyy osoitteesta www.paihdelinkki.fi Päivätoiminta Päiväsairaaloissa annetaan hoidettavalle hoitoa yleensä yhdestä kolmeen päivään viikossa. Ohjelmaan kuuluu varsinaisen hoidon lisäksi ruokailua, peseytymispalvelua ja virkistystä. Yleensä kunta järjestää myös kuljetuksen. Monet kunnat tai järjestöt järjestävät lisäksi päivätoimintaa vanhuksille tai vammaisille. Muistisairaille on olemassa myös omia päivähoitopaikkoja. Päivätoimintoja voi tiedustella terveyskeskuksesta, sosiaalitoimistosta ja kotihoidosta. 2 Palveluilla paremmaksi Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta Liikuntaesteinen voi hakea invalidien pysäköimislupaa, jolla auton saa pysäköidä mahdollisimman lähelle asiointikohdetta tai vammaisille tarkoitetuille yleisille pysäköintipaikoille. Lupaa haetaan kotikunnan poliisiviranomaisilta ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto sekä muita selvityksiä. Luvan voi saada myös silloin, kun omainen on auton kuljettaja, lupa on henkilökohtainen eikä ajoneuvokohtainen. Invalidipysäköimisluvan myöntämisen jälkeen voi hakea vapautusta ajoneuvoverosta. Lisätietoja saa Liikenteen turvallisuusviraston neuvonnasta, puh. 029 534 5125 tai nettisivuilta www.trafi.fi. Lisäksi uuden auton hankintaan voi saada palautuksen autoverosta. Rahan käyttö ja omaisuuden hoito Pääsääntöisesti useimmat hoidettavat hoitavat raha-asiansa itse tai myöntävät esimerkiksi valtakirjalla hoitavalle omaiselle oikeuden käyttää tilejään. Esimerkiksi läheisen sairastaessa jotakin muistisairautta voidaan kuitenkin tarvita edunvalvojaa. Lisätietoja kannattaa tiedustella maistraatista tai sosiaalityöntekijöiltä, katso kohta Edunvalvoja / Maistraatti. Ruokavaliokorvaus Ruokavaliokorvaus on tarkoitettu keliakiaa sairastavalle henkilölle, jota hän voi käyttää gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuviin kustannuksiin. Lisätietoa Kelan paikallistoimistosta. Seurakuntien tuki omaishoitajille Seurakunnat ja diakoniatyö tarjoavat omaishoitajille ryhmiä, omaishoitajien virkistyspäiviä, luentoja ja leirejä. Lisäksi seurakunnat tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden keskustella luottamuksellisesti seurakuntapapin tai diakonin kanssa. Sairaalapappien ja -lehtorei- 25 2 Palveluilla paremmaksi den palvelut on tarkoitettu sekä potilaita että omaisia varten. Jaksamiseen voi hakea apua myös seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksesta ja mielenterveystyön parissa työskenteleviltä toimenhaltijoilta. Tarkempia tietoja saa diakoniatyöntekijöiltä. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus auttaa vammaista tai sairasta henkilöä itseään ja hänen läheisiään elämään sairauden tai vammaisuuden kanssa mahdollisimman täysipainoista ja hyvää elämää. Sopeutumisvalmennus järjestetään pääasiassa kurssi- ja ryhmämuotoisena, mutta myös yksilöllisesti. Sopeutumisvalmennusta voi tiedustella terveyskeskuksesta, sairaalasta, kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä, Kelasta, sosiaalitoimistosta tai vakuutusyhtiöstä, jos henkilö saa vammautumisensa tai sairautensa vuoksi korvausta. Sopeutumisvalmennukseen pääsemiseksi tarvitaan lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia Rintamaveteraanit, sotainvalidit ja heidän omaisensa sekä kaatuneiden ja kadonneiden omaiset voivat saada valtion (Valtiokonttori) ja kuntien varoista erityisiä korvauksia, palveluja, hoitoa ja kuntoutusta. Rintamaveteraaneilla ja sotainvalideilla sekä vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoilla, leskillä ja sotaleskillä on oikeus kuntoutukseen, jota järjestetään laitos-, päivä- tai avokuntoutuksena. Rintamaveteraani tai sotainvalidi voi halu- 26 tessaan antaa osan omasta kuntoutuksestaan aviopuolisolleen, kun hän on itse mukana kuntoutusjaksolla. Tarkempia tietoja saa terveyskeskuksesta ja sotainvalidien sekä aviopuolisoiden ja leskien kuntoutuksen osalta