LeikkoMetsänomistajat - Metsänhoitoyhdistykset

Leikko
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti • 1/2014 • 7.2.2014
MIKKO HALVARI
sivu 2
Kannattavaa
puukauppaa
korjuupalvelulla
sivu 3
Eri-ikäisrakenteisen
metsän kasvatus
haastava laji
sivu 5
Mhy-lain
käytännön
muutoksia
sivu 6
Husky-yrittäjä
hyödyntää laajalti
metsäluontoa
sivu 9
Männiköt
perustivat
metsäyhtymän
sivu 10
Palat paikoilleen
kokonaisuus kuntoon
Uusi metsälaki
tuli voimaan
sivu 14
Metsä rauhoittaa huippu-urheilijaa
sivu 4
Pitkä ajoneuvoyhdistelmä
tuo mahdollisuuksia
Leikko 1/2014
2
Puun keskihinnat
Koillismaalla
Muutoksen tuulia
■ Alkanut vuosi 2014 tuo metsäalalle runsaas-
ti erilaisia muutoksia, on uutta metsä- mittaus- ja ötökkälakia. Uusi metsänhoitoyhdistyslakikin tulee voimaan vaiheittain 2014-2015.
Viime vuosina on tullut mieleen, että monesti näitä muutoksia sorvaillaa ilman todellista
tarvetta . Muutoksia suunnittelevat sellaiset
piirit, jotka ovat heikosti perillä niistä asioista
joita muutos koskee. Kuvitellaan että muuttamalla asiat paranee, vaikka usein nykyinen toimintamalli on hioutunut aikojen saatossa parhaaksi mahdolliseksi.
UUDESSA metsälaissa halutaan antaa met-
sänomistajille vapautta hoitaa tai olla hoitamatta enempi mielensä mukaan. Se on hyvä asia, mutta tuo myös vastuuta. Halutaanko
me esim. tällä eri-ikäismetsän kasvatuksella
päätyä aikojen kuluessa samaan tilanteeseen,
kuin aikanaan niillä kuuluisilla” Osaran aukeilla”? Kun Osaran aukeita alettiin hakata, niin
puusto oli leimikoilla vain 10- 40 m3/ha.
Puutavaran mittauksessa on tekniikka mennyt vauhdilla eteenpäin ja mittauslain tarkastelu oli paikallaan. Enää niitä ”mittamiehiä ei
mesissä näy.
Metsänhoitoyhdistylakiuudistus on herättänyt suurta mielenkiintoa eri piireissä.
Tietyt piirit olisivat mielellään pyyhkineet
metsänhoitoyhdistykset maailmankartalta. Mutta on joukossa ollut myös suurta vii-
sautta ja niinpä on laadittu uusi metsänhoitoyhdistyslaki, joka turvaa metsänomistajan
edunvalvonnan myös jatkossa. Edunvalvonta on myös kirjattu lakiin mhy:n yhdeksi tehtäväksi. Mhy toiminnan ansioita ovat nykyiset runsaat puuvarat yksityismesissä ja metsien hoidon tila, koska mhy:t tekevät valtaosan
kaikista hoitotöistä.
Kuusamo
Päätehakkuu
Harvennus
Ensiharvennus
Mäntytukki
51
44
40
Mä pikkutukkitukki
25
21
18
Kuusitukki
47
39
36
Ku pikkutukkitukki
24
18
16
Mäntykuitu
16
11
8
Kuusikuitu
16
11
8
Koivukuitu
11
9
7
METSÄNHOITOYHDISTYS on ainut aidosti
metsänomistajan etua ajava organisaatio pitäjätasolta aina valtakunnan ja kansainväliselle
tasolle asti. Mhy-lakiuudistuksen yhteydessä
on puhuttu paljon valinnanvapaudesta. Monelle metsänomistajalle on tullut yhteydenottoja ja pyydetty mm. valtakirjaa, jolla päästään
käsiksi hänen metsävaratietoihinsa Metsään.
fi - portaalin kautta. Kannattaa harkita kahdesti kelle valtakirjan antaa. Ajatteleeko pörssifirma ja sen osakkeenomistaja juuri metsänomistajan etua?
Kuinka moni antaisi valtakirjan omien tilitietojensa luovuttamisesta ulkopuolisille?
Metsänhoitoyhdistykselle tiedot voi luovuttaa, koska mhy on metsänomistajan oma ja ainut edunvalvontaorganisaatio ja mhy toiminnan jatkumiseksi on säädetty uusi metsänhoitoyhdistyslaki.
Päätehakkuu
Harvennus
Ensiharvennus
Mäntytukki
50
43
40
Mä pikkutukkitukki
25
20
18
Pudasjärvi
Kuusitukki
48
40
38
Ku pikkutukkitukki
25
20
18
Mäntykuitu
18
14
12
Kuusikuitu
18
14
12
Koivukuitu
17
13
11
Päätehakkuu
Harvennus
Ensiharvennus
Mäntytukki
51
45
40
Mä pikkutukkitukki
27
22
18
Kuusitukki
48
40
38
Ku pikkutukkitukki
27
22
18
Mäntykuitu
18
14
11
Kuusikuitu
18
14
11
Koivukuitu
15
13
10
Taivalkoski
Teuvo Puolakanaho
Kannattavaa puukauppaa korjuupalvelulla
Keskiverto metsänomistaja tekee puukauppaa 5 - 10 vuoden
välein, metsätilan koosta riippuen. Puukauppa on aina tilanne jota puun myyjän kannattaa
harkita monelta kannalta. Puukaupassa on monta mahdollisuutta epäonnistua.
Metsänhoitoyhdistyksessä oma metsäneuvojasi tietysti antaa parhaimmat
eväät onnistuneeseen puukauppaan.
Puukaupoista ainakin harvennushakkuut tulisi suorittaa enemmänkin
metsänhoidollisesta näkökulmasta
kuin tuijottaa viimeistä euroa yksikköhinnassa. Suurempi merkitys on jou-
duttaa oikea-aikaisella harvennuksella puuston kasvua ja näin lyhentää
kiertoaikaa. Päätehakkuun ajankohtaa
sen sijaan metsänomistaja voi pohtia
enemmän myös yleisten taloudellisten suhdanteiden näkökulmasta. Tällä
hetkellä päätehakkuuseen kannattaa
kiireesti laittaa vajaatuottoiset metsänviljely - kemeraan menevät kohteet.
Maanmuokkaukseen, taimiin ja istutustyöhön saa tukea mikäli hakkuutulot jäävät alle 1920 €/ha. Metsälain
muutoksesta johtuen kemera - laista
tulee todennäköisesti poistumaan tämä tuki vajaatuottoisten metsien viljelyyn.
Kilpailutettu
esimerkkileimikko 537 m3
Puutavaralaji
kertymä
m3
tarjous 1
€/m3
tarjous 2
€/m3
PUUKAUPPAA tehdessään metsän-
omistajan on syytä huomioida Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu
kilpailuttaessaan omaa leimikkoaan.
Metsänomistajan antaessa puukauppavaltakirjan Mhy:lle niin tämä vaihtoehto tietysti huomioidaan automaattisesti samalla kun kilpailutetaan muut
pystykauppaostajat. Korjuupalvelu
on kilpailukykyinen vaihtoehto puun
hintojen osalta harvennushakkuilla ja
ylivoimainen tarkasteltaessa korjuun
työnjälkeä. Mhy:n korjuupalveluihin
on Koillismaalla kelpuutettu vain parhaimmat yrittäjät jolloin voidaan taata
aina paras mahdollinen laatu harvennuksilla. Toki tässä on muistettava että
Pysty/hankintakauppatulo
Puunhinnan lisäksi maksetaan alv
tarjous 1
tarjous 2
7038
19651
1689
4716
Verotuksessa vähennyskelpoiset
korjuukustannukset
0
11870
0
2849
MÄT
55
40
40,5
MÄPT
100
22
20
Verotuksessa vähennyskelpoinen alv
MÄK
288
6,5
9,5
Menovaraus
1056
2948
KUT
3
37
35
Nettotulo verotuksessa 2013
5982
4833
KUPT
11
18
15
Pääomatulovero
1795
1450
KUK
38
6,5
9,5
Maksettavaa alv
1689
1867
KOK
42
5
7,5
Netto lopputulos
5243
6331
hoitamattomasta ja raivaamattomasta pusikosta ei etevinkään hakkuukoneen kuljettaja saa välttämättä näytöskohdetta aikaan. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja ennakkoraivauksella
varmistetaan hyvä hakkuutulos.
MHY:N KORJUUPALVELU toimii si-
ten että metsänomistaja saa puustaan
tienvarsihinnan tai tehdashinnan. Tällöin metsänomistaja maksaa ainakin
puunkorjuukustannukset ja tehtaalle toimitettaessa myös kaukokuljetuskustannukset. Nämä kulut vähennetään puukauppatuloista jolloin saatuja ’’pystyhintoja’’ voidaan verrata muiden puunostajien tarjousten kanssa,
kun heidän tarjouksensa ovat nimenomaan pystykauppatarjouksia. Puukaupasta menee iso osa verottajalle joten puun myyjän tulisi ennakoida veroseuraamukset myös valitessaan puukaupan kumppania. Ohessa on laskettu esimerkki todellisesta
puukaupasta jossa metsänomistaja
päätti käyttää Metsänhoitoyhdistyk-
sen korjuupalvelua leimikkonsa kuntoon laittamiseen. Kannattaa kiinnittää huomiota verotuksellisiin seikkoihin, esimerkiksi menovaraus jää harvoin puuta myyvällä metsänomistajalla usein tekemättä. Korjuupalvelun
kohdalla menovaraus on merkittävästi isompi kuin pystykaupassa, johtuen
siitä että menovaraus tehdään bruttotulosta. Tässäkin tapauksessa pystykaupalla myynyt maksaa satoja euroja enemmän veroja verrattuna korjuupalvelua käyttäneeseen metsänomistajaan. Menovaraus täytyy tietysti tulouttaa tulevina vuosina, mutta tällöin sitä käytetään kattamaan esimerkiksi metsänviljelystä aiheutuvia kuluna, niin jälkiveroja ei tarvitse maksaa.
Mikäli esimerkin metsänomistajalla
on käytössään metsävähennyspohja,
verojen osuus olisi vieläkin pienempi
molemmissa tapauksissa.
Maunu Kilpivaara
Leikk
Metsänhoitoyhdistys Kuusamon,
Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja
Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti
Sivunvalmistus: Koillissanomat
Paino: Joutsen Median Painotalo, Oulu
Leikko 1/2014
3
Eri-ikäisrakenteisen metsän
kasvatus haastava laji
TEUVO PUOLAKANAHO
Uusi metsälaki antaa metsänomistajalle aiempaa enemmän
vapauksia hoitaa metsäänsä
omien tavoitteidensa mukaisesti.
Eri-ikäisrakenteisena metsän kasvatus on vaihtoehto avohakkuulle,
ajatuksena on pitää metsä peitteisenä jatkuvasti.
Eri-ikäisessä metsässä on eri-ikäisiä ja erikokoisia puita, puuta korjataan poimimalla.
Poimintahakkuilla vältytään avohakkuuseen verrattuna metsän uudistamiskuluista, mutta vastaavasti hakkuukertymä ja hakkuutulo jää
pienemmäksi.
