Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Hornetien korvaamishanke käyntiin Suorituskyvyn korvaaminen on 15 vuoden projekti. UUTISET, SIVU 3 PUOLUSTUSVOIMIEN UUTISLEHTI 53. VUOSIKERTA N:O 19 (1172) 29.10.2015 verkossa > WWW.RUOTUVAKI.FI Kuva: Lehtikuva Kriisinhallinta kiristää vyötä Kriisinhallintaan kohdistuu vuonna 2016 noin 20 miljoonan euron säästöt. Tämä tietää operaatioiden ja niihin osallistuvien sotilaiden määrän merkittävää laskua. Joissain arvioissa operaatioita olisi tulevaisuudessa viidestä seitsemään nykyisen 13 sijaan. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rädyn mukaan sirpaleiset operaatiot ovat ensimmäisinä leikkauslistalla. UUTISET, SIVU 3 Opiskelijat Taistelu- Paintballista UUTISET, SIVU 5 KENTÄLLÄ, SIVU 10 VAPAALLA, SIVU 15 innovoivat kilpaa puolustusvoimille piirtäjä ikuisti Suomen sodat virallinen urheilulaji? 2 RUOTUVÄKI 19/2015 PÄÄKIRJOITUS NURKKA 29.10.2015 Keskustelu roboteista tarpeen Palvelusjousto vähentänee ryhmäpainetta Puolustusvoimien terveydenhuollossa alkoi 16. lokakuuta uusi aikakausi, kun reserviupseerikurssin alkaessa perinteisten palvelushelpotuksien rinnalle otettiin kokeiluun niin sanottu palvelusjousto. Uuden mallin ideana on se, että varusmies voi jatkossa sopia henkilökuntaan kuuluvan esimiehensä kanssa palveluksen keventämisestä, mikäli hän ei koe tarvitsevansa vaivaansa terveydenhuollon ammattihenkilöiden apua. Palvelusjousto on kätevä erityisesti tilanteissa, joissa poissaoloa tarvitaan vain pienestä osasta palvelusta, kuten aamulenkistä. Uuden toimintatavan myötä lenkin väliin jättämisestä voi sopia nopeasti kouluttajan kanssa, kun se nykyisen mallin mukaan saattaisi vaatia jopa tuntien odottelua ruuhkaisella ter- ”Kirjoittamattomat käytössäännöt vaikuttavat siihen, hakeutuuko varusmies vastaanotolle.” veysasemalla. Palvelusjouston käyttöönotto todennäköisesti tehostaa resurssien käyttöä sekä terveydenhuollon että varusmieskoulutuksen näkökulmasta, mutta se saattaa vaikuttaa myös siihen, miten ja millä perustein vapautuksia haetaan. * * * Tutkija Anni Ojajärven viime huhtikuussa Helsingin yliopistossa tarkastetun väitöskirjatutkimuksen mukaan varusmiesten keskuudessa sosiaalinen vuorovaikutus ja kirjoittamattomat käytössäännöt vaikuttavat merkittävästi siihen, hakeutuuko varusmies vastaanotolle vai ei. Tutkimuksen mukaan kynnystä hakeutua vastaanotolle nosti muun muassa varusmiesten oletus siitä, että kunnon sotilaan keho kestää ja sairaus on merkki heikkoudesta. Toisaalta varusmiesten yhteiset neuvottelut saattoivat myös johtaa siihen, että kokonainen ryhmä haki vapautuksia, sillä kaveria ei haluttu jättää pulaan. Tutkimuksessa kuvatun neuvottelukulttuurin mahdollistanee osaltaan se, että varuskun- nan terveysasema on yksittäisen taistelijan näkökulmasta etäinen instituutio, jossa asioidaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Omaa vaivaa on huomattavasti helpompi vähätellä tai suurennella sellaiselle taholle, jonka kanssa ei olla tekemisissä päivittäin. Perusyksikön henkilökunta sen sijaan tuntee varusmiehet, minkä voisi ainakin kuvitella nostavan kynnystä omien rajoitteiden liioittelulle. Toisaalta varusmiesten kouluttajilla lienee terveysaseman väkeä paremmat edellytykset havaita tilanteet, joissa palvelukseen osallistutaan vajaakuntoisena. Myös kynnys ottaa vastaan jousto aamulenkistä lienee pienempi, kun koko päivää ei tarvitse viettää vapautustaistelijana. Palvelusjouston kokeilu on hyvä esimerkki siitä, että varusmieskoulutus uusiutuu ja että pitkäänkin vallinneita toimintatapoja on hyvä välillä pohtia uudestaan. Se on myös jatkumoa kehitykselle, jossa yksittäiselle varusmiehelle annettaan yhä enemmän vastuuta omasta koulutuksestaan ja hyvinvoinnistaan. Malli on tuttu työelämästä. Tällä tiellä on syytä jatkaa, sillä vastuu ja motivaatio kulkevat käsi kädessä TORNITOUHUA > [email protected] Robotit sukeltavat merenpohjiin, tunkeutuvat luoliin Afganistanissa, astuvat miinakentille Angolassa ja lentävät astronauttien sijaan avaruuteen. Roboteilta ei lopu into edes ääriolosuhteissa. Miehittämättömät lennokit paitsi tiedustelevat, myös ampuvat terroristeja Pakistanista Jemeniin. Robotit hoitavat vaativimmat tehtävät taistelukentällä. Viisas ei riskeeraa sotilaitaan. Robotit valtaavat meiltä sotilailta tehtäviä jalkaväestä ilmavoimiin. Roboteista tulee sankareita ja julkkiksia. Robotit peittoavat ihmisen älyn jo 2029. Tosiasia on tunnustettava: robotit ovat monessa kyvykkäämpiä kuin ihmiset. Robotit ovat haluttuja työntekijöitä. Siinä syitä kerrakseen robottien tulemiseen ja siihen, miksi niitä myös vastustetaan. Vastustaminen on vaikeaa, koska robotit kehittyvät ja yksinkertaisesti ovat kustannustehokkaampia. Toisaalta robotit alentavat iskukynnystä. Operaatiotaito saattaa kaventua pelkäksi iskutaktiikaksi. Varmaa on, että robotit haastavat tapamme ajatella taisteluista. Operaatiotaidon kehittäminen edellyttää ennakkoluulotonta suhtautumista robotteihin. Robotit voivat olla osa professori Pasi Kesselin peräänkuuluttamaa epäsymmetristä puolustusvoimaa. Oleellinen kysymys ei ole aiommeko käyttää robotteja, vaan miten robotteja käytetään. Tarvitsemme perusteellista keskustelua roboteista, sillä joystickin varresta löytyy jo tulta ja liikettä – ja siitä on leikki kaukana. Käänsin joystickkiä. Lennätin köyhän miehen lähikaupasta ostamaani lennokkia, dronea. Kuin pikkupoika kaartelin taivaalla vaikka saapastelinkin metsän siimeksessä. Puiden latvoilta näin kauemmaksi kuin kuusenmättäältä. Kuvamateriaali sai miettimään miten robotit muuttavat arkea ja sodankäyntiä. Aivan eri luokan miehittämätön lennokki on MQ-1 Predator. Yksi sen lentäjistä on kertonut taistelukokemuksistaan joystickin takaa. Everstiluutnantti lennätti Predatoria Las Vegasista. Kun aseistettu Predator kaarteli Pakistanin taivaalla, saattoi sanoa, että entisen C-130:n lentäjän toimenkuva oli muuttunut. Kontissa kaikki oli näppäimistöllä. Ohjaaja lensi tietokonetta. Tietokone lennätti dronea. Tällaista ”etsi ja tuhoa” -taktiikkaa pidetään videopelinä. Everstiluutnantin mukaan droneilu ei ole yhtä kivaa. Robottien käyttö arkipäiväistyy ryminällä. Ne pitävät seuraa vanhuksille. Roboteilla ei ole töistä kiire kotiin. Googlen robottiauton mittarissa on yli miljoona kilometriä, lähes kolareitta. Roboteilla ei ole tarvetta selata älypuhelimiaan. Visio Helsingistä 2030 on kuskiton. Robotit tulevat vääjäämättä arkeemme. Koneet tekevät vähemmän virheitä kuin ihminen ja hoitavat rutiinityöt nopeammin. Tietoturvallisuus on tehokkaampaa kun se on automatisoitu ohjelmistoille. Robotit jaksavat meilailla 24/7 eivätkä ne kyllästy tai väsy kuten ihmiset. Viestintä robotisoituu vauhdilla. Amazonin verkkokaupan robotit tietävät minua paremmin mitä haluan ostaa. Robotit kääntävät kieliä ja toimivat kirurgeina. Teknologia mullistaa työelämää ja koulutusjärjestelmiä. Jari Rantapelkonen Sotilasprofessori MPKK, Sotataidon laitos KYSYMYS Edellisessä lehdessä kysyimme: Osallistuisitko virtuaalisiin kertausharjoituksiin? SOSIAALISESTA MEDIASTA 25.10. @PesuMatti ”Mielenkiintoista, että @jniinisto hahmottaa Su-Ru-yhteistyön mielekkyyttä varsin spesifin kyvykkyyden kautta. #turpo” – The Ulkopolitist.-lehden toimittaja Matti Pesu kommentoi puolustusministeri Jussi Niinistön ajatuksia turvallisuuspolitiikasta. 23.10. @TheManninen ”Nollatoleranssi nollien huuteluun. Jokainen muistaa miltä se tuntuu kuulla kun on pakollisessa palveluksessa. Siksi en itse huutele. #intti” – YleX:n toimittaja Tommi Manninen kritisoi varusmiehille tuttua aamujen ja nollien huutelemista. 19.10. @somevaari ”Riippumatta siitä, liitytäänkö NATOon vai ei, Suomella on oltava oma, uskottava puolustus ja koulutetut, varustellut #puolustusvoimat” – Kellokoskelainen Twitter-kuuluisuus Aku Eronen ottaa kantaa NATO-keskusteluun. 22.10. @ClaussiErixon ”@saara_ilo #Infosota tulisi laittaa @mpkkfi pääsykoekirjaksi. Leikkiä informaatiosodankäynnin laitumilla. #Puolustusvoimat” – Kapteeniluutnantti Klaus Ericsson ehdottaa Saara Jantusen Infosota-kirjan asettamista MPKK:n pääsykoekirjaksi. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected] Ei 36% Seuraava kysymys: Voidaanko kriisinhallinnasta säästää? Äänestykseen voi osallistua Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi Kaartinjääkäri Klaus Ashorn Puh. 0299 570 293 Kaartinjääkäri Niko Pankka Puh. 0299 500 709 Kaartinjääkäri Antti Raunio Puh. 0299 500 703 [email protected] TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 [email protected] UUTISPÄÄLLIKKÖ Ossian Hartig Puh. 0299 500 733 [email protected] VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 [email protected] arkisin kello 8.00–16.15 [email protected] Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 12.11.2015 LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Kalle Tornberg Puh. 0299 500 718 [email protected] Kyllä 64% TOIMITTAJAT Upseerikokelas Samuli Virtanen Puh. 0299 500 714 Alikersantti Juho Korpela Puh. 0299 500 704 Alikersantti Antti Sarjanen Puh. 0299 500 739 VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Miika Kosloff Puh. 0299 500 617 [email protected] GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Markus Lehtonen [email protected] VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Juho Räty Puh. 0299 500 708 Kaartinjääkäri Jesse Hiltunen Puh. 0299 570 289 Kaartinjääkäri Juho Vainonen Puh. 0299 570 292 [email protected] 3 UUTISET RUOTUVÄKI 19/2015 Kriisinhallinta säästöjen kourissa Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty ei ole huolissaan miljoonien eurojen säästösuunnitelmista. Kriisinhallintaoperaatioiden määrä uhkaa jopa puolittua. Juho Korpela Sotilaiden määrä laskee Tällä hetkellä Suomi on mukana 13 sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa muun muassa Kosovossa, Libanonissa, Afganistanissa ja Irakissa. Suunniteltujen leikkausten jälkeen operaatioita jäisi jäljelle viidestä seitsemään. Sotilaiden määrä tulisi samalla tippumaan tämän hetkisestä viidestäsadasta yhdeksäänkymmeneen. Parhaimmillaan Suomella on ollut sotilaita maailmalla lähes 2 000. Kuva: Puolustusvoimat Talousarvioesitys vuodelle 2016 on kriisinhallinnan osalta karua luettavaa. Ensi vuoden budjettiin varataan 85,6 miljoonaa euroa. Se on noin 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Vuodelle 2017 leikkauksia suunnitellaan 10 miljoonan euron ja vuosille 2018 sekä 2019 15 miljoonan euron edestä. Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty ei hätkähdä säästösuunnitelmia. Hän sanoo oppineensa uransa aikana sen, että kriisinhallintaan kohdistetut leikkaukset eivät välttämättä aina toteudu samalla tavalla kuin on suunniteltu. – Budjetti tehdään sen hetkisten kriisinhallinnan tarpeiden mukaan. Kehys antaa kuitenkin suuntaviivoja siitä, että hallitus haluaisi vähentää menoja tällä sektorilla. Kriisinhallintaan käytettävistä varoista noin puolet tulee puolustusministeriöltä ja puolet ulkoasiainministeriöltä. Budjettien yhdistämistä on Rädyn mukaan tarjottu heille useasti. Myöskään tämän hallituksen suunnitelmat budjettien yhdistämisestä eivät toteudu. Rädyn mukaan se on hyvä, sillä nykyinen malli toimii hyvin. Myös ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikön Jukka Salovaaran mukaan määrärahojen jakaminen puolustusministeriön sekä ulkoasiainministeriön kesken on hyvä asia. – Budjettien yhdistämisestä tehtiin päätös kesällä, mutta budjettiriihessä päätettiin palata vakiintuneeseen malliin. Tämä on ollut toimiva käytäntö, kun kansainvälinen kriisinhallintaosallistuminen on tärkeä osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kriisinhallinta tulee kokemaan rajuja säästöjä seuraavien vuosien aikana. jatkamisesta tarkoittaa vuosille 2017–2018 noin 170 rauhanturvaajan lisäystä hallitusohjelmassa esitettyihin lukuihin. Hänen mukaansa esitetyllä rahoituksella kyetään lähivuosina ylläpitämään 200–300 rauhanturvaajan vahvuus. Arto Rädyn mukaan sirpaleiset ja merkitykseltään vähäiset operaatiot ovat leikkauslistalla ensimmäisinä. Hän näkee kuitenkin operaatioista vetäytymisessä haasteita. – On ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta haasteellista vähentää operaatioiden määrää. Kriisinhallinta on Suomelle ulkopoliittinen työkalu. Rädyn mielestä Suomi ei ole enää pitkään aikaan ollut sotilaallisen kriisinhallinan suurvalta. Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Hannu Teittisen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu 90 sotilaan maksimimäärä perustui hallitusohjelmaa kirjoitettaessa olemassa olleisiin päätöksiin. Teittisen mukaan tämän jälkeen on tehty uusia linjauksia. – Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous linjasi kesällä ja tasavallan presidentti ilmoitti YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä rauhanturvaamisen huippukokouksessa, että Suomi jatkaa osallistumistaan Libanonin Unifil-operaatiossa vuoden 2018 loppuun. Teittisen mukaan päätös Libanonin operaatioon osallistumisen – 2000-luvun alkuun saakka olimme erityisasemassa, sen jälkeen vahvuudet ovat alkaneet laskea. Se on ymmärrettävää, sillä mukaan on tullut muun muassa suuria Aasian maita. Suomen tulisikin keskittyä korkean osaamisen alueille. Vaikka suunnitellut säästöt luultavasti vähentävät tehtävien määrää, ei uusien operaatioiden mahdollisuutta suljeta pois. – Uusien pienempien operaatioiden käynnistäminen on mahdollista budjettiin varatulla vararahalla. Isot operaatiot vaativat kuitenkin lisärahoitusta. Luotan siihen, että jos tarve uusille operaatioille tulee, niin valtio on huolellisen harkinnan jälkeen tarvittaessa valmis niihin osallistumaan. Toki se on vaikeampaa, kun kehys on tiukka, toteaa Räty. Ei merkittävää haittaa puolustusvoimille Maanpuolustuskorkeakoulun strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti, everstiluutnantti Jyri Raitasalon mielestä hankalassa taloudellisessa tilanteessa pitää katsoa tarkkaan, mihin vähäiset puolustusvoimien varat käytetään. – Jos katsotaan Suomen sotilaallisen puolustuksen ja puolustusvoimien kannalta, niin silloin kriisinhallinta on luonnollinen säästökohde. Raitasalon mukaan mahdollisten säästöjen vaikutuksia ei pidä liioitella. Hän toteaa säästöjen vai- kutusten olevan pääosin poliittisia. Kyse on siitä, miten Suomi näyttäytyy kriisinhallinnan toimijana muiden maiden silmissä. – Kriisinhallinnan toiminnan pienentäminen ei aiheuta automaattisesti puolustusvoimille merkittävää haittaa lyhyellä aikavälillä, Raitasalo toteaa. Hänen mielestään puolustusvoimien pitäisi miettiä tarkkaan resurssien käyttämistä kriisinhallintaan. – Pitää pitää mielessä, että puolustusvoimien ykköstehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Se pitää turvata. Muu toiminta tehdään niillä resursseilla, mitä puolustuksen kannalta pitää olla olemassa. Hornetien suorituskyvyn korvaamishanke alkaa Antti Raunio Kuva: Henri Keränen Nykyiset Hornetit tulevat elinkautensa päähän 2020-luvulla. Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut puolustusvoimat aloittamaan Hornetin suorituskyvyn korvaamishankkeen. Tavoite on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuva Hornet-kalusto. Päätös käynnistää hanke perustuu hallitusohjelmaan. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen on noin 15 vuoden projekti. Tämän vuoden kesäkuussa työryhmä esitti, että Hornetit korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla. Hankekoordinaattori Lauri Puranen kertoo, että ratkaisuun päädyttiin, sillä vain monitoimihävittäjä pystyy korvaamaan Hornetien poistuessa menetettävän suorituskyvyn. Monitoimihävittäjän suorituskyvyllä on merkittävä rooli Suomen puolustuskyvyssä. Niiden suorituskyky on välttämätön osa ilmapuolustusta ja samalla täydennetään myös puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää. – Monitoimihävittäjillä tulee olemaan keskeinen rooli puolustuksessa. Etenkin ennaltaehkäise- vässä toiminnassa niiden rooli on jopa kaikkein merkittävin, Puranen kommentoi. Rahoitus myönnettävä erikseen Tämän hetkisen puolustusbudjettitason puitteissa monitoimihävittäjähankkeen rahoitus ei ole mahdollista, vaan siihen tarvitaan erillisrahoitus. Rahoituksesta päättää eduskunta budjettivaltansa nojalla. – Rahoituksesta päättää seuraava eduskunta, sillä hankintapäätöstä ei tehdä vielä nykyisen eduskun- nan aikana, Puranen tarkentaa. Päätökset tieto- ja tarjouspyynnöistä koskien hanketta tapahtuvat tällä vaalikaudella. Tietopyyntö lähetetään ensi helmikuussa ja tarjouspyyntö vuonna 2018. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa ja 2025 nykyinen Hornetkalusto on tarkoitus korvata uusilla monitoimihävittäjillä. – Monitoimihävittäjien määrästä ei ole vielä tietoa, mutta nykyinen Hornetien määrä on vastannut puolustuksemme tarpeisiin, Puranen kertoo. 4 LYHYESTI Satakunnan lennosto ja pelastustoimi harjoituksessa Satakunnan lennosto järjesti viime viikolla pelastustoimen viranomaisten kanssa TYRSKY 2015 -harjoituksen. Harjoitus järjestettiin Tampereen-Hämeenlinnan vesistöalueella. Harjoitukseen osallistui Satakunnan lennoston lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos, SisäSuomen Poliisilaitos, Meripelastusseura sekä Lentopelastuskeskus. Harjoituksen tarkoitus oli yhtenäistää viranomaisten välistä yhteistyötä vaativissa pelastustoimissa sekä tehostaa ja lisätä tietämystä Pirkanmaan alueella toimiville yhteistoimintaviranomaisille sotilasilmailusta sekä sotilasilma-alusonnettomuuksista. JKo Uusia viestiasemalaitesuojia Maastoajoneuvo paloi Karjalan prikaatissa Karjalan prikaatin sotaharjoituksessa paloi maastohenkilöajoneuvo 20.10.2015. Ensimmäiset merkit palosta huomattiin tuulettimista tulevasta savusta. Palo eteni nopeasti moottoritilaan. Ajoneuvo ei ollut palon syttyessä käynnissä. Ajoneuvo vaurioitui palon seurauksena käyttökelvottomaksi. Loppusammutuksen hoiti pelastuslaitoksen yksikkö yhteistoiminnassa Karjalan prikaatin pelastushenkilöstön kanssa. – Henkilöstön ripeän ja reippaan toiminnan ansiosta henkilövahingoilta vältyttiin, harjoituksen johtajana toiminut everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen kertoo. NPa Puolustusselonteko valmisteluun ensimmäistä kertaa Suomalainen näkökulma turvallisuuteen Venäjä on otettava vakavasti, ajattelee sotatiedeyhteisö. Maanpuolustuskorkeakoulu isännöi kansainvälistä sotatieteiden konferenssia ensimmäistä kertaa. Samuli Virtanen Suomen kaltaisen pienen maan paras keino puolustautua Venäjän informaatiosodankäyntiä vastaan on toimia omien lakien mukaan ja pitää kiinni omasta yhteiskuntajärjestyksestä. Tähän päätelmään päädyttiin Maanpuolustuskorkeakoulun isännöimässä Kansainvälisen sotatieteiden yhteisön ISMS:n vuotuisessa konferenssissa. Venäjää käsiteltiin Helsingin yliopiston Venäjän-tutkimukseen erikoistuneen Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen johtamassa työryhmässä. – Kaikki keskustelumme osoittavat ensinnäkin, että Venäjän uudistukset ja yhteiskunnan joustavuus pitää ottaa tosissaan. Sitä pitää tutkia ja ymmärtää, Kivinen julisti konferenssin päätöstilaisuudessa. – Mitä tulee Venäjän informaatiosotaan, siihen liittyviin arvo-, kulttuuri- ja psykologisen sekä kybersodankäynnin kysymyksiin, päädyimme siihen tulokseen, että meidän täytyy pitää kiinni omista päämääristämme. Emme saa muuttaa omaa yhteiskuntaamme vainoharhaisten reaktioiden mukaan, tiedonvälitystämme propagandaksi tai yhteiskuntaamme epädemokraattiseksi. Kivisen mukaan työryhmässä käsiteltyjen tutkimusten laaja skaala on merkki siitä, että Venäjän tutkimukselle sotatieteiden näkökulmasta on tarvetta. Konferenssin lopuksi ISMS:n presidenttiyden vastaanottanut Puolan Ryszard Szpyra ilmoittikin, että Venäjä-työryhmä pysyy konferenssin ohjelmassa ensi syksynä Varsovassa. Suomalaista sotilaskoulutusta ihaillaan Venäjä-työryhmä oli mukana ISMS:n konferenssin ohjelmassa ensimmäistä kertaa. Se oli Maanpuolustuskorkeakoulun oma lisäys konferenssiin. ISMS:n tämänvuotisen presidentin, professori Sotilaskoulutustyöryhmän vetäjä, kanadalainen David Last esitteli tiimin tutkimussatoa italialaistutkija Ciro Paolettille Santahamina-talossa. Hannu Karin mukaan aihe on ajankohtainen ja MPKK:lle läheinen. – Venäjä on naapurimme ja tärkeä vaikuttaja alueellamme. Kan- sainvälisestikin Venäjä kiinnostaa kaikkia. Olemme halunneet nostaa tämän teemaksi, jotta saadaan tutkijat tuomaan omia havaintoja Venäjästä akateemiseen keskuste- luun, Kari taustoittaa. Suomella on Hannu Karin mukaan annettavaa ISMS-yhteisölle myös sotilaskoulutuksen näkökulmasta. Kari mainitsee, että suoma- Pienet maat opettavat toisiaan Samuli Virtanen ISMS:n konferenssi rantautui ensimmäistä kertaa Suomeen lokakuun puolivälissä. Kaikkiaan seitsemännessä järjestön konferenssissa oli teemana (R)evolution of War. Teeman mukaisesti konferenssissa esiteltiin 76 tutkimusta, jotka liittyivät enimmäkseen sodankäynnin muutokseen, hybridija kybersotaan. Professori Hannu Karin mu- kaan konferenssi on tärkeä tilaisuus pienten maiden kannalta. Ne pääsevät vaihtamaan siellä näkemyksiä maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. – Puolustajan täytyy aina varautua kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin. Voimme täällä katsoa ja ottaa opiksi, miten eri maissa tehdään, Kari kertoo. Karin mielestä konferenssi on suomalaisittain hieno mahdollisuus sotatieteiden tohtoriopiskeli- joille verkostoitua ja saada uusia näkökulmia. Maanpuolustuskorkeakoululta konferenssia pääsivät myös seuraamaan diplomityötään tekevät yleisesikuntaupseerikurssilaiset. – Ennen kaikkea saadaan lisää tietoa, jota voidaan käyttää opetuksen suuntaamiseen, mutta pitkällä aikajänteellä myös siihen, että mietitään millaisia uhkakuvia on odotettavissa ja miten niihin voidaan varautua. laisten upseerien akateeminen koulutusrakenne on herättänyt positiivista kiinnostusta ulkomaisten kollegojen keskuudessa. – Tutkintorakenteemme on hyvä verrokki monille maille, jotka miettivät sitä, mikä on upseerin ja akateemisen oppiarvon yhdistelmä. Olemme Euroopassa yksi suunnannäyttäjä siinä, miten yhdistetään sotilasura ja akateemisuus, Kari toteaa. – Kun olemme esitelleet järjestelmäämme, vieraat ovat olleet ”vihreinä kateudesta”. Muut ihmettelevät suuria sotatieteiden kandidaattiohjelman hakijamääriä. Yksi vaikuttava tekijä on se, että upseeri saa valmistuessaan akateemisen arvon, jolla on myös siviilissä markkina-arvoa. Suomen tarkastama Alakurtti katsoo Jäämerelle päin Klaus Ashorn Suomi lähetti kolmihenkisen ryhmän tarkastamaan Venäjän 80. moottoroidun jalkaväkiprikaatin Alakurtissa, Luoteis-Venäjällä 13.16. lokakuuta. Ryhmän tehtävänä oli arvioida, pitivätkö Venäjän prikaatista antamat tiedot paikkansa. Ryhmä ei havainnut poikkeamia Venäjän antamista tiedoista. Alakurtti on etelä–pohjoissuunnassa Sallan korkeudella, noin 70 kilometriä itään Suomen ja Venäjän väliseltä rajalta. Joukko-osasto perustettiin vuoden 2014 lopussa, eikä Suomi ollut sitä aikaisemmin arvioinut. Julkisuudessa olleet tiedot prikaatin miesvahvuudesta ovat vaihdelleet 3000-7000 välillä. Tarkastuskäynnistä saatujen tietojen perusteella prikaatin vahvuus koostuu lähinnä varusmiehistä. Prikaati palvelee tällä hetkellä koulutuksellisia tarkoituksia. Arvioiden mukaan kestää vielä useamman vuoden ennen kuin prikaatista saadaan operatiivinen eli sotavalmis joukko. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Juha Kukkola kuitenkin muistuttaa, että Venäjälle Alakurtin varuskunnan strateginen merkitys liittyy Pohjoiseen jäämereen, ei Suomeen. – Venäjä on viime vuosina korostanut Pohjoisen jäämeren tärkeyttä niin talouden kuin sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta. Kyse on öljy- ja kaasuvaroista sekä Koillisväylän kasvavasta liikenteestä, mutta myös Pohjoisen laivaston toimintaedellytyksistä. jaettava keskenään tietoa muun muassa maiden asevoimista, niiden rahoituksesta sekä puolustussuunnittelusta. Maiden on lisäksi ilmoitettava toisilleen esimerkiksi sotaharjoituksista ja joukkojen siirroista. Asiakirja sallii keskinäiset arviointikäynnit, jotta jäsenmaat voivat luottaa toistensa kunnioittavan sopimuksen asettamia velvoitteita. Wienin asiakirjan yhteydessä Suomi on solminut vastaavan, ylimääräiset tarkastuskäynnit sallivan, kahdenvälisen sopimuksen Venäjän kanssa. Nyt toteutettu vierailu oli ylimääräinen tarkastus. Suomi kirjoittaa arviointikäynnistä raportin, joka jaetaan kaikkien ETYJ:in jäsenmaiden kesken. Taustalla ETYJ-yhteistyö Arviointikäynti liittyi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) Wienin asiakirjaan. Asiakirja on sotilaallista turvallisuutta, keskinäistä luottamusta ja turvallisuutta käsittelevä säännöstö. Asiakirjan perusteella maiden on Kuvitus: Jesse Hiltunen Puolustusministeriö on käynnistänyt puolustusselonteon laadinnan. Selonteko antaa puolustuspoliittiset toimintalinjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö Esa Pulkkisen mukaan selonteko on ensimmäistä kertaa erillään ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. – Vuoden 2012 ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteon yhteydessä huomattiin, että puolustusvoimien kehittämiseen jäi vähän tilaa. Erillinen puolustusselonteko on normaali länsimainen käytäntö. JKo RUOTUVÄKI 19/2015 Kuva: Juho Vainonen Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankkimaan viestiasemalaitesuojia. Hanke sisältää myös viestiasemalaitesuojien suunnittelun ja toteutuksen. – Laitesuojia käytetään taisteluosastojen liitäntäverkkojen muodostamista varten, erityisasiantuntija Riikka Pitkänen puolustusministeriöistä selittää. Hankintasopimus solmitaan Conlog Oy:n kanssa ja sen kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa. Hankinta kuuluu puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmaan. MKo UUTISET Alakurtin varuskunta sijaitsee noin 70 kilometriä itään Suomen ja Venäjän rajalta. Sen strateginen merkitys liittyy kuitenkin Pohjoiseen jäämereen, ei Suomeen. 5 UUTISET RUOTUVÄKI 19/2015 Opiskelijat kehittävät puolustusvoimia innovaatioilla TÄHTÄIMESSÄ Hyväksiluetaanko johtajakoulutus? Miika Kosloff Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa suunniteltiin, kehitettiin ja esiteltiin uusia innovaatioita puolustusvoimien käyttöön 16.–18. lokakuuta Service Design Boot Camp -tapahtumassa. Tapahtuma on osa Accenture Digital Innovation Challenge 2015 -hanketta, jonka yhteistyökumppani puolustusvoimat on. ADIC15-hankkeen tavoitteena on luoda startup-henkeä Suomen suurimpiin organisaatioihin, mukaan lukien puolustusvoimiin. Kolme päivää kestäneeseen tapahtumaan osallistui neljä opiskelijaryhmää, ja heidän tarkoituksena oli jalostaa aikaisemmin kehittämistään innovaatioista asiantuntijoiden avulla potentiaalisia ratkaisuja puolustusvoimien käyttöön. Lopuksi ideat esiteltiin kolme minuuttia kestäneillä esityksillä, joiden aikana tuomaristo piti vakuuttaa idean potentiaalisuudesta. Tuomaristo valitsi opiskelijoista kaksi ryhmää, jotka pääsevät esittelemään ideansa marraskuussa teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushiin. Koko ADIC15hankkeen pääpalkinto on 10 000 euroa. Puolustusvoimien johtajakoulutuksen suorittaa joka vuosi tuhansia varusmiehiä, joista tulee ryhmän- tai joukkueenjohtajia. Aliupseerikurssin suorittaa noin kolmasosa varusmiehistä ja reserviupseerikurssin noin joka kymmenes. Alikersanttien johtajakoulutus kestää yhteensä 16 viikkoa ja upseerikokelailla 21 viikkoa. Koulutus sisältää fyysisten ja henkisten koettelemusten lisäksi paljon johtamisharjoituksia ja -teoriaa. Ruotuväen soittokierros paljasti, että korkeakoulujen suhtautuminen puolustusvoimien johtajakoulutukseen on kirjavaa. Ketteryys tuo keskittymistä Puolustusvoimissa työskentelevän projektipäällikkö Tommi Hermusen mukaan tavoitteena on kehittää puolustusvoimia ADIC15- Kuva: Miika Kosloff Miika Kosloff Joukkueet työstivät innovaatioitaan asiantuntijoiden avustuksella Santahaminassa. hankkeen avulla ketterämmäksi ja modernimmaksi toimijaksi, jolloin keskittyminen oleellisimpiin asioihin voidaan taata tehokkaammin. – Maailman, käyttäjien ja odotusten muuttuessa myös puolustusvoimien täytyy muuttua, Hermunen pohtii. Hankkeen ohjaajana toimiva PVJJK:n Palvelusosaston päällikkö everstiluutnantti Timo Salonen uskookin hankkeen edistävän uu- hankkeen puitteissa, Salonen kertoo. Salonen pitää myös mahdollisena, että tulevaisuudessa puolustusvoimat tulevat hyödyntämään varusmiehiä vastaavissa hankkeissa enemmän. Jo nyt ideoita ja toimivia ratkaisuja puolustusvoimien parantamiseksi on tullut varusmiehiltä, mutta jatkossa parannusehdotusten ja innovaatioiden kehittämiseen luodaan varmasti paremmat edellytykset. sien toimintatapojen ja ekosysteemien luomista sekä tukevan vastaavaa kehitystä myös koko julkishallinnossa. Hankkeen myötä voi syntyä toimivia ideoita, joita voidaan jatkojalostaa opiskelijaryhmien avulla. – Meillä on mahdollisuus tarjota opiskelijoille tukea innovaatioihin perustuvien opinnäytetöiden tekemiseen, korkeakouluharjoittelupaikkoja tai jotain muuta vastaavaa Kunniakäynti Ässä-rykmentin muistomerkillä Klaus Ashorn Kuva: Klaus Ashorn Tiistaina 13.10 vaalittiin talvisodassa palvelleen Ässä-rykmentin muistoa. Rykmentti koostui Helsingin Sörnäisten, Kallion, Vallilan, Alppiharjun, Hermannin ja Punavuoren nuorista miehistä. Tilaisuus järjestettiin Kalliossa sijaitsevaan Alli Tryggin puistoon pystytetyllä muistomerkillä. Seppeleitä muistomerkille toivat Ässä-rykmentin veteraanit, Helsingin kaupunki, Kaartin Jääkärirykmentti, killat, veteraanijärjestöt, Stadin Slangi ry sekä Ässän omaiset ja ystävät. Myös 11. Jalkaväkirykmenttinä tunnetun Ässä-rykmenttin nimi juontuu joukon S-rykmentti -tunnusnimestä. Ässä-rykmentti tunnetaan erityisesti siitä, että se vastoin aikalaisten odotuksia osoitti Ässä-rykmentin veteraani Keijo Virtamo ja rykmentin perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Salminen laskivat seppeleen rykmentin muistomerkille. mallikasta taistelutahtoa ja -kykyä. Suurin osa rykmentissä palvelleista tuli työväenluokkaisista taustoista, ja monen perhe oli kuulunut puna- kaarteihin vapaussodan aikana. Ässä-rykmentin muiston vaalimisesta vastaa pääasiassa Ässä-rykmentin perinnetoimikunta. Toimikunta järjestää kunniakäyntejä vuosittain kaksi, 13.10, joka on Ässä-rykmentin muodostamisen vuosipäivä, ja talvisodan päättymispäivänä 13.3. Perinnetoiminnassa mukana olevia yhdistää monilta osin henkilökohtainen kosketuspinta sotiimme tai veteraaneihin. Perinnetoimikunnan puheenjohtaja majuri evp Kari Salminen tuli alun perin toimintaan mukaan pitkälti oman sotilastaustansa ja isänsä takia. Salmisen isä taisteli ja kaatui talvisodassa. – Perinnetoimikunnassa meillä on aktiivisesti mukana noin parikymmentä henkilöä. Uudet tekijät olisivat tietenkin tervetulleita, Salminen kertoo. Onko johtajakoulutuksesta mahdollista saada opintopisteitä korkeakouluissa? – Varusmiespalvelukseen sisältyviä johtamiskoulutuksia ei ole pääsääntöisesti hyväksiluettu tutkintoihin Tampereen yliopistossa. Opettaja voi kuitenkin oman arvionsa mukaan korvata kokonaan tai osittain opintojaksoja, mikäli osaamistavoitteet täyttyvät, Tampereen yli- opiston johtamiskorkeakoulun opintopäällikkö Heli-Maija Tontti selvittää. – Jokaisessa tiedekunnassa on erilaiset menettelyt liittyen muualla suoritettuihin opintoihin ja osaamisalueisiin. Jotkut Turun yliopiston tiedekunnista ovat hyväksilukeneet kyseiset koulutukset, mutta eivät kaikki, Turun yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluiden päällikkö Nea Särkikoski selittää. – Aliupseerikurssista voi saada Turun ammattikorkeakoulussa kahdeksan opintopistettä ja reserviupseerikurssista kymmenen opintopistettä, Turun amattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden palvelupäällikkö Ismo Kantola kertoo. Millaisia vaatimuksia opintopisteiden saamisella on? – Lähtökohtana on, että jos johtajakoulutus korvaa jonkun vastaavaan osaamistavoitteen tai tutkinnossa on tilaa vapaasti valittaville opinnoille, opiskelija voi pyytää hyväksilukemista, Helsingin yliopiston opintoasioiden päällikkö Päivi Pakkanen selittää. UUTISIA MUUALTA Niinistö: Varusmiehiä yleisvaarallisiin tehtäviin Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo toteuttavansa puolustusalalla byrokratiatalkoot, joiden tavoitteena on sekä puolustusvoimien että rajavartiolaitoksen toimintavalmiuden parantaminen. Yksi talkoiden tavoitteista on lisätä varusmiesten käyttöä yleisvaarallisissa tehtävissä, joita ovat vuonna 2008 voimaan tulleen lain mukaan esimerkiksi räjähteiden purku, vaarallisen henkilön kiinniotto ja aseellista voimankäyttöä vaativat tehtävät. Uudistus vaatii eduskunnalta useita lakimuutoksia, joista ensimmäiset luonnokset valmistuvat keväällä 2016. Varusmiehiä on aiemmin käytetty vaarallisissa tehtävissä ainoastaan, jos he ovat vapaaehtoisia ja heillä on asiasta siviiliosaamista. (Suomen Kuvalehti 43/2015) Alueloukkausten määrässä ei muutoksia Kadettikunta ry:n Kylkirauta-lehden haastatteleman rajavartiolaitoksen päällikön, kenraaliluutnantti Jaakko Kaukasen mukaan Suomeen kohdistuneiden alueloukkausten määrä ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosina. Kaukanen kertoo viime vuosien alueloukkausten määrän mukailevan pitkän aikavälin keskiarvoa. Eniten alueellisen koskemattomuuden loukkauksia on raportoitu 90-luvulta, jolloin tapaukset jäivät vähälle mediahuomiolle. Suomen alueelle kohdistuneet ilmatilaloukkaukset ovat tulleet kansainvälisen ilmatilan kautta. Turvallisuustilanne Suomen rajoilla on ollut vakaa. Tulevaisuuden haasteiksi Kaukanen luettelee muun muassa toimintaympäristön muutosten vaikeamman ennustettavuuden. (Kylkirauta 3/2015) Naiset innokkaina asepalvelukseen Reserviläiskirjeen jälkipuinti käynnistetty Juho Korpela Puolustusvoimien viestintäjohtaja eversti Mika Kalliomaa ja everstiluutnantti Juho Raulo olivat keskustelemassa reserviläiskirjeestä Helsingin seudun reserviläispiirin järjestämässä seminaarissa Santahamina-talolla. Kalliomaa kertoi päätöksen reserviläiskirjeen lähettämisestä syntyneen jo vuonna 2013. Kuitenkin toteutettu puolustusvoimien uudistus muutti rakenteita niin, että kirjettä ei kannattanut viellä samana vuonna lähettää. – Koskaan ei ole ideaali tilanne lähettää tämän tyyppistä kirjettä. Tiedettiin, että reserviläiskirje tullaan kytkemään maailman tapahtumiin, Kalliomaa toteaa. Tulevaisuudessa hän näkee yhteydenpidon reserviläisiin tapahtuvan sähköisesti. Hänen mielestään vielä ei ole sen aika. – Sähköisen tunnistautumisen tulee olla kunnossa ennen kuin sähköistä asiointia voidaan kehittää, Kalliomaa sanoo. Yritysten tiedot ajan tasalle Everstiluutnantti Juho Raulo kertoi seminaarissa Uudenmaan aluetoimiston panoksesta reserviläiskirjeessä. Aluetoimisto lähetti kirjeitä re- serviläisille yhteensä 205 375. Kirjeiden lähettämisestä seuranneessa palautteesssa huomattiin ongelmia VAP-käsittelyssä.VAP tarkoittaa yrityksen mahdollisuutta varata henkilöstöstään omaan käyttöönsä yhteiskunnallisissa poikkeuosoloissa – Yritysten tiedot on saatava ajan tasalle. Nyt tiedoista löytyi jo lopetettuja tai myytyjä yrityksiä, joiden työntekijöitä oli silti varattuna, Raulo kertoo. Naisten hakeutuminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen on ollut ennätyksellisen suurta, Reserviläinen kertoo. Reserviläisen mukaan naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on hakenut 20 vuoden aikana keskimäärin 500 naista vuosittain. Vuonna 1995 hakijamäärä oli 793 ja vuonna 2014 818 naista. Vuoden 2014 hakijamäärä on ennätyksellisen suuri. Vuoteen 2015 mennessä varusmiespalveluksen on suorittanut noin 6 500 naista. Naisvarusmiehistä johtajakoulutukseen valitaan noin 70 prosenttia. Edellytyksenä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on suomen kansalaisuus, 18–29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden ominaisuuksien sopivuus palvelukseen. Reserviläinen (7/2015) Toimittanut Kalle Tornberg 6 LYHYESTI Rauhanturvaajat saivat tunnustusta työstään Suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa vietettiin mitalijuhlaa 12. lokakuuta kun rauhanturvaajille jaettiin YK-mitaleita ja Kansainvälisen palveluksen -mitaleita. YK-mitalit jaetaan rauhanturvaajille, joiden palvelus on kestänyt ainakin 90 vuorokautta ja joiden toiminta on täyttänyt UNIFIL:n vaatimukset. – Suomalaisten rauhanturvaajien erinomainen osaaminen, asenne ja jatkuva harjoittelu tuottaa kiitettäviä tuloksia, pataljoonan komentaja everstiluutnantti everstiluutnantti Kari Kaakinen kertoo. MKo Ruotsilta uusi taisteluosasto Gotlantiin Saudi-Arabia hankkii taistelualuksia USA:sta Saudi-Arabia päivittää laivastoaan ostamalla neljä Lockheed Martinin Freedom-luokan rannikkotaistelualusta. Yhdysvaltojen hallitus hyväksyi 11,25 miljardin dollarin kaupan 20.10. Multi-Mission Surface Combatant (MMSC) -alukset aseistuksineen ovat Saudi-Arabian laivaston laajennusohjelman ydin. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan hankinta edistää Arabian niemimaan merialueiden turvallisuutta ja voimatasapainoa. Alusten varustukseen kuuluu Boeingin laivasto-ohjuksia, kaikuluotaimia ja torpedoja vedenalaiseen puolustautumiseen, OTO Melara 76 mm -kansitykki ja Link 16 -datalinkkejä. (Verkkouutiset, 21.10.) SVi Slovakian presidentti korosti vastuuta kyberturvallisuudesta Resolute Support etenee suunnitellusti Suomalaisten määrä Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa on vähentynyt. Pohjoisosissa käydään kiivaimpia taisteluita. Antti Raunio Resolute Support -operaatio korvasi ISAF-operaation Afganistanissa vuoden 2015 alussa. Tällä hetkellä Afganistanin omien joukkojen vahvuus on 170 000 – 200 000 sotilasta, ulkomaisten joukkojen vahvuus on noin 12 500. Naton johtama kriisinhallintaoperaatio on edennyt suunnitellusti. Tällä hetkellä tarkastellaan Afganistanin turvallisuustilannetta ja arvioidaan mahdollista tarvetta tarkentaa operaatiosuunnitelmaa ja monikansallisten joukkojen käyttöä tuleville vuosille. Suomalaisia useissa tehtävissä Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen (SKJA) komentajan sijainen, majuri Tomi Herttuainen kertoo, että suomalaisia on Afganistanissa alle 50 henkilöä. Määrä on ollut laskeva, sillä operaation alussa suomalaisia oli noin 80. – Suomalaisia toimii pääkaupunki Kabulissa sekä pohjoisessa Mazar-e Sharifissa. Tämän lisäksi ensihoitoryhmä on tukitehtävissä osana monikansallista lääkintäyksikköä, Herttuainen kertoo suomalaisten sijoittelusta. Herttuaisen mukaan suomalaisille joukoille kuuluu hyvää, ja osastoissa vallitseva henki on vahva. Suomalaisjoukkojen tehtävissä ei ole ollut suuria muutoksia, vaan he ovat jatkaneet suunnitelman mukaisesti Mazar-e Sharifissa toiminnan ja henkilöstön asteittaista vähentämistä ja valmisteluja toiminnan keskittämiseksi Kabuliin. Kuumissa olosuhteissa kalusto joutuu todella koville. Vuodenajasta riippuen Afganistanissa lämpötila voi olla +40 °C ja -15 °C välillä. Suomalaisia palvelee Kabulissa niin esikuntaupseereina kuin Afganistanin asevoimien ja poliisin neuvonantajina. Pohjoisessa suomalaiset upseerit toimivat neuvonantajina Afganistanin 209. armeijakunnalle. – Loppuvuoden ajan valmistellaan ja toimeenpannaan joukkojen ja materiaalin kotiutusta, Herttuainen kertoo jatkosta. Turvallisuustilanne heikentynyt Afganistanissa on parhaillaan meneillään taistelukausi. Herttuainen kertoo, että ympäri maata tapahtuu viikoittain iskuja. Suurimmat taistelut on käyty Kunduzin kaupungissa, joka sijaitsee Afganistanin pohjoisosassa. – Talven tulo hillinnee taistelui- ta ja yleensä päättää koko taistelukauden, Herttuainen kertoo. Ulkopoliittisen insituution vanhempi tutkija Charly SaloniusPasternak arvioi Afganistanin turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentyneen viime aikoina ja pitää rauhanturvaajien paikallaoloa yhä elintärkeänä valtiolle. – Näen, että nykyhallinnon kyvyttömyys sisäpoliittisiin kompro- misseihin ja vastapuolen viime kesiä aggressiivisempi ote ovat suurimpia syitä tilanteen heikkenemiselle, Salonius-Pasternak arvioi. Salonius-Pasternakin mukaan ulkomaisten joukkojen läsnäolo on tärkeää kolmesta syystä: he kouluttavat paikallisia, sitouttavat afgaanijoukkoja tehtäviinsä sekä estävät pelotteellaan ääriliike Talibanin mahdolliset hyökkäykset. Usvainen tulevaisuus Antti Raunio Suomalaisia ammunnoissa Pohjois-Afganistanissa. Ulkopoliittisen insituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä vielä ei ole aika poistaa rauhanturvaajajoukkoja Afganistanista. Hän uskoo, että henkilöstömäärän vähentämisessä pidetään taukoa, jotteivat Irakin tapahtumat toistu. – Luulen, että yritetään välttää tilanne, jossa kapinalliset joukot valloittavat alueen sen jälkeen, kun ulkomaiset joukot on vedetty maasta pois, Salonius-Pasternak kertoo näkemyksensä. Tutkija näkee ison ongelman Afganistanin omissa joukoissa. Hänen mukaansa taistelijoiden vaihtuvuus on niin suurta, että toimivien joukko-osastojen muodostaminen ei onnistuisi. Parissa vuodessa ulkomaisten joukkojen poisveto ei siis ole mahdollista. Salonius-Pasternak toteaa, että jos ulkomaisia joukkoja ei olisi, olisi vaikea nähdä turvallisuuspoliittisen tilanteen muuta kuin heikkenevän. – Kymmenessä vuodessa voisi olla mahdollista, että ulkomaiset joukot poistuisivat Afganistanista. Kun saataisiin neuvotteluyhteys edes osan Talibanin joukkojen kanssa, olisi poliittiset edellytykset turvallisempaan tulevaisuuteen. Nato lisää joukkoja Baltiassa Lisäyksellä Nato pyrkii viestimään sitoumuksestaan Baltian puolustamiseen. Klaus Ashorn Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa ovat luvanneet lisätä joukkoja Baltian maihin. Joukkojen lisäys viestii Naton sitoumuksesta Baltian maiden puolustamiseen. – Venäjä on käärmeissään Naton kasvavasta läsnäolosta Baltiassa. Joukot ovat lähinnä symbolinen viesti siitä, että tositilanteessa Naton 5. artiklaa sovellettaisiin, Helsingin yliopiston Aleksanteriinstituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro kertoo. Naton perussopimuksen 5. artikla takaa keskinäisen puolustuksen. Nato korosti sitoumustaan 5. artiklaan viime huippukokoukses- saan Walesissa syyskuussa 2014. Lisättävien joukkojen tarkkaa määrää ei vielä ole kerrottu julkisuuteen. Tällä hetkellä Naton Baltian-joukot koostuvat kuhunkin maahan sijoitetusta komppanian vahvuisesta rotaatiojoukosta. Venäjän mielestä sopimusta kierretään Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin ja Venäjän presidentti Boris Jeltsinin vuonna 1997 solmima sopimus mahdollisti Baltian maiden liittymisen Natoon, mutta kielsi pysyvien Nato-joukkojen sijoittamisen Baltiaan. Tästä syystä joukot ovat rotaatiojoukkoja. – Venäjällä rotaatiojoukot mielletään sopimuksen kiertämiseksi, Kangaspuro analysoi. Joukojen lisäyksen taustalla ovat niin Ukrainan tapahtumat kuin myös Venäjän ja lännen muutenkin kiristyneet suhteet. Viro, Latvia ja Liettua pyysivät jo toukokuussa lisäjoukkoja Natolta. Maat olisivat halunneet yhteensä noin 5 000 sotilaan pysyviä joukkoja. Naton Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Philip Breedlove vieraili elokuussa Suomessa. Kuva: Ville Bröijer Slovakian presidentti Andrej Kiskan mukaan valtioilla on vastuu varmistaa kansakunnan turvallisuus niin fyysisesti kuin tietoteknisesti. Kiska otti kantaa kyberturvallisuuskysymyksiin vieraillessaan Nato-yhteisön kyberpuolustuskeskuksessa (Nato CCD COE) Tallinnassa. – Digitaalinen maailma on Slovakian kaltaisille pienille maille suuri mahdollisuus vain, jos kansalaistemme elämät on turvattu yhtälailla verkossa ja sen ulkopuolella, Kiska huomauttaa. (HS.fi 21.10.) SVi RUOTUVÄKI 19/2015 Kuvat: SKJA Ruotsi on aloittanut uuden taisteluosaston rakentamisen Gotlannin saarelle. Komentajaksi on valittu everstiluutnantti Stefan Pettersson, ja osaston kokoaminen aloitetaan marraskuussa. Taisteluosasto koostuu kahdesta komppaniasta: mekanisoidusta komppaniasta ja panssarivaunukomppaniasta. Mekanisoidun komppanian pääkalustona ovat CV90-rynnäkköpanssarivaunut ja panssarivaunukomppanian kalustona ovat Leopard 2A5 -panssarivaunut. Gotlanti sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla. Saarelta käsin voidaan hallita tehokkaasti Itämeren laiva- ja merilikennettä. (HS.fi, 19.10.) ARa MAAILMALLA 7 REPORTAASI RUOTUVÄKI 19/2015 Kuvat: Juho Vainonen Upseerioppilaat pääsevät juoksemaan heti RUK:n aluksi kasirivistä oman yksikkönsä muotoon. Hamina ottaa ystävällisesti vastaan RUK 247 -kurssin on aloittamassa 694 upseerioppilasta ja yksi kaartinjääkäri. Osa upseerioppilaista on harjoitellut pinkan tekemistä vasta viikon. Miika Kosloff Nousen bussiin, jossa istuu yhden salmiakin varusmiehiä. Minulla on edelleen tyhjä kangaspalanen rinnassani ja erotun helposti joukosta. Kaikki ovat onneksi keskittyneitä ensimmäisten RUK-selfieiden ottamiseen. Kukaan ei vaikuta kaipaavan vanhaa joukko-osastoaan, Kaartin jääkärirykmenttiä, vaikka Santahaminan paratiisisaaresta onkin puhetta. Bussimatka menee nopeasti oppilaiden jutellessa ja vertaillessa aliupseerikurssin kokemuksiaan. Taidan olla ainoa, joka nukkuu. Jännitys lienee karistaneen uneliaisuuden muilta. – Jätkät, armeija alkaa tänään! – Kyllähän me nyt ollaan aamumme ansaittu! Saavumme kauniiseen Haminan rantaan. Merkit varuskunnasta lisääntyvät nopeasti ja yllättäen olemmekin jo Reserviupseerikoulun tykistökasarmin kentällä. Rennohko tunnelma kiristyy, kun upseerikokelas nousee bussiin ja kyselee mahdollisia komennustodistuksia. Olen ainoa, jolta sellainen löytyy, ja hämmästyneet katseet raapivat selkääni. Ymmärrän vasta myöhemmin, että ensimmäisen päivän ajan uusien upseerioppilaiden tavoitteena on pysyä massassa. Silmätikuksi joutuminen pelottaa. Kahdeksaan riviin – järjesty! Järjestymme kuuluisaan kasiriviin – heti, kun joku huomaa meidän järjestyneen seitsemään riviin ja sanoo siitä. Jäämme odottamaan, että suuntamies purkaa ojentautumisen, eikä kukaan uskalla hievahtaakaan. Huomaan täriseväni hivenen. Lopulta kapteeni Juho Malinen hyväksyy ojentautumisemme ja aloittaa lyhyen tervetuliaispuheensa. Hän luettelee yksiköt ja juoksemme kapteenin viittomaan suuntaan kouluttajakokelaiden huutojen saattelemana. – Kovempaa! Ei voi hyytyä. Kuulutte parhaaseen seitsemän prosenttiin, ette voi hyytyä jo nyt! Itse valitsen kärkikomppanian ja järjestyn muiden mukana jääkäreiden muotoon. Nimenhuudossa muutama oppilas kutsuu upseerikokelaita upseerioppilaiksi, panikoi ja sössöttää nopeasti jotain päälle ja ansaitsee kokelaan vihaisen mulkaisun. Siirrymme päärakennuksen takapihan kautta kolmanteen kerrokseen, jossa kärkikomppanian tuvat sijaitsevat. Yksikön vääpeli luutnantti Esa Palmu määrää minut tupa Petsamoon yöksi. – Kyllä te tiedätte kuka teistä liikkui! Voitte vastata. Siirrymme rivakasti ulos. Joukko-osastoissa on selvästi opetettu erilaisia käytäntöjä muodon täyttämisestä oikein, ja upseerikokelaat pyrkivät ohjeistamaan heti talon tavoille. Ensimmäisen 24 tunnin aikana joudumme yrittämään järjestäytymistä uudelleen, eli ottamaan vauhtia tuvista vain kerran. Saamme muutamia kehujakin, kun nyökyttelemme ymmärtäneemme ”RUK-honorin” perusteita. – Onnittelut, olette juuri oppineet uutta! Marssimme komppaniakoossa muonituskeskukselle, karjumme tahdintoistoja, yritämme pitää leuan ylhäällä ja näyttää ylväiltä samalla vilkuillen sekä edellä että vierellä marssivien linjaa. ”Pinkan tekemiseen on aikaa vaivaiset viisi minuuttia, joista tietenkin viimeinen jäpitetään.” Minuutti! Tuvassa jäpitetään hievahtamatta, mutta siitä huolimatta tuvan ovelta kuuluu huutoa. – Mitä täällä tapahtuu? Saa vastata! Kukaan ei uskalla avata suutaan, mutta kokelas jatkaa hetken ennen kuin lähtee takaisin käytävään. Tervetuloa Haminaan! Omasta joukko-osastosta on otettu Haminaan mukaan ainoastaan komennusvarustus ja loput varusteista käydään hakemassa heti päivän aluksi varusvarastolta. Varusteita kerätessämme kuulemme jokaisen tavaran kohdalla ystävällisen tervetulotoivotuksen Haminaan, ja vastaamme kohteliaasti. – Kiitän, herra upseerikokelas. Ensimmäinen vuorokausi kuluu jäpittäessä ja muuttamisessa. Satojen toivotusten jälkeen tervetuliaissanat eivät tunnu enää niin ystävällisiltä. Aikaa ei ole Oppitunnin sekä lyhyen esittelykierroksen jälkeen pääsemme sopimaan oman yhtenäisen kaappijärjestyksemme. Se on ollut jokaisella erilainen kotijoukkoyksikössä, ja yhtenäisen järjestyksen saaminen on ensimmäisiä johtamisharjoituksia. Erimielisyyksiä t-paitojen asettelusta tulee heti, mutta sopuratkaisu löytyy ennen aikamäärettä. Pinkan tekemiseen on aikaa vaivaiset viisi minuuttia, joista tietenkin viimeinen jäpitetään. En edes yritä tehdä täydellistä pinkkaa, ja jätän sen jäkille odottamaan tarkistusta huonompi reuna tuvan takaseinää päin. Pinkkani menee läpi, mutta kolme tupalaistani joutuu korjaamaan omiaan. Olen tyytyväinen mutta myös pettynyt, koska kuuluisia rukkipinkkoja ei vaadittukaan vielä. Ehdimme vihdoin istuskella, jutella ja syödä iltapalaa tuvissa hetken ennen kolmen minuutin ohjattuja iltatoimia. Meitä varoitetaan aamun nopeasta aikataulusta, jotta pystymme toimimaan Reserviupseerikoulun tasoisesti. Joudun osallistumaan aamuliikuntaan ensimmäistä kertaa palvelukseni aikana ja jännitän sitä jo illalla. Herätys on 6.00, ja aamulii- kuntaan lähdetään 6.03. Kukaan ei kuitenkaan usko ehtivänsä nousta ylös, pukea päälle ja jäpittää minuuttia kolmen minuutin aikamääreessä. Herään jo 5.40 ensimmäisiin tupalaisteni herätyksiin. Lyhyen aamuliikunnan, aamupalan ja oppituntien jälkeen 24 tuntia kestänyt komennukseni on ohi. En ole rikki upseerikokelaiden runnutuksesta vaan selvisin, ja olen nyt RUK:ssa käynyt ylpeä varusmies. Myönnän kuitenkin kaipaavani jo omaan palvelustehtävääni. Upseerioppilailla meneillään oleva ”triplagines” ei houkuttele jäämään. 8 SOTA JA TALOUS Teksti: Niko Pankka Taitto ja kuvitus: Markus Lehtonen tonen Useiden valtioiden panostukset puolustusmenoihin kasvavat vuosi vuodelta. Monilla sodilla onkin taloudellinen taustansa. Kuka loppujen lopuksi hyötyy konfliktien aiheuttamasta kaaoksesta rahallisesti? K onfliktien ympärille rakentuu monisäikeinen hyötyjien verkosto, jonka solmukohdissa sijaitsee yksityishenkilöitä, yhtiöitä ja kokonaisia valtioita. Sota on julmaa ja brutaalia, siinä on kyse toisen ihmisen hengen riistämisestä. Tästä huolimatta on mahdotonta ummistaa silmiään sen taloudelliselta merkitykseltä. Sodat merkitsevät julkisen menotalouden kasvua, koska sotaa käyvän valtion tulee vahvistaa puolustusmenojaan. Tällä on vahva positiivinen kysyntävaikutus sotaa käyvän maan kansantalouteen. – Ei ole väärin sanoa, että vuonna 1929 Yhdysvalloissa käynnis- loudellisen toimeliaisuuden kasvaessa kaikki kansalaiset hyötyvät parempina palkkoina ja lisääntyneinä verotuloina. – Valtion toimiessa sotatoimialueena ja konfliktin ollessa sille merkittävä, tapahtumat aiheuttavat valtiossa rahoitusmarkkinoiden romahtamisen. Muiden maiden markkinoihin konflikti vaikuttaa esimerkiksi velkasaatavien tai raaka-aineiden saatavuuden kautta, Rothovius kertoo. Rothovius nostaa esille konfliktien vähentymisen toisen maailmansodan jälkeen merkittävillä talousalueilla, kuten PohjoisAmerikassa ja Kiinassa. Painopiste onkin siirtynyt muille alueille, esimerkiksi Lähi-Itään. Vararikossa oleva valtio ei pysty pitämään huolta asevoimistaan. tynyt suuri lama päättyi julkisen talouden ekspansioon, joka tunnetaan toisena maailmansotana. Yhdysvaltoja ei nostanut lamasta New Deal -ohjelma, vaan sodan puhkeaminen, mikä on traaginen tosiasia, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen professori Vesa Kanniainen kertoo. Myös 1950-luvulla koettiin korkeasuhdanne, joka johtui Korean sodasta ja sen aikaansaamasta kysyntäimpulssista. Impulssi tuntui myös Suomessa, vaikka Suomi ei sotaa käynyt. – Sodat johtavat kauppavirtojen katkeamiseen ja sitä kautta raaka-aineiden ja varsinkin energian hinnan nousuun. Tämä puolestaan heikentää siviilituotannon kannattavuutta, mikä näkyy välittömästi osakkeiden hintojen putoamisena, ja sotaa käyvän maan valuutan heikkenemisenä. Koska siviilituotannon kannattavuus heikkenee, luottomarkkinoilla korot pyrkivät nousemaan, Kanniainen taustoittaa. Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothoviuksen mukaan ta- YKSITYISEN ASETEOLLISUUDEN PAINOARVO KASVAMASSA Rothovius pitää aseteollisuuden merkitystä maailmankaupassa huomattavana, ja kyseinen yrityshaara kasvaa hänen mukaansa muuta kauppaa nopeammin. Klassisin esimerkki sotateollisuuden vaikutusvallasta on Yhdysvallat. Yhdysvallat käyttää tänä päivänä miljardien dollareiden edestä pääomaa ulkomailla käytäviin sotiin ja sotilaallisen mahdin ylläpitoon. Käytännössä sodan taloudellisia voittajia on useita. Tämän listan kärkipäässä ovat kansainväliset aseteollisuuden yritykset, joista tunnetuimpia ja suurimpia ovat Lockheed Martin, Boeing ja BAE Systems. Näiden yritysten toiminta ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan aseiden toimittamiseen erinäisille tahoille, vaan kaupanteko pitää sisällään myös edistynyttä teknologiaa ja turvallisuuspalveluita. – Aseteollisuuden markkinat ovat kansainväliset ja varsin kilpailulliset. Suurissa hankinnoissa ostajilla on markkinavoimaa, ja ne voivat tehdä edullisia kauppoja. Pienemmissä hankinnoissa ostajia RUOTUVÄKI 19/2015 on paljon ja paras tuottaja voittaa, Kanniainen kertoo. Yhdysvallat on ylivoimaisesti merkittävin maa aseteollisuudessa. Kanniainen taustoittaa valtiolla olevan teknologista etumatkaa muihin nähden, vaikka myös eurooppalaiset tuottajat ovat vahvoja. Suomen vähäisempi oma tuotanto pakottaa sen ostamaan tuotteita maailmanmarkkinoilta. Ruotsi ja Venäjä sen sijaan ovat merkittäviä viejiä. Kanniaisen mukaan aseet ovat Venäjän likimain ainoa korkealle jalostettu vientituote. – Suomalaisten puolustusalan yritysten on vaikea pärjätä maailmalla kilpailussa, ja aseteollisuudessa on äärimmäisen hankalaa edetä ilman voitelurahoja, Rothovius perustelee. 9 SOTA JA TALOUS RUOTUVÄKI 19/2015 Puolustustekniikkakauppojen epäselvyyksiä on setvitty myös Suomessa. Kuluvan vuoden helmikuussa kaksi Patria Oyj:n entistä johtajaa tuomittiin kanta-Hämeen käräjäoikeudessa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin noista. Viime vuonna Lockheed Martinin liikevaihto oli lähes 40 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtioneuvoston talousarvioesityksen mukainen ensi vuoden budjetti on 54,1 miljardia euroa. Suomi käyttää Yhdysvaltoja ei nostanut lamasta New Deal -ohjelma, vaan sodan puhkeaminen. törkeän lahjuksen antamisesta. Lahjusten antaminen liittyi Patrian tytäryhtiön ja Kroatian valtion välisiin panssariajoneuvokauppoihin, ja ne sijoittuivat vuosille 2005–2008. Lisäksi Patria tuomittiin 297 000 euron yhteisösakkoihin. Vuonna 2013 yhdysvaltalainen Lockheed Martin oli valtion ylivoimaisesti suurin alihankkija vieden lähes kymmenen prosentin osuuden kaikista hankin- bruttokansantuotteestaan 1,3 % maanpuolustukseen. – Yhdysvallat käyttää neljä prosenttia BKT:staan puolustusmenoihin, ja useimmat Natojäsenet vapaamatkustavat Yhdysvaltojen puolustusbudjetilla, Kanniainen jatkaa. Rothoviuksen mukaan asejärjestelmät ovat hyvin sofistikoituneita ja täynnä elektroniikkaa, joten aseteollisuus on korkean teknologian teollisuutta. Näin ne muistuttavat jossain määrin muita korkean teknologian osakkeita. Toisaalta yritykset ovat usein kansallisesti niin tärkeitä, että niiden riski on kuitenkin pienempi kuin muiden toimialojen teknologiayrityksissä. – Esimerkiksi Nokian kännyköiden kohtaloa on vaikea nähdä tapahtuvan millekään suurelle aseteollisuuden yritykselle. Liiketoiminta ei ole kovin hektistä, vaan tilauskirjat ulottuvat useiden vuosien päähän, eikä se juurikaan riipu talouden normaalista suhdannesyklistä. Vanhat yritykset ovat myös melko turvassa kilpailulta isoine patenttisalkkuineen ja valtiontukineen, sillä alalle on uusien yrityksien vaikea päästä, Rothovius selventää. Aseteollisuudessa toimivat yritykset eivät välttämättä tarvitse sotaa hyötyäkseen taloudellisesti. Rothovius kuitenkin muistuttaa, että edellä mainituista syistä yritykset ovat markkinoilla jo melko korkealle hinnoiteltuja, ja taloudelliset tunnusluvut ovat monia muita toimialoja korkeammat. Hajautusta ei myöskään tule unohtaa, sillä yksittäinen yritys voi kärsiä esimerkiksi korruptioskandaalista, jolloin sen kurssi voi notkahtaa. Lähteet: yle.fi gsa.gov time.com opensecrets.org lockheedmartin.com washingtonsblog.com Butler, Smedley: War Is a Racket (1935) VELKA KESKIÖSSÄ Sotia rahoitetaan pitkälti velalla, joka on keskeinen osa esimerkiksi Yhdysvaltojen pankkijärjestelmää. Velka lisää riskinottoa ja sitä kautta mahdollisesti myös taloudellista toimeliaisuutta ja kansantuotetta. Toisaalta riskit aiheuttavat realisoituessaan paljon tuhoa esimerkiksi finanssikriisin muodossa. Sota on yksi tehokkaimmista velantekokoneista. Historiassa sodat ovat olleet kalliita, ja velka taas on mahdollistanut myös valtion rajojen laajentamisen. – Historiallisesti valtiot ovat velkaantuneet sotaretkiensä rahoittamiseksi, ja näiden lainojen hoitamatta jättäminen onkin ollut seuraavan sodan aiheena. Nykyään tämä koskee joitain kehitysmaita, joissa lainansaanti on muutoinkin hankalaa, Rothovius kertoo. Myös pankit hyötyvät sodan hävinneiden osapuolten materiaalitappioista, koska uudelleenrakentaminen vaatii lainanottoa. – Yritykset, joilla on saatavia konfliktialueelta, kärsivät velkojen jäädessä saamatta. Toisaalta monesti nämäkin yritykset myöhemmin hyötyvät jälleenrakennuksesta, Rothovius tarkentaa. HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN Tänä päivänä monilla valtioilla on laaja aseteollisuuden haara, ja erityisesti epävakaiden valtioiden hallitusten nälkä sotaa kohtaan kasvaa. Nälän kasvaessa vapaat markkinat kutistuvat, mikä taas vaikuttaa valtion kykyyn panostaa Kommentti: Tapaus Lockheed Martin P oliitikkojen vaalikampanjat ovat riippuvaisia rahasta. Pankit ja aseteollisuuden yritykset rahoittavat monesti poliitikkojen kampanjointia, usein jopa vastakkaisia puolueita. Lockheed Martin tuki vuoden 2014 aikana poliittisia puolueita, sekä republikaaneja että demokraatteja, 4,1 miljoonalla dollarilla. Pelkästään lobbaamiseen yritys käytti pääomaa huimat 14,6 miljoonaa dollaria. Yhdysvalloissa ehdokkaiden vaalibudjetit ovat valtavia. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Barack Obama käytti kampanjaansa yli 540 miljoonaa dollaria. Vastaehdokas Mitt Romneyn rahallinen panostus oli 336 miljoonaa dollaria. Kampanjan tukijoiden myönteinen kohtelu varmistetaan tukemalla molempia puolueita. Kuitenkaan päättäjien motiivit eivät rajoitu pelkästään taloudelliseen näkökulmaan, vaan monien tavoitteena on pysyä vallassa mahdollisimman pitkään. Sotatilassa valtioiden päättäjiä vaihdetaan huomattavasti harvemmin kuin rauhan aikana. Lisäksi sota vie tehokkaasti äänestäjien ajatuksia muualle. Valtion turvallisuus nousee sodan aikana huomattavasti tärkeämmäksi motiiviksi kuin yksittäisen poliittisen päättäjän heikot edesottamukset. Sodan alkusysäys harvemmin luodaan kansalaisten toimesta, ellei valtioon suoranaisesti ole hyökätty ensin. Useimmiten sotaan lähteminen vaatii kansalaisten vakuuttamisen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lähtöpäätös toiseen maailmansotaan niin sanotusti tarvitsi japanilaisten hyökkäyksen Pearl Harboriin. dellisesti huomattavasti enemmän, jos taloudellinen toimeliaisuus kohdistuisi vaikkapa paremman terveydenhuollon tai parempien kulutustavaroiden kehittämiseen. Esimerkiksi Neuvostoliitossa resurssit laitettiin sotilasmahdin kehittämiseen eikä kansalaisten elintason nostamiseen, Rothovius täsmentää. Kanniainen kuitenkin muis- Sota on ainoa tapahtumasarja, jossa voitot mitataan rahassa ja tappiot ihmishengissä. maanpuolustukseensa. Vararikossa oleva valtio ei pysty pitämään huolta kansalaisistaan eikä näin ollen asevoimistaankaan. Menestyvä ja vapaa kansantalous, jossa ihmiset ovat vapaita innovoimaan uusia tuotteita ja palveluita sekä säästämään ja sijoittamaan varallisuuttaan, vaurastuttaa kaikkia. – Kansalaiset hyötyisivät talou- tuttaa, että jokaisen valtion tulee huolehtia kansallisesta turvallisuudestaan. Tämä ei voi tapahtua muutoin kuin oman puolustuksen avulla – ellei maa liittoudu ja usko ulkopuolisen apuun. – Kansallinen turvallisuus edustaa taloustieteen kielellä ilmaistuna julkishyödykettä. Julkishyödykettä eivät markkinat tuota, vaan se on valtion tehtävä. Julkishyödykkeen rahoitus tapahtuu kaikille pakollisen verotuksen kautta, Kanniainen perustelee. Historia osoittaa, että monesti sota on väistämätön osa valtioiden kiertokulkua. Valtioiden väliset ristiriidat ovat jatkuvassa kasvussa, mutta ihmisten kynnys sodan kannattamiseen on viime vuosikymmeninä noussut. Kehityssuunta on positiivinen, sillä historiassa ei ole ollut aikakautta, jolloin sotaa olisi välttämättä tarvittu yhtenä kehityksen pilarina. Rothovius painottaa, että usein sodan uhka saattaa olla konfliktia tärkeämpi tekijä, sillä tämä saa eri valtiot varustautumaan tulevaan. Ennen konfliktia niillä on siihen myös paremmin varaa. Taloudellinen näkökulma sotaan on erittäin tärkeä, sillä useimmiten sodan edetessä häviäjä on osapuoli, jolla pääoma loppuu ensimmäisenä kesken. Yhdysvaltojen entinen merijalkaväen kenraali Smedley Butler julisti teoksessaan War Is a Racket vuodelta 1935 sodan olevan ainoa tapahtumasarja, jossa voitot mitataan rahassa ja tappiot ihmishengissä. 10 LYHYESTI Karjalan ja Lapin lennostoilla pimeälentoharjoituksia Karjalan lennostolla ja Lapin lennostolla on tulevina viikkoina pimeälentoharjoituksia. Karjalan lennostolla on lentotoimintaa 26.–29. lokakuuta ja 9.–12. marraskuuta, kun taas Lapin lennostolla harjoitukset ovat 19.–22. lokakuuta ja marras- ja joulukuun taitteessa 30.11.–3.12. Everstiluutnantti Jarno Juurakko Karjalan lennostosta kertoo, että harjoitusten aiheuttamaa melua pyritään vähentämään suuntaamalla lentoja harvaan asutuille alueille sekä lentoonlähtö- ja laskeutumisvaiheissa eri tavoin. – Pimeälentoja tehdään, jotta koulutusvaiheessa saadaan lentäjille tietyt valmiudet koulutettua, Juurakko sanoo. ARa UNMEM-kurssi käyntiin Sotatieteiden päivät Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n 16. lokakuuta järjestämät kahdeksannet sotatieteiden päivät kokosivat 200 osallistujaa Santahamina-taloon. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja Hannu Karin mukaan tapahtumassa käsiteltiin muuttuvaa sodankäyntiä ja siihen varautumista. Työryhmät käsittelivät muun muassa sotatekniikkaa ja strategiaa, jossa esillä olivat erityisesti Ukrainan kriisi ja hybridisodankäynti. – Palaute tapahtumasta on ollut hyvää, ja järjestelyt onnistuivat moitteettomasti, Kari toteaa. KTo Patruunoita kadonnut Karjalan prikaatissa Karjalan prikaatin perusyksikön ampumataitotestissä 13.10.2015 havaittiin, että rynnäkkökiväärin patruunoita puuttui 90 kappaletta. Katoamisen huomasi ensimmäisenä ammunanjohtaja. Lukuisista etsinnöistä, valvontatarkastuksista ja asianomaisten haastatteluista huolimatta kadonneita patruunoita ei ole löytynyt. Ampumaradan lähimaaston tarkastamisessa on käytetty avuksi räjähteiden etsintään erikoistunutta koiraa. Karjan prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Sami-Antti Takamaan mukaan toiminnassa ampumaradalla, valvonnassa tai varotoimenpiteissä ei ole havaittu puutteita. NPa RUOTUVÄKI 19/2015 Rintamapiirtäjä – tuntematon taiteilija TK-piirtäjät kuvittivat jatkosotaa aikakausi- ja sanomalehdille osana Päämajan propagandaa. Aleksander Lindeberg, 98, liittyi jatkosodan tiedotusjoukkoihin vapaaehtoisena. Kalle Tornberg asemasotavaihe toi ongelman: sota- ja taistelukuvituksien tilalle oli löydettävä muita kuvituksen aiheita. Rauhallisempi rintama tarjosi kuitenkin piirtäjille oivan kanvaasin. Taiteellisesti merkittävimmät rintamapiirtäjien teokset tehtiinkin asemasodan rauhallisemmassa sykkeessä. Rintamapiirtäjät piirsivät korsujen rauhaa, sotilaiden muotokuvia sekä harrastustoimintaa. – Jatkosodan lopussa kuvat keskittyivät jälleen taisteluihin, mutta piirrosten sävy oli aikasempaa ankarampi, Pilke kertoo. Sodan karuilla kuvauksilla pyrittiin valmistelemaan kotirintamaa koviinkin rauhanehtoihin sodan kauheuksien sijaan. Suomea puolustettiin jatkosodassa kiväärein, kranaatein, kynin ja siveltimin. Sodista jälkipolville jääneet kirjoitukset, valokuvat ja kuvitukset ovat saaneet suurta mediahuomiota aina viime päiviin saakka. Tarinat sodan ikuistajista – TK-miehistä – ovat kuitenkin jääneet taka-alalle. Talvisodan vähäisestä tiedotustoiminnasta viisastuneena silloinen puolustuslaitos päätti perustaa välirauhan aikana tiedotusorganisaation. Tietokirjailija Helena Pilkkeen mukaan tiedotuskomppanioiden tärkeimpänä tavoitteena oli kotirintaman tiedottaminen ja sotilaallisen propagandan levittäminen. Toiminnan pyrkimyksenä oli saada sotatoimille kotirintaman oikeutus ja yleinen hyväksyntä. – Kansan mieliala oli jatkosodan syttyessä erilainen talvisotaan verrattuna. Maassa ei vallinnut yhtä yhtenäinen ja yksimielinen mielipide sotatoimien tarpeellisuudesta. Sodalle haluttiin kotirintaman tuki, Pilke kertoo. Tiedotuskomppanioissa palveli toimittajien ja valokuvaajien ohella rintamapiirtäjiä. Usein muiden TK-miesten varjoon jääneiden TK-piirtäjien tehtävänä oli sodan tilanne- ja taistelupiirrosten luonnosteleminen aikakaus- ja sanomalehtiin. Jatkosodassa palveli noin kolmekymmentä TK-piirtäjää, joista useat myös kirjoittivat ja kuvasivat. TK-piirrosten sensuuri Piirros: Aleksander Lindeberg / SA-kuvat Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (PVKK) United Nations Military Experts on Mission kurssi on alkanut PVKK:lla. – Kurssin tavoitteena on kouluttaa YK:n rauhanturvaoperaatioissa toimivien sotilastarkkailijoiden, yhteysupseerien ja sotilasneuvonantajien tarvitsemia taitoja, kertoo kurssin johtaja majuri Janne Lehtonen. Osallistujia kolmeviikkoisella kurssilla on Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Sveitsistä ja Meksikosta. PVKK järjestää vastaavia kursseja kolmesti vuodessa. Kurssit ovat osa pohjoismaista puolustusyhteistyötä, Nordefcoa. KAs KENTÄLLÄ Rintamapiirtäjänä jatkosodassa Yksi jatkosodan tunnetuimmista TK-piirtäjistä on Aleksander Lindeberg. Nykyisin 98-vuotias Lindeberg oli ennen jatkosotaa opiskellut taidetta niin Helsingissä kuin Tallinnassa. Lindebergin tyttären, Irina Lindebergin mukaan myös taitelijapiirit olivat tulleet nuorelle taitelijanalulle tutuksi. – Hän tutustui taiteeseen hyvin jo ennen sotaa muun muassa opintojensa kautta ja työskenteli ennen palveluksen alkua mainosalalla. Työ on opettanut isääni parhaiten. Aleksander Lindeberg oli yksi jatkosodan tuotteliaimmista rintamapiirtäjistä. Hänen työnsä tunnetaan erityisesti vauhdikkaista taistelukuvauksista maalta ja ilmasta. Irina Lindebergin mukaan TK-piirtäjänä jatkosodassa toiminut Aleksander Lindeberg tunnetaan vauhdikkaista ja tyylitellyistä piirroksistaan. Taiteilijan tyttären, Irina Lindebergin mukaan hänen isänsä keskittyi piirroksissaan erityisesti hahmojen kasvonpiirteisiin ja käsiin. Lisää Aleksander Lindebergin piirroksia löytyy Helena Pilkkeen teoksesta Suomi taisteli – Piirretty sota. hänen isänsä tunnettiin jatkosodan aikoihin nopeana, tarkkana ja uutterana piirtäjänä. Näyttäviä taistelupiirroksia Suurin osa TK-piirtäjien teoksista on luonnosteltu taistelujen päätyttyä sodan repimästä metsämaisemasta, tuhkaksi palaneista rakennuksista ja korsujen levollisesta tunnelmasta. Lindeberg piirsi poikkeuksellisen useita ja tarkoin yksityiskoh- din kuvitettuja taistelukuvauksia. Yksi taiteilijan tärkeimmistä avuista onkin ollut hänen tarkkaavainen näkökykynsä. – Piirtämistä koko hänen uransa ajan on avittanut erinomainen kuvamuisti: hän kykeni piirtämään matkoiltaan tarkkoja havaintoja päivienkin kuluttua, Irina Lindeberg kertoo. Osa TK-piirtäjien sotapiirroksista perustui kokemuksiin, osa mielikuvitukseen tai TK-valokuvaajien otoksiin. Varsinaisiin sota- toimiin tiedotuskomppaniat osallistuivat harvoin. – Esimerkiksi taistelukuvia tehtiin taisteluissa mukana olleiden miesten kertomusten perusteella. Erityisesti ilmataistelukuvat ovat suorastaan seikkailukertomusmaisia, tiedotuskomppanioiden vaiheita tutkinut Pilke toteaa. TK-piirrokset seuraavat tarkasti jatkosodan tapahtumia ja henkeä. Jatkosodan alussa rintamapiirtäjät keskittyivät voitokkaisiin taistelukuvauksiin. Seesteisempi Lindebergin, kuten muidenkin TK-piirtäjien teoksia julkaistiin aikakaus- ja sanomalehdissä komppanian päällikön ja Päämajan seulonnan kautta. Helena Pilkkeen mukaan rintamapiirrosten julkaiseminen sanoma- ja aikakausilehdissä oli harvinaista. – Piirroksia julkaisivat muun muassa Suomen Kuvalehti ja Hakkapeliitta-lehti. Lehdillä oli sodan aikana kuitenkin huutava paperipula. Palstatilaa kookkaille piirroksille ei juurikaan ollut, Pilke kertoo. Rintamapiirtäjien taiteellinen vapaus ei aina toteutunut. Ohjeistukset, tarkastukset ja teoksien rajallinen julkaiseminen olivat tiedotuskomppanioissa arkipäivää. TK-piirtäjiä koskivat kuvaajille asetetut ohjeet ja säännöt. Päämaja sensuroi teoksia ennakkoon lähettämällä tiedotuskomppanioille toivelistoja kuvaus- ja piirrosaiheista. Suhteessa muuhun TK-toimintaan, oli piirrosten jälkisensurointi vähäistä. Myös Lindeberg kohtasi sensuuria. Hänen Vainolasta vastaanalbuminsa vedettiin pois myynnistä valvontakomission vaatimuksesta. 48 piirroksen kuvasalkku koettiin sodan jälkeisessä Suomessa liian neuvostovastaiseksi. – Tapausta lukuun ottamatta hän ei ole koskaan kertonut, että TK-miehillä olisi ollut suurempia taiteellisia rajoituksia, taiteilijan tytär, Irina Lindeberg muistelee. KOLUMNI Niko Pankka Sankaritarinoiden varjossa > [email protected] Sotaelokuvien kulku on monille tuttu. Joukko karskeja ja sympaattisia sotilaita lähtee suorittamaan mahdottomalta tuntuvaa tehtävää. Usein tavoitteena on pelastaa yksi omista, mieluiten se kaikkein viattomin henkilö, joka on ensimmäistä viikkoaan rintamalla. Osastosta suurin osa menettää henkensä matkalla: yksi menehtyy yllättäen maamiinaan rauhallisen jakson aikana, toinen saa tarkkuuskiväärin luodista ja kolmas uhraa itsensä muiden puolesta viimeisen taistelukohtauksen aikana. Loppujen lopuksi kotimaan liput liehuvat ja eeppinen taustamusiikki pauhaa selvinneiden Ihmiset etsivät oikeutusta toiminnalleen, jottei heitä tuomittaisi. sankareiden palatessa kotimaahansa auringonlaskun saattelemana. Sotaelokuvien klassinen kaava on vääristynyt. Konfliktien osapuolet esitetäään hyvinä tai pahoina, eikä katsojalle jää epäselväksi kumpaa osapuolta kuuluisi kannattaa. Katsojan ei haluta tuntevan tunnontuskia, kun panssarivaunun ammus räjähtää keskellä natsien joukko-osastoa. Lähtökohtaisesti ohjaajan tavoitteena on saada yleisö hurraamaan panssarivaunun kuljettajille, jotka epäröimättä lähtivät yhdessä rintamassa kukistamaan pahuutta. Mikä innoittaa elokuvantekijät kaunistelevaan sodankuvaukseen? Nationalismi näyttelee tässä suurta roolia. Oman maan esittäminen myönteisessä valossa ja sotasaavutusten ylistäminen koetaan tarpeelliseksi, oli konfliktin lopullisena tuloksena sitten tappio tai voitto, ja mikä niiden hinta ikinä olikaan. Omantunnon lievittämi- nen nousee esiin, kun ihmiset etsivät oikeutusta toiminnalleen, jottei heitä tuomittaisi. Osasta saattaa tuntua, että olemme lopullisesti hylänneet itsemme viihteen alttarille. Äärimmäisenä kritiikkinä argumentoidaan Hollywoodin ja muiden itseään täynnä olevien korporaatioiden rahastavan elokuvissa kävijöiltä kohtuuttomia summia, ja samalla me katsojat jätämme huomioimatta sotien todelllisen merkityksen sekä seuraukset. Todellisuudessa sotaelokuvan ei ole tarkoitus olla ensisijaisesti viihdetuote, vaan keskustelun herättäjä. Vaikka American Sniperin kaltaiset pätkät vannovat tähtiraitalipun nimeen hamaan loppuun asti, tuotannot kuten 1944 keskittyvät uhrien näkökulmaan ja sodan perimmäiseen raakuuteen. Ei kuitenkaan riitä, että sodan kauheudet nousevat esiin median otsikoissa. Filosofi Georg Hegelin mukaan opimme historiasta, ettemme opi historiasta. Näistä sanoista huolimatta meidän tulee kehittää ajattelutapaamme, jotta voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki 11 KENTÄLLÄ RUOTUVÄKI 19/2015 Taisteleminen vaatii johtajan PALVELUKSESSA Taisteleminen alkaa henkiseltä tasolta ja vaatii jokaisen yksilön omistautumisen. Toimivassa ryhmässä johtajan ja yksilöiden väliltä löytyy luottamusta. Miika Kosloff Ryhmä menee yksilön edelle Puolustusvoimissa tuetaan ryhmäytymistä tietoisesti jo ensi met- TOIMENKUVA sotilaspastori KOULUTUS teologian maisteri reiltä lähtien ja koulutus eteneekin yksilön taidoista nopeasti koko ryhmän taitoihin. Ryhmän kiinteydellä on tärkeä osa kaikessa toiminnassa. – Mitä pidemmälle mennään, niin sitä oleellisemmaksi ryhmä tulee yksilöön verrattuna, Lindberg perustelee. Toimiva ryhmä vaatii yksilöiden lisäksi jonkun, joka toimii johtajana. Lindbergin mukaan johtami- nen ei saa olla mikromanagerointia, jossa jokaiseen asiaan puututaan pikkutarkasti vaan johtamisen täytyy perustua tehtävätaktiikkaan sekä ryhmän ja johtajan väliseen luottamukseen. – Jos luottamusta on, johtaja voi antaa suunnan, ikään kuin sellaisen rännin, johon mennään ja voi luottaa, että itsenäinen toimintakyky säilyy ja pysytään kyseisessä rännissä, Lindberg selittää. Antti Raunio kapellimestari, musiikkimajuri Arvo Kuikka. Arja tulee mainiosti toimeen sekä vakinaisten että varusmiessoittajien kanssa. Minkäänlaista kitkaa ei ole ollut. Pojat suhtautuvat häneen luonnollisesti ja tasavertaisesti. Toisin oli laita poliisien soittokunnassa, missä Arja oli mukana muutama vuosi sitten. – Siellä oli kireämpi tunnelma. Poliisimuusikot kokivat naisen läsnäolon kilpailutilanteeksi. Täällä olemme kaikki samanlaisia tavallisia ihmisiä, kertoo hymyilevä torvensoittaja. Kuva: Ruotuväki ja viihtyy erinomaisesti. – Minusta tämä on edistystä, koska armeijaahan pidetään yleensä niin jäykkänä laitoksena. Rouva Vanamo hoitaa Helsingin varuskuntasoittokunnassa kahta virkaa. Toisaalla hän on soittokunnan kanslisti, toisaalla taas harjoituksiin ja esiintymisiin osallistuva trumpetisti. Kanslistin työhön kuuluu normaalien toimistotehtävien hoitoa. – Oli luonnollista, että Arja muusikkona alkoi myös soittaa meillä. Toivoisimme enemmänkin vastaavaa kiinnostusta, onhan olemassa jopa soittajapula, sanoo yli- Sissilinjalta kokonaisturvallisuuden koordinointiin päällikkö kyseli kiinnostustani jäädä kyseiselle linjalle kesävänrikiksi katsomaan, miltä työ puolustusvoimissa tuntuu. Toimin Haminassa vänrikkinä lähes vuoden, ja lopulta matka jatkui Kadettikouluun. Aikaisemmin olen työskennellyt muun muassa monenlaisissa kouluttaja- ja esikuntatehtävissä sekä opettajana MPKK:n Strategian laitoksella. Työuran mielenkiintoisimpina ja antoisimpina vaiheina pidän Hämeen rykmentin komentajuutta ja tasavallan presidentin adjutantin tehtäviä Tarja Halosen ollessa presidenttinä. Lahden varuskunnan päällikkönä pääsin seuraamaan murrosta, kun puolustusvoimia uudistettiin. Vaikka varuskunnan lak- kauttaminen on valitettavaa, komentajuus oli hieno työkokemus. Turvallisuuskomitean pääsihteeriksi lähden erittäin positiivisin mielin. Työnkuva on äärimmäisen monipuolinen ja aikasempi sotilasurani, koulutukseni sekä kokemukseni ovat valmistaneet minua hyvin kyseiseen toimeen. Tällä hetkellä yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuu paljon kokonaisturvallisuuteen liittyviä asioita, jotka kuuluvat Turvallisuuskomitean tehtäväkenttään. Tavoitteenani on täyttää työnkuvaan liittyvät vaatimukset sekä olla omalta osaltani edistämässä hyvää yhteistyötä ja turvallisuuskulttuuria Suomessa. Kuva: puolustusvoimat Aloitin varusmiespalveluksen lokakuussa 1982 Karjalan prikaatin jääkärikomppaniassa. Parhaimpana muistona on Reserviupseerikoulun tiedustelulinja, jossa oli motivoituneita henkilöitä sekä haastavaa ja mielenkiintoista toimintaa. RUK:n aikana Sissikomppanian Panssariprikaati, Parolannummi Eettisen tiedon opettaja Hänen mukaansa kaikista oleellisin eli usko omiin mahdollisuuksiin tulee vasta, kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa. Taisteleminen vaatii, että uskoo itseensä ja omaan ryhmäänsä. – Jos ei usko omiin mahdollisuuksiinsa, niin taistelu lähtee takamatkalta ja taistelusta tulee vain puoliviritteinen yritys, Lindberg painottaa. ETEENPÄIN Eversti Risto Kolstela aloittaa Turvallisuuskomitean pääsihteerinä marraskuussa 2015. Kolstela korvaa tehtävää tähän mennessä hoitaneen eversti Vesa Virtasen, joka siirtyy Kainuun prikaatin komentajaksi. JOTAIN MUUTA, MITÄ? Saarn: 7:14 ”Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat.” Kenraali Jarmo Lindberg ja Pekka Hyysalo toimivat pääpuhujina Taistelijat -Talk Show’ssa. Tytöistäkö apu soittajapulaan? Niko Pankka PALVELUSPAIKKA ASUINPAIKKA Tampere RUOTUVÄKI 40 VUOTTA SITTEN – Olisi hienoa, jos tulevaisuudesa perustettaisiin vaikkapa kokonainen tyttöjen soitto-oppilasosasto tänne varuskuntasoittokuntaan. Miksi sellaista ei voisi tulla? Ajatuksen heittää herrojen pohdittavaksi rouva Arja Vanamo, 33, ensimmäinen nainen, joka soittaa Helsingin varuskuntasoittokunnassa. Naisen mukanaolo sotilassoittokunnassa ei ole kovin tavanomaista. Arja Vanamo taitaa olla laatuaan maailman ensimmäinen. Hän on puhallellut trumpettia sotapoikien joukossa helmikuusta lähtien IKÄ 31 NIMI JA SOTILASARVO Pasi Hakkarainen, sotilaspastori Kuva: Juho Vainonen Yksittäisen taistelijan itseluottamus lähtee koulutuksesta, fyysisistä ja henkisistä toimintaedellytyksistä sekä luottamuksesta omiin taisteluvälineisiin. Yksilön toimintakyky on erittäin tärkeää, mutta ainoastaan se ei riitä. Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg puhui Jyväskylässä 22.–23. lokakuuta Kasvu Open -yrittäjyystapahtumassa asenteen merkityksestä, tavoitteiden asettamisen tärkeydestä ja selviytymisestä haastavissa tilanteissa. Lindbergin kanssa Taistelijat Talk Show’ssa esiintyi aivovammasta kuntoutuva freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo. Lindberg toivotettiin lavalle twiittaavana hävittäjälentäjänä ja taistelun ammattilaisena, joka tietää, kuinka selviytyä. Lindbergin mukaan sekä taisteleminen että selviytyminen alkavat henkiseltä tasolta korvien välistä. Jokaisen yksilön täytyy kokea tekevänsä oikein. – Jos ei koe, että oma taistelu on oikeutettua ja ollaan taistelemassa oikean asian puolesta, ei edes päästä telineistä liikkeelle, Lindberg kuvailee. Vasta kun ollaan päästy telineistä liikkeelle, voidaan miettiä yksityiskohtia. Eversti Risto Kolstela arvostaa uuden tehtävänsä monipuolisuutta Väinö Linnan romaanin Tuntematon sotilas alussa kenttäpappi pitää puhetta rintamalle lähteville miehille. Hän kertoo vakavista asioista ja valmistelee sotilaita henkisesti tulevaan. Sotavuosista on kulunut jo useita vuosikymmeniä, mutta pappien sodanajantehtävät eivät ole juurikaan muuttuneet. Panssariprikaatin tuore, syyskuussa aloittanut sotilaspastori Pasi Hakkarainen kuvaa oman sodanajan tehtävänsä keskittyvän henkisen huollon puolelle, jonne myös kuvaus Tuntemattomasta sotilaasta painottuu. – Tehtävissäni kriisin syttyessä korostuisi henkinen huolto sekä kaatuneiden huoltoon liittyvä koulutus. Edelleen on periaate, että kaatunut pyritään hautaamaan kotipitäjäänsä, mutta jos se ei ole mahdollista, hoitaisin myös sotilashautajaisia. Mukana koko palveluksen ajan Sodan aikainen työ eroaa melko paljon Hakkaraisen nykyisistä toimista. Hän on ollut tehtävässään vasta vajaat kaksi kuukautta, joten aikaa kuluu vielä melko paljon toimistolla ja uuteen tutustumisessa. Iso osa sotilaspastorin työstä on varusmiesten parissa toimiminen. Hakkarainen kertoo, että ihmisten kanssa juttelu eri tilanteissa ja sielunhoidolliset tehtävät ovat papin tehtävien ydintä. Varusmiehen arjessa näkyvin asia ovat oppitunnit. – Sotilaspastorin oppitunnit ovat eettistä toimintakykyä ylläpitävää koulutusta, Hakkarainen kertoo. Oppitunnit jakautuvat kolmeen osaan: alokaskaudella pappi pitää tunnin juuri palveluksen aloittaneille, j-kaudella oppitunnit painottuvat kaatuneiden huollon kouluttamiseen ja ennen kotiutumista keskustellaan pal- veluksesta ja tulevista asioista siviilissä. Johtajien kanssa pappi puhuu johtamisen etiikasta. Kirkon tuelle tarvetta Hakkarainen kävi aikoinaan reserviupseerikurssin ja työskenteli lyhyen ajan sopimussotilaana Säkylässä. Silloin Porin prikaatin komentaja sanoi hänelle, että eihän sitä koskaan tiedä, vaikka palaisit. Ja Hakkarainen palasi, tosin Parolaan. Panssariprikaatiin kuuluu myös Riihimäen varuskunta. Se on Hakkaraisen työaluetta, ja hän pyrkii käymään siellä tasaisin väliajoin. – Riihimäen erikoisuutena on varuskunta-alueella oleva kirkko, jonka omistaa puolustusvoimat, Hakkarainen tuo esille. Hakkarainen työskenteli ennen puolustusvoimille siirtymistään neljä vuotta nuorisopappina. Työ varuskunnassa ei hänen mukaansa juurikaan eroa siviilityöstä. – Pääasiassa työ on samanlaista. Toimintaympäristö on toki erilainen ja hartauksia on hieman vähemmän, Hakkarainen kuvailee. Myös nykyään työkeikat suuntautuvat välillä siviilien pariin. – Yhteistyötä tehdään seurakuntien ja paikallisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Sotaveteraanien tilaisuudet ovat myös tärkeä osa sotilaspapin työtä, Hakkarainen tarkentaa. Hakkarainen pitää kirkon mukanaoloa tärkeänä hektisessä varusmiespalveluksessa. Hänen mielestään kirkko edustaa pehmeämpiä arvoja välillä kovassa ja raskaassa sotilaskoulutuksessa. Varusmiehet tukeutuvat sotilaspastoreiden apuun, jos jokin painaa mieltä. – Keskustelut ovat antoisinta tässä työssä. Mahdollisuudelle puhua asioista jonkun kanssa on selvästi tarvetta. Varusmiespalveluksen asiat eivät ole eettisesti yksinkertaisia. Tässä pyrimme antamaan keskusteluapua. 12 KENTÄLLÄ RUOTUVÄKI 19/2015 Tarkka-ampuja kissapedon harteilla Ilmatorjuntapanssarivaunu Leopard 2 Marksman otetaan koulutuskäyttöön ensi vuonna. Leopard 2 -alusta vie ilmatorjuntavaunun liikkuvuuden uudelle tasolle. Samuli Virtanen Maavoimat uusii tällä hetkellä panssarivaunukalustoaan kovalla kädellä. Ensi vuonna otetaan koulutuskäyttöön niin taistelupanssarivaunu Leopard 2A6, rynnäkköpanssarivaunu BMP-2M, raivauspanssarivaunu Leopard 2A4 Urdan kuin myös ilmatorjuntapanssarivaunu Leopard 2 Marksman. Kun Leopard 2A6:t korvaavat vanhemmat 2A4:t taistelupanssarivaunuina, jälkimmäiset päätyvät osittain uusiokäyttöön muunlaisina vaunuina. Yksi tällainen sovellus on panssari-ilmatorjunnan uusi syömähammas, Leopard 2 Marksman. Uudistetussa ilmatorjuntapanssarivaunussa on istutettu Oerlikonin kaksoiskanuunalla varustettu brittiläinen Marksman-tykkitorni tuttuun Leopard 2A4:n runkoon. Marksman-ilmatorjuntajärjestelmä on todettu hyväksi 25 vuoden käytön aikana osana ilmatorjuntapanssarivaunu 90:tä. Siinä tykkitornia kuljetti puolalais-neuvostoliittolainen T-55-panssarivaunualusta. Leopard 2A4 -alusta muuttaa ilmatorjuntapanssarivaunun paremmin taisteluun sopivaksi. Leopard 2:n moottori tuottaa yli 900 hevosvoimaa enemmän kuin T55:n. Panssari-ilmatorjuntapatterin yliluutnantin Juho Toivarin mukaan Leopard-vaunu on ajomukavuudeltaan aivan toista luokkaa kuin 60 vuotta vanha T-55. – T-55 vaatii todella pitkän harjoittelun, ennen kuin alkaa oikeilla kierroksilla ajaminen ja vaihteiden vaihtaminen sujua. 1980-luvun • Pituus: 9,30 metriä (putket edessä) • Leveys: 3,70 metriä • Korkeus: 4,82 metriä (tutka suurimmalla korotuksella) • Taistelupaino: 49 255 kilogrammaa • Moottoriteho: 1500 hevosvoimaa • Aseistus: kaksi 35 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa • Tulinopeus: 18 laukausta sekunnissa (kahdella putkella) • Vaikutusetäisyys: noin neljä kilometriä Kuva: Ville Bröijer Entistä parempi käytettävyys Leopard 2 Marksman Uudistettu ilmatorjuntapanssarivaunu esiteltiin elokuussa Parolannummella. alusta on ajajalle todella mukava – ja helppo, Toivari vertaa. – Käytettävyydessä on ero kuin yöllä ja päivällä. Hankalinta on oppia alussa hahmottamaan vaunun rajat. Ylikersantti Santeri Tuominen arvioi, että Leopard 2 Marksman HUOMIO! pysyy ajanmukaisena ainakin vuoteen 2025. Hänen mukaansa muissakin panssarivaunuissa käytettävä runko tuo huoltovarmuutta. Ilmatorjuntapanssarivaunujen pääkäyttötarkoitus on vihollisen ilma-alusten tuhoaminen ja omien yksiköiden suojaaminen. Leopard 2 Marksmanit sijoitetaan mekanisoituihin taisteluosastoihin, joissa niitä käytetään pääasiassa 300–500 metriä taistelevan kärjen takana. Ylikersantti Tuominen kehuu viisi vuotta varastosäilytyksessä ollutta ja uudelleen koottua Marksman-järjestelmää näppäräksi. missä ei ole tietokonetta, vaan tutka välittää tiedon suoraan tähtäinlaitteelle. – Tämä tuo operaattorille enemmän vapauksia. Hyvä operaattori näkee tutkakuvasta paremmin, mikä voi olla maali. – Tutka lukitsee maalin ja varmistaa ettei kyseessä ole oma kone. Se syöttää maalin ampujalle, ja ampuja ottaa maalin seurantaan. Tarvittaessa maalin vaihto tapahtuu nopeasti, Tuominen selittää toimintaperiaatteen. Vaunujen uudemmissa järjestel- DIGI Pokémonit elävät kasarmeilla Miika Kosloff Kuva: Juho Vainonen Kuvitus: Ruotuväki Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Pokémonit saivat alkunsa vuonna 1996 Game Boy -pelikonsolille tehdystä videopelisarjasta Japanissa. Niistä tehdyn animesarjan ensimmäiset jaksot esitettiin Suomessakin jo vuonna 1997, ja kaupat ovat olleet siitä asti pullollaan lukuisia oheistuotteita. Pokémonit ovat määrittäneet useiden nuorten elämää jo pitkään, ja ne ovat monille hyvin rakkaita sekä tunteita herättäviä muistoja lapsuudesta. Nykyään Pokémonit ovat nousseet taas suosioon niin sanottujen emulaattoreiden kautta. Niiden avulla vanhoja videopelejä voi pelata esimerkiksi kännykällä, jolloin nostalgiset, alkuperäiset Pokémon-pelit on mahdollista herättää henkiin. Kasarmeilla Pokémonit ovatkin jo legendaarisia perinnepelejä, ja lähes jokaisessa tuvassa on joku, joka pelaa niitä. Pelien lisäksi Pokémonit kuuluvat inttielämään ainakin varusmiespalveluksen lopussa. Pokémon-kalenteri on TJ-laskuri, joka ilmoittaa jäljellä olevien aamujen määrän Pokémonien avulla. Jokaiselle Pokémon-lajille on määritelty Pokémon-tietokannassa, Poké- Älypuhelimiin on ladattavissa laskureita, jotka ilmoittavat päivän Pokémonin. dexissä, järjestysnumero, jonka mukaan päivän Pokémon määräytyy. Hauskempi aamukalenteri Perinteisesti Pokémon-kalenteri alkaa kun aamuja on 150 kappaletta jäljellä. Luku on peräisin ensimmäisen sukupolven Pokémon- lajien määrästä. Kalenterin ensimmäisen päivän Pokémon on luonnollisesti se, jonka järjestysnumero on 150 eli Mewtwo. Muun muassa Karjalan prikaatissa palveleva viestimies Jouni Seppälä kerää päivän Pokémoneja netistä tulostamansa Pokémon-kalenterin avulla. – Pokémonien laskeminen on aika suosittua, varsinkin sitten kun on alle 150 päivää jäljellä, Seppälä kommentoi. Nykyään erilaisia Pokémon-lajeja on jo yli 700 kappaletta, sillä jokaisen uuden Pokémon-sukupolven mukana tulee lisää uusia Pokémoneja noin sata. Joidenkin ohjeiden mukaan varusmiesten, joiden palvelusaika on 165 tai 255 vuorokautta ei ole soveliasta kerätä Pokémoneja aamujen vähyydestä johtuen. Kuuden kuukauden taistelijat voisivatkin aloittaa Pokémonien keräämisen jo kolmannella palvelusviikolla. Varsinkin 347 vuorokautta palveleville taistelijoille Pokémon-kalenterin alkaminen on merkki kotiutumisen lähestymisestä. – Pokémon-kalenteri on kiva juttu niille, jotka tietävät ja pitävät Pokémoneista. Niitä on niin paljon, että niillä pystyy laskemaan monta päivää jäljellä. Se on hauskempi tapa laskea aamujen määrää, Seppälä selittää. Päivän Pokémoneja voi seurata sovelluskaupoista ladattavilla laskureilla ja netissä olevilla laskureilla, jos fyysisen kalenterin tulostaminen ei houkuttele. 13 VAPAALLA RUOTUVÄKI 19/2015 Kuva: Olli Ohrankämmen Everstiluutnantti Olli Ohrankämmen triathlon-kilpailussa. Triathlon vei mennessään Everstiluutnantti Olli Ohrankämmen kilvoittelee uiden, pyöräillen ja juosten. Klaus Ashorn Mahdollisuus haastaa itsensä Ohrankämmenen mukaan triathlonissa kiehtoo nimenomaan itsensä haastaminen, kilvoittelu ja oman kehityksen mittaaminen. Maaliviivan ylittämisen jälkeinen endorfiiniryöppy myös koukuttaa. Ohrankämmen mainitsee yhdeksi kovimmista triathlonkokemuksistaan tänä vuonna kisatun Levin Extreme Finntriathlonin. Uintiosuuden matkaa jouduttiin laskemaan suunnitellusta 1 900 metristä vain 13,8 asteisen veden takia. Uin- tupavisa 1) Mikä oli Suomen myydyin automalli vuonna 2014? 2) Minä vuonna leuanvedot ja selkälihasliikkeet poistuivat puolustusvoimien kuntotesteistä? 3) Kuinka monta kilometriä on kevyen raketinheittimen (122 RAKH 89 M1) kantama? 4) Minä vuonna ilmestyi ensimmäinen Ruotuväki-lehti? 5) Mikä oli alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo vuonna 2014? 6) Mikä on Antero Rokan sotilasarvo Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa? 7) Kuka näytteli sotamies Martti Hakalaa elokuvassa Talvisota? 8) Milloin Ruotsi juhlii kansallispäiväänsä? 9) Mikä on merivoimien korkein sotilasarvo? 10) Mikä merkki kuvassa on? vastaukset Kuva: Puolustusvoimat Triathlon haastaa kolmen lajin armottomalla yhdistelmällä. Everstiluutnantti Olli Ohrankämmen on pitkän linjan triathlonisti ja on urallaan voittanut yhteensä 16 mitalia SM-tasolla eri ikäsarjoissa. Triathlon rantautui Suomeen 1980-luvun alussa. Alunperin Yhdsysvalloista lähtöisin olevassa lajissa kilpaillaan yhteen menoon ensin uinnissa, sitten pyöräilyssä ja lopuksi juoksussa. Triathlonin julkisuuskuvaa hallitsee lajin suuremman yleisön tietoisuuteen nostanut Ironman-kilpailu, jossa uidaan ensin hieman alle neljä kilometriä, pyöräillään 185 kilometriä ja lopuksi juostaan maraton. Triathlon ei kuitenkaan ole pelkäs- tään teräsmiesten laji. – Triathlonin piiristä löytyy paljon erilaisia kilpailuja ihan kaiken tasoisille kuntoilijoille, Ohrankämmen kertoo. Pitkä sotilasura on monella tapaa tukenut Ohrankämmenen triathlon-harrastusta. tia seurasi 120 kilometrin pyöräily mäkisellä reitillä ja 21 kilometrin maastojuoksu, johon sisältyi muun muassa Levin maailmancup rinteen kipuaminen alhaalta ylös. Ohrankämmen taittoi matkaa yhteensä 6 tuntia ja 45 minuuttia. – Pärjäsin uinnissa hyvin ja pääsin pyöräilyssäkin pitkään etenemään joukon keulilla. Mopo lähti vähän käsistä ja menin liian kovaa. Loppumatka olikin sitten kovaa kamppailua itseni kanssa, Ohrankämmen naurahtaa. Ura puolustusvoimissa on tukenut Ohrankämmenen harrastusta monella tapaa. Sytykkeen tavoitteelliseen urheiluun Ohrankämmen sai varusmiespalvelukseen hakeutuessa. Siihen aikaan rannikkojääkäriksi oli haettava kun- totestien kautta ja harjoittelu näitä testejä varten innosti Ohrankämmenen urheiluun. Suoraan varusmiespalveluksesta kadettikouluun hakeutunut Ohrankämmen sai ensikosketuksen triathloniin, kun opiskelukaveri vinkkasi uudentyyppisestä kilpailusta – ensimmäisestä Suomessa järjestetystä triathlonista. – Lähdettiin sitten katsomaan, jaksetaanko uida ja sen jälkeen vielä polkea ja juosta nuo matkat. Myös tieto ratkaisee Sotilastaustasta on ollut Ohrankämmenelle hyötyä muutenkin. Monet hänen työtehtävistään puolustusvoimissa ovat liittyneet tavalla tai toisella liikuntaan, ja työtehtävien kautta hankittu tietotaito on ollut avainasemassa myös siviilipuolella. – Oikea nesteytys, tankkaus ja valmistautuminen ovat olennaisia triathlonissa. Pitää ymmärtää miten keho reagoi erilaisiin tilanteisiin. Voisiko varusmies sitten hyödyntää triathlonista kerättyjä oppeja esimerkiksi pidemmälle marssille valmistauduttaessa tai sen aikana? – Kannattaa pitää jotain ruokaa käsillä niin, että voi koko ajan lisätä energiaa koneeseen. Alhainen verensokeri lamauttaa varsinkin, jos ei ole muuta urheilutaustaa. Juoda pitää niin, ettei janoa pääse syntymään. Nestehukka voi olla paitsi vaarallinen, mutta se myös heikentää ravinnon ja hapen siirtymistä kudoksiin. 1. Skoda Octavia, 2.vuonna 2011, 3. 20 kilometriä, 4. vuonna 1962, 5. 2433 metriä, 6. alikersantti, 7. Taneli Mäkelä , 8. 6. kesäkuuta, 9. amiraali, 10. aliupseerikurssin risti 14 VAPAALLA KIRJAT RUOTUVÄKI 19/2015 NÄYTTELY Kielletyt kartat 4 Kirjoittaja Erkki-Sakari Harju Kustantaja Kustannusosakeyhtiö AtlasArt Julkaisuvuosi 2015 neen, mutta tavallinen lukija jättää sen helposti hyllyyn. Historialliseen tekstiin Harju on nähnyt suunnattomasti aikaa ja taustatyötä, mikä tekee kirjasta loistavan historiallisen lähteen. Kirjan ansiona on myös tuntemattomamman, mutta todella tärkeän osaston nostaminen esille. Karttaosuudessa tulee julki Petsamon, Itä-Karjalan ja Karjalan kannaksen eteläosan kartastot. Karttatietäjille tai alueita tunteville ne ovat huikeita paloja historiaa, mutta muille lähinnä hienoja kuvia. Kirja on rajalinjalla aivan kuten topograafikot suorittaessaan karttamittauksia. Joko aiheen tuntee ja kirjaa rakastaa tai sitten teksti kiikkuu aivan käsityskyvyn ylärajoilla jättäen hieman sekavan käsityksen sodan ajan kartoitustoiminnasta. Antti Raunio Kaiken takana on salaliitto Jean Sibelius sävelsi Jääkärimarssin juuri ennen sisällissodan syttymistä. Sota katkaisi Sibeliuksen yhteydet Kirjoittaja Jonas Sivelä Kustantaja Atena Julkaisuvuosi 2015 Jonas Sivelä on kirjoittanut kirjan ja maailma toivoo ettei hän olisi sitä tehnyt. Kaiken takana on salaliitto ei ole pitkä kirja, se on kuitenkin tarpeeksi pitkä viedäkseen lukijalta muutaman piinallisen tunnin tämän aikaa. On merkittävää, että tuollaiseen sivumäärään ei ole saatu satunnaista välähdystä lukuun ottamatta juurikaan kiehtovaa luettavaa. Salaliitot ovat yleisesti ottaen kiinnostavia. Ne ovat kuin jatke antiikin mytologialle, tapa selittää ymmärtämättömiä asioita. On sääli, että kirja keskittyy lähinnä luetteloimaan salaliittoteorioita synnyttäneitä tapauksia ja tarjoamaan muutaman veikeän teorian tapahtumaa kohden. Luettelomainen kirja ei mahdollista juuri minkäänlaista uppoutumista. Keveäksi lueskeluksi tarkoitetusta kirjasta ei löydy novellikokoelman lennokkuutta.Teos ei tarjoa myöskään syventyvää tutkimuksellisuutta, joka hivelisi hieman asiaan perehtyneemmän Kuva: Juho Vainonen Ajantasainen karttatieto on tehokkaan sodankäynnin edellytys - näin kertoo takakansi Erkki-Sakari Harjun tuoreessa kirjassa Kielletyt kartat 4 - suomalaisten sodan ajan kartoitukset. Luettuaan tuoreimman osan kielletyt kartat -kirjasarjasta näin voi hyvällä omallatunnolla todeta.Teoksessa esitellän päämajan topografisen osaston tarina. Teksti perehdyttää aiheeseen, jota tuskin muuten osaisi alkaa tarkastelemaan. Kirja koostuu kahdesta osasta: historiallisesta tekstiosasta sekä vanhoista julkaisemattomista kartoista. Topografisen osaston sodanajan tehtävänä oli vastata kartoituksesta sekä karttahuollosta taistelujoukoille. Aihe on tarkasti rajattu, mikä aiheuttaa selvän ongelman: kirjan lukijakunta on melko suppea ja aiheesta tietämättömille teksti on hyvin haastavaa luettavaa. Topografiasta ja karttatoiminnasta kiinnostuneille kirja on todellinen kultakaivos ja tietopankki runsaine knoppitietoi- lukijan lukuhermoja. Miksei kirjailija spekuloi ihmisten tarvetta uskoa salaliittoteorioihin? Jos jossain kirja on kuitenkin onnistunut, niin asiaan perehtyneiden salaliittoteoreetikoiden haastattelut tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen pintaa syvemmälle. Esimerkiksi omistautunut Elvis-fani ja teoreetikkotovereihinsa ironisesti suhtautuva ufotutkija ovat kiehtovia henkilöitä. On kuitenkin sääli, ettei kirjaa olla painotettu vaikkapa näiden valopilkkujen varaan. Hetkellinen sulavuus hukkuu surullisen pian. Sivelä voisi harkita jonkinlaisen salaliiton perustamista, sillä tällaista kirjaa on vaikea saada menestymään ilman äärimmäisen vahvoja taustavaikuttajia kulisseissa. Antti Sarjanen Jean Sibelius sai tietää ensimmäisen maailmansodan käynnistäneistä Sarajevon laukauksista saapuessaan takaisin Amerikan-matkaltaan. Silloin kukaan ei kuitenkaan osannut aavistaa, miten merkityksellisestä päivästä olikaan kyse. Ensimmäisen maailmansodan ajan Sibeliukset asuivat Ainolassa Järvenpäässä. Sodan vuoksi Sibeliuksen yhteydet hänen saksalaiseen kustantajaansa Breitkopf & Härteliin hidastuivat huomattavasti. Tiedonvälitys ei ollut enää joustavaa. Kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne kertoo teoskorvausten maksun hidastumisten vaikuttaneen Sibeliuksen töihin. – Kun maksut Saksaan lopulta katkesivat viideksi vuodeksi, Sibelius joutui säveltämään tavallista runsaammin lyhyitä teoksia jotta ne kävisivät kotimaisille kustantajille. Samaan aikaan työn alla ollut 5. sinfonia valmistuikin säveltäjän 50vuotisjuhliin, joita juhlittiin 8. joulukuuta 1915. Helsingin yliopiston juhlassa 19.1.1918 esitettiin Suo- messa ensimmäistä kertaa Sibeliuksen säveltämä Jääkärimarssi. Sen käsikirjoituksessa ei ollut Sibeliuksen nimeä, mutta marssin säveltäjä tunnettiin yleisesti. Sibelius ei Jääkärimarssia säveltäessään vielä tiennyt, että pian Saksasta koulutuksessa olleet jääkärit sotisivat suomalaisia punakaartilaisia vastaan. Sibelius oli säveltänyt vuonna 1893 myös Työväen marssin. Vuoden 1918 sisällisodan myötä Ainolan koti jäi punaisten alueelle. Sibeliusta arvostettiin paikallisten punaisten joukossa eikä hän joutunut levottomuuksien vuoksi vaaraan. Häntä ei asemoitu valkoiseksi säveltäjäksi. Helmikuussa hän kuitenkin siirtyi perheineen Helsinkiin. Tunnustusta Neuvostoliitosta Elintarvikkeista oli Suomessa 1917–1918 paikoin suuri pula. Sibelius laihtui kevääseen 1918 mennessä parikymmentä kiloa. Kuurne kertoo Sibeliuksen saaneen pulavuosien aikana postissa ruuaksi lampaanpaistin, joka oli piilotettu viulukoteloon. Paketin Ainolaan lähetti arkkitehti Torkel Nordman. – Sibelius maksoi salakuljetetun lampaan mieskuorosävellyksellä nimeltä Fridolinin hulluus. Sibelius työskenteli kuumeisesti kuudennen ja seitsemännen sinfonian parissa. Sibelius mainitsee te- ”Sodan vuoksi Sibeliuksen yhteydet hänen saksalaiseen kustantajaansa Breitkopf & Härteliin hidastuivat huomattavasti.” seitsemäs sinfonia Tukholmassa 1924. Myös kahdeksas sinfonia oli valmistella, mutta 1930-luvun lopussa suorat viittaukset sinfonian säveltämiseen katosivat. Toisen maailmansodan aikana Sibeliuksen aktiiviura hiipui. Käsien vapina vähensi mahdollisuuksia musiikin saattamiseen paperille. Sibelius esiintyikin julkisesti viimeistä kertaa kapellimestarina 20luvun lopussa. Vuonna 1939 hänen luonaan vieraili amerikkalainen valokuvaaja Therese Bonney. Sibeliuksen kansainvälisestä maineesta kertovat hänen saamansa tunnustuksesta niin Saksasta kuin Neuvostoliitosta. Itänaapurista hän sai vuonna 1945 syntymäpäivälahjaksi tunnettujen neuvostoliittolaisien säveltäjien onnitteluadressin. Juho Korpela okset päiväkirjassaan jo vuonna 1917. Viidennenkin sinfonian muokkaus oli silloin vielä kesken. Kuudes sinfonia esitettiin lopulta ensi kertaa Helsingissä 1923 ja Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden näyttely "Jokainen nuotti pitää elää" on avoinna Kansallismuseossa 13.3.2016 asti. LEVYT View Avalon EP Omakustanne Kotimainen englanninkielinen rap elää kulta-aikaansa. Noah Kim ja Gracias ovat leikanneet liaaneja matkalla asfalttiviidakon musiikilliseen keskukseen. Juuso Ruohonen eli View on kuitenkin leijonakuningas tässä savuisessa ja urbaanissa musiikkiamatsonissa. Viewin ensimmäisen EP:n hypnoottiset biitit ja sametinpehmeä ääni ovat ennenkuulumaton yhdistelmä. Mieleen tulee kotimaisten genretoverien lisäksi muun muassa A$AP Rocky ja Wiz Khalifan rauhallisempi tuotanto. Omakustanteena julkaistu Avalon EP on toivottavasti vain alku- soittoa tulevalle huippu-uralle. Tällaisen aloituksen jälkeen Ruohonen pystyy luultavasti vaatimaan kuun taivaalta levy-yhtiöiltä. Innokkaimmat ovat väläytelleet jopa mahdollisuutta levytyssopimuksesta ulkomaille. Ebb n Flow ja Lace ovat kappaleita joita ei voi saada pois päästään. Mystiset laulusamplet ja rytmikkäät kertosäkeet vievät helposti mukanaan. Spill-kappaleen rummut ja torvet saavat artistin lyriikat ja niille altistuneen kuulijan pomppimaan sulavasti samaan rytmiin. Paikalleen ei jää kukaan. View on pakollista kuunneltavaa jokaiselle vähänkään minään itseään pitäville kaupunkilaisille musahipstereille. Kaksikymmentä minuuttia kestävä EP on nopeasti kuunneltu, mutta kuuntelija huomaa pian aloittaneen levyn alusta CHVRCHES Every Open Eye Sony Music Finland yhä uudelleen ja uudelleen. Luurit kaakkoon ja syrjäkujille! Antti Sarjanen Skotlantilainen CHVRCHES on näemmä viettänyt kesänsä oppien mehiläisten salaisuuksia, sillä faneille riittää hunajaa toisenkin täyspitkän albumin verran. Ensimmäinen julkaisu The Bones Of What You Believe hurmasi lukuisat indie-orientoituneet kuuntelijat. Uusin Every Open Eye jatkaa samoilla linjoilla. Keep You On My Side pitää kirjaimellisesti kuulijan vierellään. Helisevät soittimet ja solisti Lauren Mayberryn huumaava ääni tuovat mieleen tanskalaisen Mewyhtyeen mutta vahvempana ja voimakkaampana. Kylmät väreet hii- pivät pitkin selkää, ja syntyviä tunteita ei voi jakaa, ellei patista ystäviäänkin kuuntelemaan samoja kappaleita. Tunteiden myllerrykseen yhtyvä High Enough To Carry You Over rauhoittaa menoa ja luo melankolisempaa tunnelmaa. Iain Cook ja Martin Doherty eivät kuitenkaan vokalisteina tarjoa samanlaista yllätystä kuin Mayberry. On kuin levy nostalgioisi juuri sinun muistojasi rakkaudesta. Levyn teemat ovat hyvin yleismaailmallisia mutteivät silti sorru kliseisiin. Rakkaudesta on helppo kirjoittaa lauluja, mutta CHVRCHES tekee sen tyylikkäästi ja liittää mukaan pläjäyksen iskevää poppia. Jos Donkeyboy, Walk The Moon tai Mew ovat herättäneet sinussa palavia tunteita, olet Flow-festi- vaalien vakiovieras tai jos tyttöystäväsi, lempikahvilasi ja sydämesi asuvat Helsingin Punavuoressa, et millään tekosyyllä voi jättää levyä kuuntelematta. Antti Sarjanen 15 VAPAALLA RUOTUVÄKI 19/2015 M aastohaalariin ja suojanaamariin pukeutunut nuori mies odottaa toistakymmentä minuuttia pensaikossa. Hänet on naamioitu hyvin ja tähtäimessään hänellä on pieni hökkeli, jossa nököttävä täytetty jätesäkki toimittaa panttivangin virkaa. Paintball-merkkaimen louskutus lähenee hetki hetkeltä ja kädet alkavat täristä. Vihollisen iskupartio syöksyy hökkelille, urhein painuu ovesta sisään noutamaan panttivankia. Maassa makaava pelaaja kiskoo liipasinta viimeistä päivää, hyökkäävä partio sukeltaa suojaan ja osumaa ottanut uhkarohkea syöksyjä nostaa värikuula-aseensa ilmaan osuman merkiksi. Nopeatempoinen ja fyysinen paintball on monipuolinen ja taktinen laji. Laji on käytännössä jaettu kahteen erilaiseen pelitapaan; metsä- ja tehtäväpainotteiseen skenaariopelaamiseen ja speedball-versioon, jossa kenttä on pieni ja rakennettu. Speedballpelit ovat usein nopeatempoisempia ja kilpailullisempia kuin skenaariot. rjanen Teksti: Antti Sa onen ht Le s ku ar M taitto: inonen Kuvat: Juho Va man mediaystävällisemmäksi, Siltalan mukaan syynä on äänekkään vähemmistön pelokkuus lajia ja sen väitettyä militarismia kohtaan. aloitteleville taktikoille mahdollisuuden kokeilla monenlaisia temppuja, sillä pelaajista ja kentästä riippuen on mahdollista suorittaa tehtäviä lukuisin eri tavoin. – Aseita kutsutaan merkkaimiksi, jotteivät kukkahattutädit ja maamme vihreä vähemmistö säikähdä. KAI SILTALA Virallinen asema työn alla Suomen Paintball-liitto Ry:n liittohallituksen puheenjohtaja Kai Siltalan mukaan paintballista ollaan luomassa virallista urheilulajia Suomeen. – Kyse on lakiteknillisistä seikoista, pitää miettiä miten esimerkiksi doping-tarkkailu hoidettaisiin, hän avaa. Lajia on pitänyt muokata hie- – Aseita kutsutaan merkkaimiksi, jotteivät kukkahattutädit ja maamme vihreä vähemmistö säikähdä. Paintballissa ei ole harrastajien mukaan kyse sodasta tai satuttamisesta. Peli on kuin hippaa ja polttopalloa, johon on sekoitettu lipunryöstöä tai muita sääntömuunnoksia. Laji tarjoaa myös Kansainvälistä menestystä Suomen maajoukkue on niittänyt menestystä maailmalla. Se on sijoittunut palkintosijoille lähes joka kerta, kun se on osallistunut kilpailuihin. Suurimmat pelit järjestetään Yhdysvaltojen Chicagossa, jossa kerrallaan on pelaamassa yli 2 000 harrastajaa. njassa, Myös Saksassa, Espanjassa, ssa on Alankomaat ja Brasiliassa ria peosallistujamääriltään suuria a Viro lejä. Lähialueilla Suomi ja rpelien tekevät yhteistyötä suurpelien isiin ja järjestämisessä. Suomalaisiin virolaisiin peleihin tapaa osallisohjjoistua itä-eurooppalaisia ja pohjoismaalaisia harrastajia. Suurpelejä, skenaarioita jaa speedballia Eddy Tihane Paint+ball Oy Oy:sta y:sta on ollut mukana pyörittämässä ämäässää sa ttou uomaa paintball-areenaansa touarb bour kokuusta asti. Arena harbour keee ins Helsingin Vuosaaressa hakee ins-piraatiotaan Jämsässä järjestettävistä suurpeleistä, joista suuri osa aktiivisista harrastajista ovat aikoinaan aloittaneet. Tihane itse on harrastanut lajia noin neljä vuotta, joista ensimmäisen vuoden hän oli hyvin harrastelijamaisesti mukana. Omat varusteet, merkkaimen ja maskin hän on omistanut kolme vuotta. Paintball saapui Suomeen 90luvun alkupuoliskolla. Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä joukkueita, jotka kisaavat aktiivisesti keskenään speedball- ja skenaariopeleissä. – Paintballia markkinoidaan puskaradion ja internetin kautta, Tihane kertoo. Yksittäinen kiinnostunut saa vuokramerkkaimen, suojanaamarin ja 500 värikuulaa käyttöönsä noin 35 eurolla. Tämä riittää Tihanen mukaan noin kolmen tunnin pelaamiseen. – Paintballia voi verrata valokuvaukseen, samalla tavalla tähänkin saa rahaa upotettua, Tihane avaa. Aktiivisempi harrastaja voi upottaa harrastukseensa useista sadoista tuhansiin euroihin. Tuplalinsseillä varustetut suojanaamarit estävät huurtumista ja sähkötoimiset merkkaimet nostavat pelaajan tulinopeutta huomattavasti. Suomalaisille varusmiehille Tihane lähettää terveisiä: – Tulkaa harrastamaan, täällä saa hien päälle ja tempo on nopeampi kuin puolustusvoimien sotaharjoituksissa. Paintballissa voi olla tavoitteena ryöstää lippu, pelastaa panttivanki tai merkata koko vihollisjoukkue. Vastustajia pyritään tehtävän yhteydessä merkkaamaan värikuulilla, jolloin he joutuvat joko poistumaan pelistä tai palaamaan ”uudelleensyntymisalueelle”. Kasvot peittävä naamari on kaikille pelaajille pakollinen varuste. Merkkaimet toimivat paineilmasäiliöiden voimalla. 16 TAKAKANSI RUOTUVÄKI 19/2015 POTRETTI Tarinoita kurssien takaa Samuli Virtanen Rukkilainen jo juuriltaan Eero Lauri on reserviupseerikoululainen kolmannessa polvessa. Hänen isoisänsä oli ratsuväen upseeri ja isänsä panssarintorjuntakouluttaja. Myös hänen tyttärensä on käynyt RUK:n. Lauri myöntää, että perhetausta osaltaan vaikutti uravalintaan. – Totta kai se vaikutti siihen, että tiesi mitä upseeri tekee, mutta se vain loksahti. Olin varusmiehenä Rakuunapataljoonassa, jossa oli aika reipas meininki. Siitä lähti luontainen ketju: pääsin saman tien Kadettikouluun. Luutnanttina Lauri aloitti Kymen jääkäripataljoonassa. Reserviupseerikoulussa hän toimi yhteensä kymmenen vuotta kranaatinheittimistön kouluttajana ja linjanjohtajana sekä RUK:n ensimmäisenä kurssinjohtajana vuosina 1997–98. Viimeisessä sotilastehtävässään hän oli Kymen sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkönä. – On kaksi joukko-osastoa, joista olen tykännyt todella pal- Kuva: Juho Räty Kuva: Kirsi Lauri Lähes jokainen kymmenen viime vuoden aikana reserviupseerikurssin suorittanut tuntee eversti evp Eero Laurin sekä hänen tarinansa muun muassa jääkärieverstiluutnantti Nikke Pärmistä. ”Duoda duoda” on herättänyt monet Reserviupseerikoulun maneesissa nuokkuvat upseerioppilaat sotahistorian luennolla. Lauri kertoo, ettei sotahistoria ole hänelle niinkään harrastus vaan kiinnostuksen kohde ja tarinoiden lähde. Laurilla on tapana värittää esimerkiksi keskustelua tai luentoa tarinoiden avulla. – Kun olin kadetti ja myöhemmin kurssinjohtajana RUK:ssa, eversti Sampo Ahto oli mukana Karjalan kannaksen historiallisilla matkoilla. Hän lähestyi asioita henkilöhistorian kautta eli tarinoiden avulla. Olen itse yrittänyt hyödyntää tätä ajattelua, kun kerron ihmisille jotakin, Lauri taustoittaa. Intohimoisesti purjehdusta harrastava Eero Lauri arvostaa suuresti kannatusyhdistystyössään saamaansa ylennystä everstiksi reservissä vuonna 2013. jon: toinen on Reserviupseerikoulu, ja toinen on vanha Taistelukoulu, Lauri kertoo. Vuodesta 2005 Lauri on työskennellyt RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajana. Vaikka kyseessä ei ole sotilasvirka, sotilastausta on Laurin mukaan tehtävässä lähes välttämätön. – Tämän viitekehyksen sisällä toimiminen helpottuu, kun tuntee Pääesikunnasta joukko-osastoihin saakka prosessin ja ihmisiä, ja ennen kaikkea tuntee tämän talon toiminnan. Hankkeita oppilaskunnan taustalla Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajan työssä Lauri on tärkeä vaikuttaja siinä, millainen reserviupseerikurssista muodostuu kou- lutuksen ulkopuolella. Laurin vastuulla oleva kokonaisuus yhteistoiminnasta koulun johdon ja oppilaskunnan kuraattorin kanssa oppilaskuntatyön tukemiseen on suuri – myös rahallisesti. Kannatusyhdistystä tarvitaan hallinnoimaan oppilaskunnan keräämiä ra- ”Tulen takavasemmalta auttamaan ja katsomaan kentänreunaan, kun nuoriso menee eteenpäin.” hoja, jotka eivät ole valtion varoja. Lauri korostaa oppilaskuntatyön tärkeyttä kurssin onnistumisessa. RUK:n oppilaskunta muun muassa tuottaa kurssikirjan sekä järjestää kurssijuhlan ja ilmoitus- hankintakampanjan, jolla se rahoittaa juhlaa ja muistoesineiden hankkimista – kannatusyhdistyksen avustuksella. Lauri on seurannut RUK:n ja oppilaskunnan kehitystä useammalla vuosikymmenellä. Nykyiseen oppilaskuntatoimintaan hän on hyvin tyytyväinen. – Oppilaskunta tekee ihmeitä kolmessa kuukaudessa, kun ajatellaan että juhlaan käytetään vähintään 10 000 miestyötuntia. Ilmoitushankintasopimuksia tehdään 650:stä tuhanteen. Kirjakin on 400 sivua. Osin sen mahdollistaa tasokas kuraattorijärjestelmä, ja kannatusyhdistyskin auttaa siinä. Vaikka työura on loppumassa muutaman vuoden kuluttua, Lauri ei aio jättää Reserviupseerikoulua. – Tulen takavasemmalta auttamaan ja katsomaan kentänreunaan, kun nuoriso menee eteen- päin, oppilaskunnan kunniajäsen toteaa. Mieli vetää merille Jos Reserviupseerikoulu on lähellä Laurin sydäntä, purjehdus on sitä yhtä lailla. Lauri mainitsee, että hän harkitsi ennen uravalintaansa laivanrakentajan ammattia. Haminalaiseen tapaan hän kiinnostui purjehduksesta jo lapsena. Ensimmäisen veneen Lauri osti parikymmentä vuotta sitten, ja purjehduksesta kehittyi Laurin ja hänen vaimonsa yhteinen harrastus. – Siitä ei tulisi mitään, jos ei rouvani tykkäisi samasta lajista, jopa enemmän kuin minä, Lauri toteaa. Lauri purjehtii kesässä vaimonsa kanssa noin 50 päivää, joka tarkoittaa melkein kaikkia viikonloppuja ja pitkiä lomia. POIMINTA Eero Lauri • Ikä: 60 vuotta • Asuinpaikka: Hamina • Ammatti: Upseeri, Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja • Koulutus: Yleisesikuntaupseeri • Sotilasarvo: Eversti evp • “Onnistunut oppilaskuntatyö tukee reserviupseerikoulutusta.” KALENTERI Puolustusvoimat hakee erityisosaajia Kalle Tornberg Kuva: Ruotuväki Puolustusvoimat hakee erityistehtäviin johtajakoulutukseen osallistuneita 2/15-saapumiserän varusmiehiä. Hakuaika erityistehtäviin päättyy 13. marraskuuta. Erityistehtävät sijoittuvat muun muassa puolustusvoimien viestintä-, media- ja tietotekniikkaalan asiantuntijatiimeihin. Haussa on combat-kuvaaja, graafikko, IT-tukihenkilö, mediaseuraaja, ohjelmoija, projektiassistentti, Ruotuväen toimittaja, sisällöntuottaja, valokuvaaja ja viestintävarusmies. Varusmiesjohtajat voivat hakea tehtäviin erityistehtävien verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta. Lomake toimitetaan täyttetynä yksikön päällikölle tai vääpelille. – Meiltä sellainen verkkainen eteneminen luonnon keskellä onnistuu. Viime retkellä muun muassa vieressämme kävi viisi hyljettä, ja kun Inkoon toiselle puolelle mentiin, oli kotka silmissä joka päivä, eversti Lauri tarinoi. majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta kertoo. Erityistehtävät antavat mahdollisuuden varusmiespalveluksen suorittamiseen omilla vahvuusalueillaan. Kostianin mukaan varusmiespalvelus erityistehtävissä vastaa vähintäänkin hyvää työharjoittelukokemusta. Erityistehtäviin valitut varusmiehet suorittavat johtajakoulutuksen joko omissa joukko-osastoissaan tai Reserviupseerikoulussa. Uusiin tehtäviin siirrytään aliupseeri- tai reserviupseerikurssien jälkeen. Erityistehtävissä on etua tiimityöskentelytaidoista. Varusmiesjohtajien erityistehtävähaku – Johtajavalintoihin ei tulla järjestämään haastatteluita tai valin- Hakuaika päättyy 13. marraskuuta takokeita, vaan valinnat suoritetaan hakulomakkeiden perusteella, > erityistehtavat.puolustusvoimat.fi/ Sibeliusta Itä-Suomessa Rakuunasoittokunta esiintyy kapellimestari Riku Huhtasalon johdolla Imatralla Karelia-salissa torstaina 5. marraskuuta kello 18.00 ja Lappeenrannassa Lappeenranta-salissa perjantaina 6. marraskuuta kello 18.00. Konsertin teemana on Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhla. Konsertin solistina laulaa sopraano Kirsi Rissanen ja juontajana toimii Arvi Lind. > konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi Reserviläisliiton juhlavuosi päättyy Reserviläisliitto päättää 20. juhlavuotensa 14.–15. marraskuuta järjestettävään Porin syyskokoustapahtumaan. Syyskokouksen lisäksi ohjelmas- sa on muun muassa iltajuhla, paneelikeskustelu ja seminaari maailman, Suomen ja Reserviläisliiton muutoksista viime vuosikymmeninä. Tapahtuman päättää valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Porin lyseolla. > www.puolustusvoimat.fi Laivasto musikaalitunnelmissa Laivaston soittokunta esittää musikaalien tunnetuimpia teoksia Tammisaaren palloiluhallissa perjantaina 6. marraskuuta kello 19.00. Konsertin solisteina ovat Anton Häggblom ja Veera Railio, jotka tunnelmoivat muun muassa Les Misérables- ja Cabaret-musikaalien tahdissa. > konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi