KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, 29.1.2015 SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 29.1.2015 2 1. Miten suomalaisten elinaika on kehittynyt? 29.1.2015 3 Elossa olevat 100 000 elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen 1971–75 ja 1901–10 elinajan taulujen perusteella Naiset 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1901-10 1971-75 2011 0 50 100 Ikä Elossa Elossa Miehet 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1901-10 1971-75 2011 0 50 100 Ikä Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus 29.1.2015 4 Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e0) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa NAISET Ikäryhmä 1901-10 – 1951-55 1951-55 – 1971-75 MIEHET 1971-75 – 2011 1901-10 – 1951-55 1951-55 – 1971-75 1971-75 – 2011 0–4 48,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8,6 5–14 14,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2,5 15–34 18,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7,3 35–64 15,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41,7 65–79 3,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29,7 80+ 0,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 e0:n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 29.1.2015 5 2. Piteneekö elinaika edelleen? 29.1.2015 6 Kuolleisuuden lasku jatkunee • Tilastokeskuksen väestöennusteessa (2012) ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen oletetaan muuttuvan tulevaisuudessa samalla tavalla kuin kahden viime vuosikymmenen aikana • Ennusteen mukaan kuolleisuus pienenee joka vuosi – 1–4 % alle 90-vuotiaassa väestössä – alle 1 % 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä => vastasyntyneen elinajanodote kasvaisi nopeasti: Vuosi 2013 2030 2060 Naiset 83,8 87,0 (+3 vuotta) 91,1 (+7 vuotta) Miehet 77,8 81,8 (+4 vuotta) 87,3 (+9 vuotta) • Kuolleisuuden ennustettu pieneneminen on sopusoinnussa kansantautiasiantuntijoiden arvioiden kanssa (Laine ym. 2009, liite 1) 29.1.2015 7 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys 1885–2013 ja ennuste vuoteen 2060, naiset Lähde: Tilastokeskus 29.1.2015 8 Vastasyntyneen elinajanodotteen kehitys 1885–2013 ja ennuste vuoteen 2060, miehet Lähde: Tilastokeskus 29.1.2015 9 3. Terveyden ja toimintakyvyn viimeaikainen kehitys 29.1.2015 10 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen S, Manderbacka K, Aromaa A. Koettu terveys. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s. 77–79. 29.1.2015 11 Suomalaisten toimintakyky on parantunut! Eräiden toimintarajoitusten yleisyys 65-99-vuotiailla vuosina 1978-80 ja 2000-2001 Suoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%) Miehet Naiset 1978-80 2000-01 2011 1978-80 2000-01 2011 Pukeutuminen 15 18 14 16 19 13 Asunnossa liikkuminen 14 16 9 13 12 7 Portaiden nouseminen (1 kerrosväli) 44 38 26 33 28 15 Puolen kilometrin kävely 45 38 29 44 32 23 Lähteet: Koskinen ym. 2010; Sainio ym. 2013 29.1.2015 12 Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Gould R, Koskinen S, Sainio P ym. Työkyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, Raportti 68/2012, Helsinki 2012, s. 141–144. 29.1.2015 13 65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s. 66–71 29.1.2015 14 4. Terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 29.1.2015 15 Prologi: elinaika, terveys ja toimintakyky vaihtelevat huomattavasti väestöryhmittäin 29.1.2015 16 35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä 1988–2007 Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili 50 6,8 v. Naiset 3:s kvintiili 3,9 v. Naiset 2:n kvintiili 45 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili 40 12,5 v. Miehet 3:s kvintiili 7,4 v. Miehes 2:n kvintiili 35 Miehet 1:n kvintiili (alin) 30 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Community Health, 2010 29.1.2015 17 63 vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 2013 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus 500 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Apua tarvitsevien osuus www.terveytemme.fi/ath/vanhuspalvelulaki/ 29.1.2015 18 Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? • Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää • Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä  suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa  työvoiman riittävyys vaarantuu  palvelujen riittävyys vaarantuu  terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä  yhteiskunnalle kalliita • Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 29.1.2015 19 Kuinka suuri osuus (%) eräistä tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelma olisi koko väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista Hampaattomuus n. 80 Hengityselinsairaudet: kuolemat n. 50–75 Alkoholikuolemat n. 50–60 Toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 Sepelvaltimotautikuolemat n. 30–50 Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat n. 20–45 Diabetes n. 30 Selkäsairaudet n. 30 Nivelrikko n. 30 Aivoverisuonisairauskuolemat n. 20–40 Syöpäkuolemat n. 20–30 Näkö- ja kuulovammat n. 20 Lähde: Koskinen S, Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. 20 29.1.2015Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s. 78–92. Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja 2050 2011 2050 5% 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 29.1.2015 21 Ennuste 75 vuotta täyttäneistä 2011–2044: väestön ja liikkumisrajoituksista kärsivien lukumäärä b) 75 v. täyttäneet, joille 500 metrin kävely erittäin vaikeaa tai ei onnistu Väkiluku, tuhansia Kävelyvaikeuksista kärsivät, tuhansia a) Kaikki 75 v. täyttäneet Vuosi Skenaariot: kävelyvaikeuksien riskitekijät muuttuvat kuten jaksolla 2000-2011 lihavuus ja liikkumattomuus puolittuvat Lähde: Sainio P, Härkänen T, Koskinen S. Predicting mobility limitations in Finnish population using survey data with repeated measurements. European Public Health Conference, Glasgow 2014. 22 29.1.2015 Terveyden edistämisen mahdollisuudet • Esimerkiksi sydäntaudit ja diabetes voitaisiin suurimmaksi osaksi ehkäistä terveillä elintavoilla • Myös asuin- ja työympäristön terveyshaittoja voidaan huomattavasti vähentää • Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos – saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos – koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkeaasteen koulutuksen saaneilla 29.1.2015 23 Päätelmiä 1 • Elinajanodote on kaksinkertaistunut vuosisadan aikana • Myös terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat kohentuneet – ainakin 1980-luvulta saakka kaikki lisäelinvuodet ovat olleet terveitä elinvuosia – taustalla onnistunut sairauksien ja vammojen ehkäisy, hoidon ja kuntoutuksen tehostuminen ja koulutustason kohoaminen – nuorissa ikäryhmissä myönteinen kehitys hidastunut – terveyden ja toimintakyvyn eriarvoisuus osin kasvanut • Ennuste: vuoteen 2060 elinajanodote kasvaa 8–9 vuodella • Terveys ja toimintakyky voivat kohentua samaa tahtia, jos niitä vaarantavia elinoloja ja -tapoja voidaan edelleen vähentää etenkin niissä ryhmissä, joihin terveysongelmat kasautuvat 29.1.2015 24 Päätelmiä 2 • Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, liikkumattomuus, alkoholi ym. päihteet, ravintotottumukset, työelämän koventuvat vaatimukset • Lisäksi esim. tautiepidemiat, ympäristökatastrofit tai sodat voivat oleellisesti lyhentää elinaikaa ja heikentää terveyttä ja toimintakykyä • Vanhimpien ikäluokkien nopeasti kasvaessa hoitoa ja apua tarvitsevien lukumäärä suurenee väistämättä, mutta kehityksen jyrkkyyteen voidaan vaikuttaa huomattavasti • Terveyden edistämisen mahdollisuudet ovat suuret, ja onnistuminen on välttämätöntä mm. sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta 29.1.2015 25 Kiitos!