(2015) Koti kauppatavaraksi - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
Vammaisten Asumisen Neuvottelukunta ___________________________________________________________________ Jukka Ohtonen Koti kauppatavaraksi Vammaisten asumispalvelujen muutos 2000 -luvulla 2 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Tiivistelmä _________________________________________________________________________ Otsikko Koti kauppatavaraksi. Vammaisten asumispalvelujen muutos 2000 -luvulla. Toimeksiantaja Vammaisten Asumisen Neuvottelukunta. Tekijä Jukka Ohtonen Ajankohta 23.11.2015 _________________________________________________________________________ Koti kauppatavaraksi -otsikko viittaa vammaisten asumispalvelumarkkinoiden muutokseen 2000 -luvulla. Asumispalveluyrityksistä on tullut vilkkaan kaupankäynnin kohteita, joka on uusi asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Sosiaalialan yritystoiminnan radikaali muutos alkoi palvelumarkkinoiden avaamisesta 1990 -luvun alussa. Siihen saakka keskushallinto ohjasi ja rajoitti kunnallisten palvelutuottajien verorahojen käyttöä ja palvelujen ostot voittoa tavoittelevilta yrityksiltä olivat varsin vähäiset. Rajoitteiden poistuttua kunnat ryhtyivät voimaperäisesti ulkoistamaan ja kilpailuttamaan palvelujaan. Markkinoiden avaamisen tuloksena syntyi kuitenkin yhden ostajan kvasimarkkinat ja merkittävä yksityisen yritysomaisuuden synty verovaroin. Raportti esittelee julkisten kilpailutusten laajuuden, vammaisten asumispalvelujen rahoituksen ja keskeiset yksityiset palvelutuottajat, palvelumarkkinoiden kehityksen sekä yritysten ja niiden taustalla olevien pääomasijoittajien toimintalogiikan. Kehitysvammaisten asumispalvelujen julkisten kilpailutusten arvo oli vuonna 2014 noin 185 miljoonaa euroa ja keskimääräinen kilpailutus oli noin 15 miljoonaa euroa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen vastaava arvo oli noin 260 miljoonaa euroa ja keskiarvo noin seitsemän miljoonaa euroa. Lisäksi vaikeavammaisten erittelemättömiä asumispalveluja kilpailutettiin yhteensä noin 303 miljoonan euron arvosta. Kaikkiaan vammaisten henkilöiden asumispalvelujen, kuntoutuksen, kuljetusten ja rakennushankkeiden kilpailutusten yhteenlaskettu arvo oli lähes 2,2 miljardia euroa vuonna 2014. Osa kilpailutuksista tehtiin viideksi vuodeksi, joka nosti vuonna 2014 toimeenpantujen kilpailutusten arvoa. Sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden avaaminen merkitsi yhtä historian suurimmista markkinaavauksista, jonka periaatteellinen laajuus oli 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Avaus merkitsi yritysten perustamisboomia ja kansainvälisten suursijoittajien pääsyä ja kiinnittymistä julkisrahoitteisille palvelumarkkinoille. Kyse ei ollut uusien pääomien saamisesta hyvinvointipalveluihin, vaan yksityisen yritysvarallisuuden luomisesta suurelta osin julkisista varoista maksettavilla lainapääomilla. Viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana sosiaalialan yksityispalvelujen (Ry ja Oy) panopiste on siirtynyt voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta voittotavoitteiseksi. Taiteajankohta oli vuosi 2011, jolloin sosiaalialan yritystoiminnan volyymi ohitti voittoa tavoittelemattoman järjestöpohjaisen palvelutuotannon. Erotukseksi voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toiminnasta voittoa tavoittelevat yritykset siirtävät yritystoiminnan tulokset lainan korkoina, myyntivoittoina ja osinkoina ulos palvelujärjestelmästä ja kansainvälisten sijoittajien tapauksessa jopa ulos maasta. Aikaisemmin yksityispalvelut tuottaneiden järjestöjen palvelutoiminnan tulos jäi ja jää edelleen palvelujärjestelmään ja käytetään palvelujen kehittämiseen yksityisille rahoittajille maksettavien myyntivoittojen ym. tuloserien sijaan. _______________________________________________________________________________________ 3 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Sisältö Esipuhe .................................................................................................................................................. 7 I VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN TUOTANNON KEHITYS SEKÄ JULKISET HANKINNAT 2010 -LUVULLA . 8 Suunniteltua vai sattumaa? ............................................................................................................................................ 8 Julkiset hankinnat ja kilpailutukset............................................................................................................................... 20 Asumispalvelujen ARA -rahoitus .................................................................................................................................. 30 Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä asumispalvelujen ........................................................................................ 33 rahoitus ........................................................................................................................................................................ 33 II YRITYSTOIMINNAN LAAJENTAMINEN ASUMISEN SISÄLTÄVIIN PALVELUIHIN ...................................... 35 Sosiaalialan yritystoiminta ja suhde yritystoimintaan yleensä ..................................................................................... 37 Sosiaalialan yritystoiminnan muutokset ja keskittyminen ........................................................................................... 42 Sosiaalialan yrityskanta - yhteenveto ........................................................................................................................... 51 Voittoa tavoittelemattomasta voittotavoitteiseen toimintaan ................................................................................... 55 Asumispalveluiden laajuus ........................................................................................................................................... 63 Kehitysvammaisten asumispalvelut ........................................................................................................ 69 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä muut majoituksen sisältämät asumispalvelut ................... 72 Sosiaalipalvelujen jakautuminen kunta-, järjestö- ja yrityslähtöisesti .................................................... 75 III SUURIMMAT YRITYKSET ................................................................................................................... 78 Pääomasijoittajat löytävät Suomen sote -alan sinisen meren ..................................................................................... 80 Voittoa tavoittelevat yritykset...................................................................................................................................... 84 Yritysesimerkkejä ......................................................................................................................................................... 92 Mikava Oy ................................................................................................................................................ 92 Mediverkko Oy ........................................................................................................................................ 94 Mehiläinen Oy ......................................................................................................................................... 96 Attendo Oy .............................................................................................................................................. 97 Mainio Vire Oy ......................................................................................................................................... 98 Esperi Care Oy.......................................................................................................................................... 99 Suomen Terveystalo Oy ......................................................................................................................... 100 Vetrea Terveys Oy ................................................................................................................................. 101 Yrjö ja Hanna Oy .................................................................................................................................... 102 Yhteenveto yritysten taloudesta ................................................................................................................................ 103 IV Lopuksi .......................................................................................................................................... 112 Sosiaalipalvelutuotannon kaksi maailmaa ................................................................................................................. 112 Pääomasijoittajat ja yritysten kasvu ........................................................................................................................... 113 Lähteet .............................................................................................................................................. 116 _______________________________________________________________________________________ 4 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Taulukot TAULUKKO 1: KUNNAT ASUKASLUVUN MUKAAN 17 TAULUKKO 2: KILPAILUTUSTEN KANSALLISET JA EU:N KYNNYSARVOT 20 TAULUKKO 3: JULKISTEN KILPAILUTUSTEN RAKENNE VUONNA 2014 22 TAULUKKO 4: KAIKKIEN HILMA:SSA ILMOITETTUJEN KILPAILUTUSTEN KESKEYTYKSISTÄ JA KORJAUKSISTA PUHDISTETTU ARVO JA LUKUMÄÄRÄ VUONNA 2014 23 TAULUKKO 5: VAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUJEN JA ALAN RAKENNUSHANKKEIDEN JULKISET KILPAILUTUKSET VUONNA 2014 23 TAULUKKO 6: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ VUOSINA 2007-2014 25 TAULUKKO 7: KEHAS -OHJELMAN MUKAINEN ARA -TUKI KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEEN VUOSINA 2010-2014 32 TAULUKKO 8: ERITYISRYHMIEN TUKIASUNTOJEN HANKINTAAN, VARUSTAMISEEN JA KORJAUKSIIN VUOSINA 20102015 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN MYÖNTÄMIEN AVUSTUSTEN YHTEISSUMMA TUKEA SAANEEN JÄRJESTÖN MUKAAN 34 TAULUKKO 9: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PALVELUJA VUONNA 2015 RAHOITTAVIA PÄÄOMASIJOITTAJIA SIJAINTIMAAN MUKAAN 83 TAULUKKO 10: YRITYSTEN LIIKEVAIHTO VUOSINA 2010 - 2014 104 _______________________________________________________________________________________ 5 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuviot KUVIO 1: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ULKOMAISTEN TYTÄRYHTIÖIDEN LUKUMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖ SUOMESSA VUOSINA 2007 - 2013 14 KUVIO 2: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITYSTEN, VOITTOA TAVOITTELEMATTOMIEN YHTEISÖJEN JA AMMATINHARJOITUKSEN TUOTOS VIITEVUODEN 2010 HINNOIN VUOSINA 1975 - 2014 15 KUVIO 3: SOSIAALIALAN YRITYSTEN, JÄRJESTÖJEN SEKÄ JULKISYHTEISÖJEN TUOTOS VIITEVUODEN 2010 HINNOIN VUOSINA 1975 - 2014 16 KUVIO 4: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN HILMA:SSA ILMOITETTUJEN KILPAILUTUSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2007 - 2014 24 KUVIO 5: ERI VAMMAISRYHMILLE SUUNNATTUJEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2007 - 2014 24 KUVIO 6: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN JULKISTEN KILPAILUTUSTEN LASKENNALLINEN ARVO VUOSINA 2007 2014 26 KUVIO 7: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN JULKISTEN HANKINTOJEN KILPAILUTUKSESSA MÄÄRITELTY ARVO VUOSINA 2007 - 2014 27 KUVIO 8: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA 2007 - 2014 28 KUVIO 9: PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA 20072014 28 KUVIO 10: VAMMAISTEN ERITTELEMÄTTÖMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUSTEN ARVOT VUOSINA 2007-2014 29 KUVIO 11: ARAN MAKSAMIEN ERITYISRYHMIEN ASUMISEN INVESTOINTIAVUSTUSTEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2014 30 KUVIO 12: ARAN MYÖNTÄMIEN INVESTOINTIAVUSTUSTEN ASUNTOKOHTAISET KESKIARVOT ERI ERITYISRYHMISSÄ VUONNA 2014 31 KUVIO 13: YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA HENKILÖSTÖ, KAIKKI TOIMIALAT VUOSINA 1993 - 2013 37 KUVIO 14: SOSIAALIALAN YRITYSTEN JA NIIDEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 1993 - 2013 39 KUVIO 15: SOSIAALIALAN YRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ VUOSINA 1993 - 2013 40 KUVIO 16: ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET, KAIKKI TOIMIALAT VUOSINA 2005 - 2013 42 KUVIO 17: ALOITTANEIDEN JA LOPETTANEIDEN SOSIAALIALAN LAITOS- JA AVOPALVELUYRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2005-2013 44 KUVIO 18: KONKURSSIN TEHNEIDEN YRITYSTEN OSUUS KAIKISTA YRITYKSISTÄ SOSIAALIALALLA SEKÄ KAIKILLA TOIMIALOILLA YHTEENSÄ VUOSINA 2003 - 2012 45 KUVIO 19: SOSIAALIALAN LAITOS- JA AVOPALVELUYRITYSTEN KONKURSSIT OSUUTENA VASTAAVASTA YRITYSKANNASTA VUOSINA 2005 - 2013 46 KUVIO 20: KONKURSSIN TEHNEIDEN SOSIAALIALAN LAITOSPALVELUYRITYSTEN PROSENTTIOSUUS VASTAAVASTA YRITYSKANNASTA VUONNA 2013 47 KUVIO 21: ALOITTANEIDEN YRITYSTEN OSUUS KYSEISEN ALAN YRITYSKANNASTA VUOSINA 2005 - 2012 48 KUVIO 22: KONSERNEIHIN KUULUVIEN JA NIIHIN KUULUMATTOMIEN SOSIAALIALAN YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2007 - 2012 49 KUVIO 23: SOSIAALIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ KONSERNEIHIN KUULUVIEN JA MUIDEN YRITYSTEN OSALTA VUOSINA 2007 - 2013 50 KUVIO 24: SOSIAALIALAN YRITYSKANTA VUOSINA 2005-2013 51 KUVIO 25: SOSIAALIALAN YRITYSTEN TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2013 52 KUVIO 26: SOSIAALIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2013 52 KUVIO 27: SOSIAALIALAN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2013 53 KUVIO 28: SOSIAALIALAN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUONNA 2013 53 _______________________________________________________________________________________ 6 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ KUVIO 29: SOSIAALIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ TYÖNANTAJAN INSTITUTIONAALISEN ASEMAN MUKAAN VUOSINA 2000-2012 56 KUVIO 30: KUNTIEN, YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN SUHTEELLISET OSUUDET SOSIAALIALAN HENKILÖSTÖSTÄ VUOSINA 2000 - 2010 57 KUVIO 31: YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUIDEN PIIRISSÄ OLEVIEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 31.12. 