Dia 1 - Tarkeelanjärvi ja Niemilampi
Järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset kunnostustoimet 12.5.2011 Pasi Saari Sisältö Järvien ongelamakohdat Tarpeelliset kunnostustoimet Aikaisemmin tehdyt toimenpiteet Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1972 - padon periaatteellinen muoto - padon korkeustaso Korkeus Tarkeelanjärvessä Lauttaanjoen laiton ruoppaus Keskisyvyys 2m Korkeus Niemilammessa 0,3 m Laskujoen laiton ruoppaus Pato rakennetaan - ei suoritettu jälkimittausta Tarkastusmittausten jälkeen patoa madalletaan 2004 Tarkeelanjärvi ja Niemilammen pinta tasaantuu laittoman ruoppauksen johdosta (30 cm) 0,5 - 0,8 m Laiton korkeus noin 24 vuotta 30- luvun laskemisen syyt: viljelyalueen lisääminen ja uittotarpeen vähentyminen. Lisäksi tulvat aiheuttivat ongelmia maanviljelylle. 0,1 m Pääosa kesäasutuksesta rakennettiin järvein ympärille. Ympäristökysymykset nousivat tärkeäksi 1990 vuosikymmenen loppupuolella. Järven hyvinvointiin alettiin kiinnittämään huomiota. 1m Rakennuskanta hyvin maatalousvaltaista, kesäasutus kasvoi 60-luvun loppupuolella. Ympäristökysymykset eivät olleet oleellisia. -> Tulvat edelleen aiheuttivat ongelmia maanviljelylle. Suojeluyhdistys perustetaan 1999 Ruoppauksella on kuitenkin ollut vaikutusta virkistyskäyttöön 1934 0,34 m 1966 1972 1975 Järven koekalastus 2008 Niitot aloitetaan 2003 Järvien kaikuluotaus 2004 2004 201X Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari Kesäkuva Niemilammen puolelta katsottuna Tarkeelanjärven suuntaan Ennen (1985) •vuonna 1975 rakennetun padon johdosta vuosittaisten niittojen tarvetta ei vielä ollut •patoa madallettiin 24 vuoden jälkeen 34 senttimetriä nykyiselle lailliselle korkeudelle Nyt (2010) •kuvan ottohetkellä samassa paikassa oli tehty jo kesän ensimmäinen niitto •vuodesta 2003 lähtien aloitetuista niitoista huolimatta kasvillisuus on runsasta Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari Järvien nykytilanteesta syntyneet ongelmat Vesiluonnon monimuotoisuus on kärsinyt o tietyt kasvilajit valtaavat yhä isompia alueita muilta kasveilta o kalakannat vääristyvät ja yksikkökoko pienenee Virkistyskäyttö heikentynyt o soutelu o kalastus o uiminen o järvinäkymä o yleinen viihtyisyys o vaatii pakollisia kunnostustöitä kuten niittoja Umpeenkasvu o lisää vesikasvien määrää ja tulvariskiä o mataloittaa ja pienentää ennenaikaisesti järveä Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari Tehdyt niitot ja sen vaikutukset Niittoja järvissä tehty vuodesta 2003. Niitoista on ollut sekä hyötyä että haittaa: o +paljon eloperäistä ainesta poistettu järvistä o + parantaa veden virtausta, mutta vain hetkellisesti o - rannoilla tapahtuvat niitot suosivat ruskoärviän kasvua ja tehostavat sen leviämistä o +/- ulpukan kasvuun niitto tehoaa, mutta siimapalpakoon niitot eivät tunnu vaikuttavan Niemilampi 2010 Niemilampi 2010 Niemilammen eteläosan virkistyskäyttöä haittaavaa ruskoärviäkasvustoa, kuva 14.7.2010 Ravinteet o padon madaltamisen jälkeen kokonaisfosforitaso on ollut nousussa -> vesitilavuuden pienenemine, kosteikkojen vaikutus? Säiden ääri-ilmiöt yleistyneet o ulkoinen kuormitus ylittää sallitun määrän rajan -> ravinteiden pääsyä järviin tulee pyrkiä vähentämään Pintakuormitus nykytilanne Tarkeelanjärven matalaa Varvarinlahtea 17.7.2010 Tarkeelanjärven keskiosan siimapalpakkokasvustoa, kuva 14.7.2010 Soiden ojitukset ja metsien avohakkuut valuma-alueella lisäävät järven kiintoaineskuormitusta Rapakon suo kuvattuna keväällä 2010 ja järven madaltuessa: • auringonvalo pohjassa lisää vesikasvien määrää • tulvien vaikutukset voimistuvat • vaikuttaa negatiivisesti vesiluontoon ja sen monimuotoisuuteen Järven mataloituminen ja umpeenkasvu •matalissa järvissä ei ole enää paljon "pelivaraa" •mataloituminen 5 mm vuodessa vastaa 60 vuodessa 30 cm •runsas vesikasvusto yhdessä kiintoaineskertymän kanssa kiihdyttävät mataloitumista. Nykytilanne: virkistyskäyttö rajoittunutta Virkistyskäyttö hyvin rajoittunutta C B B ja C, kiihtynyt kehitys A Normaali kehitys Virkistyskäyttö ei ole enää mahdollista Järviallas täyttynyt melkein kokonaan Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari Ahonpäänjoen alku Ahonpäänjoen alku Niemilammen umpeenkasvavaa pohjoisosaa 14.7.2010 Kalakanta molemmissa järvissä vääristynyt o kalasto koostunee täysin kevätkutuisista kalalajeista kuten lahna, ahven, hauki ja särki o koekalastus osoittaisi, että Tarkeelanjärven kalasto koostuu 67% särkikaloista o kalaston tilanne on vääristynyt, vaikka tulos olisikin liian negatiivinen (petokalat kaislikossa) Vaikutukset: o mataluudesta johtuva rehevöitymiskehitys suosii särkikaloja o saattaa aiheuttaa pientä sisäistä ravinnepäästöä sedimentistä järveen o pienentää kalojen ysikkökokoa Kurenuottauksen tuloksia 2008 Ahonpäänjoen lankkupato ja tiheä vesikasvillisuus haittana ja esteenä kalojen liikkumiselle sekä aiheuttaa myös virtaushäviöitä uomassa Kaijalan silta Ahonpäänjoen keskiosassa Ahonpäänjoen perattu osa alkaa Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari Sisältö Järvien ongelamakohdat Tarpeelliset kunnostustoimet Sopivat kunnostusmenetelmät Tarkeelanjärven ja Niemilammen ennallistaminen ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisääminen Tavoite Keinot Umpeenkasvun hidastaminen Vedenpintaa korottamalla Valuma-alueelta tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen vähentäminen Suon ennallistamistoimet Ravintoketjukunnostus Rakentamalla uusia ja ennallistamalla vanhoja kosteikkoja Toimenpiteet lyhytkestoiset / ei ensisijaiset Niitot Petokalojen istutus Särkikalojen tehokalastus Vahvistaa eläinten ja kasvien elinolosuhteiden monimuotoisuutta Mahdollistaa ja turvaa monipuolisemman virkistyskäytön järvissä Vähentää ravinteiden kulkeutumista järviin ja alempiin vesistöihin Pienentää hoitokustannuksia tulevaisuudessa Vaikutukset Vedenpinnan korottaminen ja sen vaikutukset Matala ranta: A 1 < A kosteikko lisääntyy Jyrkkä ranta: ei vaikutusta heikentyy Vedenpinnan vuotuinen vaihteluväli pienenee A 1 2 vahvistuu A 2 uusi kesävesi kesävesi nyt • • • • • HW 2/3 a HW 1/3 a parantaa vesiluonnon monimuotoisuutta vähentää kasvillisuutta järvessä lisää kosteikkovaikutusta alavilla alueilla (vanhojen kosteikkojen ennal.) järven virkistyskäyttö paranee sekä parantaa kalojen elinolosuhteita Tarkeelanjärvi ja Niemilampi : järvien ongelmakohdat ja tarpeelliset toimet / Pasi Saari Vedenpintaa korottamalla ja patoamalla ojat voidaan alueen kosteutta lisätä riittävästi Kaivamalla oja pidemmälle voidaan alueen kosteikkovaikutusta lisätä Havainnekuva Pieni pato järven suuntaan Kosteikko Niemilammen eteläkärjessä • miten tämä alue nyt toimii ? • miten jatkossa jos korotus toteutuu ? • miten kosteikkovaikutusta voidaan parantaa esim. patoamalla ja laajentamalla ? Alueen koko: noin 1hehtaaria Havainnekuva Ojien käsittely ja lohialtaiden hyödyntäminen Selvitystarpeita: • mitataan ennalta valituista viidestä ojasta pitoisuudet keväällä • valokuvataan kohteet • selvitetään maanomistajat • maanomistajien tukimahdollisuudet • maanomistajan suostumus • alustava suunnitelma kosteikosta ja laskeutusaltaasta Entisten lohialtaiden mahdollinen muokkaus
© Copyright 2024