Valtiokonttorista. Rintamasotilaseläkettä, rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää hallinnoi Kela. Kela korvaa myös hammashuollon kustannuksia rintamaveteraaneille. Veteraanilisää maksetaan henkilölle, joka saa korotettua tai ylintä hoitotukea ja myös rintamasotilaseläkelain mukaista ylimääräistä rintamalisää. Veteraanilisä maksetaan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille. Veteraanilisä otetaan huomioon ylimääräisen rintamalisän tapaan veteraanien sosiaali- ja terveydenhuollon maksukyvyn mukaista maksua määrittäessä. Kotipalvelu sekä siihen liittyvät tukipalvelut ja laitoshoito ovat vähintään 20 %:n sotainvalidille maksuttomia. Näistä päättää henkilön kotikunta. Kunta voi tukea sotainvalidia hoitavaa henkilöä myöntämällä tälle omaishoidon tukea, katso Omaishoito. Lisätietoja veteraanien ja sotainvalidien etuuksista saa Valtiokonttorista, puh. (09) 7725 8200 tai www.valtiokonttori.fi. Tapaturmavakuutus Katso Omaishoito/tapaturmavakuutus. Terveydenhuollon maksukatto Kunnallisista terveyspalveluista perittävillä asiakasmaksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka on 679 euroa (v. 2015). Maksukaton ylittymisen jälkeen ovat siihen sisältyvät avopalvelut maksuttomia käyttäjälleen kalenterivuoden Toimeentulotuki Kun henkilö tai perhe on taloudellisen tuen tarpeessa, eivätkä omat tulot ja varat riitä kattamaan välttämättömiä menoja, henkilö tai perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten menot ja tulot huomioon. Toimeentulotukiasioissa auttaa sosiaalitoimi. Tulkkipalvelut Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai puhevammaiselle henkilölle. Lisätietoja saa lähimmästä Kelan toimistosta. Työttömyysturva Työttömyysturva kuuluu työikäiselle henkilölle, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Työttömyysturvan saanti edellyttää, että hakija on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoito ei automaattisesti ole työttömyyspäivärahan myöntämisen este, mutta omaishoitajan täytyy osoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoitajan on selvitettävä työvoimatoimistolle, miten läheisen hoito järjestyisi omaishoitajan työssäkäynnin aikana. Sijaishoitojärjestelyt on syytä kirjata omaishoidon tukisopimukseen kuuluvaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. 2 Palveluilla paremmaksi loppuun. Alle 18-vuotiaan käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Terveydenhuollon maksukattoon lasketaan kalenterivuoden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalvelusta, yksilöllisestä fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta. Omaishoitajan lakisääteiseen vapaaseen liittyvä 11,30 euron (v. 2015) vuorokausimaksu ei kartuta maksukattoa. Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa elämänlaatua. Vammaisetuudet ovat verottomia. Vammaisetuuksia haetaan Kelasta ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto. Vammaisetuuksia maksetaan myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli 3 kuukautta. Eläkettä saavan hoitotuki (ent. eläkkeensaajien hoitotuki) Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotuen saaminen edellyttää aina, että henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajaksi. Hoitotuki on suuruudeltaan kolmeportainen. 27 2 Palveluilla paremmaksi Alle 16-vuotiaan vammaistuki (ent. lapsen hoitotuki) Vammaisen ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi Kela maksaa alle 16-vuotiaan lapsen vammaistukea. Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolmeportaisia. Hoidon ja kuntoutuksen tarpeen tulee kestää vähintään kuusi kuukautta. Tuki päättyy lapsen täytettyä 16 vuotta, minkä jälkeen saattaa syntyä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen. Yli 16-vuotiaan vammaistuki Yli 16-vuotiaan vammaistukea voidaan maksaa 16–64-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä. Tuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on jokin sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolmeportaisia. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisten mahdollisimman 28 omatoimista selviytymistä jokapäiväisissä toiminnoissa. Vammaispalveluihin sisältyy mm. asumiseen liittyviä palveluja, kuljetus- ja saattopalveluja, taloudellisia tukitoimia ja korvauksia. Vammaispalvelulaki ei tunne ikärajoja eikä mitään vammaryhmää ole suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle. Oikeus palveluihin riippuu vammaisuuden asteesta ja vammaisuus määritellään aina suhteessa haettavaan etuuteen. Palveluja on mahdollisuus hakea oman kunnan sosiaalitoimesta. Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Järjestöt ja seurakunnat kouluttavat omaisten tueksi vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoinen hoidettavan tukihenkilö tai ystävä antaa hoitajalle hengähdystauon hoitotyöstä. Vapaaehtoistyöntekijöitä välittävät mm. Suomen Punaisen Ristin osastot, lähimmäispalveluyhdistykset, seurakunnat ja kuntien sosiaalitoimistot. Vapaaehtoisten antama apu on maksutonta. Tiedustelut puh. 0400 341 306 lisesta työkorvauksesta ja palkatessasi henkilön, 15 % ja työnantajan sivukulut. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys on harkinnanvarainen. Myöntämiseen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Myöntäminen edellyttää erityisen syyn, esimerkiksi sairauden tai työttömyyden olemassaoloa. Tarkempia tietoja saa verovirastosta, www.vero.fi. Yhdistystoiminta Omaishoitajien omana järjestönä toimii Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, joka on valtakunnallinen kaksikielinen liitto. Se antaa ohjausta omaishoitajille ja huolehtii omaishoitajien asemaan liittyvistä kysymyksistä. Liiton paikallisyhdistyksillä on monipuolista toimintaa eri puolilla maata. Lisätietoja saa liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi ja liiton toimistoista. Keskustoimiston puh. 020 7806 500. Mielenterveyskuntoutujien omaisilla on lisäksi oma etu- ja palvelujärjestö Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, www.finfami.fi Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen tiedotus, palvelut ja toiminta on monilta osin suunnattu myös sairastuneiden ja vammaisten omaisille. 2 Palveluilla paremmaksi Vähennykset verotuksessa Invalidivähennyksen saa henkilö, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä, vähintään 30 %:n haitta-aste. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan 50 % ilman lääkärinlausuntoa. Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa kotonaan tai vapaa-ajan asunnossaan tehdystä työstä ulkopuoliselle työntekijälle palkkaa tai työkorvausta. Vähennysoikeus koskee myös verovelvollisen tai puolison vanhemmille tai isovanhemmille ostettuja palveluja. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Palveluja voivat olla kotitalous-, hoivatai hoitotyöt sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöt. Vähennyksen piirin kuuluvat myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut. Omaishoitaja ei voi saada verovähennystä sellaisesta työstä, joka kunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kuuluu hänen omaishoitotyöhönsä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2015 on 2 400 euroa vuodessa ja vähennykseen liittyy 100 euron omavastuuosuus. Ostaessasi palvelun yritykseltä korvaus on 45 % arvonlisäverol- 29 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Oletko omaishoitaja? Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry (Förbundet närståendevårdare och vänner rf ) on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1991. Paikallisyhdistyksiä on 69 ja henkilöjäseniä yli 11 000 (kesäkuu 2015). Liitto toimii omaishoitajien aseman parantamiseksi valtakunnallisella tasolla mm. antamalla kannanottoja ja lausuntoja sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja mielipideilmastoon. Liitto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koulutusta omaishoidon kysymyksissä. Omaishoitoperheiden tukemiseksi toteutetaan erilaisia kehittämishankkeita. Kuvat: Antero Aaltonen ja Rodeo Oy Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia heitä, jotka ovat omaishoitajia heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Rosalynn Carter 30 Paikallisyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvoja ja tietoa sekä tapaavat samassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille erilaisia vertaisryhmiä, retkiä, tapahtumia, valmennusta ja virkistystä. Lisäksi yhdistykset ajavat omaishoitajien asiaa paikallisella tasolla, tarjoavat tilaisuuksia vapaaehtoistoimintaan ja väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Liity jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen Jäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Lähellä-lehden, Palveluoppaan, Omaishoitajien loma- ja kuntoutuskurssioppaan, paikallisyhdistyksen jäsenyyden sekä vaihtuvia yhteistyökumppanien etuja. Voit liittyä jäseneksi myös netissä www. omaishoitajat.fi. Jäsenmaksu on 20 € vuodessa (v. 2015). Mikäli tiedät, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä, kirjoita yhdistyksen nimi liittymislomakkeeseen, muussa tapauksessa liitämme sinut lähimmän paikallisyhdistyksen jäseneksi. Jäseneksi voit liittyä myös www.omaishoitajat.fi Liityn jäseneksi TÄYTÄ TEKSTATEN Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Aktiivisia paikallisyhdistyksiä Hämeentie 105 A 18 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi Omaishoidon neuvonta ma–to klo 9–15 puh. 020 7806 599 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,52 snt/min. Ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 22,14 snt/min. Vastaanottaja maksaa postimaksun heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia heitä, jotka ovat omaishoitajia heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Rosalynn Carter Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä Löydät meidät myös Facebookista www.facebook.com/omaishoitajatjalaheiset Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset Henkilökohtainen palvelu Tilaa TENA-tuotteet suoraan kotiin Puhelimitse 02 437 9660 Verkosta tenakauppa.fi TENA Kauppa on nopein ja helpoin tapa hankkia TENA-tuotteita. Tilaa naisten ja miesten inkontinenssisuojat, laadukkaat pesuja ihonhoitotuotteet sekä innovatiivisia terveystuotteita kuten kotikäyttöönkin sopiva virtsatieinfektiotesti. Tuotteet toimitetaan suoraan haluamaasi osoitteeseen. TENA Kaupasta saat henkilökohtaista tuoteneuvontaa ja palvelua puhelimitse 02 437 9660 ma-pe klo 8-16. www.tenakauppa.fi Huolehdithan omasta hyvinvoinnistasi, kun hoidat läheistäsi kotona? Kanssakulkijat ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka vierailevat kotonanne yksin tai pareittain ja piristävät sekä sinun että läheisesi arkea. Jos toivot tukea arkeenne, ota yhteyttä: 040 548 0377. LUE LISÄÄ: OMAISHOITO.FI Hyvä seura virkistää! Kysy lisää: 040 548 0377 Vaikuttavaa vanhustyötä SENIORARBETE Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille! Lehti sopiisaat ikääntyvien jaoman vanhusten Vanhustyö-lehdestä uusia ideoita ja virikkeitä työsi kehittämiseksi. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Seuraamme alan kehitystä, kerromme parissa työskenteleville ammatkehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista. tilaisille, luottamushenkilöille ja alan Vuoden 2012 lukijatutkimuksen mukaan vastaajat pitävät Vanhustyö-lehteä luotettavana ja asiantuntevana. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on melko tai hyvin luotettava. myös Lähes 80 % vastaajista säilyttää lehden ja käyttää opiskelijoille, omaishoitajille sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä. ja vanhuksille itselleen. SENIORARBETE 2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen? SENI ORAR 2• 2014 TEEM A: Onko vara a hyvään BETE vanhuute en? Tiedot jäsenyhteisöjen palveluista www.vtkl.fi > palveluhaku Monipuolista apua kotiin! Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä • sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen. Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina vuodessa. Kesän Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina vuodessa. Kesän lehti on kaksoisnumero. Vuoden 2014 lehtien teemoina ovat Tutkimuksesta käytäntöön, Onko varaa hyvään vanhuuteen?, Arkityön sisällöt lehti onArvokas kaksoisnumero. toimiviksi, vanhuus on ihmisoikeus.Aina., Yhdessä kaiken ikää ja Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö. TILAUSKORTTI Tilaukset: [email protected] / 09Määräalennus 350 8600 -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitVuosikerta teisiin Verkkokaupan kautta tilaat lehden ja muita vanhustyöhön vuosikerta 43 € kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi opiskelijatilaus 26 € kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi liittyviä julkaisuja vaivattomasti. Kestotilaus kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi Tilaan Vanhustyö-lehden Vastaanottaja maksaa postimaksun 40 €/vuosi Tutustu valikoimiin: www.vtkl.fi > Verkkokauppa Nimi Vanhustyön keskusliitto Vastauslähetys Lähiosoite Tilaushinnat: vuosikerta 43 €, kestotilaus 40 €, opiskelijatilaus 26 € Tunnus 5007758 Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri 00003 Helsinki Laskutusosoite (jos ei sama) osoitteisiin: 2 tilausta 40€/tilaus/v, 3-4 til.33€/tilaus/v. 5>til. 26€/ Oppilaitos tilaus/v. Postinumero- ja toimipaikka Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: [email protected] tai www.vtkl.fi > Verkkokauppa > Lehti. Toimitus: Päätoimittaja Pirkko Karjalainen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki www.vtkl.fi [email protected] Tarjoamme pääkaupunkiseudulla • Omaishoidon lomitusta • Kotipalvelua ja kodin puhtauspalveluja • Kotisairaanhoitoa • Jalkahoitoa kotiin tuotuna • Kotipalvelua lapsiperheille Ota yhteyttä! Puhelin 09 3508 6070, www.vtkl-palvelut.fi taulumäen apteekki Kauppakatu 58, 78200 Varkaus 017-555 0300 www.taulumaenapteekki.fi hansa-apteekki Keskikatu 4, 45100 Kouvola 05-341 4300 www.hansa-apteekki.fi Oulun keskus apteekki Isokatu 45, 90100 Oulu p. 08-311 3112 Seniori/hoivasänky Vieno säätöpohjan kanssa. www.oulunkeskusapteekki.fi Lisäksi erilaiset patjaratkaisut. Lähivessa Esteri – kuin tavallinen tuoli TÄYTTÄ ELÄMÄÄ – KAIKEN IKÄÄ Myymälät: Ruoholahdenranta 5, Hki Puh. 0400 125 320 Saimaankatu 18, Lahti Puh. 03 781 7996 Verkkokauppa www.ettonet.fi kalajoen apteekki Kalajoentie 30, 85100 Kalajoki www.kalajoenapteekki.fi Ergonominen Kippis-tuoli auttaa liikkeelle Ja paljon muuta! kruununhaan apteekki Liisankatu 21, 00170 Helsinki 09-612 0760 www.kruununhaanapteekki.fi Hetki hengähdysaikaa Graanin apteekki Graanintie 1, 50190 Mikkeli 015-361177 www.graaninapteekki.fi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tarjoaa omaishoidon lomitusta ja muuta Pitkä-tilapäishoitoa ja lyhyt aikaista perheille, laitoshoitoa, joissa kotihoitoa,fysioterapiaa on kehitysvammainen ja tai muuten erityistä tukea liikuntaesteisten vuokra-asuntoja tarvitsevaMÄNTYKOTI perheenjäsen. Kangastie 11, 90500 Oulu 044-5504801 • Perhelomitusta KOSKENKOTI • Perhehoitoa Koskitie 68, 90500 Oulu, p. 044-5504830 • Ryhmälomitusta www.mantykoti.fi 46 • Teema- ja harrastekursseja HOK-ELANNON PERUNKIRJOITUSTOIMISTOT TÄYDEN PALVELUN HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto HOK-Elannon Perunkirjoitustoimiston asiantuntijat palvelevat Sinua kaikissa perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa. • • • • • Perunkirjoitukset Ositukset Perinnönjaot Testamentit Avioehtosopimukset • Edunvalvontavaltakirjat • Perintösuunnittelu • Muut asiakirjat HELSINKI FORUM, Yrjönkatu 23, puh. 010 76 66622, 010 76 66623 ESPOO TAPIOLA, Tapiolan Keskustorni 2. krs., Tapiontori 1, puh. 010 76 66572 LEPPÄVAARA, Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66611 ESPOONLAHTI, Kivenlahdentie 9, puh. 010 76 66641 VANTAA TIKKURILA, Unikkotie 3, puh. 010 76 66563, 010 76 66564 MYYRMÄKI, Ojahaanrinne 2, puh. 010 76 66601 ÄLÄ JÄÄ YKSIN MIETTIMÄÄN KERAVA Aleksis Kiven tie 1, puh. 010 76 66551 HYVINKÄÄ Prismakeskus, Torikatu 9, puh. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min SOITA EDES SUVANTO-LINJA PUH. 0800-06776 Apua ja tukea kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneille ikääntyville. perunkirjoitustoimisto.fi Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-18. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18. Toimintaa tukee: Raha-automaattiyhdistys ry HAKANIEMI, Siltasaarenkatu 26, puh. 010 76 66505, 010 76 66506 TÖÖLÖ, Sibeliuksenkatu 1, puh. 010 76 66536, 010 76 66537 ITÄKESKUS, Turunlinnantie 2, puh. 010 76 66593 MALMI, Kirkonkyläntie 3, puh. 010 76 66632, 010 76 66631 www.kalajoenapteekki.fi kruununhaan apteekki Liisankatu 21, 00170 Helsinki 09-612 0760 www.kruununhaanapteekki.fi Graanin apteekki Graanintie 1, 50190 Mikkeli 015-361177 www.graaninapteekki.fi Pitkä- ja lyhyt aikaista laitoshoitoa, kotihoitoa,fysioterapiaa ja liikuntaesteisten vuokra-asuntoja toppilan apteekki koskelantie 66, 90520 Oulu 08-556 5417 www.pateniemenapteekki.fi Keskittämällä vakuutuksesi sinulla on Pasilan apteekki VARAA VALITA. Ratapihantie 6, 00520 Helsinki, 09-868 9240 länsi-Pasilan apteekki, Pasilanraitio 3, 00240 Helsinki, 09-148 1221 www.pasilanapteekki.fi JOPA BONUS HMÄN 7 % + S-RY 1 PA JO U OMAET PIOLAN LÄHITA 5% MÄNTYKOTI Kangastie 11, 90500 Oulu 044-5504801 KOSKENKOTI Koskitie 68, 90500 Oulu, p. 044-5504830 HÄRMÄwww.mantykoti.fi N KYLPYL Ä Sotainvalideja ja -veteraaneja sekä muita ikäihmisiä. www.ilveskoti.com Lue lisää: lahitapiola.fi/omaetu H Ä R M Ä N KYL PYL Ä 46 Yksilöllinen hoito ja huolenpito pitkäja lyhytaikaisasiakkaille Ohjelmalliset teemalomat •Omaishoitajat ja hoidettavat, seniorit, vammaiset • Intervalli- ja toipilaspaikat Tule rentoutumaan, kuntoutumaan ja virkistymään! Hatunniementie 41, 13600 Hämeenlinna Puh. (03) 647 090, fax (03) 647 0919 [email protected] www.ilonpisara.net Varaa oma ilmoitustilasi J o pa 5 % Bo nust a L äh iT apio l an v ak uut uk sist a. R e k ist e rö i bo nuk se si l ah it apio l a. fi / bo nus Voit hoitaa rekisteröinnin myös puhelimitse numerossa 0800 123 222* tai lähimmässä LähiTapiolan toimistossa (kts. lähin toimistosi lahitapiola.fi). *ma-pe klo 8.00-18.00, puhelu on maksuton. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Valtakunnallisesti luotettavaa yksilöllistä hoivaa Valtakunnallinen Esperi Care tarjoaa jatkuvasti kehittyviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarjoamme turvallista ja kodikasta lyhyt- tai pitkäaikaista asumispalvelua hoitoa ja hoivaa tarvitseville ikääntyneille sekä kehitysvammaisille ja eri tavoin vammautuneille. Kokeneet hoitotyön ammatti- Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa: Myyntipalvelu p. 010 4088 197 [email protected] www.esperi.fi laisemme toimivat aina asiakkaan ehdoilla ja kuntouttavan hoitotyön otteella. Tarjoamme myös tehostettua lyhytaikaista asumista esim. omaishoitajien vapaapäivien tai sairaalasta kotiutuvan kuntoutuksen ajaksi. Erityisosaamista muistisairauksista ympäri Suomen Lappi PohjoisPohjanmaa Kainuu Keski- KeskiPohjanmaa Pohjanmaa PohjoisSavo Pohjanmaa EteläPohjanmaa Pirkanmaa VarsinaisSuomi ja Satakunta Kanta-Häme Uusimaa asiantuntija- ja tukikeskusverkosto KeskiSuomi EteläSavo PäijätEteläHäme Kymen- Karjala laakso PohjoisKarjala Kuntoudu ja lomaile Rokualla! [email protected] 020 7819 200 WWW.ROKUA.COM Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, sis. alv. 