Sisäilmaryhmän raportti Raahen kaupungin kiinteistöistä 2014

Sisäilmaryhmän raportti
Raahen kaupungin kiinteistöistä 2014
Työsuojelutoimikunta
Tekninen lautakunta
8.1.2015
Raportin ovat laatineet yhteistyössä: Timo Salonen, Pasi Alatalo, Martti Malinen ja Leena Räsänen
Johdanto
Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan tekniseltä kannalta vaikeasti
tulkittavissa ja ratkottavissa. Sisäilmasto-ongelman määrittely ja sen terveydellisen
merkityksen arviointi on usein asiantuntijoillekin vaikeaa ja ristiriitoja aiheuttavaa. Asiantuntijat joutuvat usein tekemään päätöksiä ja toimimaan tilanteessa, jossa on laajoista tutkimuksistakin huolimatta paljon epävarmuustekijöitä.
Jokainen sisäilmaongelma on yksilöllinen ja yleistä kaikkiin kohteisiin sopivaa ongelmien ratkaisumallia ei ole olemassa. Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovatkin tilanteita, joissa tarvitaan monen eri alueen asiantuntijan yhteistyötä, osaamista ja työpanosta. Asioiden käsittelyyn osallistuu suuri joukko ihmisiä: ongelmasta havaintoja
tehneitä ja oireilevia työntekijöitä, työyksikön esimiehiä, kiinteistöhuollosta vastaavia
henkilöitä sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä.
Sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistyötä, jossa on otettava huomioon ongelman teknisen ratkaisun ohella myös ongelman ratkaisuprosessin inhimillinen ja sosiaalinen puoli sekä taloudellisuus. Sisäilmasto-ongelmissa ei ole kyse pelkästään teknisen ongelman teknisestä korjaamisesta vaan myös ihmisten kokemuksista. Sisäilmasto-ongelmien taloudellinen merkitys
näkyy rakennusten kunnossapito- ja korjauskustannuksina, oireiluun ja sairasteluun
liittyvinä hoitokustannuksina sekä työpanos- ja tuottavuusmenetyksinä, esim. lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Taloudellinen panostaminen sisäilmasto-ongelmista kärsivien kiinteistöjen korjaamiseen maksaa itsensä aina takaisin taloudellisena hyötynä
toisaalla.
Raahen kaupungin sisäilmaryhmä on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien ja pyrkinyt
omalla toiminnallaan edistämään kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmien ratkaisua. Ensimmäisten toimintavuosien aikana sisäilmaryhmän toiminnassa on keskitytty
toimintatapojen ja – periaatteiden luomiseen, koska on kysymys uudesta toimintatavasta, josta halutaan muodostuvan toimiva, hyvä ja tavoitteeseensa pystyvä kokonaisuus. Sisäilmaryhmän toimintaa on kehitetty entistä vaikuttavampaan suuntaan, ja
varsinkin tiedottamista, joka on erittäin olennainen osa sisäilmaongelmien ratkaisua,
on tehostettu. Sisäilmaongelmien ratkaisussa on aina kysymys mittavasta moniammatillisen yhteistyön ponnistuksesta, joka vaatii onnistuakseen yhteistyön rakenteiden
organisointia ja tietoista kehittämistyötä. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää eri
toimijoiden roolien selkeyttämistä ja yhteisen tavoitteen löytämistä. Uudenlainen yhteistoiminta vaatii aina harjoittelua eikä ole helppoa, kun käsitellään hankalia sisäilmaongelmia. Sisäilmasto-ongelmien hoidossa keskeistä on luottamuksen luominen tilan käyttäjien ja ongelmatilannetta hoitavien välille. Luottamuksen ilmapiiri saadaan
aikaan hyvällä prosessin hoitamisella ja avoimuudella, ja sen perustana on asiantuntijoiden ja tilojen käyttäjien keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö.
Sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.
________________________________________________________________________________
Yleistä sisäilmasta
Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennusten kosteus- ja homevauriot on puolestaan arvioitu
merkittäväksi syyksi huonoon sisäilman laatuun. Huolimatta erilaisista toimenpiteistä
ja panostuksesta kosteus- ja homearviot eivät näytä vähentyneen, päinvastoin tilanteen on arvioitu jopa pahenevan tulevaisuudessa.
Kosteus- ja homevaurioiden merkittävyyden arviointi ei perustu pelkästään tekniseen
tarkasteluun, vaan sen pitää sisältää myös altistumisen todennäköisyyden arviointia,
jotta terveydellinen ulottuvuus saadaan mukaan. Pelkästään kosteusvaurion mahdollistavan olosuhteen esiintyminen ei tee vielä tilannetta merkittäväksi kosteusvaurioksi.
Kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys on täsmentynyt hyvin hitaasti.
Tutkimusten mukaan on todennäköistä, että voimakas altistuminen kosteusvauriomikrobeille tai muille mikrobiologisille tekijöille kosteusvauriorakennuksissa on merkittävä
oireilun lisääntymisen aiheuttaja. Useimpien tutkimusten mukaan astma näyttäisi olevan sairaus, joka liittyy kosteus- ja homevauriorakennuksiin, ammattiastma on yleisin
diagnoosi kosteusvauriotyöpaikoilta kirjautuvissa ammattitaudeissa. Jos työntekijän
oireilu ja sairaus liittyy työpaikan olosuhteisiin, on välttämätöntä oireilevan työntekijän
työsuojelun kannalta hoitaa tilanne kuntoon riippumatta siitä, mitä ammattitutkimuksissa todetaan. Terveyttä vaarantavat sisäilmaongelmat ovat yleensä usean tekijän
aiheuttamia ja kosteusvauriot vain yksi osasyy moniulotteisessa kokonaisuudessa.
Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja
kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä. Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat
kosteus- ja homevauriot. Yleensä kosteusvauriot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa
ja sisäilmaongelmien syynä on poikkeuksetta useiden tekijöiden yhteisvaikutus. Eniten kosteus- ja homevaurioista johtuvia sisäilmaongelmia aiheuttavat perustuksissa ja
alapohja- sekä lattiarakenteissa olevat vauriot. Vesikattovuodot ja ilmanvaihdon puutteellinen toiminta ovat tärkeitä taustalla olevia tekijöitä.
