Paintballista Opiskelijat Taistelu-

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj
Hornetien korvaamishanke käyntiin
Suorituskyvyn korvaaminen on 15 vuoden projekti.
UUTISET, SIVU 3
PUOLUSTUSVOIMIEN UUTISLEHTI
53. VUOSIKERTA N:O 19 (1172) 29.10.2015 verkossa > WWW.RUOTUVAKI.FI
Kuva: Lehtikuva
Kriisinhallinta
kiristää vyötä
Kriisinhallintaan kohdistuu vuonna 2016 noin 20
miljoonan euron säästöt. Tämä tietää operaatioiden ja niihin osallistuvien sotilaiden määrän
merkittävää laskua.
Joissain arvioissa operaatioita olisi tulevaisuudessa viidestä seitsemään nykyisen 13 sijaan.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rädyn mukaan sirpaleiset operaatiot ovat ensimmäisinä leikkauslistalla.
UUTISET, SIVU 3
Opiskelijat
Taistelu-
Paintballista
UUTISET, SIVU 5
KENTÄLLÄ, SIVU 10
VAPAALLA, SIVU 15
innovoivat kilpaa
puolustusvoimille
piirtäjä ikuisti
Suomen sodat
virallinen
urheilulaji?
2
RUOTUVÄKI 19/2015
PÄÄKIRJOITUS
NURKKA
29.10.2015
Keskustelu
roboteista
tarpeen
Palvelusjousto vähentänee
ryhmäpainetta
Puolustusvoimien terveydenhuollossa alkoi
16. lokakuuta uusi aikakausi, kun reserviupseerikurssin alkaessa perinteisten palvelushelpotuksien rinnalle otettiin kokeiluun niin
sanottu palvelusjousto. Uuden mallin ideana
on se, että varusmies voi jatkossa sopia henkilökuntaan kuuluvan esimiehensä kanssa palveluksen keventämisestä, mikäli hän ei koe
tarvitsevansa vaivaansa terveydenhuollon ammattihenkilöiden apua.
Palvelusjousto on kätevä erityisesti tilanteissa,
joissa
poissaoloa
tarvitaan
vain pienestä
osasta palvelusta, kuten
aamulenkistä. Uuden
toimintatavan myötä
lenkin väliin
jättämisestä voi sopia nopeasti kouluttajan
kanssa, kun se nykyisen mallin mukaan saattaisi vaatia jopa tuntien odottelua ruuhkaisella ter-
”Kirjoittamattomat
käytössäännöt
vaikuttavat siihen,
hakeutuuko
varusmies
vastaanotolle.”
veysasemalla.
Palvelusjouston käyttöönotto todennäköisesti tehostaa resurssien käyttöä sekä terveydenhuollon että varusmieskoulutuksen näkökulmasta, mutta se saattaa vaikuttaa myös siihen,
miten ja millä perustein vapautuksia haetaan.
* * *
Tutkija Anni Ojajärven viime huhtikuussa
Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjatutkimuksen mukaan varusmiesten keskuudessa sosiaalinen vuorovaikutus ja kirjoittamattomat käytössäännöt vaikuttavat merkittävästi siihen, hakeutuuko varusmies vastaanotolle vai ei. Tutkimuksen mukaan kynnystä
hakeutua vastaanotolle nosti muun muassa
varusmiesten oletus siitä, että kunnon sotilaan
keho kestää ja sairaus on merkki heikkoudesta. Toisaalta varusmiesten yhteiset neuvottelut saattoivat myös johtaa siihen, että kokonainen ryhmä haki vapautuksia, sillä kaveria
ei haluttu jättää pulaan.
Tutkimuksessa kuvatun neuvottelukulttuurin mahdollistanee osaltaan se, että varuskun-
nan terveysasema on yksittäisen taistelijan näkökulmasta etäinen instituutio, jossa asioidaan
tuntemattomien ihmisten kanssa. Omaa vaivaa on huomattavasti helpompi vähätellä tai
suurennella sellaiselle taholle, jonka kanssa ei
olla tekemisissä päivittäin.
Perusyksikön henkilökunta sen sijaan tuntee
varusmiehet, minkä voisi ainakin kuvitella nostavan kynnystä omien rajoitteiden liioittelulle.
Toisaalta varusmiesten kouluttajilla lienee terveysaseman väkeä paremmat edellytykset havaita tilanteet, joissa palvelukseen osallistutaan
vajaakuntoisena. Myös kynnys ottaa vastaan
jousto aamulenkistä lienee pienempi, kun koko
päivää ei tarvitse viettää vapautustaistelijana.
Palvelusjouston kokeilu on hyvä esimerkki
siitä, että varusmieskoulutus uusiutuu ja että
pitkäänkin vallinneita toimintatapoja on hyvä
välillä pohtia uudestaan. Se on myös jatkumoa
kehitykselle, jossa yksittäiselle varusmiehelle
annettaan yhä enemmän vastuuta omasta koulutuksestaan ja hyvinvoinnistaan. Malli on tuttu työelämästä. Tällä tiellä on syytä jatkaa, sillä vastuu ja motivaatio kulkevat käsi kädessä
TORNITOUHUA
> [email protected]
Robotit sukeltavat merenpohjiin, tunkeutuvat luoliin Afganistanissa, astuvat miinakentille Angolassa ja lentävät astronauttien sijaan avaruuteen. Roboteilta ei lopu into edes ääriolosuhteissa. Miehittämättömät lennokit paitsi tiedustelevat, myös ampuvat terroristeja Pakistanista Jemeniin. Robotit hoitavat vaativimmat tehtävät taistelukentällä. Viisas ei riskeeraa sotilaitaan. Robotit valtaavat meiltä sotilailta tehtäviä jalkaväestä ilmavoimiin. Roboteista
tulee sankareita ja julkkiksia. Robotit peittoavat ihmisen älyn jo
2029. Tosiasia on tunnustettava: robotit ovat monessa kyvykkäämpiä
kuin ihmiset. Robotit ovat haluttuja työntekijöitä.
Siinä syitä kerrakseen robottien
tulemiseen ja siihen, miksi niitä
myös vastustetaan. Vastustaminen
on vaikeaa, koska robotit kehittyvät ja yksinkertaisesti ovat kustannustehokkaampia. Toisaalta robotit alentavat iskukynnystä. Operaatiotaito saattaa kaventua pelkäksi iskutaktiikaksi. Varmaa on,
että robotit haastavat tapamme
ajatella taisteluista.
Operaatiotaidon kehittäminen
edellyttää ennakkoluulotonta suhtautumista robotteihin. Robotit
voivat olla osa professori Pasi Kesselin peräänkuuluttamaa epäsymmetristä puolustusvoimaa. Oleellinen kysymys ei ole aiommeko
käyttää robotteja, vaan miten robotteja käytetään.
Tarvitsemme perusteellista keskustelua roboteista, sillä joystickin
varresta löytyy jo tulta ja liikettä –
ja siitä on leikki kaukana.
Käänsin joystickkiä. Lennätin köyhän miehen lähikaupasta ostamaani lennokkia, dronea. Kuin
pikkupoika kaartelin taivaalla
vaikka saapastelinkin metsän siimeksessä. Puiden latvoilta näin
kauemmaksi kuin kuusenmättäältä. Kuvamateriaali sai miettimään
miten robotit muuttavat arkea ja
sodankäyntiä.
Aivan eri luokan miehittämätön
lennokki on MQ-1 Predator. Yksi
sen lentäjistä on kertonut taistelukokemuksistaan joystickin takaa.
Everstiluutnantti lennätti Predatoria Las Vegasista. Kun aseistettu
Predator kaarteli Pakistanin taivaalla, saattoi sanoa, että entisen
C-130:n lentäjän toimenkuva oli
muuttunut. Kontissa kaikki oli
näppäimistöllä. Ohjaaja lensi tietokonetta. Tietokone lennätti dronea. Tällaista ”etsi ja tuhoa” -taktiikkaa pidetään videopelinä.
Everstiluutnantin mukaan droneilu ei ole yhtä kivaa.
Robottien käyttö arkipäiväistyy
ryminällä. Ne pitävät seuraa vanhuksille. Roboteilla ei ole töistä kiire kotiin. Googlen robottiauton
mittarissa on yli miljoona kilometriä, lähes kolareitta. Roboteilla ei
ole tarvetta selata älypuhelimiaan.
Visio Helsingistä 2030 on kuskiton.
Robotit tulevat vääjäämättä arkeemme. Koneet tekevät vähemmän virheitä kuin ihminen ja hoitavat rutiinityöt nopeammin. Tietoturvallisuus on tehokkaampaa kun
se on automatisoitu ohjelmistoille.
Robotit jaksavat meilailla 24/7 eivätkä ne kyllästy tai väsy kuten ihmiset. Viestintä robotisoituu vauhdilla. Amazonin verkkokaupan robotit tietävät minua paremmin mitä haluan ostaa. Robotit kääntävät
kieliä ja toimivat kirurgeina. Teknologia mullistaa työelämää ja
koulutusjärjestelmiä.
Jari Rantapelkonen
Sotilasprofessori
MPKK, Sotataidon laitos
KYSYMYS
Edellisessä lehdessä kysyimme:
Osallistuisitko virtuaalisiin kertausharjoituksiin?
SOSIAALISESTA MEDIASTA
25.10. @PesuMatti
”Mielenkiintoista, että @jniinisto
hahmottaa Su-Ru-yhteistyön mielekkyyttä varsin spesifin kyvykkyyden kautta. #turpo”
– The Ulkopolitist.-lehden toimittaja Matti Pesu kommentoi
puolustusministeri Jussi Niinistön
ajatuksia turvallisuuspolitiikasta.
23.10. @TheManninen
”Nollatoleranssi nollien huuteluun. Jokainen muistaa miltä se
tuntuu kuulla kun on pakollisessa
palveluksessa. Siksi en itse huutele.
#intti”
– YleX:n toimittaja Tommi Manninen kritisoi varusmiehille tuttua
aamujen ja nollien huutelemista.
19.10. @somevaari
”Riippumatta siitä, liitytäänkö
NATOon vai ei, Suomella on oltava oma, uskottava puolustus ja koulutetut, varustellut #puolustusvoimat”
– Kellokoskelainen Twitter-kuuluisuus Aku Eronen ottaa kantaa
NATO-keskusteluun.
22.10. @ClaussiErixon
”@saara_ilo #Infosota tulisi laittaa @mpkkfi pääsykoekirjaksi.
Leikkiä informaatiosodankäynnin
laitumilla. #Puolustusvoimat”
– Kapteeniluutnantti Klaus
Ericsson ehdottaa Saara Jantusen
Infosota-kirjan
asettamista
MPKK:n pääsykoekirjaksi.
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected]
Ei
36%
Seuraava kysymys:
Voidaanko kriisinhallinnasta säästää?
Äänestykseen voi osallistua Ruotuväen
www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi
Kaartinjääkäri Klaus Ashorn
Puh. 0299 570 293
Kaartinjääkäri Niko Pankka
Puh. 0299 500 709
Kaartinjääkäri Antti Raunio
Puh. 0299 500 703
[email protected]
TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT:
Puh. 0299 500 718
ISSN 0557-4897 (painettu)
ISSN 1458-8005 (verkkolehti)
PÄÄTOIMITTAJA
Mikko Ilkko
Puh. 0299 500 715
[email protected]
UUTISPÄÄLLIKKÖ
Ossian Hartig
Puh. 0299 500 733
[email protected]
VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ
Helena Immonen
Puh. 0299 500 717
[email protected]
arkisin kello 8.00–16.15
[email protected]
Pirkanmaan Lehtipaino Oy
Tampere 2015
Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800
internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi
KUSTANTAJA:
Puolustusvoimat
Seuraava numero ilmestyy
12.11.2015
LEVIKKISIHTEERI
Kaartinjääkäri Kalle Tornberg
Puh. 0299 500 718
[email protected]
Kyllä
64%
TOIMITTAJAT
Upseerikokelas Samuli Virtanen
Puh. 0299 500 714
Alikersantti Juho Korpela
Puh. 0299 500 704
Alikersantti Antti Sarjanen
Puh. 0299 500 739
VERKKOTOIMITTAJA
Kaartinjääkäri Miika Kosloff
Puh. 0299 500 617
[email protected]
GRAAFIKKO
Kaartinjääkäri Markus Lehtonen
[email protected]
VALOKUVAAJAT
Upseerikokelas Juho Räty
Puh. 0299 500 708
Kaartinjääkäri Jesse Hiltunen
Puh. 0299 570 289
Kaartinjääkäri Juho Vainonen
Puh. 0299 570 292
[email protected]
3
UUTISET
RUOTUVÄKI 19/2015
Kriisinhallinta säästöjen kourissa
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty ei ole huolissaan miljoonien eurojen säästösuunnitelmista.
Kriisinhallintaoperaatioiden määrä uhkaa jopa puolittua.
Juho Korpela
Sotilaiden määrä laskee
Tällä hetkellä Suomi on mukana
13 sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa muun muassa Kosovossa, Libanonissa, Afganistanissa
ja Irakissa. Suunniteltujen leikkausten jälkeen operaatioita jäisi
jäljelle viidestä seitsemään. Sotilaiden määrä tulisi samalla tippumaan tämän hetkisestä viidestäsadasta yhdeksäänkymmeneen. Parhaimmillaan Suomella on ollut sotilaita maailmalla lähes 2 000.
Kuva: Puolustusvoimat
Talousarvioesitys vuodelle 2016 on
kriisinhallinnan osalta karua luettavaa. Ensi vuoden budjettiin varataan 85,6 miljoonaa euroa. Se on
noin 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Vuodelle
2017 leikkauksia suunnitellaan 10
miljoonan euron ja vuosille 2018
sekä 2019 15 miljoonan euron
edestä.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty ei hätkähdä
säästösuunnitelmia. Hän sanoo
oppineensa uransa aikana sen, että kriisinhallintaan kohdistetut
leikkaukset eivät välttämättä aina
toteudu samalla tavalla kuin on
suunniteltu.
– Budjetti tehdään sen hetkisten
kriisinhallinnan tarpeiden mukaan. Kehys antaa kuitenkin suuntaviivoja siitä, että hallitus haluaisi
vähentää menoja tällä sektorilla.
Kriisinhallintaan käytettävistä
varoista noin puolet tulee puolustusministeriöltä ja puolet ulkoasiainministeriöltä. Budjettien yhdistämistä on Rädyn mukaan tarjottu
heille useasti. Myöskään tämän
hallituksen suunnitelmat budjettien yhdistämisestä eivät toteudu.
Rädyn mukaan se on hyvä, sillä
nykyinen malli toimii hyvin.
Myös ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikön Jukka
Salovaaran mukaan määrärahojen
jakaminen puolustusministeriön
sekä ulkoasiainministeriön kesken
on hyvä asia.
– Budjettien yhdistämisestä tehtiin päätös kesällä, mutta budjettiriihessä päätettiin palata vakiintuneeseen malliin. Tämä on ollut toimiva käytäntö, kun kansainvälinen kriisinhallintaosallistuminen
on tärkeä osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kriisinhallinta tulee kokemaan rajuja säästöjä seuraavien vuosien aikana.
jatkamisesta tarkoittaa vuosille
2017–2018 noin 170 rauhanturvaajan lisäystä hallitusohjelmassa esitettyihin lukuihin. Hänen mukaansa esitetyllä rahoituksella
kyetään lähivuosina ylläpitämään
200–300 rauhanturvaajan vahvuus.
Arto Rädyn mukaan sirpaleiset
ja merkitykseltään vähäiset operaatiot ovat leikkauslistalla ensimmäisinä. Hän näkee kuitenkin
operaatioista vetäytymisessä haasteita.
– On ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta haasteellista vähentää operaatioiden määrää. Kriisinhallinta on Suomelle ulkopoliittinen työkalu.
Rädyn mielestä Suomi ei ole
enää pitkään aikaan ollut sotilaallisen kriisinhallinan suurvalta.
Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Hannu Teittisen mukaan hallitusohjelmaan
kirjattu 90 sotilaan maksimimäärä
perustui hallitusohjelmaa kirjoitettaessa olemassa olleisiin päätöksiin.
Teittisen mukaan tämän jälkeen on
tehty uusia linjauksia.
– Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan
yhteinen kokous linjasi kesällä ja
tasavallan presidentti ilmoitti
YK:n yleiskokouksen yhteydessä
järjestetyssä rauhanturvaamisen
huippukokouksessa, että Suomi
jatkaa osallistumistaan Libanonin
Unifil-operaatiossa vuoden 2018
loppuun.
Teittisen mukaan päätös Libanonin operaatioon osallistumisen
– 2000-luvun alkuun saakka
olimme erityisasemassa, sen jälkeen vahvuudet ovat alkaneet laskea. Se on ymmärrettävää, sillä
mukaan on tullut muun muassa
suuria Aasian maita. Suomen tulisikin keskittyä korkean osaamisen
alueille.
Vaikka suunnitellut säästöt luultavasti vähentävät tehtävien määrää, ei uusien operaatioiden mahdollisuutta suljeta pois.
– Uusien pienempien operaatioiden käynnistäminen on mahdollista budjettiin varatulla vararahalla. Isot operaatiot vaativat kuitenkin lisärahoitusta. Luotan siihen,
että jos tarve uusille operaatioille
tulee, niin valtio on huolellisen
harkinnan jälkeen tarvittaessa valmis niihin osallistumaan. Toki se
on vaikeampaa, kun kehys on
tiukka, toteaa Räty.
Ei merkittävää haittaa
puolustusvoimille
Maanpuolustuskorkeakoulun
strategian ja turvallisuuspolitiikan
dosentti, everstiluutnantti Jyri
Raitasalon mielestä hankalassa taloudellisessa tilanteessa pitää katsoa tarkkaan, mihin vähäiset puolustusvoimien varat käytetään.
– Jos katsotaan Suomen sotilaallisen puolustuksen ja puolustusvoimien kannalta, niin silloin
kriisinhallinta on luonnollinen
säästökohde.
Raitasalon mukaan mahdollisten säästöjen vaikutuksia ei pidä
liioitella. Hän toteaa säästöjen vai-
kutusten olevan pääosin poliittisia.
Kyse on siitä, miten Suomi näyttäytyy kriisinhallinnan toimijana
muiden maiden silmissä.
– Kriisinhallinnan toiminnan
pienentäminen ei aiheuta automaattisesti puolustusvoimille merkittävää haittaa lyhyellä aikavälillä, Raitasalo toteaa.
