TÄSSÄ TIEDOTTEESSA Toiminnanjohtajan palsta Rahoituskausi lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti Karhuseutu tiedottaa Uudet harjoittelijat SAMKista Aluepolitiikkaa räätälöitävä paikallisten ehtojen mukaan Paikallistaloutta Karhuseudulla Hankeopas palveluksessa Kansainvälisyys Karhuseutu LINCissä tapoja oppimassa Milanon maailmannäyttely – EXPO 2015 Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), 28130 PORI puh. (02) 633 0200 email: [email protected] www.karhuseutu.fi facebook.com/karhuseutu toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa 050 592 6022 maksatusneuvoja Niina Harju 044 533 0202 hankeneuvoja Johanna Seppä 044 522 5797 kv-koordinaattori Jaana Mälkki 0440 926 926 ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta 044 765 1565 5/2015 19.10.2015 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Rahoituskausi lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti Leader-rahoituskausi on startannut Karhuseudun alueella hyvin käyntiin. Reilua 20 hanketta on jo rahoitettu ja useita kymmeniä hankkeita on valmistelun alla. Kansainväliselläkin rintamalla tehdään jo kovaa vauhtia suunnitelmia tuleville vuosille, vaikkakin useissa Euroopan maissa vielä kirjoitetaan rahoitusohjelmia. Karhuseudun alueella panostetaan tänä vuonna muun muassa kulttuurihistorian säilyttämiseen, kokoontumistilojen kunnostamiseen, urheilu mahdollisuuksien kehittämiseen, kansallispuistoon, valokuituverkon hyödyntämiseen ja yritysten kehittämiseen. Metsähallitukselle myönnettiin rahoitusta Samassa veneessä Selkämerellä hankkeeseen, jossa kehitetään mm. Säpin ja Välikallion saaria. Tavoitteena on käynnistää saaressa toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja tehdä konkreettisia hoitotoimenpiteitä. Tänä kesänä tämän hankkeen puitteissa järjestettiin Säpin saaressa kansainvälinen vapaaehtoinen työleiri. Luvialla puolestaan nuoret rakensivat omasta aloitteestaan käyttöönsä ulkokatoksen. Idean taustalla oli se, että Luvialla on esiintynyt nuorten turhautumista ja sen myötä myös ilkivaltaa. Tällä projektilla haluttiin uuden oleskelutilan lisäksi herätellä aikuisväestöä huomaamaan, että nuorissa on paljon myös hyvää energiaa ja yhdessä tekemisen voimaa. Hankkeen hakijana toimi yhdessä Luvian MLL ja Satakunnan MLL. Katoksen rakentamiseen osallistui useita nuoria ja avajaisiakin vietettiin elokuussa. Karhuseudun alueella panostetaan myös turvallisuuteen. Reposaaren Meripelastajat ry:lle myönnettiin rahoitusta laiturin rakentamiseen. Uuden laiturin myötä pelastustehtäviin lähtövalmiutta saatiin huomattavasti nostettua. Reposaaren Meripelastajat avustavat merihätään joutuneita ihmisiä Luvialta Meriakarvialle ulottuvalla merialueella sekä Kokemäenjoella aina Ulvilaan saakka. Kulttuuriperintöä säilytetään ja tuodaan tutuksi muun muassa Satakunnan Mobilistien hallihankkeella. Mobilisten toiminta tuo esille moottoriajoneuvoperinnettä ja nyt hankittu halli mahdollistaa kerhotoiminnan kehittämisen ja näyttelyiden järjestämisen. Urheilumahdollisuuksia kehitetään Nakkilan Nasan toimesta parantamalla hiekkakentän valaistusta. Ulvilan Ura puolestaan lisää ja monipuolistaa Massin majan käyttöä kunnostamalla majaa sisäpuolelta ja parantamalla lämmitystä. Laviaan rahoitettiin PSSV Palvelut Oy:n hakemaa hanketta, jolla lisätään alueen ihmisten ja organisaatioiden tietämystä ja