Rakennusten sisäilmaongelmat ovat yleisiä, vähäisiä kosteusvaurioita löytyy melkein
kaikista rakennuksista. Harvoin haitta rajoittuu kosteusvaurioissa vain kosteusvauriomikrobien, niiden aineenvaihduntatuotteiden tai materiaaleista vapautuvien kemiallisten yhdisteiden löytymiseen sisäilmasta. Esimerkkeinä muista yleisistä haitoista ovat
kuiva huoneilma, tunkkaisuus, pölyt, ja teolliset kuidut. Yleisimpiä sisäympäristöongelmien aiheuttajia ovat riittämätön ilmanvaihtuvuus tai veto, liian korkea tai matala
lämpötila, kuiva sisäilma tai ilman epäpuhtaudet.
Kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta, pinnoilta ja vaurioituneista materiaaleista voidaan löytää home- ja hiivasieniä sekä bakteereita ja näiden aineenvaihduntatuotteita.
Sisäilmanäytteiden mikrobipitoisuudet ja – lajisto kuvaavat sisäilman laatua ja altistumista. Sisäilman mikrobien ohje- ja viitearvojen avulla ei voi tehdä päätelmiä sisäilman terveydellisistä vaikutuksista.
Rakenteiden kastuminen ja mikrobien kertyminen rakenteiden pinnalle johtaa siihen,
että huoneen sisäilmaan voi siirtyä vaurioituneista rakenteista ja niiden mikrobikasvustoista epäpuhtauksia, jotka kulkeutuvat silmiin, iholle ja hengitysteihin ja ihminen
altistuu. Tutkimusten perusteella on riittävä näyttö astman syntymiseen ja pahenemiseen, nuhan, keuhkoputkentulehduksen ja homepölykeuhkon yhteydestä kosteus- ja
homevaurioihin. Muiden sairauksien osalta näyttö ei vielä ole ollut riittävä.
________________________________________________________________________________
Kosteusvaurioihin liittyy aina kohonnut terveysriski ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavan suuret, kun tilan käyttäjät
oireilevat, sairastuvat ja menettävät työ- ja toimintakykynsä. Kustannuksia ei tule pelkästään sairauksien tutkimuksista ja hoidosta, vaan esimerkiksi työtehon ja työkyvyn
lasku tai sen menettäminen joksikin aikaa sekä työyhteisön toimintakyvyn heikkeneminen voivat johtaa merkittäviin kustannuksiin.
Sisäympäristön arvioinnissa on erityinen painoarvo sillä, miten tilojen käyttäjät kokevat ympäristön. Haittatekijöiden tunnistamisessa ja altistumisen arvioimisessa tarvitaan yleensä aina myös työterveyshuollon asiantuntijoiden arvio tilojen käyttäjien terveydentilasta ryhmätasolla. Sisäympäristöhaittojen kokemiseen voivat vaikuttaa myös
psykososiaaliset tekijät, kuten esim. tyytymättömyys työhön ja liian kuormittava työ
sekä henkilökohtainen hyvinvointi. Myös ihmisen perussairauksilla saattaa olla merkittävä vaikutus kosteusvaurioaltistumisesta aiheutuvaan oireiluun.
Sisäilmasto-ongelmat ovat usein monimutkaisia ja ongelman selvittämiseen käytettyjen menetelmien tuloksien tulkinta voi olla vaikeaa. Sisäilmasto-ongelman ratkaiseminen vaatii aina hyvän teknisen osaamisen ja taloudellisten resurssien lisäksi myös sisäilma-alan asiantuntijuutta, ratkaisuvaiheiden hallintaan ja johtamiseen liittyvää
osaamista, sekä hyvin organisoitua yhteistyötä sekä suunnitelmallista ja säännöllistä
viestintää.
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellista kuntotutkimusta,
hyvää korjaussuunnittelua ja tiedonsiirron hallintaa. Korjauksista aiheutuu häiriötekijöitä ja haitallisia terveydelle vaarallisia päästöjä, jolloin tilojen käyttäjille tarvitaan
väistötilat. Lähtökohtana on, että väistötilat ovat tilapäisiä rakennuksia ja niiden kunto
ja ilmanlaatu pitää olla sellainen, ettei se vaaranna tilan käyttäjien turvallisuutta tai
terveyttä.
Jos sisäilmasto-ongelmien selvitys- ja ratkaisuprosessia ei hallita, osa syistä jää löytymättä tai korjaamatta.
(Tiedot poimittu eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisusta 1/2012, ”Rakennusten kosteusja homeongelmat” julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan internet-sivuilla.)
________________________________________________________________________________
Sisäilmaan liittyviä määritelmiä
Sisäilma:
Rakenteiden rajaamalla alueella olevaa ilmaa.
Sisäilmasto:
Sisäilmaa laajempi käsite, jolla tarkoitetaan sisäilman ja lämpöolosuhteiden muodostamaa kokonaisuutta.
Sisäilmasto-ongelma:
Terveyttä tai turvallisuutta vaarantava puute tai ongelma rakennuksessa tai sen
osassa. Syynä voi olla esimerkiksi kosteus- ja homevaurio, vesivahinko, rakennusmateriaaleista aiheutuva kemiallinen päästö, orgaaninen pöly, rakennusvirheestä tai
toiminnasta aiheutuva vika tai virheellinen ylläpito.
Altistuminen:
Tilanne, jossa sisäympäristössä oleva tekijä joutuu kosketuksiin ihmisen kanssa.
Tekijän hengittäminen, nieleminen, kosketus silmiin tai iholle ovat altistumista.
Haitallista altistumista voidaan pitää todennäköisenä, kun rakennuksessa näkyy
kosteus- ja homevaurioita sisäpinnoilla, mikrobikasvua todetaan materiaaleissa tai
ympäröivissä rakenteissa, poikkeavaa altistetta on todettu ilma- tai pölynäytteissä, tilat ovat selvästi alipaineisia tai vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta on ilmayhteys
työskentelytilaan. Kokonaiskuva altistumisesta saadaan, kun sisäilmatekijöihin ja
olosuhteisiin lisätään tieto tilojen käyttäjien kokemuksista ja terveydentilasta.