Hänen mielestään puolustusvoimien pitäisi miettiä tarkkaan resurssien käyttämistä kriisinhallintaan.
– Pitää pitää mielessä, että puolustusvoimien ykköstehtävä on
Suomen sotilaallinen puolustaminen. Se pitää turvata. Muu toiminta tehdään niillä resursseilla, mitä
puolustuksen kannalta pitää olla
olemassa.
Hornetien suorituskyvyn
korvaamishanke alkaa
Antti Raunio
Kuva: Henri Keränen
Nykyiset Hornetit tulevat elinkautensa päähän 2020-luvulla.
Puolustusministeri Jussi Niinistö on
valtuuttanut puolustusvoimat aloittamaan Hornetin suorituskyvyn korvaamishankkeen. Tavoite on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuva
Hornet-kalusto. Päätös käynnistää
hanke perustuu hallitusohjelmaan.
Hornet-kaluston suorituskyvyn
korvaaminen on noin 15 vuoden
projekti. Tämän vuoden kesäkuussa työryhmä esitti, että Hornetit
korvataan monitoimihävittäjään
perustuvalla ratkaisulla.
Hankekoordinaattori Lauri Puranen kertoo, että ratkaisuun päädyttiin, sillä vain monitoimihävittäjä
pystyy korvaamaan Hornetien poistuessa menetettävän suorituskyvyn.
Monitoimihävittäjän suorituskyvyllä on merkittävä rooli Suomen
puolustuskyvyssä. Niiden suorituskyky on välttämätön osa ilmapuolustusta ja samalla täydennetään
myös puolustusvoimien tiedustelu-,
valvonta- ja johtamisjärjestelmää.
– Monitoimihävittäjillä tulee
olemaan keskeinen rooli puolustuksessa. Etenkin ennaltaehkäise-
vässä toiminnassa niiden rooli on
jopa kaikkein merkittävin, Puranen kommentoi.
Rahoitus myönnettävä erikseen
Tämän hetkisen puolustusbudjettitason puitteissa monitoimihävittäjähankkeen rahoitus ei ole mahdollista, vaan siihen tarvitaan erillisrahoitus. Rahoituksesta päättää
eduskunta budjettivaltansa nojalla.
– Rahoituksesta päättää seuraava eduskunta, sillä hankintapäätöstä ei tehdä vielä nykyisen eduskun-
nan aikana, Puranen tarkentaa.
Päätökset tieto- ja tarjouspyynnöistä koskien hanketta tapahtuvat tällä vaalikaudella. Tietopyyntö lähetetään ensi helmikuussa ja
tarjouspyyntö vuonna 2018. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun
alussa ja 2025 nykyinen Hornetkalusto on tarkoitus korvata uusilla monitoimihävittäjillä.
– Monitoimihävittäjien määrästä ei ole vielä tietoa, mutta nykyinen Hornetien määrä on vastannut puolustuksemme tarpeisiin,
Puranen kertoo.
4
LYHYESTI
Satakunnan lennosto
ja pelastustoimi
harjoituksessa
Satakunnan lennosto järjesti
viime viikolla pelastustoimen
viranomaisten kanssa TYRSKY 2015 -harjoituksen. Harjoitus järjestettiin Tampereen-Hämeenlinnan vesistöalueella.
Harjoitukseen osallistui Satakunnan lennoston lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos, SisäSuomen Poliisilaitos, Meripelastusseura sekä Lentopelastuskeskus.
Harjoituksen tarkoitus oli
yhtenäistää viranomaisten välistä yhteistyötä vaativissa pelastustoimissa sekä tehostaa ja
lisätä tietämystä Pirkanmaan
alueella toimiville yhteistoimintaviranomaisille sotilasilmailusta sekä sotilasilma-alusonnettomuuksista.
JKo
Uusia viestiasemalaitesuojia
Maastoajoneuvo
paloi Karjalan
prikaatissa
Karjalan prikaatin sotaharjoituksessa paloi maastohenkilöajoneuvo 20.10.2015. Ensimmäiset merkit palosta huomattiin tuulettimista tulevasta savusta. Palo eteni nopeasti
moottoritilaan. Ajoneuvo ei ollut palon syttyessä käynnissä.
Ajoneuvo vaurioitui palon seurauksena käyttökelvottomaksi.
Loppusammutuksen hoiti pelastuslaitoksen yksikkö yhteistoiminnassa Karjalan prikaatin
pelastushenkilöstön kanssa.
– Henkilöstön ripeän ja reippaan toiminnan ansiosta henkilövahingoilta vältyttiin, harjoituksen johtajana toiminut
everstiluutnantti Juhapekka
Lötjönen kertoo.
NPa
Puolustusselonteko
valmisteluun
ensimmäistä kertaa
Suomalainen näkökulma turvallisuuteen
Venäjä on otettava vakavasti, ajattelee sotatiedeyhteisö.
Maanpuolustuskorkeakoulu isännöi kansainvälistä sotatieteiden konferenssia ensimmäistä kertaa.
Samuli Virtanen
Suomen kaltaisen pienen maan
paras keino puolustautua Venäjän
informaatiosodankäyntiä vastaan
on toimia omien lakien mukaan ja
pitää kiinni omasta yhteiskuntajärjestyksestä. Tähän päätelmään
päädyttiin Maanpuolustuskorkeakoulun isännöimässä Kansainvälisen sotatieteiden yhteisön ISMS:n
vuotuisessa konferenssissa. Venäjää käsiteltiin Helsingin yliopiston
Venäjän-tutkimukseen erikoistuneen Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen johtamassa
työryhmässä.
– Kaikki keskustelumme osoittavat ensinnäkin, että Venäjän uudistukset ja yhteiskunnan joustavuus pitää ottaa tosissaan. Sitä pitää tutkia ja ymmärtää, Kivinen julisti konferenssin päätöstilaisuudessa.
– Mitä tulee Venäjän informaatiosotaan, siihen liittyviin arvo-,
kulttuuri- ja psykologisen sekä kybersodankäynnin kysymyksiin,
päädyimme siihen tulokseen, että
meidän täytyy pitää kiinni omista
päämääristämme. Emme saa
muuttaa omaa yhteiskuntaamme
vainoharhaisten reaktioiden mukaan, tiedonvälitystämme propagandaksi tai yhteiskuntaamme
epädemokraattiseksi.
Kivisen mukaan työryhmässä
käsiteltyjen tutkimusten laaja skaala on merkki siitä, että Venäjän
tutkimukselle sotatieteiden näkökulmasta on tarvetta. Konferenssin
lopuksi ISMS:n presidenttiyden
vastaanottanut Puolan Ryszard
Szpyra ilmoittikin, että Venäjä-työryhmä pysyy konferenssin ohjelmassa ensi syksynä Varsovassa.
Suomalaista
sotilaskoulutusta ihaillaan
Venäjä-työryhmä oli mukana
ISMS:n konferenssin ohjelmassa
ensimmäistä kertaa. Se oli Maanpuolustuskorkeakoulun oma lisäys konferenssiin. ISMS:n tämänvuotisen presidentin, professori
Sotilaskoulutustyöryhmän vetäjä, kanadalainen David Last esitteli tiimin tutkimussatoa italialaistutkija Ciro Paolettille Santahamina-talossa.
Hannu Karin mukaan aihe on
ajankohtainen ja MPKK:lle läheinen.
– Venäjä on naapurimme ja tärkeä vaikuttaja alueellamme. Kan-
sainvälisestikin Venäjä kiinnostaa
kaikkia. Olemme halunneet nostaa tämän teemaksi, jotta saadaan
tutkijat tuomaan omia havaintoja
Venäjästä akateemiseen keskuste-
luun, Kari taustoittaa.
Suomella on Hannu Karin mukaan annettavaa ISMS-yhteisölle
myös sotilaskoulutuksen näkökulmasta. Kari mainitsee, että suoma-
Pienet maat opettavat toisiaan
Samuli Virtanen
ISMS:n konferenssi rantautui ensimmäistä kertaa Suomeen lokakuun puolivälissä. Kaikkiaan seitsemännessä järjestön konferenssissa oli teemana (R)evolution of
War. Teeman mukaisesti konferenssissa esiteltiin 76 tutkimusta,
jotka liittyivät enimmäkseen sodankäynnin muutokseen, hybridija kybersotaan.
Professori Hannu Karin mu-
kaan konferenssi on tärkeä tilaisuus pienten maiden kannalta. Ne
pääsevät vaihtamaan siellä näkemyksiä maanpuolustukseen liittyvissä asioissa.
– Puolustajan täytyy aina varautua kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin. Voimme täällä katsoa ja ottaa
opiksi, miten eri maissa tehdään,
Kari kertoo.
Karin mielestä konferenssi on
suomalaisittain hieno mahdollisuus sotatieteiden tohtoriopiskeli-
joille verkostoitua ja saada uusia
näkökulmia. Maanpuolustuskorkeakoululta konferenssia pääsivät
myös seuraamaan diplomityötään
tekevät yleisesikuntaupseerikurssilaiset.
– Ennen kaikkea saadaan lisää
tietoa, jota voidaan käyttää opetuksen suuntaamiseen, mutta pitkällä aikajänteellä myös siihen, että mietitään millaisia uhkakuvia
on odotettavissa ja miten niihin
voidaan varautua.
laisten upseerien akateeminen
koulutusrakenne on herättänyt
positiivista kiinnostusta ulkomaisten kollegojen keskuudessa.
– Tutkintorakenteemme on hyvä verrokki monille maille, jotka
miettivät sitä, mikä on upseerin ja
akateemisen oppiarvon yhdistelmä. Olemme Euroopassa yksi
suunnannäyttäjä siinä, miten yhdistetään sotilasura ja akateemisuus, Kari toteaa.
– Kun olemme esitelleet järjestelmäämme, vieraat ovat olleet
”vihreinä kateudesta”. Muut ihmettelevät suuria sotatieteiden
kandidaattiohjelman hakijamääriä. Yksi vaikuttava tekijä on se, että upseeri saa valmistuessaan akateemisen arvon, jolla on myös siviilissä markkina-arvoa.
Suomen tarkastama Alakurtti katsoo Jäämerelle päin
Klaus Ashorn
Suomi lähetti kolmihenkisen ryhmän tarkastamaan Venäjän 80.
moottoroidun jalkaväkiprikaatin
Alakurtissa, Luoteis-Venäjällä 13.16. lokakuuta. Ryhmän tehtävänä
oli arvioida, pitivätkö Venäjän prikaatista antamat tiedot paikkansa.
Ryhmä ei havainnut poikkeamia
Venäjän antamista tiedoista.
Alakurtti on etelä–pohjoissuunnassa Sallan korkeudella, noin 70
kilometriä itään Suomen ja Venäjän väliseltä rajalta. Joukko-osasto
perustettiin vuoden 2014 lopussa,
eikä Suomi ollut sitä aikaisemmin
arvioinut. Julkisuudessa olleet tiedot prikaatin miesvahvuudesta
ovat vaihdelleet 3000-7000 välillä.
Tarkastuskäynnistä saatujen tietojen perusteella prikaatin vahvuus koostuu lähinnä varusmiehistä. Prikaati palvelee tällä hetkellä koulutuksellisia tarkoituksia.
Arvioiden mukaan kestää vielä
useamman vuoden ennen kuin
prikaatista saadaan operatiivinen
eli sotavalmis joukko.
Maanpuolustuskorkeakoulun
strategian opettaja, kapteeni Juha
Kukkola kuitenkin muistuttaa, että Venäjälle Alakurtin varuskunnan strateginen merkitys liittyy
Pohjoiseen jäämereen, ei Suomeen.
– Venäjä on viime vuosina korostanut Pohjoisen jäämeren tärkeyttä niin talouden kuin sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta. Kyse on öljy- ja kaasuvaroista
sekä Koillisväylän kasvavasta liikenteestä, mutta myös Pohjoisen
laivaston toimintaedellytyksistä.
jaettava keskenään tietoa muun
muassa maiden asevoimista, niiden rahoituksesta sekä puolustussuunnittelusta. Maiden on lisäksi
ilmoitettava toisilleen esimerkiksi
sotaharjoituksista ja joukkojen
siirroista. Asiakirja sallii keskinäiset arviointikäynnit, jotta jäsenmaat voivat luottaa toistensa kunnioittavan sopimuksen asettamia
velvoitteita.
Wienin asiakirjan yhteydessä
Suomi on solminut vastaavan, ylimääräiset tarkastuskäynnit sallivan, kahdenvälisen sopimuksen
Venäjän kanssa. Nyt toteutettu
vierailu oli ylimääräinen tarkastus.
Suomi kirjoittaa arviointikäynnistä raportin, joka jaetaan kaikkien
ETYJ:in jäsenmaiden kesken.
Taustalla ETYJ-yhteistyö
Arviointikäynti liittyi Euroopan
turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
(ETYJ) Wienin asiakirjaan. Asiakirja on sotilaallista turvallisuutta,
keskinäistä luottamusta ja turvallisuutta käsittelevä säännöstö.
Asiakirjan perusteella maiden on
Kuvitus: Jesse Hiltunen
Puolustusministeriö on käynnistänyt puolustusselonteon
laadinnan. Selonteko antaa
puolustuspoliittiset toimintalinjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.
Puolustuspoliittisen osaston
osastopäällikkö Esa Pulkkisen
mukaan selonteko on ensimmäistä kertaa erillään ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
– Vuoden 2012 ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteon
yhteydessä huomattiin, että
puolustusvoimien kehittämiseen jäi vähän tilaa. Erillinen
puolustusselonteko on normaali länsimainen käytäntö.
JKo
RUOTUVÄKI 19/2015
Kuva: Juho Vainonen
Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
hankkimaan
viestiasemalaitesuojia. Hanke sisältää myös viestiasemalaitesuojien suunnittelun ja toteutuksen.
– Laitesuojia käytetään taisteluosastojen liitäntäverkkojen
muodostamista varten, erityisasiantuntija Riikka Pitkänen
puolustusministeriöistä selittää.
Hankintasopimus solmitaan
Conlog Oy:n kanssa ja sen kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa. Hankinta kuuluu
puolustusvoimien johtamisen
kehittämisohjelmaan.
MKo
UUTISET
Alakurtin varuskunta sijaitsee noin 70
kilometriä itään Suomen ja Venäjän
rajalta. Sen strateginen merkitys liittyy kuitenkin Pohjoiseen jäämereen,
ei Suomeen.
5
UUTISET
RUOTUVÄKI 19/2015
Opiskelijat kehittävät
puolustusvoimia innovaatioilla
TÄHTÄIMESSÄ
Hyväksiluetaanko
johtajakoulutus?
Miika Kosloff
Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa suunniteltiin, kehitettiin ja esiteltiin uusia innovaatioita
puolustusvoimien käyttöön 16.–18.
lokakuuta Service Design Boot
Camp -tapahtumassa. Tapahtuma
on osa Accenture Digital Innovation Challenge 2015 -hanketta,
jonka yhteistyökumppani puolustusvoimat on. ADIC15-hankkeen
tavoitteena on luoda startup-henkeä Suomen suurimpiin organisaatioihin, mukaan lukien puolustusvoimiin.
Kolme päivää kestäneeseen tapahtumaan osallistui neljä opiskelijaryhmää, ja heidän tarkoituksena oli jalostaa aikaisemmin kehittämistään innovaatioista asiantuntijoiden avulla potentiaalisia ratkaisuja puolustusvoimien käyttöön. Lopuksi ideat esiteltiin kolme minuuttia kestäneillä esityksillä, joiden aikana tuomaristo piti
vakuuttaa idean potentiaalisuudesta. Tuomaristo valitsi opiskelijoista kaksi ryhmää, jotka pääsevät
esittelemään ideansa marraskuussa teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushiin. Koko ADIC15hankkeen pääpalkinto on 10 000
euroa.
Puolustusvoimien johtajakoulutuksen suorittaa joka vuosi tuhansia varusmiehiä, joista tulee
ryhmän- tai joukkueenjohtajia.
Aliupseerikurssin suorittaa noin
kolmasosa varusmiehistä ja reserviupseerikurssin noin joka
kymmenes. Alikersanttien johtajakoulutus kestää yhteensä 16
viikkoa ja upseerikokelailla 21
viikkoa. Koulutus sisältää fyysisten ja henkisten koettelemusten
lisäksi paljon johtamisharjoituksia ja -teoriaa.
Ruotuväen soittokierros paljasti, että korkeakoulujen suhtautuminen puolustusvoimien
johtajakoulutukseen on kirjavaa.
Ketteryys tuo keskittymistä
Puolustusvoimissa työskentelevän
projektipäällikkö Tommi Hermusen mukaan tavoitteena on kehittää puolustusvoimia ADIC15-
Kuva: Miika Kosloff
Miika Kosloff
Joukkueet työstivät innovaatioitaan asiantuntijoiden avustuksella Santahaminassa.
hankkeen avulla ketterämmäksi ja
modernimmaksi toimijaksi, jolloin
keskittyminen oleellisimpiin asioihin voidaan taata tehokkaammin.
– Maailman, käyttäjien ja odotusten muuttuessa myös puolustusvoimien täytyy muuttua, Hermunen pohtii.
Hankkeen ohjaajana toimiva
PVJJK:n Palvelusosaston päällikkö everstiluutnantti Timo Salonen
uskookin hankkeen edistävän uu-
hankkeen puitteissa, Salonen kertoo.
Salonen pitää myös mahdollisena, että tulevaisuudessa puolustusvoimat tulevat hyödyntämään
varusmiehiä vastaavissa hankkeissa enemmän. Jo nyt ideoita ja toimivia ratkaisuja puolustusvoimien
parantamiseksi on tullut varusmiehiltä, mutta jatkossa parannusehdotusten ja innovaatioiden kehittämiseen luodaan varmasti paremmat edellytykset.
sien toimintatapojen ja ekosysteemien luomista sekä tukevan vastaavaa kehitystä myös koko julkishallinnossa. Hankkeen myötä voi
syntyä toimivia ideoita, joita voidaan jatkojalostaa opiskelijaryhmien avulla.
