Järvien ongelmakohdat ja
tarpeelliset kunnostustoimet
12.5.2011
Pasi Saari
Sisältö
Järvien ongelamakohdat
Tarpeelliset kunnostustoimet
Aikaisemmin tehdyt toimenpiteet
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1972
- padon periaatteellinen muoto
- padon korkeustaso
Korkeus Tarkeelanjärvessä
Lauttaanjoen laiton ruoppaus
Keskisyvyys
2m
Korkeus Niemilammessa
0,3 m
Laskujoen laiton ruoppaus
Pato rakennetaan
- ei suoritettu jälkimittausta
Tarkastusmittausten jälkeen
patoa madalletaan 2004
Tarkeelanjärvi ja Niemilammen
pinta tasaantuu laittoman
ruoppauksen johdosta (30 cm)
0,5 - 0,8 m
Laiton korkeus noin 24 vuotta
30- luvun laskemisen syyt: viljelyalueen lisääminen ja uittotarpeen
vähentyminen. Lisäksi tulvat
aiheuttivat ongelmia maanviljelylle.
0,1 m
Pääosa kesäasutuksesta rakennettiin
järvein ympärille. Ympäristökysymykset nousivat tärkeäksi 1990
vuosikymmenen loppupuolella. Järven
hyvinvointiin alettiin kiinnittämään
huomiota.
1m
Rakennuskanta hyvin maatalousvaltaista,
kesäasutus kasvoi 60-luvun loppupuolella.
Ympäristökysymykset eivät olleet oleellisia.
-> Tulvat edelleen aiheuttivat ongelmia
maanviljelylle.
Suojeluyhdistys perustetaan 1999
Ruoppauksella on kuitenkin ollut
vaikutusta virkistyskäyttöön
1934
0,34 m
1966
1972 1975
Järven koekalastus 2008
Niitot aloitetaan 2003
Järvien kaikuluotaus 2004
2004
201X
Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari
Kesäkuva Niemilammen puolelta katsottuna
Tarkeelanjärven suuntaan
Ennen (1985)
•vuonna 1975 rakennetun padon
johdosta vuosittaisten niittojen tarvetta
ei vielä ollut
•patoa madallettiin 24 vuoden jälkeen 34
senttimetriä nykyiselle lailliselle
korkeudelle
Nyt (2010)
•kuvan ottohetkellä samassa paikassa oli
tehty jo kesän ensimmäinen niitto
•vuodesta 2003 lähtien aloitetuista niitoista
huolimatta kasvillisuus on runsasta
Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari
Järvien nykytilanteesta syntyneet ongelmat
Vesiluonnon monimuotoisuus on kärsinyt
o tietyt kasvilajit valtaavat yhä isompia alueita muilta
kasveilta
o kalakannat vääristyvät ja yksikkökoko pienenee
Virkistyskäyttö heikentynyt
o soutelu
o kalastus
o uiminen
o järvinäkymä
o yleinen viihtyisyys
o vaatii pakollisia kunnostustöitä kuten niittoja
Umpeenkasvu
o lisää vesikasvien määrää ja tulvariskiä
o mataloittaa ja pienentää ennenaikaisesti järveä
Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari
Tehdyt niitot ja sen vaikutukset
Niittoja järvissä tehty vuodesta 2003. Niitoista on ollut sekä hyötyä että haittaa:
o +paljon eloperäistä ainesta poistettu järvistä
o + parantaa veden virtausta, mutta vain hetkellisesti
o - rannoilla tapahtuvat niitot suosivat ruskoärviän kasvua ja tehostavat sen
leviämistä
o +/- ulpukan kasvuun niitto tehoaa, mutta siimapalpakoon niitot eivät tunnu
vaikuttavan
Niemilampi 2010
Niemilampi 2010
Niemilammen eteläosan virkistyskäyttöä haittaavaa ruskoärviäkasvustoa, kuva 14.7.2010
Ravinteet
o padon madaltamisen jälkeen kokonaisfosforitaso on ollut nousussa ->
vesitilavuuden pienenemine, kosteikkojen vaikutus? Säiden ääri-ilmiöt
yleistyneet
o ulkoinen kuormitus ylittää sallitun määrän rajan -> ravinteiden pääsyä järviin
tulee pyrkiä vähentämään
Pintakuormitus
nykytilanne
Tarkeelanjärven matalaa Varvarinlahtea 17.7.2010
Tarkeelanjärven keskiosan siimapalpakkokasvustoa, kuva 14.7.2010
Soiden ojitukset ja metsien avohakkuut
valuma-alueella lisäävät järven
kiintoaineskuormitusta
Rapakon suo kuvattuna keväällä 2010
ja järven madaltuessa:
• auringonvalo pohjassa lisää
vesikasvien määrää
• tulvien vaikutukset voimistuvat
• vaikuttaa negatiivisesti vesiluontoon
ja sen monimuotoisuuteen
Järven mataloituminen ja umpeenkasvu
•matalissa järvissä ei ole enää paljon "pelivaraa"
•mataloituminen 5 mm vuodessa vastaa 60 vuodessa 30 cm
•runsas vesikasvusto yhdessä kiintoaineskertymän kanssa kiihdyttävät
mataloitumista.