Metsän jatkokehityksestä poimintahakkuiden jälkeen ei ole luotettavia tutkimustuloksia. Pelkona on että
aikojen kuluttua tietyillä kohteilla on
pelkkiä vajaapuustoisia hatelikoita.
Vanhastaan harsintahakkuilla on
huono kaiku.
KORJUUN toteuttaminen poimimalla on haastavaa. Korjuuvaurioita syntyy helposti jäljelle jääviin runkoihin.
Mitä useammin kuviolla käydään
niin sen enemmän vaurioita syntyy.
Korjuuajankohta vaikuttaa mm. juu-
!
Eri-ikäiskasvatukseen hyvin
soveltuvia
kohteita on
Koillismaan
korkeuksilla vähän
ja tasaikäisenä
metsänä kasvatetun
metsikön
muuttaminen eriikäiseksi on pitkä ja
haastava prosessi.
rivaurioiden syntyyn.
Kuusen juurivauriot aiheuttavat
lahon leviämisen ja siten puuston arvon laskemisen. Pakkasella hakattaessa on vaara, että jäävä puusto katkeilee ja karsiutuu pilalle.
ERI-IKÄISKASVATUKSEEN hyvin
soveltuvia kohteita on Koillismaan
korkeuksilla vähän ja tasaikäisenä metsänä kasvatetun metsikön
muuttaminen eri-ikäiseksi on pitkä
ja haastava prosessi.
Metsänomistajan kannattaa tarkkaan suunnitella ja mhy:n asiantuntijan kanssa laatia puunmyyntisuunnitelma, johon merkitään tarkkaan
korjuuohjeet, kuten mm. mitä puita
poistetaan ja minkä verran puuta pitää jäädä.
Jos puunmyyntisopimuksessa
viitataan vain metsänhoitosuosituksiin, jotka ovat aika väljät, voi hakkuun lopputulos olla metsänomistajalle karmea yllätys.
Uudet metsänhoitosuositukset
antavat mahdollisuuden käsitellä
metsiä vapaammin, mutta vastuullisesti.
Hakkuiden suunnittelun ja neuvonnan korostuu entisestään. Hakkuita suunnitellessasi kannattaa
muista metsänhoitoyhdistyksen
maksuton puunmyyntisuunnittelu.
Pohjois-Suomen puukauppa vilkastui viime vuonna
Metlan keräämien tilastojen mukaan Pohjois-Suomessa tehtiin vuonna 2013 puukauppaa 4,2 milj. m3, 15 prosenttia vuotta 2012 enemmän
ja 6 prosenttia viiden vuoden
keskiarvoa enemmän.
Ostomäärä vastaa viimeisten 10
vuoden keskitasoa. Myyntimäärät
lisääntyivät vuonna 2013 eniten
Kainuussa 30 prosenttia. PohjoisPohjanmaalla puukauppa lisääntyi
16 %. Lapissa jäätiin hiljaisen joulukuun vuoksi 5 % edellisvuotta jälkeen. Pohjois-Suomen puukaupan
kehitys vastaa pääpiirteittäin koko
maan tilannetta.
Määrien kasvuun ovat vaikuttaneet vanhojen laitosten korkeat
käyntiasteet ja metsänhoitoyhdistysten markkinoimat maksuttomat
puun myyntisuunnitelmat. Kemi-
järven ja Kajaanin tehtaiden aikaisista yksityismetsien ostomääristä
jäädään kuitenkin selvästi jälkeen.
PUUKAUPPAA vauhditti myös va-
!
kaa hintataso sekä tukkipuun että
kuitupuun osalta. Kuitupuun hinnat ovat hieman laskeneet vuoden
takaisista joulukuun hinnoista.
Tukkipuun hinnat ovat kehittyneet epäyhtenäisemmin. Lapin
kuusitukin hinta on laskenut ja
mäntytukin hinnat pysyneet ennallaan tai hieman nousseet koko
Pohjois-Suomessa.
Pohjois-Suomen sahat ja massateollisuus ovat käyneet täydellä teholla lukuun ottamatta hienopaperien ja aikakauslehtipaperien
kysynnän laskusta johtuneita tuotannon rajoituksia.
Valtakunnallisella tasolla markkinahakkuissa hätyytellään vii-
meisten 10 vuoden korkeinta hakkumäärää 57,7 milj m3 vuodelta
2007.
Pohjois-Suomessa hakkuita ei
voida merkittävästi lisätä ilman
Pohjois-Suomen
sahat ja massateollisuus ovat
käyneet täydellä
teholla lukuun
ottamatta hienopaperien ja aikakauslehtipaperien
kysynnän laskusta
johtuneita tuotannon
rajoituksia.
puun käytön lisäystä.
Ajoksen Biodiesellaitoksen investointipäätösten lykkääntyminen tuo epävarmuutta koko investoinnin tulevaisuudelle. Erityisesti
mäntykuidulle tarvittaisiin merkittävää lisäkäyttöä. Se tukisi samalla sahojen lisääntyvää puunkäyttöä niin Keitele Forestin Kemijärvelle suunnitteleman sahainvestoinnin kuin olemassa olevien sahojen osalta.
Kuitupuun lisämäärät ovat niin
merkittäviä, ettei ongelma ratkea
pelkästään pikkutukin sahausmäärien lisäyksellä.
PUUKAUPAN rytmi on vaihtunut
koko ajan kevätpainotteisemmaksi. Tämä on ymmärrettävää, kun
tiedetään, että talvileimikoista on
koko ajan ylitarjontaa ja kesäkohteista puutetta. Ostajat pyrkivät jo
keväällä varmistamaan häiriöttömän puuhuollon kesälle ja alkusyksyyn.
PAKKASKELIT tulivat tälle talvelle liian myöhään. Loppuvuoden ja
vuoden vaihteen kurjat kelit lyhentävät talvikorjuuta ainakin kuukaudella. Korjuuolosuhteet ovat nyt
jäätyneen maan ja lumen vähyyden ansiosta hyvät. Silti talvileimikoita ei monellakaan ostajalle enää
mahdu tämän talven korjuuseen.
Jänkien takana ostajia kiinnostavat vain parhaat tukkileimikot. Sahojen näkymät alkaneelle vuodelle
ovat varovaisen optimistisia. Myös
sellun ja kartongin tuotanto kasvaa
2014,mutta riittämätön käyttö suhteessa kasvavaan kuitupuun tarjontaan jarruttaa kuitupuun hintakehitystä.
Jukka Aula
Leikko 1/2014
4
Metsien mies Eero Honkanen ei halua olla jäykkä käpykkä
Lumilautailija Janne Korpi hankki metsäpalstan Juumasta
MIKKO HALVARI
– Tuolla maailmalla sitä huomaa,
kuinka tärkeää on, että meillä on
Suomessa metsää ympärillä. Metsässä on hyvä rauhoittua, kun on
aivan hiljaista eikä kuule kuin korkeintaan eläinten ääniä, Korpi
mietti.
Korpi hankki itselleen oman
metsäpalstan Kuusamon Juumasta. Vihtiläinen hankki hieman alle 50 hehtaarin palstan lähinnä sijoitusmielessä. Metsänhoidolliset
asiat Korpi luottaa ammattilaisten käsiin.
– AJATTELIN, että metsä voisi olla
hyvä sijoitus. Muuten olen näiden
metsäasioiden suhteen aikalailla
vasta-alkaja, joten on parempi antaa ammattilaisille täydet valtuudet metsänhoidosta.
Lumilautailija ehtii Kuusamon
maisemiin harvakseltaan. Uudella palstallaan Korpi oli käynyt kävelemässä viime syksynä.
– Yleensä ehdin Kuusamoon
kauden alla syksyllä ja keväällä
kauden päätyttyä. Nyt on harvinaista, että olen tähän aikaan täällä, tammikuussa Sotshin olympiakisoihin Rukalla valmistautunut
Korpi kertoi.
TAMMIKUISELLA Kuusamon reis-
sullaan Korpi ei ennättänyt metsäpalstallaan vierailla. Juuman palstalla ei näet voi lumilautailua harrastaa.
– Kyllä siellä varmaan voisi metsäsuksilla liikkua, mutta itse en ole
siitä innostunut. Lautailu ei siellä
palstalla oikein onnistu.
Korpi tunnetaan myös ravimiehenä. Hevosiaan mies ei kuitenkaan aio Kuusamoon kuskata.
– Metsää voisi varmaan hyödyntää myös hevosten valmennuksessa. Se vaatisi kuitenkin jonkinlaisen polun, jota pitkin hevoset voisivat liikkua.
Jos Korpi ensi kesänä ilmestyy
Juuman palstalleen, ei miestä todennäköisesti nähdä marjanpoimuri kourassa.
– Olen aika laiska poimija. Ne
mitä poimin, syön saman tien
metsässä. Äiti poimii minunkin
edestä.
”
Ajattelin, että
metsä voisi olla
hyvä sijoitus.
Lumilautailija
Janne Korpi on
tuore metsänomistaja.
5
Honkanen sivakoi joka talvi
umpihankihiihdon MM-kisaan
Metsä rauhoittaa
huippu-urheilijaa
Lumilautailija Janne Korpi
kiertää talvet maailmaa. Metsästä on muodostunut urheilijalle rauhoittumisen paikka.
Leikko 1/2014
PEKKA VÄISÄNEN
Eero Honkanen, metsien mies
sukunimeään myöten, on osallistunut jokaiseen Umpihankihiihdon MM-kisaan Syötteellä.
Tänä talvena jo 17. kertaa umpihankeen rientävällä kisaveteraanilla pysyvät tanakasti käsissään niin moottorisaha, puunajotraktori kuin suksisauvat.
– Kyllä tällä hakkuuhommalla tienaa
leipänsä. Olen pystynyt sijoittamaan
myös metsäomaisuuteen eli ostanut
muutamia metsätiloja.
57-VUOTIAALLA on sanojensa mu-
kaan semmoinen tuska aina sydäntalvella, että pitää päästä rehkimään
suksilla metsäluontoon.
– Vaikka pusken päivät töitä, niin
koettelen rajojani Umpihankihiihdon MM-kisassa, tuumaili yrittäjämetsuri Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen työmaalla Kuren maisemissa. Hän tekee pääasiassa hakkuita ja lähinnä mhy:lle.
Honkasen sutjakkaan näköistä sahatyöskentelyä tammikuun 24. päivänä seuraillut mhy-alueneuvoja Mika Kauppi ihmetteli hakkuumiehen
sitkeyttä sahan ja suksien kanssa.
– Sitkeä kaveri ja kova tekijämies.
Tekee hakkuuhommia jopa 25-asteen pakkasilla ja hiihtää pitkiä matkoja umpihangessa.
– Olen yrittänyt houkutella tuota
Mikaa umpihankeen, mutta ei hän
viitsi lähteä Syötteelle niin vähäisillä
hiihtämisillä, arveli Honkanen.
– Saisi olla jonkinlainen kuntopohja ennen umpihankea, myönsi Kauppi.
HONKASELLA on tehtävänään noin
200 puukiintoa ennen umpihankea,
liki Yli-Kurentietä Iijokivarressa.
Harvennusleimikon etupäässä koivu- ja havupuut lähtevät eri toimijoille, kuitupuu Stora Ensolle ja pikkutukit Pölkylle.
– Hiihto antaa hyvän peruskunnon ja notkeutta, joita tarvitaan
Tämän MM-kisapipon tuntevat kaikki, mutta itse miehestä ei monikaan tiedä mitään.
metsätöissä. Eipä ole mies niin jäykkä käpykkä, kun treenaa hiihtämällä. Pysyvät lihakset ja pumppu timmissä kunnossa. Kunto on kohdallaan, vakuutteli tekijämies.