– Meillä on mahdollisuus tarjota
opiskelijoille tukea innovaatioihin
perustuvien opinnäytetöiden tekemiseen, korkeakouluharjoittelupaikkoja tai jotain muuta vastaavaa
Kunniakäynti Ässä-rykmentin muistomerkillä
Klaus Ashorn
Kuva: Klaus Ashorn
Tiistaina 13.10 vaalittiin talvisodassa palvelleen Ässä-rykmentin
muistoa. Rykmentti koostui Helsingin Sörnäisten, Kallion, Vallilan,
Alppiharjun, Hermannin ja Punavuoren nuorista miehistä.
Tilaisuus järjestettiin Kalliossa
sijaitsevaan Alli Tryggin puistoon
pystytetyllä muistomerkillä. Seppeleitä muistomerkille toivat Ässä-rykmentin veteraanit, Helsingin
kaupunki, Kaartin Jääkärirykmentti, killat, veteraanijärjestöt,
Stadin Slangi ry sekä Ässän omaiset ja ystävät.
Myös 11. Jalkaväkirykmenttinä
tunnetun Ässä-rykmenttin nimi
juontuu joukon S-rykmentti -tunnusnimestä. Ässä-rykmentti tunnetaan erityisesti siitä, että se vastoin aikalaisten odotuksia osoitti
Ässä-rykmentin veteraani Keijo Virtamo ja rykmentin perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Salminen laskivat seppeleen rykmentin muistomerkille.
mallikasta taistelutahtoa ja -kykyä.
Suurin osa rykmentissä palvelleista
tuli työväenluokkaisista taustoista,
ja monen perhe oli kuulunut puna-
kaarteihin vapaussodan aikana.
Ässä-rykmentin muiston vaalimisesta vastaa pääasiassa Ässä-rykmentin perinnetoimikunta. Toimikunta järjestää kunniakäyntejä vuosittain kaksi, 13.10, joka on Ässä-rykmentin muodostamisen vuosipäivä,
ja talvisodan päättymispäivänä 13.3.
Perinnetoiminnassa mukana
olevia yhdistää monilta osin henkilökohtainen kosketuspinta sotiimme tai veteraaneihin. Perinnetoimikunnan puheenjohtaja majuri evp Kari Salminen tuli alun perin toimintaan mukaan pitkälti
oman sotilastaustansa ja isänsä takia. Salmisen isä taisteli ja kaatui
talvisodassa.
– Perinnetoimikunnassa meillä
on aktiivisesti mukana noin parikymmentä henkilöä. Uudet tekijät
olisivat tietenkin tervetulleita, Salminen kertoo.
Onko
johtajakoulutuksesta
mahdollista saada opintopisteitä korkeakouluissa?
– Varusmiespalvelukseen sisältyviä johtamiskoulutuksia ei
ole pääsääntöisesti hyväksiluettu tutkintoihin Tampereen yliopistossa. Opettaja voi kuitenkin oman arvionsa mukaan korvata kokonaan tai osittain opintojaksoja, mikäli osaamistavoitteet täyttyvät, Tampereen yli-
opiston johtamiskorkeakoulun
opintopäällikkö
Heli-Maija
Tontti selvittää.
– Jokaisessa tiedekunnassa on
erilaiset menettelyt liittyen
muualla suoritettuihin opintoihin ja osaamisalueisiin. Jotkut
Turun yliopiston tiedekunnista
ovat hyväksilukeneet kyseiset
koulutukset, mutta eivät kaikki,
Turun yliopiston opiskelija- ja
hakijapalveluiden
päällikkö
Nea Särkikoski selittää.
– Aliupseerikurssista voi saada Turun ammattikorkeakoulussa kahdeksan opintopistettä
ja reserviupseerikurssista kymmenen opintopistettä, Turun
amattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden palvelupäällikkö Ismo Kantola kertoo.
Millaisia vaatimuksia opintopisteiden saamisella on?
– Lähtökohtana on, että jos
johtajakoulutus korvaa jonkun
vastaavaan osaamistavoitteen
tai tutkinnossa on tilaa vapaasti
valittaville opinnoille, opiskelija
voi pyytää hyväksilukemista,
Helsingin yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen
selittää.
UUTISIA MUUALTA
Niinistö: Varusmiehiä
yleisvaarallisiin tehtäviin
Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo toteuttavansa puolustusalalla byrokratiatalkoot, joiden tavoitteena on sekä puolustusvoimien että rajavartiolaitoksen toimintavalmiuden parantaminen.
Yksi talkoiden tavoitteista on lisätä varusmiesten käyttöä yleisvaarallisissa tehtävissä, joita ovat vuonna 2008 voimaan tulleen lain
mukaan esimerkiksi räjähteiden purku, vaarallisen henkilön kiinniotto ja aseellista voimankäyttöä vaativat tehtävät.
Uudistus vaatii eduskunnalta useita lakimuutoksia, joista ensimmäiset luonnokset valmistuvat keväällä 2016.
Varusmiehiä on aiemmin käytetty vaarallisissa tehtävissä ainoastaan, jos he ovat vapaaehtoisia ja heillä on asiasta siviiliosaamista.
(Suomen Kuvalehti 43/2015)
Alueloukkausten
määrässä ei muutoksia
Kadettikunta ry:n Kylkirauta-lehden haastatteleman rajavartiolaitoksen päällikön, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen mukaan Suomeen kohdistuneiden alueloukkausten määrä ei ole merkittävästi
muuttunut viime vuosina.
Kaukanen kertoo viime vuosien alueloukkausten määrän mukailevan pitkän aikavälin keskiarvoa. Eniten alueellisen koskemattomuuden loukkauksia on raportoitu 90-luvulta, jolloin tapaukset
jäivät vähälle mediahuomiolle. Suomen alueelle kohdistuneet ilmatilaloukkaukset ovat tulleet kansainvälisen ilmatilan kautta.
Turvallisuustilanne Suomen rajoilla on ollut vakaa. Tulevaisuuden haasteiksi Kaukanen luettelee muun muassa toimintaympäristön muutosten vaikeamman ennustettavuuden. (Kylkirauta 3/2015)
Naiset innokkaina
asepalvelukseen
Reserviläiskirjeen jälkipuinti käynnistetty
Juho Korpela
Puolustusvoimien viestintäjohtaja
eversti Mika Kalliomaa ja everstiluutnantti Juho Raulo olivat keskustelemassa reserviläiskirjeestä
Helsingin seudun reserviläispiirin
järjestämässä seminaarissa Santahamina-talolla.
Kalliomaa kertoi päätöksen reserviläiskirjeen lähettämisestä syntyneen jo vuonna 2013. Kuitenkin
toteutettu puolustusvoimien uudistus muutti rakenteita niin, että
kirjettä ei kannattanut viellä samana vuonna lähettää.
– Koskaan ei ole ideaali tilanne
lähettää tämän tyyppistä kirjettä.
Tiedettiin, että reserviläiskirje tullaan kytkemään maailman tapahtumiin, Kalliomaa toteaa.
Tulevaisuudessa hän näkee yhteydenpidon reserviläisiin tapahtuvan sähköisesti. Hänen mielestään
vielä ei ole sen aika.
– Sähköisen tunnistautumisen
tulee olla kunnossa ennen kuin
sähköistä asiointia voidaan kehittää, Kalliomaa sanoo.
Yritysten tiedot ajan tasalle
Everstiluutnantti Juho Raulo kertoi
seminaarissa Uudenmaan aluetoimiston panoksesta reserviläiskirjeessä. Aluetoimisto lähetti kirjeitä re-
serviläisille yhteensä 205 375. Kirjeiden lähettämisestä seuranneessa palautteesssa huomattiin ongelmia
VAP-käsittelyssä.VAP tarkoittaa
yrityksen mahdollisuutta varata henkilöstöstään omaan käyttöönsä yhteiskunnallisissa poikkeuosoloissa
– Yritysten tiedot on saatava
ajan tasalle. Nyt tiedoista löytyi jo
lopetettuja tai myytyjä yrityksiä,
joiden työntekijöitä oli silti varattuna, Raulo kertoo.
Naisten hakeutuminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen on ollut ennätyksellisen suurta, Reserviläinen kertoo.
Reserviläisen mukaan naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen
on hakenut 20 vuoden aikana keskimäärin 500 naista vuosittain.
Vuonna 1995 hakijamäärä oli 793 ja vuonna 2014 818 naista. Vuoden 2014 hakijamäärä on ennätyksellisen suuri.
Vuoteen 2015 mennessä varusmiespalveluksen on suorittanut noin
6 500 naista.
Naisvarusmiehistä johtajakoulutukseen valitaan noin 70 prosenttia. Edellytyksenä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on
suomen kansalaisuus, 18–29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden ominaisuuksien sopivuus palvelukseen. Reserviläinen (7/2015)
Toimittanut Kalle Tornberg
6
LYHYESTI
Rauhanturvaajat
saivat tunnustusta
työstään
Suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa vietettiin mitalijuhlaa
12. lokakuuta kun rauhanturvaajille jaettiin YK-mitaleita ja Kansainvälisen palveluksen -mitaleita. YK-mitalit jaetaan rauhanturvaajille, joiden palvelus on
kestänyt ainakin 90 vuorokautta
ja joiden toiminta on täyttänyt
UNIFIL:n vaatimukset.
– Suomalaisten rauhanturvaajien erinomainen osaaminen, asenne ja jatkuva harjoittelu tuottaa kiitettäviä tuloksia,
pataljoonan komentaja everstiluutnantti everstiluutnantti Kari Kaakinen kertoo.
MKo
Ruotsilta uusi taisteluosasto Gotlantiin
Saudi-Arabia hankkii
taistelualuksia
USA:sta
Saudi-Arabia päivittää laivastoaan ostamalla neljä Lockheed
Martinin Freedom-luokan rannikkotaistelualusta. Yhdysvaltojen hallitus hyväksyi 11,25 miljardin dollarin kaupan 20.10.
Multi-Mission Surface Combatant (MMSC) -alukset aseistuksineen ovat Saudi-Arabian
laivaston laajennusohjelman
ydin. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan hankinta
edistää Arabian niemimaan
merialueiden turvallisuutta ja
voimatasapainoa.
Alusten varustukseen kuuluu
Boeingin laivasto-ohjuksia, kaikuluotaimia ja torpedoja vedenalaiseen puolustautumiseen, OTO Melara 76 mm -kansitykki ja Link 16 -datalinkkejä.
(Verkkouutiset, 21.10.)
SVi
Slovakian presidentti
korosti vastuuta
kyberturvallisuudesta
Resolute Support etenee suunnitellusti
Suomalaisten määrä Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa on vähentynyt.
Pohjoisosissa käydään kiivaimpia taisteluita.
Antti Raunio
Resolute Support -operaatio korvasi ISAF-operaation Afganistanissa vuoden 2015 alussa. Tällä
hetkellä Afganistanin omien joukkojen vahvuus on 170 000 –
200 000 sotilasta, ulkomaisten
joukkojen vahvuus on noin 12 500.
Naton johtama kriisinhallintaoperaatio on edennyt suunnitellusti. Tällä hetkellä tarkastellaan Afganistanin turvallisuustilannetta ja
arvioidaan mahdollista tarvetta
tarkentaa operaatiosuunnitelmaa
ja monikansallisten joukkojen
käyttöä tuleville vuosille.
Suomalaisia useissa
tehtävissä
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen (SKJA) komentajan sijainen, majuri Tomi Herttuainen kertoo, että suomalaisia on Afganistanissa alle 50 henkilöä. Määrä on
ollut laskeva, sillä operaation alussa suomalaisia oli noin 80.
– Suomalaisia toimii pääkaupunki Kabulissa sekä pohjoisessa
Mazar-e Sharifissa. Tämän lisäksi
ensihoitoryhmä on tukitehtävissä
osana monikansallista lääkintäyksikköä, Herttuainen kertoo suomalaisten sijoittelusta.
Herttuaisen mukaan suomalaisille joukoille kuuluu hyvää, ja
osastoissa vallitseva henki on vahva. Suomalaisjoukkojen tehtävissä
ei ole ollut suuria muutoksia, vaan
he ovat jatkaneet suunnitelman
mukaisesti Mazar-e Sharifissa toiminnan ja henkilöstön asteittaista
vähentämistä ja valmisteluja toiminnan keskittämiseksi Kabuliin.
Kuumissa olosuhteissa kalusto joutuu todella koville. Vuodenajasta riippuen Afganistanissa lämpötila voi olla +40 °C ja -15 °C välillä.
Suomalaisia palvelee Kabulissa
niin esikuntaupseereina kuin Afganistanin asevoimien ja poliisin
neuvonantajina. Pohjoisessa suomalaiset upseerit toimivat neuvonantajina Afganistanin 209. armeijakunnalle.
– Loppuvuoden ajan valmistellaan ja toimeenpannaan joukkojen ja materiaalin kotiutusta, Herttuainen kertoo jatkosta.
Turvallisuustilanne
heikentynyt
Afganistanissa on parhaillaan meneillään taistelukausi. Herttuainen
kertoo, että ympäri maata tapahtuu viikoittain iskuja. Suurimmat
taistelut on käyty Kunduzin kaupungissa, joka sijaitsee Afganistanin pohjoisosassa.
– Talven tulo hillinnee taistelui-
ta ja yleensä päättää koko taistelukauden, Herttuainen kertoo.
Ulkopoliittisen insituution vanhempi tutkija Charly SaloniusPasternak arvioi Afganistanin turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentyneen viime aikoina ja pitää
rauhanturvaajien paikallaoloa yhä
elintärkeänä valtiolle.
– Näen, että nykyhallinnon kyvyttömyys sisäpoliittisiin kompro-
misseihin ja vastapuolen viime kesiä aggressiivisempi ote ovat suurimpia syitä tilanteen heikkenemiselle, Salonius-Pasternak arvioi.
Salonius-Pasternakin mukaan
ulkomaisten joukkojen läsnäolo
on tärkeää kolmesta syystä: he
kouluttavat paikallisia, sitouttavat
afgaanijoukkoja tehtäviinsä sekä
estävät pelotteellaan ääriliike Talibanin mahdolliset hyökkäykset.
Usvainen tulevaisuus
Antti Raunio
Suomalaisia ammunnoissa Pohjois-Afganistanissa.
Ulkopoliittisen insituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä vielä ei ole aika
poistaa rauhanturvaajajoukkoja
Afganistanista. Hän uskoo, että
henkilöstömäärän vähentämisessä
pidetään taukoa, jotteivat Irakin
tapahtumat toistu.
– Luulen, että yritetään välttää
tilanne, jossa kapinalliset joukot
valloittavat alueen sen jälkeen,
kun ulkomaiset joukot on vedetty
maasta pois, Salonius-Pasternak
kertoo näkemyksensä.
Tutkija näkee ison ongelman
Afganistanin omissa joukoissa.
Hänen mukaansa taistelijoiden
vaihtuvuus on niin suurta, että toimivien joukko-osastojen muodostaminen ei onnistuisi. Parissa vuodessa ulkomaisten joukkojen poisveto ei siis ole mahdollista.
Salonius-Pasternak toteaa, että
jos ulkomaisia joukkoja ei olisi,
olisi vaikea nähdä turvallisuuspoliittisen tilanteen muuta kuin heikkenevän.
– Kymmenessä vuodessa voisi
olla mahdollista, että ulkomaiset
joukot poistuisivat Afganistanista.
Kun saataisiin neuvotteluyhteys
edes osan Talibanin joukkojen
kanssa, olisi poliittiset edellytykset
turvallisempaan tulevaisuuteen.
Nato lisää joukkoja Baltiassa
Lisäyksellä Nato pyrkii viestimään sitoumuksestaan Baltian puolustamiseen.
Klaus Ashorn
Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa ovat luvanneet lisätä joukkoja
Baltian maihin. Joukkojen lisäys
viestii Naton sitoumuksesta Baltian maiden puolustamiseen.
– Venäjä on käärmeissään Naton kasvavasta läsnäolosta Baltiassa. Joukot ovat lähinnä symbolinen viesti siitä, että tositilanteessa
Naton 5. artiklaa sovellettaisiin,
Helsingin yliopiston Aleksanteriinstituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro kertoo.
Naton perussopimuksen 5. artikla takaa keskinäisen puolustuksen. Nato korosti sitoumustaan 5.
artiklaan viime huippukokoukses-
saan Walesissa syyskuussa 2014.
Lisättävien joukkojen tarkkaa
määrää ei vielä ole kerrottu julkisuuteen. Tällä hetkellä Naton Baltian-joukot koostuvat kuhunkin
maahan sijoitetusta komppanian
vahvuisesta rotaatiojoukosta.
Venäjän mielestä
sopimusta kierretään
Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin ja Venäjän presidentti Boris
Jeltsinin vuonna 1997 solmima sopimus mahdollisti Baltian maiden
liittymisen Natoon, mutta kielsi
pysyvien Nato-joukkojen sijoittamisen Baltiaan. Tästä syystä joukot ovat rotaatiojoukkoja.
– Venäjällä rotaatiojoukot mielletään sopimuksen kiertämiseksi,
Kangaspuro analysoi.
Joukojen lisäyksen taustalla
ovat niin Ukrainan tapahtumat
kuin myös Venäjän ja lännen muutenkin kiristyneet suhteet. Viro,
Latvia ja Liettua pyysivät jo toukokuussa lisäjoukkoja Natolta.
Maat olisivat halunneet yhteensä
noin 5 000 sotilaan pysyviä joukkoja.
Naton Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Philip Breedlove vieraili
elokuussa Suomessa.
Kuva: Ville Bröijer
Slovakian presidentti Andrej
Kiskan mukaan valtioilla on vastuu varmistaa kansakunnan turvallisuus niin fyysisesti kuin tietoteknisesti. Kiska otti kantaa
kyberturvallisuuskysymyksiin
vieraillessaan Nato-yhteisön kyberpuolustuskeskuksessa (Nato
CCD COE) Tallinnassa.
– Digitaalinen maailma on Slovakian kaltaisille pienille maille
suuri mahdollisuus vain, jos kansalaistemme elämät on turvattu
yhtälailla verkossa ja sen ulkopuolella, Kiska huomauttaa.
(HS.fi 21.10.)
SVi
RUOTUVÄKI 19/2015
Kuvat: SKJA
Ruotsi on aloittanut uuden taisteluosaston rakentamisen Gotlannin saarelle. Komentajaksi on
valittu everstiluutnantti Stefan
Pettersson, ja osaston kokoaminen aloitetaan marraskuussa.