Kosteusvaurio:
Liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuva materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittyminen tai ominaisuuksien muuttuminen siten, että rakenne tai
rakenteen osa tulee korjata tai vaihtaa. Kosteusvaurio aiheutuu rakenteiden kastumisesta niin, että ne eivät pääse ajallaan kuivumaa. Kosteusvaurio muuttuu nopeasti kosteus- ja homevaurioksi, jos kuivumista ei tapahdu.
Kosteus- ja homevaurio:
Kosteusvaurio, jossa todetaan home- ja hiivasieni ja/tai bakteerikasvustoja.
Merkittävä kosteus- ja homevaurio:
Sellainen vähäistä laajempi rakenteellinen vika, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä, minkä perusteella
korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi tai poistamiseksi. Kosteus- ja homevaurion määritteleminen merkittäväksi ei ole pelkästään tekniseen tarkasteluun perustuvaa, vaan sen pitää sisältää myös altistumisen todennäköisyyden arviointi, jotta terveydellinen ulottuvuus saadaan mukaan.
Mikrobivaurio:
Mikrobivaurio tarkoittaa bakteerien, home- ja hiivasienten tai lahottajien haitallista
esiintymistä rakennuksessa. Kosteus- ja homevauriorakennuksen sisäilman mikrobipitoisuudet voivat olla samalla tasolla kuin normaaleissa rakennuksissa, mutta
poikkeava mikrobilajisto voi paljastaa merkittävän kosteus – ja homevaurion. Tulosten tulkinta vaatii erityisosaamista eikä ole ongelmatonta.
Ohjearvo:
Viranomaisten antamat ohjearvot määrittävät eri tekijöiden määrää tai pitoisuutta
sisäilmassa, jota ei tule ylittää.
________________________________________________________________________________
Kuntoarvio:
Kuntoarviossa selvitetään kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunto aistinvaraisesti ja olemassa olevien asiakirjojen perusteella. Siinä arvioidaan kiinteistöjen korjaustarvetta ja laaditaan pitkän tähtäimen
kunnossapitosuunnitelma. Kuntoarvion tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva järjestelmien teknisestä kunnosta ja energiataloudesta, jonka jälkeen kunnossapitotoimet voidaan kohdistaa oikein.
Kuntotutkimus:
Kuntotutkimus on rakennuksen, rakennelman tai kiinteistöön kuuluvien järjestelmien
kokonaisvaltainen tutkimus elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeen määrittelemiseksi.
Kuntotutkimuksessa voidaan käyttää rakenteita rikkovia menetelmiä kuten rakenneavauksia, vaurioiden tai turmeltumisen laajuuden ja syiden täsmentämiseksi. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä rakenteisiin, vesi- ja viemärijärjestelmiin, ilmanvaihtojärjestelmiin, sisäilmastoon ja kosteus- ja homevaurioituneisiin rakenteisiin. Kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä antaa tarvittavat toimenpide-ehdotukset suunnittelun ja korjauksen uusimisen lähtökohdaksi. Kuntotutkimuksen tuloksia käytetään mm. korjausten laajuuden, korjaustavan ja kustannusten määrittelyyn.
Rakennuksen elinkaari:
- rakennus on vanhentunut sijainnillisesti silloin, kun käyttötarkoituksen muutos entistä tuottavampaan toimintaan ei ole kannattavaa tai rakennus jää tyhjilleen
muuttoliikkeen vuoksi.
- taloudellisen elinkaaren vanhentuminen seuraa joko tuottojen tai kulujen muutoksesta.
- tekninen elinkaari on rakennuksen rakenteiden käyttöikä rakenteen valmistuksesta sen purkamiseen asti. Käyttöikää voidaan pidentää suunnitelmallisella kunnossapidolla, jolloin käyttöikä jatkuu kunnes rakennusosat alkavat turmeltua ja niiden
toimivuus ei enää täytä vaatimuksia.
- toiminnallinen elinkaari on lopussa, kun käyttötarkoitus tai tilatarve muuttuu alkuperäisestä suunnitellusta käyttötarkoituksesta tai toiminta tiloissa loppuu kokonaan.
Viitearvo:
Sisäilman laatua arvioitaessa viitearvolla tarkoitetaan yksittäisten tekijöiden (esim.
kemialliset yhdisteet, fysikaaliset suureet, biologiset epäpuhtaudet) tutkimuksissa
mitattua määrää tai pitoisuutta sisäilmassa.
Ylipaineistus:
Rakennuksen ilmavirta käännetään sisältä ulospäin, jolloin tuloilma kasvaa suuremmaksi kuin poistoilma.
________________________________________________________________________________
Sisäilma
Sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Yleisempiä sisäilmastoon vaikuttavia
epäpuhtauksien lähteitä ovat:
- rakentamisen eri työvaiheiden vaikutus ja mm. materiaalivalinnat
- rakennuksen käyttö; ihmisten toiminta, henkilöt, eläimet, kasvit
- rakennuksen ylläpito; siivouksen taso, järjestelmien huolto
- rakenteet; kunnossapito, rakennuksen tiiviystaso, materiaalipäästöt, mahdolliset vauriot
- koneet ja laitteet; lämpökuormat, päästöt, hiukkaset
- ulkoympäristö; pölyt, hiukkaset, saasteet
- maaperä; radon ja muut maaperän kaasut
- talotekniset järjestelmät ja niiden toiminta; ilmanvaihto, lämmitys, valaistus,
melu
Työpaikan tiloissa sisäilmasto-ongelmaan voivat viitata seuraavat tekijät:
- tunkkainen ilma
- epämiellyttävä haju
- liian alhainen tai liian korkea lämpötila
- veto
- pöly, lika
- pinnoitteiden värimuutokset
- kosteusvauriojäljet
Toimenpiteitä hyvän sisäilmaston turvaamiseksi
-
osaava rakentaminen ja kunnostaminen
kiinteistön oikea käyttö ja hoito
oikeanlainen tilojen sisustus ja siivottavuus
riittävä ja ammattimainen siivous
oikea lämpötila
puhdas, riittävä ja tasapainoinen ilmanvaihto
oikeanlainen akustointi
vesijohdot ja viemärit kunnossa
________________________________________________________________________________
Eri toimijoiden tehtävät ja vastuut sisäilmastoasioissa
-
Asiakkaan tehtävä on huolehtia siitä, että tiloja käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti ja tilat ovat henkilömäärältään oikein mitoitetut. Tilojenkäyttäjän tehtävä on pitää tilat siivottavassa kunnossa ja huolehtia, ettei tilaan kerry liikaa tavaroita ja kalusteita, jotka estävät siivouksen toteutumista. Tilojenkäyttäjältä odotetaan myös ilmoitusvelvollisuutta, mikäli tiloissa huomataan jotain normaalista poikkeavaa esim. hajua, näkyviä kosteusvauriojälkiä tms.
