1. No category

Kuva Timo Mahlamäki
Derbyseminaarin paneelikeskustelussa
kuultiin ravivalmentajien näkemyksiä
ajankohtaisista aiheista
Vermossa järjestettiin Derbylauantain 5.9.2015 alkajaisiksi perinteinen seminaaritilaisuus. Järjestelyistä
vastasivat Uudenmaan Läänin Hevosenomistajat ULHO ry ja Lämminveriraviliitto ry. Tilaisuudessa
juhlistettiin Lämminveriraviliiton 60-vuotista taivalta sekä luotiin katseita tulevaisuuteen
paneelikeskusteluiden myötä. Paneelissa olivat mukana Martti Keskinen, Antti Savolainen, Pekka Korpi
sekä Erik Skutnabb.
P
aneelikeskustelun vetäjänä toimi
Lämminveriraviliiton sihteeri Matti
Finskas.
Miten Suomen raviurheilu nostetaan
takaisin kasvu-uralle?
Pekka Korpi aloittaisi korjaustoimenpiteet
ravikilpailujen palkinnoista.
- Palkintotason kautta panostukset ja
toimenpiteet osuvat oikein, eli mitä parempi palkintotaso, sitä paremmat ja tasaväkisemmät lähdöt. Näin muodostuvat mielenkiintoisemmat pelikohteet ja suurempi
yleisö kiinnostuu, kun jaetaan suurempia
palkintoja. Tämä taas mahdollistaa uusien
harrastajien saamisen lajin piiriin.
Antti Savolainen nosti esille kansainvälisten huippuravureiden vähyyden.
- Suomessa on vain muutama kansainvälisen tason hevonen ja juuri nyt tässä
pienessä porukassa on käynyt loukkaan-
20
Hevosenomistaja 5/2015
tumisia. Suomessa todellisten huippuhevosten määrä on niin pieni, ettemme pysty
kilpailemaan Ruotsin ja Ranskan kanssa.
Martti Keskinen muistutti hevosen vetovoimasta.
- Kyllä hevonen ja yleisön kiinnostus
hevosiin yksilöinä on saatava toteutettua.
Mitä läheisempi suhde yleisön ja hevosen
välille saadaan, sitä varmemmin saamme
uskollisia raviharrastajia.
Erik Skutnabb tarjosi apuaan, mutta
vain kuunteleville korville.
- Tiedän, miten ravit nostetaan menestykseen, koska seurasin tällaisen hankkeen
toteutusta Ranskassa aikoinaan. Tultuani
takaisin Suomeen yritin keroa näkemyksiäni päättäjille, mutta uusia ja erilaisia ajatuksia ei toivotettu tervetulleiksi, joten päätin
keskittyä omaan valmennustoimintaani.
Olen kyllä edelleen käytettävissä, mikäli
alan päättäjien taholta löytyy mielenkiintoa muualla toteutetulle onnistuneelle ra-
dan yleisömäärän kasvatushankkeelle.
Yleisökommenteissa saivat johtajat, niin
Hippoksen, Fintoton kuin ratojenkin osalta,
kritiikkiä markkinatilanteen ymmärtämättömyydestä. Kilpailu kuluttajien vapaaajasta on merkittävästi kiristynyt ja raviala
on toiminut niin kuin aina ennenkin. On
opittava elämään ajan muutoksessa, kuten
muunkin yrityselämän. Mikäli näin ei käy,
on tulevaisuuden ennuste huono.
Panelistien keskuudessa vallitsi yksimielisyys rataluokituksen toteuttamisesta, eli
mallista jossa ajettaisiin tietyillä alueradoilla isommista palkinnoista. Näin saataisiin
keskitettyä toimintaa kulujen minimoimiseksi. Mutta samalla tunnustettiin Suomen
raviurheilun vahvuus, eli laaja harrastajapohja: paikallisten ratojen kunnosta ja siten harrastusmahdollisuuksista on huolehdittava.
Kriteriumissa juhlinut Arctic Passion on Pekka Korven tallin viimeisin
suurkilpailuvoittaja. Kuva Suomen Hippos ry / Ilkka Nisula
Miten valitaan varsa huutokaupasta?
Valmentajat kertoivat tutustuvansa varsan
taustoihin huutokauppaluettelosta huolellisesti, mutta muistuttivat myös tarkastamaan kiinnostavat varsat huolellisesti. Luettelotietojen perusteella ei selviä esimerkiksi
varsan luonne tai rakenne.
Erik Skutnabb varoitti kuulijoita ”heräteostoksista”:
- Valmistautuminen huutokauppaan on
kaiken A ja O. Heräteostokset ovat yleensä
aina niitä kalleimpia sitten loppujen lopuksi. Eli jos olet huutokaupassa etkä ole tehnyt kotiläksyjäsi, niin ole varovainen vaikka
tulisi tunne, että onpa hienon näköinen
varsa huutokaupparingissä ja sen hinta olisi jäämässä alhaiseksi.
Pekka Korpi piti huutokauppaluetteloa
tärkeänä tietolähteenä.
- Huutokauppaluetteloon tutustumisella valmistautuminen alkaa. Siitä näkee
varsan suvun ja tarkempi tutustuminen
tehdään sen perusteella. On ominaisuuksia
esimerkiksi rakenteessa, mitä voi hieman
sietää, mutta on myös tiettyjä ominaisuuksia, joita itse olen tottunut välttämään. Tietysti, ehkä tärkeintä ominaisuutta, hevosen
luonnetta, on vaikea todeta huutokauppapaikalla.
Martti Keskinen kertoi ensivaikutelman
ratkaisevan paljon.
- Hevosen pitää heti miellyttää silmää.
Ensimmäiset 20 sekuntia kertoo aika paljon
tunteesta, onko tämä minun varsani vai ei.
Jos oikein alkaa itselleen perustella, miksi
tämä varsa olisi sittenkin minulle hyvä vaik-
ka se ei heti miellytäkään, niin silloin ollaan
heikoilla jäillä.
Pekka Korpi oli samaa mieltä.
- Juuri näin. Minunkin on erittäin vaikea
muuttaa ensimmäistä tunnetta varsasta.
Antti Savolainen kertoi mielenkiintoisen
tarinan Amerikan huutokaupasta.
- Päätimme käydä katsomassa varsoja,
joiden hinta tulisi olemaan sellainen ettei
niitä ostettaisi omilla resursseilla. Löimme
vetoa kahden hevosen loppuhinnasta, eli
että kumman hinta nousisi korkeammaksi.
Lopulta toinen huudettiin sisään 74.000
dollarilla ja toinen 75.000 dollarin hintaan.
Kuten arvata saattaa, minun veikkaukseni
osui oikeaan. Pari vuotta myöhemmin kyseinen hevonen päätyi minulle. Se sattui
olemaan Keystone Patriot, joka osoittautui
lopulta loistavaksi hankinnaksi.
Hevoset ovat yksilöitä, mitä
ominaisuutta arvostat hevosessa
eniten?
Savolaisen mielestä paras ravihevonen on
yksiselitteisesti voittava hevonen.
- Minun mielestäni se on parhain ominaisuus, mitä hevosessa on. Onhan tässä
kuitenkin kilpaurheilusta kysymys.
Keskinen arvostaa palvelevaa hevosta.
- Kyllä hevosen palvelualttius on sellainen ominaisuus, mitä hevosessa ainakin
kaipaa. Jos hevonen on kovin vaikealuonteinen, sen kanssa on vaikea keskittyä
harjoituksiin, kun se ei aina muutenkaan
onnistu.
Korpi oli samoilla linjoilla.
- Kilpailupää ja palvelualttius ovat ominaisuuksia, mitkä ovat ostotilanteessa tietysti vaikeahkoja ”nähdä”, mutta joiden
merkitys on hevosen uran kannalta erittäin
suuri. Toki nykyjalostus on vienyt hevosta
palvelualttiimpaan suuntaa eikä nykyään
oikein vaikeita hevosia juuri olekaan.
Skutnabb nosti esille myös käsittelyn.
- On totta, että jalostus on vienyt hevosta käsiteltävämpään suuntaan. Toisaalta
hevosten käsitteleminen aloitetaan nuorempana, jolloin niiden käsiteltävyys tietysti paranee, kun ne ovat tottuneet ihmiseen, varusteisiin ja tehtävään toimintaan.
Mikä on suurin muutos hevosen
valmennuksessa aikaisemmin/
nykyään?
Korpi kertoi heillä valmennettavan kaikkia
hevosia lähtökohtaisesti tietyn kaavan mukaan.
- Tätä kaavaa pyritään kokonaisuutena
kehittämään jatkuvasti, niin että saavutetaan tuloksia. Jokainen hevonen on kuitenkin yksilö, ja pysyäkseen ohjelmassa
mukana joudutaan tekemään yksilökohtaisia muutoksia, mutta valmennuksen perusmalli on kaikilla sama.
Skutnabb mainitsi menestyvien valmentajien toimintatapojen muokkaavan
muidenkin valmennustapoja.
- Ei Ranskassakaan ajettu intervallia ennen, mutta nyt kaikki ajavat intervallia. Eli
menestyvien valmentajien malleja tietysti
pyritään hyödyntämään.
Hevosenomistaja 5/2015
21
Antti Savolaiselle tärkeä Keystone Patriot oli tuttu näky eurooppalaisissa suurkilpailuissa. Jorma Kontio oli aikakauden nouseva tähti. Kuva Suomen Hippoksen arkisto
Meneekö nykyajan raviurheilu
hevosen vai rahan ehdoilla?
Mikä on valmentajan ja omistajan
rooli, miten näkemyseroja sovitellaan?
Keskinen näki rahan merkityksen kasvaneen aiemmasta.
- Selvästi aikaisemmin ajettiin kilpaa
hevosten ehdoilla, ja olisi ajettu vaikka palkinnot olisivat olleet mitä. Rahan merkitys
silloin oli hyvin pieni.
Korpi puolestaan muistutti hevosenomistamisen kasvaneista kustannuksista.
- Raviurheilun suosion ja laajemman
hevosenomistajaryhmän saamiseksi palkintotaso on saatava ylös. Kustannukset
kasvavat ja rahaa on yksinkertaisesti tultava. Eli nykyään raha ratkaisee.
Ammattivalmentajat kokivat, että mikäli
isoja näkemyseroja omistajan ja valmentajan välillä pitää usein sovitella, niin kyllä
yhteistyösuhde voi jäädä aika lyhyeksi. Ei
sillä, ettei asioista voitaisi keskustella, mutta
ammattivalmentajilla on tässä työssä kaikki
kiinni, joten ei ole muuta mahdollisuutta
kuin pyrkiä saavuttamaan paras mahdollinen tulos hevosen kilpailuttamisessa.
Mikä hevonen on jättänyt teihin
lähtemättömän vaikutuksen, miksi?
Erik Skutnabbille tuo hevonen oli Casa,
ensimmäisen Suuren Suomalaisen Derbyn
voittaja vuonna 1970.
Pekka Korpeen lähtemättömän vaikutuksen jätti Meadow Trish.
- Se oli erittäin hyvä kilpahevonen. Se
auttoi minua nuorena valmentajana pääsemään pinnalle ja sitä kautta saamaan
muita hyviä hevosia treeniin.
Antti Savolaisen elämän hevoset ovat
olleet Keystone Partiot ja Viking Way, ja
Martti Keskinen mainitsi oman kasvattinsa, Derbyvoittaja Silver Gamen ansainneen erityisen paikkansa.
22
Hevosenomistaja 5/2015
Millainen on valmentajan
kannalta hyvä omistaja?
Hyvä omistaja on sellainen, joka on kiinnostunut hevosen kehittymisestä ja tilanteesta,
mutta antaa valmentajalle myös tarvittavan
työrauhan.
Valmentajat olivat samanmielisiä: mihin
valmentajien ammattitaitoa tarvitaan, jos
kaikki asiat kerrotaan heille valmiiksi?
He kokivat toisaalta myös hyvin passiivinen omistajan haasteelliseksi, koska perinteisesti oletetaan, että omistaja on hyvin
kiinnostunut hevosensa tilanteesta.
Mikä on mielestänne vaikuttanut
hevosten nopeuteen eniten, miksi?
Panelistit olivat hyvin samaa mieltä, että
suurin kunnia aikojen paranemisesta kuuluu nykypäivän ratamestareille. Ratojen
rakenteet ovat kehittyneet, mutta ratojen
pinnat osataan pitää sopivassa kovuudessa
ja pidossa. Tietysti kehittyneet varusteet ja
valmentaminen kehittävät myös hevosen
nopeutta paremmaksi.
Millä ilveellä pidetään varsat ehjinä?
Keskinen ja Skutnabb muistuttivat erityisesti maltista vauhdin suhteen.
- Valmennetaan hiljaisilla vauhdeilla
varsana. Liian moni varsa ajetaan loppuun
liian nuorena, totesi Keskinen.
- Nykyhevoselle juokseminen on niin
helppoa, että helposti ajetaan liian lujaa liian nuorena. Tässäkin asiassa maltti on valttia, vahvisti Skutnabb.
Korpi ja Savolainen korostivat lisäksi
huollon, hoidon ja säännöllisyyden merkitystä.
- Valmennetaan ja hoidetaan koko ajan.
Treenaamattomalla hevosella ei nykyään
pärjää, ja huollettavaa tulee, kun valmennetaan. Tärkeintä on kuitenkin hevosen pitäminen aktiivisena, totesi Korpi.
- Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat
erittäin tärkeitä. Hevosta pitää osata lukea:
milloin voi hieman kiristää ja milloin pitää
antaa mennä hieman helpommalla, tiivisti
Savolainen.
Antti Harju