Taisteluosasto koostuu kahdesta komppaniasta: mekanisoidusta komppaniasta ja panssarivaunukomppaniasta. Mekanisoidun komppanian pääkalustona ovat CV90-rynnäkköpanssarivaunut ja panssarivaunukomppanian kalustona ovat
Leopard 2A5 -panssarivaunut.
Gotlanti sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla. Saarelta
käsin voidaan hallita tehokkaasti Itämeren laiva- ja merilikennettä. (HS.fi, 19.10.) ARa
MAAILMALLA
7
REPORTAASI
RUOTUVÄKI 19/2015
Kuvat: Juho Vainonen
Upseerioppilaat pääsevät juoksemaan heti RUK:n aluksi kasirivistä oman yksikkönsä muotoon.
Hamina ottaa ystävällisesti vastaan
RUK 247 -kurssin on aloittamassa 694 upseerioppilasta ja yksi kaartinjääkäri.
Osa upseerioppilaista on harjoitellut pinkan tekemistä vasta viikon.
Miika Kosloff
Nousen bussiin, jossa istuu yhden
salmiakin varusmiehiä. Minulla on
edelleen tyhjä kangaspalanen rinnassani ja erotun helposti joukosta. Kaikki ovat onneksi keskittyneitä ensimmäisten RUK-selfieiden ottamiseen. Kukaan ei vaikuta kaipaavan vanhaa joukko-osastoaan, Kaartin jääkärirykmenttiä,
vaikka Santahaminan paratiisisaaresta onkin puhetta.
Bussimatka menee nopeasti oppilaiden jutellessa ja vertaillessa
aliupseerikurssin kokemuksiaan.
Taidan olla ainoa, joka nukkuu.
Jännitys lienee karistaneen uneliaisuuden muilta.
– Jätkät, armeija alkaa tänään!
– Kyllähän me nyt ollaan aamumme ansaittu!
Saavumme kauniiseen Haminan
rantaan. Merkit varuskunnasta lisääntyvät nopeasti ja yllättäen
olemmekin jo Reserviupseerikoulun tykistökasarmin kentällä. Rennohko tunnelma kiristyy, kun upseerikokelas nousee bussiin ja kyselee mahdollisia komennustodistuksia. Olen ainoa, jolta sellainen
löytyy, ja hämmästyneet katseet
raapivat selkääni. Ymmärrän vasta
myöhemmin, että ensimmäisen
päivän ajan uusien upseerioppilaiden tavoitteena on pysyä massassa.
Silmätikuksi joutuminen pelottaa.
Kahdeksaan riviin – järjesty!
Järjestymme kuuluisaan kasiriviin
– heti, kun joku huomaa meidän
järjestyneen seitsemään riviin ja
sanoo siitä. Jäämme odottamaan,
että suuntamies purkaa ojentautumisen, eikä kukaan uskalla hievahtaakaan. Huomaan täriseväni
hivenen. Lopulta kapteeni Juho
Malinen hyväksyy ojentautumisemme ja aloittaa lyhyen tervetuliaispuheensa.
Hän luettelee
yksiköt ja juoksemme kapteenin viittomaan
suuntaan kouluttajakokelaiden huutojen
saattelemana.
– Kovempaa! Ei voi hyytyä.
Kuulutte parhaaseen seitsemän
prosenttiin, ette voi hyytyä jo nyt!
Itse valitsen kärkikomppanian
ja järjestyn muiden mukana jääkäreiden muotoon. Nimenhuudossa
muutama oppilas kutsuu upseerikokelaita upseerioppilaiksi, panikoi ja sössöttää nopeasti jotain
päälle ja ansaitsee kokelaan vihaisen mulkaisun. Siirrymme päärakennuksen takapihan kautta kolmanteen kerrokseen, jossa kärkikomppanian tuvat sijaitsevat. Yksikön vääpeli luutnantti Esa Palmu määrää minut tupa Petsamoon
yöksi.
– Kyllä te tiedätte kuka teistä
liikkui! Voitte vastata.
Siirrymme rivakasti ulos. Joukko-osastoissa on selvästi opetettu
erilaisia käytäntöjä muodon täyttämisestä oikein, ja upseerikokelaat pyrkivät
ohjeistamaan
heti talon tavoille. Ensimmäisen 24 tunnin aikana joudumme yrittämään järjestäytymistä uudelleen, eli ottamaan vauhtia tuvista
vain kerran. Saamme muutamia
kehujakin, kun nyökyttelemme
ymmärtäneemme ”RUK-honorin” perusteita.
– Onnittelut, olette juuri oppineet uutta!
Marssimme komppaniakoossa
muonituskeskukselle, karjumme
tahdintoistoja, yritämme pitää leuan ylhäällä ja näyttää ylväiltä samalla vilkuillen sekä edellä että
vierellä marssivien linjaa.
”Pinkan tekemiseen
on aikaa vaivaiset viisi
minuuttia, joista
tietenkin viimeinen
jäpitetään.”
Minuutti!
Tuvassa jäpitetään hievahtamatta,
mutta siitä huolimatta tuvan ovelta kuuluu huutoa.
– Mitä täällä tapahtuu? Saa vastata!
Kukaan ei uskalla avata suutaan, mutta kokelas jatkaa hetken
ennen kuin lähtee takaisin käytävään.
Tervetuloa Haminaan!
Omasta joukko-osastosta on otettu Haminaan mukaan ainoastaan
komennusvarustus ja loput varusteista käydään hakemassa heti päivän aluksi varusvarastolta. Varusteita kerätessämme kuulemme jokaisen tavaran kohdalla ystävällisen tervetulotoivotuksen Haminaan, ja vastaamme kohteliaasti.
– Kiitän, herra upseerikokelas.
Ensimmäinen vuorokausi kuluu jäpittäessä ja muuttamisessa.
Satojen toivotusten jälkeen tervetuliaissanat eivät tunnu enää
niin ystävällisiltä.
Aikaa ei ole
Oppitunnin sekä lyhyen esittelykierroksen jälkeen pääsemme sopimaan oman yhtenäisen kaappijärjestyksemme. Se on ollut jokaisella erilainen kotijoukkoyksikössä, ja yhtenäisen järjestyksen saaminen on ensimmäisiä johtamisharjoituksia. Erimielisyyksiä t-paitojen asettelusta tulee heti, mutta
sopuratkaisu löytyy ennen aikamäärettä.
Pinkan tekemiseen on aikaa vaivaiset viisi minuuttia, joista tietenkin viimeinen jäpitetään. En edes
yritä tehdä täydellistä pinkkaa, ja
jätän sen jäkille odottamaan tarkistusta huonompi reuna tuvan
takaseinää päin. Pinkkani menee
läpi, mutta kolme tupalaistani joutuu korjaamaan omiaan. Olen tyytyväinen mutta myös pettynyt,
koska kuuluisia rukkipinkkoja ei
vaadittukaan vielä.
Ehdimme vihdoin istuskella, jutella ja syödä iltapalaa tuvissa hetken ennen kolmen minuutin ohjattuja iltatoimia. Meitä varoitetaan aamun nopeasta aikataulusta, jotta pystymme toimimaan Reserviupseerikoulun tasoisesti.
Joudun osallistumaan aamuliikuntaan ensimmäistä kertaa palvelukseni aikana ja jännitän sitä jo
illalla. Herätys on 6.00, ja aamulii-
kuntaan lähdetään 6.03. Kukaan ei
kuitenkaan usko ehtivänsä nousta
ylös, pukea päälle ja jäpittää minuuttia kolmen minuutin aikamääreessä. Herään jo 5.40 ensimmäisiin tupalaisteni herätyksiin.
Lyhyen aamuliikunnan, aamupalan ja oppituntien jälkeen 24 tuntia kestänyt komennukseni on ohi.
En ole rikki upseerikokelaiden
runnutuksesta vaan selvisin, ja
olen nyt RUK:ssa käynyt ylpeä varusmies. Myönnän kuitenkin kaipaavani jo omaan palvelustehtävääni. Upseerioppilailla meneillään
oleva ”triplagines” ei houkuttele
jäämään.
8
SOTA JA TALOUS
Teksti: Niko Pankka
Taitto ja kuvitus: Markus Lehtonen
tonen
Useiden valtioiden panostukset
puolustusmenoihin kasvavat vuosi
vuodelta. Monilla sodilla onkin taloudellinen taustansa. Kuka loppujen lopuksi hyötyy konfliktien aiheuttamasta kaaoksesta rahallisesti?
K
onfliktien ympärille rakentuu monisäikeinen
hyötyjien verkosto, jonka
solmukohdissa sijaitsee
yksityishenkilöitä, yhtiöitä ja kokonaisia valtioita. Sota
on julmaa ja brutaalia, siinä on
kyse toisen ihmisen hengen riistämisestä. Tästä huolimatta on
mahdotonta ummistaa silmiään
sen taloudelliselta merkitykseltä.
Sodat merkitsevät julkisen
menotalouden kasvua, koska
sotaa käyvän valtion tulee vahvistaa puolustusmenojaan. Tällä
on vahva positiivinen kysyntävaikutus sotaa käyvän maan
kansantalouteen.
– Ei ole väärin sanoa, että vuonna 1929 Yhdysvalloissa käynnis-
loudellisen toimeliaisuuden kasvaessa kaikki kansalaiset hyötyvät
parempina palkkoina ja lisääntyneinä verotuloina.
– Valtion toimiessa sotatoimialueena ja konfliktin ollessa sille
merkittävä, tapahtumat aiheuttavat valtiossa rahoitusmarkkinoiden romahtamisen. Muiden
maiden markkinoihin konflikti
vaikuttaa esimerkiksi velkasaatavien tai raaka-aineiden saatavuuden kautta, Rothovius kertoo.
Rothovius nostaa esille konfliktien vähentymisen toisen maailmansodan jälkeen merkittävillä
talousalueilla, kuten PohjoisAmerikassa ja Kiinassa. Painopiste onkin siirtynyt muille alueille,
esimerkiksi Lähi-Itään.
Vararikossa oleva valtio
ei pysty pitämään huolta
asevoimistaan.
tynyt suuri lama päättyi julkisen
talouden ekspansioon, joka tunnetaan toisena maailmansotana.
Yhdysvaltoja ei nostanut lamasta
New Deal -ohjelma, vaan sodan
puhkeaminen, mikä on traaginen
tosiasia, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen professori Vesa Kanniainen kertoo.
Myös 1950-luvulla koettiin korkeasuhdanne, joka johtui Korean
sodasta ja sen aikaansaamasta kysyntäimpulssista. Impulssi tuntui
myös Suomessa, vaikka Suomi ei
sotaa käynyt.
– Sodat johtavat kauppavirtojen katkeamiseen ja sitä kautta
raaka-aineiden ja varsinkin energian hinnan nousuun. Tämä puolestaan heikentää siviilituotannon
kannattavuutta, mikä näkyy välittömästi osakkeiden hintojen putoamisena, ja sotaa käyvän maan
valuutan heikkenemisenä. Koska
siviilituotannon kannattavuus
heikkenee, luottomarkkinoilla
korot pyrkivät nousemaan, Kanniainen taustoittaa.
Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan laskentatoimen ja rahoituksen professori
Timo Rothoviuksen mukaan ta-
YKSITYISEN ASETEOLLISUUDEN
PAINOARVO KASVAMASSA
Rothovius pitää aseteollisuuden
merkitystä maailmankaupassa
huomattavana, ja kyseinen yrityshaara kasvaa hänen mukaansa muuta kauppaa nopeammin.
Klassisin esimerkki sotateollisuuden vaikutusvallasta on Yhdysvallat. Yhdysvallat käyttää tänä
päivänä miljardien dollareiden
edestä pääomaa ulkomailla käytäviin sotiin ja sotilaallisen mahdin ylläpitoon. Käytännössä sodan
taloudellisia voittajia on useita.
Tämän listan kärkipäässä ovat
kansainväliset aseteollisuuden
yritykset, joista tunnetuimpia ja
suurimpia ovat Lockheed Martin,
Boeing ja BAE Systems. Näiden
yritysten toiminta ei kuitenkaan
rajoitu ainoastaan aseiden toimittamiseen erinäisille tahoille,
vaan kaupanteko pitää sisällään
myös edistynyttä teknologiaa ja
turvallisuuspalveluita.
– Aseteollisuuden markkinat
ovat kansainväliset ja varsin kilpailulliset. Suurissa hankinnoissa
ostajilla on markkinavoimaa, ja ne
voivat tehdä edullisia kauppoja.
Pienemmissä hankinnoissa ostajia
RUOTUVÄKI 19/2015
on paljon ja paras tuottaja voittaa,
Kanniainen kertoo.
Yhdysvallat on ylivoimaisesti
merkittävin maa aseteollisuudessa. Kanniainen taustoittaa valtiolla olevan teknologista etumatkaa
muihin nähden, vaikka myös eurooppalaiset tuottajat ovat vahvoja. Suomen vähäisempi oma
tuotanto pakottaa sen ostamaan
tuotteita maailmanmarkkinoilta.
Ruotsi ja Venäjä sen sijaan ovat
merkittäviä viejiä. Kanniaisen
mukaan aseet ovat Venäjän likimain ainoa korkealle jalostettu
vientituote.
– Suomalaisten puolustusalan
yritysten on vaikea pärjätä maailmalla kilpailussa, ja aseteollisuudessa on äärimmäisen hankalaa
edetä ilman voitelurahoja, Rothovius perustelee.
9
SOTA JA TALOUS
RUOTUVÄKI 19/2015
Puolustustekniikkakauppojen epäselvyyksiä on setvitty
myös Suomessa. Kuluvan vuoden helmikuussa kaksi Patria
Oyj:n entistä johtajaa tuomittiin
kanta-Hämeen käräjäoikeudessa
ehdollisiin vankeusrangaistuksiin
noista. Viime vuonna Lockheed
Martinin liikevaihto oli lähes
40 miljardia euroa. Vertailun
vuoksi Suomen valtioneuvoston
talousarvioesityksen mukainen
ensi vuoden budjetti on 54,1
miljardia euroa. Suomi käyttää
Yhdysvaltoja ei nostanut
lamasta New Deal -ohjelma,
vaan sodan puhkeaminen.
törkeän lahjuksen antamisesta. Lahjusten antaminen liittyi
Patrian tytäryhtiön ja Kroatian
valtion välisiin panssariajoneuvokauppoihin, ja ne sijoittuivat vuosille 2005–2008. Lisäksi
Patria tuomittiin 297 000 euron
yhteisösakkoihin.
Vuonna 2013 yhdysvaltalainen Lockheed Martin oli valtion
ylivoimaisesti suurin alihankkija vieden lähes kymmenen prosentin osuuden kaikista hankin-
bruttokansantuotteestaan 1,3 %
maanpuolustukseen.
– Yhdysvallat käyttää neljä
prosenttia BKT:staan puolustusmenoihin, ja useimmat Natojäsenet vapaamatkustavat Yhdysvaltojen puolustusbudjetilla,
Kanniainen jatkaa.
Rothoviuksen mukaan asejärjestelmät ovat hyvin sofistikoituneita ja täynnä elektroniikkaa,
joten aseteollisuus on korkean
teknologian teollisuutta. Näin
ne muistuttavat jossain määrin
muita korkean teknologian osakkeita. Toisaalta yritykset ovat
usein kansallisesti niin tärkeitä,
että niiden riski on kuitenkin pienempi kuin muiden toimialojen
teknologiayrityksissä.
– Esimerkiksi Nokian kännyköiden kohtaloa on vaikea nähdä tapahtuvan millekään suurelle
aseteollisuuden yritykselle. Liiketoiminta ei ole kovin hektistä,
vaan tilauskirjat ulottuvat useiden vuosien päähän, eikä se juurikaan riipu talouden normaalista
suhdannesyklistä. Vanhat yritykset ovat myös melko turvassa
kilpailulta isoine patenttisalkkuineen ja valtiontukineen, sillä
alalle on uusien yrityksien vaikea
päästä, Rothovius selventää.
Aseteollisuudessa toimivat yritykset eivät välttämättä tarvitse
sotaa hyötyäkseen taloudellisesti.
Rothovius kuitenkin muistuttaa,
että edellä mainituista syistä yritykset ovat markkinoilla jo melko
korkealle hinnoiteltuja, ja taloudelliset tunnusluvut ovat monia
muita toimialoja korkeammat.
Hajautusta ei myöskään tule
unohtaa, sillä yksittäinen yritys
voi kärsiä esimerkiksi korruptioskandaalista, jolloin sen kurssi voi
notkahtaa.
Lähteet:
yle.fi
gsa.gov
time.com
opensecrets.org
lockheedmartin.com
washingtonsblog.com
Butler, Smedley: War Is a Racket (1935)
VELKA KESKIÖSSÄ
Sotia rahoitetaan pitkälti velalla,
joka on keskeinen osa esimerkiksi Yhdysvaltojen pankkijärjestelmää. Velka lisää riskinottoa ja sitä
kautta mahdollisesti myös taloudellista toimeliaisuutta ja kansantuotetta. Toisaalta riskit aiheuttavat realisoituessaan paljon tuhoa
esimerkiksi finanssikriisin muodossa. Sota on yksi tehokkaimmista velantekokoneista. Historiassa
sodat ovat olleet kalliita, ja velka
taas on mahdollistanut myös valtion rajojen laajentamisen.
– Historiallisesti valtiot ovat
velkaantuneet sotaretkiensä rahoittamiseksi, ja näiden lainojen
hoitamatta jättäminen onkin
ollut seuraavan sodan aiheena.
Nykyään tämä koskee joitain kehitysmaita, joissa lainansaanti on
muutoinkin hankalaa, Rothovius
kertoo.
Myös pankit hyötyvät sodan
hävinneiden osapuolten materiaalitappioista, koska uudelleenrakentaminen vaatii lainanottoa.
– Yritykset, joilla on saatavia
konfliktialueelta, kärsivät velkojen jäädessä saamatta. Toisaalta
monesti nämäkin yritykset myöhemmin hyötyvät jälleenrakennuksesta, Rothovius tarkentaa.
HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN
Tänä päivänä monilla valtioilla
on laaja aseteollisuuden haara, ja
erityisesti epävakaiden valtioiden
hallitusten nälkä sotaa kohtaan
kasvaa. Nälän kasvaessa vapaat
markkinat kutistuvat, mikä taas
vaikuttaa valtion kykyyn panostaa
Kommentti:
Tapaus Lockheed Martin
P
oliitikkojen vaalikampanjat ovat riippuvaisia rahasta. Pankit ja aseteollisuuden yritykset rahoittavat monesti poliitikkojen kampanjointia, usein jopa vastakkaisia puolueita.