Tähän saakka noin 800 kilometriä
umpihangessa kisannut Honkanen
näki kisailmoituksen lehdessä ja lähti kokeilemaan. Ohtosen nykytiimissä on vakiomiehiä enää kaksi, Honkasen lisäksi Pertti Kujala.
– Kolmen miehen porukalla startataan helmikuun 8. päivänä. Siitä
!
Hiihto
antaa hyvän
peruskunnon
ja notkeuttä
metsätöihin.
toisenlaista kuin juhannuskesällä.
– Umpihankihiihdon alussa ollaan hilpeitä, mutta kun kylmä ja viima rassaa, niin eipä enää taipaleen
puolivälin jälkeen ollakaan niin keveillä mielin. No, yötulilla aina tasaannutaan ja juttu alkaa taas luistaa.
KOLMILAPSISEN perheen pää on
eteenpäin pitää olla intohimoa umpihangen pyryillä ja pakkasilla, meno ja tulistelu metsässä on tyystin
toiminut yli 20 vuotta metsuriyrittäjänä. Honkanen kertoo hoitaneensa
pudasjärveläisten metsänomistajien
metsäomaisuutta - ja pitää puunhintaa aika lähellä oikeata. Hän on opetellut metsäverotuksen kiemuroita.
– Tästä vero-opista on ollut suuri
hyöty itselleni ja muille.
Honkanen on paitsi metsänomistaja, myös mhy-valtuuston jäsen ja
edustaja OP-hallinnossa. Valtuustossa on meneillään jo kolmas kausi.
– Tässä on mies, joka ei sekoa päivänpolitiikkaan ja uskontoon. Minä
kun en älyä niistä mitään.
Metsänhoitoyhdistyslain
käytännön muutoksia
Eduskunta hyväksyi metsänhoitoyhdistyslain muutokset
10.12.2013. Muutokset astuvat
pääosin voimaan vasta 1.1.2015.
Nykyiset metsänhoitoyhdistykset katsotaan sellaisinaan muutettujen säännösten mukaisiksi yhdistyksiksi.
Täysin uusien metsänhoitoyhdistysten rekisteröimiselle on vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat yhdistyksen jäsenmäärää ja jäsenille kuuluvan
metsämaan kokonaispinta-alaa.
omistajalle mhy toiminnan palveluiden laajenemisena, koska uusi laki ei aseta entisen lain mukaisia rajoitteita esimerkiksi puun ostamiseen mhy:n omiin nimiin.
Tämä onkin tärkeää, että pystytään
toimimaan puukaupassa siten, että
metsänomistajan etu tulee aina parhaiten huomioitua. Metsänomistajan jäsenyyskin omaan metsänhoitoyhdistykseen säilyy entisellään, joten kenenkään ennen jäsenenä olleen ei tarvitse liittyä uudelleen jäseneksi.
KÄYTÄNNÖSSÄ metsänhoitoyhdis-
tyslain muutokset näkyvät metsän-
NE METSÄNOMISTAJAT, joiden
metsätalouden pinta-ala ei ennen
tuonut jäsenyyttä mhy:een, voi nyt
liittyä jäseneksi ilmoittamalla kirjallisesti jäsenhalukkuudestaan. Jos yhdistyksen jäsenenä on yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettu yhteismetsä, yhteismetsän osakas voidaan
hyväksyä yhdistyksen jäseneksi.
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei omista metsää, voidaan hyväksyä yhdistyksen kannatusjäseneksi ilman äänioikeutta.
HYVÄÄ JA TÄRKEÄÄ on myös se,
että metsänhoitoyhdistys saa edelleenkin ja entisestä korostetummin
toimia metsänomistajan edunvalvojana, kuten ostajapuolella toimivat Metsäteollisuus ry ja Suomen
Sahat ry.
Edunvalvonnan päivänpolttavia
aiheita metsätalouden kannattavuuden varmistamisen lisäksi - varsinkin Pohjois-Suomessa - on puunkäytön turvaaminen ja sen tasainen
lisääntyminen metsien käyttöasteen
niin salliessa, kestävän metsätalouden rahoituslain jatkumisen turvaaminen, EU:n päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaavoitusasiat.
Mikäli edunvalvontaan olisi tullut rajoitteita, olisi käytännössä met-
sänomistajien edunvalvonta loppunut kokonaan!
MYÖS metsänhoitoyhdistyksen hallinto säilyy entisellään metsänomistajien itsensä vaalein valitsemien
valtuustojen ja hallitusten käsissä.
Vuoden 2014 aikana metsänhoitoyhdistyksien sääntöjä tarkistetaan
lainmuutoksen johdosta kohdalleen.
Metsänhoitoyhdistykset rahoittavat
toimintansa valtuuston päättämällä
jäsenmaksuilla sekä liiketoimintansa tuotoilla. Viimeinen lakisääteinen
metsänhoitomaksu kerätään joulukuussa 2014.
Leikko 1/2014
6
Leikko 1/2014
7
Husky-yrittäjä hyödyntää laajalti metsäluontoa
Timo Jokela houkuttaa Euroopan hälinästä suureen luonnon kappeliin
PEKKA VÄISÄNEN
Olipa kerran pikkurahalla huudettu kirjoituskone, jonka n-kirjain oli lentänyt jonnekin huitsin
kuuseen. Timo Jokela, 51, istahti aikanaan tuon koneen äärelle
ja naputteli ensimmäisen mainoskirjeensä ulkomaiselle matkatoimistolle. Puuttuvat ännät
piti raapustaa kuivamustekynällä.
Metsien sertifiointi säilyy
yhdistyksen jäsenille
maksuttomana jäsenetuna
Metsien sertifioinnilla osoitamme suomalaisesta puusta
valmistettujen tuotteiden ostajille ja käyttäjille maailmalla,
että metsiämme hoidetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
PEFC-sertifikaatin myöntäminen edellyttää riippumattoman ja ammattitaitoisen tahon tarkistuksen siitä, että
sertifi kaatin kriteereitä noudatetaan.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä
metsäsi ovat automaattisesti mukana PEFC-sertifioinnissa, ellet
erikseen ole irtisanoutunut sertifioinnista.
PEFC-sertifikaatissa on 29 kriteeriä. Lisätietoja sertifikaatista
saat lähimmästä metsänhoitoyhdistyksestä tai osoitteesta www.
pefc.fi
Homma otti niin sanotusti lunta allensa ja eurooppalaiset saapuivat
ensimmäistä kertaa Taivalkosken
lumisiin metsiin huskyajeluille, Jokelan Jurmussa sijaitsevalle huskyfarmille.
– Olin silloin ainut alan yrittäjä Koillismaalla ja koko maassa oli
tuolloin vain viitisen husky-yrittäjää.
Jo alkuaikoina Metsähallitus oli erittäin hyvä yhteistyökumppani. Saimme majoittua metsävaltion kämpillä, kun ei vielä ollut käytössä omia
safarikämppiä.
Jokelalle jysähti jossakin vaiheessa, että hei, tässähän ollaan safariyrittäjä. Tuo ahaa-elämys on kantanut näihin päiviin saakka vuodesta 1993, jolloin hän palveli ensimmäiset ulkomaalaiset safariporukat.
Metsänomistaja ja luontomatkailuyrittäjä hyödyntää nykyisin laajalti metsäluontoa 80 vetokoiraallaan,
pääasiassa alaskanhuskyillään.
PEFC ( Programme for the Endorsement of Forest Certification
schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa.
Noin kymmenen prosenttia
maailman metsistä on sertifioitu ja niistä kaksi kolmasosaa, eli noin
245 miljoonaa hehtaaria PEFC:n
vaatimusten mukaisesti.
PEFC-sertifioituja metsiä löytyy
kymmenistä eri maista.
HUSKYTILALLA on omaa metsää
METSÄALAN lainsäädäntö ja or-
vajaa 150 hehtaaria. Valjakkoreitistöä on käytössä rapiat 200 kilometriä Taivalkosken selkosissa, pääasiassa Metsähallituksen mailla.
– Kiirettä on pitänyt joka talvi koirien kanssa. Nytkin on viikkokausia
joka päivä valjakkoajeluita, kiiruhti
Jokela.
Huskyfarmin asiakkaat tulevat
yleensä Keski-Euroopasta viipyäkseen keskimäärin viikon Iso-SyöteTaivalkoski -maisemissa.
– Toimintamme on kaksijakoista.
Meillä käy Iso-Syötteen päiväretkeläisiä ja pidempään olevaa porukkaa
Finn-Jann´in oman markkinoinnin
kautta. Viime mainitut majoittuvat
huskytilan huoneisiin ja nauttivat
puhtaasti huskyohjelmia.
ganisaatiot ovat kokemassa suuria muutoksia ja kilpailu metsänomistajien asiakkuuksista on kovaa. PEFC-setifikaatin kriteerien
uudistustyö on käynnissä, uusi sertifikaatti haetaan vuoden 2015 alkupuolella.
Metsänhoitoyhdistysten jäsenille sertifiointi säilyy jatkossakin
maksuttomana, jäsenmaksuun sisältyvänä, rahanarvoisena jäsenetuna, joka varmistaa metsien kestävän hoidon ja puun hyvän menekin.
Timo Jokela (kesk.) saa huskyistaan kokoon
16 valjakkoa safareille. Koiria valjastamassa
myös Robert ja Rebecca Hedinger, safari-asiakkaat yli 20 vuoden takaa. Hedinger hankki
huskyfarmin naapuritilan lomapaikakseen ja
kunnostaa tilansa metsiä metsänhoitoyhdistyksen opastamana.
METSÄ ja luonto yhdessä koirien
kanssa rakentavat puitteet, jotka Jokela raamittaa keskieurooppalaisille lähinnä taiga-metsäalueina kuin
lappimaisina miljöinä.
– Meillä on suhteellisen hyvä lumivarmuus, rikkaat erämaat ja vaihtelevat metsämaisemat. Johdatamme niihin hollantilaisia, belgialaisia
ja sveitsiläisiä sekä englantilaisia ja
saksalaisia, listaa Jokela.
Metsän hiljaisuus ja maisemat
merkitsevät hyvin paljon suurkaupunkien hälinästä tulleille ja yrittäjälle itselleenkin. Valjakkoajelija kummastelee metsän hiljaisuutta vaikkapa Lontoon melun jälkeen,
kun taas paikallinen Lontoossa ihmettelisi melua hiljaisuuden jälkeen.
– Metsä on asiakkaillemme suuri luonnon kappeli. Kun ajotilanne
taukoaa, laskeutuu hiljaisuus ja asi-
akkaat ihmettelevät sitä rauhoittavaa hiljaisuutta. He ihmettelevät tähtitaivasta, joka ei niin näy Euroopassa keinovalojen takaa. Se on huikea
kontrastiero.
– Ja ne revontulet ovat iso juttu.
Usein asiakkaan silmäkulma kostuu tämän mykistävän valoilmiön
loimutessa.
!
Metsäluonto
rauhoittaa
Euroopan
hälinästä tulleet.
Metsästä yrittäjyyden siemen
Metsä on humissut Timo Jokelan elämässä aina jollakin tasolla. Kunnioitus metsäluontoon
heräsi jo poika-aikoina, jolloin
Jokela hipsutteli isänsä perässä milloin missäkin metsännärveessä.
– Metsä on rauhoittava ympäristö. Jos pitää miettiä, niin mietin asiat
mieluummin tuolla metsässä. Isotkin asiat, luonnehti Jokela.
SIELLÄ metsässä kasvoi yrittäjyy-
den siemen, kun noin 10-vuotias pojanvesseli alkoi kerätä käpyjä tai naavaa myytäväksi saakka, tienaten sittemmin nätit rahat tienviittojen teolla ja tyhjillä metsälannoitesäkeillä.
Nämä olivat bisneksen alku.
Jatkumona metsään liittyen Jokela hankki metsätraktorin, kuskaten
sillä muun muassa tuulenkaatoja ja
polttopuita.
Samoihin aikoihin hän lunasti kotitilan itselleen vanhemmiltaan.
– Nykyisin safareiden ohessa urakoimme kaivinkoneella ja traktorilla ulkopuolella tilan, jonka metsiä
hoidetaan metsänhoitoyhdistyksen
palveluja hyödyntäen.
MYÖHEMPINÄ vuosina selkäytimeen jäänyt kutina otti ja vietätti turisteja tutuille saloille ja uusiin metsämaisemiin - talvisydännä sekä kevätalven kohinassa.
Hommaa tukivat lisääntyneet metsätaidot, ryyditettynä hyvällä englannin kielen taidolla. Ensimmäinen
husky tuli pihaan 33 vuotta sitten.
– Alkuvuodet meni harrastellessa valjakkotouhuja kunnes 90-luvun alussa koiramäärä kasvoi nopeasti nykyiseen 80 koiraan, summaa
Jokela.
Omien koirien lisäksi huskyfarmilla on talvisin käytössä lähes toinen mokoma koiria alihankkijoiden
kautta.
– 150 koiralla saamme linja-autollisen porukkaa retkelle kerralla.
”
Jos pitää
miettiä, niin
mietin asiat
mieluummin tuolla
metsässä.
DNV CERTIFICATION Oy teki metsäsertifioinnin tarkastukset Pohjois-Suomessa loka-marraskuussa
2013. Tarkastelun kohteina olivat
kaikki sertifiointiin sitoutuneet toimijaryhmät.
Lisäksi tarkastuksissa kuultiin
metsätalouden sidosryhmiä.
Maastotarkastukseen arvottiin
81 kohdetta, joista suurin osa oli
hakkuutyömaita ja niiden jälkitöitä.
Lisäksi kohteena oli kunnostusojitus- ja tienrakennuskohteita
sekä tärkeitä elinympäristöjä.
NYKYINEN standardi sisältää 29
kriteeriä, joiden toteutumista auditoinnissa tarkastellaan. Aikaisempien vuosien tapaan pääosa poikkeamista löytyi sisäisen tiedonkeruun kautta.
Suurin osa auditoinnin 18 lievästä poikkeamasta kohdistui
metsäalan organisaatioiden ja/tai
yrittäjien toimintaan: muutamalla yrittäjällä oli korjattavaa työnantajavelvoitteiden noudattami-
”
Maastotarkastukseen
arvottiin 81
kohdetta, joista
suurin osa oli
hakkuutyömaita ja
niiden jälkitöitä.
sessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla korjuuvauriot ylittivät 4
prosenttia, energiapuun korjuussa
jäävän latvusmassan määrä oli alle
tavoitetason.
LAPISSA metsälain 10 § mukais-
ten elinympäristöjen säilymisessä
oli puutteita yhdellä kohteella, samoin uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilyttämisessä.
Kulotusten määrä ei täyttänyt
tavoitetta Pohjois-Pohjanmaalla
ja Kainuussa, Lapissa ja Kainuussa oli parilla kohteella puutteita vesistöjen suojelussa ja yhdeltä toimijalta puuttui karttajärjestelmästä pohjavesialueiden paikkatieto.
Muutamalla yrittäjällä oli puutteita työterveyshuollon järjestämisessä ja kirjallisissa työsopimuksissa, parilla urakanantajalla oli puutteita tilaajavastuulain noudattamisen varmistamisessa ja muutama
toimija käytti sertifiointiin sitoutumattomia yrittäjiä.
METSÄNOMISTAJIA koskevia
poikkeamia oli tällä kertaa vain
puutteellinen lakisääteisten vaatimusten noudattamisessa.
Muutama metsänomistaja oli
jättänyt metsänkäyttöilmoituksen
myöhässä tai unohtanut kokonaan, lisäksi Lapissa pari metsänomistajaa jätti uudistamisvelvoitteen hoitamatta.
Sertifointitoimikunta kerää toimijoilta korjaavat toimenpiteet
auditoinnissa havaittuihin poikkeamiin.
Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen sai kiitosta jälleen
kerran.
Myönteistä oli myös taimikonhoitotavoitteen täyttyminen tällä
kertaa kaikilla alueilla.
Sertifioinnilla osoitetaan
puusta valmistettujen tuotteiden ostajille ja käyttäjille
maailmalla, että metsiämme
hoidetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Leikko 1/2014
8
Leikko 1/2014
9
MIKKO HALVARI
MHY TAIVALKOSKI
TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI
– 2014 tempaus
OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI
-TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA
STIHL FS 490 CK RAIVAUSSAHAN.
TEMPAUKSELLA VAUHDITETAAN NUOREN METSÄN
HOITOTÖITÄ. TAVOITE ON V 2014 AIKANA
TOTEUTTAA 370 HA
TEMPAUKSEN JÄRJESTÄÄ MHY TAIVALKOSKI JA
OP TAIVALKOSKI, joka lahjoittaa pääpalkintosahan.
Mhy vastaa kokonaan käytännön järjestelyistä.
NÄIN PÄÄSET MUKAAN:
Palkinnot arvotaan vuonna 2013 nuoren metsän hoitotyötä tehneiden kesken.
- työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi
toteutettu, poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa
1000 r/ha.
- työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoitoyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistyksen kautta.
- jokainen hoidettu täysi hehtaari antaa yhden arvan
arvonnassa, minimi on 1 ha
-mukaan pääsevät Taivalkosken yksityismetsissä tehdyt työt.
-palkinnot arvotaan alkuvuodesta 2015.
PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN!!!
TAIVALKOSKI
Suunnista lähimpään
metsänhoitoyhdistykseen,
kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme
puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä
mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän
käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä.
Tilaa maksuton puunmyyntisuunnitelma –
soita omalle metsäneuvojalle, yhteystiedot
takasivulla.
metsänhoitoyhdistys
KUUSAMO PUDASJÄRVI
TAIVALKOSKI
LAADUKKAAT
AMMATTISAHAT MEILTÄ!
MS-201
543XP
12,90€
kg
mukanaammattisaha
uutuusvaljaat
•••Kevyt
siimapää ja suoja
• Kestävä
vakiona valurunko
• Paino 3,9 kg
• Teho 1,8 kW/2,4 hv
• Erinomainen teho/painosuhde
649€
599
Nyt
tarjous
29,80
Teräketjuöljy 10 l 12,90
12,90
Seosöljy 5 l
€
kg
• mukana uutuusvaljaat
• siimapää ja suoja
vakiona
• Tehokas ammattisaha
2,2 kW/2,9 hv
• Paino 4,5 kg€
• Paras mahdollinen kestävyys
vaativiin töihin ja olosuhteisiin
26,90
Nyt
tarjous
549
10,00€
Erä
turva-avohaalareita
(isoja kokoja)
-50%
26,90€
649€
10,00€
PUDAS-KONE, Pudasjärvi, Kauppatie 4, p. 08-822 415
kg
Kemeratuella
iso merkitys
Pohjois-Suomelle
Tulokset erinomaisia
Tehostuneella metsänhoidolla on saatu Pohjois-Suomen
nuorten metsien vuotuinen
hehtaarikasvu nelinkertaistumaan sodan jälkeen syntyneisiin luonnonmetsiin verrattuna. Tulos lienee maailmanennätys.
Tulokset tukevat paitsi metsäteollisuuden laajentamismahdollisuuksia myös ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta tärkeää hiilen sidontaa.
METSÄNPARANNUSRAHOITUKSELLA ja nykyisellä Kestävän met-
sätalouden rahoituslailla - Kemera-rahoituksella on ollut ratkaiseva vaikutus metsänhoidon tehostumiseen yksityismetsissä.
Kemeratyöt ovat edelleen PohjoisSuomen metsien hoidon kivijalka:
Vajaatuottoisia vähäpuustoisia
metsiä voidaan uudistaa
Markkinakelvottomat ensiharvennukset saadaan ainespuu/
energiapuuhakkuiden piiriin
Taimikonhoitoa, kunnostusojitusta ei tehtäisi muutoin juuri ollenkaan
Turvataan tasokas vesien suojelu ojitusalueilla
Mahdollistetaan metsätieverkoston suunnitelmallinen rakentaminen ja perusparannus
Parannetaan luonnon monimuotoisuuden ympäristötuella
KOVAT LASKUPAINEET
Maa- ja metsätalousministeriö
on nimennyt työryhmän valmistelemaan 31.3.2014 mennessä esitys
kemeralain uudistamisesta.
On selvää että nykyisiin tukiin
tulee kohdistumaan kovat paineet
erinomaisista tuloksista huolimatta.
Etelä-Suomessa kemeratukien
merkitys metsätalouden kannattavuudelle on vähäinen ja keskustelua viedään tasatukien suuntaan.
Pohjosen kannalta nykyinen vyöhykejakoon välttämätön, jotta tuki voidaan kohdistaa tänne, missä
tarve on suurin.
Koillismaa on Lapin kanssa samaa III vyöhykettä. Metsätalouden
tuki on välttämätön kohteissa, joissa tulevat tuotot ovat vasta seuraavien sukupolvien käytettävissä.
TUKITASOISSA ei voida lähteä ta-
satukien pohjalta. Ero puustoissa
on kaksinkertainen.
Hakkuukypsien metsien hakkuutulo on Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 5 000 euroa hehtaarilta, kun se on Etelä-ja KeskiSuomessa 10 000 euroa. Metsänuudistamisen kulut istutuksessa
ovat koko Suomessa n 1000 euroa
hehtaarilta
UHANALAISIMPIA tukia ovat metsänuudistamisen tuet, nykyinen
nuoren metsän kunnostuksen tuki
ja energiapuun korjuutuki.
On selvää että nykyisistä tukitasoista joudutaan tinkimän.
Oleellista on, että kaikki nykyiset työlajit säilyisivät tuen piirissä
ja nykyinen pitkällä ajalla muodostunut vyöhykejako pysyisi.
viimeinen vuosi. Varoja on onneksi taloustilanteeseen nähden hyvin
käytettävissä. Suometsien nuoren
metsän kunnostuksessa tämä talvi
on käytännössä viimeinen.
Hyvien olosuhteiden jatkuessa
voi omatoiminen metsänomistaja
vielä panna töpinäksi.
Pystykorjuuseen uusia talviharvennuksia tuskin enää sopii monellekaan ostajalle.
Kiitos pohjoisen alueen kansanedustajien aktiivisuuden, valtionvarainvaliokunnan maatalousjaostossa saimme 10 miljoonaa myöntövaltuuksia lisää.
Niillä voidaan vielä käynnistää
ojitus- ja tiehankkeita sekä vähäpuustoisten alojen metsänuudistamistöitä.
AIKKILAN KYÖSTIN , Piipposen
Eskon sekä monen muun koillismaalaisen kanssa olemme saaneet monta torjuntavoittoa ja parannuksiakin kemeratukiin.
Nyt on kuitenkin paineet kovemmat kuin koskaan ennen.
Toivottavasti tulokset puhuvat
ja järki voittaa. Valtion kemera-varat ovat vain ”siemenrahoja”- joiden päälle metsänomistajat ovat
panneet moninkertaisen määrän
omia varoja.
Jos nuo ”siemenrahat” jäävät
pois, voi äärialueilla edessä olla
paluu 40 ja 50 luvun toimintamalleihin.
Hakataan vain - kyllä sinne jotakin aina syntyy. Notkahdus tulee
vasta 20 vuoden päästä.
LOPPUKIRI
Kuluva vuosi on nykyisen tuen
Männiköt perustivat metsäyhtymän. Kuvassa Tuula Männikkö, Anna-Liisa Malassagne, Tarja Männikkö ja Onni Männikkö.
Männiköt perustivat
metsäyhtymän
Perintöasiat hyvä hoitaa ajallaan
Jukka Aula
Kuusamolaiset Onni ja Tuula Männikkö ovat lahjoittaneet
puolet metsätilastaan kolmelle
lapselleen ja syntyi Männikön
metsäyhtymä. Pikku hiljaa tila
siirtyy kokonaan lasten omistukseen.
Vanhemmat ovat sitä mieltä, että perintöasiat kannattaa hoitaa kuntoon
ajallaan. Näin kaikki sujuu kummankin osapuolen kannalta vaivattomimmin.
Onni Männikkö sanoo, että perintöasiat tulivat ajankohtaisiksi jo runsaat puolenkymmentä vuotta sitten
ja niitä pohdittiin. Silloin pääministeri Matti Vanhanen jo lupaili, että perintövero poistuisi, mutta ei siitä ajatuksesta tullut mitään. Se katosi kuin
Ruususen uniin. Ruotsissa perintöveroa ei Männikön mukaan tarvitse
maksaa.
– Sitten rupesimme miettimään
asiaa uudelleen. Olimme mukana
EU-rahoitteisella sukupolvenvaihdoskurssilla. Siellä asioita käytiin läpi ja pohdittiin eri vaihtoehtoja, miten
verojen kertakustannukset eivät kasvaisi kohtuuttoman suureksi maksaa.
Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut joko
yhteismetsän perustaminen tai se, että metsät olisi annettu yhteismetsälle osuuksina ja saatu siitä rahaa. Näihin vaihtoehtoihin ei kuitenkaan lähdetty, vaan päätimme perustaa metsäyhtymän, jossa ovat osakkaina vanhemmat, Onni ja Tuula Männikkö sekä lapset Anna-Liisa Malassagne, Jukka Männikkö ja Tarja Männikkö.
Kyseessä on vanha kantatila, joka
on ollut ensin Onni Männikön isän
hallinnassa ja Onni on toinen omistaja. Päätimme tehdä lahjoituksen jo
hyvissä ajoin, elinaikanamme. Verotuksellisista syistä kaikkea ei lahjoitettu kerralla, hän sanoo.
hyvä, että metsätieto siirtyy vanhemmilta lapsille.
Sisarukset uskovat, että yhteinen
metsäomaisuus yhdistää heitä ja lisää samalla vastuuntuntoa. Jos metsää haluaa esimerkiksi myydä, tulee
kuinka pienenä tyttönä käveli metsissä. Sitten olin maailmalla yli 20 vuotta
ja kävin lomilla täällä. Metsä on ollut
minulle aina tärkeä, hän sanoo.
– Siirron kautta on entistä enemmän intressiä hoitaa metsiä ja paneutua metsäasioihin.
Tarja ja Anna-Liisa ovat opiskelleet
metsänhoitoa erityisillä naismetsäpäivillä ja kursseja on tarkoitus käydä lisääkin.
– Nyt kun on omaa metsää, se juurruttaa tänne entistä enemmän. On
kolmasosa ikimetsiä.
Ensi kesänä on jo Onni Männikön
mukaa tiedossa töitä, sillä istutettavaa
on yhdeksän hehtaaria.
Sukupolvenvaihdoksia
pitäisi tehdä enemmän
Mikko Häme
■ Kuusamossa on järjestetty puolen-
ANNA-LIISA Malassagne muistelee
siihen saada kaikkien suostumus.
Metsänhoitoyhdistys on tehnyt
Männiköiden metsistä metsänhoitosuunnitelman, jonka mukaan edetään. Metsistä kolmasosa on taimikoita, kolmasosa kasvatusmetsiä ja
kymmenen vuoden ajan erityisiä sukupolvenvaihdoksiin liittyviä koulutusiltoja, joissa on ollut asiantuntijaluennoitsijoita, muun muassa lakimies,
metsäneuvoja Outi Tervo Metsänhoitoyhdistys Kuusamosta kertoo.
– Sukupolvenvaihdoksia tehdään,
mutta vauhti voisi olla nykyistä suurempi. Sukupolvenvaihdos tulisi tehdä ajallaan. Esimerkiksi jos henkilö ei
ole oikeustoimikelpoinen, hän ei voi
enää tehdä lahjoitusta.
Kun lahjoitus tehdään ajallaan, vanhemmat voivat neuvoa ja siirtää tieto-
aan metsäasioista nuoremmille. Kaikki nuoret eivät nykypäivänä ole nimittäin enää niin tietoisia siitä, miten metsiä pitää hoitaa, Tervo sanoo.
Tervon mukaan normaalitilanteessa koko tila lahjoitetaan tai myydään
omille lapsille. Mutta jos on kyse isosta tilasta, kannattaa laatia pitemmän
ajan suunnitelma ja lahjoittaa pikku
hiljaa muun muassa verotuksellisista syistä. Kannattaa keskustella lasten
kanssa, kuka on kiinnostunut metsäasioista ja lahjoittaa tai myydä tila kiinnostuneille.
– Jos on kyse isosta tilasta ja maanviljelijä-vanhemmat saavat pientä eläkettä, voi olla järkevää, että tilasta lah-
joitetaan määräosuus, tällöin vanhemmat saavat metsätuloista osuutensa verran.
Kuolinpesäomistus on Tervon mielestä huonoin vaihtoehto muun muassa metsäverotuksen takia. Kuolinpesissä tulee myös herkemmin riitaa sisarusten kesken ja asioiden hoitaminen vaikeutuu.
– Perheyhteismetsiä koskevat puolestaan samat säädökset kuin isoja
yhteismetsiä. On pidettävä osakaskokouksia ja kaksinkertainen kirjanpito. Määräalatontteja ei ole myöskään
helppo irrottaa yhteismetsästä. Pitäisin kiinteistöyhtymäomistusta parempana tavallisilla 100 hehtaarin tiloilla.
Leikko 1/2014
10
Palat paikoilleen ja
kokonaisuus kuntoon
”
Olen remontoinut ja seurannut sivusta uuden asuntoni kunnostamista jo koko viime syksyn, eikä
loppua ihan vielä näy.
Kun vanha asunto uudistetaan,
ei välttämättä auta vetää vain pintaa toisensa päälle, vaikka sitä
konstia edelliset asukkaat olivatkin kokeilleet ansiokkaasti useiden vuosikymmenten ajan.
tunutta vatsalihastoimintaani niin,
että alavatsatkin aktivoituisivat paremmin.
Samalla lantioni nousee enemmän eteen ja pakaratkin aktivoituvat voimakkaammin. Toiveissa on
tietysti, että selkäni voi paremmin
ja että vauhtia tulee ihan hulluna
lisää, kun saan kaikki lihakset toimimaan.
Pienenä pelkona on toki myös
se, että kun juoksuasento muuttuu, niin voi olla, että joku toinen
osa paletista meneekin vähän sotkuun. Mutta katsellaan. Kun rauhassa ottaa, niin luultavasti hommat pelittävät niin, että keho on entistä ehompi.
Onneksi lihakset ja pää oppivat
näilläkin vuosilla uusia tapoja, kun
vaan opettaa niitä niistä vanhoista
ja pahoista tarpeeksi hyvin pois.
TAPETTEJA , kaakeleita ja jopa
sähköjohtoja oli laiteltu kerroksittain päällekkäin ja niitä oli oikein
herttaista purkaa. Tällä kertaa ulkokuoren sijasta lähti nimittäin ihan
kaikki putkista sähköjohtoihin.
Paletti oli siis aivan sekaisin ja
alussa ja yli puolivälissäkin projektia oli sellainen olo, että lopun
aamenta ei näy koskaan eikä missään.
Mutta nyt on jo valoa ikkunoissa ja katossa ja voin jo varmasti sanoa, että tämä homma oli kaikkien
niiden hampaankiristysten ja väsymyskiukkujen arvoinen.
NÄIN VUODEN alkumetreillä on-
kin hyvä aika sorkkia joko sitä yhtä palaa tai laittaa koko touhu uuteen uskoon.
Varmasti moni onkin jo aloitellut
remontoimaan elämäänsä jollakin
saralla. Joku lupaa liikkua enemmän, toinen lupaa levätä enemmän, kolmas luo kokonaan uuden
elämän, mutta yhtä kaikki pienetkin palaset vaikuttavat varmasti kokonaispeliin.
Ihminen joka lisää liikuntaa, saa
siihen ruumiinsa totutettuaan varmasti lisää energiaa, vaikka alussa
tilanne tuntuisikin olevan päinvastainen.
Se, joka onkin enemmän levon
tarpeessa ja oppii pitämään välillä oikeasti rentoja päiviä, tuntee tämän varmasti kehossaan niinä aktiivisempina päivinä.
KEVÄÄLLÄ ja kesällä viimeistään
Varmasti moni onkin jo aloitellut remontoimaan elämäänsä jollakin saralla, arvelee suunnistaja Minna Kauppi.
ITSE OLEN oikeastaan tänä vuonna päätynyt levon kannalle. On
pakko antaa itselle armoa treenien suhteen, jos keho alkaa käydä
liian kovilla.
Oikean ja täydellisen lepopäivän
pitäminen on ollut aina minulle todella haastavaa, mutta nyt olen sitäkin opetellut. Lepopäivä tree-
neistä ei nimittäin tarkoita sitä, että voi vaikkapa remontoida aamusta iltaan, vaan sitä, että ihan oikeasti löytää itsensä röhnöttämästä sen
verran tiiviisti, että takamus tekee
painojäljen sohvaan.
Levon kunnollinen sekoittaminen harjoituspalettiin saa välillä sisäisen harjoitusnarkomaanin huu-
tamaan, että olen laiska, mutta onneksi sydän tietää, että pääkin on
välillä vähän sekaisin.
onkin sitten sadonkorjuun aika.
Ensi kesänä MM-kisamme pidetään Pohjois-Italiassa, jossa toivottavasti näen sitten, miten tällaisten pienten osasten muokkaaminen vaikuttaa kokonaiskuvaan.
Voi olla, että uudistetun kodin lisäksi MM-kisojen lähtöviivalla on
myös jokseenkin uudeksi remontoitu nainen ja remontti on vieläpä
hyvin toteutettu.
Kisametsissä ja katuviidakoissa
kaahailee uusi minä, jonka juoksutyyli edustaa enemmän ylvästä tiikeriä kuin vanhaa kotikissaa.