2013 64 KUVIO 32: ASUMISEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ TYÖNANTAJAN MUKAAN VUONNA 2012 ILMAN VANHUSTEN ASUMISPALVELUJA 65 KUVIO 33: ASUMISEN SISÄLTÄVIEN SOSIAALIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ TOIMINTASEKTORIN MUKAAN VUONNA 2012 POIS LUKIEN VANHUSTEN ASUMISPALVELUT 65 KUVIO 34: SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN JA NIIDEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2007 2013 66 KUVIO 35: SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO YRITYSTÄ JA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA 2007 - 2013 67 KUVIO 36: VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN YRITYSKOHTAINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ PALVELUJEN ERI SEKTOREILLA VUOSINA 2007 - 2012 68 KUVIO 37: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ JA LIIKEVAIHTO VUOSINA 2007 - 2012 69 KUVIO 38: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN JA HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA 2007 - 2012 70 KUVIO 39: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO JA LIIKEVAIHTO PER TYÖNTEKIJÄ VUOSINA 2007 - 2012 70 KUVIO 40: KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN LIIKEVAIHTO YRITYSTÄ JA TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI KESKIMÄÄRIN VUOSINA 2007 - 2012 71 KUVIO 41: MIELENTERVEYSONGELMAISTEN ASUMISPALVELUYRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA 2007 - 2013 72 KUVIO 42: PÄIHDEONGELMAISTEN LAITOS- JA ASUMISPALVELUYRITYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA 2007 - 2013 73 KUVIO 43: MUIDEN SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUYRITYSTEN (TOIMIALALUOKKA 879) KESKIMÄÄRÄINEN LIIKEVAIHTO SEKÄ LIIKEVAIHTO TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI VUOSINA 2007 - 2013 74 KUVIO 44: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ KUNTATYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2012 POIS LUKIEN VANHUSTEN PALVELUT JA LASTEN PÄIVÄHOITO 75 KUVIO 45: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ JÄRJESTÖ -TYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2012 POIS LUKIEN VANHUSTEN PALVELUT JA LASTEN PÄIVÄHOITO 76 KUVIO 46: SOSIAALIPALVELUIDEN HENKILÖSTÖ YRITYS -TYÖNANTAJAN MUKAAN RYHMITELTYNÄ TOIMINTASEKTOREITTAIN VUONNA 2012 POIS LUKIEN VANHUSTEN PALVELUT JA LASTEN PÄIVÄHOITO 77 KUVIO 47: KUNTIEN SOSIAALIALAN JA SOSIAALIALAN YRITYSTEN TYÖLLINEN TYÖVOIMA SEKÄ YRITYSHENKILÖSTÖN SUHTEELLINEN OSUUS TOIMIALAN TYÖVOIMASTA VUOSINA 1993 - 2013 80 KUVIO 48 MENESTYSYRITYKSIKSI VUOSINA 2014 - 2015 SIJOITTUNEIDEN 86 SOSIAALIALAN YRITYKSEN LUKUMÄÄRÄINEN JAKAUTUMINEN 5-LUOKKAISELLA TOIMIALALUOKITUKSELLA 89 KUVIO 49: MEDIVERKKO OY:N LIIKEVAIHTO VUOSINA 2002 - 2014 95 KUVIO 50: YRITYSTEN LIIKEVAIHTO VUOSINA 2010 - 2014 103 KUVIO 51: YRITYSTEN TYÖNTEKIJÄÄ KOHTI LASKETTU LIIKEVAIHTO VUOSINA 2010 - 2014 106 KUVIO 52 YRITYSTEN TASE VUOSINA 2010 - 2014 107 KUVIO 53: YRITYSTEN KUMULATIIVINEN INVESTOINTIEN NETTOLISÄYS 109 KUVIO 54: YRITYSTEN INVESTOINTIEN KESKIMÄÄRÄINEN OMARAHOITUSOSUUS VUOSINA 2010 - 2014 110 _______________________________________________________________________________________ 7 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Esipuhe Vammaisten asumispalvelut ovat ajankohtainen asia kolmesta syystä. Sosiaalipalvelujen avaaminen markkinaehtoiselle kilpailulle on tehnyt vammaisten asumispalveluista kauppatavaraa, vaikka kyse on monen vammaisen henkilön osalta koko elämän mittaisesta palvelusta ja kodista. Toinen ajankohtainen asia on kilpailulainsäädännön uudistus, jolla määritellään ne ehdot, joiden puitteissa järjestämisvelvolliset kunnan hankkivat palveluja niitä tarvitseville. Kolmas ajankohtainen asia on valmisteilla oleva sote -uudistus, jolla sosiaalipalvelujen rahoituksen ja tuottamisen ehdot määritellään pitkälle tulevaisuuteen. Koti kauppatavaraksi -raportti esittelee ja analysoi vammaisille henkilöille välttämättömien asumispalvelujen kilpailutusta, rahoitusta ja markkinoistumista sekä niissä 2000 -luvun kuluessa tapahtuneita muutoksia. Selvityksen toimeksiantaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Säätiön tavoitteena on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja luoda laadukkaita palvelumalleja erityisiä tarpeita omaavien ihmisten ja heidän läheistensä tueksi. Selvityksen tekijä on tutkija, terveydenhuollon lisensiaatti ja sosiologi Jukka Ohtonen, jolla on pitkä kokemus hyvinvointialan palvelumarkkinoiden analysoinnista sekä konsultoinnista yritystoiminnan edistämiseksi. Tampereella Markku Virkamäki Toiminnanjohtaja _______________________________________________________________________________________ 8 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ I VAMMAISTEN ASUMISPALVELUJEN TUOTANNON KEHITYS SEKÄ JULKISET HANKINNAT 2010 -LUVULLA Suunniteltua vai sattumaa? Vammaisten asumispalvelujen tulevaisuuskuvan ydin muodostuu julkisten hankintojen jakautumisesta voittoa tavoittelemattomien kuntien ja järjestöjen sekä toisaalta voittotavoitteisten yhtiöiden kesken. Sosiaali- ja terveysalan suurin muutos vuosikymmeniin on ollut palvelumarkkinoiden avaaminen rajoittamattomalle kilpailulle. Sen seurauksena terveydenhuollon yksityissektori on organisoitunut uudelleen noin 12 vuoden ajan1 ja vastaava muutos on alkanut myös sosiaalipalveluissa. Tähän saakka terveyspalvelujen suurin muutos on ollut yrityskauppojen myötä tapahtunut yksityissektorin sisäinen palvelutuotannon keskittyminen suuryrityksiin. Sosiaalipalveluissa vastaavaa siirtymää ei yhtä lailla ole tapahtunut, koska perinteisten kansalaisjärjestöjen palvelutuotannon ostaminen ei ole samalla tavoin onnistunut kuin yritysperustaisessa terveydenhuollossa. Sosiaalialan suurin muutos koskee kunnallisten palvelujen ulkoistamista ja yksityistämistä voittoa tavoittelevaksi ja huomattavalta osin suuryritysten hallitsemaksi yritystoiminnaksi. Ulkomaisten ja myös kotimaisten pääomasijoittajien tulo valtionosuusuudistuksella avatuille markkinoille merkitsi uuden ja alalla ennen kokemattoman yksityisen rahoitusvoiman invaasiota. Sijoittajien näkökulmasta näyttää kuin valtionosuusuudistus olisi avannut kilpailusta vapaan ns. sinisen meren.2 Sen ohella johtoa ja ohjausta vaille jätetystä sosiaali- ja terveysalasta näytti tulleen vapaan rahastuksen kenttä, josta nopeimpien toimijoiden hankkimat voitot muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi. Kaiken perustana oli isäntää vailla oleva kunnallinen veroraha ja sitä lähes umpikujassa ohjaavat kunnalliset päättäjät. 1 Uudelleen organisoitumisen voidaan sanoa alkaneen Mehiläisen ja Tohtoritalon kaupasta vuonna 2000 ja etenkin ensimmäisen ulkomaisen pääomasijoittajan tulosta Suomen palvelumarkkinoille vuonna 2003, kun brittiläinen 3i osti Suomen Terveystalon. 2 Ks. Kim Chan W, Mauborgne Renée (2007): Sinisen meren strategia. Talentum. Helsinki. _______________________________________________________________________________________ 9 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Uusinta vaihetta yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen organisoitumisessa edustavat pankkien ja vakuutuslaitosten ryhtyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiksi ja sosiaali- ja terveysalan suurimpien yritysten listautuminen pörssiin. Toistaiseksi institutionaaliset sijoittajat ovat tyytyneet osallistumaan sosiaali- ja terveysalalta saatavien voittojen tavoitteluun sijoitusyhtiöiden kautta. Vuonna 2013 OP-Pohjola, joka on maan suurin finanssiryhmittymä, teki kuitenkin uuden avauksen ja perusti ensimmäisen, Pohjola Vakuutus Oy:n omistaman sairaalan. Yhtiön tavoitteena on perustaa sairaalat myös Tampereelle, Ouluun sekä Kuopioon ja Turkuun. Syksystä 2015 alkaen sairaalaketjun nimeksi otetaan Pohjola.3 Mikäli yksityistymiskehitys jatkaa jo havaittua kaavaa, myös institutionaalisten sijoittajien suora sijoitustoiminta levittäytyy terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin. Pörssiin listautumalla kasvuyritykset hankkivat pääomia ja varmistavat menestystään kilpailussa edelleen avattavista julkisista hankinnoista ja ulkoistuksista. Pörssirahoituksen käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä sosiaali- ja terveysalan palveluyrityksissä. Aikoinaan Terveystalo osti niin aktiivisesti yrityksiä, että noin sadan yrityskaupan jälkeen se oli ilmeisessä konkurssiriskissä ja pelastautui pörssiin menon avulla siihen saakka kunnes ulkomainen pääomasijoittaja osti yrityksen ja lunasti sen ulos pörssistä. Toinen pörssiyritys oli suun terveydenhuollossa toimiva Oral, joka sekin on jo otettu pörssistä.4 Toukokuun alussa vuonna 2015 suurelta osin kotimaisten pääomasijoittajien omistuksessa oleva Pihlajalinna ilmoitti aikeistaan listautua Helsingin pörssiin5 ja Talouselämä lehden mukaan6 myös eräät muut alan suuryritykset suunnittelevat pörssiin hakeutumista. Ilmeisin syy yritysten pääomittamisen voimistamiseen on julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhteen mahdollinen muutos. Koska yksityinen palvelutuotanto kattaa runsaan neljänneksen koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuista7, voidaan olettaa, että jo nykyinen pääomaperusta riittää yksityisen palvelusektorin sisäisiin liikkeisiin. Mutta mikäli yrityksille tarjotaan mahdollisuus kasvavaan osuuteen vielä kuntien ja sosiaalialalla myös voittoa ta3 https://www.op.fi/op?cid=-66042 sekä http://yle.fi/uutiset/op-ryhma_perustaa_suomeen_pohjolasairaalaketjun/7612513 4 Ks. Talouselämä -lehti 4.5.2015 http://www.talouselama.fi/uutiset/pihlajalinna+listautuu++kuntien+terveydenhoito+mutkan+kautta+porssin+paalista lle/a2304421 5 Pihlajalinna listautui 11.6.2015 Helsingin pörssiin. (http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201506110021&comid=PIHLIS) 6 Emt. 7 http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/vastuutahot/yksityinen_sektori _______________________________________________________________________________________ 10 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ voittelemattomien järjestöjen hallinnassa olevasta, yli 70 prosentista palvelutuotantoa, kilpailu markkinoista tulee kiihtymään ja pääomien tarve lisääntymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen ymmärtäminen edellyttää tietoa palvelurakenteen kehityksestä, nykytilasta ja toiminnan logiikasta. Hyvä on tiedostaa myös yritysten alaa kohtaan tunteman kiinnostuksen perusta ja ansaintalogiikka: sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurelta osin välttämättömyyshyödykkeitä ja etenkin sosiaalipalvelut jo määritelmänsä mukaisesti ainakin osittain verovaroin rahoitettuja8. Tämän hetken merkittävin asia on muutos voittoa tavoittelemattomien palvelujen sekä voittotavoitteisten palvelujen keskinäissuhteessa. Samalla valinta koskee siirtymistä suunnitellusta ja ohjatusta, pohjoismaisesta palvelurakenteesta kohti markkinaperusteista ja vaikeasti ohjattavaa palvelutuotantoa. Niin kauan kuin päätöksentekijöinä ovat asiantuntemusta vailla olevat, toimialan ja markkinoiden toimintalogiikkaa hallitsemattomat kunnat9 ja lainsäädäntö jättää markkinoille vapaat kädet, paine muutokseen tulee olemaan suuri ja pitkän aikavälin vaikutukset arvaamattomat. Seuraava kuvio havainnollistaa vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta alkanutta palvelurakenteen muutosta. Kuvion perustana on alunperin Julian le Grandin muotoilema nelikenttä, johon liitettiin alhaalla kulkeva kuvaus ja skenaario Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutoksesta. Kuvio laadittiin alunperin (vuonna 2009) havainnollistamaan terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutosta. Myöhemmin on ilmennyt, että kuvio soveltuu myös sosiaalialan palvelurakennemuutoksen havainnollistamiseen. 