Lockheed Martin tuki vuoden 2014 aikana poliittisia puolueita,
sekä republikaaneja että demokraatteja, 4,1 miljoonalla dollarilla. Pelkästään lobbaamiseen yritys käytti pääomaa huimat
14,6 miljoonaa dollaria. Yhdysvalloissa ehdokkaiden vaalibudjetit ovat valtavia. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Barack
Obama käytti kampanjaansa yli 540 miljoonaa dollaria. Vastaehdokas Mitt Romneyn rahallinen panostus oli 336 miljoonaa
dollaria. Kampanjan tukijoiden myönteinen kohtelu varmistetaan tukemalla molempia puolueita. Kuitenkaan päättäjien
motiivit eivät rajoitu pelkästään taloudelliseen näkökulmaan,
vaan monien tavoitteena on pysyä vallassa mahdollisimman
pitkään. Sotatilassa valtioiden päättäjiä vaihdetaan huomattavasti harvemmin kuin rauhan aikana. Lisäksi sota vie tehokkaasti äänestäjien ajatuksia muualle. Valtion turvallisuus nousee sodan aikana huomattavasti tärkeämmäksi motiiviksi kuin
yksittäisen poliittisen päättäjän heikot edesottamukset. Sodan
alkusysäys harvemmin luodaan kansalaisten toimesta, ellei
valtioon suoranaisesti ole hyökätty ensin. Useimmiten sotaan
lähteminen vaatii kansalaisten vakuuttamisen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lähtöpäätös toiseen maailmansotaan niin sanotusti
tarvitsi japanilaisten hyökkäyksen Pearl Harboriin.
dellisesti huomattavasti enemmän,
jos taloudellinen toimeliaisuus
kohdistuisi vaikkapa paremman
terveydenhuollon tai parempien
kulutustavaroiden kehittämiseen.
Esimerkiksi Neuvostoliitossa resurssit laitettiin sotilasmahdin
kehittämiseen eikä kansalaisten
elintason nostamiseen, Rothovius
täsmentää.
Kanniainen kuitenkin muis-
Sota on ainoa tapahtumasarja, jossa voitot mitataan
rahassa ja tappiot ihmishengissä.
maanpuolustukseensa. Vararikossa oleva valtio ei pysty pitämään
huolta kansalaisistaan eikä näin
ollen asevoimistaankaan. Menestyvä ja vapaa kansantalous, jossa
ihmiset ovat vapaita innovoimaan
uusia tuotteita ja palveluita sekä
säästämään ja sijoittamaan varallisuuttaan, vaurastuttaa kaikkia.
– Kansalaiset hyötyisivät talou-
tuttaa, että jokaisen valtion tulee
huolehtia kansallisesta turvallisuudestaan. Tämä ei voi tapahtua
muutoin kuin oman puolustuksen
avulla – ellei maa liittoudu ja usko
ulkopuolisen apuun.
– Kansallinen turvallisuus
edustaa taloustieteen kielellä
ilmaistuna julkishyödykettä. Julkishyödykettä eivät markkinat
tuota, vaan se on valtion tehtävä.
Julkishyödykkeen rahoitus tapahtuu kaikille pakollisen verotuksen
kautta, Kanniainen perustelee.
Historia osoittaa, että monesti
sota on väistämätön osa valtioiden kiertokulkua. Valtioiden
väliset ristiriidat ovat jatkuvassa
kasvussa, mutta ihmisten kynnys
sodan kannattamiseen on viime
vuosikymmeninä noussut. Kehityssuunta on positiivinen, sillä
historiassa ei ole ollut aikakautta,
jolloin sotaa olisi välttämättä tarvittu yhtenä kehityksen pilarina.
Rothovius painottaa, että usein
sodan uhka saattaa olla konfliktia
tärkeämpi tekijä, sillä tämä saa eri
valtiot varustautumaan tulevaan.
Ennen konfliktia niillä on siihen
myös paremmin varaa. Taloudellinen näkökulma sotaan on erittäin tärkeä, sillä useimmiten sodan
edetessä häviäjä on osapuoli, jolla pääoma loppuu ensimmäisenä
kesken. Yhdysvaltojen entinen
merijalkaväen kenraali Smedley
Butler julisti teoksessaan War Is a
Racket vuodelta 1935 sodan olevan ainoa tapahtumasarja, jossa
voitot mitataan rahassa ja tappiot
ihmishengissä.
10
LYHYESTI
Karjalan ja Lapin
lennostoilla pimeälentoharjoituksia
Karjalan lennostolla ja Lapin
lennostolla on tulevina viikkoina pimeälentoharjoituksia. Karjalan lennostolla on lentotoimintaa 26.–29. lokakuuta ja 9.–12.
marraskuuta, kun taas Lapin
lennostolla harjoitukset ovat
19.–22. lokakuuta ja marras- ja
joulukuun taitteessa 30.11.–3.12.
Everstiluutnantti Jarno Juurakko Karjalan lennostosta kertoo, että harjoitusten aiheuttamaa melua pyritään vähentämään suuntaamalla lentoja harvaan asutuille alueille sekä lentoonlähtö- ja laskeutumisvaiheissa eri tavoin.
– Pimeälentoja tehdään, jotta
koulutusvaiheessa saadaan lentäjille tietyt valmiudet koulutettua, Juurakko sanoo.
ARa
UNMEM-kurssi
käyntiin
Sotatieteiden päivät
Santahaminassa
Maanpuolustuskorkeakoulun
ja Suomen Sotatieteellinen
Seura ry:n 16. lokakuuta järjestämät kahdeksannet sotatieteiden päivät kokosivat 200 osallistujaa Santahamina-taloon.
Maanpuolustuskorkeakoulun
tutkimusjohtaja Hannu Karin
mukaan tapahtumassa käsiteltiin muuttuvaa sodankäyntiä ja
siihen varautumista. Työryhmät
käsittelivät muun muassa sotatekniikkaa ja strategiaa, jossa
esillä olivat erityisesti Ukrainan
kriisi ja hybridisodankäynti.
– Palaute tapahtumasta on
ollut hyvää, ja järjestelyt onnistuivat moitteettomasti, Kari toteaa.
KTo
Patruunoita
kadonnut
Karjalan prikaatissa
Karjalan prikaatin perusyksikön
ampumataitotestissä 13.10.2015
havaittiin, että rynnäkkökiväärin
patruunoita puuttui 90 kappaletta. Katoamisen huomasi ensimmäisenä ammunanjohtaja.
Lukuisista etsinnöistä, valvontatarkastuksista ja asianomaisten haastatteluista huolimatta kadonneita patruunoita
ei ole löytynyt. Ampumaradan
lähimaaston tarkastamisessa on
käytetty avuksi räjähteiden etsintään erikoistunutta koiraa.
Karjan prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Sami-Antti Takamaan mukaan toiminnassa ampumaradalla, valvonnassa tai varotoimenpiteissä
ei ole havaittu puutteita. NPa
RUOTUVÄKI 19/2015
Rintamapiirtäjä – tuntematon taiteilija
TK-piirtäjät kuvittivat jatkosotaa aikakausi- ja sanomalehdille osana Päämajan propagandaa.
Aleksander Lindeberg, 98, liittyi jatkosodan tiedotusjoukkoihin vapaaehtoisena.
Kalle Tornberg
asemasotavaihe toi ongelman: sota- ja taistelukuvituksien tilalle oli
löydettävä muita kuvituksen aiheita.
Rauhallisempi rintama tarjosi
kuitenkin piirtäjille oivan kanvaasin. Taiteellisesti merkittävimmät
rintamapiirtäjien teokset tehtiinkin
asemasodan rauhallisemmassa sykkeessä. Rintamapiirtäjät piirsivät
korsujen rauhaa, sotilaiden muotokuvia sekä harrastustoimintaa.
– Jatkosodan lopussa kuvat keskittyivät jälleen taisteluihin, mutta
piirrosten sävy oli aikasempaa ankarampi, Pilke kertoo.
Sodan karuilla kuvauksilla pyrittiin valmistelemaan kotirintamaa koviinkin rauhanehtoihin sodan kauheuksien sijaan.
Suomea puolustettiin jatkosodassa kiväärein, kranaatein, kynin ja
siveltimin. Sodista jälkipolville jääneet kirjoitukset, valokuvat ja kuvitukset ovat saaneet suurta mediahuomiota aina viime päiviin
saakka. Tarinat sodan ikuistajista –
TK-miehistä – ovat kuitenkin jääneet taka-alalle.
Talvisodan vähäisestä tiedotustoiminnasta viisastuneena silloinen
puolustuslaitos päätti perustaa välirauhan aikana tiedotusorganisaation. Tietokirjailija Helena Pilkkeen
mukaan tiedotuskomppanioiden
tärkeimpänä tavoitteena oli kotirintaman tiedottaminen ja sotilaallisen propagandan levittäminen.
Toiminnan pyrkimyksenä oli saada
sotatoimille kotirintaman oikeutus
ja yleinen hyväksyntä.
– Kansan mieliala oli jatkosodan syttyessä erilainen talvisotaan
verrattuna. Maassa ei vallinnut yhtä yhtenäinen ja yksimielinen mielipide sotatoimien tarpeellisuudesta. Sodalle haluttiin kotirintaman
tuki, Pilke kertoo.
Tiedotuskomppanioissa palveli
toimittajien ja valokuvaajien ohella rintamapiirtäjiä. Usein muiden
TK-miesten varjoon jääneiden
TK-piirtäjien tehtävänä oli sodan
tilanne- ja taistelupiirrosten luonnosteleminen aikakaus- ja sanomalehtiin. Jatkosodassa palveli
noin kolmekymmentä TK-piirtäjää, joista useat myös kirjoittivat ja
kuvasivat.
TK-piirrosten sensuuri
Piirros: Aleksander Lindeberg / SA-kuvat
Puolustusvoimien kansainvälisen
keskuksen (PVKK) United Nations Military Experts on Mission kurssi on alkanut PVKK:lla.
– Kurssin tavoitteena on kouluttaa YK:n rauhanturvaoperaatioissa toimivien sotilastarkkailijoiden, yhteysupseerien ja
sotilasneuvonantajien tarvitsemia taitoja, kertoo kurssin johtaja majuri Janne Lehtonen.
Osallistujia kolmeviikkoisella kurssilla on Suomen lisäksi
Ruotsista, Tanskasta, Norjasta,
Sveitsistä ja Meksikosta. PVKK
järjestää vastaavia kursseja kolmesti vuodessa. Kurssit ovat osa
pohjoismaista puolustusyhteistyötä, Nordefcoa.
KAs
KENTÄLLÄ
Rintamapiirtäjänä
jatkosodassa
Yksi jatkosodan tunnetuimmista
TK-piirtäjistä on Aleksander Lindeberg. Nykyisin 98-vuotias Lindeberg oli ennen jatkosotaa opiskellut taidetta niin Helsingissä
kuin Tallinnassa. Lindebergin tyttären, Irina Lindebergin mukaan
myös taitelijapiirit olivat tulleet
nuorelle taitelijanalulle tutuksi.
– Hän tutustui taiteeseen hyvin
jo ennen sotaa muun muassa opintojensa kautta ja työskenteli ennen
palveluksen alkua mainosalalla.
Työ on opettanut isääni parhaiten.
Aleksander Lindeberg oli yksi
jatkosodan tuotteliaimmista rintamapiirtäjistä. Hänen työnsä tunnetaan erityisesti vauhdikkaista
taistelukuvauksista maalta ja ilmasta. Irina Lindebergin mukaan
TK-piirtäjänä jatkosodassa toiminut Aleksander Lindeberg tunnetaan vauhdikkaista ja tyylitellyistä piirroksistaan. Taiteilijan tyttären, Irina Lindebergin mukaan hänen isänsä keskittyi piirroksissaan erityisesti hahmojen kasvonpiirteisiin
ja käsiin. Lisää Aleksander Lindebergin piirroksia löytyy Helena Pilkkeen teoksesta Suomi taisteli – Piirretty sota.
hänen isänsä tunnettiin jatkosodan aikoihin nopeana, tarkkana ja
uutterana piirtäjänä.
Näyttäviä taistelupiirroksia
Suurin osa TK-piirtäjien teoksista
on luonnosteltu taistelujen päätyttyä sodan repimästä metsämaisemasta, tuhkaksi palaneista rakennuksista ja korsujen levollisesta
tunnelmasta.
Lindeberg piirsi poikkeuksellisen useita ja tarkoin yksityiskoh-
din kuvitettuja taistelukuvauksia.
Yksi taiteilijan tärkeimmistä
avuista onkin ollut hänen tarkkaavainen näkökykynsä.
– Piirtämistä koko hänen uransa
ajan on avittanut erinomainen kuvamuisti: hän kykeni piirtämään
matkoiltaan tarkkoja havaintoja
päivienkin kuluttua, Irina Lindeberg kertoo.
Osa TK-piirtäjien sotapiirroksista perustui kokemuksiin, osa
mielikuvitukseen tai TK-valokuvaajien otoksiin. Varsinaisiin sota-
toimiin tiedotuskomppaniat osallistuivat harvoin.
– Esimerkiksi taistelukuvia tehtiin taisteluissa mukana olleiden
miesten kertomusten perusteella.
Erityisesti ilmataistelukuvat ovat
suorastaan seikkailukertomusmaisia, tiedotuskomppanioiden vaiheita tutkinut Pilke toteaa.
TK-piirrokset seuraavat tarkasti jatkosodan tapahtumia ja henkeä. Jatkosodan alussa rintamapiirtäjät keskittyivät voitokkaisiin
taistelukuvauksiin. Seesteisempi
Lindebergin, kuten muidenkin
TK-piirtäjien teoksia julkaistiin aikakaus- ja sanomalehdissä komppanian päällikön ja Päämajan seulonnan kautta. Helena Pilkkeen
mukaan rintamapiirrosten julkaiseminen sanoma- ja aikakausilehdissä oli harvinaista.
– Piirroksia julkaisivat muun muassa Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta-lehti. Lehdillä oli sodan aikana kuitenkin huutava paperipula. Palstatilaa kookkaille piirroksille ei juurikaan ollut, Pilke kertoo.
Rintamapiirtäjien taiteellinen
vapaus ei aina toteutunut. Ohjeistukset, tarkastukset ja teoksien rajallinen julkaiseminen olivat tiedotuskomppanioissa arkipäivää.
TK-piirtäjiä koskivat kuvaajille
asetetut ohjeet ja säännöt. Päämaja sensuroi teoksia ennakkoon lähettämällä tiedotuskomppanioille
toivelistoja kuvaus- ja piirrosaiheista. Suhteessa muuhun TK-toimintaan, oli piirrosten jälkisensurointi vähäistä.
Myös Lindeberg kohtasi sensuuria. Hänen Vainolasta vastaanalbuminsa vedettiin pois myynnistä valvontakomission vaatimuksesta. 48 piirroksen kuvasalkku
koettiin sodan jälkeisessä Suomessa liian neuvostovastaiseksi.
– Tapausta lukuun ottamatta
hän ei ole koskaan kertonut, että
TK-miehillä olisi ollut suurempia
taiteellisia rajoituksia, taiteilijan
tytär, Irina Lindeberg muistelee.
KOLUMNI
Niko Pankka
Sankaritarinoiden varjossa
> [email protected]
Sotaelokuvien kulku on monille
tuttu. Joukko karskeja ja sympaattisia sotilaita lähtee suorittamaan
mahdottomalta tuntuvaa tehtävää.
Usein tavoitteena on pelastaa yksi
omista, mieluiten se kaikkein viattomin henkilö, joka on ensimmäistä
viikkoaan rintamalla. Osastosta
suurin osa menettää henkensä matkalla: yksi menehtyy yllättäen maamiinaan rauhallisen jakson aikana,
toinen saa tarkkuuskiväärin luodista ja kolmas uhraa itsensä muiden
puolesta viimeisen taistelukohtauksen aikana. Loppujen lopuksi kotimaan liput liehuvat ja eeppinen
taustamusiikki pauhaa selvinneiden
Ihmiset etsivät
oikeutusta toiminnalleen, jottei heitä
tuomittaisi.
sankareiden palatessa kotimaahansa auringonlaskun saattelemana.
Sotaelokuvien klassinen kaava
on vääristynyt. Konfliktien osapuolet esitetäään hyvinä tai pahoina, eikä katsojalle jää epäselväksi
kumpaa osapuolta kuuluisi kannattaa. Katsojan ei haluta tuntevan
tunnontuskia, kun panssarivaunun
ammus räjähtää keskellä natsien
joukko-osastoa. Lähtökohtaisesti
ohjaajan tavoitteena on saada yleisö hurraamaan panssarivaunun
kuljettajille, jotka epäröimättä lähtivät yhdessä rintamassa kukistamaan pahuutta.
Mikä innoittaa elokuvantekijät
kaunistelevaan
sodankuvaukseen? Nationalismi näyttelee tässä
suurta roolia. Oman maan esittäminen myönteisessä valossa ja sotasaavutusten ylistäminen koetaan
tarpeelliseksi, oli konfliktin lopullisena tuloksena sitten tappio tai
voitto, ja mikä niiden hinta ikinä
olikaan. Omantunnon lievittämi-
nen nousee esiin, kun ihmiset etsivät oikeutusta toiminnalleen, jottei heitä tuomittaisi.
Osasta saattaa tuntua, että
olemme lopullisesti hylänneet itsemme viihteen alttarille. Äärimmäisenä kritiikkinä argumentoidaan Hollywoodin ja muiden itseään täynnä olevien korporaatioiden rahastavan elokuvissa kävijöiltä kohtuuttomia summia, ja samalla me katsojat jätämme huomioimatta sotien todelllisen merkityksen sekä seuraukset. Todellisuudessa sotaelokuvan ei ole tarkoitus olla ensisijaisesti viihdetuote, vaan keskustelun herättäjä.
Vaikka American Sniperin kaltaiset pätkät vannovat tähtiraitalipun nimeen hamaan loppuun asti,
tuotannot kuten 1944 keskittyvät
uhrien näkökulmaan ja sodan perimmäiseen raakuuteen. Ei kuitenkaan riitä, että sodan kauheudet
nousevat esiin median otsikoissa.
Filosofi Georg Hegelin mukaan
opimme historiasta, ettemme opi
historiasta. Näistä sanoista huolimatta meidän tulee kehittää ajattelutapaamme, jotta voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.