OLEN MYÖS muuttanut toista
pientä osaa harjoittelussani. Minun on nimittäin tarkoitus muokata jossain vaiheessa metsäseikkailu-uraani väärään moodiin jou-
11
Kohti hiilenmustaa
energiapolitiikkaa
Itse olen
oikeastaan
tänä vuonna
päätynyt levon
kannalle.
Kun muuttaa yhtä palaa, menee usein koko paletti sekaisin
tai sitten ihan oikealle paikalleen. Joskus paletti on jo valmiiksi niin sekava, että on järkevämpää laittaa yhden palan
sijasta kaikki uusiksi samalla kertaa.
Leikko 1/2014
Hyvää vuotta 2014,
Minna Kauppi
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka poukkoilee. Vain reilut
neljä vuotta sen jälkeen, kun
EU pääsi sopuun historiallisesta 2020-paketista, komissio harkitsee paketin avaamista. On täysin mahdollista, että uusiutuvan energian erillistavoitteesta EU:ssa luovutaan
ja EU sitoutuu ainoastaan yhteen yleistavoitteeseen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Uusiutuvan energian saamat tuet
tuntuvat harmittavan Euroopassa
niin paljon, että uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ollaan valmiita uhraamaan, vaikka kivihiilen
kulutus on ”ympäristöystävällisessä” EU:ssa vahvassa kasvussa.
EU:SSA MAKSETTIIN vuonna 2011
komission omien arvioiden mukaan erilaisia vero- ja investointitukia ydinvoimalle ja fossiilisille polttoaineille yhteensä 61 miljardia euroa.
Uusiutuvien energiamuotojen tuki
oli kyseisenä vuonna puolet tästä eli
30 miljardia euroa.
Voi siis oikeutetusti kysyä, että
mistä lähtökohdista EU:n energiaja ilmastopolitiikkaa tehdään ja kuka vetelee taustalla naruista?
KOTIMAASSAKIN toki osataan.
Syöttötariffijärjestelmien rakentamisen aikaan ajatuksena oli säilyttää toimijoille vaihtoehtoisena järjestelmänä vanha tukijärjestelmä.
Tämän tarkoituksena oli huolehtia
sellaista sähköntuottajista, jotka eivät syöttötariffeihin halua tai pääse
sekaantumaan.
Kataisen hallitus kuitenkin romutti vanhan järjestelmän ensi töikseen. Seuraavana energialinjauksenaan hallitus korotti turpeen verotusta, jonka seurauksena yhdessä
hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen romahduksen seurauksena kivihiilestä on tullut lauhdetuotannossa halvin polttoaine sisämaata myöten.
Kivihiilen kulutus onkin noussut vuodessa yli 50 prosenttia. Turpeen veron korotuksen seurauksena puulle maksettavaa syöttötariffia
jouduttiin valtiontukisäännösten takia laskemaan.
Näin puun kilpailukyky suhteessa kivihiileen on heikentynyt oleellisesti. Jo tehtyjen päätösten seurauksena tilanne tulee edelleen pahenemaan 2015, kun turpeen verotusta
edelleen kiristetään.
Ympäristö, vaihtotase tai työllisyys
ei kiittele siitä, että puuta korvataan
kivihiilellä. Kun tauti leviää yhdistettyyn sähkön- ja lämmön tuotantoon,
voidaan puhua pienimuotoisesta itse aiheutetusta kansallisesta ympäristökatastrofista, josta vaihtotaseen
heikkenemisenä maksetaan vielä
kohtuuton hinta.
energiapolitiikkaa linjaavassa esityksessään hallitus korotti tuulivoimatavoitetta kolmasosalla aikaisempaan varsin kunnianhimoiseen tavoitteeseensa verrattuna. Tuulivoimatavoitteista vasta
murto-osa hankkeista on saatu etenemään massiivisista tukilupauksista huolimatta.
Edellisen hallituksen bioenergiaratkaisu oli jo sinänsä avokätinen
tuulelle - 60 % kaikista tuista ja vain
15 % tavoitteesta. Nyt alkaa olla käsillä se hetki, että paketti on avattava.
Turpeen ja puun välinen kiikkulauta on purettava. Tuuleen suunnattuja tukia on siirrettävä puun energiakäytön tukemiseen. Se parantaisi
sekä työllisyyttä, että valtiontaloutta. Samassa yhteydessä on syytä korjata ns. sahojen syöttötariffiin jäänyt
valuvika.
UUSIMMASSA
PUUN ENERGIAKÄYTTÖ on näihin asti kasvanut tavoitteiden mukaisesti, vaikka poliittisella pelikentällä ei käytännön tekojen muodossa
puun energiakäytölle ole juuri vastuun kantajia löytynyt. Tulevat kaksi talvea osoittavat onko jatkuuko
puunkäytön kasvu vai onnistutaanko kasvu-ura kääntämään poliittisin
päätöksin näivettymisen tieksi. Vähintä mitä poliittisilta päättäjiltä tässä tilanteessa voi toivoa on, että linjauksissa osataan varautua myös tilanteisiin, joissa Euroopan talous ei käy
kuumana, eikä päästökauppa ohjaa
aidosti puhtaampaan energian tuotantoon.
Mikko Tiirola,
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja,
MTK r.y.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola viihtyy vapaa-aikanaan Manu-koiransa kanssa luonnossa.
Uusi metsälaki tuli voimaan tämän vuoden alussa
Uudistettu metsälaki astui
voimaan 1.1.2014. Laki tarjoaa entistä enemmän vapautta
ja vastuuta metsänomistajalle oman metsänsä hoidossa.
Konkreettisia pääasiallisia muutoksia ovat mm. metsän uudistamisen läpimitta- ja ikärajojen poistuminen sekä mahdollisuus metsän
kasvattamiseen eri-ikäisrakenteisena.
Metsänuudistamisen läpimitta -ja
ikärajojen poistuminen merkitsee
käytännössä sitä, että metsänomistaja voi halutessaan uudistaa metsänsä niin nuorena kuin haluaa.
Tämän mahdollisuuden käyttäminen kehityksen alkuvaiheessa oleviin metsiköihin johtaa tietoisesti
siihen, että ns. arvokasvu eli kuitupuun järeytyminen tukkipuuksi jää
toteutumatta metsikön kiertoaikana. Metsänomistaja on silloin syytä
tiedostaa, että tukkipuun yksikköhinta on ainakin kolminkertainen
verrattuna kuitupuun hintaan.
Täytyy olla todella hyvä sijoituskohde, mihin metsärahansa sijoittaa, jos aikoo hakata metsänsä jo
kuitupuuvaiheessa.
Alhaisesta puukauppatuloista
on kuitenkin investoitava osa uuden metsän syntymiseen. Ollenee
selviö, että järkevää metsätaloutta
harrastavat metsänomistajat tur-
vautuvat tähän uuteen mahdollisuuteen vain äärimmäisessä hädässä ja tietäen karun taloudellisen lopputuloksen.
ERI-IKÄISRAKENTEINEN metsänkasvatus tarkoittaa käytännössä sitä, että hakkuussa poistetaan
jokaisesta latvuskerroksesta eri pituisia puita. Ajatuksena olisi se, että pienemmät puut nousisivat tilaa
ja valoa saatuaan mahdollisimman
pian suuremmiksi ja siten hakkuut
toistuisivat 10-20 vuoden välein ja
metsä ei koskaan loppuisi. Tämän
onnistumiseksi ei ole kovinkaan
paljon tutkimustuloksia ja ne vähäisetkin tulokset ovat kovin lohduttomia, varsinkin Pohjois-Suomen olosuhteissa.
Mutta on toki pienialaisia reheviä paikkoja, jossa taitava hankintahakkaaja voi onnistua kohtuullisesti, kun muistaa ajoittaa hakkuut
sulan aikaan, jotta pienet puut eivät hakkuissa rankiintuisi elinkelvottomiksi. Sulan maan hakkuissa
on toiselta puolen ajateltuna vaara ajokoneiden aiheuttamiin juuristovaurioihin. Kumpi paha lienee
pahempi?
MAHDOLLISIA UUDEN tyylin eri-
ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen paikkoja voisivat olla mm. rehevät korvet ja osa paksuturpeisis-
ta turvemaista. Kun tiedetään, että
suurin osa hakkuista tehdään jäätyneen maan aikana, voi jo ennustaa tulevia erimielisyystapauksia,
kun hakkuun jälki ei olekaan kuin
mainoskuvissa. Hakkuukoneenkuljettaja jää todella paljon vartijaksi.
Mutta koskapa uusi metsälaki
on nyt voimassa, on ministeriö jalkauttamassa asiaa kentälle koulutuksen ja neuvonnan keinoin. Uu-
sia kirjallisia metsänhoitosuosituksia painetaan kiireen vilkkaa ja
ammattilaisia on jo koulutettu viemään tätä ilosanomaan metsänomistajille.
Myös metsänomistajille on jo
kevättalvella tarjolla koulutusta aiheesta.
UUDISTUKSELLA lainlaatijat haluavat edistää nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja kannus-
taa metsänomistajia hoitamaan
metsäomaisuuttaan nykyistä aktiivisemmin. Ministeriön edustajien mukaan osalle passiivisista
metsänomistajista nykytyyli ei kelvannut, siksi uudistus haluttiin läpi
mahdollisimman pian.
Todellinen muutostarve taisi olla ihan muualta kuin metsänomistajilta. Suurin osa metsänomistajista haluaa jättää perillisille muutakin kuin heikkopuustoisia- ja
kasvuisia metsiä.
Uusi metsälaki antaa kuitenkin
hoitaa metsiä hyväksi todetuilla
entisillä käytettävissä olevilla menetelmillä - onneksi!
Antti Härkönen
12
Leikko 1/2014
Leikko 1/2014
13
TEUVO PUOLAKANAHO
Metsänhoitoyhdistysten maksuttoman puunmyyntisuunnitelman
vuonna 2013 tilanneiden kesken arvotun tv:n voitti Taivalkoskella
Paavo Lahtila ja Kuusamossa Harri Nevala, onnea voittajille!
MHY - jäseniään varten
Metsänomistajan jäsenyys
metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ennallaan Mhy-lain muuttuessa vuoden 2015 alussa.
Metsänomistajan ei tarvitse tehdä asiassa mitään. Lainmuutos tuo
metsänomistajille mm. lisää jäsenetuja eri yhteistyökumppaneilta. jäseneduista tiedotetaan tänä keväänä samalla, kun yhdistys postittaa
kaikille jäsenilleen jäsenkortit, joilla
jäsenet voivat osoittaa jäsenyytensä
yhdistyksessä.
MHY - TÄYDEN PALVELUN TALO
Hakkuukoneen kuljettaja seuraa omavalvontana mittalaitteen tarkkuutta mittaamalla otantapölkkyjä
saksilla ja vertaa tuloksia keskenään ja korjaa tarvittaessa mittalaitteen toimintaa.
Metsänhoitoyhdistyksestä metsänomistaja saa kaikki metsänsä hoitoon ja omistamiseen liittyvät palvelut samasta paikasta. Yhdistys on jäsentensä perustama ja hallitsema
yhdistys, jossa jäsenistä muodostuva
hallinto on halunnut, että yhdistyksen tulee tarjota kattavat metsälliset
palvelut kaikille jäsenilleen.
MHY - JÄSENIÄÄN VARTEN
Laki puutavaran
mittauksesta
Lain tarkoituksena on turvata jalostamattoman puutavaran mittauksessa käytettävien menetelmien, laitteiden toiminnan ja mittaustulosten luotettavuus. Jalostamaton puutavara kattaa runkopuusta,
kuoresta, oksista, kannoista ja
juurista tehdyt puutavaralajit.
Polttopuu ei kuulu lain piiriin.
Energiapuun mittaus on tullut
lain piiriin, mikä parantaa metsänomistajan ja työntekijöiden
oikeudellista asemaa.
Lain tarkoittamia mittaustietoja sovelletaan määritettäessä:
1.Kauppahintaa (luovutusmittaus)
2.Palkkaa, puumäärän vaikuttaessa siihen (työmitta)
3.Urakointimaksua tai muu korvaus (urakointimittaus)
Lakia sovelletaan myös laadun
mittaamiseen, jos laadun avulla puutavaraa jaetaan eriarvoisiin
osiin.
MITTAUSMENETELMÄT KEHITTYNEET VAUHDILLA
Aikanaan puutavaralansseissa
kierrelleet mittaporukat saksimiehineen ja ylösottajineen ovat savotoilta kadonneet. Samoin on käynyt
80-luvulla yleisen pystymittauksen.
Tilalle on tullut metsässä valtamenetelmänä hakkuukonemittaus ,
uutena kuormavaakamittaus, sekä
tehdasmittaus.
Mittausmenetelmien ja -laitteiden on perustuttava seuraaviin mittausmenetelmäryhmiin.
-1) puutavaran fyysisten ulottuvuuksien ja ominaisuuksien tai painon mittaukset sekä niihin perustuvat laskentamenetelmät, joiden tu-
loksena saadaan lopullinen mittaustulos.
o esim. hakkukonemittaus, sahapuun tehdasmittaus
-2) kohdan 1 mukaiset menetelmät, joissa mittaustuloksen mittayksikkö muutetaan toiseksi otantaan perustuvalla muuntoluvulla.
o esim. kuitupuun tehdasmittaus
- 3) kohdan 1 mukaiset menetelmät, joissa mittaustuloksen mittayksikkö muutetaan toiseksi yleisellä muuntoluvulla.
o esim. energiapuun painomitta
muutetaan kiintokuutiometreiksi.
Metsäntutkimuslaitos antaa
määräykset yleisistä muuntoluvuista.
MITTAUKSEN LUOTETTAVUUDEN
VARMISTAMINEN
Mittalaitteiden on oltava luotettavia mittatarkkuuden ja käyttövarmuuden osalta. Mittauksen luetettavuutta varmistetaan omavalvonnalla ja ulkopuolisella valvonnalla. Esim. hakkuukoneen kuljettaja seuraa omavalvontana mittalaitteen tarkkuutta mittaamalla otantapölkkyjä saksilla ja vertaa tuloksia keskenään ja korjaa tarvittaessa mittalaitteen toimintaa. Jos puukauppa on tehty mhy:n valtakirjakauppana mhy:n toimihenkilö käy
ottamassa koneelta kontrollimittauksen, samoin yhtiö seuraa omien koneiden mittatarkkuutta.
Tarkastuksen tuloksia on säilytettävä vähintään 2 vuotta. Jos puutavaraerän mittaus sovitaan tehtaalla, on puutavara erän kuljettamisesta ennen mittausta sovittava puukauppasopimuksessa. Myös tehdasmittauksissa on mittaajan omavalvonta ja ulkopuolinen valvonta.
Tarkastuserien mittauksia ei edellytetä tienvarressa tapahtuvassa manuaalisessa mittauksessa.
Metsänomistajalla on oman
eränsä osalta oikeus tutustua mittaukseen ja valvontatuloksiin. Puutavaran mittauksille on määritelty
mittaustarkkuus, minkä sisällä mittaustuloksen on oltava esim. hakkuukonemittaus +/- 4 %.
MITTAUSASIAKIRJA
Mittaustoimituksesta on laadittava aina mittausasiakirja (mittaustodistus). Mittaustodistuksessa
tulee käydä ilmi mm. mittausosapuolet, osoitteet, mittaustulos, mittauspaikka jne.
Pyydettäessä on annettava toiselle osapuolelle lisäksi tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Mittaustoimitus on
päättynyt kun mittausasiakirja on
laadittu. Mittausosapuoli on saanut tiedon mittauksesta saatuaan
mittaustodistuksen mittaustilaisuudessa tai jos mittaustodistus
lähetetään postissa, niin se katsotaan saaduksi seitsemän päivän
kuluttua postituksesta.
VIRALLINEN MITTAUS
Mikäli mittaustuloksesta on erimielisyyttä, eikä osapuolten välillä päästä asiassa sopuun, on mahdollista hakea virallista mittausta.
Mikäli virallisen mittauksen edellytykset täyttyvät siitä tehdään hakemus Metsäntutkimuslaitoksen
kirjaamoon 14 päivän sisällä siitä
kun mittaustulos on saatu.
Virallisen mittaajan päätöksestä voi hakea muutosta mittauslautakunnasta.
Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan tarjota jäsenilleen
laadukkaita ja edullisia palveluja.
Emme jaa osinkoja tai korkotuottoja, josta syystä hinnatkin ovat käyttäjäystävällisiä. Tämä erottaa yhdistyksen muista toimijoista ja siksi yhdistyksen palvelut ovat metsänomistajille paras vaihtoehto.
Palveluiden hinnoittelu on lisäksi
selkeää, kun kustannuksia ei piilotella erilaisten bonusten alle. Meiltä saat
aina halutessasi kiinteähintaisen tarjouksen työstä ja sillä homma toteutetaan.
MHY EI OLE PUOLUEETON - ON AINA JÄSENENSÄ PUOLELLA
Metsänhoitoyhdistys on aina turvallinen kumppani metsänomistajalle metsäasioissa. metsänhoitoyhdistys ei ole puolueeton metsätoimija, vaan yhdistys on aina jäsenensä
puolella. Kukaan muu palveluntarjoaja ei voi tätä lupausta antaa. Siksi olemme metsänomistajan ykkösvaihtoehto metsäasioissa.
METSÄNOMISTAJASTA
HUOLEHTIMISTA
Yhdistyksen neuvojat ovat metsänomistajan luottohenkilöitä. he
ovat saattaneet hoitaa saman suvun
metsiä jopa kolmen sukupolven aikana. Monesti siinä leimikkoa tehdessä on pohdittu myös omistajan muita
asioita. On käyty katsomassa, miten
parin vuoden takaiset istutuksen jaksavat, mietitty ojitustarvetta ja pohdittu tulevien vuosien taimikonhoitoja. Hakkuita suunnitellessa mietitään usein myös sukupolvenvaihdosta ja miten tuleva metsänomistaja
voisi parhaiten hyödyntää metsiään.
Kun päätökset ovat aikanaan kypsyneet, yhdistys on hoitanut omistukseen liittyvät muodollisuudet. Monesti luovutussopimusta kirjoittaessa
sovitaan jo samalla uuden omistajan
kanssa metsäkäynnistä. Uuden omistajan on helppo lähteä oman neuvojansa kanssa tutustumaan tiluksiinsa,
kun oppaana on vuosia niitä hoitanut
metsäammattilainen.
KOLMENLAISIA PALVELUJA
Yhdistyksen palvelut voidaan jakaa kolmeen osaan: metsällisiin palveluihin, metsänomistamiseen liittyviin palveluihin ja jäsenen edunvalvonta palveluihin.
EDUNVALVONTAPALVELUT, JÄSENILLE ILMAISIA
• Tiedotus, neuvonta, nettisivut
• Metsäsertifiointi
• Henkilökohtainen neuvonta
• Lahja- ja veroneuvonta
• Työnopastus
• Koulutus, kurssit tilaisuudet
• Kaavoitukseen vaikuttaminen
• Hirvilupiin vaikuttaminen
• Kemera- ja muuhun lainsäädäntöön vaikuttaminen
METSÄOMISTAMISEEN LIITTYVÄT PALVELUT
• Metsäveroilmoituksen täyttö
• Metsäsuunnitelma
• Silva-nettisuunnitelma, ilmainen
• Tila-arviot
• SPV-neuvonta ja perunkirjat
• Lahja-, kauppa- ja jakokirjat
• Kaupanvahvistus
• Lainhuudot
• Ojitus ja tienrakennus
METSÄLLISET PALVELUT
• Ilmainen metsäkäynti ja puunmyyntisuunnitelma
• Puukaupan kilpailuttaminen
• Korjuun valvonta
• Tukin katkonnan valvonta
• Uudistuslain muokkaus
• Taimet ja istutuspalvelu
• Taimikonhoito
• Korjuupalvelu
Leikko 1/2014
14
Leikko 1/2014
15
Pitkä ajoneuvoyhdistelmä
tuo mahdollisuuksia
Parempaa hoitoa
metsällesi.
Metsäveroilmoitus helposti
Verottaja saa tiedon metsätuloista mutta vähennykset
ovat ilmoittajan vastuulla. Kemera-tuet ovat verollista tuloa.
Kemera töistä ilmoitetaan kaikki kulut ja tuet.
Vuoden vaihteen tapahtumat ilmoitetaan sille vuodelle,
kuin maksu on maksettu tai tulo saatu.
Soita ja varaa aika neuvojallesi veroilmoituksen tekoa varten!
Verokoulutusta Kuusamon lukiolla ti 11.2. klo 18.
MHY KUUSAMO, puh. 020 413 7600
MHY TAIVALKOSKI, puh. 020 413 7660
MHY PUDASJÄRVI, 020 413 7520
Muuttuvat metsälait
Metsäkeskus järjestää yhdessä metsänhoitoyhdistyk
sen kanssa metsänomistajille tiedotusta muuttuneistametsä-, metsätuho- ja mittauslain keskeisistä asioista.
ma 17.2. klo 17.30 - 20.30 Pohjantähti,
Teollisuustie 1, Pudasjärvi
Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä:
Mhy p. 020 413 7520, Pudasjärvi
Metsäkeskus p. 040 748 4201 tai
netissä:
Taimikosta tukkipuuksi 2013 tempauksen
palkintosaha arvottiin tiistaina 21.1.2014.
Lähitapiolan Oy lahjoittaman Stihl 460 raivaussahan sai Kauko Tynin perikunta Kostolta. Palkintovesurit menivät Kaarlo Juntuselle ja Vilho Hietalalle. Taimikonhoito- ja nuoren metsän kunnostustöitä tehtiin mhy:n
kautta vuonna 2013 462 ha. Taimikonhoito työllisti 4-6 metsuria sulanaikaan. Kemera varoja käytettiin töihin yli 100 000 euroa.
Sampo Puurunen kuljettaa 24 metrisellä
JUHO PUURUNEN
Kuljetusyrittäjänä jo 20 vuotta toimineen pudasjärveläisen Sampo Puurusen nykyinen puutavaran kuljetuskalusto on noin 24 metriä pitkä ajoneuvoyhdistelmä, jota
hankintaa kannustivat tärkeät asiakkaatkin eli metsäyhtiöiden edustajat.
Lisää pituutta tuli aikaisempaan
yhdistelmään verrattuna noin kaksi metriä ja yhteispainoa noin 16
tonnia enemmän.
Vaikka koko yhdistelmä painaa
76 tonnia ja akseleita on enemmän, Puurunen kaihtaa sanaa superjättirekka.
PUURUNEN vertailee omaa yhdis-
telmäänsä suhteessa normikokoisiin ajoneuvoyhdistelmiin:
1. Kääntöpaikkojen koko ja mitoitus tarpeiden muuttuminen verrattuna normikokoisiin ajoneuvoyhdistelmiin?
– Kääntöympyrään noin 2 metriä lisää ja kääntöympyrän halkaisija 20 metriä. T-käännytyspaikkoihin 35 - 40 metriä pitkät haarat.
2. Risteyksien koko ja mitoitus tar-
peiden muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin?
– Yhdistelmät oikoo 1-1,5 metriä enemmän kuin entiset. Ongelmia tulee tuottamaan julkisilta teil-
Metsäpäivä Pudasjärven torilla
Sampo Puurunen ja täyteen lastattu noin 76-tonninen yhdistelmä lähdössä Kemiin kuitupuulastin kanssa.
tä olevat liittymät metsään, jotka
ovat jo nyt ennestään kapeita.
seen ja onko tutkittu, mikä on vauhdin merkitys siltojen kestämiseen?
3. Siltojen kantavuustarpeiden
4. Metsäautoteiden tarpeiden muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin?
– Risteyksien huomioiminen uusille autoille. Metsäautoteiden aluissa voisi olla levennykset ohittamista, terminaaliautojen kuormaamista varten ja nostureiden jättämistä
varten. Huolena on metsäautotei-
muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin?
– Siltoihin tuli yllättävän paljon
painorajoituksia, ennen sillat kestivät, mutta yhtäkkiä ne eivät kestä
edes vanhoja painoja. Onko tämä
valtion lupaus siltojen rahoittami-
6. Kuljetussuoritteiden nousu muuttuminen normiyhdistelmiin?
– Sama määrä puuta liikkuu vähemmällä kalustolla.
7. Jarrutus ja kiihdytysmatkat muut-
tuminen normiyhdistelmiin?
– Jarrutus ja kiihdytysmatkat pysyy samana, koska jarruttavia akseleita on enemmän ja tehoa myös
enemmän.
Tilaisuus päättyy huutokauppaan, jossa kohteena käytettyjä moottorikelkkoja.
Päivän teema: Energiaa luonnosta.
Minna Kauppi
Lisätiedot Antti Härkönen 0400-157 422
Satatonniset
rekkayhdistelmät
tulossa kokeiluun
MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT
Lisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 0407608939 Mhy Pudasjärvi ja Outi Tervo Mhy Kuusamo 0400 186 557
Kuusamo, Sarvivaara, 83,7 ha määräala Maaninkajokivarressa Joutsenpalon metsätien varrella.
Puustoa 4746 m3, pääosin mäntykuitua, hoidettua
kasvatusmetsää ja taimikoita. Mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Osuus yhteisiin vesialueisiin.
Tarjoukset 14.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo
0400 186 557.
Kuusamo, Lämsänkylä, 41,2 ha metsätila. Puusto
taimikoita ja kasvatusmetsiä. Puuta 1160 m3. Mukavan kokoinen tila metsänhoitoa ja metsästystä
harrastavalle. Mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Tarjoukset 12.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo
0400 186 557.
Taivalkoski, Inkee, kaksi tilaa, neljä palstaa, yht.
n. 17,6 hehtaaria. Myyjälle jää määräala, josta lohkomiskulut ostajalle. Pääosin nuorta metsää ja taimikkoa. Puusto n. 420 m3, josta tukkia n. 135 m3,
hakkuumahdollisuuksiakin on.
Hp 16000 €/tarjous. Jussi Perttu 040-7608939.
Taivalkoski, Jokijärvi, Polojärven Poloniemessä
upea n. 1,3 hehtaarin rantatontti mökkipaikaksi
sekä erillinen 42 hehtaarin metsäpalsta määräalana Lampela RN:o 19:21 tilasta. Poloniemessä
jalasmökki ja sauna valmiina, omaa rantaa 400 m.
Metsäpalsta pääosin nuorta kasvatusmetsää ja taimikkoa, pieni lampi palstan sisällä. Polojärveltä vesiyhteys Irnille, etäisyys Kuusamon keskustaan n.
45 km sekä Kylmäluoman retkeilyalueelle n. 5 km.
Hp 49500 €/ Tarjous Jussi Perttu 040-7608939.
Kuusamo, Lämsänkylä, 57,7 ha määräala. Puustoa 1573 m3 pääosin mäntykuitua. Puusto nuorta
metsää ja taimikoita. Metsästys ja kalastusmahdollisuus. Tarjoukset 12.2. mennessä. Myyjä pidättää
oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. /Outi Tervo 0400 186 557.
Jussi Perttu LKV
Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi
Toritie 1, postios. PL 62, 93101 Pudasjärvi
p. 020 413 7524, 040 760 8939
[email protected]
Tarmo ja Mauri Tyni vastaanottivat uuden raivaussahan mhy:n
toimistolla 24.1.2014.
den umpeen kasvaminen, puut kasvavat tienvarsilla ja vievät tilaa, sekä
särkevät autonpeilejä ja työvaloja.
5. Ympäristövaikutukset muuttuminen vrt. normiyhdistelmiin?
– Tonneja kautta kuutioita liikkuu enemmän suhteessa kulutettuun polttoainemäärään ja pakokaasupäästöt ovat pienemmät. Liikenteessä näkyy vähemmän puutavara-autoja.
Perjantaina 21.3.2014 klo 10-14 on kaikkien metsätoimijoiden yhteinen metsäpäivä Pudasjärven torilla. Toimijoiden esittelytelttojen lisäksi paikalla on OSAO konesimulaattori, työnäytöksiä (eri kokoluokan haketuskoneita,
moottorisahaveistoa ym). Kahvitarjoilu, makkaranpaistoa, arvontaa.
metsänhoitoyhdistys
Pääpuhuja valtakunnan
tasoa.
Outi Tervo LKV
Metsänhoitoyhdistys Kuusamo
Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo
p. 020 413 7604, 0400 186 557
[email protected]
Sampo Puurunen ottaa kantaa
mahdollisiin satatonnisiin rekkayhdistelmiin.
TULEVAISUUS eli tuleeko satatonnisia rekkayhdistelmiä ja milloin?
– Tulee, kokeiluautoja on jo olemassa etelässä. Jos kokeilu onnistuu ja testiyhdistelmät ovat liikenneturvallisia, niin tulemme näkemään
näitä autoja, jotka liikkuvat 150 - 200
kilometriä ylittävillä matkoilla. Tämä
koskee myös saha- ja energiahaketta ajavia yhdistelmiä, joissa voidaan
nähdä jopa 250 kuution kuormatiloja. Satatonnisten kuormat haetaan
normaali puuautoilla metsästä terminaaleihin.
– Ajot järjestetään joko alueellisesti yrittäjien omana yhteistyönä
tai yhtiöiden järjestämänä. Luulisin,
että ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto on toimivin. Tapahtumaa voisi
verrata puutavara-junien täyttämiseen, ja kuormassa voisi kulkea eri
yhtiöiden puita.
– Tukkipuun kanssa tulee mielenkiintoisia tilanteita, silloin tukkeja voisi siirtää tosi pitkille matkoille, mikäli olisi sopivia meno- paluukuormia. Voisi kuvitella ajoja lepo-
aikojen puitteissa, jolloin ajomatkat
voisivat olla äärirajoissaan 350 - 400
kilometrin päässä.
– Metsänomistajille tämä tuo
mahdollisuuksia, koska puutavaraa
voidaan siirtää tosi pitkille matkoille niin Koillismaalle kuin sieltä pois.
Puunmyynti monipuolistuu, kun
puuta voi kaupata muuallekin.
SATATONNISET rekkayhdistelmät
suhteessa puutavaraan?
– Tämä minun autoni on 76-tonninen ja siihen optimoitaisiin puutavaran pituus. Puutavaran pituus tässä yhdistelmässä voisi olla pidempää, esimerkiksi 3 metrinen voisi olla 3.5 metristä tai ranka 5.5 metristä. Hankaluutena on tehtailla purku,
kun osassa tehtaita niput puretaan
yksitellen, tällöin kuormia ei voi tehdä kantavuutta hyödyntäen.
”
Puutavaran
pituus tässä
yhdistelmässä
voisi olla pidempää.
Klapintekijöiden
suursuosikki
UUTUUS!
HAKKIPILKE
OH 27 Tr
4100 €
(alv 0%) sis. rahdin kaupalle
1 STD
Nokka 266 9
7
2-vipu + MV1 ävaunupaketti
ets
m
+
Kuormain
13.900€
hdin kaupalle
(alv 0%) sis. ra
Leikko 1/2014
16
Metsän asiantuntijat palveluksessasi
Metsänhoitoyhdistys Kuusamo
Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi
Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo
puh. 020 413 7600
sähköposti: [email protected]
Pudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvi
puh. 020 413 7520
Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante,
95100 Kuivaniemi, puh. 0400-318 607
sähköposti: [email protected]
Pasi Maaninka
Metsäneuvoja
puh. 020 413 7605
Etelä-Kuusamo
Anne Polojärvi
Metsäneuvoja
puh. 020 413 7608
Etelä-Kuusamo
Petteri Rahkola
Metsäneuvoja,
Motasu-hanke
puh. 020 413 7610
Pohjois-Kuusamo
Jaakko Palosaari
Metsäneuvoja
puh. 020 413 7603
Pohjois-Kuusamo
Juha Pitkänen
Metsäneuvoja
työpalvelut
puh. 020 413 7606
Taisto Männikkö
Metsäneuvoja
työpalvelut
puh. 020 413 7609
Outi Tervo
Metsäneuvoja/LKV
metsäkiinteistövälitys
puh. 020 413 7604
Tomi Huttu
Metsäsuunnitelmat ja
arviot
puh. 020 413 7611
Maija Pohjola
Toimistonhoitaja
puh. 020 413 7602
Hannu Juurikka
Mika Kauppi
Alueneuvoja
Alueneuvoja
puh. 0204 13 7523, 0400 183 351 puh. 0204 13 7526, 040 715 7293
Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti
Sotkajärvi
Jussi Perttu
Jari Tyni
Heikki Niskasaari
Alueneuvoja
puh. 0204 13 7529, 040 164 8030
Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi,
Ruottisenharju, Jongun länsiranta
Teemu Veteläinen
Alueneuvoja
Metsäneuvoja, LKV
Alueneuvoja
Metsäkiinteistöjen välitys, suku- puh. 0204 13 7527, 0400 286 499 puh. 0204 13 7528, 0400 318 607
Kuivaniemi, Oijärvi
polvenvaihdokset, tila-arviointi Sarakylä, Yli-Livo
puh. 0204 13 7524, 040 760 8939
Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski
Jari Kuukasjärvi
Ulla Illikainen
Alueneuvoja
Toimistonhoitaja
puh. 0204 13 7525, 040 731 8418 puh. 0204 13 7520,
Siurua, Aittojärvi
Antti Härkönen
Toiminnanjohtaja
puh. 0204 13 7522,
0400 157 422
Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski
Talonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski puh. 020 413 7660,
sähköposti: [email protected]
Löydät meidät nyt
myös Facebookista!
Maunu Kilpivaara
Toiminnanjohtaja
puh. 020 413 7601
[email protected]
www.mhy.fi
Teuvo Puolakanaho
Toiminnanjohtaja
puh. 020 413 7661
Tarja Kurtti
Toimistonhoitaja
puh. 020 413 7660
Aila Mikkonen
Metsäneuvoja
puh. 020 413 7663