-
Tilahallinnan tehtävänä on vastata hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta,
kunnossapidosta ja käytettävyydestä siihen käyttötarkoitukseen, johon tilat
on tarkoitettu.
-
Työsuojeluhenkilöstö rooli sisäilmastoasioissa on tiedottaja ja valvoja. Työsuojeluhenkilöstö tuo teknisen palvelukeskukselle tietoa oireiluista ja tilojen
käyttäjän sekä työterveyshuollon kokemuksista, sekä tiedottaa heille puolestaan tekniseltä palvelukeskukselta saamistaan tiedoista. Työsuojeluhenkilöstö myös valvoo työturvallisuuslain toteutumista sisäilmastoasioissa.
Sisäilmaryhmä
Kaupunginjohtajan päätöksellä 24.2.2011 (18 §) on perustettu sisäilmaryhmä, jonka
toiminnan tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisevään työhön sekä reagoida sisäilmaa
koskeviin ongelmiin pikaisesti. Tavoitteena on myös hyvän sisäilman turvaaminen
Raahen kaupungin kiinteistöissä sekä avoin tiedonkulku ja matala kynnys käyttäjälle
ilmoittaa havainnoimistaan muutoksista työympäristönsä kiinteistössä ja sisäilmassa.
Sisäilmaryhmä koostuu suunnitteluryhmästä ja toimintaryhmästä. Toimintaryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ja suunnitteluryhmä vähintään kaksi kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan yhteydessä.
Suunnitteluryhmä
- työsuojelutoimikunta, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston
edustaja, rakennusmestari, tilahallinnan päällikkö ja teknisen palvelukeskuksen johtaja.
- kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa työsuojelutoimikunnan kokouksen yhteydessä
- kerää ja pitää yllä tietoja kaupungin kiinteistöjen kunnon tilasta
- seuraa kiinteistöjen kuntoa
- tekee esityksiä päättäjille ja toimintaryhmälle sisäilmaan liittyvistä toimenpiteistä
________________________________________________________________________________
Toimintaryhmä
- teknisen palvelukeskuksen johtaja, kiinteistöhallinnan edustajat, työsuojelupäällikkö
ja työsuojeluvaltuutetut
- tekee kiinteistöä koskevan alustavan arvion tilanteesta sekä esityksen mahdollisista lisäselvityksistä ja tutkimuksista
- analysoi kiinteistöjen kunnossa tapahtuvien muutoksien seurauksia saadakseen selville sisäilman terveyshaitan vuoksi ensisijaisesti välitöntä puuttumista tarvitsevat kiinteistöt
- toimii sisäilma-asioiden ennakoivan työn ja hälytysluonteisten sisäilmaan liittyvien toimenpiteiden suunnittelevana toimielimenä
- seuraa toimenpiteiden toteutumista
- toimii tiedottavana elimenä kiinteistöjen sisäilmaan liittyvissä toimenpiteissä
- edesauttaa kiinteistöjen käyttäjiä ylläpitämään hyvää sisäilmastoa tiedottamalla hyvän sisäilman tekijöistä
- aktivoi käyttäjiä havainnoimaan ja ilmoittamaan työympäristössä ja olosuhteissa tapahtuvista muutoksista
Työterveyshuolto
Raahen kaupungin henkilöstön työterveyshuollosta vastaa Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja – haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden
ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.
Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden lisääminen,
kokonaisvaltainen organisaation muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin
edistäminen ja terveysriskien torjunta. Tähän pyritään suunnattujen työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla. Niistä saatava tieto ja annetut toimenpideehdotukset lisäävät osaltaan työhyvinvointia muiden yhteistyössä henkilöstöpalveluiden, työyhteisöjen ja esimiesten kanssa tehtävien toimenpiteiden ohella.
Työterveyshuolto osallistuu myös sisäilmayhteistyöhön toimien sisäilmaongelmissa
terveyshaittojen asiantuntijana ja terveysriskien arvioijana.
Ympäristöterveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu toimia, joilla pyritään varmistamaan elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Ympäristöterveydenhuolto vastaa elinympäristön laadun turvaamisen ennaltaehkäisevistä toimista, joilla torjutaan mikrobiologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa uhkaa terveydelle. Tavoitteena on
myös ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa
vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle.
Terveydensuojelua edistetään valvomalla päiväkotien, koulujen ja hoitolaitosten terveydellisiä olosuhteita. Terveydensuojelujärjestyksen tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioiden ylläpitää ja edistää väestön terveyttä sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa
terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viran-
________________________________________________________________________________
omaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien tutkimiseksi,
korjaamiseksi ja poistamiseksi.
Terveydensuojeluviranomainen suorittaa tarkastuksia oman valvontasuunnitelmansa
mukaisesti.
Työsuojeluviranomainen (AVI, Pohjois-Suomi työsuojelun vastuualue)
Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että työnantaja huolehtii siitä, ettei työympäristössä ole sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveyshaittoja.
Työsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa velvoittavia viranomaismääräyksiä mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi.
Työsuojeluviranomainen suorittaa valvontakäyntejä niin usein ja tehokkaasti kuin työsuojelun valvonnan kannalta on tarpeellista. Työsuojelutarkastusten tekemisestä huolehtivat työsuojelupiirit sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti.