Keskustele aiheesta lisää
Twitterissä #ruotuväki
11
KENTÄLLÄ
RUOTUVÄKI 19/2015
Taisteleminen vaatii johtajan
PALVELUKSESSA
Taisteleminen alkaa henkiseltä tasolta ja vaatii jokaisen yksilön omistautumisen.
Toimivassa ryhmässä johtajan ja yksilöiden väliltä löytyy luottamusta.
Miika Kosloff
Ryhmä menee yksilön edelle
Puolustusvoimissa tuetaan ryhmäytymistä tietoisesti jo ensi met-
TOIMENKUVA
sotilaspastori
KOULUTUS
teologian maisteri
reiltä lähtien ja koulutus eteneekin
yksilön taidoista nopeasti koko
ryhmän taitoihin. Ryhmän kiinteydellä on tärkeä osa kaikessa
toiminnassa.
– Mitä pidemmälle mennään,
niin sitä oleellisemmaksi ryhmä tulee yksilöön verrattuna, Lindberg
perustelee.
Toimiva ryhmä vaatii yksilöiden
lisäksi jonkun, joka toimii johtajana. Lindbergin mukaan johtami-
nen ei saa olla mikromanagerointia, jossa jokaiseen asiaan puututaan pikkutarkasti vaan johtamisen täytyy perustua tehtävätaktiikkaan sekä ryhmän ja johtajan
väliseen luottamukseen.
– Jos luottamusta on, johtaja voi
antaa suunnan, ikään kuin sellaisen rännin, johon mennään ja voi
luottaa, että itsenäinen toimintakyky säilyy ja pysytään kyseisessä
rännissä, Lindberg selittää.
Antti Raunio
kapellimestari, musiikkimajuri
Arvo Kuikka.
Arja tulee mainiosti toimeen sekä vakinaisten että varusmiessoittajien kanssa. Minkäänlaista kitkaa ei ole ollut. Pojat suhtautuvat
häneen luonnollisesti ja tasavertaisesti. Toisin oli laita poliisien
soittokunnassa, missä Arja oli mukana muutama vuosi sitten.
– Siellä oli kireämpi tunnelma.
Poliisimuusikot kokivat naisen läsnäolon kilpailutilanteeksi. Täällä
olemme kaikki samanlaisia tavallisia ihmisiä, kertoo hymyilevä torvensoittaja.
Kuva: Ruotuväki
ja viihtyy erinomaisesti.
– Minusta tämä on edistystä,
koska armeijaahan pidetään
yleensä niin jäykkänä laitoksena.
Rouva Vanamo hoitaa Helsingin
varuskuntasoittokunnassa kahta virkaa. Toisaalla hän on soittokunnan
kanslisti, toisaalla taas harjoituksiin
ja esiintymisiin osallistuva trumpetisti. Kanslistin työhön kuuluu normaalien toimistotehtävien hoitoa.
– Oli luonnollista, että Arja
muusikkona alkoi myös soittaa
meillä. Toivoisimme enemmänkin
vastaavaa kiinnostusta, onhan olemassa jopa soittajapula, sanoo yli-
Sissilinjalta kokonaisturvallisuuden koordinointiin
päällikkö kyseli kiinnostustani jäädä kyseiselle linjalle kesävänrikiksi
katsomaan, miltä työ puolustusvoimissa tuntuu. Toimin Haminassa
vänrikkinä lähes vuoden, ja lopulta
matka jatkui Kadettikouluun.
Aikaisemmin olen työskennellyt
muun muassa monenlaisissa kouluttaja- ja esikuntatehtävissä sekä
opettajana MPKK:n Strategian laitoksella. Työuran mielenkiintoisimpina ja antoisimpina vaiheina pidän
Hämeen rykmentin komentajuutta
ja tasavallan presidentin adjutantin
tehtäviä Tarja Halosen ollessa presidenttinä. Lahden varuskunnan
päällikkönä pääsin seuraamaan
murrosta, kun puolustusvoimia uudistettiin. Vaikka varuskunnan lak-
kauttaminen on valitettavaa, komentajuus oli hieno työkokemus.
Turvallisuuskomitean pääsihteeriksi lähden erittäin positiivisin
mielin. Työnkuva on äärimmäisen
monipuolinen ja aikasempi sotilasurani, koulutukseni sekä kokemukseni ovat valmistaneet minua
hyvin kyseiseen toimeen.
Tällä hetkellä yhteiskunnassa ja
maailmalla tapahtuu paljon kokonaisturvallisuuteen liittyviä asioita,
jotka kuuluvat Turvallisuuskomitean tehtäväkenttään. Tavoitteenani
on täyttää työnkuvaan liittyvät
vaatimukset sekä olla omalta osaltani edistämässä hyvää yhteistyötä
ja turvallisuuskulttuuria
Suomessa.
Kuva: puolustusvoimat
Aloitin varusmiespalveluksen lokakuussa 1982
Karjalan prikaatin jääkärikomppaniassa. Parhaimpana muistona
on Reserviupseerikoulun tiedustelulinja, jossa oli motivoituneita
henkilöitä sekä haastavaa ja mielenkiintoista toimintaa.
RUK:n aikana Sissikomppanian
Panssariprikaati,
Parolannummi
Eettisen tiedon
opettaja
Hänen mukaansa kaikista oleellisin eli usko omiin mahdollisuuksiin tulee vasta, kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa. Taisteleminen vaatii, että uskoo itseensä ja
omaan ryhmäänsä.
– Jos ei usko omiin mahdollisuuksiinsa, niin taistelu lähtee takamatkalta ja taistelusta tulee vain
puoliviritteinen yritys, Lindberg
painottaa.
ETEENPÄIN
Eversti Risto Kolstela aloittaa Turvallisuuskomitean pääsihteerinä
marraskuussa 2015.
Kolstela korvaa tehtävää tähän
mennessä hoitaneen eversti Vesa
Virtasen, joka siirtyy Kainuun prikaatin komentajaksi.
JOTAIN MUUTA, MITÄ?
Saarn: 7:14 ”Hyvänä päivänä iloitse
ja pahana päivänä muista, että
Jumala on antanut ne molemmat.”
Kenraali Jarmo Lindberg ja Pekka Hyysalo toimivat pääpuhujina Taistelijat -Talk Show’ssa.
Tytöistäkö apu soittajapulaan?
Niko Pankka
PALVELUSPAIKKA
ASUINPAIKKA
Tampere
RUOTUVÄKI 40 VUOTTA SITTEN
– Olisi hienoa, jos tulevaisuudesa
perustettaisiin vaikkapa kokonainen tyttöjen soitto-oppilasosasto
tänne varuskuntasoittokuntaan.
Miksi sellaista ei voisi tulla?
Ajatuksen heittää herrojen pohdittavaksi rouva Arja Vanamo, 33,
ensimmäinen nainen, joka soittaa
Helsingin varuskuntasoittokunnassa.
Naisen mukanaolo sotilassoittokunnassa ei ole kovin tavanomaista. Arja Vanamo taitaa olla laatuaan maailman ensimmäinen. Hän
on puhallellut trumpettia sotapoikien joukossa helmikuusta lähtien
IKÄ
31
NIMI JA SOTILASARVO
Pasi Hakkarainen, sotilaspastori
Kuva: Juho Vainonen
Yksittäisen taistelijan itseluottamus lähtee koulutuksesta, fyysisistä ja henkisistä toimintaedellytyksistä sekä luottamuksesta omiin
taisteluvälineisiin. Yksilön toimintakyky on erittäin tärkeää, mutta
ainoastaan se ei riitä.
Puolustusvoimain komentaja
kenraali Jarmo Lindberg puhui Jyväskylässä 22.–23. lokakuuta Kasvu Open -yrittäjyystapahtumassa
asenteen merkityksestä, tavoitteiden asettamisen tärkeydestä ja selviytymisestä haastavissa tilanteissa. Lindbergin kanssa Taistelijat Talk Show’ssa esiintyi aivovammasta kuntoutuva freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo.
Lindberg toivotettiin lavalle
twiittaavana hävittäjälentäjänä ja
taistelun ammattilaisena, joka tietää, kuinka selviytyä. Lindbergin
mukaan sekä taisteleminen että
selviytyminen alkavat henkiseltä
tasolta korvien välistä. Jokaisen
yksilön täytyy kokea tekevänsä
oikein.
– Jos ei koe, että oma taistelu on
oikeutettua ja ollaan taistelemassa oikean asian puolesta, ei edes
päästä telineistä liikkeelle, Lindberg kuvailee.
Vasta kun ollaan päästy telineistä liikkeelle, voidaan miettiä yksityiskohtia.
Eversti Risto Kolstela arvostaa uuden
tehtävänsä monipuolisuutta
Väinö Linnan romaanin Tuntematon sotilas alussa kenttäpappi
pitää puhetta rintamalle lähteville miehille. Hän kertoo vakavista
asioista ja valmistelee sotilaita
henkisesti tulevaan. Sotavuosista
on kulunut jo useita vuosikymmeniä, mutta pappien sodanajantehtävät eivät ole juurikaan
muuttuneet.
Panssariprikaatin tuore, syyskuussa aloittanut sotilaspastori
Pasi Hakkarainen kuvaa oman
sodanajan tehtävänsä keskittyvän henkisen huollon puolelle,
jonne myös kuvaus Tuntemattomasta sotilaasta painottuu.
– Tehtävissäni kriisin syttyessä
korostuisi henkinen huolto sekä
kaatuneiden huoltoon liittyvä
koulutus. Edelleen on periaate,
että kaatunut pyritään hautaamaan kotipitäjäänsä, mutta jos se
ei ole mahdollista, hoitaisin myös
sotilashautajaisia.
Mukana koko
palveluksen ajan
Sodan aikainen työ eroaa melko
paljon Hakkaraisen nykyisistä toimista. Hän on ollut tehtävässään
vasta vajaat kaksi kuukautta, joten
aikaa kuluu vielä melko paljon toimistolla ja uuteen tutustumisessa.
Iso osa sotilaspastorin työstä
on varusmiesten parissa toimiminen. Hakkarainen kertoo, että
ihmisten kanssa juttelu eri tilanteissa ja sielunhoidolliset tehtävät ovat papin tehtävien ydintä.
Varusmiehen arjessa näkyvin
asia ovat oppitunnit.
– Sotilaspastorin oppitunnit ovat
eettistä toimintakykyä ylläpitävää
koulutusta, Hakkarainen kertoo.
Oppitunnit jakautuvat kolmeen osaan: alokaskaudella pappi pitää tunnin juuri palveluksen
aloittaneille, j-kaudella oppitunnit painottuvat kaatuneiden
huollon kouluttamiseen ja ennen
kotiutumista keskustellaan pal-
veluksesta ja tulevista asioista siviilissä. Johtajien kanssa pappi
puhuu johtamisen etiikasta.
Kirkon tuelle tarvetta
Hakkarainen kävi aikoinaan reserviupseerikurssin ja työskenteli lyhyen ajan sopimussotilaana
Säkylässä. Silloin Porin prikaatin
komentaja sanoi hänelle, että eihän sitä koskaan tiedä, vaikka
palaisit. Ja Hakkarainen palasi,
tosin Parolaan.
Panssariprikaatiin kuuluu myös
Riihimäen varuskunta. Se on Hakkaraisen työaluetta, ja hän pyrkii
käymään siellä tasaisin väliajoin.
– Riihimäen erikoisuutena on
varuskunta-alueella oleva kirkko, jonka omistaa puolustusvoimat, Hakkarainen tuo esille.
Hakkarainen työskenteli ennen
puolustusvoimille siirtymistään
neljä vuotta nuorisopappina. Työ
varuskunnassa ei hänen mukaansa juurikaan eroa siviilityöstä.
– Pääasiassa työ on samanlaista.
Toimintaympäristö on toki erilainen ja hartauksia on hieman vähemmän, Hakkarainen kuvailee.
Myös nykyään työkeikat suuntautuvat välillä siviilien pariin.
– Yhteistyötä tehdään seurakuntien ja paikallisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Sotaveteraanien tilaisuudet ovat myös
tärkeä osa sotilaspapin työtä,
Hakkarainen tarkentaa.
Hakkarainen pitää kirkon mukanaoloa tärkeänä hektisessä varusmiespalveluksessa. Hänen
mielestään kirkko edustaa pehmeämpiä arvoja välillä kovassa
ja raskaassa sotilaskoulutuksessa. Varusmiehet tukeutuvat sotilaspastoreiden apuun, jos jokin
painaa mieltä.
– Keskustelut ovat antoisinta
tässä työssä. Mahdollisuudelle
puhua asioista jonkun kanssa on
selvästi tarvetta. Varusmiespalveluksen asiat eivät ole eettisesti
yksinkertaisia. Tässä pyrimme
antamaan keskusteluapua.
12
KENTÄLLÄ
RUOTUVÄKI 19/2015
Tarkka-ampuja kissapedon harteilla
Ilmatorjuntapanssarivaunu Leopard 2 Marksman otetaan koulutuskäyttöön ensi vuonna.
Leopard 2 -alusta vie ilmatorjuntavaunun liikkuvuuden uudelle tasolle.
Samuli Virtanen
Maavoimat uusii tällä hetkellä
panssarivaunukalustoaan kovalla
kädellä. Ensi vuonna otetaan koulutuskäyttöön niin taistelupanssarivaunu Leopard 2A6, rynnäkköpanssarivaunu BMP-2M, raivauspanssarivaunu Leopard 2A4 Urdan kuin myös ilmatorjuntapanssarivaunu Leopard 2 Marksman.
Kun Leopard 2A6:t korvaavat
vanhemmat 2A4:t taistelupanssarivaunuina, jälkimmäiset päätyvät
osittain uusiokäyttöön muunlaisina vaunuina. Yksi tällainen sovellus on panssari-ilmatorjunnan uusi syömähammas, Leopard 2
Marksman.
Uudistetussa ilmatorjuntapanssarivaunussa on istutettu Oerlikonin kaksoiskanuunalla varustettu
brittiläinen Marksman-tykkitorni
tuttuun Leopard 2A4:n runkoon.
Marksman-ilmatorjuntajärjestelmä on todettu hyväksi 25 vuoden
käytön aikana osana ilmatorjuntapanssarivaunu 90:tä. Siinä tykkitornia kuljetti puolalais-neuvostoliittolainen T-55-panssarivaunualusta.
Leopard 2A4 -alusta muuttaa ilmatorjuntapanssarivaunun paremmin taisteluun sopivaksi. Leopard 2:n moottori tuottaa yli 900
hevosvoimaa enemmän kuin T55:n. Panssari-ilmatorjuntapatterin
yliluutnantin Juho Toivarin mukaan Leopard-vaunu on ajomukavuudeltaan aivan toista luokkaa
kuin 60 vuotta vanha T-55.
– T-55 vaatii todella pitkän harjoittelun, ennen kuin alkaa oikeilla kierroksilla ajaminen ja vaihteiden vaihtaminen sujua. 1980-luvun
• Pituus: 9,30 metriä (putket edessä)
• Leveys: 3,70 metriä
• Korkeus: 4,82 metriä (tutka suurimmalla korotuksella)
• Taistelupaino: 49 255 kilogrammaa
• Moottoriteho: 1500 hevosvoimaa
• Aseistus: kaksi 35 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa
• Tulinopeus: 18 laukausta sekunnissa (kahdella putkella)
• Vaikutusetäisyys: noin neljä kilometriä
Kuva: Ville Bröijer
Entistä parempi käytettävyys
Leopard 2 Marksman
Uudistettu ilmatorjuntapanssarivaunu esiteltiin elokuussa Parolannummella.
alusta on ajajalle todella mukava –
ja helppo, Toivari vertaa.
– Käytettävyydessä on ero kuin
yöllä ja päivällä. Hankalinta on
oppia alussa hahmottamaan vaunun rajat.
Ylikersantti Santeri Tuominen
arvioi, että Leopard 2 Marksman
HUOMIO!
pysyy ajanmukaisena ainakin vuoteen 2025. Hänen mukaansa muissakin panssarivaunuissa käytettävä runko tuo huoltovarmuutta.
Ilmatorjuntapanssarivaunujen
pääkäyttötarkoitus on vihollisen
ilma-alusten tuhoaminen ja omien
yksiköiden suojaaminen. Leopard
2 Marksmanit sijoitetaan mekanisoituihin taisteluosastoihin, joissa
niitä käytetään pääasiassa 300–500
metriä taistelevan kärjen takana.
Ylikersantti Tuominen kehuu
viisi vuotta varastosäilytyksessä ollutta ja uudelleen koottua Marksman-järjestelmää näppäräksi.
missä ei ole tietokonetta, vaan tutka välittää tiedon suoraan tähtäinlaitteelle.
– Tämä tuo operaattorille enemmän vapauksia. Hyvä operaattori
näkee tutkakuvasta paremmin,
mikä voi olla maali.
– Tutka lukitsee maalin ja varmistaa ettei kyseessä ole oma kone. Se syöttää maalin ampujalle, ja
ampuja ottaa maalin seurantaan.
Tarvittaessa maalin vaihto tapahtuu nopeasti, Tuominen selittää
toimintaperiaatteen.
Vaunujen uudemmissa järjestel-
DIGI
Pokémonit elävät kasarmeilla
Miika Kosloff
Kuva: Juho Vainonen
Kuvitus: Ruotuväki
Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon.
Pokémonit saivat alkunsa vuonna
1996 Game Boy -pelikonsolille
tehdystä videopelisarjasta Japanissa. Niistä tehdyn animesarjan ensimmäiset jaksot esitettiin Suomessakin jo vuonna 1997, ja kaupat ovat olleet siitä asti pullollaan
lukuisia oheistuotteita. Pokémonit
ovat määrittäneet useiden nuorten
elämää jo pitkään, ja ne ovat monille hyvin rakkaita sekä tunteita
herättäviä muistoja lapsuudesta.
Nykyään Pokémonit ovat nousseet taas suosioon niin sanottujen
emulaattoreiden kautta. Niiden
avulla vanhoja videopelejä voi pelata esimerkiksi kännykällä, jolloin
nostalgiset, alkuperäiset Pokémon-pelit on mahdollista herättää
henkiin. Kasarmeilla Pokémonit
ovatkin jo legendaarisia perinnepelejä, ja lähes jokaisessa tuvassa
on joku, joka pelaa niitä.