osaamista valokuituverkon käytettävyydestä ja palveluiden tarjonnasta. Näiden edellä mainittujen hankkeiden lisäksi rahoitusta ovat saaneet yritykset erilaisiin investointeihin. Karhuseudun hallitus tekee uusia rahoituspäätöksiä kerran kuukaudessa. Jos sinulla on hyvä idea yritys- tai yhdistystoiminnan kehittämiseksi niin otahan yhteyttä minuun tai uuteen hankeneuvojaamme Johanna Seppään. Syysterveisin, Salme KARHUSEUTU TIEDOTTAA Karhuseudun toimistolta lahjoitetaan pois toimiva lankapuhelin (Panasonic), jossa myös fax. Mukaan saa vaihtorullan fax-väriä. Kerro pikaisesti, mikäli tarvetta on ([email protected]), saapi hakea hetimiten. HP Deskjet-mustesuihkutulostin. Värit ovat lienee käytön puutteessa kuivuneet, mutta muuten toimii. Jos haluat omaksesi, laita sähköpostia [email protected] Uudet harjoittelijat SAMKista Leader Karhuseutuun töihin. Ei hassumpi paikka suorittaa työharjoittelu. Maakuntalinnan kuudes kerros, ikkunoita lähes joka ilmansuuntaan. Kelpaa siis myös näköalojensa puolesta. Leader Karhuseudun toimistossa Porissa aloittivat työharjoittelunsa Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat Samuli Rimpiläinen, sekä allekirjoittanut. Me harjoittelijat tulemme jakamaan työhuoneen seuraavien kuukausien ajan. Uutta oppimassa Markkinointiin suuntautuvalla Samulilla ei vielä ole kokemusta näyttöpäätteen takana työskentelystä, vaikka työhistoriansa melko monipuolinen onkin. - En ole ollut toimistotöissä ennen tätä harjoittelua. Aikaisempaa työkokemusta minulta löytyy tarjoilijan, postityöntekijän ja puistotyöntekijän hommista. Odotan harjoittelulta käytännön kokemusta siitä, mitä olen oppinut koulussa. Vahvuuteni tulevissa projekteissa tulee olemaan täsmällisyys ja nopea oppimiskyky. Entä miksi päätit suuntautua markkinointiin? Varmaankin teet myös opinnäytetyösi markkinointiin liittyen? - Koen markkinoinnin eniten itseäni kiinnostavana, mitä tulee suuntautumisvaihtoehtoihin. Tykkään olla suoraan yhteydessä ihmisiin, kun teen töitä. Aloitan vuoden vaihteen jälkeen tekemään opinnäytetyötäni. En ole vielä päättänyt mistä aiheesta, mutta sen tiedän, että se tulee liittymään markkinointiin. Mahdollisesti suoritan myös opinnäytetyöni Leader Karhuseudulle. Se voisi olla jouheva vaihtoehto. Harrastuksesta hyötyä myös työharjoittelussa? Aktiivinen osallistuminen erilaisille englanninkielisille nettifoorumeille on saanut Samulille aikaan melko täydellisen englannin kielen taidon. Jutun kirjoittaja todistaa tämän olevan totta, sillä englannin kielen tunneilla muutama vuosi sitten vierustoverina istui koko opintojakson ajan Samuli. Muistan, että hän piti silloin englannin esitelmänsä tietokonepeleistä. Aktiivinen pelailu myös varmasti osaltaan kehittää englannin kielen taitoja. Vieläkö pelailet Samuli? - Tietysti. Tällä hetkellä odotan ensi viikolla ilmestyvää Tails of Zestria-peliä. En ole varma mistä peli kertoo. Olen yrittänyt parhaani mukaan välttää kaikkea peliin liittyvää tietoa, sillä haluan kokea pelin mahdollisimman "tuoreena". Peli on japanilainen ja roolipelityyppinen. Se on järjestyksessään 15. kyseistä pelisarjaa. Pelisarjan 8. osa on minun kaikkien aikojen suosikkipelini, joten odotukset ovat jälleen korkealla. Ja se toinen harjoittelja Samulin esittely päätettiin tehdä haastattelulla. Minun pääpiirteideni selvittäminen tähän tiedotteeseen tulee tällaisella lyhyellä tietopaketilla: Suuntaudun yritysviestintään ja yritysjuridiikkaan. Lemmikit: Kaksi tarantulaa Heimo ja Aino, sekä varastohämähäkki Harri, joka on jo melko kookas suomen luonnossa eläväksi hämähäkiksi. Minulla oli pienenä lapinkoira ja koiraa toivoisin tähänkin perheeseen, mutta avopuolisoni on allerginen koirille. En ole vihervassari enkä persu, enkä muunkaan puolueen kannattaja, mutta tykkään kauhistella politiikkaa. Aikaisempi työkokemus: kerrossiivooja, rakennussiivooja, kotisiivooja, laitossiivooja ja siivooja. Olen myös tehnyt erinäisiä pieniä tietokonehommia ja olenkin koulutukseltani myös datanomi. Kotopuolessa ei liiemmin Microsoftin järjestelmiä käytetä, ”kun kerta ilmaiseksikin saa”. Olen kuitenkin mielissäni, kun pääsee taas käyttämään Microsoftin tuotteita tämän työharjoittelun myötä. Tykkään matkustella ja jahka saan opintoni päätökseen haluaisin taas lentokoneeseen. Islanti, Norja ja Venäjä kiinnostavat matkailukohteina. Leader Karhuseudun työharjoittelija Marika Heikkilä Aluepolitiikkaa räätälöitävä paikallisten ehtojen mukaan Kasvukeskukset eivät säteile hyvinvointiaan syrjäkylille. Paikkaperustainen aluekehittäminen tukee maaseudun elinvoimaisuutta. Suomessa on tuettu puoli vuosisataa kasvukeskuksia, mutta tutkija FT Olli Lehtosen mukaan tämä aluepolitiikan suunta on ollut väärä. Nyt pitäisi ottaa käyttöön uudenlainen ajattelu. Keskittyminen on osin luonnollista, mutta tavoitteellinen keskittäminen on muotiilmiö. – On meneillään trendi, jossa keskitetään sellaisiakin asioita, jotka eivät välttämättä hyödy keskittämiseduista. Keskittämistä perustellaan usein säästöillä, mutta kokonaiskuva unohtuu herkästi. Kesäkuun alussa väitellyt Lehtonen osoittaa tutkimuksessaan, että kasvukeskusvetoinen aluepolitiikka on eriyttänyt syrjäisiä alueita. – Kasvu välittyy keskuksista alueille valikoivasti, sillä kasvukeskusten ja syrjäisten alueiden yhteydet vaihtelevat. Jotta kasvu ja kehitys välittyisi, täytyisi yhteyden olla toiminnallinen. Keskittämisestä paikallisuuteen Työkalut uudelle aluepolitiikalle olisivat jo päättäjien ulottuvilla. Nyt tarvitaan ajattelutavan muutosta ja vaihtoehtojen rakentamista. Olli Lehtonen luottaa eriytymisen torjujina biotalouden ja monipaikkaisuuden ohella paikkaperustaisen aluekehittämisen tehoon. – Paikallisista mahdollisuuksista ja ominaisuuksista on olemassa tietovarantoja, mutta niitä ei hyödynnetä riittävästi, hän harmittelee. Tutkijan mukaan kehittämistä ei saisi monistaa alueelta toiselle. Jokaisella alueella on erilaiset potentiaalit. – On toimittava paikallisten, kehitysmahdollisuuksia määrittävien reunaehtojen sisällä. Silloin pitää huomioida paremmin paikalliset kilpailuedut, mahdollisuudet ja olosuhteet. Toimenpiteet tulisi räätälöidä näiden ehtojen mukaan, Lehtonen sanoo. Paikallista kehittämistä tulisi hänen mukaansa vahvistaa erityisesti maakuntakeskusten vaikutusalueen ulkopuolella. Myös paikallisen ja kansallisen aluekehittämisen yhteistyö on tarpeen. Paikallisen kehittämiseen haasteisiin on Leader-toiminta vastannut jo pitkään. Biotalous kaipaa tekijöitä Heikentyneiden kehitysmahdollisuuksien alueet kattavat Lehtosen arvion mukaan liki puolet Suomen maapinta-alasta. Juuri näillä syrjäisillä alueilla sijaitsee suurin osa biotalouden nousuun tarvittavista luonnonvaroista. Jos kehitys eriytyy entisestään eikä paikallista arvoa nähdä, hallituksen