Sisäilma-asioita koskeva viestintäsuunnitelma
Kiinteistöön liittyvä luotettava
tieto (tiedon vastaanottaja: työsuojelupäällikkö)
Kiinteistön käyttäjältä tullut yhteydenotto
Muulta taholta esim. lasten vanhemmilta tullut yhteydenotto
Terveysviranomaisilta tullut tieto
Kiinteistöstä saatu kuntoarvio tai
– kuntotutkimusraportti tai muu
vastaava selvitys
Asia / raportti tai muu selvitys käsitellään sisäilman toimintaryhmässä
- sovitaan mahdollisista toimenpiteistä ja tiedottamiseen
liittyvistä asioista
-
toimintaryhmän tiedottamisesta vastaa: työsuojelupäällikkö
Tulevista toimenpiteistä (esim. kuntoarvioiden
tai – tutkimusten tekeminen) ilmoitetaan tilojen käyttäjälle
- Vastuuhenkilö: Työsuojelupäällikkö
Raportin tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan tilojen käyttäjille
- Tilaisuudessa paikalla: teknisen palvelukeskuksen edustajat, työsuojelupäällikkö
ja työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön käyttäjien edustajat (esimies ja yksi henkilöstön edustaja), tarvittaessa työterveyshuollon edustaja
-
Tiedottamisessa pyritään
kaikilta osin avoimuuteen ja
vaikeissa sisäilmakohteissa
aktiiviseen tiedottamiseen
kiinnitetään erityistä huomiota. Asioista tiedotetaan silloinkin kun varsinaista tiedotettavaa ei ole, jotta käyttäjälle välittyy tunne asioiden
etenemisestä.
Vastuuhenkilö/koollekutsuja: kiinteistön käyttäjän edustaja
Kiinteistössä todettu selvä sisäilmaongelma
Raportin tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan tilojen käyttäjille mahdollisimman pian raportin saamisesta. Tiedotus tapahtuu yhteistyössä kiinteistössä toimivan
tahon kanssa.
- Tilaisuudessa paikalla: teknisen palvelukeskuksen edustajat, työsuojelupäällikkö ja
työsuojeluvaltuutettu, kiinteistön käyttäjien edustajat (esimies ja koko henkilöstö)
sekä muita asiantuntijoita (terveystarkastaja, työterveyshuolto)
- tiedotustilaisuus myös vanhemmille mikäli kyseessä on koulu-, tai päiväkotikiinteistö
- Vastuuhenkilö/koollekutsuja: kiinteistön käyttäjän edustaja
- tiedotusvälineille ja toimielimille tiedottaminen, vastuuhenkilö kiinteistön käyttäjän edustaja, lausunnonantaja teknisen palvelukeskuksen johtaja
Tiedotustilaisuuksien lisäksi voidaan käyttää kirjallisia tiedotteita.
________________________________________________________________________________
Menettelytapaohje sisäilmaongelmien epäilyssä
Työntekijä
Epäilet työpaikalla sisäilmasto-ongelmaa
Merkkejä mahdollisesta sisäilmasto-ongelmasta ovat esim. tunkkainen ilma, liian alhainen tai liian korkea lämpötila, epämiellyttävä haju, veto, pöly, pinnoitteiden värimuutokset, kosteusvauriojäljet.
Ole yhteydessä työterveyshuoltoon
mikäli sinulla oireet
jatkuvat ja epäilet
niiden liittyvän työpaikkasi sisäilmaan
Sinulla on oireita, jotka helpottuvat tai häviävät muualla ollessa
esim. nenän ja kurkun oireet, silmien ärsytys, iho-oireet, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, väsymys, usein toistuvat hengitystietulehdukset.
Ilmoita esimiehellesi epäily sisäilmasto-ongelmasta
Voit ottaa yhteyttä työsuojeluhenkilöstöön (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut)
Esimies ilmoittaa selkeät ja helposti tunnistettavat tekniset ongelmat (esim. patterin toimintahäiriö, ilmanvaihtojärjestelmän
toimintahäiriö jne.) kiinteistön ylläpidon ja
huollon käytäntöjen mukaisesti tilahallinnalle.
Sisäilmaryhmän käsittelyyn ongelmatilanne tuodaan
silloin kun haitta- tai oireilmoitusten perusteella tilanne vaikuttaa laajemmalta työympäristöön liittyvältä ongelmalta.
Sisäilmaryhmän käsittelyyn asia tuodaan ottamalla yhteyttä työsuojeluhenkilöstöön (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut).
Sisäilman toimintaryhmä tekee alustavan arvion tilanteesta ja tarvittavien lisäselvitysten laajuudesta.
Sisäilmaryhmä määrittelee tavoitteet ja suunnittelee toimenpiteet sekä seuraa toimenpiteiden toteutumista, ja huolehtii viestinnästä koko prosessin ajan.
________________________________________________________________________________
Raahen kaupungin kiinteistöt
Raahen kaupungilla on eri-ikäisiä kiinteistöjä, ja osa niistä saattaa olla jo ikänsä puolesta riskikategoriaan kuuluvia, mutta voivat toisaalta olla sisäilmaston suhteen erittäinkin hyviä. Erilaiset rakenteelliset seikat, kuten piilosokkeli tai purueriste voivat olla
kiinteistölle jonkinlainen riskitekijä.
Sisäilmaryhmä on pyrkinyt kartoittamaan kaikkien kaupungin omassa käytössä olevien kiinteistöjen kunnon ottaen huomioon kiinteistöissä tehdyt selvitykset, käyttäjän
tuntemukset ja kiinteistöihin liittyvät riskitekijät. Osa kiinteistöistä vaatii välitöntä puuttumista kiinteistön sisäilmaan sekä päätöksentekoa tehtävistä toimenpiteistä kiinteistön sisäilman laadun parantamiseksi, osa puolestaan voidaan katsoa olevaksi toimenpidelistalla ja vaativan kiinteistön sisäilmaa parantavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Joissakin kiinteistöissä sisäilman laatu on todettu hyväksi, mutta vaativan
säännöllistä tarkkailua ja toimenpiteiden kirjaamista. On kuitenkin paljon kiinteistöjä,
joissa sisäilman laatu on erittäin hyvä, eivätkä nämä kiinteistöt vaadi jatkuvaa, aktiivista tarkkailua.
yhteensä
Raahen kaupungin kiinteistöt ja huoneistot
148 kpl
% koko
kiinteistökannasta
8 kpl
5%
3 kpl
2%
7 kpl
5%
126 kpl
85 %
4 kpl
3%
Akuutteja toimenpiteitä vaativat kiinteistöt
(vaatii välitöntä puuttumista kiinteistön sisäilmaan sekä
päätöksentekoa tehtävistä toimenpiteistä kiinteistön sisäilman laadun parantamiseksi)
Seurannassa olevat, lähitulevaisuudessa toimenpiteitä vaativat kiinteistöt
(kiinteistö on toimenpidelistalla, vaatii kiinteistön sisäilmaa
parantavia toimenpiteitä lähitulevaisuudessa)
Kiinteistön sisäilman on todettu olevan hyvä ja tilanteen todettu olevan hallinnassa. Kiinteistön sisäilmaa
seurataan säännöllisesti
Kiinteistön sisäilman on todettu olevan hyvä ja turvallinen tai että kiinteistö ei ole sellaisessa käytössä, joka
aiheuttaa terveyshaittaa ihmisille, ei aktiivisesti seurattavien kiinteistöjen listalla
Käytöstä poistetut kiinteistöt
________________________________________________________________________________
Sisäilmaselvityksen alla olevat kiinteistöt – tiivistetysti tärkeimmät ja keskeisimmät huomiot
Kiinteistö
Merikadun koulu
284 lasta
53 työntekijää
Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
Vuonna 2003–2004 tutkimukset. A ja B-osa
Korjaukset v. 2004–2005. Kuitututkimukset 2005. Sisäilmaselvitys 12/2007. Korjauksia 2009–2010. Seuranta v.
2009.
Työterveyslaitoksen sisäilmastoselvitys 3/2011. Liikuntasalin aistinvarainen tutkimus 3/2013. Auditorion sisäremontti 8/2013.
Täydentäviä kuntotutkimuksia.
Suositeltavat toimenpiteet
Kuitulähteiden poistaminen
/kapselointi liikuntasalista.
Muuta huomioitavaa
Vuonna 2011 A-osan alakerran luokkien käytöstä luovuttu
Täydellinen rakennus- ja
talotekniikan peruskorjaus.
Ymp.thtarkastus syksy/2012 kehotus
kuntotutkimuksen suorittamisesta (ulkoseinien mahdollinen mikrobivaurio
selvitettävä) laadittava ilmanvaihtojärjestelmän huoltosuunnitelma, liikuntasalin mineraalivillasta aiheutuva terveyshaitta poistettava
Liikuntasali kuitulähteet kapseloitu 7/2014
Korjattavuusselvitys tehty 9/2014
Rakennus ylipaineistettu 12/2014
Keskuskoulu
208 lasta
22 työntekijää +
mus.opisto 151 lasta ja 9 työntekijää
Rakennus- ja talotekniikan peruskorjaus v. 1988.
Kuntotutkimus 5/2011
Vesikatto on uusittu 2012
Vesikaton vuodon aiheuttamia sisäpuolen korjauksia 2012.
Musiikkiopiston toimiston sisäpuolen maalaus 8/2014
Ymp.thtarkastus syksy/2014: kiinteistön omistajan tulee tutkimuksin selvittää koulun terveydelliset olosuhteet.
Tarkastus antaa selkeät viitteet terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden olemassaolosta. Kiinteistön omistajan
tulee antaa 31.12.2014 mennessä kirjallinen vastine, jossa tulee selvittää
millä tavoin ja missä aikataulussa koulun terveydelliset olosuhteet selvitetään.
Piha-alueen ja perustusten
kuivatuksen perusparannus.
Kellarikerroksen kuntotutkimus.
Yhteen luokkatilaan on toimitettu ilmanpuhdistin syksy 2013 opettajan
oireilun vuoksi
Kiinteistö
Harakkamäen
koulu
209 lasta
29 työntekijää
Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
Lattioiden kosteusmittaus 1/2013
Alapohjan ja seinän liittymän tiivistys 3/2013
Liikuntasalin lattian kuntotutkimus 4/2013
Liikuntasalin pesutilojen peruskorjaus 8/2013
Lisätilat (viipale) 8/2014
Suositeltavat toimenpiteet
Piha-alueen kuivatusjärjestelmän perusparannus.
Muuta huomioitavaa
Ymp.thtarkastus syksy/2012: liikuntasalin lattiarakenteiden mahdolliset
mikrobivauriot selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, myös
kattoikkunoiden mahdolliset mikrobivauriot selvitettävä
Kuntotutkimus/arvio
Ympäristöterveydenhuolto on kehottanut tekemään kuntotutkimuksen
v.2011
Liikuntasalin lattiarakenteiden mikrobivaurion korjaus / v.
2015
Saloisten koulu
284 lasta
37 työntekijää
Ympäristöterveydenhuollon tarkastus v.2011.
Liikuntasalin aistinvarainen tutkimus 3/2013.
Toimenpidelistalla
Iv ja lämmitys – parannettu, kemikaalikaapin iv- tehty erillispoisto / syksy 2014
Ymp.thtarkastus 3/2014: Koulu on perusteellisen saneerauksen tarpeessa,
jotta koulutilojen turvallisuus voidaan
pitää yllä. Korjattavuusselvitys on hyvä työkalu koulutilojen terveellisyyden ja turvallisuuden kartoittamiseen.
Kyseinen selvitys on syytä toimittaa
ymp.terveydenhuoltoon. Kiinteistön
omistajan on syytä pikaisesti selvittää
liikuntasalissa ilmenevän mikrobiperäisen hajun aiheuttaja. Kyseinen selvityksestä saatu raportti on syytä toimittaa ymp.terveydenhuoltoon.
Yhdellä opettajalla vakavaa oireilua
syksy 2014, myös oppilailla oireilua.
________________________________________________________________________________
Kiinteistö
Rautatalo
Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
Rakenneselvitys 3/2008. Tutkimukset ja lämpökuvaus
v.2009.
Korjauksia v.2009.
Kesällä 2012 akustolevyjen poisto ja ikkunakalvojen asennus.
2012: Alakertaan lattian ja seinän liittymien tiivistys, ikkunoiden tiivistys, ilmanvaihto säädetty. Akustointilevyjen
villapinnat on kapseloitu.
Rakennuksen länsipäätyyn on lisätty hätäpoistumistie
Suositeltavat toimenpiteet
Huolto- ja kunnossapito
toimenpiteitä.
Vesikaton kunnon tarkkailu
ja huoltotoimenpiteitä.
Muuta huomioitavaa
Oireilua esiintyy jonkin verran edelleen, mutta tehtyjen toimenpiteiden on
koettu vaikuttaneen ilmanlaatua parantavasti
Antinkankaan
koulu
258 lasta
54 työntekijää
Hankesuunnitelma v.2015 (tarvesuunnittelu, toiminnallisuus), hanke liikkeelle v. 2016
Siirtynyt Kampusalueelle, rakennus puretaan v. 2015
Vihannin yläkoulu, lukio
139 lasta
29 työntekijää
Aistinvarainen sisäilmatarkastus ja sisäilmanäytteet otettu Esiselvitys ja tutkimussuun- Osa henkilöstöstä oireilee tietyissä timaaliskuussa 2013, joiden johdosta suositellaan tehtäväksi nitelma sisäilmaongelmien loissa syksy/2013
kuntotutkimusta.
vuoksi 2015
AVI:n tarkastus 11/2014: kehotus toimittaa tarkastajalle tieto kiinteistön
ilmanvaihdon toimivuudesta (mittauspöytäkirjat, käyntiajat, puhdistus) ja
toimintaohje ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijöiden terveydelle haitallisesta sisäilmasta aiheutuvan
altistumisen estämiseksi
Toiminta siirretty oireilun vuoksi pois
v.2014
Ammattitautiepäily lähetetty eteenpäin
ammattitautipkl 12/2014 (astma)
Koulun ulkopuolisen henkilön oirekohtaus juhlasalissa 12/2014
________________________________________________________________________________
Kiinteistö
Vihastenkarin
päiväkoti
76 lasta
17 työntekijää
Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
Kuntoarvio 6/2012
Kuntotutkimus 8/2013 – todettu mikrobivaurio
Suositeltavat toimenpiteet
Tth: suositellaan oireilun
kartoittamista sisäilmastokyselyllä sekä seurannalla.
Kuntotutkimuksen perusteella on tehty korjauksia yläpohjaan ja seinärakenteisiin 10/2013
Rakenteellinen ja toiminnalIlmanvaihdon puhdistus ja säätö, sisäilmatutkimukset tal- linen peruskorjaus.
vella 2014. Oirekyselyt henkilökunnalle talvella 2014.
Ylipaineistettu 8/2014
Kummatin koulu,
170 lasta
20 työntekijää
Kuntotutkimus 11/2010
Peruskorjauksen suunnittelu 2011–2012.
Muuta huomioitavaa
Runsasta oireilua sekä lapsilla että
henkilökunnalla syksy/2013
Ymp.thtarkastus syksy/2013: kiinteistön omistajan on syytä pikaisesti antaa
selvitys aikatauluista ja toimenpiteistä,
millä turvataan hyvät terveydelliset
olosuhteet siten, etteivät rakenteissa
todetut epäpuhtaudet ja mikrobikasvustojen aineenvaihduntatuotteet pääse sisäilmaan
Piha-alueen kuivatuksen
perusparannus.
Ongelmana ovat tuulensuojalevyn korkeat mikrobipitoi- Vesikatteen
ja
käyttösuudet, tuuletusraon puuttuminen, sekä höyrynsulku- vesiputkiston uusiminen.
muovin tiiveydessä puutteita.
Eristeet ja tuulensuojalevyt on poistettu ja korvattu uretaanieristeellä (tuuletusväli 30mm). Ikkunat on tiivistetty.
Alapohjan ja seinän liittymät on tiivistetty. Katon akustovillojen näkyvät villapinnat kapseloitu. Ilmavaihtokanavia
lisätty ja kanavat on puhdistettu 7/2013. Sokkelin korjaus
ja ikkunoiden vesipeltien korjaus 9/2013.
Vanhan osan kaikki lattiapinnoitteet vaihdettu ja iv säädetty 7/2014
Jokelan koulu
88 lasta
7 työntekijää
Tarkkailuohjelmaan v. 2006.
Säännöllinen seuranta ym- Ilmanvaihtokoneen pienentäminen
Tekninen tila on otettu pois käytöstä v.2012.
päristöterveydenhuollon
tuntien ajaksi aiheuttaa tunkkaisuuden
Sisäilmanäytteet on otettu 2/2013. (Näytteissä ei mikrobi- valvontasuunnitelman mu- tunnetta, syksy/2014
vaurioon viittaavaa)
kaisesti.
Lisätilat (viipale) 8/2014
________________________________________________________________________________
Kiinteistö
Ollinsaaren koulu
128 lasta
14 työntekijää
Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
Kuntotutkimus 6/2009
Alapohjan ja seinän liittymän tiivistys 1/2013
Lämpökamerakuvaus 2/2013
Lämpökameraraportin tuloksiin liittyviä korjaavia töitä
(ikkunoiden ja ulko-ovien liitosten tarkastus)
Sisäilmatutkimus 5/2013
Liikuntasalin ja varaston rakenteellisia tiivistyksiä (sähköistys pintavetoina)
Suositeltavat toimenpiteet
Muuta huomioitavaa
Sisäilmatutkimukset talvella 2014
Pattasten koulu
624 lasta
80 työntekijää
Liikuntasalin lattian kuntotutkimus 3/2013
Antinkankaan koulun Jopo-luokalle on tehty tilat terveysaseman tiloista 8/2013
Kosteuskartoitus/mikrobitutkimus/VOK-tutkimus 10/2014
Liikuntasali peruskorjattu 12/2014
Ilmanvaihto säädetty 12/2014 (koko koulu)
________________________________________________________________________________
Oireilua liikuntasalissa ja parissa
luokkatilassa syksy/2014.
Ymp.thtarkastus 9/2014: Liikuntasalin
ulkoseinien alaosien mahdollisia mikrobivaurioita ei ole tutkittu. Kiinteistön omistajan on syytä huolehtia, että
liikuntasalin ulkoseinärakenteiden tiiveys säilyy ja vuotoilmavirtausta ei
pääse muodostumaan. Korjauksen jälkeen on liikuntasali ja sen välittömässä läheisyydessä olevat tilat syytä
puhdistaa huolella. Uudemman rakennusosan lattiarakenteiden selvitysraportti on syytä toimittaa
ymp.terveydenhuoltoon. Koulutilojen
siivousta tulee tehostaa tasopintojen
pölyjen poistamisessa.
Kiinteistö
Raahen lukio
Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
Väestönsuojan kosteusvauriot korjattu kesällä 2014.
Kirkkokadun
päiväkoti
99 lasta
23 työntekijää
Kuntoarvio 10/2013
IV-kanavisto puhdistettu, mineraalivillaeristeet poistettu ja
ilmanvaihto säädetty syksy/2013
”Uima-allas poistettu ja huoneet yhdistetty käytävään
9/2014
Pattasten päiväkoti
44 lasta
8 työntekijää
Kuntoarvio 1/2013
Kuntoarvion mukaisia alapohjan ja seinän liittymän tiivistyksiä 6/2013
Suunnittelukaudella (2016-2017) esitetään kiinteistön perusparannusta ja toiminnallista laajennusta.
Nuorisotalo
Kuusela
Suljettu, poistettu käytöstä syksy / 2013
Saloisten päiväkoti
73 lasta
13 työntekijää
Korvaavat tilat otettu käyttöön 8/2012
Suositeltavat toimenpiteet
Piha-alueen kuivatuksen ja
aluevarustelun perusparannus lähivuosina.
Rakennusteknillisiä korjauksia 5-10 vuoden kuluessa.
Talotekniikan uusiminen
10-15 vuoden kuluessa.
________________________________________________________________________________
Muuta huomioitavaa
Ymp.thtarkastus 3/2014: Koulurakennuksen kellaritiloissa sijaitsevan väestönsuojan seinä- ja lattiarakenteissa
nähtävissä kosteuden aiheuttamaa seinäpintojen rapautumista ja yhdessä
tilassa kosteudenosoittimella havaittavissa kohonnut rakennekosteus. Tarkastuksen yhteydessä sovittu, että kosteusvauriot korjataan.
Kiinteistö
Kampus alue:
Tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
Pitkänkarin koulu, Rantakatu 5
Viemärit on uusittu 2006–2007
Sisäilmaselvitys 3/2008
Kuntoarvio ja tutkimukset 2009–2010
Kuntotutkimus 3/ 2012
Rakenneselvitys 4/2013
Auditorio, Rantakatu 7G
Piha-alueen kuivatuksen parannus 9/2013.
Ilmanvaihdon parannus10/2013. Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja säätö. 11/2013. Vesivahingon korjaus11/2013.
Kansliarakennus,
Rantakatu 7C
Poistettu käytöstä
Suositeltavat toimenpiteet
Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Vesivahinkokorjauksen tarkistusmittaus.
________________________________________________________________________________
Muuta huomioitavaa
Työterveyshuollon kommentit oireiluista
Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat oikea huonelämpötila, sopiva ilman kosteus,
puhtaus ja raikkaus. Huonon sisäilma voi aiheuttaa terveyshaittoja, jotka ilmenevät
erilaisina oireina ja sairauksina. Näitä ovat esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon
ärsytys, päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaissairaudet, kuten astma. Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma aiheuttaa epäviihtyvyyttä, ja
oireilu voi alentaa myös työtehoa.
Terveystarkastusten yhteydessä ja yksittäisten työntekijöiden yhteydenottojen perusteella on tullut esille oireilua Saloisten, Pattasten ja Vihannin kouluilla. Työntekijät oireilevat tietyissä tiloissa kouluilla. Työterveydessä on käynnistetty tarkempia terveydentilan tutkimuksia muutamien oireilevien työntekijöiden kohdalla. Lisäksi on pyritty
yhteistyössä esimiehen, työsuojelun ja teknisen toimen kanssa luomaan mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet oireilun poistamiseksi (erilaiset korjaustoimenpiteet, ilmanpuhdistimet, työtilojen muutokset ym.).
Tämän syksyn kausiflunssa on koetellut monia työntekijöitä. Flunssa on ollut harvinaisen pitkäkestoinen (jopa kahdeksan viikkoa) ja siihen on kuulunut mm. äänen käheyttä ja äänen menetystä. Työterveyteen on tullut jonkin verran yhteydenottoja liittyen flunssaoireisiin ja epäilyä niiden yhteydestä huonoon sisäilmaan.
Työsuojeluhenkilöstön kokemuksia
Kiinteistöjen sisäilma-asiat ovat olleet yksi merkittävä asiakokonaisuus työsuojeluhenkilöstön toiminnassa. Tilojen käyttäjiltä on tullut jonkin verran yhteydenottoja sisäilmaoireiluun liittyen ja heitä on aina kehotettu myös kääntymään työterveyshuollon
puoleen saamaan apua oireisiin.
Sisäilmaryhmän moniammatillinen toiminta on kehittynyt entistä parempaan suuntaan, joskin tiedottaminen vaatii edelleenkin kehittämistä, esim. raporttien jakaminen
ja niissä olevien tulosten tiedottaminen tilojen käyttäjille vaatii tehostamista.
Sisäilmaongelmat vaativat aina tarkempia tutkimuksia oireilun lähteen paljastamiseksi
ja korjausten kohdentamiseksi oikeisiin paikkoihin, mikä aiheuttaa usein käyttäjistä
tunteen, etteivät asiat etene millään tavalla. Työsuojeluhenkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksen ilmapiiri tilojen käyttäjän ja moniammatillisen tiimin välille, jotta asioiden eteenpäin vieminen olisi mahdollisimman mutkatonta ja tehokasta.
Jokainen sisäilmaongelma on aina yksilöllinen, mutta laajoissa ongelmissa vain perusteellisilla ja syvälle rakenteisiin menevillä korjauksilla voidaan tuottaa vaurioituneisiin kohteisiin hyvä sisäilma. Ikääntyvissä kohteissa pitää aina huomioida uudisrakentaminen vaihtoehtona hyvän lopputuloksen saamiseksi.
Sisäilmaongelmat voivat olla hankalia ja monisyisiä, ja niihin liittyvä informaation puute saattaa ylläpitää ja vahvistaa ongelmaa entisestään, mutta oireilevaa ihmistä ei
missään vaiheessa pidä unohtaa, eikä sisäilmasto-ongelmista aiheutuvaa terveyshaittaa väheksyä.
Tätä raporttia koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalolle
[email protected]