PDF - Metsänhoitoyhdistykset
KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 • 27.2.2015 Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivut 4–5 Puukaupassa varovainen tunnelma sivu 13 Kemera-tuki uudistuu sivu 19 Vinkkejä verosuunnitteluun sivu 22 Hirsirakentamisella puu-Suomi nousuun sivu 26 Katalonia kutsuu metsämatkalle PEFC/02-21-13 Jäsenyys kannattaa KotiMetsä 1/2015 2 Pääkirjoitus Kuka oikeasti puolustaa metsänomistajaa? Niin, kuka on metsänomistajan asialla, puolustaa ja hoitaa metsänomistajien edunvalvontaa? Tämä kysymys on hyvä esittää juuri nyt, kun metsänomistaja miettii tahollaan, kannattaakohan sitä olla metsänhoitoyhdistyksen ja samalla koko Metsänomistajatketjun jäsen? Itse istun kymmenissä työryhmissä joissa valmistellaan, välillä mitä ihmeellisimpiäkin esityksiä, erilaisista metsäisistä asioista. Minulle on suotu etuoikeus päästä täältä ruohonjuuritasolta vaikuttamaan metsänomistajien asioihin myös valtakunnantasolle niin eri ministeriöiden kuin eduskunnan valiokuntien asiantuntijana sekä monissa työryhmissä. Tätä samaa työtä tekevät lisäkseni useat mhy PäijätHämeen toimihenkilöt ja aktiivisesti koko hallinto. Ja alueellisesti, valtakunnan sekä Brysselin tasolla koko Metsänomistajat-edunvalvontaketju MTK:ta myöten. Miksi pitää ehdottomasti olla metsänomistajien edustus metsäasioita valmistelevissa tai niitä läheltä sivuavissa työryhmissä ja kokouksissa? Mitä ihmettä se edunvalvonta siellä oikein on? Tähän on erittäin helppo vastata, että kyllä muut tahot päättävät asiat pelkästään omasta näkökulmastaan ja lähtökohdista, jos ei ole vahvaa metsänomistajien edustusta paikalla jo asioiden valmisteluvaiheissa. On sitten kysymys eri metsätalouden rajoituksista, kaava-asioista, hirvistä, verotuksesta, suojelusta, lakivalmisteluista, tukijärjestelmistä tai vaikkapa Brysselin pään rajoitusesityksistä metsätalouteen. Tämä kaikki työni on metsänomistajien ja omistamisen puolustamista. Puolustamista että metsänomistajat saavat itse vapaasti päättää metsäomaisuudestaan ja toimia metsissään kuten parhaaksi näkevät. tajille asiakashinnastomme mukaisesti. Mutta vain jäsenet pääsevät hyötymään laajoista jäseneduista sekä jäsenalennuksistamme. Toki taloudellisesti merkittävintä edunvalvontaa on puukaupallinen edunvalvonta. Lähtökohtana on, että toimihenkilömme miettii yhdessä metsänomistajan kanssa, mikä kohde on sekä metsänhoidollisesti että markkinatilanteen mukaan kannattavin hakkuukohde juuri nyt. Itse leimikoiden kilpailutus ja tukin- sekä erikoispuiden tarkka talteenotto tuo viimeisimmän taloudellisen näkökulman edunvalvontaan, suoraan metsänomistajan rahapussiin. Laaja kilpailutus ja vertailu tuovat ison edun kaikille muillekin metsää myyville metsänomistajille. Kilpailutus pitää markkinahinnan kohdallaan ja tarkkojen hintatilastojen kautta myyjät voivat varmistua, etteivät myy leimikkoaan myyntihetken markkinahinta-arvoa alhaisemmalla hinnalla. Valtakirjakaupat ovat koko seurantahistorian ajan vahvasti nostaneet alueen leimikoiden keskihintoja. Hintaseurannan mukaan muutaman kymmenen sentin sijoituksella kilpailutukseen on valtakirjakauppojen kautta saatu puulle jopa euroja lisähintaa alueemme keskihintatilastoihin verrattuna. Tämä on jo pelkästään Päijät-Hämeessä miljoonien eurojen arvoista edunvalvontaa vuosittain! Yhdessä, me metsänomistajat ja Metsänomistajatketju, olemme ainoa taho, joka puolustaa metsänomistajaa paikallistasolta aina Brysseliin saakka! Tiedotus ja viestintä ovat myös edunvalvontaa. Olette nyt saaneet käteenne viimeisen Kotimetsä-lehden, joka postitetaan tiedotusmielessä kaikille alueemme metsänomistajille. Jatkossa Kotimetsä-jäsenlehti, nimensä mukaan, postitetaan vain jäsenmaksunsa maksaneille jäsenillemme. Jäsenterveisin Jari Yli-Talonen Toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa edelleen palveluitaan aivan kaikille alueemme metsänomis- Puheenjohtajan palsta Mhy Päijät-Hämeen tulevaisuus lakimuutoksen jälkeen Historiallisena tammikuun ensimmäisenä päivänä 2015 metsänhoitoyhdistyskenttä astui täysin uuteen aikakauteen: metsänhoitomaksu poistui, ja yhdistykset siirtyivät lainsäädännöllisesti lähemmäksi normaalien yleishyödyllisten yhdistysten toimintatapoja. Rahat, jotka olivat aikaisemmin metsänhoitomaksuna korvamerkitty metsäneuvontaan, eivät enää tuloudu yhdistyksen käyttöön vaan tilalle on tullut jäsenmaksu - jonka tarkoituksena ei kuitenkaan ole millään tavoin korvata entistä metsänhoitomaksua. Metsänomistajan näkökulmasta lakimuutos toi suuren helpotuksen taloudenpitoon, poistuihan merkittävä veroluontoinen maksu kokonaan rasittamasta metsätilan taloutta. Jäsenmaksuna tasamaksu Mhy Päijät-Hämeen valtuusto päätti jäsenmaksun suuruudeksi 119,00 euroa, joka on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Maksu on luonteeltaan tasamaksu ja riippumaton metsätilan pintaalasta: näin ollen kyseessä on aivan eri asia kuin aikaisempi verottajan perimä metsänhoitomaksu. Yhdistyksen hallinnon ratkaistavana oli melkoinen pulma: maksun piti olla jäsenille edullinen, ja toisaalta yhdistyksen taloudenpidon kannalta tarkoituksenmukainen. Jos jompikumpi kriteereistä menee pieleen, on vaikutus yhdistyksen talouteen kohtalokas ja vaikeuttaisi myös metsänomistajien palvelua. Jäseniä riittää Suurena pelkona oli joukkopako yhdistyksen jäsenyydestä. Pessimistisimmät veikkaukset eroajien määrästä vaihtelivat kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin jäsenistöstä, toteutunut määrä on kuitenkin tähän mennessä vain vajaat neljä prosenttia. Iloisena yllätyksenä uusia liittyjä on tullut niin paljon, että eroajien vaikutus on vain vajaa puoli prosenttia pinta-alasta. Toivotamme uudet metsätilat lämpimästi tervetulleeksi jäsenistöömme ja palveluntarjontamme piiriin. Toivoisimme myös jo eroanomuksensa jättäneiden harkitsevan päätöstään uudelleen tiedostaen, että he ovat hyvin tervetulleita takaisin. Jo nyt voidaan katsoa, että metsänhoitoyhdistyslain muutos on meidän kohdal- KotiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI lamme ollut oikea ratkaisu, kuten myös hallintomme päätökset niin jäsenmaksun kuin palveluiden monipuolisuuden suhteen. Tärkeimmät jäsenedut: puukauppaosaaminen ja metsäsertifiointi Yksi tärkeimmistä jäseneduista on jäsenmaksuun sisältyvä metsätilan PEFC-ryhmäsertifiointi. PEFC on maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä. Suomessa PEFChehtaarimäärä lähestyy 21 miljoonaa. Paikallisia jäsenetuja ovat mm. alennukset metsätyökaluista, tarvikkeista ja varusteista. Tarkka listaus jäseneduista löytyy kotisivuiltamme. Metsänomistajan etua ajatteleva puukauppaosaaminen ja hintaseurantamekanismit ovat tärkeintä antia mitä voimme jäsenistöllemme tarjota. On suorastaan pelottavaa jättää eroava metsänomistaja ilman tällaista tietotaitoa, jota ei ole saatavilla mistään muusta osoitteesta kuin metsänhoitoyhdistyksestä. luneen tilikauden aktiivinen niin metsänhoidossa kuin puukaupoissakin. Osakkaille on taas luvassa lähitulevaisuudessa osuusmaksun jako. Mielellämme otamme vastaan uusia osakkaita maailman helpoimpaan metsänomistusmuotoon. Etukäteen on tihkunut tietoja, joiden mukaan henkilöstömme on taas yltänyt uusiin ennätyksiin ja yhdistys on saavuttanut erinomaisen tuloksen, siitä suuri ja nöyrä kiitos! Yhteismetsä: helppoa metsänomistusta Yhteismetsä Päijät-Häme on ollut ku- Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p. 040 848 4861 www.mhy.fi/paijathame Kannen kuva: Markku Wiik Sivunvalmistus: SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015 KotiMetsä 1/2015 3 Metsän sertifiointi on puukaupan edellytys Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille sertifiointi jäsenetuna Marjut Makkonen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten metsät ovat olleet sertifioituja PEFC-ryhmäsertifioinnin kautta. Tämä ei ole kauheasti näkynyt metsänomistajan arjessa ja sertifikaattiakaan ei ole välttämättä kukaan kysellyt. Jatkossa, kun metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on tavallinen yhdistyksen jäsenyys, saattaa sertifioitujen tilojen määrä laskea. Metsäteollisuus kuitenkin tarvitsee sertifioitua puuta, joten ostajia alkaa kiinnostaa, onko myytävät puut sertifioidusta metsästä. Se hieno paperi, jonka merkitystä on saattanut ihmetellä, onkin muuttunut arvokkaaksi todisteeksi puun myyntitilanteessa. Jatkossa PEFC-ryhmäsertifikaattien haltijana toimii Kestävän Metsätalouden Yhdistys. Sertifikaatti mhy:n jäsenmaksulla Kuulumalla metsänhoitoyhdistykseen metsänomistaja saa sertifioinnin metsiinsä jäsenetuna. Metsänhoitoyhdistyksen kautta metsänomistajan ei tarvitse maksaa erillistä hintaa sertifikaatista, eikä se edellytä esim. metsäsuunnitelmaa. Riittää, että metsänomistaja sitoutuu sertifikaatin kriteereihin. Kaikki merkittävät puunostajat ja metsänhoitoyhdistys ovat sitoutuneet samoihin kriteereihin, joten näiden toiminta metsissä on sertifioinnin kriteerien mukaista joka Sertifioidulle puulle ja sen jalosteille löytyy kysyntää maailmalta. tapauksessa. Suurin osa näistä kriteereistä on lainsäädännön tai muuten normaalin hyvän käytännön noudattamista. Säästöpuut hakkuualoilla on varmaan näkyvin metsäsertifioinnin jälki metsissä. Näitäkin sertifikaattiin sitoutunut hakkaaja jättää joka tapauksessa, vaikka metsänomistaja ei olisikaan mukana sertifioinnissa. Sertifioidut puut etusijalla Metsäpäällikkö Jussi Torpo Versowood Oy:stä kertoo, että heidän käyttämästään puusta yli 70 % tulee olla sertifioiduista metsistä. Toistaiseksi lähes kaikki metsät ovat olleet sertifioituja ja näin ollen myös liki kaikki ostettu puukin on ollut sertifioinnin piirissä. Torpo linjaa sertifioinnin merkitystä. - Jos sertifioitujen metsien osuus laskee, etusijalla ostossa ovat aina sertifioidut puut. Myös puun ylitarjontatilanteessa ostetaan ensisijaisesti sertifioitua puuta. Sahatavaran ja muiden jalosteiden ostajat ovat kiinnostuneita puun alkuperästä. Sertifikaatti on ainoa keino todistaa ostajille, että puu on kestävällä tavalla kasvatettu ja korjattu. - Jos sertifioitua puuta ei olisi, emme millään pystyisi myymään maailmalle yhtä paljon sahatavaraa kuin nyt, toteaa Torpo. Sertifiointi on tärkeä asia niin metsänomistajalle kuin teollisuudelle. Lopuksi Torpo nostaa esille tärkeimmän: sertifiointi säilyttää metsien monimuotoisuuden tulevillekin sukupolville. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme PEFC –metsäsertifiointiin pieniä muutoksia Alueellinen PEFC-metsäsertifiointi jatkuu pienin uudelleenjärjestelyin. Vuoden vaihteessa aloitti toimintansa Kestävän Metsätalouden Yhdistys, joka hallinnoi sertifikaatteja kaikkien mukana olevien metsänomistajien ja metsätoimijoiden puolesta. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana sertifioinnissa edelleen oman yhdistyksensä jäsenyyden kautta. Uuden yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun metsänomistajien liittojen toiminta loppui 31.12.2014. Alueellisten ryhmäsertifikaattien haltijaksi tarvittiin uusi taho ja tehtävän otti hoitaakseen uusi MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahojen perustama yhdistys. Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen toimintaa johtaa sertifiointiasiamies Aija Rahikainen ja yhdistyksen nettiosoite on www.kestavametsa.fi. Kriteereiden poikkeamia korjattu Nykyinen ryhmäsertifiointi toteutetaan 13 maakunnan alueella ja vuosi 2015 edetään vanhaan malliin. Ensi vuosi tuo muutoksia sertifiointiin, kun käyttöön otetaan uudet vaatimukset ja aluejakokin luultavasti muuttuu. Uusi toteutustapa valmistellaan kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin HämeUusimaan alueella kolme lievää poikkeamaa: kulotusmäärien vähäisyydessä, vesistöjen osin puutteellisissa suojakaistoissa sekä korjuuvaurioiden kriteerit ylittävässä osuudessa. Kehityssuunta näissä kaikissa kohdissa on kuitenkin ollut positiivinen. Vuoden 2014 aikana toteutettiin sekä metsänhoidollisia kulotuksia että luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen pyrkiviä säästöpuuryhmien polttoja tuplamäärä aiempiin vuosiin verrattuna, kiitokset siitä toimeen tarttuneille toimijoille ja mukaan lähteneille metsänomistajille. Vesiensuojeluun liittyvää koulutusta järjestettiin alueella laajasti. Korjuujäljen laatu on parantunut aiemmin ongelmallisilla energiapuukohteilla, kun kokemusta korjuusta ja kohdevalinnasta on kertynyt. Optimaalisia korjuukelejä on kuitenkin harvoin ja korjuujäljen laatua tulee kehittää edelleen, esimerkiksi omavalvontaa lisäämällä ja henkilöstöä kouluttamalla. Avainasemassa ovat myös metsänomistajat, sillä oikeaan aikaan tehdyt metsänhoitotyöt sekä riittävä ennakkoraivaus ennen hakkuita ehkäisevät korjuuvaurioiden syntymistä. Ryhmäsertifiointi on kustannustehokasta PEFC-ryhmäsertifiointi on osoittanut toimivuutensa suomalaisessa pienmetsätaloudessa. Jokaista metsätilaa tai yritystä ei tarkasteta erikseen, vaan metsistä ja toimenpiteistä kerätään yhteenvetotietoa ja tarkastukset kohdistetaan satunnaisotannalla alueelle. Näin sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmetsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa edelleen yhdistysten entisten päätösten mukaisesti ilman eri maksua. Myös aiemmin ilmoittautuneiden yritysten mukana olo on voimassa. Uusia todistuksia ei metsänomistajille nyt lähetetä. Yrittäjien mukanaolo voidaan tarkastaa nettipohjaisesta rekisteristä. Uudet yrittäjät sekä ne metsänomistajat, jotka eivät ole metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittautua mukaan sertifiointiin Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Jukka Hujala Asta Sarkki MTK metsälinja Minna Lautala KotiMetsä 1/2015 4 Puukauppa Päijät-Hämeessä Puukauppavuosi 2014 PäijätHämeen alueella muodostui kaikkien aikojen neljänneksi vilkkaimmaksi. Tilastojen mukaan kokonaiskauppa nousi jopa kahden miljoonan kuutiometrin tasolle Päijät-Hämeessä. Vuoden 2015 alku on selvästi edellistä ennätyksellistä alkuvuotta hiljaisempi. Keskihintataso oli lähes koko vuoden 2014 vakaa. Loppuvuoden aikana tapahtui kuitenkin lievää keskihintojen laskua. Vuosi 2015 on alkanut vakaalla loppusyksyn hintatasolla. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennusrästien purkamiseen. Puulla oli lähes koko vuoden erittäin hyvä kysyntä, joka hiipui hieman vasta vuoden viimeisimpinä kuukausina. Vuosi 2015 on alkanut hieman odottavissa tunnelmissa. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen osuus tehdyistä leimikoista kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen lähestyen jo 75 prosentin rajapyykkiä. Energiapuukauppaa jouduttiin hieman jarruttelemaan kysynnän puutteessa. Silti vuoden aikana tienvarteen toimitetun energiapuun kokonaismäärä nousi uuteen ennätykseen ollen 235 000 kiintokuutiota. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän Energialle, StoraEnsolle ja Lahti Energian laitokselle. Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Puukaupan toimeksiannot Vuonna 2014 puukaupantoimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli yli 73 prosenttia. Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet jopa hämmentävän paljon korkeampia kuin ilman kilpailutusta puunsa myyvien metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa tuhansien eurojen erot. Metsänomistajan on mahdollisuus saada mhy:n korjuupalvelun laskema kiinteähintainen tarjous kohteista, joista on usein ylitarjontaa: talvi- ja harvennusleimikot. Metsänhoitoyhdistyksen veloittama kokonaiskustannus leimikon teosta, kilpailutuksesta, hintavertailusta ja valvonnasta on vain muutamia kymmeniä senttejä kuutiolta. Siksi metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän mhy:n puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Tarjousten ja puutavaralajien laatujen erilaisuus ja esim. runkohintatarjousten vertailu perinteisiin tarjouksiin verratessa ovat nostaneet voimakkaasti valtakirjakaupan suosiota. Sähköinen puukauppa Kilpailuttaminen toteutetaan nyt sähköisesti eli puumarkkinat.fi- portaalin kautta. Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat hoitaneet metsänomistajat. Puukaupan kilpailuttaminen käy kätevästi ja edul- lisesti puumarkkinat.fi kautta myös itse puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta. Sähköinen puukauppa alkoi Päijät-Hämeessä jo tammikuun lopussa 2013. Nyt sähköinen puukauppa on levinnyt lähes koko maahan. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteeman mukaisesti valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat, et- Ota yhteyttä puh. 010 8425 100 www.versowood.fi Jari Yli-Talonen Toiminnanjohtaja Mhy:n valtakirjalla myydyt puumäärät ja laaditut puunmyyntisuunnitelmat Häme-Uusimaa: Kaikki hakkuutavat 3,000,000m³ 2,500,000m³ 2,000,000m³ 1,500,000m³ 1,000,000m³ 500,000m³ 0m³ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Puunmyyntimäärät 2015 Puunmyyntisuunnitelmat 2015 Puunmyyntimäärät 2014 Puunmyyntisuunnitelmat 2014 Puunmyyntimäärät 2013 Puunmyyntisuunnitelmat 2013 Puunmyyntimäärät 2012 Puunmyyntisuunnitelmat 2012 Puunmyyntimäärät 2011 Puunmyyntisuunnitelmat 2011 Lokakuu Marraskuu Joulukuu MTK.fi | Tiedonlähde: Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat €/m³ Tukkipuu Mänty Kuusi Koivu Kuitupuu Mänty Kuusi Koivu tammi-helmi 2012 2013 2014 2015 43,8 47,9 35,1 43,8 43,8 33,8 43,5 42,4 34,6 45,4 45,4 34,0 2012 2013 2014 12,8 14,3 12,7 13,5 13,6 12,7 12,2 12,4 13,2 11,5 11,6 14,2 Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat €/m³ Tukkipuu Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. tä leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös runkohinnan, tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopullisen kokonaishinnan eroihin. Puukauppavuosi 2015 on lähtenyt liikkeelle varovaisen optimistisin tuntein. Mänty Kuusi Koivu Kuitupuu Mänty Kuusi Koivu 2012 2013 2014 49,9 49,9 38,5 51,5 50,9 38,8 50,5 49,4 37,9 2012 2013 2014 15,2 16,6 14,6 15,4 16,5 15,3 15,1 15,8 15,6 47,6 48,7 37,0 13,6 15,1 15,2 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat €/m³ Tukkipuu Mänty Kuusi Koivu Mänty kokorunko Kuusi kokorunko 2012 56,9 56,6 44,6 52,5 53,4 2013 58,6 58,7 44,1 52,9 54,2 2014 58,2 58,1 43,6 53,1 52,3 Kuitupuu 2012 2013 2014 17,9 20,3 17,3 17,8 20,5 17,7 17,8 19,7 17,4 Mänty Kuusi Koivu 56,0 56,8 44,9 16,7 19,2 16,8 Valtakirjakaupat, erikoispuiden keskikantohinnat €/m³ Tavaralaji 2012 2013 2014 Mäntypylväs 65,3 65,8 66,7 Mäntytyvitukki 67,0 69,2 68,8 Mäntyparru 17,7 23,7 Mäntypikkutukki 21,5 22,1 23,0 Kuusipikkutukki 24,8 24,0 24,2 Koivusahatukki 55,6 44,6 Koivutyvitukki 81,7 78,4 63,8 107,4 80,5 74,0 Koivuerikoistukki Haapatukki 16,0 20,5 23,3 Leppäkuitu 8,9 9,9 Haapakuitu 8,1 9,8 11,6 Karsittu ranka 6,5 11,1 11,5 Karsimaton ranka 2,0 2,1 1,1 Latvusmassa 5,0 5,2 3,6 KotiMetsä 1/2015 5 Vuoden 2015 puukauppa yskien käyntiin Kuitupuuta käyttävän teollisuuden kannattavuus erinomainen Reijo Ikonen Iloiset uutiset puun käyttöä li- kentynyt ja hintakehitys kääntynyt lassäävistä investoinneista saivat kuun hiipuvan kysynnän ja korkeana pysyvän tarjonnan tuloksena. jatkoa helmikuun alussa. Finnpulp Oy suunnittelee havusellutehtaan rakentamista Kuopioon ja Stora Enso ilmoitti osavuosikatsauksen yhteydessä investoivansa Varkauteen puutuotetehtaaseen, joka lisää havutukin käyttöä noin neljännesmiljoona kuutiometriä vuodessa. Julkinen keskustelu investointien ympärillä on kääntynyt hämmästyttävästi puuvarojen riittävyyteen ja metsäluonnon monimuotoisuuteen sen sijaan, että rakentavasti mietittäisiin miten kaikki investoinnit saataisiin järkevästi toteutettua. Metsäteollisuus teki hyvää tulosta Kokonaisuudessaan metsäteollisuus teki viime vuonna hyvän tuloksen, vaikka ottaisi huomioon myös heikosti kannattavat paino- ja kirjoituspaperit. Tulosten hyvyys korostuu entisestään, kun niitä peilaa äärimmäisen vaikeana jatkuvaan taloustilanteeseen. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa kannattavuus liiketulosprosentilla tai sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna oli erinomainen. Tukkia käyttävässä teollisuudessa paras tulos tehtiin vanerilla. Sahatavaran markkinatilanne on hei- Suomessakin sahatavaran tuotanto kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, mutta sahatavaran varastot olivat joulukuussa 45 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Puukaupan vaikea alkuvuosi Puukaupan alkuvuosi on ollut, ehkä hieman odotetustikin, hankala. Kuitupuuta on runsaasti sekä pysty- että kaadetun puun varastoissa. Tukkiakin on ostettu ja hakattu varastoihin lähikuukausien tarvetta vastaavasti. Talvileimikoiden menekki on erityisen vaikeaa. Niitä jäi jo edelliseltä talvelta korjaamatta, eikä tämän talven kelit kokonaisuudessaan ole tilannetta juurikaan helpottanut. Helmikuun puoliväliin mennessä puuta oli yksityismetsistä ostettu kolmannes viime vuotta vähemmän. Heikentyvällä eurolla vienti nousuun Puun kysynnässä painopiste on jo siirtymässä kovan maan leimikoihin. Ratkaiseva tekijä puukaupan käynnistymiselle on myöskin sahatavaramarkkinoiden kehitys lähikuukausina. Heikentyvä euro jonkin verran pa- Tukkia on ostettu ja hakattu lähikuukausien tarvetta vastaava määrä. rantaa hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla, mutta kestää muutamia kuukausia ennen kuin valmiin sahatavaran varastot normalisoituvat heijastuen sitä kautta vilkastuttavasti myös puun kysyntään. Koko vuoden puukauppa arvoitus Puun kysyntä on tällä hetkellä kokonaisuutena heikko, mutta tilanne vaihtelee alueellisesti kuitenkin jonkin verran. Parhaiten kysyntää näyttäisi olevan koivutukilla. Hintakehitys on ollut hienoisesti laskeva viime kuukausina, eikä suuria muutoksia ole kysyntänäkymien perusteella odotettavissa. Koko vuoden osalta kohtalaista puukauppanäkymää tukee vilkkaasti käyvät hakkuut sekä myös puun tuonnin supistuminen. Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö, MTK Jäsenille alueelliset puun hinnat MTK:n jäsenverkko Repusta haluamaksesi. Hinta- ja määrätiedot perustuvat metsänhoitoyhdistysten toteutuneisiin valtakirjakauppoihin. Nämä vuositasolla noin 15 000 valtakirjakauppaa muodostavat tietopohjan edistykselliselle ja poikkeuksellisen kattavalle markkinaseurantapalvelulle. Käytettävissäsi on neljä erilaista taulukko- tai kuvamuotoista raporttia. Pystyt tarkastelemaan toteutuneita keskihintoja alueellisesti. Voit myös vertailla puutavaralajien keskihintoja hakkuutavan mukaan, sekä tarkastella kantohintoja ja hankintahintoja. Tarkimmat puun hintatiedot ja ajankohtaisen puumarkkinatilanteen saat kuitenkin edelleen selville kysymällä omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi. Anssi Kainulainen, MTK Puutavaralajien keskihinnat Mhy:n valtakirjakaupoista: Kantohinnat Päijät-Häme: Ensiharvennus 17.5 15 €/m³ Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenpalvelunaan puunhintatietoja netissä. Jäsenverkko Reppuun pääset kirjautumaan osoitteessa www. mtk. fi/reppu. Repusta löydät puunhintatietojen lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä vain jäsenille tarkoitettua tietoa ja mm. sopimuspohjia. Suoran linkin Puun hintatietoihin löydät myös mtk.fi –palvelun etusivulta kohdasta Etsitkö näitä. Voit kirjautua MTK:n jäsenverkko Reppuun metsänhoitoyhdistyksen jäsennumerolla ja henkilökohtaisella salasanallasi. Jäsennumeron löydät postitse saamastasi metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortista. Oletussalasana on jäsennumeron 6 viimeistä merkkiä. Kirjautuessasi ensimmäisen kerran palveluun voit muuttaa salasanan 12.5 10 7.5 05/2012 09/2012 01/2013 05/2013 09/2013 01/2014 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntypylväs Kuusisorvitukki Koivutyvitukki Mäntytyvitukki Kuusiparru Koivukuitu Mäntyparru Kuusipikkutukki Karsittu ranka Mäntypikkutukki Kuusikuitu Karsimaton ranka Mäntykuitu Oksat ja latvukset Kannot Jos onnistuu meidän alueella tällaiset hakkuumäärät, niin onnistuu muuallakin! Entinen ”panttaaja”maakunta on hakannut vuosittain 15 vuoden ajan alueeltaan keskimäärin reilun kasvun verran ainespuuta. Seurantaluvuista puuttuu energiapuu, jota on hakattu lisäksi muutama satatuhatta kiintomottia vuodessa. Jos muualla maassa hakattaisiin puuta Päijät-Hämeen verran, niin tämä olisi yli 110 milj. mottia vuosittain. Melkoisesti tarvittaisiin siis puulle lisäkäyttöä... 01/2015 Tältä näyttää Repun puunhintatieto, esimerkkinä Päijät-Hämeessä toteutunut ensiharvennuskuidun hintakehitys. Nyt on puukaupan aika! Puukaupan suunnittelu lähtee sinun ja metsäsi tarpeista. Koskitukki on alueen monipuolisin tukkipuun ostaja ja luotettava puukauppakumppani. Ota yhteyttä, tehdään hyvät puukaupat! Omistautunut puulle www.koskitukki.fi Jari Yli-Talonen 09/2014 MTK.fi | Tiedonlähde: Metsänhoitoyhdistykset Teollisuus pelkää että puuta ei riitä kaikille? Olen jo 15 vuotta ”saarnannut”, että puuta todellakin riittää ja siitä on jatkuva ylitarjonta ainakin talvikohteiden osalta. Päijät-Häme on tästä puun riittävyydestä ja saatavuudesta oiva esimerkki. 05/2014 Koskitukki Oy, Koskisen puunhankinta Mäntsäläntie 64, 16600 Järvelä puh. 020 553 40 KotiMetsä 1/2015 6 Osarungosta parruun - Koskitukki katkoo tukin tarkasti talteen Aurinko kimaltaa helmikuisella hangella Sysmässä. Viime kesänä hakatun Pyyhtiän Samulin päätehakkuuleimikon varastoalueella on jäljellä enää risukasat odottamassa haketusta. Kesällä varastoalue täyttyi monenlaisista puutavaralajeista: osarungot, tavalliset havutukit, sahakoivut, koivun erikoistyvet, vanerit, parrut ja kuidut oli ajettu omiin kasoihinsa odottamaan jatkokuljetusta. Metsävarastosta tukit ja osarungot jatkoivat matkaa kohti Järvelää Koskisen sahalle, parrut Kissakoskelle, erikoiskoivutyvet ja sahakoivut Vilkon sahalle Hirvensalmelle sekä kuitupuut paperi- ja sellutehtaille. Osarungoilla tukki sentilleen talteen Pyyhtiän leimikosta tehtiin tavallisen havutukin rinnalla osarunkoja. Osarunkomenetelmässä rungot katkotaan 12 - 20 metrin pituisiksi osarun- goiksi. Metsässä rungoista katkotaan vain kuituosuus pois ja ne ajetaan katkottavaksi runkoasemalle Järvelään. Osarunkomenetelmä hyödyttää metsänomistajaa: tukki otetaan mitta- ja laatuvaatimusten mukaan tarkasti talteen, jolloin myös myyjälle maksetaan paras mahdollinen korvaus. Osarungoissa saa olla laatuvaatimukset täyttämättömiä pätkiä, kunhan vian molemmin puolin löytyy riittävästi sahattavaa osuutta. Metsänomistajan kannalta katkonta on ihanteellinen ja myyjän riski katkonnan yhteydessä löytyviin vikoihin pienenee. Myös tavallisten tukkien katkonnassa käytettävät tukkien määrämitat ja hakkuukoneen ennuste saattavat pienentää tukkiosuuden hyödyntämistä. Osarunkokorjuussa tätä ongelmaa ei ole, sillä tukki otetaan talteen tyvestä latvaan sentilleen siitä, mistä tukkiosuus loppuu. Sahalla osarunkomenetelmä mahdollistaa nopean ja joustavan asiakaskohtaisen sahatavarantoimituksen. Osarunkomenetelmä soveltuu havupuuvaltaisiin päätehakkuuleimikoihin. Kun rungot katkotaan vasta tehtaalla toivottuihin mittoihin, on mahdollista vastata nopeasti asiakkaan tarpeisiin: tuotteet eivät jää odottelemaan ostajia, vaan tavara on käytännössä myyty jo osarunkojen katkontaa aloitettaessa. Koivusta erikoistuotteita Tom Rossaus valaisin. Koskisen koivutuoteteollisuuden korkealuokkaiset tuotteet soveltuvat moniin vaativiin loppukäyttökohteisiin. Koskitukki hankkii vanerikoivun ohella koivun erikoistyviä ja sahakoivuja, jotka toimitetaan Koskisen koivutuotetehtaalle Hirvensalmelle. Hirvensalmella erikoistyvistä ja sahakoivuista tuotetaan korkealuokkaista koivusahatavaraa, koivuviiluja ja –aihioita sekä koivuliimalevyjä. Vilkon sahakoivun ja erikoistyven katkonnassa on käytössä myös lyhyempiä mittoja, jolloin rungon tukkiosuus saadaan tarkasti talteen. Parhaat koivutyvet katkottiin myös Pyyhtiän leimikosta erikoiskoivuksi. Tyvien osuus koivutukista työmaalla oli 12 %, mutta tämä vaihtelee hyvin paljon eri leimikoiden välillä. Erikoiskoivuja tehdään ainoastaan koivun tyveltä, eikä siinä sallita oksia tai vikoja. Erikoistyvistä metsänomistaja saa vanerikoivua paremman hinnan. Kissaparrulla kuitu vähemmäksi Pieniläpimittainen parru kuljetetaan Kissakosken sahalle (ns. Kissaparru), joka on erikoistunut sahaamaan pieniläpimittaista puutavaraa erityisesti puusepänteollisuuden tarpeisiin. Latvaläpimitaltaan 10 senttimetriin katkottava Kissakosken parru vähentää kuidun määrää. Parrun katkonnan Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä TAPIO SILVA Oy puh. 0294 32 6000 www.tapio.fi www.lahtienergia.fi edut tulevat esiin etenkin harvennushakkuilla: kuidun määrästä voi leikkautua pois kolmannes tai jopa puolet. Kaikkiaan Samuli Pyyhtiän leimikosta tehtiin kuuttatoista eri puutavaralajia. Isäntä on tyytyväinen Koskitukin katkontaan: Koskitukin käyttämä osarunkomenetelmä ja tarkka tukin katkonta vaikuttivat puukaupan syntymiseen, mutta toki myös pitkäaikaisella yhteistyöllä oli oma merkityksensä. Kauppa tuli tehtyä Pyyhtiän mukaan hyvään aikaan. Tilalla oli tuulituhoja ja vain niiden parsiminen olisi tehnyt metsästä reikäisen. Puuston iänkin puolesta uudistaminen oli hyvä ratkaisu, Pyyhtiä toteaa. Henni Vahto-Häkkinen Korjuu- ja kuljetusesimies Koskitukki Oy KotiMetsä 1/2015 7 Family Timber Finland mukaan puukauppaan Family Timber Finland Oy (FTF) on perustettu vuonna 1993. Yhtiö on keskittynyt viime vuosina pääasiassa metsäkiinteistöjen välitykseen markkinointinimellä Etelä-Suomen Metsätilat LKV. Lisäksi yhtiö on tehnyt jonkin verran vientikauppaa. Metsänomistajien liitto EteläSuomen osakkeiden siirryttyä metsänhoitoyhdistyksille, on myös Family Timberin toimintaa linjattu uudelleen. FTF tulee mukaan vientikaupan lisäksi myös kotimaan puukauppaan välittämään omistajayhdistyksien korjuupalvelupuuta. Tavoitteena on kehittää ja kasvattaa metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelua ja tuoda samalla metsänhoitoyhdistysten jäsenille lisää vaihtoehtoja puukauppaan. Puukauppatoimintaa on palkattu käynnistämään metsätalousinsinööri Tapio Viinikka, joka on aloittanut toimitusjohtajan tehtävässä 1.1.2015. Hän siirtyi tehtävään Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta metsäpäällikön tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut toiminnanjohtajana pitkään Keski-Suomessa, viimeksi Mhy Metsossa. Family Timber Finlandilla on kaksi toimipistettä. Kiinteistövälitystä hoitavan Leena Tetrin löytää Hollolan Salpakankaalta Mhy Päijät-Hämeen kanssa samalta käytävältä ja Tapio Viinikan työpiste on Hämeenlinnassa Mhy Kanta-Hämeen naapurina. Tapio Viinikka Leena Tetri Metsänomistajien liiton varallisuus metsänomistajien hyväksi Metsänomistajajärjestön uudistuksessa siirryttiin tämän vuoden alussa kolmiportaisesta kaksiportaiseen organisaatioon. Alueelliset metsänomistajien liitot purettiin ja liittojen metsäasiantuntijat siirtyivät MTK:n palvelukseen. tavia ostajia ei ole vielä löytynyt. Nurmijärven toimisto on vuokrattu, Lahden toimisto on vielä omassa käytössä. Hintapyynnöt Lahden keskustassa sijaitsevasta 127 m² toimitilasta on 210 000 euroa ja Nurmijärven 82 m² toimistosta 78 000 euroa. meen ja Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liitot ehtivät toimia 73 vuotta. Vaikka liiton tehtävänä ei ollut varallisuuden kerääminen, kertyi sitä toiminnan aikana eri muodoissaan noin 700 000 euron verran. Tämä omaisuus, vähennettynä lopettamisesta aiheutuvilla kuluilla, jaetaan jäseninä olleille metsänhoitoyhdistyksille puretun liiton tavoitteiden mukaisesti käytettäväksi metsänomistajien etujen ajamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Metsänomistajien liitto omisti 2/3 Family Timber Finland Oy:n (FTF) osakkeista. Ne on lahjoitettu alueen metsänhoitoyhdistyksille jäsenmaksujen suhteessa. Näin metsänhoitoyhdistyksistä tuli FTF:n osakkaita. Vuoden alussa FTF:n uutena toimitusjohtajana aloitti metsätalousinsinööri Tapio Viinikka. Yhtiön toiminta tukee metsänhoitoyhdistysten toimintaa ja sen kehittämistä. Metsänhoitoyhdistyksistä Family Timber Finlandin Metsänomistajien liitto EteläSuomi ja sitä edeltäneet Itä-Hä- osakkaita Toimitilat myynnissä Liiton omistamat toimitilat Lahdessa ja Nurmijärvellä ovat olleet välittäjällä myynnissä viime syksystä saakka. Varteenotet- Rahavarallisuus käytetään edunvalvontaan Toimitilojen myynnin ja lopettamistoimien jälkeinen varallisuus siirretään metsänhoitoyhdistysten nimiin MTK:hon asiakasvaratilille. Markku Wiik Varat käytetään pääosin MTK:lle maksettaviin jäsenmaksuihin 2-3 vuoden aikana. Näillä jäsenmaksuilla taas rahoitetaan alueella olevien metsäasiantuntijoiden edunvalvontatyötä mm. maankäyttöön liittyvissä asioissa. Selvitysmiehet huolehtivat toiminnan lopettamisesta Liitto purkautui virallisesta 31.12.2014. Toiminnan alasajo tapahtuu kuitenkin tämän vuoden aikana. Siitä vastaavat kolme purkavassa kokouksessa valittua selvitysmiestä. Varsinaiset lopettamiseen liittyvät työt, mm. arkistojen läpikäyminen ja säilytettävien asiakirjojen pakkaus säilytettäväksi, ovat loppuvaiheessa. Merkittävin keskeneräinen asia on toimitilojen myynti. Varallisuuden jakoa ei voida tehdä ennen kuin sen tarkka määrä on selvillä. Viimeisenä toimena selvitysmiehet tekevät ilmoituksen yhdistysrekisteriin liiton toiminnan loppumisesta. Esko Laitinen Yksi kolmesta selvitysmiehestä KUVA: PAULA LEhtoMäKi Jarmo Poutiainen metsävaltuuskuntaan Ota suunnaksi Ota suunnaksi Metsänomistajat! Metsänomistajat! MTK:n uusimuotoinen metsävaltuuskunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Tampereella tammikuun lopussa. Metsävaltuuskunta valitsi entisen puheenjohtajiston jatkamaan toimessaan Mikko Tiirolan johdolla. Kokous valitsi metsänomistajien edustajiksi MTK:n valtuuskuntaan 20 edustajaa ja heille varahenkilöt. Eteläistä Suomea edustuvat Annukka Kimmo Lappeenrannasta ja Jarmo Poutiainen Nastolasta. Jarmo Poutiainen on myös mhy Päijät-Hämeen hallituksen puheenjohtaja, joten hänen kauttaan paikallisetkin viestit välittyvät eteenpäin. Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Metsänomistajat PÄIJÄT-HÄME Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 • 19700 Sysmä p. 03 - 855 4300 • www.mhy.fi/paijat-hame • [email protected] Minna Kauppi KotiMetsä 1/2015 8 Jäsenmaksun saa vähentää metsäverotuksessa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun määräytyminen saattaa mietityttää. Alla on pyritty selventämään, miten jäsenmaksua kerätään ja miten erilaiset omistusmuodot ovat jäsenmaksuvelvollisia. Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksu 119 euroa vuonna 2015 Jäsenmaksu on saman suuruinen kaiken kokoisille tiloille. Jäsenmaksulla hoidetaan esimerkiksi yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa Suomessa ja EU:ssa sekä metsien sertifiointi, joka on käytännössä edellytys nykypäivänä tehtävälle puukaupalle. Minna Lautala Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Todennäköisesti kuulut erilaisin seuroihin tai järjestöihin, joista maksat jäsenmaksua. Monenko muun jäsenmaksun voit vähentää verotuksessa? Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 83 euroa. Ensimmäisen kerran jäsenmaksu kannetaan maaliskuussa 2015. Taustalla lakimuutos alkaen 1.1.2015 Vanha lakisääteinen ja verottajan keräämä metsänhoitomaksu kerättiin kaikilta yli 4 hehtaarin tiloilta. Maksutuotto käytettiin kokonaisuudessaan Minna Lautala metsänhoitoyhdistysten antamaan yleiseen metsänhoidolliseen neuvontaan. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki tuli voimaan 1.1.2015. Siinä metsänhoitomaksu vaihtuu metsänhoitoyhdistysten keräämään jäsenmaksuun. Metsänhoitoyhdistyksillä ei enää ole entisenlaisia velvoitteita huolehtia neuvonnasta, mutta toisaalta liiketoimintaan ei enää aseteta rajoituksia. Mhy Päijät-Hämeen nykyisten jäsenten ei tarvitse tehdä mitään lakimuutoksen vuoksi. Kaikkien olemassa olevien jäsenten jäsenyys jatkuu automaattisesti. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on toimialueellaan suurin yksityismetsätalouden toimija ja sen palvelutarjonta vahvistuu edelleen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen 10 kunnan toiminta-alueella on tällä hetkellä jäsenenä noin 7 000 yksityistä metsänomistajaa. Yhteismetsät, kuolinpesät, yhtymät Yhtymä on varsinainen jäsen ja yhtymän asioidenhoitaja saa käyttöönsä jäsenedut, kuten puukauppaan ja metsäpalveluihin liittyvät edut. Jos yhtymän muut osakkaat haluavat käyttöönsä henkilökohtaisia etuja, kuten alennuksen vakuutuksista tai alennuksia paikallisilta yhteistyökumppaneiltamme, on henkilöjäsenen hakeuduttava erikseen jäseneksi. Hänen jäsenmaksunsa on 50 euroa vuodessa (kannatusjäsen). Kaikkiin yllä mainittuihin omistusmuotoihin pätevät samat säännökset. Omistus yhdessä puolison kanssa Jäsenkortti ja siihen liittyvät edut tulevat toiselle puolisolle. Mikäli molemmat haluavat käyttönsä henkilökohtaisia etuja, on toisen puolison liittyvä erikseen jäseneksi. Hänen jäsenmaksunsa on 50 euroa vuodessa (kannatusjäsen). Useita omistusosuuksia Jäsenmaksu lähetetään vanhan metsänhoitomaksun tapaan kullekin verotusyksikölle erikseen. Jos henkilö omistaa metsää esimerkiksi yksin, yhdessä puolisonsa kanssa ja on osakkaana kuolinpesässä, lähetetään jäsenmaksu kullekin yksikölle erikseen. Mikäli henkilöllä on useita edellä mainittuja omistuksia, voi hän saada alennusta päällekkäisistä maksuista tekemällä siitä hakemuksen mhy:lle. Metsää useamman mhy:n alueella Metsänomistaja voi valita mihin metsänhoitoyhdistyksiin haluaa olla jäsenenä. Mikäli hän haluaa Mhy Päijät-Hämeen jäsenedut käyttöönsä, on hänen oltava Mhy Päijät-Hämeen jäsen. Mhy Päijät-Häme tarjoaa jäsenhintaisia palveluja omalla toimialueellaan ja naapurikunnissa. Jari Yli-Talonen Toiminnanjohtaja Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten syytä. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet. Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva rooli ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta. Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten toiminnasta. Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EUalueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta! Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihinSinun ja –etuihin. edutkantaa saatmetsänhoitomaksun käyttöösi alla ei siis tarvitse Ensimmäiset tehdä mitään. Verohallinto vielä tänä syksynä. Tämän jälkeen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun kerää yhdistys itse. olevalla jäsenkortilla, ole hyvä! Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihin ja –etuihin. Ensimmäiset edut saat käyttöösi alla olevalla jäsenkortilla, ole hyvä! KotiMetsä 1/2015 9 Toiminnanjohtajan allekirjoitus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Jäsenenä saat paljon metsäisiä etuja Toiminnanjohtajan allekirjoitus Mhy Päijät-Hämeen jäsenedut, varsinainen jäsenJäsenkortti 2014 • Jäsenten edunvalvonta kannolta Brysseliin • tilakohtainen edunvalvonta ja auttaminen esim. maankäyttöä koskevissa kysymyksissä • Jäsenten metsät maksutta mukana PEFC-metsäsertifioinnissa Jäsenkortti 2014 • erikseen sertifiointiin liittyjien maksu 120 € / 5 vuotta • Maksuton puunmyyntisuunnitelma valtakirjakaupan yhteydessä ja puukaupan ylivertainen tuntemus • puukaupassa markkinatiedon, erikoispuiden ja katkontatiedon hyödyntäminen tuo etua • - 10 % alennus kaikista asiantuntijapalveluista sekä materiaaleista (mm. taimet, lannoitteet jne.) • +2,50 €/m³ välityspalvelun (korjuupalvelun) aines- ja energiapuulle • Maksuton neuvonta / metsätilakäynti uusille metsänomistajille • Maksuton mobiilimetsäsuunnitelma (Metsäselain) • Maksuttomat tai jäsenhintaiset koulutukset, kilpailut ja tapahtumat (mm. verokoulutukset, Metsänomistajat-iltamat) • Maksuton Kotimetsä-jäsenlehti sekä Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja-numerot • Maksuton metsäomaisuuden hoitosopimus bonuseduin • Kaikki asiantuntijat ja palvelut ensisijaisesti jäsenten käytössä • Paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset alennukset jäsenkortilla (mm. MTK:n jäsenedut) Yhdistyksen jäsenedut: Jäsenkortti 2014 Jäsenkortti 2015 Valtakunnalliset jäsenedut: • Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €. Maksuton PEFC-sertifiointi • LähiTapiola:10 %:n alennuksen Alennusta palveluista metsä- ja kotivakuutuksesta. Maksuttomat koulutustilaisuudet • United Bankers: 30 % alennus edut Metsäobligaation merkintäpalkkiosMaksuton neuvonta Yhteistyökumppaneiden Pa i k a l l i s e t : ta. 6): -15 % normaalihintaisista metsurin turvavarusteista •P ienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie Jäsenlehti 2 krt vuodessa • Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): - 10 % metsurin tarvikkeista ja varusteista 27): - 10 % STIHL-tuoteluettelon tarvikkeista ja turvavarusteista •L ahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu • Savotan Puoti: pokara 34,90 €, • Rauta-Juurikkala, Heinola (Villenkatu 42): - 10 % Husqvarnan metsävarusteista ja -tarvikkeista 5): -10 % suositushinnasta65,90 metsurin varusteissa • Vääksyn konepiste, Vääksy (Lahdentie tehoheinäin € ja raivaveitsi • Sysmän ja Helmi Säästöpankin edut • Puukauppatili: säästötalletustili puukaupasta tuleville varoille, korko 2 % ensimmäiset 3 kk 29,90 € Yhdistyksen jäsenedut: Valtakunnalliset jäsenedut: • Alv-tili: määräaikaisena 3-12 kk, korko kiinteä 1 % • • • • • PEFC/02-31-120 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: PEFC/02-31-120 • 500 lahjataimea (mänty/kuusi): metsänuudistamiseen, kun talletat puukaupasta saatavat varat (vähintään 15 000 euroa) Helmi Säästöpankkiin • Hankinnat: metsätilan hankinnan tai puukaupan rahoitus räätälöidyin erityisehdoin • Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €. • Maksuton PEFC-sertifiointi Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia • LähiTapiola:10 %:n alennuksen • Alennusta palveluista metsä- ja kotivakuutuksesta. Metsänomistajat Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksu 119 €/metsänomistaja, kannatusjäsenmaksu 50 €/jäsen ja eronneen jäsenen liittymismaksu 100 € (uudelta jäseneltä ei peritä liittymismaksua) • Maksuttomat koulutustilaisuudet • United Bankers: 30 % SAVOTAN alennusPUOTI Metsäobligaation merkintäpalkkios• Maksuton neuvonta ta. • Jäsenlehti 2 krt vuodessa • Savotan Puoti: pokara 34,90 €, MTK:n jäsenedut mm.: tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi Valtakunnalliset jäsenedut: • Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 e • LähiTapiola: 10 %:n alennuksen metsä29,90ja €kotivakuutuksesta Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Can-AM traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle • • United Bankers:mönkijän, 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta • Savotan Puoti: pokara 34,90 e, tehoheinäin 65,90 e ja raivaveitsi 29,90 e 300-500 € etuseteli tarvikehankintoihin. • St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus Metsänomistajat asemittain tai St1-Visa. SAVOTAN PUOTI • K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. MTK:n jäsenedut mm.: Ramirent: %. Maanrakennuskoneista alennus 20tarvikehankintoihin %. • • CanAM mönkijän,Yleisalennus traktorimönkijän-35 tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300–500 e etuseteli Agrimarket: Uusien moottorisahojen, ja tarvikkeiden metsuritar• • St 1:n sopimusalennus bensasta,mm.: dieselistä, polttoöljystä janäiden pelletistä.varaosien Valittavissa: St1-yrityskortti: alennussekä 2,35 snt/litra, MTK:n jäsenedut St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa 10 %. - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. • K1 vikkeista Katsastajat:alennus Katsastus etuhintaan •• •Ramirent: Can-AM mönkijän, tai Lynx-moottorikelkan ostajalle Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä Voiteluaineet, autokeYleisalennus -35 %.traktorimönkijän Maanrakennuskoneista alennus 203,19 %. snt/litra alennusta. • Agrimarket: moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. 300-500 mikaalit€Uusien jaetuseteli pesut 10tarvikehankintoihin. % alennuksella. • Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. •• •Grolls St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä pelletistä. Grolls työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista -25-10%%:jajamuista tuotteista -10 %. työvaateliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa. • K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. • Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %. • Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. • Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autoke- KotiMetsä 1/2015 10 Metsänhoito tulon muodostajana Metsänhoito on yritysmuoto, jossa tulon muodostus on suorassa suhteessa harjoittajansa ammattitaidon kanssa. Lopputulos kertoo, onko homma hoidettu hyvin vai huonosti. Taloudellinen tulos mitataan euroissa, ei prosentteina, eikä kuutiometreinä. Viimeisimmästä hakkuustani, joka oli noin 60-vuotiaan männikön päätehakkuu, kertyi markkinapuuta 590 m³ hehtaarilta. Kun otetaan mukaan aikaisemmissa harvennuksissa kertynyt puumäärä, kuvion tuotto kiertoajan kuluessa oli noin 12 m³ vuotta ja hehtaaria kohti. Tämän hetkisen hintatason mukaan se tarkoittaa noin 500 euron vuosituottoa hehtaarille. Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla tulos on saavutettavissa, ja tuoreillakin kankailla päästään helposti noin 10 m³ vuosituottoon hehtaarilla. Jos kirjanpidon mukaan keskimääräinen vuosituotto on yli 400 euroa hehtaarilla, on metsää hoidettu todella hyvin. Mutta jos tulos jää alle 300 euron, on jotain jätetty ajallaan tekemättä tai tehty huonosti. Ajallaan: taimikon perustaminen ja hoito Työt, jotka ovat ajallaan teh- täviä, ovat taimikon perustaminen ja hoito. Taimikon hoito on tehtävä heti riippumatta siitä, saako siihen Kemera-tukea vai ei, ettei kasvutappioita pääse syntymään. Mikään ei ole metsänomistajalle niin kallista kuin kasvutappioiden muodostuminen. Luonnon monimuotoisuudenkin kannalta terve ja kasvuisa metsä on parempi kuin iloton ja eloton kuusikko, joita usein tapaa. Ajallaan: harvennushakkuut Toinen tärkeä asia on harvennushakkuut. Harvennuksella ratkaistaan metsän tule- va tuotto. Harvennukset on tehtävä ajallaan. Myöhäinen tai huonosti tehty harvennus johtaa kasvutappioihin. Erityisesti koivu on harvennettava ajoissa ja riittävän voimakkaasti. Ensiharvennus on lopputuloksen kannalta ratkaiseva, esimerkiksi koivikkoon ei saa jäädä sellaista puuta, josta tulevaisuudessa tulee vain kuitua tai polttopuuta. Harvennuksen voimakkuus on määriteltävä maan viljavuuden mukaan. Viljavilla mailla puita on jätettävä enemmän, jotta maan ravinnevarat voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Valitettavasti nykyisin motolla tehtävät harvennukset eivät aina täytä hyvän metsänkäsittelyn vaatimuksia. Metsänomistajan tuleekin kiinnittää erityistä huomiota harvennusten laatuun. Oikeaan tiheyteen ja jäävien puiden valintaan käytetylle ajalle voi tulevaisuudessa saada hyvän palkan. Hyvä lopputulos edellyttää metsänomistajalta viitseliäisyyttä, valvontaa ja tietoa, mitä tehdään, miten, missä ja milloin. Kaikessa yritystoiminnassa osaamisen taso mitataan tuloksella. Jouko Juurikkala Trestima, uusi puuston arvioinnin väline tositestissä Jouko Juurikkalan sankka metsä Luottamus konenäköavusteisen metsänmittauksen arviointitarkkuuteen on vähitellen lisääntynyt, kun metsänhoitoyhdistyksemme suunnittelijat ovat käyttäneet Trestimamittausjärjestelmää puumäärien arvioinnissa jo pidemmän aikaa. puustoisessa kohteessa laajalti tunnustetun metsänhoidon osaajan Jouko Juurikkalan päätehakkuuta odottavalla noin 60-vuotiaalla männikkökuviolla. Katso yllä oleva Juurikkalan kirjoitus ”Metsänhoito tulon muodostajana”. Mari Sarvaala Kun puuston määrä poikkeaa huomattavasti normaalista noin 250 m³/ha uudistuskypsän metsän puumäärästä ylöspäin, tulee metsänarvioijalle joskus rohkeuden puute laittaa puumääräksi se, mitä on todettu. Omiin silmiin ja mitattuihin puustotunnuksiin ei tahdo uskoa, varovaisuus voittaa ja laitetaan esim. todellisuudessa 400 m³/ha kuvion puustoksi 300 m³/ha. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon puumäärien keskiarvoistamisesta ”tunteettoman” konenäön avulla. Trestima-sovellus älypuhelimessa. Itse olen melko vakuuttunut laitteen tarkkuudesta, koska olen tehnyt Trestimalla lähes kaikki metsänarvioinnin ja metsäsuunnittelun maastotyöt viimeisen puolen vuoden aikana. Viime syksynä tuli mieluinen yllätys ja samalla haaste. Sain toimeksiannon testata Trestiman tarkkuutta erityisen Markku Nieminen Konenäkö rohkaisee oikeisiin motteihin Trestiman tulos heitti vain motteja Miten kävi tässä Juurikkalan hyvin runsaspuustoisessa kohteessa, kun kohde hakattiin alkutalvesta ja saatiin tiedot hakatusta puumäärästä vertailtavaksi konenäöllä saatuihin Hyvä metsänhoito palkitaan päätehakkuussa, tietää Jouko Juurikkala. tuloksiin? Normaalipuustoisissa päätehakkukohteissa, joita olemme mitanneet Trestimalla useita, olemme päässeet noin 5 % tarkkuuteen verrattuna motomittaan. Tällä Jouko Juurikkalan päätehakkuukohteella Trestimalla saatu tulos verrattuna mittaustodistuksen puustoon (590 m³) erosi vain -1,6 %! Tulos on niin hyvä, että voidaan puhua metsänmittauksesta (eikä arvioinnista), jonka tarkkuusvaatimus on +/- 4 %. Puuston mittaaminen kuvaamalla ei ole kuitenkaan kokonaan käyttäjästä riippumatonta puuhaa. Kuvat pitää ottaa mahdollisimman hyvin kuvion puustoa edustavista kohdista. Lisäksi puulajien keskimääräinen pituus ja läpimitta tulee määrittää osittain silmämääräisesti. Läpimitta ja keskipituus voidaan mitata Trestimaan kuuluvaa mittakeppiä apuna käyttäen kuvaamalla valituista Markku Nieminen Markku Nieminen Puuston pohjapinta-ala muodostetaan kuvien perusteella. Trestima valitsee relaskoopin tavoin pohja-pinta-alaan laskettavat rungot. Puuston keski-läpimitta määritetään asettamalla mittakeppi runkoon ja kuvaamalla. puista, kuten tehtiinkin tässä tapauksessa. Trestima tuottaa laatua metsäsuunnitelmiin Tämän runsaspuustoisen kuvion mittaustulokset antavat hyvän perusteen käyttää Trestimaa myös erittäin puustoisissa kohteissa ja siten tehdä metsänomistajalle entistä laadukkaampia metsäarvioita ja - suunnitelmia. Hyvien kokemuksien rohkaisemana Trestiman käyttöä jatketaan metsänhoitoyhdistyksessämme ja samalla siitä kehitetään työkalua koko mhy-kentän käyttöön. Tarkan puustonmittauksen lisäksi Trestimaan tulee tämän vuoden aikana uusia ominaisuuksia, mm. kuviorajojen muokkaus ja piirto mahdollistuu mobiililaitteella. Huomiota kiinnitetään myös Trestiman tuottamien runkolukusarjojen hyödyntämiseen puuston kehityksen simuloinnissa sekä puukaupallisissa palveluissamme. Markku Nieminen Metsäsuunnittelija ja -arvioitsija KotiMetsä 1/2015 11 Taimikon heinäystä selkä suorana Tehoheinäimen on kehitellyt aktiivinen metsänomistaja Tauno Holappa Sysmästä, joka on huomannut taimien vapauttamisen erilaisista heinistä ja vatukosta työlääksi. Heinäin katkoo myös pienet lehtipuun vesat. Voit suorittaa heinäämistä siten, että kuljet taimirivien välissä ja heinäät kahta taimiriviä samanaikaisesti. Vetämällä tai työntämällä Heinäintä on kehitetty eteenpäin: nyt heinäin toimii myös vetämällä, koska se on monelle mielekkäämpi työskentelysuunta. Heinäin katkoo vesakon sekä työntäen että vetämällä. Taimien hakemisessa pidä heinäimen piikinkärjet alaspäin. Työntämällä: Löydettyäsi taimen käännä heinäin niin, että piikin kärjet ovat ylöspäin. Aseta heinäimen uloin piikki taimen viereen vahingoittamatta tainta. Suorita rivakka työntö itsestä poispäin. Toista sama toiselta puolen tainta. Heinäimellä työskentely on helppoa, jos heinäin on irti maasta, noin 5 cm maanpintaa korkeammalla. Vetämällä: Muuten sama toimintatapa, mutta vedä heinäintä 2-3 cm korkeudella maasta yläviistoon suuntaavalla vedolla ripeästi. Tärkeintä ripeä liike! Heinäintä käyttäessä tarkoituksena ei ole vain kaataa heinää tai vesoja, vaan katkaista ne. Näin ollen vetävän tai työntävän liikkeen pitää Esko Paananen on riuska, jotta heinät ja vesat katkeavat. Tutkimalla omaa työtapaa työ helpottuu, nopeutuu ja keventyy. Taimen ympäristön puhdistamiseen menee aikaa noin 10-15 sekuntia, kun taimi on löydetty ja taimen ympäristö heinätty. Työskentely selkä suorana Koska heinäimessä on pitkä varsi (harjanvarsi tai paksumpi), työskentely onnistuu selkä suorassa. Kehittäjä Holappa on heinännyt omia taimikoitaan yli 8 hehtaaria muutamassa kesässä. Holappa vakuuttaa, että homma ei olisi onnistunut hänen iässään koukistelemalla. Pidä terä kunnossa Terä kannattaa pitää terävänä, teroitus kevyesti taukojen aikana helpottaa heinäimen käyttöä. Teroitukseen sopii parhaiten timanttikovasin, näitä on saatavana rautakaupasta. Terän raaka-aine on valittu sitkeäksi ja kulutusta kestäväksi. Terän sattuessa johonkin kovaan, terä voidaan oikaista, jonka jälkeen uusi teroitus ja työ voi jatkua. Valmistaja: Esko Paananen Kinkamontie 60, 77600 Suonenjoki, [email protected] puh. 050 550 1745 Tehoheinäimiä myydään Mhy Päijät-Hämeen toimistoilla hintaan 55 € + alv. Varmista etukäteen heinäimen saatavuus ko. toimistolta. Mari Sarvaala Vinkkejä metsänviljelyyn KESÄISTUTUKSEEN Muokkaus kunnolla Metsänomistaja. Onko metsänuudistusalueellasi vielä risut ajamatta? Ja muokkauskin tekemättä? Viime vuosina yleisimmäksi muokkausmenetelmäksi on noussut laikkumätästys. Se sopii useimmille maapohjille. Se tehdään joko Bräckellä tai kaivinkoneella. Veden vaivaamilla kohteilla paras muokkausmenetelmä on ojitusmätästys. Huolla taimet ennen istutusta Hoidetaan risut pois keväällä ja muokkaus kesäkuun alussa. Kokeile kesäistutusta juhannuksen jälkeen. Mikäli taimesi tulevat pakkasvarastosta jäisinä, lue ohessa oleva pakkastaimien sulatusohje ja noudata sitä. Mikäli taimesi tulevat säkeissä, avaa säkin suut ja varastoi varjoisaan paikkaan. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa tähän edullisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon. Kastele taimia säännöllisesti niin, etteivät paakut pääse missään vaiheessa kuivahtamaan. Tärkeää on kastella taimet hieman ennen istutusta niin märiksi, että paakuista voi puristaa vettä. Pyydä tarjous yli 5000 taimen istutustyömaalle. Istuta taimi oikeaan paikkaan Istuta taimi mättään korkeimpaan kohtaan, jossa kosteusolosuhteet ja lämpötila ovat suotuisat. Kuoppiin istutetut taimet joutuvat liiallisen veden sekä myös hallan vaaraan. Istutuskohdan valinta on tärkeämpi kuin täsmälleen oikea tiheys. Ohjetiheys kuusella on 1800 kpl/ha, mikä tarkoittaa noin 2,3 metrin keskimääräistä etäisyyttä. Istuta taimi riittävän syvälle Käytä sopivankokoista pottiputkea ja säädä putki niin, että taimi tulee riittävän syvään. Pienillä paakuilla syvyys on 3–4 senttiä maanpinnan alapuolelle ja isommilla vieläkin enemmän. Tämän jälkeen tiivistä maa paakun ympärille jalalla polkien Jos et istuta itse, teetä työ metsänhoitoyhdistyksellä Mikäli istutat itse, metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota istutusvälineitä lainaksi, kun taimet on ostettu meiltä. Me myös välitämme istutusvälineitä itselle ostettavaksi. Mikäli et itse halua tai pysty suorittamaan istutustyötä, metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota ammattimetsureita työn suorittamiseen. Istutustyön kustannus on havupuun taimilla 20–30 senttiä/taimi + alv. tuuletus varjo vesi Antero Lehti Metsäneuvoja Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi KotiMetsä 1/2015 12 Korjuupalvelun puilla lähes 5000 taloa lämpimäksi Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu korjasi ja välitti tienvarteen vuonna 2014 noin 265 000 kiintokuutiota puuta. Toistaiseksi energiapuusta toimitetaan valtaosa Päijät-Hämeen ulkopuolelle, Hämeenlinnaan ja Jyväskylään saakka. Tulevaisuudessa Lahti tulee nousemaan mhy Päijät-Hämeen suurimmaksi energiapuun käyttäjäksi. Vuoden 2015 kokonaismäärä on luultavasti hieman pienempi kuin viimevuotinen määrä. Kemera-tukien poistuminen ennen uusia tukimuotoja varmasti hieman pudottaa korjuumääriä, ainakin hetkellisesti. Talven hakkuut ovat voiton puolella ja nyt on hyvä aika miettiä ensi kesän hakkuita, joista on keväällä pula. Kesäkorjuukelpoiset kohteet ovat kysyttyjä, hinta on parempi ja hakkuu suoritetaan yleensä saman suven aikana. Tulevan kesän kohteista kannattaa olla yhteydessä energiapuu- ja metsäneuvojiin. Energiapuuta toimitimme laitoksille yhteensä 122 500 MWh. Tällä määrällä 4900 omakotitaloa (120m²) saa lämpöisen käyttöveden ja lämmön vuodeksi (kaukolämpö, kulutus n. 25 MWh/v). Antti Alhola Kuljetus- ja logistiikkavastaava Antti Alhola Kelirikkokelpoisten leimikoiden kevätsesonki on pian edessä. Kulotuksia tarvitaan lisää – valtiolta tukea PEFC- sertifiointi, johon suurin osa metsänomistajista kuuluu, velvoittaa toteuttamaan tietyn määrän kulotuksia joka vuosi. Viime vuosina kulotusmäärät ovat olleet niin vähäisiä, että sertifikaatti ollaan oltu vaarassa menettää. Sertifikaatin menettämisellä olisi merkittävä vaikutus puukaupalle, sillä suurin osa metsäyhtiöiden ostamasta puusta on oltava sertifioitua. Kulotusta onkin pyritty edistämään monin tavoin, kuten valtion tukien avulla. Tiina Ojansivu Kulotus on perinteinen tapa valmistella hakkuuala uudistamista varten. Kulotus suunnitellaan mielellään jo ennen hakkuun toteuttamista, ja alaa valmistellaan polttoa varten hakkuun yhteydessä. Kulotus vaatii talkooporukan, ja siitä saakin mukavan kylätapahtuman josta ei jännitystä usein puutu. Metsänhoidolliseen kulotukseen saa valtiolta tukea osaan kustannuksista. Säästöpuuryhmien poltot on määritelty luonnonhoidollisiksi kulotuksiksi, ja niiden toteutuskustannukset korvataan täysimääräisesti. Poltettavat säästöpuut, joiksi soveltuvat mänty ja lehtipuut, jätetään yhtenäiseen ryhmään uudistusalalle. Kulotuksella ravinteet käyttöön Kulotuksella on monia etuja: se hyödyttää taimikon kasvua vapauttamalla ravinteita maasta, vähentämällä maan happamuutta ja nostamalla maan lämpötilaa, sekä vähentämällä pintakasvillisuuden kilpailua. Kulotuksella voidaan myös Impolan yhteismetsän kulotus vuonna 2010. parantaa metsän terveydellistä tilaa kun tuli tuhoaa tuhohyönteisiä ja juurikäävän sienirihmastoa. Kulotus voi lisätä luonnon monimuotoisuutta, sillä tuli houkuttelee paikalle vaateliasta palosta riippuvaista hyönteislajistoa. Kulotukseen soveltuvat parhaiten tuoreet ja kuivahkot kankaat, joilla maaperä on vettä läpäisevää. Liian karuilla mailla kulotuksen vaikutus voi olla liian voimakas ja rehevillä mailla kulotusta ei tarvita, koska ravinteita on riittävästi. Mhy Päijät-Hämeellä on pitkän kokemuksen kartuttamaa asiantuntemusta kulotusten toteuttamisesta. Kysy lisää kulotuksesta omalta metsäneuvojaltasi. Tiina Ojansivu Metsäsuunnittelija ja -arvioitsija Säästöpuuryhmien poltto Tuli luo edellytykset monipuolisille kasvi- ja eliölajeille. Säästöpuuryhmien poltto on kulotusta helpompi vaihtoehto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Säästöpuuryhmiä poltettaessa poltto pitää valmistella kulotuksen tapaan. Jätetään eri kokoisia puita pystyyn. Mielellään sellainen ryhmä, jossa on mukana alikasvosta. Hakkuussa on syytä kaataa puustoa ympäriltä siten, että saadaan oksia ja latvuksia palokuormaksi säästöpuiden juurelle. Palokuja on syytä kaivaa ympärille, ja valmistella sammutusveden saatavuus. Unohtaa ei pidä myöskään tulentekoilmoitusta pelastuslaitokselle. Pertti Mäkinen Kulotussää oli loistava 13.09.2014. Kuvassa säästöpuuryhmän poltto Jere Porvarin metsässä Hartolan Kuivajärvellä. Sitten ei muuta kuin keliä varttumaan. Ei pidä myöskään laiminlyödä jälkisammutusta ja jälkivartiointia. Näissäkin asioissa tietämystä löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Ei muuta kuin polttamaan! Pertti Mäkinen KotiMetsä 1/2015 13 Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää Kemera-lain uudistuksen tavoitteena on luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki tulee voimaan, kun komissio on hyväksynyt sen. Vanhan lain mukaiset hakemukset pitää olla metsäkeskuksessa 17.4.2015 mennessä. Heikennykseksi nykyiseen jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista. Mikä muuttuu? Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 – 3 metrisen taimikon hoitoon. Viimeinen mahdollisuus, tukimuoto poistuu: tee hakemus peltojen metsityksestä 10.4.2015 mennessä. Oma metsäneuvojasi auttaa. Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään enää saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla vakuutus. Myös energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella. aikaa kaksi kuukautta tehdä päätös tukijärjestelmän hyväksymisestä. Vaikuttaa mahdolliselta, että uusi laki saadaan voimaan heinäkuun alusta. Uudesta Kemera-laista tulee määräaikainen ja se on voimassa vuoden 2020 loppuun. Laille on saatava vielä EU:n hyväksyntä Ennakkohakemus vaaditaan kaikkiin työlajeihin Uusi kemera-laki voidaan ottaa käyttöön kun sille on saatu Euroopan komission hyväksyntä. MMM:n ja komission alustavat neuvottelut järjestelmästä käynnistyivät lokakuussa ja ovat edenneet sujuvasti. Parhaillaan odotetaan komission vihreää valoa virallisen hyväksymisprosessin eli notifioinnin käynnistämiselle. Tämän jälkeen komissiolla on Kemera-rahoitushakemukset käsitellään kesäkuun loppuun asti nykyisen kemera-lain nojalla. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukseen 17.4.2015 mennessä, ja niistä annetaan päätökset viimeistään 30.6.2015. EU-vaatimusten mukaisesti uusi kemera-laki edellyttää ennakkohakemusta kaikkien työlajien osalta eli ns. jälkirahoitteisuus ei enää uuden lain mukaan ole mahdollista. Töitä ei myöskään voi aloittaa ennen kuin tukihakemus on toimitettu metsäkeskukseen. Toimenpiteestä riippuen tuki myönnetään joko toteutuneisiin kokonaiskustannuksiin perustuen tai euromääräisenä tukena. Tuki toteutuneisiin kustannuksiin määräytyy tukiprosentin mukaan, joka voi vaihdella työlajeittain ja tukivyöhykkeittäin. Ympäristötuki myönnetään taloudellisen menetyksen perusteella euromääräisenä tukena. Tiedot koonnut: Mari Sarvaala Mhy Päijät-Häme Kemera-tuettavat työlajit Kemeran tärkeät päivämäärät 2015 Euromääräinen tuki, työlajit: (Lähde: Metsäkeskus) 17.4.2015 Rahoitushakemukset, joilla haetaan vanhan Kemera-lain mukaista rahoitusta on toimitettava Metsäkeskukselle. Tämän jälkeen saapuvat hakemukset hylätään myöhästyneinä. - Taimikon varhaishoito - Nuoren metsän hoito + pienpuun kerääminen - Juurikäävän torjunta - Ympäristötuki (taloudellisen menetyksen perusteella) Tukiprosentilla kokonaiskustannuksista, työlajit: - Terveyslannoitus - Suometsän hoito - Metsätien tekeminen - Metsäluonnon hoito 5.6.2015 Hakijan on toimitettava puutteellisten hakemusten täydentämiseksi pyydetyt selvitykset Metsäkeskukselle. Hakija voi täydentää puutteellista hakemusta myös omasta aloitteestaan. 30.6.2015 Metsäkeskuksen on tehtävä vanhaan Kemera-lakiin perustuvat rahoituspäätökset. Tehtyjen rahoituspäätösten perusteella voidaan maksaa rahoitusta käynnissä oleville hankkeille vuoden 2019 loppuun saakka. Kemera-tuen pääasiallinen sisältö, muutokset nykyiseen: • Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista • Tukivyöhykejako muuttuu metsälain vyöhykejaon mukaiseksi • Taimikon varhaishoito lisätään tuettaviin työlajeihin • Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea myönnetään pinta- alaperusteisena ja tuen määrä riippuu siitä, tehdäänkö kohteella pelkkä hoitotyö (pinta-alatuki) vai liittyykö työhön myös pienpuun keräämistä kohteelta (ns. korotettu pinta-alatuki). Tällä ns. korotetulla pinta-alaperusteisella tuella korvataan pienpuun energiatuki. Korotetun pinta-alatuen myöntämisen ehtona ei ole pienpuun energiakäyttö. • Juurikäävän torjunnan tukialuetta, torjunta-aikaa ja tuensaajien määritelmää laajennetaan • Kunnostusojituksen sijaan ehdotetaan tukea suometsän hoitoon • Tuki terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitohankkeisiin ja metsätien tekemiseen säilyy sisällöllisesti pääasiassa ennallaan • Ympäristötuen myöntämisen perusteet harmonisoidaan metsälain kanssa • Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoitusmahdollisuuksia laajennetaan: • valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvilla luonnonsuojelualueilla tehtävät rahoitusmääräysten mukaiset toimenpiteet • metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen • metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus • metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittäminen ja leviämisen estäminen • Toimenpiteiden suunnittelusta tai toteutusselvityksen laatimisesta aiheutuvat kustannukset sisällytetään hankkeen kokonaiskustannuksiin, eikä niihin myönnetä erikseen tukea ympäristötukisopimuksia lukuunottamatta • Tukea myönnetään toimenpiteestä aiheutuviin nettokustannuksiin eli mahdolliset tulot otetaan huomioon tuen määrää vähentävänä tekijänä Soidensuojelu etenee kompromissilla Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen päätti edetä soidensuojeluohjelmassa alkuperäisen suunnitelman ja vapaaehtoisen mallin yhdistelmällä. Suojelu etenee valtion mailla saman tien, mutta yksityismailla selvitetään ensin maanomistajien mielipiteitä. Aito maanomistajien vapaaehtoisuus tulee joka tapauksessa suojeluun mukaan. Suo-ohjelman valmisteluryhmän työ jatkuu, ja selvitys luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävistä soista tehdään loppuun. Nämä suot ovat lopullisen suojelun lähtökohtana. Suojelun toteutukseen eri maanomistajaryhmissä tulee nyt kuitenkin vaihtoehtoja. Neuvottelut valtion omistamien, luon- toarvoiltaan arvokkaiden soiden suojelun osalta alkavat heti. Samalla aloitetaan neuvottelut muiden suurmaanomistajien, kuten metsäyhtiöiden kanssa. Yksityisten maanomistajien kuuleminen suojelun tiimoilta on herättänyt paljon kysymyksiä. Nyt kuuleminen alkaa ennen lopullisia päätöksiä kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman toteutuskeinoista. Palautteen perusteella päätetään suojelun jatkosta, ja aletaan suunnitella lopullista kompromissiratkaisua. Maanomistajien mielipiteet vaikuttavat aidosti, joten kyselyn saadessaan omat tunnot suojelusta kannattaa kuvata mahdollisimman selkeästi. Markus Nissinen MTK:n metsälinja Mari Sarvaala KotiMetsä 1/2015 14 Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015 Biotaloudella on monta ystävää Eduskuntavaalien lähestyessä biotalous on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi. Kaikki puolueet puhuvat biotalouden kehittämisen puolesta ja osa on nostanut biotalouden omaksi kohdakseen vaaliohjelmassaan. MTK ja STTK järjestivät puolueiden edustajille biotalousaiheisen vaalipaneelin Lahdessa hel- mikuussa. Mukaan oli kutsuttu Hämeen vaalipiirin ehdokkaista Sonja Falk (kd), Minna Lintonen (sdp), Tapio Malmiharju (kesk), Lulu Ranne (ps), Tuomo Riihilahti (kok), Irma Taavila (vas) ja Kari Tiilikkala (vihr). Paneeli keräsi satakunta kuulijaa. semmiksi tuotteiksi. Näkemykset Etelä-Suomen metsien suojelutarpeista erosivat paikoin toisistaan, mutta kaikki keskustelijat halusivat toimia suojeluasioissa pääosin vapaaehtoisella pohjalla ja hyvässä yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Metsäasioista ei saatu kunnon väittelyä aikaiseksi. Kaikki ehdokkaat kannattivat uusia sellutehdashankkeita ja puun jalostamista entistä korkea-arvoi- ”Ei” kiinteistöverolle Puolueiden kannat metsäverotukseen vaihtelivat. Keskustan ja kokoomuksen edustajien mielestä puunmyynnin verotus on tällä hetkellä liian ankaraa, kun taas vasemmistoliiton tavoitteena on verottaa päätulojakin progressiivisesti ansiotulojen tapaan. Monissa puheenvuoroissa moitittiin valtion rakentamaa byrokratiaa muun muassa verotuksessa, ympäristöluvituksissa, Kemera-tuessa ja yrittäjyydessä yleensä. Kukaan keskustelijoista ei kannattanut kiinteistöveroa metsämaalle. Metsä nähdään jokamiehenoikeuksien perusteella ”kansallisomaisuudeksi”, eikä verorasitusta saa sälyttää vain yhdelle osapuolelle. Kotimetsä kysyi kaikilta keskustelijoilta mielipiteet muutamiin keskeisiin metsätalouden kysymyksiin. Vastauksista käy ilmi myös puolueiden yleisiä linjauksia. Markku Pulkkinen Kysymykset 1. Omistatko metsää? 2. Mitä metsä sinulle merkitsee? 3. Pitäisikö kiinteistövero ulottaa metsämaalle? 4. Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Onko se hyvä vai huono? Miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää? 5. Onko puunmyynnin verotus oikealla tasolla? 6. Uudessa Kemera-tuessa energiapuulle ehdotetaan läpimittarajaa, jotta järeää puuta ei menisi polttoon. Onko raja kannatettava? 7. Kannatatko uusia sellutehdashankkeita Suomeen? 8. Onko Etelä-Suomessa tarpeeksi suojeltua metsää vai pitäisikö suojella lisää? 9. Onko liito-orava aiheellisesti rauhoitettujen lajien listalla? 10. Mitä mieltä olet haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta? Onko asetusta syytä muuttaa? Sonja Falk Kristillisdemokraatit sisäministerin erityisavustaja Lahti 1. E n omista, mutta suvullani on metsää Isojoella ja Luumäellä. 2. Virkistäytymispaikka ennen kaikkea. Marjastan ja sienestän, talvella hiihdän. Metsä on minulle myös hiljentymisen ja rukouksen paikka. Viikonloppuisin vien lapset usein laavuretkelle. 3. Ei pidä. 4. Huono asia. Metsämaan siirtymistä nuoremmille ikäpolville tulee kannustaa esimerkiksi poistamalla perintövero, kun metsä siirtyy yhden sukupolven yli. Mikäli nykysukupolvi siirtäisi perinnön jo seuraavalle polvelle, metsänomistajat olisivat parhaassa työiässä ja jaksaisivat hoitaa metsiään. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitää kaikin tavoin helpottaa. Hallitus päätti pidentää perintöveron maksuaikaa viidestä seitsemään vuoteen. Se on hyvä alku. 5. Verotus on kireää ja siinä on keventämisen varaa, mutta verotusmuutoksissa tulee välttää liian nopeita ja suuria liikkeitä. 6. Puun ylitarjonta voi synnyttää joskus tilanteen, että järeääkin puuta menee polttoon, mut- ta se ei ole toivottavaa. On tärkeää, että puu käytetään raaka-aineena mahdollisimman tehokkaasti ja kansantaloudelle lisäarvoa tuovasti. 7. Kannatan Äänekosken biotuotetehtaan kaltaisia innovatiivisia hankkeita, joissa puun monipuolista käyttöä kehitetään. 8. Jonkin verran metsää voi suojella lisää. Tärkeää on toimia yhteistyössä maanomistajien kanssa. 9. Aika paljon niitä vaikuttaa olevan. 10. Jätevesiasetus on nykymuotoisena kumottava ja korvattava vesistöjen suojelua edistävällä lainsäädännöllä, joka keskittyy vesistöihin valumia tuottaviin kiinteistöihin. 6. A jatus läpimittarajasta on kannatettava. 7. Kannatan tietenkin. 8. Ei tarvitse suojella lisää. 9. Kyllä. 10. Itse en ymmärrä jätevesiasetuksen tiukkuutta ja aikanaan toivoin, että sitä olisi väljennetty. Ymmärrän kuitenkin luonnonsuojelullisen näkökulman, mutta sekin tuntui kesämökkiläisen kannalta kohtuuttomalta, kun samaan aikaan ”talvivaarat” saavat tuhota Suomen luontoa. Viime aikoina on ärsyttänyt todella paljon nykyisen, kokemattoman ympäristöministerin irtopisteiden kalastelu jätevesiasetuksella. Minna Lintonen SDP rehtori Orimattila ja Forssa Tapio Malmiharju Keskusta maaseutuyrittäjä Artjärvi 1. En omista. 2. Suomalaisuutta, rauhaa, virkistäytymistä, marjoja ja sieniä. 3. Ei pidä. 4. En näe keski-ikää ongelmana. Sillä ei ole merkitystä. En helpottaisi sukupolvenvaihdosten verotusta tässä taloudellisessa tilanteessa. 5. Puunmyynnin verotus on nyt oikealla tasolla. 1. O mistan metsää muutamia kymmeniä hehtaareja. 2. Metsä on osa suomalaista luontoa ja samalla myös taloudellinen voimavara metsänomistajille. 3. Maa-ja metsätilojen omistajat maksavat kiinteistöveroa kaikista kiinteistöistä, kuten muutkin kiinteistönomistajat. Metsä on omistajansa tuotantoväline, josta ei kuulu mak- saa kiinteistöveroa. 4. M etsänomistajien keski-ikä on korkea ja alalle tarvitaan uusia yrittäjiä. Metsätalouden sukupolvenvaihdoksia on helpotettava. 5. Verotus on metsässä! Jos verotusta kiristetään, kukaan ei ole kiinnostunut omistamaan, saatikka myymään, puuta. Jokamiehenoikeudet saatte unohtaa: puomeja tulee marjapoluille. 6. Metsäteollisuus ei saa määrätä, millaista puuta myydään hakkeeksi. Järeälle puulle kunnon hinta, niin se ohjautuu oikeaan paikkaan. 7. Yksi sellutehdas kyllä mahtuu. 8. Suojeltuja metsiä on tarpeeksi. Luontoarvoja voi suojella muutenkin kuin pakolla. Vapaaehtoisuus puree parhaiten. 9. Liito-orava on kallein ja runsaslukuisin suojelueläin Suomessa. 10. Jätevesiasetus on käsiteltävä uudelleen. ”Mökin mummot” on vapautettava moisesta riesasta. Lulu Ranne Perussuomalaiset ympäristö- ja hankeasiantuntija Hämeenlinna 1. En omista. 2. Suomalaisuutta, rauhaa ja elinvoimaa. 3. E i. Metsän kiinteistövero johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen. 4. Tilanne on hyvä, sillä omistajaporukka on kokenutta. Jatkossa syntyy kuitenkin ongelmia, sillä nuorempi polvi ei välttämättä ole niin sitoutunut metsänhoitoon ja hyödyntämiseen. Sukupolvenvaihdoksia tulee edistää pääosin valistuksen keinoin. Mikäli sukupolvenvaihdoksia päädytään edistämään esimerkiksi verotuksellisin keinoin, tulee niiden olla samassa linjassa muiden yritysten kanssa. Metsätilojen koot on pidettävä riittävän suurina sukupolvenvaihdoksissakin. 5. Puunmyynnin verotus on kohtuullinen ja linjassa muun yritystoiminnan voittojen verotuksen kanssa. 6. Kemera-tuki on hyvistä tarkoituksistaan huolimatta liian monimutkainen ja byrokraattinen. Markkinoiden tulisi ensisijassa ohjata sitä, minkälaista puuta mihinkin tarkoitukseen kannattaa myydä ja käyttää. 7. Kyllä. 8. Suojelua voidaan lisätä maltillisesti, jos sillä turvataan kansallisaarteemme ja sen monimuotoisuuden säilyminen myös Etelä-Suomessa. Suojelun on perustuttava vapaaehtoisuuteen, mutta mikäli jotain valtakunnallisesti merkittävää metsäaluetta uhkaa tuho, on sen suojelemiseen voitava puuttua myös viranomaistoimin. Metsänomistajille kuuluu tällöin asianmukainen korvaus. 9. Kyllä. 10. Asetus oli huonosti valmisteltu ja sen vaikutukset arvioitu KotiMetsä 1/2015 huonosti. Se on aiheuttanut haja-asutusalueiden asukkaille paljon harmaita hiuksia ja eriarvoisuutta. Asetus on syytä pistää jäihin. Lisäaika ei riitä. Tuomo Riihilahti Kokoomus yrittäjä Asikkala 1. E n omista, mutta vaimo omistaa Asikkalassa noin 90 hehtaarin sukutilan. 2. Metsä on merkinnyt minulle pikkupojasta lähtien paljon. Olen suorittanut metsästäjän tutkinnon 13- vuotiaana ja siitä lähtien kulkenut metsällä. Omistin pienen metsäkappaleenkin 2000-luvun alkupuolella. Omistan edelleen raivaus- ja moottorisahan. 3. Ei. 4. Sukupolvenvaihdosten helpottamisella alkaa olla kiire. Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu yritysten ja maatalouden puolella, niin miksei myös metsätilayrityksien osalta. Tämän voisi tehdä perintöveron 15 huojennuksilla tai maksuaikajärjestelyillä. Metsätilojen pirstaloitumista pitäisi pyrkiä ehkäisemään. 5. Keventäisin eli poistaisin progression. Se vain pienentää hakkuiden kokoa ja kiinteät kulut kauppaa kohti suurenevat. 6. Ehdotus vaikuttaa sekavalta ja vaikealta valvoa. Kyseessä lienee teollisuuden huoli kuitupuun tarjonnasta. Kuitupuun hinta on tällä hetkellä alhainen, eikä markkinoiden sääntely yleensä johda mihinkään hyvään. Kysyntä ja tarjonta säännelkööt kuituja tukkipuun hintaa. Energiapuun tuki on perusteltu, koska sen korjuukustannukset ovat korkeat ja muuten metsät risukoituu. 7. Kyllä. Kyse on Suomen suurimmista investoinneista, jotka toisivat toteutuessaan valtavasti kotimaisia työpaikkoja ja lisäisivät puun kysyntää. Lisäksi työpaikat sijoittuisivat pääosin maaseudulle. 8. On suojeltu tarpeeksi. Mikäli lisätarvetta ilmenee, tulee suojelualueet hakea vapaaehtoisuuden periaatteella. Asiasta on hyviä kokemuksia Metsoohjelmasta. 9. Kyllä, mutta asian ympärillä vallitsee usein turhaan lievää hysteriaa. 10. Asetuksen vaatimukset ovat kohtuuttomia silloin, kun ei olla pohjavesialueilla tai vesistöjen läheisyydessä tai muuten herkillä alueilla. Lisäksi tavoitteesta ulottaa kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto kaikkialle maaseudulle tulisi luopua. Irma Taavela Vasemmistoliitto insinööri Hämeenlinna 1. O mistan vain pienen metsäisen tontin. Aiemmin olen ollut metsää omistavan perikunnan osakas. 2. Rauhaa, mielenterveyttä ja marjoja. 3. Ei ole kantaa puolesta tai vastaan. 4. Metsänomistaminen vaatii tietoa ja taitoakin. Siirtyykö tämä tieto? Vaarana on, että jatkossa on enemmän ”haluttomia” metsänomistajia ja metsää päätyy isoille toimijoille tai metsät jäävät hoitamatta ja puun saanti vaikeutuu. Metsänomistaminen on tuottoisa tulevaisuuden trendi ja uskon sen olevan kannustin sukupolvenvaihdoksiin. 5. Se on epäoikeudenmukainen, kun kaikista myytävistä mää- Kevät tilakaupan sesonkia Metsätilat kiinnostavat ostajia. Maailmantalouden epävarmuus ja eurojen lisääntyminen markkinoilla ovat lisänneet mielenkiintoa metsän ostoon. Metsä on perinteisesti ollut kohtuullinen inflaatiosuoja omistajalleen. Talletuskorkojen alittaessa inflaation haetaan sijoituskohteita, jotka säilyttäisivät omaisuuden arvon. Lisäksi vakavarainen ostaja saa edelleen kohtuullisilla ehdoilla lainaa metsätilan ostoon. Metsänomistajat ovat kuitenkin hintatietoisia ja perustavat tarjouksensa ammattilaisten arvioihin. Mitä tahansa ja mistä tahansa ei olla valmiita maksamaan. Kaikenlaisilla palstoilla on kuitenkin kysyntää ja hintatasokin on hyvä. Ostajat hakevat hyvin erilaisia palstoja. Joku kaipaa myytävää puuta, toinen taas haluaa päästä nuoria metsiä hoitamaan. Myös erikokoisille palstoille on omat ostajat. Kevät on syksyn ohella metsätilakaupan sesonkia. Keväällä on helppo tutustua myytäviin tiloihin ja pääsee tarvittaessa heti kaupan jälkeen metsänhoitotöihin käsiksi. Ja monella lisämetsän ostajalla on talven hakkuiden tulot tilillä. Jos harkitset metsätilan myyntiä, niin nyt kannattaa ottaa yhteyttä mhy PäijätHämeen kiinteistönvälittäjiin. ristä maksetaan sama vero. Vero ohjaa myös turhan isoihin hakkuisiin. Kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa. 6. Periaatteessa kannatettava ajatus. 7. Kyllä 8. Vanhojen metsien ja soiden suojeluun on saatava lisäresursseja etenkin Etelä-Suomessa. Kansallispuisto-ohjelmaa on jatkettava. 9. Kyllä 10. Asetusta saatiin aika hyvin kohtuullistettua. Toki vesistöjemme kannalta on olemassa isompiakin saastuttajia. Kari Tiilikkala Vihreät professori, Luonnonvarakeskus Jokioinen 1. En omista. 2. Liikun ja rauhoitun metsässä. Kerään sieltä marjat perheelle ja suvulle. Mökkitontilta hakkaan myös omat polttopuut. 3. Ei. Metsä on paikka, johon liittyvät jokamiesoikeudet. Yksi osapuoli ei saa olla kiinteistöön liittyvän veron maksajana. 4. Olennaista on saada nuoria mukaan, jotta saadaan uusia ideoita metsien moninaiskäytölle ja hyvin koulutettuja osaajia. Pitää tarjota koulutusta ja palveluja uusille omistajille, joiden vastuulla on biotalouden ja siten myös maaseudun kehittäminen. 5. Pääomavero ei ole kohtuullinen. 6. Järeä puu pitää saada rakentamiseen ja siten uuden teknologian perustaksi. Pienpuu pitää ohjata arvokomponenttien ja energian tuottamiseen. 7. Kannatan, jos ne tuottavat myös energiaa ja synteettisiä kemikaaleja korvaavia tuotteita. 8. Metsiemme varassa on suuri osa luontomme monimuotoisuudesta. On tarvetta suojella lisää, mutta kohdentaa suojelu sinne, missä luontoarvot ovat suuria. 9. En tunne tilannetta. On tarvetta saada tieteellinen näyttö lajin runsaudesta. 10. Jätehuollossa pitää lähteä paikallisen riskiarvioinnin periaatteesta. Vaatimusten tulee olla erilaiset, mikäli haja-asutus on voimakkaasti lannoitetun viljelyalueen keskellä ja kaukana vesistöistä tai pohjavesialueista. Etusija pitää antaa tekniikoille, joilla ravinteet saadaan tehokkaasti takaisin kiertoon ja kasvien käyttöön. OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA METSÄTILAA? Hyvä kysyntä metsätiloista jatkuu. Tutustu palveluumme, asiantuntemusta metsätilakaupasta jo yli 20 vuotta! Katso kaikki myyntikohteemme: www.es-metsatilat.fi Kirjaudu TILAVAHTI palveluun, saat tiedon uusista myyntikohteista sähköpostiisi. Timo Hannonen Metsäneuvoja Kiinteistönvälittäjä, LKV Piia Sahramies, MTI, LKV gsm 0440 337 529 Tammitie 3, 17500 Padasjoki Timo Hannonen, MTI, LKV gsm 040 740 3442 Kukkastie 24, 15560 Nastola Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV gsm 050 307 6801 Kustaankuja 2, 17200 Asikkala Markku Nieminen, MTI gsm 040 547 0472 Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä [email protected] Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. 03 5899 111 Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %) Metsän ammattilainen välittää KotiMetsä 1/2015 16 Tiimien ammattilaiset palveluksessasi TEHI Padasjoen aluetoimisto Tammitie 3, 17500 Padasjoki Antti Alhola kuljetus- ja logistiikkavastaava energiapuuneuvoja 040 591 0166 Marko Leppälä metsäneuvoja 040 530 7767 KANAVA Asikkalan aluetoimisto Kustaankuja 2, 17200 Vääksy, fax (03) 855 4359 Minna Lautala metsäsuunnittelu ja tila-arviot 040 521 4072 Asikkala/Padasjoki Marko Pasanen metsäneuvoja 0400 197 000 Itä-Asikkala/ Hollolan Vesikansa © MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/08 Vilho Laakso metsäneuvoja 050 591 5625 Arttu Juhola metsäneuvoja 044 542 0057 Sysmän eteläosa/ Pohjois-Asikkala Hämeenkosken toimipiste Tampereentie 632, 16800 Hämeenkoski Thomas Lilja metsäneuvoja 044 566 8670 Kärkölän toimipiste Virkatie 1, 16600 Järvelä Antero Lehti metsäneuvoja 0400 494 873 SALPA Hollolan aluetoimisto Kansankatu 8, 15870 Hollola Mikko Heikkinen metsäneuvoja 0400 798 153 Juhani Jaskari metsäsuunnittelu ja tila-arviot 0400 713 600 Hollola/Hämeenkoski /Kärkölä/Nastola/Lahti Juha Hirvonen energiapuuneuvoja 044 313 8088 Hollola/Hämeenkoski/ Lahti/Kärkölä Nastolan toimipiste Kukkastie 24, 15560 Nastola Marjut Makkonen metsäneuvoja 040 839 0524 Joonas Karjalainen energiapuuneuvoja 040 743 7377 Nastola/Heinola KotiMetsä 1/2015 17 LOHI VISA Sysmän aluetoimisto, Hartolan aluetoimisto Metsolantie 7, 19600 Hartola, fax (03) 855 4319 Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä, fax (03) 855 4356 Reijo Ikonen metsäneuvoja 040 848 4862 Risto Koiravuori metsäneuvoja 0400 468 787 Ake Martikainen metsäneuvoja 0400 371 659 Jarmo Leskinen metsäneuvoja 0400 371 657 Jussi Leppäaho metsäneuvoja 040 547 0473 Markku Nieminen metsäsuunnittelu ja tila-arviot, metsäomaisuuden hallintapalvelut, kiinteistökaupat 040 547 0472 Sysmä/Hartola Juha Nevalainen metsäneuvoja 0400 371 664 Teppo Laine energiapuuneuvoja 044 542 0046 Hartola/Sysmän pohjoisosa/Onkiniemi KYMI Päätoimisto Heinolan aluetoimisto Kaivokatu 8, 18100 Heinola, fax (03) 855 4329 Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä puh. (03) 855 4300, fax (03) 855 4356 [email protected] www.mhy.fi/paijathame Juha Hendunen metsäneuvoja 0400 496 063 Kirsti Honkanen metsäneuvoja 0400 354 495 Tiina Ojansivu metsäsuunnittelu ja tila-arviot 044 209 7544 Toimihenkilöiden sähköposti on muotoa: [email protected] Perttu Ylisirniö metsäneuvoja 0400 371 651 HALLINTO- JA ERIKOISPALVELUT Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja 040 848 4861 Timo Hannonen metsäneuvoja, kiinteistönvälittäjä LKV, metsäomaisuuden hallintapalvelut 040 740 3442 Seppo Sorjonen hallintopäällikkö 044 209 7555 Piia Sahramies metsäneuvoja kiinteistönvälittäjä LKV 044 0337 529 Tarja Auvinen toimistonhoitaja (Sysmä) 040 824 3633 Sinikka Saarinen toimistonhoitaja (Hollola) 044 281 5533 (ma-ke) 30.4.2015 asti Jyrki Mäkiranta tie- ja oja-asiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV 050 307 6801 Pertti Mäkinen Metsä-Pepe Ky 0400 355 704 Tapahtumat ja retket [email protected] Katja Laukkanen toimistonhoitaja (Hollola) 044 705 6936 Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy Kati Häkkinen metsäneuvoja Simonkatu 6, 00100 Hki puh. 040 720 3160 [email protected] Mari Sarvaala projektipäällikkö (EU-hankkeet) 044 342 0068 Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut p. 0600 393 959 ma klo 9–16 (4,01 e/ min+pvm/mpm) KotiMetsä 1/2015 18 Vilkas toimintavuosi takana Vuonna 2014 nopeasti vaihteleva toimintaympäristö asetti ylimääräisiä haasteita yhdistyksen toiminnan suunnittelulle. Haasteisiin pystyttiin vastaamaan suhteellisen hyvin ja toiminnallisesta ja etenkin taloudellisesta tuloksesta näyttää tulevan mhy Päijät-Hämeen historian paras. Useiden eri metsätalouteen liittyvien lakien muutokset ovat vuoden aikana osaltaan työllistäneet sekä hallintoa että toimihenkilöitä. Puukaupassa suuria vaihteluja Vuoden alkupuolisko oli erittäin vilkasta puukauppaaikaa. Puunmyyntisuunnitelmia tehtiin vielä ripeämpää tahtia kuin vuonna 2013, joka oli lähes historian parhaita puukauppavuosia Päijät-Hämeessä. Loppukesästä alkanut puukaupan hiipuminen jatkui koko loppuvuoden. Hyvän alkuvuoden ansiosta vuosi oli kuitenkin kaikkien aikojen 4. vilkkain, etenkin energiapuuta välitettiin tasaisesti koko vuoden kokonaismäärän noustessa 230 000 kuutiometriin. Puukaupan toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli edelleen hyvällä tasolla (73,2 %). Kokonaismäärä laski kuitenkin selvästi edellisestä vuodesta. Keskihintataso laski hieman loppuvuotta kohden. Hinnat alenivat koivukuitua lukuun ottamatta lähes kaikissa puutavaralajeissa ja hakkuutavoissa. Metsänhoitopalvelut hyvässä nosteessa Muokkausten määrä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 1386 hehtaaria. Välitetty taimimäärä sekä istutusalan määrä kasvoi lähes 20 % vuodesta 2013. Taimikonhoitomääriä yritettiin lisätä taimikon varhaishoitokampanjalla. Määrissä saatiinkin hienoista lisäystä. Vähäluminen talvi mahdollisti edellisiä vuosia paremmin raivaus- ym. metsurityöt. Lannoituskampanjan ansiosta lannoituspinta-ala yli kaksinkertaistui. Tie- ja ojapalveluissa keskityttiin pääasiassa hankkeiden toteutukseen. Korjuupalvelu lähes ennätystahdissa Korjuupalvelun välittämä puumäärä oli 265 000 m³ ollen lähes yhdistyksen historian suurin määrä. Vain vuonna 2009 on välitetty hieman enemmän energia- ja ainespuuta. Tulosta parantaa vielä se, että tulos saavutettiin kaksi henkilötyövuotta pienemmällä henkilömäärällä. Tehokkuutta on pystytty parantamaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tehdas- ja laitostoimitusten määrä kasvoi edelleen vuodesta 2013. Tulevaisuudessa toimintatapa tullee hieman muuttumaan, kun yhteistyö Family Timberin kanssa laajentuu. Asiantuntijapalveluissa lievää laskua Loppuvuonna hiipunut puukauppa näkyi myös puukauppapalvelujen tuottojen laskuna. Hyvän vuoden jälkeen metsäsuunnittelun määrä aleni 35 % vuodesta 2013. Tila- ja vahinkoarvojen tuotot kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Kiinteistönvälityksessä metsätiloilla oli edelleen hyvä kysyntä, mutta tarjonnan vähetessä välitettyjen tilojen lukumäärä pieneni. Myytyjen tilojen pinta-ala ollessa suurempi LKV-tuottojen määrä kasvoi reilut 8 %. KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 2014 2013 2012 781 572 978 712 688 500 Muokkaukset ha 1 386 1 315 Metsänviljely ha 1 442 1 241 Välitetyt taimet 1000 kpl 2 400 2 025 Taimikonhoito (sis. NMH) ha 4 890 4 804 Lannoitus ha 475 208 1 115 1 408 2 338 5 378 294 Korjuupalvelun määrä 1000 m³ 265 220 josta energiapuuta 1000 m³ 230 186 140 115 Metsäsuunnittelu ha 7 457 11 616 Tila- ja vahinkoarviot ha 7 702 8 175 Välitetyt metsätilat ha 599 561 7 801 9 703 840 Puunmyyntisuunnitelmat Valtakirjakaupat 1000 m³ 1000 m³ Liiketoiminnan liikevaihto * 1 000 € 9 528 8 647 6 848 Kokonaisliikevaihto * 1 000 € 10 973 10 054 8 228 Tilikauden tulos * 1 000 € 470 181 98 Tilikauden yli-/alijäämä * 1 000 € 470 -298 98 Taseen loppusumma * 1 000 € 4 165 4 522 4 540 Työllistämisvaikutus Toimihenkilöt htv 35 37 38 Metsätyöntekijät htv 25 25 31 Yrittäjät ja urakoitsijat htv 188 173 112 * Talousluvut ovat lehden painovaiheessa tilintarkastamattomia Edelläkävijä toiminnan kehittämisessä Historian paras taloudellinen tulos senkortit ja –laskut lähdössä jäsenille. Mhy Päijät-Häme on jo pitkään ollut valtakunnan eturivissä uusien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Vuodesta 2014 tuli taloudellisesti yhdistyksen historian paras. Vahvistamattomien ennakkotietojen mukaan yhdistyksen liikevaihto kohosi 9,5 miljoonaan euroon tuloksen ollessa 470 tuhatta euroa positiivinen. Jo viime vuoden loppu ja alkuvuosi ovat osoittaneet, että voimme olla suhteellisen luottavaisella mielellä tulevaan jäsenmäärään. Pääosa metsänomistajista kokee edelleen yhdistyksen toiminnan tarpeelliseksi ja haluaa olla mukana ajamassa metsänomistajien etua ja kehittämässä alueensa metsätaloutta. Useilla eri hankkeilla pyritään saamaan toiminnalle jatkuvuutta ja lisää tehokuutta. Vain täten pystytään tarjoamaan jäsenille myös jatkossa kilpailukykyisiä palveluja. Yhdessä eri yhteistyökumppanien kanssa kehitetään mm. energiapuun tilaus- ja toimitusjärjestelmää sekä metsäsuunnittelun mobiilisovellusta. Uusi tekniikka tulee lähivuosina entistä enemmän käyttöön myös metsäpuolella ja sen käytössä halutaan olla valtakunnan eturivissä. Pääosa tulosparannuksesta tuli kiinteiden kulujen vähenemisestä. Kasvaneet volyymit paransivat liiketoiminnan katetta selvästi metsänhoitopalveluissa sekä materiaalien välityksessä. Korjuupalvelun kate aleni huolimatta välitettävän puumäärän kasvamisesta. Tulevaisuuden näkymät Kotimetsän mennessä painoon ovat ensimmäiset jä- Tuleva toimintaympäristö muuttuu yhä kiihkeämmällä tahdilla ja yhdistyksen tehtävänä on sekä pysyä mukana kehityksessä että olla osaltaan vaikuttamassa siihen mahdollisimman monin keinoin. Seppo Sorjonen Hallintopäällikkö Kansallinen metsästrategia tavoittelee kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja Metsäala on nykyisinkin erittäin merkittävä osa Suomen kansantaloutta. Pelkästään metsäteollisuuden tuotannon arvo oli viime vuonna noin 20 miljardia euroa ja bruttokantorahatulot lähes kaksi miljardia euroa. Lisäksi metsäkone- ja kuljetusyrittäjien yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa vuodessa, ja puulla tuotetaan noin kahden miljardin euron arvosta sähköä ja lämpöä. Myös metsäalan palveluilla ja luontomatkailulla on merkittävä liikevaihto, jonka lisäksi ne lisäävät metsistä saatavaa hyvinvointia. – Strategiassa on suunniteltu hyvin ja huolella, miten metsäala saadaan nousuun. Seuraavaksi on toteutuksen vuoro eli lähdemme yhteistyössä alan toimijoiden kanssa luomaan biotalouden investoinneille entistä parempia edellytyksiä, toteaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Strategian tärkeimpinä tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Strategia käynnistetään yhdellätoista hankkeella Suomen runsaita metsiä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän, kunhan luodaan monipuolista, uutta liiketoimintaa. Yksi metsästrategian tavoitteista onkin, että runkopuuta hakataan 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Jos tavoite saavutetaan, bruttokantorahatulot nousisivat vuosittain noin 0,5 miljardia euroa ja viennin arvo varovastikin arvioiden noin 1,5 miljardia euroa. Tällä hetkellä runkopuuta hakataan noin 65 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Käytännössä strategiaa toteutetaan yhdentoista hankkeen avulla. Kärkihankkeita ovat muun muassa sähköisien asiakas- ja tietopalveluja kehittäminen, puun markkinoille tulon edistäminen luomalla uusi kannustusjärjestelmä metsätilojen sukupolvenvaihdoksille sekä talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. – Strategiassa esitetään metsäalan toimijoiden yhteinen tahtotila. On tärkeää alkaa toteuttaa tahtotilaa kärkihankkeiden nopealla käynnistämisellä, toteaa strategiaprosessia johtanut osastopäällikkö Juha Ojala. Metsästrategia perustuu metsäpoliittiseen selontekoon ja eduskunnan siihen antamaan kannanottoon. Lisäksi metsästrategian taustalta löytyy Suomen biotalousstrategia ja biodiversiteettistrategia. Metsästra- tegia tukee biotalousstrategian toimeenpanoa. MMM:n tiedote 12.2.2015 Minna Lautala Hallitus on hyväksynyt Suomen kansallisen metsästrategian, joka listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Ennen kaikkea halutaan luoda kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja metsäalalle. KotiMetsä 1/2015 19 Mobiilimetsäsuunnitelma kehittyy - saatavilla nyt myös Windows Phonelle Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys on tarjonnut joulukuusta alkaen jäsenille ilmaisena etuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmasi tietoja. Ensimmäiset käyttäjät ovat ottaneet jo sovelluksen käyttöön, ja tammikuussa julkaistun Windows Phone -version myötä sovellus on nyt entistä useamman saatavilla. Androidversio on jo sovelluskaupassa, ja iPhone ja iPad -käyttäjät pääsevät asentamaan Metsäselaimen huhtikuussa, kun se tulee ladattavaksi Applen sovelluskauppaan. Hintatietoa kuvioittain Metsäselaimessa voit selailla metsäsuunnitelmasi kuviotietoja, ja käytettävissä ovat tarkimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Helmikuussa sovellukseen on tuotu uutena ominaisuutena ajantasaisiin hintatietoihin perustuvat hakkuutuloarviot, sekä hoitotöi- den kustannusarviot. Kevään aikana sovellukseen tuodaan mahdollisuus tallentaa kätevästi omia merkintöjä, kuvia sekä reittejä. Muita tulevia toimintoja ovat yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen sekä metsäsuunnitelman tietojen päivitys sovelluksessa. JÄSENETUTARJOUS: päivitä 3–7 vuotta vanha metsäsuunnitelmasi ajan tasalle mobiilimetsäsuunnitelmaa varten puustotietojen sekä tehtyjen hoito- ja hakkuutoimenpiteiden osalta. Sovellus käyttöön mhy:n avulla Saadaksesi sovelluksen käyttöösi, ota yhteys metsänhoitoyhdistykseen. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun käyttöösi kätevimmin tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai tietojen päivityksen vanhaan metsäsuunnitelmaan metsänhoitoyhdistyksestäsi. Sovellusta kehitetään jatkuvasti käyttäjien palautteen perusteella, joten jos sinulla on mielessä kehitysehdotuksia, kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen. Tervetuloa mukaan käyttämään mobiilimetsäsuunnitelmaa! Jukka Hietanen AccelBit Oy Jäsenhintaan: perusmaksu 200 € + 7,50 €/ha +alv. Omasta metsäsuunnitelmakansiosta paperikarttoineen voit pyytää erillisen tarjouksen! Pääomavero kiristyi! Mitä metsänomistaja voi tehdä? Metsän tuloja verotetaan pääomatuloina ja viime vuosina tähänkin veroon on tullut progressiota eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Metsänomistajalla on keinoja, joilla verotaakkaa voi pienentää: tulojen ja menojen ajoitus, omistusmuodon valinta, menovaraus. Vuoden 2015 alusta veroprosentti on 30 % alle 30 000 euron pääomatuloista ja sen ylimeneviltä tuloilta 33 %. Tarkastelu tapahtuu kalenterivuosittain ja kunkin verovelvollisen osalta erikseen. Yhteen lasketaan kaikki pääomatulot kalenterivuodelta. Metsätalouteen tällainen verotus sopii aika huonosti, koska tyypillisesti metsänomistajan tilipäivä on harvoin, mutta sil- loin tuloa voi tulla paljonkin. Mitä keinoja metsänomistajalla on verojen suunnitteluun? Tulovuosina hoidetaan metsiä Yksinkertaisesti ajateltuna verotettavat pääomatulot kannattaisi ajoittaa siten, että 30 000 € rajaa ei ylitettäisi verovuoden aikana. Puukauppojen kokoa ei välttämättä Mikko Palojärvi kannata lähteä keinotekoisesti pienentämään, jos yksikköhinnat pienenevät samalla. Maksuaikataulujen suunnittelu voi joskus auttaa: kaupan ennakot eri vuodelle kuin loppumaksu. Tämä auttaa jo jotakin. Toinen hyvä keino on ajoittaa kuluja samalle vuodelle kuin tulot. Esimerkiksi uudistamiskuluja kannattaa maksaa samalle vuodelle kuin tulotkin. Lannoitushankkeen ajoittaminen tulovuodelle voi myös tarjota hyviä vähennyksiä. Taimikonhoitoa ei kannata siirtää vuosia eteenpäin tulovuodelle, mutta aikaistamisesta on harvoin haittaa. Kuolinpesästä yhtymäksi Kuolinpesä on oma verovelvollinen ja näin ollen tulot verotetaan yhtenä kokonaisuutena. Jos kuolinpesän osakkailla ei ole merkittäviä pääomatuloja henkilökohtaisesti ja kuolinpesällä tulot ylittää 30 000 €, kannattaa harkita perinnönjaon suorittamista. Perinnönjaon jälkeen verotusyhtymässä tulot jaetaan kullekin osakkaalle verotettavaksi henkilökohtaisesti. Osakkaaksi yhteismetsään Yhteismetsien verokanta on edelleen 28 %, joten isommilla tuloilla yhteismetsän vero- tus on jo selvästi edullisempaa. Tulevaisuudesta ei tiedä, mutta todennäköisesti yhteismetsiä ei ainakaan tulla rankaisemaan verotuksessa tulevaisuudessakaan. Pelkästään veroedulla ei yhteismetsää kannata perustaa, koska ratkaisu on ikuinen. Olemassa olevaan yhteismetsään voi myös liittyä. Yhteismetsä Päijät-Häme ottaa jatkuvasti uusia osakkaita. Menovarauksella tulonsiirtoa Metsänomistaja voi tehdä vuotuisista tuloista 15 prosentin menovarauksen. Varauksilla metsänomistaja voi tasoittaa verotusta, mutta varaukset täytyy ehdottomasti muistaa purkaa määräajassa. Muuten voi säästö muuttua viivästyskoroksi. Varauksien käyttö edellyttää suunnitelmallista talouden pitoa. Metsänomistajan pitää muistaa lisäksi mahdolliset muut pääomatulot ja niiden vähennykset verotusta suunnitellessa. Lopulta verottaja yhdistää kaikki pääomatulot. Luovutusvoitot ja –tappiot ovat kuitenkin erillisiä, eikä niihin voi yhdistää muita pääomatuloja tai tappioita. Timo Hannonen Metsäneuvoja Metsäomaisuuden hallintapalvelut KotiMetsä 1/2015 20 Luonnonhoitohankkeet – 100 % tuki maanomistajalle Luonnonhoitohankkeet ovat yli tilarajojen ulottuvia hankkeita ja niihin on mahdollista saada metsäkeskuksen myöntämää kemera-tukea. Tuki on 100 % eli maanomistajalle ei koidu kustannuksia hankkeista. Tuki säilyy ennallaan kemera-tuen uudistuksessa. Hankkeet ovat yhteishankkeita, joten vähintään kahden maanomistajan on osallistuttava hankkeeseen. Luonnonhoitohankkeisiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Tyypillisiä luonnonhoitohankkeita ovat metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtäävät vesiensuojeluhankkeet. Luonnonhoitohankevaroin voidaan tehdä tavallista suurempia laskeutusaltaita tai pintavalutus- Vasemmalla Alhonjärven reunaoja ennen altaan kaivua. Oikealla laskeutusallas valmiina. kenttiä, jolloin hakkuukohteelta liukenevien ravinteiden ja maaaineksen pääsy vesistöön ehkäistään tehokkaasti. Luonnonhoitohankkeessa voidaan myös keskittyä tietyn elinympäristön, kuten soiden, lähteiden, paahderinteiden tai lehtojen luonnonarvojen lisäämiseen. Myös maisemanhoito ja metsien virkistys- ja muu käyttö voivat olla luonnonhoitohankkeen tavoitteita. Lisää tietoa luonnonhoidosta ja hankkeista voi kysyä metsäkeskuksesta Olli Lukanniemeltä, 0400-203605 tai metsänhoitoyhdistyksestä Jyrki Mäkirannalta, 050-307 6801. Kaavoituksen vaikutus leviää viherkäytävien myötä Kohteiden kytkeytyvyys on luonnon monimuotoisuuden suojelun uusia trendejä. Esimerkiksi suojelualueiden välisille talousmetsille voidaan määrätä hakkuurajoitteita. Kaavoitus näyttelee suurta roolia suojelukohteita yhdistävien ekologisten käytävien suunnittelussa. Ekologiset käytävät Uhanalaisten eliölajien täytyy pystyä siirtymään alueelta toiselle. Siksi arvokkaiden elinympäristöjen välisiäkin alueita halutaan turvata ns. ekologisilla käytävillä, viheryhteyksillä. Viherkäytävien kohdalla luontoarvot täytyy huomioida tavallista voimakkaammin metsänkäsittelyn yhteydessä. Heini Katajisto Vesistöjen reunat muodostavat automaattisesti viherkäytäviä. Metsäsertifioinnin kriteerit vaativat puustoa säästettävän vesistöjen, kuten purojen ja jokien reunoille. Tällaiset käytävät eivät juuri haittaa normaalia metsätaloutta. Suojelualueiden välillä on kuitenkin usein lähinnä talousmetsää. Kun useiden uhanalaisten eliölajien leviäminen vaatii puustoista elinympäristöä, on riskinä, että viherkäytävien kohdalla hakkuita tullaan rajoittamaan. Kaavoitus ja viherkäytävät Useissa maakunnissa on meneillään viheryhteyksien kaavaprosesseja. Niissä mm. etsitään lainvoiman saaneet maakunnan pysyvät suojelualueet, joiden välille yhteyksiä suunnitellaan. Voimakkaan rakennuspaineen alla oleville alueille viheryhteyksiä suunnitellaan myös virkistysreiteiksi. Viher- ja virkistyskäytäviä koskeva maakuntakaava on valmistelussa esimerkiksi Uudellamaalla. Viranomaisvaikutuksen myötä maakuntakaavojen merkinnät tulee huomioida myös yleiskaavoissa. Yleiskaavat ovat yleensä oikeusvaikutteisia. Ongelmia seuraa, jos viheryhteyden kohdalla esimerkiksi kielletään avohakkuut kokonaan. Hakkuurajoitteiden oikeusvaikutus onkin puhuttanut viime aikoina paljon. Viheryhteyksiä kuvaamaan on maa- ja metsäta- lousalueilla käytetty mm. MY-, MU-, V-, luo- sekä viheryhteystarpeen merkintöjä. Kaikkien näiden oikeudellinen vaikuttavuus on epäselvää, ja tulkintoja haetaan eri oikeusasteista. Tällaisista merkinnöistä tulee pyrkiä eroon jo ennen kaavan vahvistamista. Vain luonnonsuojelualueen slmerkintä on selkeä: siellä hakkuita voidaan rajoittaa ja rajoite useimmiten pysyy oikeudessa. Etelä-Pohjanmaalla valmistellaan soiden käyttöä koskevaa maakuntakaavaa. Lähtökohta on ainut oikea: vain itse soidensuojelualueille tulee slmerkintä, eikä kytkeytyvyyttä tulla merkitsemään muilla merkinnöillä. Vaikutukset puumarkkinoihin Kaikki metsänkäytön rajoitteet ovat hankalia puumarkkinoiden toimivuuden kannalta. Vain lakisääteiset rajoitteet, kuten arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien suojelu luonnonsuojelulain nojalla ovat selkeitä. Kaavoituksen rajoitteet jäävät liian usein epäselviksi, ja puun myynti esimerkiksi viherkäytäväksi kaavoitetulta alueelta voi muodostua hankalaksi. Lupakysymykset, velvoittavien rajoitusten epäselvyys ja turha byrokratia heikentävät hakkuun kannattavuutta. Viherkäytävät koskettavat pa- himmillaan valtavia pinta-aloja metsätalousmaalla, joten niitä koskevat kaavarajoitteet vähentävät puun virtaa markkinoille. Tämä taas uhkaa metsäteollisuuden uusien investointien kannattavuutta, metsäenergian tuotantoa ja muiden biotalouden tavoitteiden saavuttamista. Viherkäytävistä aiheutuva metsänsuojelun harmaa alue on ongelmallista myös maanomistajan korvausten vuoksi. Kaavoitusta ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne haitan rajaa, jonka ylityttyä kaavoittajan tulisi korvata maanomistajalle kaavarajoitteista johtuvat hakkuumenetykset. Hyvä metsänomistaja: seuraa alueesi kaavoitusta ja vaikuta ajoissa, jotta turhilta metsänkäyttöäsi rajoittavilta kaavamerkinnöiltä vältytään. Markus Nissinen Kenttäpäällikkö, MTK Minna Lautala KotiMetsä 1/2015 21 Maksutta tietoa metsästäni – Metsään.fi Metsään.fi-palvelussa saan nopeasti käsityksen siitä, paljonko metsässäni on hakkuutuloja ja hoitomenoja sekä millaisia luontoarvoja sieltä löytyy. Näiden tietojen pohjalta on hyvä peilata, ovatko ehdotukset niiden mukaisia, mitä itse metsältäni haluan vai teenkö toisin. det omiin tarpeisiini yksin vai tarvitsenko mukaan kumppanin. Jos huomaan tarvitsevani tuekseni palveluntarjoajan hoitaakseni asioita haluamallani tavalla, on silloin tarjolle löydettävä ehdokkaita. Metsään.fi-palvelussa löydän metsän sijainti- ja asuinkuntani palveluiden tarjoajat, joihin voin ottaa yhteyttä tai antaa luvan tutustua metsätietoihini tarjotakseen palveluitaan minulle. Nyt voit kirjautua pankkitunnuksillasi palveluun maksutta ja tutustua metsäsi tietoihin. Tällä hetkellä Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa on metsätietoja 2/3 metsänomistajista. Miten hoidan asioitani? Pärjäänkö yksin? On hyvä miettiä, osaanko hyödyntää metsätietoja ja yhdistää metsäni tarjoamat mahdollisuu- Yhteisesti käytössä olevan metsätiedon äärellä voin sopia palveluntarjoajan kanssa molemmille sopivan ajankohdan asioideni hoitamiseen. Minun ei tarvitse välttämättä järjestellä vapaapäivää, matkustaakseni metsän sijaintipaikkakunnalle sovittuun tapaamisen, vaan voin hoitaa metsäasioita vaikka työpöydän äärestä ruokatunnin aikana tai illalla kotona. Halutessani voin olla itsekin aktiivinen ja tehdä metsänkäyttöilmoituksen, laittaa haluamiani hoito- ja hakkuukohteita sekä palveluilmoituksia valitsemilleni toimijoille pyytäen heiltä yhteydenottoja asioiden eteenpäin viemiseksi. Miten pidän tietoni ajan tasalla? Kun metsässäni on tapahtunut jotakin, voin itse päivittää tietoni helposti Metsään.fi-palvelussa tai pyytää toimijaa tekemään sen puolestani. Metsätietoni päivittyvät toimenpiteiden suhteen muutamassa viikossa. Vuosittain vuoden lopulla Metsäkeskus kasvattaa puustoja vuoden kasvulla sekä laskee uudet hoito- ja hakkuuehdotukset Hirvikannan rajoittamisella turvataan tulevaisuuden metsävarat Hirvikannan säätelyn tärkeys korostuu biotalouden nousun myötä. Merkkejä hirvikannan kääntymisestä kasvuun on monissa maakunnissa. Hirvilupia pitää anoa reilusti, etteivät hirvituhot lähde uudelleen hallitsemattomaan kasvuun. Metsästyksen suunnittelu käynnistyy maaliskuussa hirvitalousalueille asetettavien kantatavoitteiden määrittelyllä. Tähän osallistuvat maanomistajat, metsästäjät ja sidosryhmien edusta- jat. Tämän jälkeen on vuorossa tärkeä vaihe, kun metsästysseurat hakevat kaatoluvat tulevalle syksylle. Kaatolupia anottava reserviin Kaatolupia kannattaa anoa niin reilusti, että lupia jää reserviin ns. lupapankkeihin. Vain tällä menettelyllä voidaan varmistaa mahdollisuudet säätää hirvikannan määrää vielä syksyllä, kun metsästyksen aikana selviää todellinen hirvikannan taso. Osassa Suomea tämä lupapankMarkku Wiik kimenettely toimii jo nyt hyvin. Kaikkialla sitä ei ole rohjettu lähteä vielä edes kokeilemaan. Riittävän suurilla kaatomäärillä voidaan korjata hirvikannan rakennetta ja samalla pitää kanta tasaisena. On syytä olla tarkkana, ettei hirvikanta liian alhaisesta lupamäärästä johtuen lähde räjähdysmäiseen kasvuun kuten vuosituhannen vaihteessa. Uusia investointeja odottava biotalous ei kestäisi vahinkomäärän lisäystä. Yhteistyöllä vahingot hallintaan Voimakkaasti vaihteleva ja liian suuri hirvikanta on aiheuttanut merkittäviä metsätuhoja erityisesti 2000-luvulla. Valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan hirvien vioittamaa metsää on jo noin miljoona hehtaaria. Vakavia vaurioita on noin 100 000 hehtaarin alueella. Myös hirvieläinten aiheuttamien vakavien liikennevahinkojen määrä on edelleen merkittävä. Viime vuosien aikana hirvikantaa on pyritty johdonmukaisesti pienentämään metsästäjien ja maanomistajien hyvällä yhteistyöllä. Tavoitteena on ollut aikaisempaa pienempi, mutta vakaa ja elinvoimainen kanta. Tavoitteessa on onnistuttu monissa maakunnissa, mutta on myös alueita, joissa hirvikanta on edelleen sietämättömän korkealla. Varsinkin Pohjois-Suomessa tilanne on vaikea. Lisätietoja: Mikko Tiirola, MTK:n metsävaltuuskunnan pj. puh. 044 538 4280 Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK puh. 0400 754 235 seuraaville viidelle vuodelle. Miten eteenpäin? Voit tutustua maksutta Metsään.fi-palveluun kirjautumalla pankkitunnuksillasi osoitteessa: www.metsaan.fi. Metsäalan toimijat toivovat, että antaisit metsätietosi toimijoiden käyttöön. Kirjauduhan katsomaan metsätietojasi! Veikko Iittainen Palvelupäällikkö Suomen metsäkeskus Hakesähköesitys vastatuulessa Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta esittää puulla tuotettua sähköä koskevan lakiesityksen hylkäämistä. Valiokunta arvioi lausunnossaan, ettei esitys ole nykytilanteessa tarkoituksenmukainen. Valiokunta pitää tärkeänä, etteivät metsähakkeen energiakäyttöä koskevat tukijärjestelmät aiheuta häiriöitä raakapuumarkkinoilla. Puumarkkinat ovat kuitenkin toimineet tasapainoisesti. Valiokunta myös katsoo, että puuta riittää eri teollisuuden alojen tarpeisiin, vaikka alueellisia eroja onkin. Lisäksi todetaan, että täyteen ja 50 prosentin tukeen oikeutettujen energiapuuerien rajaus on vaikeasti tulkittava ja se kasvattaa todentamis-, valvonta- ja hallintokuluja. Lakiesityksessä ei ole liioin arvioitu tuen todentamis- ja valvontamenettelyjä eikä niistä aiheutuvia lisäkustannuksia hallinnolle ja toimijoille. Byrokratiaa ei tulisi tietoisesti lisätä, valiokunta korostaa. Lakiesityksessä on ehdotettu, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavaa muuttuvaa tuotantotukea alennettavaksi puoleen, kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta. Järeän puun hakkuukohteita ovat kohteet, jossa on tehty uudistushakkuu taikka kasvatushakkuu ja kasvatushakkuun jälkeen metsikkö katsotaan kehitysluokaltaan vähintään varttuneeksi kasvatusmetsiköksi. Minna Lautala KotiMetsä 1/2015 22 Hirsikoulukampus raivaa tietä hirrelle julkisrakentamisessa Pudasjärven hirsikoulun havainnekuva pohjoisen suunnalta. Taustalla oleva sininen on koulun vieressä virtaava Iijoki. Maailman suurin hirsikoulukampus valmistuu Pudasjärvelle kevään 2016 aikana. Aiemmin ei ole missään toteutettu vastaavaa julkista rakennuskokonaisuutta modernista massiivihirrestä. Noin 8500 asukkaan Pudasjärvelle hanke on erittäin merkittävä ja se on saanut laajasti huomiota kotimaassa sekä myös kansainvälisesti. Rakennettava koulu on lähes 800 oppilaan moderni oppimisympäristö. Samalla avataan tietä hirrelle osallistua mittavalle uudelle julkisen rakentamisen toimialalle. Rakennuskompleksissa on neliöitä 9800, joihin sijoitetaan ala- ja yläkoulujen lisäksi lukiolaiset ja kansalaisopisto. Rakennusmateriaaliksi valikoitui hirsi, koska se on kestävä ja terveellinen vaihtoehto. Vihreää kultaa kasvaa Suomessa enemmän kuin sitä pystytään nykyisin käyttämään. Pudasjärven hirsikoulun tarvitseman 2100 kuutio- metrin puumäärän kasvaminen tapahtuu kasvukauden aikana Suomen metsissä kymmenessä minuutissa. Paikallista hirsiosaamista hyödyntäen Työt rakentamisalueella alkoivat toukokuussa 2014 massanvaihdolla ja varsinainen rakentaminen syksyllä 2014. Pääurakoitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy, joka on tilannut hirsiosat asennettuina paikalliselta Kontiotuote Oy:ltä. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Hirsikampuksen työmaalla paiskii töitä 44 henkilöä, joista noin puolet on paikallisia. Projekti työllistää merkittävästi pudasjärvisiä myös muilta aloilta: teollisuudesta kuljetustyöläisiin, konemiehiin, jätehuoltoon ja siivousliikkeisiin, sekä paljon muita. Etenkin pudasjärveläinen hirsiosaaminen on edustettuna. Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy toimittaa rakennukseen yli 28 kilometriä hirttä, josta valtaosa on järeää 275 millimetrin vahvuista lamellihirttä. Se tarkoittaa noin 2 100 kuutiometriä, joiden valmistamiseen tarvitaan 8 300 kuutiota pyöreää puuta. Kaikki tuo raaka-aine on ostettu lähialueen metsistä ja jalostettu Pudasjärvellä. Hirsirakentamiseen käytetyt varat jäävät aina hyödyntämään kotimaan kansantaloutta. Raaka-aineeseen käytetyt rahat menevät kantorahatuloina metsänomistajille ja koko valmistusketju on kotimaista työtä. Hirsikoulun rakennustyömaa vieressä kulkevalta Oulu-Kuusamo valtatieltä katsottuna. Hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuussa. KotiMetsä 1/2015 23 Aikataulu pitää Suunnitelmien mukaisessa aikataulussa on pysytty ihailtavan hyvin, kertoo liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen Lemminkäiseltä. Kampukselle rakennetaan neljä rakennusta, joista kolme on hirsirakenteisia ja yksi on betonirunkoinen. Vastaava mestari Esa Ylisuutala lupaa, että hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen voidaan panostaa sisätöihin. Viimesilaukset pyritään tekemään toukokuun 2016 loppuun mennessä. Ratkaisu huoneilmaongelmiin Hankkeen suunnittelussa hyödynnetään hirren erityisominaisuuksia. Hirsirakenteisten tilojen valaistusolosuhteet, hirren akustiset ja kosteutta tasaavat ominaisuudet vaikuttavat positiivisesti huoneilmanlaatuun. Puupinta on tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali, joka edistää rauhallisen ja luovan oppimisympäristön rakentamista. Tavoitteena on hyödyntää näitä hirren positiivisia ominaisuuksia erityisesti nuorten ja aikuisten terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tavalla. Hirsikoulurakennustyömaa on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kuvassa kiinalaisliikemiesryhmä tutustumassa koulun hirsirakennelmiin. Oikealla Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula ja vieraiden isäntänä ollut Rovaniemen Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Timo Kähkönen. Tällä huimalla kouluhankkeella on tarkoitus etsiä uusia ratkaisuja yleisemminkin julkisia rakennuksia vaivaaviin huoneilmaongelmiin. Muun muassa Opettajien Ammattijärjestö OAJ on julistanut selvityksen, jonka mukaan sisäilmaongelmat ovat huomattavan yleisiä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa. - Pudasjärven kaupungin omistamissa 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä on esiintynyt paljon sisäilmaongelmia. Sen sijaan viime vuosina rakennetuista hirsirakenteisista toimistorakennuksista sekä 1200-neliöisestä päiväkodista on saatu käyttäjiltä niin hyvää palautetta, että Pudasjärven kaupunki päätti jatkaa valittua hirsirakentamisen linjaa myös uudessa koulukampuksessa, toteaa Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula. Pudasjärvellä on jo saatu hyviä kokemuksia hirsirakennuksista julkisen sektorin käytössä. Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyksi 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta sekä tietenkin tärkeimmiltä asiakkailta: lapsilta. Hirsi materiaalina luo viihtyisän ja lämpimän ympäristön, sekä oikealla suunnittelulla kaikille pienryhmille on luotu rauhalliset erilliset tilat. Lisäksi tällä hetkellä ainakin Tyrnävällä, Kuhmossa ja Laukaassa on menossa koulujen rakentaminen puusta. Jenny Kärki, Heimo Turunen Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyllä 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta ja lapsilta. Suomi 100 vuotta: puuhaaste Esitän valtakunnallisen haasteen joka käynnistyy välittömästi. PuuSuomi 100 vuotta: juhlavuonna 2017 Suomen jokaisessa kunnassa on suunnitteilla, rakenteilla tai valmiina hirsi- tai puukoulu! Sysmän kunnanvaltuusto päätti tammikuussa, että Sysmään ru- vetaan välittömästi suunnittelemaan hirsikoulua, joka olisi valmis neljän vuoden päästä. Siihen saakka väliaikaisina koulutiloina toimii syksyllä valmistuva tilaelementtikoulu. Seurataan valtakunnallisesti Pudasjärven ja Sysmän mallia sekä erinomaisia päätöksiä! Seuraamme aktiivisesti myös Kotimetsä-jäsenlehdessä hirsikoulujen nousua Pudasjärvelle ja Sysmään. Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme KotiMetsä 1/2015 24 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen saatavien turvaamistoimet Fici-Copy Ky:n sopimuksissa Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on hankkinut hämeenlinnalaiselta Fici-Copy Ky:ltä konttorikoneita ja -tarvikkeita toimistoilleen usean vuoden ajan. Vuosien kuluessa ilmeni hankaluuksia, jotka johtivat lopulta ulosottoihin. Sopimuskokonaisuus Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen ja Fici-Copy Ky:n kesken oli luotu ajalle 2007-2015. Konttorikoneiden toimitukset, huolto ja kunnossapito sekä tarviketoimitukset olivat toimineet hyvin. Vanhojen leasingsopimusten pääomia ei oltu kuitenkaan uuden sopimuksen mukaisesti Fici-Copy:n toimesta lunastettu. Metsänhoitoyhdistys vaati Fici-Copy Ky:ltä suorituksia tästä sopimusrikkomuksesta aiheutuneista, metsänhoitoyhdistykselle kuulumattomista, laskuista sekä sopimusvastuista. Kun vaaditut maksut viivästyivät, karhusi yhdistys laskuja normaalein perintäuhkauksin. Toki suorituksiakin tuli, mutta myös uusia laskuja saapui ja rästit lisääntyivät. Yhdistyksen johto kävi jatkuvasti neuvotteluja saamisten turvaamiseksi. Fici-Copy Ky:ltä vaadittiin suorituksia esittäen erilaisia menettelyjä ja vaihtoehtoja asian saattamiseksi sopimusten edellyttämälle tasolle. Asiaa ei saatu kuntoon ja vaatimukset kovenivat. Metsänhoitoyhdistys toimitti lokakuussa 2010 velalliselle konkurssiuhkaisen maksuvaatimuksen. Samoihin aikoihin oli käräjäoikeus määrännyt velallisyhtiöön mm. yhtiömiesten riitaisuuden vuoksi väliaikaisen selvitysmiehen. Selvitysmiehen tapaamisessa esille tulleiden saatavien turvaamiseen liittyvien seikkojen vuoksi yhtiötä ei kuitenkaan heti haettu konkurssiin. Saatavia ei saatu myöskään tämän jälkeen varmistetuksi. Syys-lokakuussa 2011 Metsänhoitoyhdistys nosti Fici-Copy Ky:tä vastaan velkomuskanteet käräjäoikeudessa. Velkomustuomiot saatiin vuoden lopulla. Yhdistyksen saatavat haettiin heti tuomioiden mukaisina ulosottoon. Vuonna 2013 saatiin kanteella vielä uusi velkomustuomio, joka pantiin heti täytäntöön ulosottoviranomaisten toimesta. Metsänhoitoyhdistyksen saatavia valvottiin ulosottomenettelyssä neuvotteluin ja vaatimuksin. Kaikkiaan Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen saatavia oli ulosotossa korkoineen yli 1,7 miljoonaa euroa. Nyt yhdistyk- sen arvonlisäverollinen pääoma ulosotossa on 491.557,21 euroa, josta veroton nettopääoma on 396.417,11 euroa. Lunastamattomia leasingvastuita vastaan on vuoden 2013 tilinpäätöksessä tehty vastaavan suuruinen pakollinen varaus. Katson, että metsänhoitoyhdistyksen saatavia on vaadittu ja valvottu asianmukaisesti käyttäen tilanteen mahdollistamia keinoja. Ulosottomenettely jatkuu edelleen. Tuomo Pesälä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiamiehenä Avustusta vesiensuojeluun Vanajavesisäätiö jakaa yhteensä 16 000 € avustuksia omaehtoiselle vesiensuojelutyölle Vanajavesikeskuksen toimialueella. Alue selviää oheisesta kartasta. Päijät-Hämeessä avustusta voi hakea osiin Asikkalaa, Hollolaa, Kärkölää ja pääosalle Hämeenkoskea. Avustuskohteiksi toivotaan ehdotuksia hankkeista, jotka vähentävät vesiin aiheutuvaa kuormitusta ja eroosiota. Myös yksityishenkilöt, kuten rantaalueiden maanomistajat ja viljelijät, voivat hakea avustusta. Hankkeet tai toimenpiteet voivat olla vesistöjen kunnostusten suunnittelua, tiedonhankintaa tai kunnostustoimenpiteitä sekä muuta luonnonhoitoa vesistöissä ja rannoilla. Olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpito- ja kehittämistoimenpiteet ovat myös tukikelpoisia. Avustettavan hankkeen tulee olla yleishyödyllinen. Ts. yksityisiin mökkirantoihin kohdistuvia hankkeita ei tueta, jollei niillä ole laajempaa vesialuetta tai asukasjoukkoa hyödyttävää vaikutusta. Valkeakoski Asikkala Akaa Pirkanmaa Aloittelijoiden raivaussahakurssi ke 22.4.2015 Hollolassa ja ti 28.4.2015 Heinolassa Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Koulutuksen hinta on 25 €/hlö jäsenille, muille 50 €/hlö, sisältäen kahvit. Lounas omakustanteinen. Miten käytän ja huollan raivaussahaa? Mikä on oikea raivaustekniikka? Lähde opettelemaan raivaussahan käyttöä alkeista. Aamupäivällä on teoriaosuus sisätiloissa: käyttö, huolto, turvavarusteet, kustannuksia. Iltapäiväksi mennään taimikonhoitokohteelle kokeilemaan raivaamista käytännössä. Oma raivaussaha ja varusteet mukaan, jos on. Kouluttajina Mhy Päijät-Hämeen toimihenkilöt. Ilmoittautuminen 13.4.2015 mennessä Mhy Päijät-Hämeen toimistoon puh. 03 855 4300 tai [email protected]. Mukaan mahtuu 15 henkilöä kumpaankin tilaisuuteen. Kanta-Häme Hämeenkoski Hollola Hämeenlinna Avustus on pääsääntöisesti enintään 70 % hankkeen arvioidusta kokonaiskustannuksista. Hakuaika on 15.2.31.3.2015. Lisätietoja hausta löytyy Vanajavesikeskuksen verkkopalvelusta www.vanajavesi.fi tai säätiön asiamieheltä sanni.manninen.johansen @vanajavesi.fi, puh. 050 344 1715 Hattula Janakkala Kärkölä Hausjärvi Päijät-Häme Tammela Loppi Riihimäki KotiMetsä 1/2015 25 Vilahdus tulevaisuudesta Krista Kimmo Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. Yrityskylän valtakunnallinen kiertue on kevään 2015 Lahdessa. Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen toimistoon. Tukkipuuta pitäisi saada. - Montako laitetaan?, kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. - Yksi riittää, asiakas ilmoittaa. Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen ala-asteen kuudesluokkalaisia, Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista. Hanna Lehto-Isokoski jotka opettelevat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja. Suomeen sopiva Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla. Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset oppisivat parhaiten. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on ja mitä ovat palkka, voitto ja verot. Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa – näkevät vilahduksen aikuisten elämästä. Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi. Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yrityskylä aloitti 2010. Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja 40 000 kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä. Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa. Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation Summit for Education -kilpailussa. Voittoa vai tappiota? Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta. - Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon. Hanna Lehto-Isokoski KotiMetsä 1/2015 26 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsänomistajamatka Metsäinen luonto- ja kulttuurimatka Kataloniaan – Pohjois-Espanjaan 2-7.8.2015 Katalonian itsehallintoalue sijaitsee Koillis-Espanjassa. Se rajoittuu pohjoisessa Ranskaan ja Andorraan, Välimeri lainehtii itäpuolella. Katalonian rannikolla sijaitsee alueen suurin kaupunki Barcelona. Katalonian alueella lauhkea merellinen ilmasto vaihtuu rannikolta sisämaan vuoristojen viileämpiin alueisiin. Katalonia on Espanjan taloudellisesti vauraimpia ja teollisesti kehittyneimpiä alueita. Matkailu on alueella merkittävää. Matkan aikana näemme maaseudun monipuolista luontoa, maa- ja metsätaloutta sekä paikallista kulttuuria ruokineen ja juomineen. Matkan päätteeksi viivymme päivän Barcelonan sykkeessä. MATKAOHJELMA 2-7.8.2015 (pidätämme oikeudet muutoksiin) Su 2.8.2015 Kohti Kataloniaa Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 11.30 lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen. Lento Helsinki-Barcelona klo 13.10-16.05 Norwegianin suoralla lennolla. Barcelonasta jatkamme matkaa Vicin kaupunkiin, jossa yövymme Seminari Allotjaments-hotellissa (***). Vic on 40 000 asukkaan kaupunki 70 km Barcelonasta pohjoiseen. Se on Osonan alueen pääkaupunki. Kaupungin historia ulottuu Rooman vallan aikoihin ja siellä on hieno vanha kaupunki. Tutustumme illalla kaupunkiin ja käymme yhdessä syömässä. Vicin kaupungin vanhaa keskustaa. Ma 3.8.2015 Katalonian alueen metsätalous Aamiaisen jälkeen lähdemme bussilla paikkaan nimeltä Col Revell, jossa tutustumme Katalonian alueen metsiin, metsänhoitoon ja metsien käyttöön Josep Matarón tilan alueella olevalla metsäradalla. Puulajeina mm. korkkitammi, kastanja ja rautatammi. Päivän aikana kohteena on myös metsäpalon jälkeen metsitetty alue, jossa käydään samalla läpi metsäpalojen problematiikkaa. Nautimme yhteisen aterian päivän kuluessa ja ilta on vapaata Vicin kaupungilla. Ti 4.8.2015 Paikallisen maatilan toimintaan tutustuminen Suuntaamme aamiaisen jälkeen pohjoiseen kohti Pyreneiden vuoristoa ja vierailemme maatilalla, jossa tutustumme sen metsätalouteen ja metsäsuunnitelmiin sekä maatalouteen ja maatilamatkailuun. Lisäksi tutustumme paikallisten maataloustuotteiden jalostukseen. Päivän aikana nautimme yhteisen aterian ja yöpymään palaamme Viciin. Ke 5.8.2015 Montsenyn kansallispuisto ja viinitilavierailu Sagrada Familia, ikuinen rakennustyömaa. Aamiaisen jälkeen lähdemme Barcelonan suuntaan ja käymme Montsenyn kansallispuistossa, jossa on kevyt vaellus ja puiston toiminnan esittely. Iltapäivällä tutustumme katalonialaisen kuohuviinin cavan valmistukseen ja pääsemme myös maistelemaan tuotteita. Illaksi ajamme Barcelonaan, jossa yövymme. Hotellimme on nimeltään Condado (****) ja se sijaitsee kävelymatkan päässä ydinkeskustasta. Nautimme yhteisen illallisen. To 6.8.2015 Barcelonan sykkeessä Aamupäivällä meillä on opastettu Barcelonan kiertoajelu ja yhteinen lounas. Iltapäivä ja ilta ovat vapaata tutustumista kaupungin vilskeeseen, nähtävyyksiin ja ostostarjontaan. Pe 7.8.2015 Koti-Suomeen Aamulla on aikainen herätys ja paluu koti-Suomeen. Lento Barcelonasta Suomeen on klo 8.10-13.10 Norwegianin suoralla lennolla. Matkan oppaana toimii suomalainen metsäammattilainen Jouko Lehtoviita, joka on innokas Espanjan maan, kielen ja kulttuurin harrastaja. Hän on tehnyt metsäisiä retkiä Espanjaan useiden suomalaisryhmien kanssa. Matkan hinta: Jäsenille (2 hlöä samasta perheestä) jaetussa kahden hengen huoneessa 1050 euroa / henkilö Ei-jäsenille jaetussa kahden hengen huoneessa 1210 euroa / henkilö Yhden hengen huoneen lisämaksu 200 euroa / henkilö Ryhmäkoko 30 henkilöä. Barcelonan kävelykatu La Rambla. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT 20.3.2015 MENNESSÄ Mhy Päijät-Hämeeseen Mari Sarvaalalle puh. 044 342 0068 tai [email protected] KotiMetsä 1/2015 27 Erirakenteista metsänkasvatusta erilaisista lähtökohdista Onko tilallasi tärkeä metsämaisema, jonka haluat säilyttää? Kaipaatko suojaisaa metsää mökin ympärille? Oletko huomannut metsässäsi luontaista taimettumista? Kasvaako metsässäsi monenkokoisia puita? Erirakenteinen metsänkasvatus voi olla vaihtoehto esimerkiksi näissä tilanteissa. Erirakenteisen metsänkasvatuksen lähtökohdat voivat olla monenlaiset. Metsän ominaisuudet, kuten sen rakenne, ikä ja metsämaan ravinteisuus vaihtelevat suuresti. Myös metsänomistajan metsänhoidon tavoitteet vaihtelevat. Metsä voi olla tärkeä tulonlähde tai se voi olla arvokas virkistyskäyttökohde. Pääperiaatteena erirakenteisessa metsänkasvatuksessa on keskittää kasvu pieniin puihin, joilla on suuri arvokasvu. Hakkuissa poistetaan pääasiassa isoja tukkipuita, joiden arvokasvu on vähäinen. Pienistä puista poistetaan vialliset ja huonokuntoiset puut. Tiina Ojansivu Hakkuutapa riippuu metsän rakenteesta Metsän ominaisuudet, erityisesti sen rakenne, sekä metsänomistajan tavoitteet vaikuttavat siihen miten hakkuu toteutetaan. Valmiiksi erirakenteisessa metsässä, jossa kasvaa kaikenkokoisia puita taimista isoihin tukkipuihin, voidaan tehdä poimintahakkuu, jossa poistetaan lähinnä isot tukkipuut. Metsissä, joissa on puiden kokovaihtelua jonkin verran, erirakenteisuutta voidaan lähteä kehittämään yläharvennuksin. Tavoitteena on saada aikaan luontaista uudistumista. Uudistuskypsissä metsissä luontaista uudistumista voidaan lähteä kehittämään tekemällä voimakas harvennus, suojus- tai verhopuuhakkuu tai pienaukkohakkuu. Uudistuskypsät puut hakataan useamman hakkuun kautta pois, ja luontaisesti syntyneestä taimikosta voidaan kehittää erirakenteinen metsä. Riskit hallittavissa Hakkuun suunnittelussa on huomioitava riskitekijät. Tiheässä kasvaneen kuusikon voimakas harvennus altistaa metsän Runsas taimimäärä on hyvä alku erirakenteiseen kasvatukseen. tuulituhoriskille. Isojen tukkipuiden poistaminen taimien ja pienten puiden päältä aiheuttaa helposti korjuuvaurioita. Korjuuvaurioita voidaan ehkäistä huolellisella korjuulla, riittävän järeällä hakkuukoneella ja hakkuun ajoituksella. Korjuuvauriot altistavat metsän juurikääpäsienen leviämiselle. Jos juurikääpä saastuttaa metsän, sen saa pois vain puulajia vaihtamalla. Yksi riski erirakenteisessa kasvatuksessa on taimettumisen epävarmuus. Varminta onkin toteuttaa taimettumiseen tähtäävät hakkuut, kuten pienaukkohak- kuu kohteissa, joissa on jo valmiina hyvälaatuista taimiainesta. Tervetuloa tutustumaan erirakenteiseen metsänkasvatukseen maaliskuun kurssillemme! Tiina Ojansivu Metsäsuunnittelija ja -arvioitsija Hanke erirakenteisesta metsänkasvatuksesta Mhy Päijät-Hämeessä on käynnissä Erirakenteinen metsänkasvatus tutuksi metsänomistajille- hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoa erirakenteisesta kasvatuksesta, sekä kouluttaa metsänhoitoyhdistyksen urakoitsijoita toteuttamaan erirakenteisen metsän hakkuita. Hanketta rahoittaa Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Hankkeen ytimenä ovat tilakäynnit, joilla metsänomistaja saa henkilökohtaista opastusta erirakenteiseen metsänkasvatukseen. Tilakäynnillä arvioidaan metsiköiden soveltuvuutta erirakenteiskasvatukseen ja pohditaan metsänkäsittelyn eri vaihtoehtoja. Päätöksentekoon voivat vaikuttaa taloudellisen tuoton lisäksi metsän monikäyttö, kuten marjastus, sienestys ja virkistyskäyttö, ja luontoarvojen säilyttäminen tai lisääminen. Hankkeessa järjestetään koulutusta metsänomistajille. Ensimmäinen kurssi järjestetään perjantaina 27. maaliskuuta Kärkölässä ja Hämeenkoskella. Kurssi keskittyy erirakenteisen metsänkasvatuksen perusteisiin. Koulutuksessa tutustutaan myös erirakenteiskasvatuksen erilaisiin lähTiina Ojansivu tökohtiin, sekä käydään läpi metsänkäsittelyvaihtoehtoja erilaisissa tilanteissa. Päivän aikana käydään tutustumassa erirakenteisen metsän hakkuukohteeseen. Seuraavat koulu- tukset järjestetään syksyllä ja vuoden 2016 keväällä. Maksuttoman tilakäynnin voit tilata Tiina Ojansivulta, p. 044 209 7544. Erirakenteinen metsänkasvatus tutuksi pe 27.3.2015 klo 9-15 Kahvila Tähkä, Kärkölä kk (Kirkkotie 20) Sisäosuudessa perehdytään metsän erirakenteisen kasvatuksen perusteisiin ja eri käsittelyvaihtoehtoihin. Maastokohteena on talvella hakattu erirakenteinen metsäkokonaisuus Hämeenkoskella Kouluttajina mm. Tiina Ojansivu, Mhy Päijät-Häme Kahvitarjoilu, lounas omakustanteisesti. Ilmoittautuminen 20.3.2015 mennessä Mhy Päijät-Hämeen toimistoon puh. 03 855 4300 tai [email protected]. Erirakenteisen kasvatuksen hakkuussa vapautetaan tilaa alikasvoksille. KotiMetsä 1/2015 28 MHY PÄIJÄT-HÄMEEN JÄSENEDUT HELMI SÄÄSTÖPANKISSA JA SYSMÄN SÄÄSTÖPANKISSA OMAN TALOUDEN TUOKIO MUUT EDUT On mukava keskusteluhetki, johon kutsumme Sinut juttelemaan talouteesi liittyvistä haaveista, tarpeista ja mahdollisuuksista. Puukauppatili Säästötalletustili puukaupasta tuleville varoille, korko 2 % ensimmäiset 3 kk. KESKITTÄJÄN ETU Saat kuvallisen Visa Debit/Credit -kortin ja verkkopankin kuukausimaksutta, kun käytössäsi on lisäksi 5 palvelua esim. seuraavista: • Käyttötili ja Säästämistili tai Puukauppa- tai ALV-tili • Verkkopankki • Rahastosäästö, jatkuva- tai kertasäästö • Säästö- tai eläkevakuutus OMAT MHY • Asunto- tai muu laina KUVAKORTIT • Luotollinen tili tai joustoluotto • Lainaturva Alv-tili Määräaikaisena 3-12 kk, korko kiinteä 1 %. 500 lahjataimea (mänty/kuusi) Metsänuudistamiseen, kun talletat puukaupasta saatavat varat (vähintään 15 000 euroa) Helmi Säästöpankkiin tai Sysmän Säästöpankkiin. Hankinnat Metsätilan hankinnan tai puukaupan rahoitus räätälöidyin erityisehdoin. Nämä edut ovat voimassa Helmi Säästöpankissa ja Sysmän Säästöpankissa 2015-2017. Saat ne MHY:n jäsenkortilla. HELMI SÄÄSTÖPANKIN JA SYSMÄN SÄÄSTÖPANKIN ASIANTUNTIJAT PAVELUKSESSASI. Soita tai varaa oma neuvotteluaikasi osoitteissa: saastopankki.fi/helmisp tai saastopankki.fi/sysmansp LAHTI, Torikatu 3 LAHTI, Torikatu 3 Eero Heiskanen Seppo Niukkanen yritysmyyntijohtaja sijoituspäällikkö 050 420 0955 010 441 7406 LAHTI, Torikatu 3 PADASJOKI, Keskustie 20 HEINOLA, Torikatu 6 HOLLOLA, Kauppakuja 6 NASTOLA, Muurarintie 2 Mari Rauhala sijoitusneuvoja 010 441 7435 Johanna Lehtinen sijoitusneuvoja 010 441 7472 Riikka Kojo sijoitusneuvoja 010 441 7455 Reetta Hovi sijoitusneuvoja 010 441 7483 Terhi Ahokas sijoitusneuvoja 010 441 7492 JOUTSA, Länsitie 8 SYSMÄ, Sysmäntie 38 HARTOLA, Keskustie 57 Marika Iikkanen Tuomas Korkeamäki Juha Lahtela pankinjohtaja pankinjohtaja toimitusjohtaja 0500 577 715 040 720 1646 044 744 0010 MHY Päijät-Häme - Helmi Säästöpankki ja Sysmän Säästöpankki ovat käynnistäneet monivuotisen yhteistyön metsänomistajan hyväksi. VAHVAT SÄÄSTÖPANKIT PAIKALLISESTI PALVELUKSESSASI SÄÄSTÖPANKKIEN KYKY PALVELLA ON AIEMPAAKIN VAHVEMPI Metsätalouden hoidon ja EU-tukien ollessa jatkuvassa muutoksessa on erityisen tärkeää, että niin metsä- kuin maatalousyrittäjille on pankissaan helposti tavoitettavissa oleva yhteyshenkilö, joka huolehtii heidän palveluidensa ajantasaisuudesta. Helmi Säästöpankki ja Sysmän Säästöpankki ovat jatkuvasti kehittäneet metsätalousyrittäjille suunnattuja pankkipalveluita ja jo alkaneen MHY yhteistyön myötä pystyvät entistä paremmin toimimaan metsänomistaja-asiakkaan hyväksi yhdeksän paikallisen konttorin voimin. Säästöpankit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 190 vuotta. Säästöpankkien tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen ja tarjota pankkipalveluja kaikille suomalaisille asemaan ja varallisuuteen katsomatta. Tätä tehtävää Säästöpankit jatkavat tänäkin päivänä, toiminnan taustalla on edelleen säästöpankkiaate eli halu edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Säästöpankkien yhteenliittymä on 31.12.2014 toimintansa aloittanut 25 Säästöpankin ja niiden omistaman Säästöpankkiliitto osk:n, Sp-Rahastoyhtiön ja Säästöpankkien Keskuspankin muodostama kokonaisuus. Helmi Säästöpankki ja Sysmän Säästöpankki ovat mukana uudistuvassa ja yhteistyötään tiivistävässä Säästöpankkiryhmässä varmistaen jatkossa nykyistäkin kilpailukykyisemmät pankkipalvelut myös metsänomistajille. Säästöpankkien sijoitus- ja yrityspuolen asiantuntijat auttavat metsänomistajaa oli sitten kyse metsätalousyrittäjän rahoituksesta, varallisuuden kasvattamisesta tai muista metsätalousyrittämiseen tai metsänomistamiseen liittyvistä pankkipalveluista. Metsätalous on keskeinen osa Päijät-Hämeen talouselämää, jossa Säästöpankkien paikallistuntemus, nopea päätöksentekokyky ja vahva osaaminen ovat avainasemassa. Hyödynnä Helmi Säästöpankin ja Sysmän Säästöpankin MHY Päijät-Hämeen jäsenedut. Ota yhteyttä ja varaa aika valitsemaasi konttoriin Metsänomistajan Oman Talouden Tuokioon. Yhteistyöterveisin Risto Seppälä toimitusjohtaja Juha Lahtela toimitusjohtaja KotiMetsä 1/2015 29 Appelsiini-kiivilotta Ainekset: Ruoka-ohje Hyytelö: 2 appelsiinia 2 kiivihedelmää 4 dl kermaa 1 tlk maitorahkaa 1 dl sokeria 1 pieni tlk ananasmurskaa 6 liivatelehteä Valmistus: Kuori ja viipaloi hedelmät. Vuoraa niillä pyöreäpohjainen kulho. Vaahdota kerma ja sokeri, lisää maitorahka sekä liemestä valutettu ananasmurska. Liota liivatelehdet kylmässä vedessä ja liuota ne sitten kuumennettuun ananasliemeen. Sekoita liemi kerma-rahkaseokseen ja kaada seos kulhoon. Ravistele kulhoa, jotta seos työntyy hedelmien väleihin. Pidä jääkaapissa vähintään pari tuntia ennen tarjoilua. Kasta kulho kiehuvan kuumaan veteen ja kumoa tarjoiluvadille. Paula Iso-Kuusela Paula Iso-Kuusela HÄGGIN ELÄINTÄYTTÄMÖN MUSEO URAJÄRVI 100 vuotta täytettyjä eläimiä SUURI METSÄILTA TALLUKKA 26.3.2015 KLO 16.30 HOTELLI METSÄNOMISTAJAN MAALISLAUANTAI 14.3. klo 12–15 Mhy Päijät-Hämeen aluetoimistoilla Avoimet ovet juuri sinulle! Tule poikkeamaan ja viihtymään muiden metsänomistajien kanssa. LL A K AHVIA & PU A TE E TA I M ITI L AUS! ARVONTA Voita metsäreppu! mukana mm. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Versowood Oy, Ville Kopra, tj. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme, Jari Yli-Talonen, tj. Kansanedustajaehdokas Tuomo Riihilahti Ajankohtaista asiaa ja viimeisintä tietoa metsäverotuksesta TILAISUUTEEN VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! Tarjoilun takia ennakkoilmoittautumiset viim. 24.3.2015 mennessä: [email protected] / 03-88 881 porukka paikalla Oman yhdistyksesi tuttu skustele Kysy, kyseenalaista, ke TE RVETULOA! Asikkalassa Kustaankuja 2 Vääksy, Hartolassa Metsolantie 2, Heinolassa Kaivokatu 8 2. krs, Hollolassa Kansankatu 8 2. krs, Padasjoella Tammitie 3, Sysmässä Väihkyläntie 2 Metsänomistajat Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Väihkyläntie 2, 19700 SYSMÄ • www.mhy.fi/paijat-hame • (03) 855 4300 KotiMetsä 1/2015 30 Toimistonhoitajamme Sinikka Saarinen eläkkeelle Työuralla: mittalista, MikroMikko ja mobiiliaika Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimistonhoitaja Sinikka Saarisen aamukammassa on jäljellä vähän piikkejä. 42-vuotinen työura on viimeisiä kuukausia vaille valmis. Työvuosiin on mahtunut monenlaista toimistotyön muutosta ja fuusiota. Heinolassa suoritetun kaksivuotisen kauppaopiston jälkeen Sinikan ensimmäinen työpaikka oli Kansaneläkelaitoksen Lahden eläketoimisto. Mutta pian kutsui kotikunta Kärkölä, jossa Koskisen Oy:llä vierähti reilu neljä vuotta. Sitten alkoi pesti Kärkölän seurakunnan toimistolla, jossa kului muutama vuosi. Mhy-uralle mittalistoilla Metsäala kutsui jälleen: Kärkölän metsänhoitoyhdistys haki toimistonhoitajaa vuonna 1980 ja Sinikka sai paikan. – Olin laskenut Koskisella mittalistoja ja sillä taidolla pääsin yhdistykseen, muistelee Sinikka. Mittalistoja syntyi, kun puukasat oli tienvarressa merkitty paperille pituuksittain ja läpimitoittain ”tukkimiehen kirjanpidolla”. Näistä mittalistoista laskettiin toimistolla juoksumetrit ja edelleen motit tilitystä varten. ATK-aikaan 1980-luvulla toimistonhoitajan tehtäviin kuului mittalistojen lisäksi palkanlaskenta, laskutus, tilausten vastaanotto. Silloin ei vielä ollut kännyköitä ja toimistolla lankapuhelin pirisi useammin. Myös metsänomistajat poikkesivat nykyistä enemmän paikanpäällä asioita hoitamassa. Tietokoneet tulivat toimistolle 1988, kun kirjanpito siirtyi pankeilta yhdistyksen itse hoidettavaksi. - Kirjanpito-ohjelman käytön opettelu oli samalla minun ATKkurssini, Sinikka toteaa. Tämän jälkeen Mikro-Mikot siirsivät työtä kirjoituskoneelta näyttöpäätteelle. Kohti suurempaa Kärkölässä metsänhoitoyhdistyksellä oli pieni työporukka: toiminnanjohtaja, työnjohtaja ja toimistonhoitaja. – Olin Kärkölän yhdistyksen ensimmäinen ja viimeinen toimistonhoitaja, kertoo Sinikka. 1990- ja 2000-luku olivat metsänhoitoyhdistysten fuusioiden aikaa. Hollola ja Hämeenkoski olivat yhdistyneet vuonna 1996 Salpausselän yhdistykseksi. Kärkölä ja Nastola lähtivät samaan kimppaan vuonna 2000. Fuusioitumisen myötä Sinikan työpaikka muuttui Kärkölästä Hollolaan. Hollolassa oli myös toinen toimistonhoitaja vähän aikaa, mutta tämän vaihdettu työpaikkaa Sinikka hoiti neljän kunnan metsänomistajien toimistoasiat. - Tällöin tuli kyllä käyttöön ATK-ohjelmistoja palkanlaskentaan, puumaksuihin ja laskutukseen, jotka auttoivat ja helpottivat käsityötä, Sinikka selvittää. Kärkölän yhdistyksen tiimi vuonna 1983. Vasemmalta Erkki Kilpinen, Antero Lehti, Antero Jussila, Tapio Jusko (piirimetsälautakunnasta) ja Sinikka Saarinen. Miljoonia motteja ja euroja Itä-Hämeen ja Salpausselän yhdistykset fuusioituivat nykyiseksi metsänhoitoyhdistys PäijätHämeeksi vuonna 2009. Silloin toimistotyöt jakautuivat uudel- En murehdi vuosia, jotka jääneet on taa. En mieti päivää tulevaa. Elän nauttien päivästä kerrallaan, on elämä silloin hauskempaa. leen kolmen henkilön kesken. Sinikka otti vastuulleen puumaksut, joiden tiedot siirtyvät toimis- tojen välillä sähköisesti. Sinikan käsien läpi on kulkenut miljoonia motteja puuta ja markkoja / euroja rahaa. Viime vuosina mhy:n korjuupalvelu, erityisesti energiapuu, on työllistänyt. Hän on hoitanut keskitetysti kaikki yhdistyksen puukaupan tilitykset. Hallittu muutos eläkkeelle Viisi vuotta sitten alkanut osa-aikaeläke on ollut Sinikalle pehmeä lasku ja opettelua varsinaisiin eläkepäiviin. Nyt alkuviikon kolme päivääkin jäävät vapaaksi, jolloin on aikaa marttatoiminnalle, käsitöille ja liikunnalle. Työuraansa Sinikka kiittelee: – Koko työura on ollut kivaa aikaa, hyvin olen viihtynyt. Miesvaltaisessa työyhteisössä on helppo toimia, suoraviivaista ja konstailematonta työskentelyä, jossa asiat hoituvat. Keväällä tuomen kukkiessa Sinikka jää pitämään rästilomia, joiden jälkeen hän siirtyy eläkkeelle alkusyksystä. Päijäthämäläiset metsänomistajat, puunostajat ja mhy:n väki kiittävät ja toivottavat aurinkoisia päiviä. Nyt on muiden aika keittää kahvit! Mari Sarvaala Muutos Roihu-tiimissä: Upolasta Heikkilään Maaliskuun puolivälissä olen vaihtamassa työnantajaa ja tilalleni energiapuuasioista vastaavaan Roihutiimiin on palkattu Juuso Heikkilä, joka aloittaa hieman myöhemmin keväällä Asikkalassa. Joten ottakaa jatkossa yhteyttä Juusoon puunkorjuuasioissa. Haluan kiittää kaikki alueen metsänomistajia, joiden kanssa olen ollut tekemissä kuluneina vuosina, sekä tietenkin työkavereita ja koneyrittäjiä, joiden kanssa olen hoitanut päivittäistä puunkorjuuta. Samoilla seuduilla jatkan myös itse, sillä aloitan UPM:n puunhankinnassa Asikkalan alueella. Keväisin terveisin Mikko Upola Roihu-tiimi täydentyy paluumuuttajalla Heikkilän Juuso tässä terve. Mikko Upolan siirryttyä toisiin tehtäviin, avautui minulle mahdollisuus palata takaisin kotikuntaani Asikkalaan ja aloittaa työt mhy PäijätHämeessä energiapuuneuvojan tehtävässä. Juuso Heikkilä Paremmin ajoitus ei olisi voinut kohdallani mennä, sillä vuoden vaihteessa teimme kotitilalla sukupolvenvaihdoksen ja muutto Vesivehmaalla sijait- sevalle viljatilalle olisi ollut joka tapauksessa ajankohtainen. Metsäalan opintoni suoritin Helsingin yliopistossa. Maaja metsätieteiden maisteriksi valmistuin vuonna 2013. Mhy Päijät-Häme oli metsäisen urani ensimmäinen työnantaja kun 2009 suoritin harjoitteluni Kanava-tiimissä myyrätuhoja inventoiden. Sen jälkeen työkokemusta on kertynyt mm. Stora Ensosta ja Metsäkeskuksesta. mieleiseltä jo harjoitteluajoista lähtien. Viimeiset kolme vuotta toimin Tampereella metsänomistajien liiton ja mhy Pirkanmaan palveluksessa. Mhy Pirkanmaalla toimenkuvaani kuuluivat energiapuun korjuun ja logistiikan tehtävät. Yksityisten metsänomistajien edunvalvontatyö on tuntunut Nähdään ja soitellaan metsäasioissa! On hienoa päästä takaisin tuttuihin maisemiin ja haasteelliseen tehtävään. Odotan mielenkiinnolla toukokuuta ja töiden alkua. KotiMetsä 1/2015 31 TAPAHTUMAKALENTERI 12-13.3.2015 Vero2015-tapahtuma Marina Congress Centerissä Helsingissä, Katajanokanlaituri 6. Tapahtumassa metsäisiä tietoiskuja. Tervetuloa käymään Metsänomistajat-osastolla. 25.4.2015 Sahan valinta ja peruskäyttö klo 10-14 Agrimarket, Peltokuumolantie 4, 05800 Hyvinkää. Ilmoittautuminen 17.4. mennessä Metsänomistajien palvelutoimistoon p. 040 720 3160. 14.3.2015 Metsänomistajan maalislauantai klo 12-15. Avoimet ovet aluetoimistoilla, katso tarkempi ilmoitus sivulta 29. 28.4.2015 Aloittelijoiden raivaussahakurssi Heinolassa. Ilmoittautuminen 13.4.2015 mennessä p. 03 855 4300 tai [email protected]. Katso tarkempi ilmoitus sivulta 24. 18.3.3015 Lannoituksen, metsäteiden ja ojitusinvestointien kannattavuus klo 17.30-20.00 Porthania, sali PII, Yliopistonkatu 3, Helsinki. Ilmoittautuminen 9.3. mennessä Metsänomistajien palvelutoimistoon p. 040 720 3160. 26.3.2015 Suuri metsäilta alkaen klo 16.30 Hotelli Tallukka, Vääksy (Tallukantie 1). Ilmoittautuminen 24.3 mennessä [email protected] tai p. 03 88 881. Katso ilmoitus sivulta 29. 27.3.2015 Erirakenteinen metsänkasvatus tutuksi klo 9-15 Kahvila Tähkä, Kärkölä kk (Kirkkotie 20). Ilmoittautuminen 20.3.2015 mennessä p. 03 855 4300 tai [email protected]. 22.4.2015 Aloittelijoiden raivaussahakurssi Hollolassa. Ilmoittautuminen 13.4.2015 mennessä p. 03 855 4300 tai [email protected]. Katso tarkempi ilmoitus sivulta 24. 12.6.2015 Metsänomistajien kesäretki Mynnilän Arboretumiin Sysmään. Samassa yhteydessä järjestetään metsänomistajien metsätaitokilpailut. Ilmoittautuminen 1.6.2015 mennessä p. 03 855 4300 tai [email protected] Tarkempi ilmoitus kevään Kotimetsikkö-tiedotteessa. 2-7.8.2015 Metsämatka Kataloniaan Espanjaan. Ilmoittautuminen 20.3.2015 mennessä Mari Sarvaalalle p. 044 342 0068 tai [email protected]. Katso tarkempi ilmoitus sivulta 26. 8.8.2015 Metsänomistajat-iltamat Hartolassa, Krouvin lavalla. Varaa päivä kalenteriisi! Tarkempi ilmoitus kevään Kotimetsikkö-tiedotteessa. Metsänomistajien lyhytkurssit jatkuvina viikonloppukoulutuksina Hyvinkäällä. Lisätietoja www.hyria.fi tai Marjukka Immonen, p. 050 415 5623. www.mhy.fi/paijat-hame Kokemalla oppii Karpaloretki Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille- hanke päättyi viime vuoden lopussa. Kolmen vuoden aikana Päijät-Hämeen alueen alakoulun 5-6-luokkalaisia ja yläkoululaisia vietiin maatilavierailuille 2965 oppilaan verran lähemmäs 100 eri vierailulla. Lisäksi hankkeessa tarjottiin oppilaille TET-harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Koulussamme (Vääksyn yhteiskoulu) oli 27.9.2014 liikunta- ja ympäristöpäivä. Menimme köksäryhmän kanssa keräämään karpaloita Kuorasjärvelle. Pikkubussimme saapui koululle noin 15 yli kahdeksan, ja matkamme kesti 20 minuuttia. Vähän ennen kuin saavuimme suolle, näimme hirvestäjiä. Köksän opettaja Tiina varoitti hirvimiehiä, etteivät he ampuisi meitä, ja kertoi matkamme suunnan. Saavuttuamme paikan päälle, nousimme bussista astioinemme ja rämmimme metsän läpi suolle. Keräsimme karpaloita Koulut ja opettajat olivat kiitollisia päästessään mukaan hankkeen toimintaan: sillä voitiin syventää koulujen opetusta. Hanke toi tietoa ja konk- retiaa oppilaille ja oli samalla kuluttujavalistusta. Hankkeen rahoitus saatiin Manner-Suomen maaseuturahastosta ja yksityisinä rahoittajina toimivat Päijät-Hämeen maaseutusäätiö sekä Suomen Metsäsäätiö. Lue oheisesta jutusta, miten eräs retkipäivä sujui oppilaiden silmin. Mari Sarvaala Projektipäällikkö lyhytkorsikalvakkanevalla noin tunnin ajan. Saimme tietää, että suo ei upota, jos siellä kasvaa heinää. Opimme myös suon toimintatavoista. Se oli mukava ja uusi, sekä virkistävä kokemus. Kerättyämme runsaan määrän karpaloita, kävelimme Vähä-Äiniön niemelle, kyläyhdistyksen laavulle. Siellä paistoimme tikkupullia ja söimme eväämme. Tuuli ajoi ilkeästi pistelevän savun silmiimme, joten osa meistä siirtyi rannalla oleville puupölkyille istumaan. Seuraavaksi lähdimme pikkubussillamme läheiselle Nie- mimäen mansikkatilalle. Siellä saimme tutustua vanhaan riiheen ja kuulla mukavia tarinoita mummun nuoruudesta, sekä tilan historiasta. Meille tarjottiin itse tehtyä mansikkamehua ja keksejä. Mummu oli järjestänyt meille pienen visan, jossa piti arvailla vanhoja sanoja. Palkintona oli mansikkamehua ja –hilloa. Saimme myös käydä kasvihuoneessa ja maistella siellä kasvavia mehukkaita tomaatteja. Kamilla ja Helmi Vääksyn yhteiskoulu Mari Sarvaala Jyrki Mäkiranta Vuosien tauko uurastuksessa, tukkisakset odottavat käyttäjää. KotiMetsä 1/2015 32 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennus ja perusparannus Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja kiinteistönvälitys Puunkaatoapu sähkölinjojen vierestä ja tonteilta Luonnonhoitopalvelut Metsäpäivät Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien ja siementen välitys, istutus ja siementen kylvö Taimikonperkaus Metsäsuunnitelmien laadinta Asiantuntijapalvelut *Metsäarviot *Metsäveroilmoitukset Metsänomistajien koulutus Kunnostusojitus Nuorten metsäosaamisen edistäminen
© Copyright 2024