Pelien lisäksi Pokémonit kuuluvat inttielämään ainakin varusmiespalveluksen lopussa. Pokémon-kalenteri on TJ-laskuri, joka
ilmoittaa jäljellä olevien aamujen
määrän Pokémonien avulla. Jokaiselle Pokémon-lajille on määritelty Pokémon-tietokannassa, Poké-
Älypuhelimiin on ladattavissa laskureita, jotka ilmoittavat päivän Pokémonin.
dexissä, järjestysnumero, jonka
mukaan päivän Pokémon määräytyy.
Hauskempi aamukalenteri
Perinteisesti Pokémon-kalenteri
alkaa kun aamuja on 150 kappaletta jäljellä. Luku on peräisin ensimmäisen sukupolven Pokémon-
lajien määrästä. Kalenterin ensimmäisen päivän Pokémon on luonnollisesti se, jonka järjestysnumero on 150 eli Mewtwo. Muun muassa Karjalan prikaatissa palveleva viestimies Jouni Seppälä kerää
päivän Pokémoneja netistä tulostamansa
Pokémon-kalenterin
avulla.
– Pokémonien laskeminen on
aika suosittua, varsinkin sitten kun
on alle 150 päivää jäljellä, Seppälä
kommentoi.
Nykyään erilaisia Pokémon-lajeja on jo yli 700 kappaletta, sillä
jokaisen uuden Pokémon-sukupolven mukana tulee lisää uusia
Pokémoneja noin sata. Joidenkin
ohjeiden mukaan varusmiesten,
joiden palvelusaika on 165 tai 255
vuorokautta ei ole soveliasta kerätä Pokémoneja aamujen vähyydestä johtuen. Kuuden kuukauden
taistelijat voisivatkin aloittaa Pokémonien keräämisen jo kolmannella palvelusviikolla. Varsinkin
347 vuorokautta palveleville taistelijoille Pokémon-kalenterin alkaminen on merkki kotiutumisen
lähestymisestä.
– Pokémon-kalenteri on kiva
juttu niille, jotka tietävät ja pitävät
Pokémoneista. Niitä on niin paljon, että niillä pystyy laskemaan
monta päivää jäljellä. Se on hauskempi tapa laskea aamujen määrää, Seppälä selittää.
Päivän Pokémoneja voi seurata
sovelluskaupoista ladattavilla laskureilla ja netissä olevilla laskureilla, jos fyysisen kalenterin tulostaminen ei houkuttele.
13
VAPAALLA
RUOTUVÄKI 19/2015
Kuva: Olli Ohrankämmen
Everstiluutnantti Olli Ohrankämmen triathlon-kilpailussa.
Triathlon vei mennessään
Everstiluutnantti Olli Ohrankämmen kilvoittelee uiden, pyöräillen ja juosten.
Klaus Ashorn
Mahdollisuus haastaa itsensä
Ohrankämmenen mukaan triathlonissa kiehtoo nimenomaan itsensä haastaminen, kilvoittelu ja
oman kehityksen mittaaminen.
Maaliviivan ylittämisen jälkeinen
endorfiiniryöppy myös koukuttaa.
Ohrankämmen mainitsee yhdeksi kovimmista triathlonkokemuksistaan tänä vuonna kisatun Levin
Extreme Finntriathlonin. Uintiosuuden matkaa jouduttiin laskemaan suunnitellusta 1 900 metristä
vain 13,8 asteisen veden takia. Uin-
tupavisa
1) Mikä oli Suomen myydyin automalli vuonna 2014?
2) Minä vuonna leuanvedot ja selkälihasliikkeet poistuivat puolustusvoimien kuntotesteistä?
3) Kuinka monta kilometriä on kevyen raketinheittimen (122 RAKH 89
M1) kantama?
4) Minä vuonna ilmestyi ensimmäinen Ruotuväki-lehti?
5) Mikä oli alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo vuonna 2014? 6) Mikä on Antero Rokan sotilasarvo
Väinö Linnan Tuntemattomassa
sotilaassa?
7) Kuka näytteli sotamies Martti
Hakalaa elokuvassa Talvisota?
8) Milloin Ruotsi juhlii kansallispäiväänsä?
9) Mikä on merivoimien korkein sotilasarvo?
10) Mikä merkki kuvassa on?
vastaukset
Kuva: Puolustusvoimat
Triathlon haastaa kolmen lajin armottomalla yhdistelmällä. Everstiluutnantti Olli Ohrankämmen
on pitkän linjan triathlonisti ja on
urallaan voittanut yhteensä 16 mitalia SM-tasolla eri ikäsarjoissa.
Triathlon rantautui Suomeen
1980-luvun alussa. Alunperin Yhdsysvalloista lähtöisin olevassa lajissa kilpaillaan yhteen menoon ensin uinnissa, sitten pyöräilyssä ja
lopuksi juoksussa. Triathlonin julkisuuskuvaa hallitsee lajin suuremman yleisön tietoisuuteen nostanut Ironman-kilpailu, jossa uidaan ensin hieman alle neljä kilometriä, pyöräillään 185 kilometriä
ja lopuksi juostaan maraton. Triathlon ei kuitenkaan ole pelkäs-
tään teräsmiesten laji.
– Triathlonin piiristä löytyy paljon erilaisia kilpailuja ihan kaiken
tasoisille kuntoilijoille, Ohrankämmen kertoo.
Pitkä sotilasura on monella tapaa tukenut Ohrankämmenen triathlon-harrastusta.
tia seurasi 120 kilometrin pyöräily
mäkisellä reitillä ja 21 kilometrin
maastojuoksu, johon sisältyi muun
muassa Levin maailmancup rinteen
kipuaminen alhaalta ylös. Ohrankämmen taittoi matkaa yhteensä 6
tuntia ja 45 minuuttia.
– Pärjäsin uinnissa hyvin ja pääsin pyöräilyssäkin pitkään etenemään joukon keulilla. Mopo lähti
vähän käsistä ja menin liian kovaa.
Loppumatka olikin sitten kovaa
kamppailua itseni kanssa, Ohrankämmen naurahtaa.
Ura puolustusvoimissa on tukenut Ohrankämmenen harrastusta
monella tapaa. Sytykkeen tavoitteelliseen urheiluun Ohrankämmen sai varusmiespalvelukseen
hakeutuessa. Siihen aikaan rannikkojääkäriksi oli haettava kun-
totestien kautta ja harjoittelu näitä testejä varten innosti Ohrankämmenen urheiluun. Suoraan varusmiespalveluksesta kadettikouluun hakeutunut Ohrankämmen
sai ensikosketuksen triathloniin,
kun opiskelukaveri vinkkasi uudentyyppisestä kilpailusta – ensimmäisestä Suomessa järjestetystä triathlonista.
– Lähdettiin sitten katsomaan,
jaksetaanko uida ja sen jälkeen
vielä polkea ja juosta nuo matkat.
Myös tieto ratkaisee
Sotilastaustasta on ollut Ohrankämmenelle hyötyä muutenkin. Monet
hänen työtehtävistään puolustusvoimissa ovat liittyneet tavalla tai
toisella liikuntaan, ja työtehtävien
kautta hankittu tietotaito on ollut
avainasemassa myös siviilipuolella.
– Oikea nesteytys, tankkaus ja
valmistautuminen ovat olennaisia
triathlonissa. Pitää ymmärtää miten
keho reagoi erilaisiin tilanteisiin.
Voisiko varusmies sitten hyödyntää triathlonista kerättyjä oppeja esimerkiksi pidemmälle
marssille valmistauduttaessa tai
sen aikana?
– Kannattaa pitää jotain ruokaa
käsillä niin, että voi koko ajan lisätä energiaa koneeseen. Alhainen
verensokeri lamauttaa varsinkin,
jos ei ole muuta urheilutaustaa.
Juoda pitää niin, ettei janoa pääse
syntymään. Nestehukka voi olla
paitsi vaarallinen, mutta se myös
heikentää ravinnon ja hapen siirtymistä kudoksiin.
1. Skoda Octavia, 2.vuonna 2011, 3. 20 kilometriä, 4. vuonna 1962, 5. 2433 metriä, 6.
alikersantti, 7. Taneli Mäkelä , 8. 6. kesäkuuta, 9. amiraali, 10. aliupseerikurssin risti
14
VAPAALLA
KIRJAT
RUOTUVÄKI 19/2015
NÄYTTELY
Kielletyt kartat 4
Kirjoittaja Erkki-Sakari Harju
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö AtlasArt
Julkaisuvuosi 2015
neen, mutta tavallinen lukija jättää sen helposti hyllyyn.
Historialliseen tekstiin Harju
on nähnyt suunnattomasti aikaa ja
taustatyötä, mikä tekee kirjasta
loistavan historiallisen lähteen.
Kirjan ansiona on myös tuntemattomamman, mutta todella tärkeän osaston nostaminen esille.
Karttaosuudessa tulee julki
Petsamon, Itä-Karjalan ja Karjalan kannaksen eteläosan kartastot. Karttatietäjille tai alueita tunteville ne ovat huikeita paloja historiaa, mutta muille lähinnä hienoja kuvia. Kirja on rajalinjalla
aivan kuten topograafikot suorittaessaan karttamittauksia. Joko aiheen tuntee ja kirjaa rakastaa tai sitten teksti kiikkuu aivan
käsityskyvyn ylärajoilla jättäen
hieman sekavan käsityksen sodan ajan kartoitustoiminnasta.
Antti Raunio
Kaiken takana
on salaliitto
Jean Sibelius sävelsi Jääkärimarssin juuri ennen sisällissodan syttymistä.
Sota katkaisi Sibeliuksen yhteydet
Kirjoittaja Jonas Sivelä
Kustantaja Atena
Julkaisuvuosi 2015
Jonas Sivelä on kirjoittanut kirjan
ja maailma toivoo ettei hän olisi
sitä tehnyt. Kaiken takana on salaliitto ei ole pitkä kirja, se on kuitenkin tarpeeksi pitkä viedäkseen
lukijalta muutaman piinallisen
tunnin tämän aikaa. On merkittävää, että tuollaiseen sivumäärään
ei ole saatu satunnaista välähdystä lukuun ottamatta juurikaan
kiehtovaa luettavaa.
Salaliitot ovat yleisesti ottaen
kiinnostavia. Ne ovat kuin jatke
antiikin mytologialle, tapa selittää
ymmärtämättömiä asioita. On
sääli, että kirja keskittyy lähinnä
luetteloimaan salaliittoteorioita
synnyttäneitä tapauksia ja tarjoamaan muutaman veikeän teorian
tapahtumaa kohden.
Luettelomainen kirja ei mahdollista juuri minkäänlaista uppoutumista. Keveäksi lueskeluksi
tarkoitetusta kirjasta ei löydy novellikokoelman lennokkuutta.Teos ei tarjoa myöskään syventyvää
tutkimuksellisuutta, joka hivelisi
hieman asiaan perehtyneemmän
Kuva: Juho Vainonen
Ajantasainen karttatieto on tehokkaan sodankäynnin edellytys
- näin kertoo takakansi Erkki-Sakari Harjun tuoreessa kirjassa
Kielletyt kartat 4 - suomalaisten
sodan ajan kartoitukset. Luettuaan tuoreimman osan kielletyt
kartat -kirjasarjasta näin voi hyvällä omallatunnolla todeta.Teoksessa esitellän päämajan topografisen osaston tarina. Teksti perehdyttää aiheeseen, jota tuskin muuten osaisi alkaa tarkastelemaan.
Kirja koostuu kahdesta osasta: historiallisesta tekstiosasta
sekä vanhoista julkaisemattomista kartoista. Topografisen
osaston sodanajan tehtävänä oli
vastata kartoituksesta sekä karttahuollosta taistelujoukoille.
Aihe on tarkasti rajattu, mikä
aiheuttaa selvän ongelman: kirjan lukijakunta on melko suppea ja aiheesta tietämättömille
teksti on hyvin haastavaa luettavaa. Topografiasta ja karttatoiminnasta kiinnostuneille kirja
on todellinen kultakaivos ja tietopankki runsaine knoppitietoi-
lukijan lukuhermoja. Miksei kirjailija spekuloi ihmisten tarvetta
uskoa salaliittoteorioihin?
Jos jossain kirja on kuitenkin
onnistunut, niin asiaan perehtyneiden salaliittoteoreetikoiden
haastattelut tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen pintaa syvemmälle. Esimerkiksi omistautunut
Elvis-fani ja teoreetikkotovereihinsa ironisesti suhtautuva ufotutkija ovat kiehtovia henkilöitä.
On kuitenkin sääli, ettei kirjaa
olla painotettu vaikkapa näiden
valopilkkujen varaan. Hetkellinen
sulavuus hukkuu surullisen pian.
Sivelä voisi harkita jonkinlaisen salaliiton perustamista, sillä
tällaista kirjaa on vaikea saada
menestymään ilman äärimmäisen vahvoja taustavaikuttajia
kulisseissa.
Antti Sarjanen
Jean Sibelius sai tietää ensimmäisen maailmansodan käynnistäneistä Sarajevon laukauksista saapuessaan takaisin Amerikan-matkaltaan. Silloin kukaan ei kuitenkaan
osannut aavistaa, miten merkityksellisestä päivästä olikaan kyse.
Ensimmäisen maailmansodan
ajan Sibeliukset asuivat Ainolassa
Järvenpäässä. Sodan vuoksi Sibeliuksen yhteydet hänen saksalaiseen
kustantajaansa Breitkopf & Härteliin hidastuivat huomattavasti. Tiedonvälitys ei ollut enää joustavaa.
Kansallismuseon intendentti
Jouni Kuurne kertoo teoskorvausten maksun hidastumisten vaikuttaneen Sibeliuksen töihin.
– Kun maksut Saksaan lopulta
katkesivat viideksi vuodeksi, Sibelius joutui säveltämään tavallista runsaammin lyhyitä teoksia jotta ne kävisivät kotimaisille kustantajille.
Samaan aikaan työn alla ollut 5.
sinfonia valmistuikin säveltäjän 50vuotisjuhliin, joita juhlittiin 8. joulukuuta 1915. Helsingin yliopiston
juhlassa 19.1.1918 esitettiin Suo-
messa ensimmäistä kertaa Sibeliuksen säveltämä Jääkärimarssi. Sen
käsikirjoituksessa ei ollut Sibeliuksen nimeä, mutta marssin säveltäjä
tunnettiin yleisesti.
Sibelius ei Jääkärimarssia säveltäessään vielä tiennyt, että pian
Saksasta koulutuksessa olleet jääkärit sotisivat suomalaisia punakaartilaisia vastaan. Sibelius oli säveltänyt vuonna 1893 myös Työväen marssin.
Vuoden 1918 sisällisodan myötä
Ainolan koti jäi punaisten alueelle. Sibeliusta arvostettiin paikallisten punaisten joukossa eikä hän
joutunut levottomuuksien vuoksi
vaaraan. Häntä ei asemoitu valkoiseksi säveltäjäksi. Helmikuussa hän kuitenkin siirtyi perheineen
Helsinkiin.
Tunnustusta Neuvostoliitosta
Elintarvikkeista oli Suomessa
1917–1918 paikoin suuri pula. Sibelius laihtui kevääseen 1918 mennessä parikymmentä kiloa.
Kuurne kertoo Sibeliuksen saaneen pulavuosien aikana postissa
ruuaksi lampaanpaistin, joka oli
piilotettu viulukoteloon. Paketin
Ainolaan lähetti arkkitehti Torkel
Nordman.
– Sibelius maksoi salakuljetetun
lampaan mieskuorosävellyksellä
nimeltä Fridolinin hulluus.
Sibelius työskenteli kuumeisesti
kuudennen ja seitsemännen sinfonian parissa. Sibelius mainitsee te-
”Sodan vuoksi Sibeliuksen yhteydet hänen
saksalaiseen kustantajaansa Breitkopf &
Härteliin hidastuivat
huomattavasti.”
seitsemäs sinfonia Tukholmassa
1924. Myös kahdeksas sinfonia oli
valmistella, mutta 1930-luvun lopussa suorat viittaukset sinfonian
säveltämiseen katosivat.
Toisen maailmansodan aikana
Sibeliuksen aktiiviura hiipui. Käsien vapina vähensi mahdollisuuksia musiikin saattamiseen paperille. Sibelius esiintyikin julkisesti viimeistä kertaa kapellimestarina 20luvun lopussa. Vuonna 1939 hänen
luonaan vieraili amerikkalainen
valokuvaaja Therese Bonney.
Sibeliuksen kansainvälisestä
maineesta kertovat hänen saamansa tunnustuksesta niin Saksasta kuin Neuvostoliitosta. Itänaapurista hän sai vuonna 1945
syntymäpäivälahjaksi tunnettujen
neuvostoliittolaisien säveltäjien
onnitteluadressin.
Juho Korpela
okset päiväkirjassaan jo vuonna
1917. Viidennenkin sinfonian
muokkaus oli silloin vielä kesken.
Kuudes sinfonia esitettiin lopulta
ensi kertaa Helsingissä 1923 ja
Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden näyttely "Jokainen nuotti
pitää elää" on avoinna Kansallismuseossa 13.3.2016 asti.
LEVYT
View
Avalon EP
Omakustanne
Kotimainen englanninkielinen rap
elää kulta-aikaansa. Noah Kim ja
Gracias ovat leikanneet liaaneja
matkalla asfalttiviidakon musiikilliseen keskukseen. Juuso Ruohonen eli View on kuitenkin leijonakuningas tässä savuisessa ja urbaanissa musiikkiamatsonissa.
Viewin ensimmäisen EP:n hypnoottiset biitit ja sametinpehmeä
ääni ovat ennenkuulumaton yhdistelmä. Mieleen tulee kotimaisten genretoverien lisäksi muun
muassa A$AP Rocky ja Wiz Khalifan rauhallisempi tuotanto.
Omakustanteena julkaistu Avalon EP on toivottavasti vain alku-
soittoa tulevalle huippu-uralle.
Tällaisen aloituksen jälkeen Ruohonen pystyy luultavasti vaatimaan kuun taivaalta levy-yhtiöiltä. Innokkaimmat ovat väläytelleet jopa mahdollisuutta levytyssopimuksesta ulkomaille.
Ebb n Flow ja Lace ovat kappaleita joita ei voi saada pois päästään. Mystiset laulusamplet ja rytmikkäät kertosäkeet vievät helposti mukanaan. Spill-kappaleen
rummut ja torvet saavat artistin lyriikat ja niille altistuneen kuulijan
pomppimaan sulavasti samaan
rytmiin. Paikalleen ei jää kukaan.