kaavailemat 100 000 uutta työpaikkaa biotalouteen jäävät Lehtosen mukaan toteutumatta. – Vähäväkiset seudut saattavat jäädä kasvavan biotalouden ulkopuolelle, sillä työvoimaresurssit ovat kaukana kasvukeskuksissa. Kasvukeskusten runsaampi työvoima ei hakeudu biotalouden aloille. Lehtonen konkretisoi, että muuttohalukkuus pääkaupunkiseudulta Pohjois-Karjalaan on suhteellisen ennustettavissa. Käytännössä kaikki uusiutuvan energian resurssit sijaitsevat maaseudulla, ja niiden hyödyntämisessä maaseudulle on tarjolla täysin uusi yhteiskunnallinen rooli. Hajautetun energiantuotannon uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien odotetaan luovan maaseudulle kestäviä elinkeinoja ja hyvinvointia. Järjestyksessä 23. valtakunnallinen maaseutututkijatapaaminen pidettiin 27.–28.8. Kristallirannassa Säkylässä. Tapaamisen järjesti maaseutuasiantuntijat yhteen kokoava Maaseudun uusi aika -yhdistys MUA. Teksti: Satakunnan toimintaryhmien tiedottaja Marjut Haapanen "Tähän asti aluepolitiikka on ollut alueellisesti sokeaa. Osasyy tälle on ollut tiedon puute", totesi kutsuesitelmän pitänyt tutkija Olli Lehtonen Säkylässä. Kuva: Katja Rinne-Koski PAIKALLISTALOUTTA KARHUSEUDULLA Hankeopas palveluksessa Olen Johanna Seppä, ja olen aloittanut Karhuseudun hankeneuvojana lokakuun alussa. Asun Sastamalan Suodenniemellä, aivan Satakunnan rajalla. EU-rahoitteinen hankemaailma on jo aikaisemmin tullut tutuksi Päijät-Hämeessä EAKR- ja ESRhankkeissa, ja nyt olen yrittäjien, yhdistysten ja kaikkien hankerahoituksesta kiinnostuneiden apuna Karhuseudun alueella. Tärkeimpiä tehtäviäni on kannustaa ja auttaa maaseudun yrityksiä ja yhteisöjä oman elinympäristönsä ja toimintansa kehittämisessä. Hallinnon ja rahoituksen kiemurat tainnuttavat kokeneemmankin kehittäjän, ja harmillisen usein hyvät ideat jäävät hyviksi ideoiksi hankalan tai puuttuvan rahoitusjärjestelyn takia. Minun hommanani on löytää innokkaille tekijöille ja hyville ideoille mahdollisimman toimiva toteutus ja rahoitus. Karhuseudulle voi soittaa, laittaa sähköpostia tai vaikka tulla käymään. Riittää, kun sinulla on jokin ajatus siitä, millaista toimintaa haluaisit lähteä tekemään, katsotaan sitten yhdessä siitä eteenpäin. Meiltä saa myös tarvittaessa ATK-tukea sähköisen hakujärjestelmän käyttöön. Tulen myös mieluusti visiitille yritykseenne tai yhdistykseenne kuulemaan toiminnasta ja kertomaan, miten erilaisia projekteja tai hankkeita voisi lähteä toteuttamaan. Hanke on yksi niistä työkaluista, joilla maaseudun yritykset ja yhteisöt voivat omaa tulevaisuuttaan ja ympäristöään rakentaa. Minä sitten tarvittaessa annan käyttöohjeita ja opastan, miten näistä työkaluista saa parhaat tehot irti. Aurinkoisia syyspäiviä toivottaen, Johanna puh. 044-5225797 [email protected] PS. Juuret ovat Satakunnassa syvällä - niin syvällä, että yläasteikäisenä joukkueemme voitti Satakunnan tietäjät -kilpailun Yle Radio Satakunnassa. Tähän ei moni pirkanmaalainen pysty! KANSAINVÄLISYYS KARHUSEUDULLA LINCissä tapoja oppimassa LINC 2015 kokosi lokakuun alussa Etelä-Italiaan Basilicatan alueelle noin 200 eurooppalaista maaseudun kehittäjää. Suomesta Marateassa oli noin 20 edustajaa ja Virosta jopa 60. Mukana oli väkeä myös Belgiasta, Espanjasta, Kreikasta, Liettuasta, Luxemburgista, Romaniasta, Saksasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Unkarista. Italian LINCin