Nykytilanne: virkistyskäyttö rajoittunutta
Virkistyskäyttö hyvin rajoittunutta
C
B
B ja C, kiihtynyt kehitys
A
Normaali kehitys
Virkistyskäyttö ei ole enää mahdollista
Järviallas täyttynyt
melkein kokonaan
Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari
Ahonpäänjoen alku
Ahonpäänjoen alku
Niemilammen umpeenkasvavaa pohjoisosaa 14.7.2010
Kalakanta molemmissa järvissä vääristynyt
o kalasto koostunee täysin kevätkutuisista kalalajeista kuten lahna, ahven, hauki
ja särki
o koekalastus osoittaisi, että Tarkeelanjärven kalasto koostuu 67% särkikaloista
o kalaston tilanne on vääristynyt, vaikka tulos olisikin liian negatiivinen (petokalat
kaislikossa)
Vaikutukset:
o mataluudesta johtuva rehevöitymiskehitys
suosii särkikaloja
o saattaa aiheuttaa pientä sisäistä
ravinnepäästöä sedimentistä järveen
o pienentää kalojen ysikkökokoa
Kurenuottauksen tuloksia 2008
Ahonpäänjoen lankkupato ja tiheä
vesikasvillisuus haittana ja esteenä kalojen
liikkumiselle sekä aiheuttaa myös
virtaushäviöitä uomassa
Kaijalan silta Ahonpäänjoen keskiosassa
Ahonpäänjoen perattu osa alkaa
Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari
Sisältö
Järvien ongelamakohdat
Tarpeelliset kunnostustoimet
Sopivat kunnostusmenetelmät
Tarkeelanjärven ja Niemilammen ennallistaminen ja vesiluonnon
monimuotoisuuden lisääminen
Tavoite
Keinot
Umpeenkasvun
hidastaminen
Vedenpintaa
korottamalla
Valuma-alueelta tulevien ravinteiden
ja kiintoaineksen vähentäminen
Suon
ennallistamistoimet
Ravintoketjukunnostus
Rakentamalla uusia ja
ennallistamalla vanhoja kosteikkoja
Toimenpiteet
lyhytkestoiset / ei ensisijaiset
Niitot
Petokalojen istutus
Särkikalojen
tehokalastus
Vahvistaa eläinten ja kasvien
elinolosuhteiden monimuotoisuutta
Mahdollistaa ja turvaa monipuolisemman
virkistyskäytön järvissä
Vähentää ravinteiden kulkeutumista järviin ja
alempiin vesistöihin
Pienentää hoitokustannuksia
tulevaisuudessa
Vaikutukset
Vedenpinnan korottaminen ja sen
vaikutukset
Matala ranta: A 1 < A
kosteikko lisääntyy
Jyrkkä ranta:
ei vaikutusta
heikentyy
Vedenpinnan vuotuinen vaihteluväli pienenee
A
1
2
vahvistuu
A
2
uusi kesävesi
kesävesi nyt
•
•
•
•
•
HW 2/3 a
HW 1/3 a
parantaa vesiluonnon monimuotoisuutta
vähentää kasvillisuutta järvessä
lisää kosteikkovaikutusta alavilla alueilla (vanhojen kosteikkojen ennal.)
järven virkistyskäyttö paranee
sekä parantaa kalojen elinolosuhteita
Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari
Vedenpintaa korottamalla ja patoamalla ojat voidaan alueen kosteutta lisätä
riittävästi
Kaivamalla oja pidemmälle voidaan alueen
kosteikkovaikutusta lisätä
Havainnekuva
Pieni pato järven suuntaan
Kosteikko Niemilammen eteläkärjessä
• miten tämä alue nyt toimii ?
• miten jatkossa jos korotus
toteutuu ?
• miten kosteikkovaikutusta
voidaan parantaa esim. patoamalla
ja laajentamalla ?
Alueen koko: noin 1hehtaaria
Havainnekuva
Ojien käsittely ja lohialtaiden hyödyntäminen
Selvitystarpeita:
• mitataan ennalta valituista viidestä
ojasta pitoisuudet keväällä
• valokuvataan kohteet
• selvitetään maanomistajat
• maanomistajien tukimahdollisuudet
• maanomistajan suostumus
• alustava suunnitelma kosteikosta ja
laskeutusaltaasta
Entisten lohialtaiden mahdollinen
muokkaus