24% Enemmän elämyksiä Rauhalahdessa Iloista lomaa koko perheelle Rauhalahdessa on monipuolinen lomaohjelma, kylpylä, hemmottelevia hoitoja, tanssia, hyviä esiintyjiä, teatteria, perinne- ja savusaunaillat Jätkänkämpällä. Kylpylähotellin kaikki huoneet ja kokoustilat on uudistettu. Tervetuloa viihtymään! Katso ajankohtaiset tarjoukset: www.rauhalahti.fi Katiskaniementie 8, 70700 KUOPIO p. 030 608 30, www.rauhalahti.fi KIITOS LUOTTAMUKSESTA! Kelan kuntoutus-ja 10.000 kpl MediSet- asiakkaan raja sopeutumisvalmennuskurssit on ylittynyt syyskuussa jaovathaluamme asiakkaalle maksuttomia! kiittää siitä Teitä Hyvät Asiakkaamme. Omaishoitaja - Muista myös itseäsi! Meillä alkavat kurssit: Laadukkaat MediSet kestotuotteet- Omaishoitajien kestävät parikurssi Alkamispäivä 04.04.2016 yli 200 pesukertaa APU .. .. - Omaishoitajien kuntoutuskurssi Alkamispäivä 11.04.2016 Varmuusalusasut Uimahousut Vuodesuojat Teippivaipat Lisäksi meiltä myös - Kelan yksilölliset harkinnanvaraiset laistoskuntoutukset - Sotainvalidi-, sotaveteraani-, lotta-, ja erityisryhmien kuntoutukset - Tehostettu palveluasuminen - Omaishoitajien vapaat palvelusetelillä VIRTSANKARKAILUUN! MediSet mukavuutta Väinämöinen 2, 88900 KUHMO www.hyvinvointisampo.fi Puh. 08-6557111/ keskus – Varmuusalusasut – Vuode-ja irtosuojat – Uimahousut • kestävät yli 200 pesukertaa! • mukavat ja huomaamattomat • ympäristöystävälliset Olemme rinnallasi, jotta läheisesi voi asua omassa kodissaan. UUTTA! EDULLISET PESTÄVÄT PATJAN- JA TYYNYNSUOJAT - PYYDÄ ILMAINEN ESITE! (NÄMÄ TUOTTEET EIVÄT OLE VIELÄ VERKKOKAUPASSA) Olipa ikääntyvän läheisesi hoivan tarve pari tuntia viikossa tai pidempiaikainen hoivaratkaisu, Home Instead Seniorihoiva voi auttaa sinua. Hoivanantajamme tarjoavat runsaasti Soita ja pyydä maksuton konsultaatiokäynti! eri hoivapalveluita, kuten 010 841 7400 • Seuranpitoa Tilaa ilmainen paperiesite 0400 223 446 (myös puhelinmyynti) Verkkokauppa; www.divisa.fi • Henkilökohtaista avustamista • Ruoanvalmistusta • Asiointia ja kuljetuksia • Kodinhoitoa • Omaishoidon lomituksia Jokainen Home Instead Seniorihoiva franchise -toimisto on yksityisesti omistettu ja johdettu. © 2015 Home Instead Finland Oy HomeInstead.fi Omaishoidon lomitusta ja energiaa arkeen HENGÄHDÄ HETKI, ME HUOLEHDIMME Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta jaksamisestasi. Validia Kuntoutuksen parikursseilla vietät virkistävän ja rentouttavan kuntoutusjakson omaisesi kanssa. Vertaisryhmässä voit jakaa omia kokemuksiasi ja saat tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Validia Asumisen omaishoidon lomitus takaa läheisellesi turvaa ja huolenpitoa yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä. Tutustu luotettaviin ja laadukkaisiin palveluihimme osoitteessa validia.fi tai soita ja kysy lisää Validia Kuntoutus Lahti, p. 03 812 8207 Validia Asuminen, p. 020 33 1400 Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä palvelusta. Validia Kuntoutus, Asuminen ja Ammattiopisto kuuluvat Invalidiliitto-konserniin. | www.validia.fi ’Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hän ei osoita tuntevansa kipua’ Curocell Cirrus 2.0 Vaihtuvapaineinen patja painehaavojen ennaltaehkäisyyn, hoidon tueksi sekä kivunlievitykseen. Patja kattaa riskiluokat 1-4. CuroCell Cirrus 2.0 yhdistää ilman ja pehmeän vaahtopinnan. Se tarjoaa korkean käyttömukavuuden sekä erinomaisen paineen jakautumisen. Uutena ominaisuutena kantapääkevennys lievittää kantapäihin kohdistuvaa painetta. Hiljaisessa ja helppokäyttöisessä keskusyksikössä on neljä erilaista säätömahdollisuutta. Monipuolisuutensa ansiosta patja sopii kaikille potilasryhmille. Vakiovarusteena Evac-päällinen, jossa on kahvat turvallista evakuointia varten. ’Hän pystyi nukkumaan paremmin ja hänen haavansa paranivat vähitellen.’ RehaMed avain jota etsit Rehamed Oy puh. 09 612 2250 www.rehamed.fi
© Copyright 2024