teemana oli “Knowledge is sharing”, ja tapahtuma tähtäsi tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. LINC muodostuu sanoista Leader Inspired Network Community. Tapaamisten ideana on rikkoa tavallisen seminaari-istunnon kaava ja luoda luonnollisemmat puitteet vuorovaikutukselle. LINC-tapahtumien ohjelmaan kuuluu perinteisesti erilaisia retkiä ja kilpailuja. Marateassa järjestettiin saapumispäivän iltana kulkue ja torijuhla kylän sydämessä, toisena päivänä workshopit retkineen ja kolmantena sporttikisat. Tapaaminen päättyi iltajuhlaan ja eurooppalaiseen buffettiin, jonne osallistujat olivat tuoneet oman alueensa herkkuja. Kyrö Distilleryn maailman parhaana gin and tonicin raaka-aineena palkittu arvojuoma muuten keräsi pisimmän maistelujonon. LINC kerää Leader-väkeä ensi vuonna Unkariin ja Länsi-Suomen vuoro on 2019. Tulevaa ajatellen tärkein oppi tuli eteen heti saapumispäivänä. Maratean asemalta puuttui junalla tuleville suunnattu informaatio ja hotellilta ei ollut ostettavissa muuta ruokaa kuin toasteja. Tuntikaupalla matkustaneita koetteli vielä illallisajankohdan myöhästyminen reilulla kahdella tunnilla eli pöytään päästiin vasta pitkälti iltakymmenen jälkeen. Se oppi: vastaanotto kuntoon joka asemalla ja huomaavainen eväspussi vaikkapa vesipullon, sämpylän ja omenan valikoimalla ei ois yhtään paskempi juttu. 1. Suomen lippua kantanut hurmuri ja maaseutuverkoston edustajia valmiina juhlakulkueeseen: JuhaMatti Markkola, Teemu Hauhia, Lauri Hyttinen ja Marita Mattila. 2. Leader-lippumme liehuivat Maratean kujilla kiitettävästi. 3. Kulkue päätyi aukiolle, jonka lavalla musisoitiin, puhuttiin ja lennätettiin lintuja. 4. Workshop-aamun näkymät poistivat matkaväsymyksen. 5. Turismityöryhmän monikansallista satoa. Verkkoon pääseminen ei Marateassa pelittänyt saumattomasti – siitä Free Offline -ajatus. 6. Päivän kirjalliset työt palkittiin pikkuristeilyllä. Tyrrhenanmeren rannikko rules! 7. Sporttipäivän pussihyppelyssä etualalla Leader Ravakan tj. Ulla Kallio. 8. Viestissä Juha-Matti Markkola ja Ihan Tosissaan. 9. Voittajajoukkue köydenvedon jäljiltä. Milanon maailmannäyttely – EXPO 2015 Kuvitelkaapa: mittakaava 110 hehtaarin näyttelyalue eli tuommoiset 14 jalkapallokenttää. Mukana 145 maata esittelemässä ruokakulttuuriaan ja ruoan tuotantoon liittyviä innovaatioita. Toinen toistaan prameampia pytinkejä, arkkitehtuuria mahtavasta mauttomaan. Fiksua viherrakentamista, toimivaa infraa. Ihmisiä enemmän kuin silmään siintää syyskuun lopun milanolaisessa helteessä. Siinä riitti maalaiselle ihmettelemistä. Aika harvassa paviljongissa tuli lopulta poikettua lievästi ilmaisten mittavien jonojen takia, mutta pää meni pyörälle ulkoilmassakin. Kiitos roomalaisen Ricardon (maa- ja metsätalousministeriön ohjelmavastaava) päästiin maistamaan jumalaista oliiviöljyä. :) 1. Syyskuun viimeisenä lauantaina EXPOssa vieraili muutama muukin. 2. Valoshow oli pimeän tullen vaikuttava, mutta "ihan kiva häkkyrä" päiväsaikaankin. 3. Naapuri oli pistänyt kehiin peilin poikineen. 4. Kestävän kehityksen tematiikka näkyi puurakentamisen suosiossa. 5. Ruokateema ja tuttu brändi. 6. Näyttelyalueella oli useita levähdyspisteitä ja varjoa helteessä paahtuville. 7. Kestävän kehityksen rakentamisvaatimus ei mitenkään vienyt jalansijaa näyttävyydeltä. 8. Italian värit muistuttivat, kenen maalla kuljettiin.
© Copyright 2024