View on pakollista kuunneltavaa jokaiselle vähänkään minään
itseään pitäville kaupunkilaisille
musahipstereille. Kaksikymmentä
minuuttia kestävä EP on nopeasti
kuunneltu, mutta kuuntelija huomaa pian aloittaneen levyn alusta
CHVRCHES
Every Open Eye
Sony Music Finland
yhä uudelleen ja uudelleen. Luurit
kaakkoon ja syrjäkujille!
Antti Sarjanen
Skotlantilainen CHVRCHES on
näemmä viettänyt kesänsä oppien
mehiläisten salaisuuksia, sillä faneille riittää hunajaa toisenkin
täyspitkän albumin verran. Ensimmäinen julkaisu The Bones Of
What You Believe hurmasi lukuisat indie-orientoituneet kuuntelijat. Uusin Every Open Eye jatkaa
samoilla linjoilla.
Keep You On My Side pitää kirjaimellisesti kuulijan vierellään.
Helisevät soittimet ja solisti Lauren Mayberryn huumaava ääni
tuovat mieleen tanskalaisen Mewyhtyeen mutta vahvempana ja voimakkaampana. Kylmät väreet hii-
pivät pitkin selkää, ja syntyviä tunteita ei voi jakaa, ellei patista ystäviäänkin kuuntelemaan samoja
kappaleita.
Tunteiden myllerrykseen yhtyvä
High Enough To Carry You Over
rauhoittaa menoa ja luo melankolisempaa tunnelmaa. Iain Cook ja
Martin Doherty eivät kuitenkaan
vokalisteina tarjoa samanlaista yllätystä kuin Mayberry.
On kuin levy nostalgioisi juuri
sinun muistojasi rakkaudesta. Levyn teemat ovat hyvin yleismaailmallisia mutteivät silti sorru kliseisiin. Rakkaudesta on helppo kirjoittaa
lauluja,
mutta
CHVRCHES tekee sen tyylikkäästi ja liittää mukaan pläjäyksen
iskevää poppia.
Jos Donkeyboy, Walk The Moon
tai Mew ovat herättäneet sinussa
palavia tunteita, olet Flow-festi-
vaalien vakiovieras tai jos tyttöystäväsi, lempikahvilasi ja sydämesi
asuvat Helsingin Punavuoressa, et
millään tekosyyllä voi jättää levyä
kuuntelematta.
Antti Sarjanen
15
VAPAALLA
RUOTUVÄKI 19/2015
M
aastohaalariin ja suojanaamariin pukeutunut
nuori mies odottaa toistakymmentä minuuttia
pensaikossa. Hänet on naamioitu
hyvin ja tähtäimessään hänellä
on pieni hökkeli, jossa nököttävä
täytetty jätesäkki toimittaa panttivangin virkaa. Paintball-merkkaimen louskutus lähenee hetki
hetkeltä ja kädet alkavat täristä.
Vihollisen iskupartio syöksyy
hökkelille, urhein painuu ovesta
sisään noutamaan panttivankia.
Maassa makaava pelaaja kiskoo
liipasinta viimeistä päivää, hyökkäävä partio sukeltaa suojaan ja
osumaa ottanut uhkarohkea syöksyjä nostaa värikuula-aseensa ilmaan osuman merkiksi.
Nopeatempoinen ja fyysinen
paintball on monipuolinen ja
taktinen laji. Laji on käytännössä
jaettu kahteen erilaiseen pelitapaan; metsä- ja tehtäväpainotteiseen skenaariopelaamiseen ja
speedball-versioon, jossa kenttä
on pieni ja rakennettu. Speedballpelit ovat usein nopeatempoisempia ja kilpailullisempia kuin
skenaariot.
rjanen
Teksti: Antti Sa onen
ht
Le
s
ku
ar
M
taitto:
inonen
Kuvat: Juho Va
man mediaystävällisemmäksi,
Siltalan mukaan syynä on äänekkään vähemmistön pelokkuus
lajia ja sen väitettyä militarismia
kohtaan.
aloitteleville taktikoille mahdollisuuden kokeilla monenlaisia
temppuja, sillä pelaajista ja kentästä riippuen on mahdollista suorittaa tehtäviä lukuisin eri tavoin.
– Aseita kutsutaan merkkaimiksi,
jotteivät kukkahattutädit ja maamme
vihreä vähemmistö säikähdä.
KAI SILTALA
Virallinen asema työn alla
Suomen Paintball-liitto Ry:n liittohallituksen puheenjohtaja Kai
Siltalan mukaan paintballista ollaan luomassa virallista urheilulajia Suomeen.
– Kyse on lakiteknillisistä seikoista, pitää miettiä miten esimerkiksi doping-tarkkailu hoidettaisiin, hän avaa.
Lajia on pitänyt muokata hie-
– Aseita kutsutaan merkkaimiksi, jotteivät kukkahattutädit
ja maamme vihreä vähemmistö
säikähdä.
Paintballissa ei ole harrastajien
mukaan kyse sodasta tai satuttamisesta. Peli on kuin hippaa ja
polttopalloa, johon on sekoitettu
lipunryöstöä tai muita sääntömuunnoksia. Laji tarjoaa myös
Kansainvälistä menestystä
Suomen maajoukkue on niittänyt menestystä maailmalla. Se
on sijoittunut palkintosijoille
lähes joka kerta, kun se on osallistunut kilpailuihin. Suurimmat
pelit järjestetään Yhdysvaltojen
Chicagossa, jossa kerrallaan on
pelaamassa yli 2 000 harrastajaa.
njassa,
Myös Saksassa, Espanjassa,
ssa on
Alankomaat ja Brasiliassa
ria peosallistujamääriltään suuria
a Viro
lejä. Lähialueilla Suomi ja
rpelien
tekevät yhteistyötä suurpelien
isiin ja
järjestämisessä. Suomalaisiin
virolaisiin peleihin tapaa osallisohjjoistua itä-eurooppalaisia ja pohjoismaalaisia harrastajia.
Suurpelejä, skenaarioita jaa
speedballia
Eddy Tihane Paint+ball Oy
Oy:sta
y:sta
on ollut mukana pyörittämässä
ämäässää
sa ttou
uomaa paintball-areenaansa
touarb
bour
kokuusta asti. Arena harbour
keee ins
Helsingin Vuosaaressa hakee
ins-piraatiotaan Jämsässä järjestettävistä suurpeleistä, joista suuri
osa aktiivisista harrastajista ovat
aikoinaan aloittaneet.
Tihane itse on harrastanut lajia
noin neljä vuotta, joista ensimmäisen vuoden hän oli hyvin harrastelijamaisesti mukana. Omat
varusteet, merkkaimen ja maskin
hän on omistanut kolme vuotta.
Paintball saapui Suomeen 90luvun alkupuoliskolla. Suomessa
on tällä hetkellä useita kymmeniä
joukkueita, jotka kisaavat aktiivisesti keskenään speedball- ja
skenaariopeleissä.
– Paintballia markkinoidaan
puskaradion ja internetin kautta,
Tihane kertoo.
Yksittäinen kiinnostunut saa
vuokramerkkaimen, suojanaamarin ja 500 värikuulaa käyttöönsä noin 35 eurolla. Tämä
riittää Tihanen mukaan noin
kolmen tunnin pelaamiseen.
– Paintballia voi verrata valokuvaukseen, samalla tavalla
tähänkin saa rahaa upotettua,
Tihane avaa.
Aktiivisempi harrastaja voi
upottaa harrastukseensa useista sadoista tuhansiin euroihin.
Tuplalinsseillä varustetut suojanaamarit estävät huurtumista
ja sähkötoimiset merkkaimet
nostavat pelaajan tulinopeutta
huomattavasti.
Suomalaisille varusmiehille
Tihane lähettää terveisiä:
– Tulkaa harrastamaan, täällä
saa hien päälle ja tempo on nopeampi kuin puolustusvoimien
sotaharjoituksissa.
Paintballissa voi olla
tavoitteena ryöstää lippu, pelastaa panttivanki tai
merkata koko vihollisjoukkue.
Vastustajia pyritään tehtävän
yhteydessä merkkaamaan värikuulilla, jolloin he joutuvat joko poistumaan pelistä
tai palaamaan ”uudelleensyntymisalueelle”.
Kasvot peittävä naamari on
kaikille pelaajille pakollinen varuste.
Merkkaimet toimivat paineilmasäiliöiden voimalla.
16
TAKAKANSI
RUOTUVÄKI 19/2015
POTRETTI
Tarinoita kurssien takaa
Samuli Virtanen
Rukkilainen jo juuriltaan
Eero Lauri on reserviupseerikoululainen kolmannessa polvessa. Hänen isoisänsä oli ratsuväen
upseeri ja isänsä panssarintorjuntakouluttaja. Myös hänen tyttärensä on käynyt RUK:n. Lauri
myöntää, että perhetausta osaltaan vaikutti uravalintaan.
– Totta kai se vaikutti siihen, että tiesi mitä upseeri tekee, mutta
se vain loksahti. Olin varusmiehenä Rakuunapataljoonassa, jossa oli aika reipas meininki. Siitä
lähti luontainen ketju: pääsin saman tien Kadettikouluun.
Luutnanttina Lauri aloitti Kymen jääkäripataljoonassa. Reserviupseerikoulussa hän toimi yhteensä kymmenen vuotta kranaatinheittimistön kouluttajana
ja linjanjohtajana sekä RUK:n
ensimmäisenä kurssinjohtajana
vuosina 1997–98. Viimeisessä sotilastehtävässään hän oli Kymen
sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkönä.
– On kaksi joukko-osastoa,
joista olen tykännyt todella pal-
Kuva: Juho Räty
Kuva: Kirsi Lauri
Lähes jokainen kymmenen viime
vuoden aikana reserviupseerikurssin suorittanut tuntee eversti
evp Eero Laurin sekä hänen tarinansa muun muassa jääkärieverstiluutnantti Nikke Pärmistä.
”Duoda duoda” on herättänyt
monet Reserviupseerikoulun
maneesissa nuokkuvat upseerioppilaat sotahistorian luennolla.
Lauri kertoo, ettei sotahistoria
ole hänelle niinkään harrastus
vaan kiinnostuksen kohde ja tarinoiden lähde. Laurilla on tapana värittää esimerkiksi keskustelua tai luentoa tarinoiden avulla.
– Kun olin kadetti ja myöhemmin kurssinjohtajana RUK:ssa,
eversti Sampo Ahto oli mukana
Karjalan kannaksen historiallisilla matkoilla. Hän lähestyi asioita
henkilöhistorian kautta eli tarinoiden avulla. Olen itse yrittänyt
hyödyntää tätä ajattelua, kun
kerron ihmisille jotakin, Lauri
taustoittaa.
Intohimoisesti purjehdusta harrastava Eero Lauri arvostaa suuresti kannatusyhdistystyössään saamaansa ylennystä everstiksi reservissä vuonna 2013.
jon: toinen on Reserviupseerikoulu, ja toinen on vanha Taistelukoulu, Lauri kertoo.
Vuodesta 2005 Lauri on työskennellyt RUK:n oppilaskunnan
kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajana. Vaikka kyseessä ei ole
sotilasvirka, sotilastausta on Laurin mukaan tehtävässä lähes välttämätön.
– Tämän viitekehyksen sisällä
toimiminen helpottuu, kun tuntee Pääesikunnasta joukko-osastoihin saakka prosessin ja ihmisiä, ja ennen kaikkea tuntee tämän talon toiminnan.
Hankkeita oppilaskunnan
taustalla
Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajan työssä Lauri on tärkeä
vaikuttaja siinä, millainen reserviupseerikurssista muodostuu kou-
lutuksen ulkopuolella. Laurin vastuulla oleva kokonaisuus yhteistoiminnasta koulun johdon ja oppilaskunnan kuraattorin kanssa
oppilaskuntatyön tukemiseen on
suuri – myös rahallisesti. Kannatusyhdistystä tarvitaan hallinnoimaan oppilaskunnan keräämiä ra-
”Tulen takavasemmalta auttamaan ja
katsomaan kentänreunaan, kun nuoriso
menee eteenpäin.”
hoja, jotka eivät ole valtion varoja.
Lauri korostaa oppilaskuntatyön tärkeyttä kurssin onnistumisessa. RUK:n oppilaskunta muun
muassa tuottaa kurssikirjan sekä
järjestää kurssijuhlan ja ilmoitus-
hankintakampanjan, jolla se rahoittaa juhlaa ja muistoesineiden
hankkimista – kannatusyhdistyksen avustuksella.
Lauri on seurannut RUK:n ja
oppilaskunnan kehitystä useammalla vuosikymmenellä. Nykyiseen oppilaskuntatoimintaan hän
on hyvin tyytyväinen.
– Oppilaskunta tekee ihmeitä
kolmessa kuukaudessa, kun ajatellaan että juhlaan käytetään vähintään 10 000 miestyötuntia. Ilmoitushankintasopimuksia tehdään
650:stä tuhanteen. Kirjakin on 400
sivua. Osin sen mahdollistaa tasokas kuraattorijärjestelmä, ja kannatusyhdistyskin auttaa siinä.
Vaikka työura on loppumassa
muutaman vuoden kuluttua, Lauri
ei aio jättää Reserviupseerikoulua.
– Tulen takavasemmalta auttamaan ja katsomaan kentänreunaan, kun nuoriso menee eteen-
päin, oppilaskunnan kunniajäsen
toteaa.
Mieli vetää merille
Jos Reserviupseerikoulu on lähellä Laurin sydäntä, purjehdus on sitä yhtä lailla. Lauri mainitsee, että
hän harkitsi ennen uravalintaansa
laivanrakentajan ammattia. Haminalaiseen tapaan hän kiinnostui
purjehduksesta jo lapsena. Ensimmäisen veneen Lauri osti parikymmentä vuotta sitten, ja purjehduksesta kehittyi Laurin ja hänen
vaimonsa yhteinen harrastus.
– Siitä ei tulisi mitään, jos ei
rouvani tykkäisi samasta lajista,
jopa enemmän kuin minä, Lauri
toteaa.
Lauri purjehtii kesässä vaimonsa kanssa noin 50 päivää, joka tarkoittaa melkein kaikkia viikonloppuja ja pitkiä lomia.
POIMINTA
Eero Lauri
• Ikä:
60 vuotta
• Asuinpaikka:
Hamina
• Ammatti:
Upseeri, Reserviupseerikoulun
oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja
• Koulutus:
Yleisesikuntaupseeri
• Sotilasarvo:
Eversti evp
• “Onnistunut oppilaskuntatyö tukee
reserviupseerikoulutusta.”
KALENTERI
Puolustusvoimat hakee erityisosaajia
Kalle Tornberg
Kuva: Ruotuväki
Puolustusvoimat hakee erityistehtäviin johtajakoulutukseen osallistuneita 2/15-saapumiserän varusmiehiä. Hakuaika erityistehtäviin
päättyy 13. marraskuuta.
Erityistehtävät sijoittuvat muun
muassa
puolustusvoimien
viestintä-, media- ja tietotekniikkaalan asiantuntijatiimeihin.
Haussa on combat-kuvaaja, graafikko, IT-tukihenkilö, mediaseuraaja,
ohjelmoija, projektiassistentti, Ruotuväen toimittaja, sisällöntuottaja, valokuvaaja ja viestintävarusmies.
Varusmiesjohtajat voivat hakea
tehtäviin erityistehtävien verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta.
Lomake toimitetaan täyttetynä yksikön päällikölle tai vääpelille.
– Meiltä sellainen verkkainen
eteneminen luonnon keskellä onnistuu. Viime retkellä muun muassa vieressämme kävi viisi hyljettä, ja kun Inkoon toiselle puolelle mentiin, oli kotka silmissä
joka päivä, eversti Lauri tarinoi.
majuri Ville Kostian Pääesikunnan
koulutusosastolta kertoo.
Erityistehtävät antavat mahdollisuuden varusmiespalveluksen
suorittamiseen omilla vahvuusalueillaan. Kostianin mukaan varusmiespalvelus erityistehtävissä vastaa vähintäänkin hyvää työharjoittelukokemusta.
Erityistehtäviin valitut varusmiehet suorittavat johtajakoulutuksen
joko omissa joukko-osastoissaan
tai Reserviupseerikoulussa. Uusiin
tehtäviin siirrytään aliupseeri- tai
reserviupseerikurssien jälkeen.
Erityistehtävissä on etua tiimityöskentelytaidoista.
Varusmiesjohtajien erityistehtävähaku
– Johtajavalintoihin ei tulla järjestämään haastatteluita tai valin-
Hakuaika päättyy 13. marraskuuta
takokeita, vaan valinnat suoritetaan hakulomakkeiden perusteella,
> erityistehtavat.puolustusvoimat.fi/
Sibeliusta Itä-Suomessa
Rakuunasoittokunta esiintyy
kapellimestari Riku Huhtasalon
johdolla Imatralla Karelia-salissa
torstaina 5. marraskuuta kello
18.00 ja Lappeenrannassa
Lappeenranta-salissa perjantaina
6. marraskuuta kello 18.00.
Konsertin teemana on Jean
Sibeliuksen 150-vuotisjuhla.
Konsertin solistina laulaa sopraano Kirsi Rissanen ja juontajana
toimii Arvi Lind.
> konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi
Reserviläisliiton
juhlavuosi päättyy
Reserviläisliitto päättää 20. juhlavuotensa 14.–15. marraskuuta
järjestettävään Porin syyskokoustapahtumaan.
Syyskokouksen lisäksi ohjelmas-
sa on muun muassa iltajuhla,
paneelikeskustelu ja seminaari
maailman, Suomen ja
Reserviläisliiton muutoksista
viime vuosikymmeninä.
Tapahtuman päättää valtakunnallinen maanpuolustusjuhla
Porin lyseolla.
> www.puolustusvoimat.fi
Laivasto
musikaalitunnelmissa
Laivaston soittokunta esittää
musikaalien tunnetuimpia teoksia Tammisaaren palloiluhallissa
perjantaina 6. marraskuuta kello
19.00.
Konsertin solisteina ovat Anton
Häggblom ja Veera Railio, jotka
tunnelmoivat muun muassa Les
Misérables- ja Cabaret-musikaalien tahdissa.
> konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi