Download Report

Kertausta kompleksisista lauseista • 
• 
Komplemen*lauseet • 
• 
Tommi Jantunen, SVKS112, 20.4.2015 • 
• 
Alisteisia lausetyyppejä •  Komplemen/lause Lause, joka toimii ydinargumen*na korkea-‐arvoisemman matriisilauseen predikaaKlle, ja jota ilman matriisilause on epätäydellinen, esim. Ma* näki, e7ä Pekka läh( ulos. •  Adverbiaalilause Lause, joka toimii adjunkKna (perifeerisenä elemen*nä) matriisilauseelle, esim. Ma* näki Pekan, kun hän astui ulos ovesta. •  Rela6ivilause Lause, joka toimii nominaalin tai nominaalilausekkeen määriGeenä, esim. Ma* tunsi miehen, joka astui ulos ovesta. Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia lauseita ovat rinnastaminen ja alistaminen. Rinnastamista (engl. coordina(on) on käsitelty aiemmilla luennoilla, ja se tarkoiGaa kahden samanarvoisen lauseen yhteenkytkemistä, esim. Ma* näki Pekan ja Pekka potkaisi Pasia. Tällä luennolla käsitellään alisteisuuGa (engl. subordina(on), joka tarkoiGaa, eGä lause liitetään jonkin korkea-‐arvoisemman lauseen rakenneosaksi. AlisteisuuGa on useanlaista, ja tällä luennolla fokus on vain yhdessä sen päätyypissä, joka on komplemen/lause eli lause, joka toimii korkea-‐arvoisemman lauseen ydinargumen*na, esim. Ma* näki, e7ä Pekka potkaisi Pasia. Kuten kompleksisten lauseiden kohdalla yleensä, ellipsi tekee alisteisuuden analyysin haastavaksi. Komplemen*lauseen skeema Täydellinen yksinkertainen lause (päälause) + ydin-‐ argumenKt ydin Rakenne (päälause), jossa matriisilauseeseen lii>yy alisteinen komplemen/lause ydin + ydin + ydin-‐ argumenKt 1 Komplemen*lauseiden seman*set tyypit •  Faktalause I think [that you are beau(ful]. •  Toimintalause I remember [seeing you at the theatre]. •  PotenKaalilause I would like [to go]. •  InterrogaKivilause I don't know [who stole the car]. Komplemen*lauseita 1 1.  TYTTÖ NÄHDÄ+JO P[APOIKA VKATSOA PTV] ’TyGö näki, eGä poika katsoo televisiota.’ 2.  TYTTÖ TIETÄÄ P[SPOIKA VPALATA HUOMENNA] ’TyGö Ketää, eGä poika palaa takaisin huomenna.’ 3.  TYTTÖ LUULLA P[NP[POIKA] NP[FIKSU]] ’TyGö luulee, eGä poika on ﬁksu.’ vaihtoehtokysymys 4.  SINÄ AJATELLA P[KUINKA MONTA KIELI SINÄ KÄYTTÄÄ] ‘Oletko koskaan ajatellut, eGä kuinka montaa kieltä käytät.’ Verb(aal)ipredikaaGeja, jotka monesK saavat lausekomplemenKn • 
• 
• 
• 
Havaitsemisverbit (esim. 'nähdä', 'kuulla') AjaGeluverbit (esim. 'Ketää', 'luulla') Puhumisverbit (esim. 'sanoa’) Tietyt “sekundääripredikaaKt” (esim. 'haluta’) Komplemen*lauseita 2 5.  KATSOA-‐4 OSOITUS-‐4 ' HUOMATA P[LokULKONA SLUMI VLUNTA-‐SATAA] OSOITUS-‐4 '(Poika) katsoi ulos ja huomasi, eGä siellä satoi lunta.' (ProGram_CFINSL2013_005_05_SUB#1_s1) 6.  OSOITUS KAKSI-‐KATSOA P[S[KAUNIS AURINKO] VAURINKO-‐
NOUSEE] ’He katsoivat kun kaunis aurinko nousi.' (ProGram_CFINSL2013_005_05_SUB#6_s1) 7.  ...HALUTA P[VMENNÄ POSOITUS-‐2] '(Lumiukko hykerteli. Hän) halusi mennä sinne.' (ProGram_CFINSL2013_008_05_SUB#2_s1) 2 Komplementoijat? Komplemen*lause SVK:ssa •  Suomalaisessa viiGomakielessä on komplemen*lauseita, ja ne edustavat kaikkia neljää kielistä laajemmin löydeGävää seman*sta komplemen*lauseluokkaa: • 
• 
• 
• 
faktalauseita toimintalauseita potenKaalilauseita ja interrogaKivilauseita. •  Komplemen*lauseita ei kytketä korkeampiarvoisiin lauseisiin eli matriisilauseisiin komplementoijilla (huom! viiGoma OSOITUS, kysymysviiGomat). •  Komplemen*lauseiden viiGomajärjestys noudaGelee itsenäisten lauseiden viiGomajärjestystä. 7.  EMMA OS-‐o TIETÄÄ OS-‐o MINÄ HUOMENNA LÄHTEÄ ‘Emma Ketää, eGä minä lähden huomenna.’ 8.  TAPAHTUA OS LUMIUKKO POIKA TAVATA ‘Ja kävi niin, eGä lumiukko ja poika tapasivat.’ 9.  NÄHDÄ MILLAINEN SULAUTUA-‐JOUKKOON ‘(Saa) nähdä, miten (he) sulautuvat joukkoon.’ HALUTA •  Apuverbaali: HALUTA+(V+P)/(V&P) 1. 
2. 
3. 
...HALUTA NÄHDÄ PERHE (Minun sammakkoni taisi) haluta vain tulla katsomaan perheGään. AVATA-‐OVI ' HALUTA OTTAA VAATTEET Se avasi vaatekaapin ovet ja halusi oGaa sieltä vaaGeet. PIENI POIKA OS HALUTA HALATA ' SILITTÄÄ Se pieni poika halusi halata ja siliGää lumiukkoa. •  Pääpredikaa* 1: A+HALUTA+P 4. 
...OS:se HALUTA HATTU (No, se haluaa mennä sisälle, koska) se haluaa hatun. •  Pääpredikaa* 2: A+HALUTA+P-‐lause 5. 
LUMIUKKO HALUTA POIKA OS:tuo OTTAA Lumiukko halusi, eGä poika oGaa sen. •  Verbaaliketju 6. 
…HALUTA LÄHTEÄ TEHDÄ pyöri>ää-‐lumipalloa Hän halusi lähteä tekemään lumipalloja NÄHDÄ •  Kysymyslausekomplemen*: NÄHDÄ+P-‐lause&MILLAINEN 1. 
2. 
3. 
LUMIUKKO ENSIMMÄINEN-‐KERTA NÄHDÄ SISÄLLÄ MILLAINEN Lumiukko näki ensimmäistä kertaa, millaista sisällä oli. NÄHDÄ MILLAINEN SULAUTUA-‐JOUKKOON ...(saa) nähdä, miten (he) sulautuvat joukkoon. SINÄ NÄHDÄ MINUN-‐OMA MAAILMA MILLAINEN Sinä näet, millainen minun maailmani on. •  Väitelausekomplemen*: NÄHDÄ+P-‐lause 4. 
5. 
6. 
7. 
NÄHDÄ "avata ovi" HUONE ...näki, miten huoneen ovi avautui. NÄHDÄ LUMI SATAA-‐LUNTA OLLA ...näki, kuinka ulkona oli satanut lunta. NÄHDÄ OS:siellä UKKO SEISOA ...näki, kuinka lumiukko seisoi siellä. NÄHDÄ "aurinko nousee” ...näkivät, miten aurinko nousi. •  Nominaalilausekekomplemen*: NÄHDÄ+P 8. 
9. 
10. 
MINÄ NÄHDÄ SINUN-‐OMA MAAILMA Minä näen sinun maailmasi. MINÄ NÄHDÄ PALJON Minä olen nähnyt paljon (erilaisia asioita). NÄHDÄ METSÄ ...näki metsän. •  Fraasi 11. 
NÄHDÄ HUOMENNA Nähdään huomenna. 3 TIETÄÄ, LUULLA 1.  POIKA TIETÄÄ PITÄÄ VILKUTTAA ‘Poika Ketää, eGä (nyt/hänen) pitää vilkuGaa.’ 2.  OS:tuo TARINA ‘ MINÄ TIETÄÄ ‘Tuo tarina – minä Kedän (sen).’ 3.  TIETÄÄ SINÄ / kupoleita … ‘No sä Kedät: kupoleita…’ 4.  LUULLA SAMMAKKO OS:siellä ‘…(koira) luulee, eGä sammakko on siellä.’ SANOA 1.  SANOA “hei” ‘(Poika) sanoi (lumiukolle): “Hei!”‘ 2.  OPISKELIJA SANOA LUMIMIES ‘Opiskelija sanoi(, eGä) lumimies!’ 3.  HUIPPU MUTTA nimi SANOA KAMALA AHDISTAA ‘Se oli huippu, muGa “nimi” sanoi, eGä se oli kamalan ahdistavaa.’ Kirjallisuus Kompleksiset lauseet, ellipsi ja ele • 
10. • 
• 
• 
• 
POIKA KATSOA Ø ’ Ø blendi:( ”antaa-‐olla” ) ’Poika katseli (kun koira haukkui ympäriinsä) ja (ajaGeli, eGä) “äh, antaa olla”.’ (CFINSL2013_005_05, signer 2, SUB-‐2) • 
• 
• 
• 
• 
Bril, Isabelle (2010). The syntax and pragmaKcs of clause linkage and clause hierar-‐chy: Some new perspecKves (Editor's introducKon). In Isabelle Bril (Ed.), Clause linking and clause hierarchy: Syntax and pragmaKcs, 1–23. Philadelph-‐ia, PA (USA): John Benjamins. Dixon, Robert M. W. (2006). Complement clauses and complementaKon strategies in typological perspecKve. In Robert M. W. Dixon & Alexandra Y. Aikhenvald (Eds.), ComplementaKon: A cross-‐linguisKc typology, 1–48. Oxford: Oxford University Press. Dixon, Robert M. W. (2009). The semanKcs of clause linking in typological perspec-‐Kve. In Robert M. W. Dixon & Alexandra Y. Aikhenvald (Eds.), SemanKcs of clause linking: A cross-‐linguisKc typology, 1–55. Oxford: Oxford University Press. Dixon, Robert M. W. & Aikhenvald, Alexandra Y. (2000). IntroducKon. In Robert M. W. Dixon & Alexandra Y. Aikhenvald (Eds.), Changing valency: Case studies in transiKvity, 1–29. Cambridge: Cambridge University Press. Gast, Volker & Holger Diessel (2012). The typology of clause linkage: Status quo, challenges, prospects. In Volker Gast & Holger, Diessel (Eds.), Clause Linkage in cross-‐linguisKc perspecKve: Data-‐driven approaches to cross-‐
clausal syntax, 1–36. Berlin: Mouton De Gruyter. Hodge, Gabrielle & Johnston, Trevor (2013). PaGerns from a signed language corpus: Clause-‐level units in Auslan (Australian Sign Language). Paper presented at the TheoreKcal Issues in Sign Language Research Conference 11. University Col-‐lege London, 13 July 2013. Keenan, Edward L. (1985). RelaKve clauses. In Timothy Shopen (Ed.), Language ty-‐pology and syntacKc descripKon: Complex construcKons. Volume 2, 141–170. Cambridge: Cambridge University Press. Tang, Gladys & Lau, Prudence (2012). CoordinaKon and subordinaKon. In Roland Pfau, Markus Steinbach & Bencie Woll (Eds.), Sign language: An internaKonal handbook, 340–365. Berlin: Mouton De Gruyter. Thompson, Sandra A. & Longacre, Robert E. (1985). Adverbial clauses. In Timothy Shopen (Ed.), Language typology and syntacKc descripKon: Complex construc-‐Kons. Volume 2, 171–234. Cambridge: Cambridge University Press. Velupillai, Viveka (2012). An introducKon to linguisKc typology. Amsterdam: John Benjamins. 4