Ilmastonmuutos ja terveys Johtava tutkija Timo Lanki Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuopio Johdanto • Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen hyvin monella tavoin: suoraan, välillisesti, torjuntatoimien kautta – Usein vaikutukset vaikeasti ennakoitavissa, sillä toisistaan riippuvia muuttujia paljon ja vaikutusketjut usein monimutkaisia – Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tutkittu huomattavasti vähemmän kuin esim. vaikutuksia ekosysteemeihin • Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen myös Suomessa – Ei näy julkisessa keskustelussa – Kaikki vaikutukset eivät haitallisia (esim. pakkasten väheneminen) – Torjuntatoimien hyödyt ja haitat korostuvat ainakin lyhyelläkeskipitkällä välillä – Suorempia haittavaikutuksia havaittavissa silti jo nyt esim. helleaaltojen, rankkasateiden ja punkkien yleistymisen myötä A Human Health Perspective on Climate Change, 2010, NIEHS Uusi SOTERKO-ohjelma, 2015• SOTERKO= sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä • Ilmastonmuutos ja terveys –ohjelma: THL, TTL, SYKE, IL, VATT, Evira • Ohjelman tavoitteita: – – – – Lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten välillä Lisätä tutkimusta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Muodostaa kokonaiskuva vaikutuksista Tiedottaa, vaikuttaa -terveysnäkökohdat huomioon päätöksenteossa • Ohjelman teemoja – – – – Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat ja niihin liittyvät terveyshaitat Ilmastonmuutoksen muut vaikutukset (esim. infektiotaudit) Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutukset (Ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset) Helleaaltojen terveyshaitat • Helleaallot todennäköisesti yleistyvät ja pahenevat tulevaisuudessa Michelozzi ym. Epidemiol 2008 – Myös lyhyempiaikaiset korkeat lämpötilat yhteydessä terveyteen – Pakkanen aiheuttaa haittoja jatkossakin • Vaikutuksia lisää kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen • Suomessa varauduttu huonosti helleaaltoihin, myös terveydenhuollon yksiköissä – Asumisterveysasetukseen tulossa toimenpideraja sisälämpötilalle – Jäähdyttävä ilmastointi herkkiin kohteisiin – Mahdollisuudet yhdyskuntasuunnittelun keinoin vähentää rakennusten lämpökuormaa? Kuolleisuus helleaaltojen aikana Kuolinsyy 2003 2010 Kokonais, ei-tapaturmainen 220 (169-268) 309 (237-375) Verenkiertoelinsairaudet 107 (74-137) 163 (113-210) Iskeemiset sydänsairaudet 51 (24-75) 73 (35-108) Aivoverisuonisairaudet 19 (2-33) 21 (2-37) Hengityselinten sairaudet 21 (2-37) 12 (1-21) 11 (3-17) 14 (4-21) Mielenterveyden häiriöt 51 (35-64) 47 (33-59) Hermoston sairaudet 30 (16-40) 94 (56-125) Pi tkäaikainen keuhkosairaus Terveydenhuollon toimintayksikkö Muu paikka 193 27 269 39 Koko Suomi, ei Lappi/Ahvenanmaa Kollanus & Lanki, Duodecim 2014 Ilmastonmuutos ja juomavesi • Mikrobien lähteet: ihmisasutus (jätevedet, maatalous, teollisuus), eläinkunta, kasvusto verkostoissa, leväkasvustot • Sateisuuden lisääntyminen àravinne- ja mikrobihuuhtoutumien lisääntyminen – Lisäksi rankkasateet ongelma jätevesilaitoksille • Tulvien yleistyminen àedistää vesien imeytymistä pohjeveteen • Pintavesien lämpeneminenàedistää levien kasvua, nopeuttaa mikrobien tuhotumista – Sinilevät vaikuttavat luonnollisesti myös uimiseen • Ilmaston lämpeneminenà mikrobien kasvun tehostuminen vesijärjestelmissä • Leudot talvetà pohjavesien likaantumista myös talvella Eläinten välittämät taudit I • Ilmastonmuutos vaikuttaa niin suoraan eläimistä kuin hyönteisten välitykselläkin leviävien tautien esiintymiseen – Hyönteisvälitteisissä taudeista ilmasto vaikuttaa niin isäntäeläimiin, hyönteisiin kuin itse mikrobeihinkin (usein monimutkainen kierto) – Ilmastonmuutoksen ohella tautien esiintymiseen vaikuttaa paljon kansainvälinen kauppa ja matkailu • Eurooppaan tulee leviämään uusia tauteja – esim. Dengue-kuume, joka tuskin kuitenkaan leviää Suomeen • Hyttysvälitteinen Pogostan-tauti (virus) levinnyt Suomeen (ensimmäisen kerran 1974), ainakin osasyynä ilmastotekijät • Ilmastonmuutoksen vaikutusta jänisruttoon (bakteeri) vaikea ennustaa, myyräkantojen vaihtelulla suuri merkitys Eläinten välittämät taudit II • Ilmastonmuutoksen herkimpiä indikaattoreita ovat puutiaisvälitteiset taudit – Erityisesti talven ankaruus/pituus rajoittaa esiintymistä – Puutiainen levinnyt yhä pohjoisempaan, myös muut tekijät kuin ilmastonmuutos vaikuttavat leviämiseen – Puutiaisaivokuumetta tavattu Suomessa yhä enemmän ja yhä pohjoisempana – Myös borrelioosi yleistynyt – Tulevaisuudessa Suomessa todennäköisesti myös uusia puutiaisvälitteisiä tauteja • Jotkin suoraan eläimistä leviävät taudit voivat yleistyä esim. petojen yleistyessä – Myyräekinokokki (loinen) saattaa levitä Suomeen – Myös Rabies saattaa levitä • Myyräkuume saattaa jopa vähentyä myyräsyklien heikentyessä Muita ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia • Sateisuuden lisääntyminen, rankkasateet, viistosateet, lämpötilan kohoaminen à kosteusvaurioiden yleistyminen/paheneminen rakennuksissa! • Matalaenergiatalot muodostavat oman haasteensa – Vähäisempi ilmanvaihto, paksummat eristeet • Pilvisyyden lisääntyminen, lumipeitteen väheneminen à kaamosoireiden ja suoranaisen masennuksen lisääntyminen • Muutokset siitepölyn pitoisuuksissa ja koostumuksessa à allergiaoireiden lisääntyminen • Nollakelien yleistyminen, liukkaus à tapaturmat • Muutokset ilmansaastepitoisuuksissa – Muutokset alailmakehän otsonipitoisuudessa – Muutokset katupölykauden pituudessa? Nastarenkaiden tarve? – Metsäpalojen yleistyminen à kaukokulkeuma Metsäpalot Metsäpalosavut ja tulehdus Calgary 2010, Jim Hainstock Pienhiukkaspitoisuudet metsäpaloista Huttunen ym. Environmental Research 2013 Kollanus ym., käsikirjoitus Muutokset energiantuotannossa • Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen – Ilmansaasteista n. 2000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain – Mahdollisuus vähentää selvästi ilmansaasteiden terveyshaittoja • Tuulivoiman voimakas rakentaminen – Melukysymykset usein ratkaisevia sijoittamisessa – Tieteellistä tutkimustietoa tuulivoimamelusta hyvin vähän – Häiriintymistä ja unihäiriöitä eittämättä esiintyy, jos tuulivoimala sijoitetaan liian lähelle asutusta – asetus tuulivoimamelun ohjearvoista tekeillä • Puun pienpolton lisääntyminen – Ei ole syytä pitää biomassa palamishiukkasia vähemmän haitallisina kuin kaupunki-ilman hiukkasia (WHO, REVIHAAP-projekti, 2013) – Ilmansaasteet luokiteltiin syöpää aiheuttaviksi 2013 – Puunsavu sisältää hyvin runsaasti karsinogeenisiä yhdisteitä Puunpoltto Residential Heating with Wood and Coal: Health Impacts and Policy Options in Europe and North America, WHO 2015 Puunpoltto on yhteydessä tulehdukseen Kaukokulkeuma Liikenne Biomassan poltto Suola Teollisuus Pienhiukkasten 5-pv keskiarvopitoisuus vs. tulehduksen indikaattorit, Tulos ilmoitettu 1 ug/m3 hiukkaspitoisuuden lisäystä kohti Siponen ym. Occupational and Environmental Medicine 2015 Yhdyskuntasuunnittelu ja terveys • Yhdyskuntien tiivistäminen tehtävä terveyshaitat minimoiden ja hyödyt maksimoiden • Tieto lisääntynyt liikenteen ilmansaasteiden haitoista – Pitkäaikainen altistuminen erityisen haitallista – Pakokaasut ja katupöly – Tiivistäminen uhkaa lisätä altistumista paikoitellen • Yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa monin tavoin terveyteen – Liikennemelu: valtioneuvoston periaatepäätöksen (2004) tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta – Noin miljoona suomalaista asuu ”melualueella”, ei vain viihtyisyyshaitta – Liikunta: fyysisen aktiivisuuden mahdollistavalla ympäristöllä suuri merkitys terveydelle à esimerkki mahdollisuudesta saavuttaa terveyshyötyjä ilmastonmuutoksen torjunnan kautta – Viheralueet: ei vain viihtyisyystekijä, yhteys myös terveyteen? Yöajan melu ja unihäiriöiden esiintyminen 2.4 2.2 Noise-sensitive Not noise-sensitive Odds ratio (95% CI) 2 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 <40dB 40-45dB 45-50dB 50-55dB >55dB Helsinki/Vantaa; meluherkkyyden indikaattorina taipumus ahdistuneisuuteen Halonen ym., Environmental Health Perspectives 2012 THL Kasvillisuus lieventää hellettä kaupungeissa Pitkäaikaisen ilmansaastealtistumisen haitat • Vilkkaan tien (> 10000 autoa/vrk) läheisyydessä asumisen haitoista enenevästi näyttöä – – – – – – Lisää hengitystieoireita ja astmakohtauksen riskiä ”Kalkkeuttaa” verisuonia ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä? Lisää astman kehittymisen riskiä? Hidastaa lasten keuhkojen kehitystä? Lyhentää elinikää – vaan kuinka vähän/paljon? Äidin altistuminen riskinä ennenaikaiselle synnytykselle ja pienipainoisuudelle? – Liikennemelun merkitys? • Uusia mahdollisia sairausryhmiä – Nivelreuma? Diabetes? Leukemia? Alzheimerin tauti? Autismi? Lasten korvatulehdukset? Lähimmän tien liikennetiheys ja tulehdus 40 C-reaktiivinen proteiini %-change 20 0 -20 Reference: <1,000 vec/day 1,000-5,000 vec/day 5,000-10,000 vec/day >10,000 vec/day -40 KORA SAPALDIA FINRISK TWINGENE Lanki ym. Environmental Health Perspectives 2015 pooled Ilmanlaatuvyöhykkeet • Pääkaupunkiseutu / Helsingin seudun ympäristöpalvelut • Suositusetäisyys uudisrakentamisessa ja herkissä kohteissa (koulut, päiväkodit ja leikkikentät, asukaspuistot, vanhusten palvelutalot, sairaalat) Kuinka lähelle vilkasta tietä voi rakentaa? Mallinnetut hiukkaspitoisuudet liikenneväylän (kehä 3) varrella Suojaetäisyyden merkitys (LILA-projekti, HSY) • • • Asuinrakennukset, avoin tieympäristö, pienhiukkaset Riskin lisäys taustariskiin suhteutettuna Tapaukset: kuolemat / 1000 asukasta (perusväestö) / 10 v. Ei suojaetäisyyttä Minimietäisyys Suositusetäisyys Ajoneuvoa/vrk Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset 5000 0 0.4% 0.3 10 0.21% 0.16 10000 0 0.8% 0.6 7 0.50% 0.4 20 0.28% 0.21 20000 0 1.1% 0.9 14 0.59% 0.4 40 0.31% 0.23 30000 0 1.7% 1.3 21 0.71% 0.5 60 0.34% 0.26 40000 0 2.3% 1.7 28 0.79% 0.6 80 0.36% 0.27 50000 0 2.8% 2.1 35 0.85% 0.6 100 0.38% 0.28 60000 0 3.4% 2.6 42 0.90% 0.7 120 0.38% 0.29 70000 0 4.0% 3.0 49 0.94% 0.7 140 0.39% 0.29 80000 0 4.5% 3.4 56 0.97% 0.7 150 0.42% 0.32 90000 0 5.1% 3.8 63 0.99% 0.7 150 0.47% 0.36 100000 0 5.7% 4.3 70 1.01% 0.8 150 0.53% 0.40 Vertaa: • Liikennekuolemat: 0.4 / 1000 hlö / 10 v. • Passiivinen tupakointi ja kuolleisuus (isk. sydäntauti + keuhkosyöpä): 4 / 1000 alt. / 10 v. • UV-säteily ja ihosyöpäkuolleisuus: 0.3 / 1000 hlö / 10 v Kaupunkien vetovoima? YRTTI-tutkimus Onko liikennemelulla ollut merkittävää vaikutusta asuinpaikkanne valintaan? N=1112 Onko liikenteen ilmansaasteilla (pakokaasut/katupöly) ollut merkittävää vaikutusta asuinpaikkanne valintaan? 24.4.2015 Esityksen nimi / Tekijä 23 Altistuminen liikenteessä TRANSPHORM-tutkimus Huomioitava kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa Terveyshyödyt (liikunta) silti haittoja suuremmat Huom. Pitoisuudet suhteellisia
© Copyright 2024