8 Sosiaalipalvelun lähtökohta on julkinen rahoitussubventio. Mikäli se puuttuu, kyse ei ole sosiaalipalvelusta, vaan esimerkiksi yksityisestä henkilökohtaisesta palvelusta. Asumispalveluissa ero näkyy esimerkiksi palvelutalon ja hotellin välillä. Julkinen hankinta ja rahoitus turvaavat usein tavanomaisia kuluttajamarkkinoita vakaamman kassavirran. 9 Näin voidaan sanoa kun tiedetään, että Tilastokeskuksen rekisteritietojen mukaan (erillisajot) 15 vuotta valtionosuusuudistuksen säätämisen jälkeen (vuonna 2008) kuntien terveydenhuollon koko suunnitteluhenkilöstö oli 427 henkilöä, joista puolet oli avustavia työntekijöitä ja kolmannes määräaikaisissa työsuhteissa. Alle 50 000 asukkaan kunnissa, joita on 96% kaikista ja joissa asuu 2,7 Milj. asukasta, alan suunnittelun ja kehittämisen työntekijöitä oli yhteensä 62 henkilöä, joista puolet (32) varsinaisissa asiantuntijatehtävissä ja kolmannes määräaikaisissa työsuhteissa. Suunnittelun ammattilaisia on siis vaatimattomat 0,3% terveydenhuollon koko henkilöstöstä. Sosiaalitoimen osalta voidaan olettaa, että tilanne tuskin on terveydenhuoltoa parempi. Voidaan siis sanoa, että vaikka valtionosuusuudistus sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lakkauttaminen siirsivät sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistehtävän kuntiin, nämä pysyivät passiivisina eivätkä palkanneet kehittämisen kannalta välttämättömiä asiantuntijoita ja alan tuntevia päätöksenteon valmistelijoita. Käytännössä kunnat eivät asian vaatimalla tavalla ottaneet vastaan heille tarjottua päättäjän roolia ja ovat laiminlyöneet sosiaali- ja terveydenhuollon vaatiman analyyttisen kehittämisen. _______________________________________________________________________________________ 11 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Hyvinvointipalvelujen markkinoistuminen (Nelikenttä: Julian Le Grand) Keskitetty UK Ketjuuntunut OYj tuotanto Yksityiset palvelut Pohjoismaat KeskiEurooppa Julkiset palvelut Suomi vuoteen 1992 1992 Valtionosuusuudistus 1993 Palvelutuotanto monopolisoituu ja kustannukset nousevat Hajautettu 2009 Palvelusetelilaki 2010 Kilpailu markkinoista kiihtyy Suomessa maailman Suomessa maailman hajautetuin hajautetuin ja markkinavetoisin palvelujärjestelmä palvelujärjestelmä 2020 Palvelumarkkinat suuryritysten hallintaan Kuviosta on nähtävissä suomalaisen palvelujärjestelmän rotaatio pohjoismaisista, verorahoitteisista ja palkkaperustaisista palveluista kohti yritysperustaista ja voittotavoitteista palvelujärjestelmää. Pohjoismainen toimintamalli oli käytössä noin 20 vuotta, 1970 -luvun alusta vuoteen 1993. Palvelut kyettiin tuottamaan koko maan peittävästi ja kaikki väestöryhmät kattavasti ja niin, että kansainvälisissä vertailuissa palvelut menestyivät hyvin sekä laadun että sosiaalisten tulonsiirtojen vaikuttavuuden osalta ja palvelujen kokonaiskustannukset pysyivät OECD -maiden keskiarvon alapuolella. Liioittelematta voidaan sanoa, että vuoteen 1993 saakka sekä palvelu- että rahoitusjärjestelmä kuuluivat maailman kehittyneimpien joukkoon. Koska vuonna 1993 purettu rahoitusjärjestelmä jäi vaille toimivaa jatkoa, aikaisemman ja hyvin toimineen palvelujärjestelmän haaste siirtyy nyt 2000 -luvun toisella vuosikymmenellä toteutettavalle sote -uudistukselle. Lähinnä mielikuvien varassa10, ilman kokeiluja ja kattavia laskelmia valmisteltu ja toteutettu valtionosuusuudistus merkitsi Suomen osalta pohjoismaisen palvelumallin rappeuttamisen 10 Tällaisia olivat mm. menoperustaisten valtionosuuksien synnyttämä tuhlausautomaatti, joka tarkemmassa laskennassa osoittautui paikkansa pitämättömäksi. Toinen muutosta ohjannut mielikuva oli tavaramarkkinoilta lainattu, mutta voittoa tavoittelemattomassa julkisessa taloudessa tarpeeton tilaajan ja tuottajan erkaannuttamisen välttämättömyys. Suoranaisesta hullunkurisuudestaan huolimatta tilaaja-tuottaja -mallia on sovellettu julkisessa hallinnossa ja aiheutettu mittavat hallinnolliset ongelmat ja merkittävät transaktio- ja lisäkustannukset. Kolmas perusteeton mielikuva oli kunnissa piilevä luovuus ja uudistuskyky, jota keskushallinnon säätely kahlitsi. Valtionosuusuudistuksella kuviteltiin vapautettavan nämä voimavarat, mutta kuten on voitu havaita, sellaisia ei kunnissa ollut. Uuden ja innovatiivi- _______________________________________________________________________________________ 12 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ alkua. Uudistus lopetti kuntarajat ylittävän taloudellisen yhteisvastuullisuuden ja kustannusten tasauksen sekä avasi palvelut säätelemättömälle kilpailulle. Uudistus siirsi päätöksenteon keskushallinnolta kuntiin, joilta puuttui tuolloin ja puuttuu edelleen palvelujen ohjaukseen ja päätöksenteon valmisteluun tarvittavat asiantuntijat. Muutosten seurauksena palvelujärjestelmä ajautui tuuliajolle. Uudistuksella purettiin keskitetty julkinen ohjaus ilman korvaavaa ohjausjärjestelmää ja samanaikaisesti tehtiin koko Suomen historian suurimpiin lukeutuvaa markkina-avaus. Noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta avattiin kilpailulle ja pian tämän jälkeen paikalle tulivat sekä kotimaiset että ulkomaiset pääomasijoittajat ja kilpailu palvelumarkkinoista alkoi. Sosiaali- ja terveysministeriö luopui 1990 -luvun alussa palvelujen ohjausvälineistään ja oli jo 2000 -luvun alussa ilmeisen tietämätön vallitsevasta tilanteesta ja neuvoton jo tuolloin välttämättömäksi tunnistettavan rahoituksen uudistamisen suhteen. Valtionvarainministeriö puolestaan keskittyi valtion omaisuuden myyntiin ja velkojen lyhentämiseen, telakkatukien rajoittamiseen, sähkö- ja telemarkkinoiden tilanteeseen sekä Suomen EU -jäsenyyden (vuodesta 1995 alkaen) ja ennen muuta Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) mukanaan tuomiin tehtäviin ja uudistuksiin, kuten yhteiseen valuuttaan siirtymiseen juuri vuosituhannen vaihteessa. Sosiaali- ja terveysmarkkinoita pidettiin vakaina vielä suuren muutoksen kynnyksellä vuosituhannen vaihteessa ja valtionvarainministeriö tyytyi suosittelemaan tilaaja-tuottaja toiminnan laajentamista julkisessa hallinnossa, kilpailun ja esimerkiksi uuden subventiovälineen, palvelusetelin käytön lisäämistä.11 Kattavien sosiaali- ja terveysalan rakenneanalyysien puuttuessa myös avattujen palvelumarkkinoiden muutosten ennakointi puuttui. Suuret muutokset tulivat yllätyksellisinä ja vaikutuksiltaan odottamattomina siitä huolimatta, että aikaisemmin lähes kilpailusta vapaa sosiaali- ja terveydenhuolto kattoi noin puolet kuntien budjeteista ja mainitut noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Markkinoiden avaaminen 1990 -luvun alussa johti laman hälvettyä kotimaisten ja etenkin ulkomaisten pääomasijoittajien tuloon ensin terveydenhuollon ja 2010 -luvulla myös sosiaasen ohjauksen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä joutui tilaan, jossa sillä ei ollut vastuullista johtoa eikä toimivaa ohjausta. 11 Ks. Suomen talouskertomus "Suomen toimenpiteet hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi Valtiovarainministeriö. Hyväksytty EU-ministerivaliokunnassa 26.11.1999." (http://www.2014.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/4725/4726_fi.pdf) _______________________________________________________________________________________ 13 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ lialan palvelumarkkinoille. Muutoksen myötä siihen saakka pienyritysvaltainen ja suurelta osin ammatinharjoitukseen perustunut terveydenhuollon yksityissektori organisoitui uudelleen. Poikkeuksellisen vahvasti pääomitetut yritykset kykenivät ostamaan käytännössä kaikki myyntiin tulleet ja kilpailun paineessa myyntiin saadut yritykset. Sen lisäksi yritysten taustarahoitus mahdollisti niiden markkina-aseman laajentamisen orgaanisella kasvulla sitä mukaa kun kunnat ulkoistivat palvelujaan. Terveydenhuolto toimi suunnan näyttäjänä myös sosiaalialalle ja yksityisessä terveydenhuollossa menestyneet yritykset alkoivat laajentaa toimintaansa myös sosiaalipalveluihin. Tuloksena oli palvelutuotannon keskittyminen ja yritysten kasvu tavalla, joka ei ole todennäköistä tavanomaiselle investoinneissaan tulorahoituksesta ja pankkilainoituksesta riippuvaiselle yritykselle12. Muutoksen alkuun saattaminen ja siitä alkanut palvelujen keskittymiskehitys oli mahdollista vain kotimaisten toimijoiden aloitteellisuuden turvin. Yksityisten palvelumarkkinoiden uudelleen organisointi alkoi Terveystalon kaltaisista, jälleenmyyntiä varten kootuista yritysrypäistä. Lisäksi tarvittiin 1990 -luvulla laman aikana tehdyt virhearviot koulutusmitoituksissa. Tärkein näistä oli vastoin kaikkia käytettävissä olevia tietoja tehty selvitysmiessuositus ja sen myötä toteutettu lääkärikoulutuksen supistaminen neljänneksellä. Seurauksena oli lääkäripula vajaan 10 vuoden kuluttua. Vaikeudet henkilökunnan saannissa johdattivat kunnat käyttämään ns. keikkalääkäreitä ja ulkoistamaan palvelujaan yksityisille yrityksille. Viimeistään henkilövuokraus- ja terveyspalveluyritysten poikkeuksellisen suuret voitot ja johdon palkitsemiset13 olivat näkyvä signaali uuden ja poikkeuksellisen tuottoisan markkinan avautumisesta. Kotimaiset ja ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat hankkivat yrityksiä ja yritysrypäitä omistukseensa ja aloittivat määrätietoiset investoinnit markkinaosuuksien laajen12 Tulorahoitukseen nähden liian voimakas lainaperustainen investoiminen johtaa velkaantumien lisäksi likviditeetti- ja samalla lainanhoito-ongelmiin. 13 Esimerkiksi vuonna 2000 perustettu keikkalääkärifirma MedOne, joka sai tulonsa lääkäripulasta kärsiviltä kunnilta, maksoi 2000 -luvun puolivälissä yrityksen jokaiselle kolmelle johtajalle palkkaa, joka vastasi 20 sairaanhoitopiirin johtajan yhteenlaskettua palkkaa. Sen lisäksi johto sai viisi vuotta toimineen yrityksen myynnistä miljoonien pääomatulot, joilla he sijoittuivat maan parhaiten ansainneiden joukkoon. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/medonesta+lohkesi+miljoonia/a123320 sekä http://www.attendo.fi/tamaonattendo. Saman kaltaista ylenpalttisuutta esiintyy myös menestyneimpien sosiaalialan yritysten johdon palkkauksessa. Sanomalehtitietojen (HS) mukaan esimerkiksi Medivire Hoiva maksoi talousjohtajalleen yli 900 tuhatta euroa ja toimialajohtajalle lähes puoli miljoonaa palkkatuloja vuonna 2007. Korkeimmillaan palkat ovat lähes viisinkertaiset maan parhaiten palkatun kaupunginjohtajan (Espoo) palkkatuloon verrattuna. Ks. http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Vanhusten+hoivabisneksess%C3%A4+johtoa+palkitaan+my%C3%B6s+bonuksin/HS2 0081107SI1YO032qm sekä http://yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2009/12/kaupunginjohtajien_palkkahaitari_on_levea_1281132.html _______________________________________________________________________________________ 14 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ tamiseksi suurelta osin verorahoitteiselta palvelukentältä. Samaan aikaan keskushallinto suosi yksityistämistä esimerkiksi palvelusetelirahoituksen avaamisella14 niin, että ostopalvelut ja ulkoistukset vakiintuivat ja normalisoituivat osaksi kunnallista sosiaali- ja terveyshallintoa ilman, että toimien pitkän aikavälin seurannaisvaikutuksista olisi käsitystä. Kuvio 1: Sosiaali- ja terveysalan ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä ja henkilöstö Suomessa vuosina 2007 - 2013 10000 Henkilöstön lkm Yhtiöiden lkm Yhtiöiden lukumäärä 9000 Henkilöstö 8000 60 50 48 41 7000 37 6000 6826 31 5000 40 30 26 4000 3000 15 20 15 2000 1000 10 1477 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* Ulkomaisten pääomasijoittajien ja yritysten invaasion voimasta kertoo ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärän ja henkilöstön (kuvio) sekä liikevaihdon kasvu Suomessa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan viidessä vuodessa, vuodesta 2007 huippuvuoteen 2012, näiden yritysten lukumäärä yli kolminkertaistui, henkilöstön määrä kuusinkertaistui ja liikevaihto viisinkertaistui. Kuviossa sosiaali- ja terveysalaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tämä on perusteltavissa sillä, että Suomeen toimintansa ulottaneet ulkomaiset pääomasijoittajat aloittivat ostamalla terveysalan yrityksiä, mutta tänne kiinnityttyään laajensivat esimerkiksi Mehiläisen tapaan yrityksen toimintaa myös sosiaalipalveluihin. 14 Ks. Laki 24.7.2009/569. _______________________________________________________________________________________ 15 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Sijoittajien kiinnostus kilpailulle avattua suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kohtaan on ymmärrettävää jo alan laajuuden vuoksi. Kansantalouden tilinpidon mukaan sosiaalialan tuotoksen arvo oli vuonna 2014 11,1 miljardia euroa ja terveysalan vastaavasti 17,4 miljardia eli yhteensä 28,5 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteenlaskettu osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 10 prosenttia vuonna 2014.15 Kuvio 2: Sosiaali- ja terveysalan yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja ammatinharjoituksen tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975 - 2014 5000 Miljoonaa euroa Yritykset 4500 4334 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4000 Kotitaloudet 3500 3000 2500 2036 2000 1000 1266 612 500 2011 2009 2007 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 1991 1989 1987 1985 1983 1981 1979 1977 1975 0 642 356 2013 1500 Sosiaali- ja terveysalan tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975 - 2014. Lukujen lähde: Tilastokeskus. Kotitaloudet tarkoittavat käytännössä ammatinharjoituksen tuotosta. Kuviossa ovat paremman luettavuuden vuoksi vain muut kuin julkiset sosiaali- ja terveysalan tuottajat. Kuntien ja valtion eli julkisyhteisöjen yhteenlaskettu vastaava tuotos oli 7 149 miljoonaa vuonna 1975 ja 17 813 miljoonaa euroa vuonna 2014. Pitkällä aikavälillä 1975 - 2014 yritysten tuotos on kasvanut 3,4 -kertaiseksi, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen osuus 3,3 -kertaiseksi ja kuntien osuus 2,5 -kertaiseksi. Yritysten tuotoksen kasvu kääntyi voimakkaaseen nousuun heti 1990 -luvun laman jälkeisinä vuosina niin, että tuotos yli kolminkertaistui (3,2), kun koko alan vastaava kasvukerroin oli 1,4. Kuvio havainnollistaa kuinka voittoa 15 Lukujen lähde on Tilastokeskus. Arvonlisäyksestä: "Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Kun tähän perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen lisätään koko kansantalouden tasolla lasketut tuoteverot ja siitä vähennetään koko kansantalouden tasolla lasketut tuotetukipalkkiot, saadaan tulokseksi BKT markkinahintaan, eli kansainvälisesti käytössä oleva BKT-tieto." http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=3&subject_id=2 _______________________________________________________________________________________ 16 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ tavoitteleva yritystoiminta ja voittoa tavoittelematon järjestöjen palvelutuotanto kehittyivät lähes samaan tapaan vuoteen 2003 saakka. Sen jälkeen sektoreiden kasvukäyrät erkaantuivat toisistaan. Järjestöjen palvelutuotannon kasvu lähes pysähtyi, mutta yritykset jatkoivat voimakasta kasvuaan. Edellisiä merkittävästi vähäisemmän ammatinharjoituksen liikevaihdon kasvu pysyi niin ikään muita vähäisempänä koko tarkastelujakson ajan. Seuraava kuvio havainnollistaa sosiaalialan eri toimijoiden tuotoksen pitkän aikavälin keskinäissuhteet, muutokset ja kasvun vuodesta 1975 vuoteen 2014. Kuvio 3: Sosiaalialan yritysten, järjestöjen sekä julkisyhteisöjen tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975 - 2014 7000 Miljoonaa euroa 6 343 6000 5000 Julkisyhteisöt 4000 3000 Yritykset Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2 143 Kotitaloudet 2000 1 737 1 634 1000 374 /213 41 2013 2011 2009 2007 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 1991 1989 1987 1985 1983 1981 1979 1977 1975 0 Sosiaalipalvelujen tuotos viitevuoden 2010 hinnoin vuosina 1975- 2014. Lukujen lähde: Tilastokeskus. Tarkastelujakson alkuvuodet 1975 - 1990 olivat ennen muuta kunnallisten palvelujen kasvun aikaa. Ajanjaksoon sisältyy myös hyvinvointivaltion palvelujen rakentaminen, joka tehtiin pääosin kotimaisin varoin, ilman merkittävää ulkomaista lainanottoa16. 16 Vuonna 1990 julkisen velan määrä oli 12,5 miljardia ja 14 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun osuus vuonna 2014 oli ennakkotietojen mukaan 59,3 prosenttia ja 121 miljardia euroa. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito / Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka). Julkisen velan kasvu johtuu lukuisista talouden, tuotannon ja esimerkiksi verotuksen rakennetekijöistä ja niiden muutoksista. Tämän vuoksi on lyhytnäköistä ajatella julkisia palveluja yksinomaisiksi velkaantumien aiheuttajaksi ja niiden karsimista velan kasvun hillinnän toimivaksi keinoksi. Julkiset palvelut paitsi heijastavat yhteiskunnallisia tarpeita, ovat ennen toteutumistaan läpäisseet moniportaisen poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan. Toisaalla esimerkiksi suurten tulojen siirtäminen verotuksellisesti edullisiksi pääomatuloksi kään- _______________________________________________________________________________________ 17 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Käänne tapahtui 1990 -luvun alussa, jonka jälkeen kuntien (julkisyhteisöt) sosiaalipalvelujen tuotoksen kasvu laantui ja kasvu siirtyi yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen palvelutoimintaan. Tuotoksella mitattu Sosiaalialan yritystoiminta lähes kymmenkertaistui (9,7) aikavälillä 1990 - 2014. Kuntien palvelutuotanto kasvoi vain yhden kymmenyksen (1,1), järjestöjen tuottamat palvelut hieman yli kaksinkertaistuivat (2,2) ja alunperin vähäinen ammatinharjoitus (seitsemän miljoonaa vuonna 1990) lähes kuusinkertaistui (5,9) 41 miljoonaan vuonna 2014. Kuvio osoittaa myös kuinka yritysten toiminnan laajuus ohitti järjestöjen tuottamien palvelujen tuotoksen vuonna 2013. Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kilpailusta puhuttaessa on aiheellista muistaa Suomessa vallitsevat olosuhteet sekä palvelujen erityisluonne. Tavallisesti kilpailutuksella ajatellaan tavoiteltavan kustannustehokkuutta ja kustannusten säästöjä. Kilpailun toteutuminen edellyttää kuitenkin toimivia markkinoita, kuten riittävää määrää palvelujen tuottajia ja palvelujen tarpeessa olevia, eli myyjiä ja ostajia. Toistaiseksi ensisijaisesti kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Suomen kuntarakenne ja kuntien väestöpohjat ovat kuitenkin sellaiset, että meillä on vain yhdeksän (3%) yli sadantuhannen asukkaan kuntaa, joissa voidaan edes teoreettisesti ajatella kilpailun toimivan. Toisessa päässä meillä on 281 alle 30 000 asukkaan kuntaa (89% kaikista), jotka ovat käytännössä liian pieniä edes periaatteessa hyötymään sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksesta. Pienten kuntien keskeinen ongelma on tuottajien vähäisyys ja alueellisten tuotantomonopolien muodostuminen. Taulukko 1: Kunnat asukasluvun mukaan Kunnan asukasluku 31.12.2014 Yli 100 000 50 000 - 100 000 30 000 - 50 000 alle 30 000 Kuntia yhteensä Lkm % 9 11 16 281 317 3 3 5 89 100 tyi jyrkkään kasvuun vuonna 1994, jolloin yritykset maksoivat osinkoja 875 miljoonaa, kun niiden määrä vuonna 2007 oli lähes kaksikymmenkertaistunut 16,5 miljardiin euroon. (Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito) _______________________________________________________________________________________ 18 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kilpailua ohjaavan EU:n hankintadirektiivin eräänä tavoitteena on pk-yritysten liiketoimintaympäristön parantaminen17. Kuten jo hyvin tiedetään, sellainen on jäänyt pelkäksi puheeksi ja vaikutukset suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ovat tältäkin osin päinvastaiset. Sen sijaan että pienten ja keskisuurten palveluyritysten toimintaedellytykset olisivat muuttuneet paremmiksi, alkoi yksityisesti tuotettujen palvelujen keskittyminen suuryrityksiin. Kilpailuttaminen on helpointa, vaikka ei ongelmatonta toimenpidekeskeisissä palveluissa. Niissäkin sosiaali- ja terveyspalveluista voittoa tavoittelevien yritysten asema palvelun tuottajana sisältää merkittäviä taloudellisia riskejä. Näyttää ilmeiseltä että ongelmia syntyy eikä mitkään eettiset normit riitä niiden torjuntaan, kun voittoa tavoitteleva tuottaja pääsee määrittelemään potilaansa / asiakkaansa palvelutarpeen (ns. agenttisuhde) ja maksajana on kolmas osapuoli, kuten esimerkiksi kunta, Kela, vakuutusyhtiö tai työnantaja. Selkeä, mitattava ja kiistaton esimerkki on osoitettavissa työterveyshuollosta18. Monet kilpailutukselle alisteisista, etenkin asumisen sisältävistä sosiaalipalveluista ovat pitkäkestoisia, jopa palvelun käyttäjien koko jäljellä olevan elämän mittaisia. Tällöin palvelun tuottajan vaihtaminen voi tuottaa vaikeuksia ja kilpailutuksesta muodostuu keinotekoinen. Lisäksi aikaisemman kokemuksen puuttuminen lisää riskiä uuden palvelutuottajan valinnassa ja palvelun tuottajaa vaihdettaessa19. Myös näistä syistä kilpailutuksella haettu hyöty voi ajan mittaan kääntyä vastakohdakseen. Oman kysymyksensä muodostaa palvelun käyttäjien osallistumismahdollisuus tuottajaa valittaessa. Mikäli kunnassa on vain yksi tai kaksi palvelun tuottajaa, tai palvelun tuottaja antaa kilpailutuksen yhteydessä vain lupauksia tarjouksen tueksi, palvelun käyttäjän mahdollisuus 17 Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 23. (https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf) 18 Työterveyshuolto on kauttaaltaan julkisesti subventoitua toimintaa ja palvelun keskeisiä tuottamisvaihtoehtoja on neljä, joista kolme (yrityksen oma, yritysten yhteinen ja terveyskeskus) ovat voittoa tavoittelemattomia ja yksi, lääkärikeskus, voittoa tavoitteleva. Laboratorio ja röntgenpalvelujen kustannuksia eri tuottajaryhmissä vertaamalla voidaan havaita, kuinka näiden hyvää taloudellista tulosta tuottavien tutkimusten kustannukset potilasta kohti ovat huomattavasti korkeammat (2 ja 1,8 -kertaiset) voittoa tavoittelevissa lääkärikeskuksissa kuin voittoa tavoittelemattomissa yksiköissä. Koska kaikissa tapauksissa tutkimuslähetteen laatii lääkäri ja tutkimusten yhteismäärä oli 1,8 miljoonaa, eroa ei selitä diagnoosien eroista johtuvat terveyteen ja tutkimusten tarpeeseen liittyvät rakenteelliset tekijät, vaan yhtä lailla tarpeellisten kuin tarpeettomienkin tutkimusten niitä tekeville laitoksille tuottama taloudellinen hyöty. (Kelan työterveyshuoltotilasto 2012. www.kela.fi/tilastot > vuositilastot sivu 85). 19 Kun paikkakunnalla tai alueella on vain yksi tai kaksi palvelutuottajaa, kilpailu merkitsee ainakin osittain 'hyppyä tuntemattomaan'. Kun mahdollinen uusi palvelutuottaja vasta kilpailutuksen voitettuaan investoi ja palkkaa henkilöstön, ei tällaisesta tuottajasta voi olla aikaisempaa kokemusta. Tällaisissa tapauksissa valinta voi perustua vain hintaan ja tuottajan antamiin lupauksiin, jolloin päätöksentekoon sisältyy merkittäviä palvelun laaturiskejä. _______________________________________________________________________________________ 19 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ varsinaisen valinnan tekoon puuttuu. Palvelun käyttäjän osallistuminen päätöksentekoon voi osoittautua ongelmalliseksi myös siksi, että tulevia käyttäjiä ei tiedetä palvelun tuottajaa valittaessa. Kolmas käyttäjän valinnanvapautta rajoittava tekijä on rationaalisen päätöksenteon perustaksi tarvittavan riittävän vertailutiedon puuttuminen. Vammaisten asumispalvelujen kannalta on olennaista, että Suomen 317 kunnasta (31.12. 2014) keskimmäisessä (mediaanikunta) asuu noin 6 000 asukasta. Kun kehitysvammaisia on noin 1 prosentti väestöstä ja vuonna 2013 asumispalvelujen piirissä oli noin 8 500 kehitysvammaista (keskimäärin 2,4 henkilöä /1 000 15-64v asukasta)20, toimivat palvelut edellyttävät keskiarvokuntaa suuremman väestöpohjan, jolloin yli puolet kunnista on tehtävään liian pieniä. Vaikka palvelujen organisoinnin tapa vaikuttaa väestöpohjavaatimukseen, palvelujen piirissä työskentelevien ammattikoulutusvaatimus johtaa väestöpohjavaatimuksen huomioimiseen palvelun käyttäjän asumismuodosta riippumatta21. Asumisen sisältäviä mielenterveyspalveluja käyttäviä 15 - 64 -vuotiaita henkilöitä oli vuonna 2013 noin 8 000 ja heistä noin puolet oli ympärivuorokautisen hoidon piirissä.22 Ympärivuorokautista hoitoa saavien lukumäärä oli noin puolet laitoksissa ja autetun asumisen piirissä olevien kehitysvammaisten määrästä, jolloin palvelujen väestöpohjavaatimus on kaksinkertainen kehitysvammapalveluihin verrattuna. Raportin tavoite on valottaa kuntien ja yritysten keskinäissuhdetta sekä yritysten keskinäissuhteissa ilmeneviä muutoksia. Katsauksen keskeisimpinä lähteinä käytetään Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja, Talouselämä -lehden ja eräiden muiden talouslehtien kokoamia yritystietoja sekä yritysten ja rahoittajien kotisivuillaan julkaisemia tietoja. Aluksi kuitenkin tarkastelemme julkisten palvelumarkkinoiden avautumista kunnallisten kilpailutusten ja ennen muuta vammaisten asumispalvelujen sekä niiden rahoituksen näkökulmasta. Nämä tiedot perustuvat HILMA -tietokantaan sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) sekä Raha-automaattiyhdistyksen toimintatilastoihin. 20 Lukujen lähde: Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27 / 2014. THL. 21 Väestöpohjavaatimus liittyy siis laitoksen ylläpidon ohella myös hajautettuihin asumispalveluihin. Laitosten osalta tilannetta katsotaan asiakkaiden riittävyyden näkökulmasta. Hajautetuissa asumispalveluissa ongelmaksi voi muodostua ammattikoulutetun henkilöstön riittävyys silloin, kun palvelun järjestäjäkunta on kovin pieni ja palvelut pyritään järjestämään vain oman kunnan tarpeiden mukaan. 22 Lukujen lähde: Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27 / 2014. THL. _______________________________________________________________________________________ 20 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Julkiset hankinnat ja kilpailutukset Laki julkisista hankinnoista23 säätää, että valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa laissa säädetyllä tavalla24. Hankintayksiköillä tarkoitetaan valtion ja kuntien lisäksi kuntayhtymiä, valtion liikelaitoksia, luterilaista ja ortodoksista kirkkoa sekä mm. julkisoikeudellisia laitoksia. Lisäksi lain piiriin kuuluvat ne hankinnat, joiden arvosta yli puolet on saatu julkisena tukena. Laissa määritellään kynnysarvot, jotka ylittävät hankinnat on kilpailutettava. Samalla määritellään hankinnan ennakoidun arvon laskemistapa, johon tässä esitettävät kilpailutusten euromääräiset arvot perustuvat. Lain mukaan (17 §) perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Tämän lisäksi eri hankintalajeille ja menettelytavoille määritellään joukko lisämääreitä.25 Hankintayksiköt ilmoittavat kynnysarvot ylittävistä julkisista hankinnoistaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä sähköisessä ilmoituskanava HILMA:ssa 26. Kilpailutusten alan määrittävät EU-kynnysarvot ovat olleet voimassa 1.1.2014 alkaen27. Taulukko 2: Kilpailutusten kansalliset ja EU:n kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat Rakennusurakat Kynnysarvot (€) Kansallinen EU Valtio Muut 30 000 134 000 207 000 150 000 5 186 000 5 186 000 Huomionarvoisin seikka kynnysarvoissa on kansallisten kynnysarvojen radikaalisti EU:n kynnysarvoja alhaisempi raja. Kansalliset kynnysarvot ovat kotikutoisia ja suomalaisen päätök23 30.3.2007/348 Tätä edelsi vuonna 1992 säädetty laki (Laki julkisista hankinnoista 1505/1992) 25 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348 26 Hankintailmoitusten kansallinen sähköinen ilmoitusmenettely (www.hankintailmoitukset.fi eli nykyinen HILMA) otettiin käyttöön vuoden 2007 voimaantulleen hankintalain yhteydessä Ks. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 16. https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf Ks. myös http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/ilmoitusmenettely/ 27 Ks. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/kynnysarvot 24 _______________________________________________________________________________________ 21 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ senteon alaisia ja tarpeen mukaan muutettavissa. Euroopan Unionin kynnysarvot ovat yhteisesti sovittuja ja Suomea velvoittavia. Vaikka kansalliset kynnysarvot poistettaisiin, julkinen hankkija voi tarpeen mukaan kilpailuttaa hankintansa, vaikka sen arvo olisi alle EU:n edellyttämän kilpailutusrajan. Näin menetellen kilpailutuspäätös ja siitä mahdollisesti saatavan hyödyn tavoittelu siirtyy nykyistä useammin hankinnasta päättävän omaan harkintaan. Samalla edistettäisiin myös haittaa ja vastikkeettomia kustannuksia aiheuttavien normien purkamista28. Alhaiset kansalliset kilpailutusrajat asettavat julkiset ja yksityiset päätöksentekijät eriarvoiseen asemaan ja nostavat julkisten hankintojen kustannuksia, jotka äärimmillään ilmenevät kiistoina ja palvelun tai toimen alkamisen vastaavana lykkäytymisenä. Eriarvoisuusriski koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria kuntia. Parhaimmillaan suurilla kunnilla voi olla tilaajaosaamista, mutta pieniltä kunnilta se mitä ilmeisimmin edelleen puuttuu29. Yleensä kilpailutuksen toteutuksen ohella ongelmia on odotettavissa laadun arvioinnissa, jonka vuoksi valintapäätös perustetaan ensisijaisesti hintavertailuun. Ongelma vain kärjistyy, kun kilpailutuksen kohteena on palvelun käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitävät monipuoliset palvelukokonaisuudet. Seuraavaan taulukkoon on koottu HILMA -tietokannan ylläpitäjän esittämien kaikkien julkisten hankintojen kilpailutukset sekä niiden ominaispiirteitä. Taulukossa on keskeiset tiedot vuonna 2014 toteutuneista 18 000 kilpailutuksesta. Niistä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksia oli yhteensä 545, joka oli seitsemän prosenttia kaikista palvelujen kilpailutuksista ja kolme prosenttia kaikista kilpailutuksista. Koska osa kilpailutuksista keskeytettiin kesken prosessin ja osaan kilpailutuksista tehtiin muutoksia, jolloin kilpailutuksen arvo tulee listattua toiseen kertaan, taulukon tiedot eivät ole täsmällisiä. Tämän vuoksi asiaan palataan vielä taulukon jälkeen ja esitetään keskeytyksistä ja korjauksista oikaistut luvut. Jatkossa tarkasteltavien vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten tilastoinnin pohjana käytetään toistoista ja peruutuksista oikaistuja lukuja. 28 Muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Virossa, Saksassa ja Ranskassa on niin ikään EU -kynnysarvot alittavia kansallisia kilpailutusvelvoitteita, mutta esimerkiksi Britanniassa tällaisia ei käytetä. Ks. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 18-23. (https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf) 29 Kilpailuttamisvaatimus on johtanut mm. siihen, että kunnat ovat perustaneet yhteistyrityksiä tuottamaan kilpailutuspalveluja. Ks. esim. http://www.kuntahankinnat.fi tai vaikkapa http://www.joensuu.fi/hankintatoimi. _______________________________________________________________________________________ 22 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Taulukko 3: Julkisten kilpailutusten rakenne vuonna 2014 Hilma 2014 (kaikki toimialat) Havaintojen lkm Kilpailutuksen kohde Tavarat Palvelut - Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut Rakennusurakka Muut yhteensä Menettelytapa Avoin menettely Rajoitettu menettely Muut yhteensä Organisaatio Kunta tai kuntayhtymä Alue- tai paikallistason viranomainen Alue- tai paikallistason virasto/laitos Valtion viranomainen Muut yhteensä Ei tiedossa Kilpailutuksen pääkriteeri Alin hinta Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet Hankintailmoituksessa esitetyt vertailuperusteet Taloudellisesti edullisin tarjous Ei tiedossa Lkm 18064 Lkm 5754 7453 545 4138 719 Lkm 14225 1490 2349 Lkm 6557 1409 1305 980 4897 2916 Lkm 7 072 6 329 1228 79 3 356 % 100 % 32 41 23 4 % 79 8 13 % 36 8 7 5 27 16 % 39 35 7 0 19 Koska 233 kilpailutusta keskeytettiin ja 1 657 kilpailutukseen tehtiin korjauksia, nämä ja niiden euromääräiset arvot poistettiin HILMA -listauksesta. Keskeytysten osalta kilpailutusten arvot olivat tiedossa vain osasta aineistoa (85 tapausta). Tämän vuoksi puuttuvien tietojen yksikkökohtaiseksi arvoksi merkittiin tiedossa olleiden euromäärien keskiarvo. Jakauman vinouden vuoksi keskilukuna käytettiin aritmeettisen keskiarvon sijaan mediaanilukua. Korjausten osalta poistettiin toiseen kertaan kirjautunut kilpailutuksen arvo. Näin laskien julkisia kilpailutuksia tehtiin vuonna 2014 kaikkiaan 16 000 ja niiden yhteenlaskettu arvo oli noin 25 miljardia euroa. Tällä tavoin laskettuna kaikkien vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvo oli vuonna 2014 690 000 000 euroa, joka oli 2,8 prosenttia kilpailutusten kokonaisarvosta. _______________________________________________________________________________________ 23 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Taulukko 4: Kaikkien HILMA:ssa ilmoitettujen kilpailutusten keskeytyksistä ja korjauksista puhdistettu arvo ja lukumäärä vuonna 2014 2014 Kilpailutusten keskeytyksistä ja korjauksista puhdistettu arvo Keskeytyksiä Korjauksia € Lkm 24 981 735 728 16 174 81 607 000 (arvio)* 6 909 907 981 233 1 657 *Kilpailutusten keskeytysten lukumäärä (233) oli tiedossa. Sen sijaan keskeytettyjen kilpailutusten euromäärä tiedettiin vain 85 hankkeen osalta ja 148 kilpailutukselle jouduttiin määrittelemään laskennallinen arvo. Jakauman vinouden vuoksi määrittelyn perustaksi otettiin tiedossa olevien arvojen mediaani. Taulukko 5: Vammaisten henkilöiden palvelujen ja alan rakennushankkeiden julkiset kilpailutukset vuonna 2014 Kilpailutuksen kohde1 Kelan kustantama vaikeavammaisten kuntoutus, sopeutumisvalmennus ja työkokeilu vuosille 2015-20184 Kehitysvammaisten asumispalvelut Rakennushankkeet yhteensä Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Vaikeavammaisten erittelemätön palveluasuminen Kuljetukset Majoitus- ja ruokailu ilman KELA:n sopeutumisvalmennus- ja terapiakustannuksia Yhteensä 1) 2) 3) 4) Kilpailutusten arvo2 (€) Lkm3 € / kilpailutus 1 212 956 000 83 14 613 928 185 100 000 194 180 000 12 33 15 425 000 5 884 242 259 529 000 33 7 864 515 274 562 000 13 17 160 118 17 251 000 25 690 040 3 285 000 30 109 500 2 146 863 000 229 9 374 948 Eräissä tapauksissa kilpailutuksiin on niputettu myös muita kuin vammaisten palveluja. Kilpailutusten arvo on laskettu hankintojen ennakoidusta arvosta. Kilpailun toteutunut arvo ei ole tiedossa. Kilpailutuksista on poistettu keskeytetyt ja peruutetut sekä korjausten aiheuttama kertautuminen. Kelan palveluissa on suurelta osin kyse neljä vuotta kattavista kilpailutuksista. Kun korjaukset, muutokset ja hankinnan keskeytykset poistetaan, HILMA -kilpailutusten kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 16 125, niiden yhteenlaskettu arvo 25,1 miljardia euroa ja kilpailutusten keskiarvo 1,6 miljoonaa euroa. Vammaisten henkilöiden palvelujen, terapia yms. sekä rakennushankkeiden (ks. listaus edellä) keskimääräinen arvo oli 8,7 miljoonaa euroa ja yhteenlaskettu arvo lähes kaksi miljardia, joka oli 7,7 prosenttia kaikista kilpailutuksista vuonna 2014. Kyseessä on siis niiden palvelujen arvo, joita kunnat oman toiminnan sijaan ostivat yksityisiltä palvelutuottajilta. Seuraavaksi lähempään tarkasteluun tulevat vammaisten asumispalvelujen kilpailutukset. _______________________________________________________________________________________ 24 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 4: Vammaisten asumispalvelujen HILMA:ssa ilmoitettujen kilpailutusten lukumäärä vuosina 2007 - 2014 80 Lkm 73 70 58 60 50 43 40 39 2011 2012 40 30 23 20 20 12 10 0 2007 2008 2009 2010 2013 2014 Vammaisten asumispalvelujen HILMA -kilpailutusten lukumäärä. Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietosrkisto, Tampereen yliopisto. Vammaisten asumispalvelujen julkisten kilpailutusten lukumäärä on viisinkertaistunut seitsemässä vuodessa vuodesta 2007 vuoteen 2014. Tarkastelujakson alkuvaiheessa kasvua ilmeni vuoteen 2010 saakka, jonka jälkeen kilpailutusten määrä laski ja kääntyi uuteen nousuun vuonna 2013. Kuvio 5: Eri vammaisryhmille suunnattujen asumispalvelujen kilpailutusten lukumäärä vuosina 2007 - 2014 35 Lkm 33 30 2007 28 2008 25 25 20 20 15 15 5 14 13 11 9 10 6 3 2009 20 18 3 7 2010 17 2011 12 12 7 6 11 8 7 1 0 2012 2013 2014 Mielenterveys- ja Kehitysvammaisten Erittelemättömät päihdekuntoutujien asumispalvelut asumispalvelut asumispalvelut HILMA -kilpailutusten lukumäärä Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopisto. _______________________________________________________________________________________ 25 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Taulukko 6: Vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten kokonaismäärä vuosina 2007-2014 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut Erittelemättömät asumispalvelut Yhteensä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3 13 9 20 18 15 28 33 3 6 12 6 1 20 7 7 23 11 12 43 14 8 40 17 7 39 20 25 73 12 11 56 Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopisto. Kuvasta ja taulukosta ilmenee kehitysvammaisten, mielenterveys – ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen HILMA:ssa ilmoitettujen kilpailutusten lukumäärä sekä ne kilpailutukset, joiden kohde mainittiin erittelemättömästi, kuten esim. ’vammaisten asumispalvelut’, tai 'tehostettu palveluasuminen'30. Vanhusten asumispalvelut eivät ole mukana tarkastelussa. Asumispalvelujen kilpailutusten kasvu on ollut erityisen voimakasta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa. Niiden osalta kilpailutusten määrä on noussut yli kymmenkertaiseksi seitsemässä vuodessa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutusten määrän kasvu oli tasaisempaa ja oli vuonna 2013 noin seitsemänkertainen vuoteen 2007 verrattuna. Vuonan 2014 määrä laski lähes puoleen edellisvuoteen verrattuna. Tarkastelussa olevan kolmannen asumispalvelujen ryhmän muodostavat erikseen määrittelemättömät vammaisten asumispalvelut. HILMA -tilastoinnissa näiden palvelujen osalla on käytetty yleisiä mainintoja, kuten 'tuettu palveluasuminen' tai 'vammaisten palveluasuminen' erotukseksi kehitysvammaisten, tai mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelusta. Kun HILMA -koodeissa useat näistä on sijoitettu luokkaan 'sosiaalityö ja siihen liittyvät palvelut', palvelun kohderyhmän tarkempi määrittely jää käytettävissä olevien tietojen perusteella puutteelliseksi. 30 Käsitteiden käyttö on jossakin määrin huojuvaa. Vanhuspalvelujen lisäksi Hilmassa on voitu käyttää tehostetun palveluasumisen termiä myös vammaisten palvelujen yhteydessä. _______________________________________________________________________________________ 26 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 6: Vammaisten asumispalvelujen julkisten kilpailutusten laskennallinen arvo vuosina 2007 - 2014 800 Milj. € 748 700 600 500 440 400 300 290 2011 2012 232 200 100 273 85 133 12 0 2007 2008 2009 2010 2013 2014 Vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvo yhteensä Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteennllinen tietoarkisto. uta.fi. Kuvassa havainnollistettu kilpailutusten laskennallinen arvo perustuu kilpailuttajan palvelun tarjoajille kilpailun julkistamisessa ilmoittamaan maksimiarvoon. Kyseessä on siis alustava tieto, ei kilpailutuksen toteutunut hinta. Lisäksi osa kilpailutuksista koskee useamman vuoden palveluja. Näistä syistä luvut ovat suuntaa antavia ja toteutuneisiin arvoihin ja vuosittaisiin palveluihin nähden pikemminkin korkeita kuin alhaisia. Toinen vammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvoa nostava ja samalla epävarmuutta tuova tekijä on kilpailutusten niputtaminen. Muutamissa tapauksissa kunnat ovat liittäneen vammaisten asumispalvelujen kilpailutukseen myös vanhusten asumispalveluja ja eräissä tapauksissa kilpailuttaneet yhdellä kertaa suuren joukon sosiaalipalvelujaan. Näissä tapauksissa käytettiin harkintaa ja osa otettiin mukaan vammaisten asumispalveluina, osa jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Etenkin vuonna 2010 oli useita laaja-alaisia kilpailutuksia, kuten Kuopion kaupungin 133 miljoonan euron asumispalvelut, Kotkan 100 miljoonan euron ja Siilinjärven 13 miljoonan euron asumispalvelujen kilpailutukset. Kuopio ja Kotka eivät ole mukana, mutta Siilinjärvi sisältyy vuoden 2010 erittelemättömiin asumispalveluihin, vaikka kilpailutus kattoi vammaisten asumispalvelujen ohella myös vanhusten asumispalveluja. _______________________________________________________________________________________ 27 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 7: Vammaisten asumispalvelujen julkisten hankintojen kilpailutuksessa määritelty arvo vuosina 2007 - 2014 800 700 600 Milj. € 748 Erittelemättömät asumispalvelut Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut 303 Kehitysvammaisten asumispalvelut 500 440 400 83 273 300 233 200 85 12 2 67 15 42 58 33 2007 2008 2009 100 0 133 64 130 73 128 291 43 260 250 165 39 72 83 106 2010 2011 2012 2013 185 2014 Vammasten asumispalvelujen kilpailutusten arvo, milj. €. Lukujen lähde: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, uta.fi. Samoin kuin kilpailutusten lukumäärässä, myös niiden arvon kehityksessä on havaittavissa trendimäinen kasvu. Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvo on kehittynyt muita vakaammin ja systemaattisemmin koko tarkastelujakson ajan. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen osalta vuosittainen vaihtelu on niin ikään lähes trendinomaista vuotta 2013 lukuun ottamatta. Tuolloin sekä kilpailutusten määrä että niiden arvo nousivat tuntuvasti edellisvuosia korkeammiksi. Kolmantena ryhmänä mukana olevien kohdentamattomien asumispalvelujen kilpailutusten arvot vaihtelevat nousujohteisesti, mutta edellisiä ryhmiä sattumanvaraisemmin. Vaihtelu johtuu ainakin osittain edellä mainitusta määrittelyjen epätarkkuudesta. Ryhmään kuuluvien kilpailutusten tarkkaa kohdentumista ei käytettävissä olleilla tiedoilla ollut mahdollista määrittää, joten toisin kuin kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelutiedoissa, mukana on niputettu myös muille kuin vammaisille tarjottavia asumispalveluja. Samasta syystä kohdentamattomien asumispalvelujen kilpailutusten arvot ovat jonkin verran korkeammat kuin pelkät asumispalvelut olisivat olleet. Vuoden 2014 poikkeuksellinen nousu selittyy kuitenkin muutamalla mittavalla vammaisten asumispalvelujen kilpailutuksella, joista kerrotaan tarkemmin seuraavien kuvien yhteydessä. _______________________________________________________________________________________ 28 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Seuraavat kolme kuvaa havainnollistavat eri vammaisryhmien asumispalvelujen kilpailutusten keskinäissuhdetta. Kuvioiden asteikot ovat yhteneväiset, joten kuvioiden arvoja voi suoraan verrata toisiinsa. Kuvio 8: Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutusten arvot vuosina 2007 - 2014 350 Milj. € 300 250 185 200 150 106 100 50 0 4 2007 15 33 2008 2009 72 83 2011 2012 39 2010 2013 2014 Kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutukset Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteennllinen tietoarkisto. uta.fi. Kuvio 9: Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutusten arvot vuosina 2007-2014 350 Milj. € 300 250 250 260 2013 2014 200 165 150 100 67 58 2008 2009 50 130 128 2010* 2011 2 0 2007 2012 Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutukset Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteennllinen tietoarkisto. uta.fi. _______________________________________________________________________________________ 29 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 10: Vammaisten erittelemättömien asumispalvelujen kilpailutusten arvot vuosina 2007-2014 350 Milj. € 303 300 250 200 150 100 50 42 6 2 2007 2008 64 83 73 43 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Erittelemättömät vammaisten asumispalvelut. Lukujen lähde: HILMA / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. uta.fi. Kehitysvammaisten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutusten arvoissa on mukana ainoastaan näiden ryhmien eritellyt kilpailutukset. Koska osassa kilpailutuksia samaan prosessiin on niputettu useampien vammaisryhmien asumispalveluja, ne on selvyyden vuoksi sijoitettu kolmanteen ryhmään, johon on koottu erittelemättömät vammaisten asumispalvelut. Eräissä yksittäisissä kilpailutuksissa on vammaisten asumispalvelujen ohella mukana myös vanhusten asumispalveluja sekä muita sosiaalipalveluja. Tällaiset kilpailutukset on niin ikään sijoitettu erittelemättömien ryhmään. Vuoden 2014 kilpailutusten poikkeuksellinen suuruus selittyy ennen muuta muutamilla mittavilla kilpailutuksilla, joita olivat Tampereen 84,9 miljoonan euron, Pohjois-Satakunnan 70 miljoonan euron, Porin 43 miljoonan euron sekä IS -hankinnan 24,7 miljoonan euron kilpailutukset31. Kilpailutusten euromäärien tarkastelussa on syytä muistaa, että kyse on kilpailutuksen maksimiarvosta, ei palvelun lopullisesta hinnasta. Toinen sekoittava tekijä on usean, esimerkiksi viiden vuoden palvelujen maksimiarvon kirjautuminen kilpailutusvuoteen, vaikka kustannukset käytännössä jakautuvat usealle vuodelle. Esimerkiksi Turun kaupungin vuonna 2014 kilpailuttamien kehitysvammaisten asumispalvelujen viiden vuoden summa oli 40,7 miljoonaa euroa, jonka vuosittainen maksimikustannus oli 8,1 miljoonaa euroa. 31 IS -hankinta Oy on Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sekä lukuisten muiden kuntien sekä eräiden järjestöjen omistama yritys. _______________________________________________________________________________________ 30 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Asumispalvelujen ARA -rahoitus Esittelynsä mukaan ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä on keskeinen valtion asuntopolitiikan toimeenpanija32. Aran myöntämien erityisryhmien asumispalvelujen investointiavustusten enimmäismäärät ovat 10, 25, 40 ja 50 prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista. Avustusprosentti riippuu asumista tukevien erityisratkaisujen märästä. Vuonna 2014 Aran myöntämien investointiavustusten kokonaismäärä oli 119 miljoonaa euroa ja sillä tuettiin 3 000 asunnon rakentamista niin, että keskimääräisen avustuksen suuruus asuntoa kohti oli noin 40 tuhatta euroa. Avustuspäätöksiä tehtiin 104, joten keskimääräisen päätöksen arvo oli 1,2 miljoonaa euroa.33 Asuntojen määrinä mitaten avustukset jakautuivat eri ryhmien kesken seuraavan kuvion osoittamalla tavalla. Kuvio 11: Aran maksamien erityisryhmien asumisen investointiavustusten jakautuminen vuonna 2014 Muut 260 as. 9% 9,4 M€ 8% Kehitysvammaisten asunnot 552 kpl 18% 39 M€ 33% Vanhusten asunnot 1 476 kpl 49% asunnoista 62 M€ 52% kokonaistuesta Opiskeliasunnot 616 kpl 21% 4,8 M€ 4% ARA:n vuonna 2014 maksamat eritysryhmien investointiavustukset 3 001 asuntoa 119 M€ Lukujen lähde: ARA 32 http://www.ara.fi/fi-FI/ARAn_esittely http://www.ara.fi/fiFI/ARAtietopankki/Tilastot/ARAn_myontamat_tuet_ja_avustukset/Vuonna_2014_myonnetyt_tuet_ja_avustukset%28 32919%29 33 _______________________________________________________________________________________ 31 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Luku- ja euromääräisesti suurin tuensaajaryhmä, noin puolet kaikista, oli vanhusten asuminen. Seuraavaksi eniten Aran tuella rakennettiin asuntoja opiskelijoille (616) ja kehitysvammaisille (552). Asumisen edellyttämien erityisjärjestelyjen määrä vaikuttaa investointien yksikkökustannuksiin. Kalleinta on kehitysvammaisten asumisen rakentaminen, edullisinta opiskelija-asuminen, jonka erityisvaatimukset ovat vähäiset. Seuraava kuvio havainnollistaa myönnettyjen investointiavustusten asuntokohtaiset erot eri ryhmien välillä. Kuvio 12: Aran myöntämien investointiavustusten asuntokohtaiset keskiarvot eri erityisryhmissä vuonna 2014 80000 70000 60000 € 70 933 50000 40000 42 137 30000 38 174 36 075 39 725 20000 10000 Yhteensä Muut Mielenterveyskuntoutujat Vanhukset Kehitysvammaiset Investointiavustusten keskiarvo Opiskelijat 7 765 0 Lukujen lähde: Ara. Kehitysvammaisten asumisinvestointien asuntokohtainen Ara -tuki oli yli kaksinkertainen (2,2) muiden erityisryhmien saaman tuen keskiarvoon verrattuna, joka oli 32 691 euroa / asunto. Seuraavaksi korkeinta asuntokohtaista investointiavustusta maksettiin vanhusten asumisen (42 000 euroa / asunto). Kuvio havainnollistaa myös sen, kuinka Aran avustuskriteereillä tarkasteltuna yksikkökohtaiset investointikustannukset ovat kehitysvammaisten asumisessa selvästi muita erityisryhmiä korkeammat ja opiskelijoilla puolestaan muita selvästi alhaisemmat. Muiden keskimääräiset kustannukset eivät juuri poikenneet kaikkien ryhmien keskiarvosta. Erityisesti kehitysvammaisten asumisen ohjelmassa (Kehas), joka perustuu valtioneuvoston vuonna 2010 tekemään periaatepäätökseen, arvioitiin laitosasumisen purkamisen seurauksena tarvittavan 3 600 kehitysvammaisille tarkoitettua asuntoa vuoteen 2016 mennessä. _______________________________________________________________________________________ 32 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Näitä asuntoja rahoittavat sekä Ara että Raha-automaattiyhdistys. Aran osalta asuntojen rahoitus on edennyt seuraavasti: Taulukko 7: Kehas -ohjelman mukainen Ara -tuki kehitysvammaisten asumiseen vuosina 2010-2014 Lkm M€ Kehas -ohjelman mukaisesti Ara -tuetut asunnot 2010 2011 2012 2013 2014 561 610 451 471 544 29 27 30 28 37 yhteensä 2 637 151 Lukujen lähde: Hynynen Raija: Kehas --ohjelman toteutustilanne, ympäristöministeriö https://www.thl.fi/documents/470564/0/Kehas+aluekierros+YM+2015+.pdf/4f24f0fd-6d82-4dc392b2-eedb9208fb11 Asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa viimeisen 40 - 50 vuoden aikana toteutetut rakennemuutokset ovat siirtäneet palvelujen painopistettä laitosasumisesta ensin ns. välimuotoiseen, palvelutalo -tyyppiseen asumiseen ja viimeisimpänä vaiheena kohti yksilöllisiä asumisratkaisuja, osana tavanomaista asuntokantaa. Muutos merkitsee merkittävää ja useiden vuosien mittaista investointiaaltoa erityisryhmien asumiseen. Samassa prosessissa myös investointien ja asumispalvelujen rahoitusratkaisuja on muutettu, jotka investointien ohella osaltaan mahdollistavat erityisryhmien asumispalvelumarkkinoiden uudelleenjaon. Käytännössä kyse on 2000 -luvulla ollut voittotavoitteisen toiminnan voimakkaasta laajenemisesta. Samalla kasvava osuus palvelujen tuotantoon suunnatuista julkista varoista on yritysten voittoina virrannut ulos palvelutuotannosta. _______________________________________________________________________________________ 33 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä asumispalvelujen rahoitus Kun vanhusten palveluasumisen painopistettä muutettiin laitosasumisesta (kunnalliskodit / vanhainkodit) ns. välimuotoisiin palveluihin (palvelutalot), Raha-automaattiyhdistys tuki merkittävällä tavalla muutoksen toteuttamista koko maan mitassa. Käytännössä noin joka toista uuden palvelutalon rakentamista rahoitettiin Ray:n tuella. Tuki suunnattiin yleishyödyllisille, voittoa tavoittelemattomille kansalaisjärjestöille, jotka sekä rakennuttivat että tarjosivat asukkaiden tarvitsemat palvelut. Tällä menettelyllä järjestöjen maksullinen palvelutuotanto täydensi kunnallista palvelutuotantoa ja ohjasi palvelutuotannon rakennemuutosta. Raha-automaattiyhdistyksen tukea käytettiin 1980 -luvulta alkaen myös vammaisten asumispalvelujen rakennemuutokseen, vaikka varsinainen laitosasumisen purku toteutettiin vasta 2000 -luvulla. Vuodesta 1993 alkaen avustusten painopistettä siirrettiin kasvavassa määrin toiminta-avustuksiin, joiden osuus kokonaisrahoituksesta ylitti investointiavustukset vuonna 1995.34 Vuoden vaihteessa 1999 - 2000 Raha-automaattiyhdistystä painostettiin lopettamaan 60 vuotta jatkunut palvelutoiminnan tukeminen. Sen seurauksena tukiasumista lukuun ottamatta muu palvelurahoitus lopetettiin ja vanhusten ja vammaisten julkisesti subventoitu asumispalvelutuotanto alistettiin voittotavoitteiselle kilpailulle. Saman suuntainen muutos oli erityisryhmien asumispalvelujen investointien julkisen tuen hallinnoinnin keskittäminen valtion asuntorahastolle joka perustettiin vuonna 1989/1993 lakkautetun Asuntohallituksen työn jatkajaksi35 . Nykyinen asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus36 ei Raha-automaattiyhdistyksen tapaan erottele tuen saajia voittotavoitteen mukaan, vaan myöntää mm. erityisryhmien asumisinvestointien tukia myös voittoa tavoitteleville yrityksille. Raha-automaattiyhdistys rahoitti 2010 -luvulla tukiasuntojen hankkimista yhteensä 73 miljoonalla eurolla ja koko 2000 -luvun kuluessa 130 miljoonalla eurolla. Suurin osa tuesta (72 % ja 94 miljoonaa euroa) osoitettiin Y-säätiön kautta pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämi- 34 Ks. Ohtonen J. (1999): Pelimarkat ja yhteinen hyvä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspolitiikan arviointi. Rahaautomaatti-yhdistys. Hämeenlinna. 35 Laki 15.12.1989/1144 36 Laki 2.2.2007/71. _______________________________________________________________________________________ 34 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ seen. Seuraavaksi eniten 2000 -luvun kuluessa on tuettu kehitysvammaisten tukiasumista. Seuraavaan taulukkoon on koottu vuodesta 2010 alkaen Raha-automaattiyhdistyksen tukiasuntojen hankintaan osoittamat määrärahat järjestöittäin. Taulukko 8: Erityisryhmien tukiasuntojen hankintaan, varustamiseen ja korjauksiin vuosina 2010-2015 Rahaautomaattiyhdistyksen myöntämien avustusten yhteissumma tukea saaneen järjestön mukaan Tukiasuntojen hankintaan, varustamiseen ja korjauksiin erityisryhmille (Euroa) 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2010-2015 Y-säätiö 7 718 000 5 275000 6 291 000 5 500 000 7 745 000 8 000 000 40 529 000 Aspa-säätiö Kehitysvammaisten palvelusäätiö Savon vammaisasuntosäätiö Autismisäätiö Aula-työkotien kannatusyhdistys Siltavalmennus 2 500 000 3 000 000 3 000 000 2 1540 00 1 754 000 2 625 000 15 033 000 2 400 000 1 400 000 2 000 000 2 500 000 1 100 000 2 000 000 114 00 000 450 000 230 000 450 000 450 000 450 000 450 000 2 480 000 650 000 650 000 1300000 400 000 400 000 800 000 190 000 120 000 Samaria Rf Yhteensä 300 000 14 608 000 250 000 11 325 000 200 000 11 941 000 200 000 710 000 10 804 000 550 000 72 802 000 11 049 000 13 075 000 Keskeisimmät tukiasuntojen hankintaan osoitettujen tukien saajat 2010 -luvulla olivat, kuten koko 2000 -luvun ajan, Y-säätiö, Aspa -säätiö sekä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö. Vuonna 2015 tukia myönnettiin yhteensä 14,6 miljoonaa euroa. Tukiasuntojen hankkimiseen suunnatut avustukset ovat vain osa Raha-automaattiyhdistyksen erityisryhmien asumisen edistämiseen myöntämiä varoja. Kaikkiaan nimikkeellä erityisryhmien asuminen vuonna 2015 myönnettyjen avustusten yhteismäärä oli 33 miljoonaa euroa. Näitä avustuksia, jotka sisälsivät sekä investointeja että toiminnallisia kehittämishankkeita, sai yhteensä 102 järjestöä ja avustuskohteiden lukumäärä oli 144. Vammaisten ohella erityisryhmien asumisen tukea myönnettiin myös vanhusten, nuorten ja opiskelijoiden asumiseen.37 37 Lukujen lähde: http://avustukset.ray.fi/fi-fi/kaikkiavustuskohteet?vuosi1=2015&vuosi2=2015&sortCol=m&sortDir=desc&mode=k _______________________________________________________________________________________ 35 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ II YRITYSTOIMINNAN LAAJENTAMINEN ASUMISEN SISÄLTÄVIIN PALVELUIHIN Sosiaalialan maksullisen palvelutuotannon yksityissektori jakautuu järjestöjen omistamiin voittoa tavoittelemattomiin sekä yksityisiin voittotavoitteisiin yrityksiin. Lisäksi kunnat ovat yhtiöittäneet omia palvelujaan. Tilastokeskus on vuosien ajan pyrkinyt erottelemaan eritaustaiset yritykset toisistaan. Tehtävä on kuitenkin haastava ja sen vuoksi etenkään ennen 2000 -lukua ei ole sellaisia yksiselitteisiä tietoja saatavilla, joiden perusteella voittoa tavoittelemattomat ja voittotavoitteiset osakeyhtiöt sekä kunnalliset yritykset voitaisiin erottaa toisistaan. Tiedot sosiaalialan yrityksistä perustuvat lukuisiin lähteisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa toiminta- ja taloustietoja, joiden alkuperäisinä lähteinä ovat alan yritysten toimintakertomukset. Vuodesta 1997 alkaen sosiaalialan yritykset on velvoitettu toimittamaan toimintakertomuksensa aluehallintoviranomaiselle (AVI)38 ja nämä tiedot ovat myös THL:n käytettävissä. Tilastokeskus puolestaan ylläpitää muun muassa yritysrekisteriä ja työssäkäyntitilastoa, joihin sisältyy tietoja myös sosiaalialan yrityksistä. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta on saatavissa toimialoittaisia tietoja yritysten lukumäärästä, henkilöstöstä, tilinpäätöksistä sekä liikevaihdosta. Yritysrekisteri sisältää mm. tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä sekä koko yrityskannasta.39 Työssäkäyntitilaston lähtökohtana puolestaan on maassa vuoden viimeisenä päivänä asuva väestö, josta tilastoon kootaan muun muassa pääasiallista toimintaa, ammattia, ammattiasemaa, työpaikkojen lukumäärää, työpaikan sijaintia sekä väestön ja työvoiman koulutusta ja tuloja koskevat tiedot40. Tilastokeskuksen julkaisemien yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien toiminta- ja henkilöstötietojen perustana taas ovat edellä mainitut THL:n kokoamat tiedot41. Eri tietolähteet antavat hieman erisisältöistä tietoa samoista asioista, jonka vuoksi rakenteellisia muutoksia kuvaavissa aikasarjoissa pyritään käyttämään samaa tietolähdettä. Eräiltä osin samaa ilmiötä täytyy kuitenkin kuvata useammalla peräkkäisellä aikasarjalla. 38 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996). Tilaston sisällöstä tarkemmin: https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/yrti.html. 40 Työssäkäyntitilastosta tarkemmin ks. https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/tyokay.html. 41 Ks. https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/ykssp.html. 39 _______________________________________________________________________________________ 36 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Tilastokeskuksen ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi kolmannen lähdekokonaisuuden muodostavat yritystoimintaa seuraavat talouslehdet sekä yritysten omat kotisivut. Näistä lähteistä saadaan tietoa mm. yksittäisten yritysten omistuksesta, taloudesta, toiminnasta sekä yrityskaupoista. Yrityskauppojen seuraaminen ja analysointi muodostaa oman erityishaasteensa sosiaali- ja terveysalan markkinoiden kehityksen ymmärtämisessä. Esimerkiksi Tilastokeskus ei kokoa yrityskauppoja koskevia tietoja eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoskaan seuraa oman alansa yritystoiminnan liikkeitä, vaikka ne tällä hetkellä ovat alaa keskeisesti ohjaava tekijä. Patentti- ja rekisterihallituksen tilastoista puuttuu toimialatieto ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tulee ilmoittaa ainoastaan tietyt kriteerit täyttävistä yrityskapoista42. Näistä syistä ja rajoitteista johtuen yrityskauppoja koskevat tiedot on poimittava talouslehtien arkistoista. Keskeisin näistä on Talouselämä -lehden arkisto, johon on koottu erikseen tiedot yli miljoonan euron enemmistö- ja vähemmistökaupoista. Sosiaali- ja terveysalan yksityisten ja etenkin voittotavoitteisten yritysten merkitysten kasvun vuoksi viranomaisten olisi aiheellista systemaattisesti seurata palvelujen ja niiden rahoituksen sekä esimerkiksi rahavirtojen kehitystä. Koska vero- ja veroluonteinen rahoitus on alan palvelujen ensisijainen rahoituslähde siitä riippumatta puhutaanko julkisista vai yksityisistä palveluista, talouden seuranta on samalla myös verovarojen käytön seurantaa. tämän vuoksi seurannan tulisi kattaa yhtä lailla palvelujen kuin investointienkin talous sekä esimerkiksi yrityskaupat ja niihin liittyvät rahan liikkeet. Verorahoitteisten palvelujen muuttuminen kasvavassa määrin voittotavoitteiseksi yritystoiminnaksi antaa niin ikään perustellun aiheen seurata verovarojen siirtymistä osinkoina ja mm. myyntivoittoina ulos palvelujen rahoituksesta. 42 Yrityskauppa ilmoitetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa ja vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 20 miljoonaa euroa. Ks. http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/yrityskauppavalvonta/ _______________________________________________________________________________________ 37 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Sosiaalialan yritystoiminta ja suhde yritystoimintaan yleensä Kokonaiskuvan muodostamiseksi sosiaalialan yritysrakenteesta ja siinä ilmenneistä muutoksista on aiheellista aluksi tarkastella yritystoiminnan kehittymistä yleensä. Tilastokeskus kerää tiedot yrityskannasta, aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, yritysten henkilöstömääristä ja liikevaihdosta sekä koko yrityskannan että eri toimialojen osalta. Pitkien aikasarjojen luomiseksi kuvioiden tietoja jouduttiin kokoamaan ja yhdistämään useammasta Tilastokeskuksen rekisteristä. Sen myötä aikasarjat sisältävät myös useampia (3) toimialaluokituksen versioita. Luokitusmuutosten vuoksi eri tietolähteiden välillä ilmenee pääasiassa pieniä poikkeamia, joilla ei ole merkitystä koko aikasarjan oikeellisuuden tai luotettavuuden kannalta. Suurin ja yritysten lukumäärään merkittävästi vaikuttanut luokitusmuutos ilmenee vuosien 2006 ja 2007 välillä, jolloin maa- ja metsätalous siirrettiin yritystoiminnaksi. Näiden vuosien suuri ero ei siis johdu reaalitalouden, vaan luokitustavan muutoksesta. Kuvio 13: Yritysten lukumäärä ja henkilöstö, kaikki toimialat vuosina 1993 - 2013 1600000 Lkm 400000 1 471 135 354 081 1400000 Yrityksiä Henkilöstö 1200000 300000 Maa- ja metsätalous luokiteltiin yritystoiminnaksi 1 078 957 1000000 800000 350000 250000 191 063 200000 600000 150000 Muutos edellisestä vuodesta (%): -3,3 2,4 6,8 4,6 2,8 0,1 1,5 0,9 400000 0,8 0,8 1,7 1,7 5,6 18,9 3,7 -0,1 -0,5 1,0 0,0 9,0 200000 100000 50000 0 Yritysten ja henkitlöstön lukumäärä , kaikki toimialat. 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 0 Lukujen lähde: Tilastokeskus. Yritysten lukumäärä ja henkilöstö on 1990 -luvun alun laman vuosia lukuun ottamatta, jolloin yritysten määrä laski, lisääntynyt hyvin maltillisesti, tai jopa hitaasti. Kun luokitusten muutos- _______________________________________________________________________________________ 38 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ ten vaikutukset jätetään huomiotta, koko tarkastelujakson keskimääräinen kasvu on yritysten lukumäärän osalta ollut keskimäärin 1,7 ja henkilöstön osalta vain 1,3 prosenttia vuodessa. Yritysten hentoisesta kasvusta huolimatta muun muassa julkisen sektorin supistuspolitiikka johti siihen, että työllisten määrä oli vuonna 2014 97 000 henkilöä alhaisempi kuin vuonna 1990, vaikka 18 - 64 -vuotiaan työvoiman määrä oli samana aikana lisääntynyt 164 00043 henkilöllä ja koko väkiluku 453 000 asukkaalla. Luvut osoittavat harjoitetun talouspolitiikan ja esimerkiksi veronalennusten tehottomuuden ja ilmeisen haitallisuuden sekä työllisyyden, että kotimaisten investointien ja niiden myötä talouden kasvun kannalta44. Sosiaalialan yritysten tilanne on tyystin toisenlainen kuin yritysten keskimäärin. Sosiaalipalvelujen markkinat avattiin vuonna 1993, jonka myötä yleensä kunnallisten hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvun kanavoiminen suurelta osin julkisrahoitteiseksi yritystoiminnaksi kasvatti myös sosiaalialan yksityistä palvelukysyntää ja johti yritysten perustamisboomiin ja yritysten koon kasvuun. 43 Työvoima- ja väestötiedot ovat Tilastokeskuksen julkaisemia vuosien 1990 - 2013 lopullisia tietoja. Investointikehityksen radikaali käänne ilmenee jo vuodesta 1994 alkaen. Siihen saakka investointeja rahoitettiin etupäässä lanarahoituksella ja investoinnit ylittivät yritysten bruttosäästön. Vuodesta 1994 alkaen investoinnit ovat olleet alhaisempia kuin bruttosäästö eli investointien määrä on jäänyt alhaisemmaksi kuin mitä pelkkä tulorahoitus olisi ilman lainan ottoakin mahdollistanut. Yritysten kasvaneita voittoja on investointien sijaan suunnattu mm. muille aloille, muihin kohteisiin ja ulkomaille sekä vähennetty yritysten velkaantuneisuutta. Vuonna 2011 yritykset jakoivat osinkoina 83 prosenttia nettovoitoistaan ja maksoivat veroa keskimäärin 17 prosenttia. (Ks. Savela O. (2012): Voitot kasvaneet enemmän kuin investoinnit. Tieto & trendit 7/2012. (http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-1022_002.html?s=1). Lisäksi vuodesta 2007 vuoteen 2012 yrityksille maksetut suorat yritystuet lähes kaksinkertaistuivat 522 miljoonaan euroon. Kun tukea saaneiden yritysten määrä lisääntyi noin viidenneksen, keskimääräisen tuen suuruus nousi 11 tuhannesta 17,6 tuhanteen. Suorien tukien ohella vuonna 2012 yritysten lainoja maksettiin valtion toimesta 421 miljoonalla eurolla. (Lukujen lähde: Tilastokeskus, yritystukitilasto). Edellä olevan perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että mm. alhaiseen pääomaverotukseen (https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/ Osakkeet_ja_osingot) liitetyt odotukset investointien ja työllisyyden kohenemiseksi eivät ole täyttyneet. Sen sijaan eri tulolähteiden toisistaan poikkeava verokohtelu yhdessä veropohjan heikentämisen kanssa (http://tilastokeskus.fi/ til/vermak/2013/vermak_2013_2014-03-03_fi.pdf) on julkisten palvelujen rapautumisen ohella johtanut myös investointi- ja työllisyyskehityksen heikkenemiseen eli odotuksiin nähden päinvastaiseksi. 44 _______________________________________________________________________________________ 39 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 14: Sosiaalialan yritysten ja niiden henkilöstön lukumäärä vuosina 1993 - 2013 3500 Yritysten lkm Henkilöstön lkm Yrityksiä 3000 3 302 30 997 3 301 30000 Henkilöstö 25 455 2 432 2500 25000 2000 20000 1 467 1500 15000 12 287 1000 10000 5 348 539 500 35000 5000 304 1 021 1 686 Sosiaalialan yritykset ja niiden henkilöstö. 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 0 1993 0 Lukujen lähde: Tilastokeskus. Sosiaalialan yritysten lukumäärässä ovat mukana myös järjestöjen omistamat voittoa tavoittelemattomat osakeyhtiöt ja alan ammatinharjoitus. Sosiaalialan yrittäjien määrä oli 1990 luvun alussa niin vähäinen, että varsinaisesta voittoa tavoittelevasta yksityissektorista oli ennenaikaista puhua45. Alan yritystoiminta alkoi vasta markkinoiden avaamisen myötä, vuoden 1993 jälkeen ja silloinkin markkinaperustaisen yritystoiminnan näkökulmasta keinotekoisena, kunnallisena monopsoni -rahoitteisena toimintana46. Tällaisten olosuhteiden vallitessa, jossa tilaajia on vain yksi, ei voida puhua varsinaisesta markkinoiden toiminnasta47. 45 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 1990 sosiaalialalla toimi ainoastaan 67 yrittäjää, joista laman seurauksena lähes puolet (46 %) oli poistunut alalta vuoteen 1993 mennessä. Näin ollen sosiaalialan varsinaista voittotavoitteista yksityissektoria ei käytännössä vielä tuolloin ollut olemassakaan. (Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suomen virallinen tilasto. Stakes. s.63.) 46 THL:n tietojen mukaan vuonna 2010 sosiaalialan toimintayksiköistä 73 prosenttia myi yli puolet palveluistaan kunnille. Kehitysvammaisten laitos- ja asumispalvelujen sekä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon palveluista kunnat ostivat lähes kaiken yksityisten tuottamista palveluista. Kuntien osuus oli vähäisin lasten päivähoidossa ja kotipalveluissa. Nämäkin palvelut saivat kuitenkin julkista tukea kotitalousvähennyksenä, palveluseteleillä ja yksityisen päivähoidon tukena. Ks. Väyrynen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 Tilastoraportti 25 / 2011 THL. s. 1-2. 47 Olennainen markkinoiden toimivuuden tunnusmerkki on hinnan muodostus. Toimivat, keskenään kilpailevien ja riittävän lukuisten ostajien ja myyjien markkinat johtavat tilanteeseen jossa määritelmän mukaan kukaan tuottajista/myyjistä ei suostu myymään halvemmalla eikä kukaan ostajista ole halukas maksamaan korkeampaa hintaa. Harjoitettu kunnallinen yksityistämispolitiikka ei ole johtanut toimivien markkinoiden syntyyn ja markkinamekanismien toimintaan eikä niin tapahdu jatkossakaan niin kauan kuin kunnilla, tai kuntaa suuremmalla yksiköllä on vastuu palvelujen järjestämisestä ja kunta, tai esim. sote -alue toimii maksajana. Sen sijaan yksityistäminen johtaa sellaisen kunnallisen toiminnan rappeutumiseen, jossa poliittinen menettely, asiantunteva viranhaltijavalmistelu ja kunnallinen palvelutuotanto kantavat vastuun palvelujen kehittämisestä, saatavuudesta ja laadusta. Kunta voi kehittää itse tuottamiaan palveluja, mutta yksityisten palvelujen kehittämisvastuu on yrittäjällä. Kunta voi asettaa ainoastaan laatukriteerit ostamilleen palveluille. Mutta sitä mukaa kun ostopalvelut laajenevat ja kunnan itse tuottamat palvelut supistuvat, _______________________________________________________________________________________ 40 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Yritysten lukumäärä kasvoi kuitenkin nopeasti, vuosina 1994 - 2007 keskimäärin 14 prosenttia vuodessa ja työllisten määrä tätäkin enemmän, keskimäärin 18 prosenttia vuodessa. Yritysten keskikoko pysyi kuitenkin pienenä koko 1990 -luvun ajan. Yritysten lukumäärän lisääntyminen hiipui yhteen prosenttiin vuodesta 2008 alkaen, mutta henkilöstön määrän kasvu jatkuin keskimäärin kahdeksan prosentin vuosivauhtia. Kuvio 15: Sosiaalialan yritysten keskimääräinen henkilöstön määrä vuosina 1993 - 2013 10,0 Lkm 9,4 9,0 7,7 8,0 7,0 6,0 5,1 5,0 4,0 3,6 3,4 3,1 3,0 2,0 1,0 Henkilöstö / yritys sosiaalialalla. 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 0,0 Lukujen lähde: Tilastokeskus. Kaksi edellistä kuviota havainnollistavat, kuinka vuoteen 2000 mennessä yritysten lukumäärä viisinkertaistui, mutta pienyritysperustainen rakenne säilyi ennallaan. Pienyritysperustaisuus ilmenee yritysten keskikoon pysymisenä koko 1990 -luvun ajan noin 3,5 henkilössä. Koko tarkastelujakson suurin yksittäinen muutos ilmeni vuonna 1998, jolloin yritysten lukumäärä lisääntyi hyppäyksellisesti lähes 50 prosenttia48. Yritysten henkilöstömäärä nousi myös jonkin kunnallinen substanssiosaaminen kaventuu ja sisällöllinen osto- ja valvontaosaaminen heikkenee, tai katoaa kokonaan. Pitkät hankintasopimukset ja jopa koko toimialan ulkoistaminen yritystoiminnaksi siirtää kunnan vastuulla olevan toiminnan käytännön päätöksenteon yritykselle. Tässä tilanteessa kunnalle jää maksajan rooli. Samalla kunta luovuttaa vakautta luoneen ja pitkäjänteisen palvelutuotantonsa voiton tavoittelun välineeksi ja käytännössä oma päätöksentekonsa ulottumattomiin. 48 Valtiovallan toimista ja tuon ajankohdan (1998) julkisuudessa käydystä keskustelusta voisi olettaa, että muutos johtui kotipalvelujen käytön julkisen tuen aloittamisesta sekä siihen liittyen kotipalveluyritysten perustamisesta (Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta 728/1997). Tilastokeskuksessa tehdyssä tarkistusajosta kuitenkin ilmeni, että suurin osa vuosien 1997 - 1998 uusista yrityksistä liittyivätkin lasten päivähoitoon ja vain vähäisemmässä määrin koti- _______________________________________________________________________________________ 41 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ verran, mutta yritysten keskikoko notkahti selvästi naapurivuosia alhaisemmaksi. Seuraavana vuotena yritysten määrä laski neljänneksen, mutta yritysten henkilöstön määrä kasvoi edelleen kahdeksan prosenttia. Vuonna 2006 yritysten henkilöstömäärä ja keskikoko kääntyivät aikaisempaan voimakkaampaan nousuun, kun taas yritysten lukumääräinen kasvu pysähtyi vuonna 2008. Kun yritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan, yritysten keskikoko kasvoi niin, että vuonna 2013 se lähenteli kymmentä henkilöä (9,4), kun se oli koko 1990 -luvun pysytellyt noin kolmessa henkilössä per yritys. Vuodesta 1993 vuoteen 2012 kaikkien yritysten (koko maa, kaikki toimialat) lukumäärän keskimääräinen vuosimuutos vaihteli yli kolmen prosentin laskusta vuonna 1994 noin seitsemän prosentin kasvuun vuonna 1996. Vuodesta 2000 vuoteen 2012 vaihtelu oli vähäisempää ja yritysten lukumäärä kasvoi vuosittain yhdestä neljään prosenttia ja vuonna 2013 yritysten määrä laski vajaan prosentin edellisvuoteen verrattuna. Sosiaalialalla vuoden 1993 jälkeen ilmennyt ja vuoteen 2008 jatkunut innostus yrittäjäksi ryhtymiseen ja yritysten perustamiseen poikkesi selvästi kaikkien yritysten keskiarvoista49. Kun sosiaalialan yrityskanta kasvoi vuodesta 1993 aina vuoteen 2007 keskimäärin 14 ja yritysten henkilöstö 18 prosenttia vuodessa, ilmiö oli poikkeuksellinen ja kertoi uuden markkinaalueen avautumisesta. Vuoden 2008 jälkeen sosiaalialan yrittäjäksi ryhtyminen ja halu uusien yritysten perustamiseen laantui. Vaikka yritysten lukumääräinen kasvu hiipui, henkilöstön osalta kasvu pysyi korkeana. Edellä olevasta yritysten lukumäärän ja henkilöstön määrän suhdetta havainnollistavasta kuvasta voidaan havaita, kuinka yritysten määrän kasvu pysähtyessä vuonna 2008 yrityksiä oli lähes 3 300, eli sama määrä kuin kuusi vuotta myöhemmin vuonna 2013. Koska yritysten henkilöstön määrä jatkoi kuitenkin kasvuaan ja kasvu jopa voimistui, kyseessä oli yritysten koon kasvattaminen ja yritystoiminnan keskittyminen.50 palveluihin. Päivähoitoyrityksiä perustettiin tuolloin 700 ja kotipalveluyrityksiä 157. Säädetty laki lienee kuitenkin perusteena molempien yritysryhmien kasvulle. 49 Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa ilmeni, että suurista toimialoista (yli 1000 yritystä) myös koulutusalan sekä viihde- ja kulttuurialan (taiteet, viihde ja virkistys -toimiala) yritysten lukumääräinen kasvu on ollut huomattavaa ja suurimmillaan samaa luokkaa kuin sosiaalialan. 50 Kaikki edellä esitetyt luvut ja laskelma perustuvat Tilastokeskuksen esittämiin tietoihin (http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/). _______________________________________________________________________________________ 42 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Sosiaalialan yritystoiminnan muutokset ja keskittyminen Tilastokeskuksen keräämien tietojen perusteella on mahdollista tarkastella yritystoiminnan sisäistä dynamiikkaa, yritysten markkinoille tuloa, sieltä poistumista sekä yritystoiminnan keskittymistä konsernirakenteiksi. Uusien yritysten määrä kertoo yritystoiminnan houkuttavuudesta ja lopetetut yritykset selviytymisen edellytyksistä. Samalla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät kertovat suhdannevaihteluista sekä eri toimialojen välisistä eroista. Kuvio 16: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset, kaikki toimialat vuosina 2005 - 2013 40000 Lkm Aloittaneita Lopettaneita 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2005 2006 2007 2008 2009 Koko yrityskanta, aloittaneet ja lopettaneet. 2010 2011 2012 2013 Lukujen lähde: Tilastokeskus. Ajanjaksolla 2005 - 2013 aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärätietojen huomionarvoisin seikka on vuoden 2009 lyhytkestoisesta taloustaantumasta alkanut yritysten perustamisen väheneminen ja yritysten lopettamisen voimistuminen. Muutos oli alkuna yhteiskunnan ajautumiselle pitkäkestoiseen alhaisen talouskasvun ja kasvavan työttömyyden kauteen, joka jatkuu edelleen meneillään olevana vuotena 2015. Koko yrityskannan yksityiskohtaisempi tarkastelu, jossa ammatinharjoitusta (luonnollinen henkilö) ja varsinaista yritystoimintaa (osakeyhtiöt) tarkasteltiin erikseen, osoitti että 1990 luvun jälkipuolella ammatinharjoituksen ja osakeyhtiöiden perustaminen ilmeni lähes vastakkaisesti: kun osakeyhtiöiden perustaminen lisääntyi, ammatinharjoitus väheni ja kun osa- _______________________________________________________________________________________ 43 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ keyhtiöitä lopetettiin, ammatinharjoitus lisääntyi. Ryhmien väliset korrelaatiot vuosina 1995 - 2000 olivat voimakkaan negatiiviset (-0.79 ja -0.63). Eräs tulkinta ammatinharjoituksen ja osakeyhtiöiden perustamisen ja lopettamisen peilikuvamaiseen ilmenemiseen voi olla vuorovaikutus ammatinharjoituksen ja työttömyyden välillä. Niillä aloilla ja tehtävissä, joissa ammatinharjoittajaksi ryhtyminen on mahdollista ilman merkittäviä investointeja, ammatinharjoitus voi toimia eräänlaisena puskurina ja työttömäksi joutumisen vaihtoehtona silloin, kun yritykset irtisanovat työntekijöitään ja yritysten lakkauttaminen yleistyy51. Tilanne muuttui 2000 -luvulla niin, että sekä ammatinharjoituksen että yritystoiminnan aloittaminen tapahtuivat samatahtisesti ja sama yhdensuuntaisuus ilmeni myös toiminnan lopettamisessa. Korrelaatiot ammatinharjoituksen ja yritystoiminnan aloittamisen ja toisaalta niiden lopettamisen välillä vaihtuivat positiivisiksi ja olivat vuosina 2001-2013 0.70 ja 0.68, ja niiden selitysosuudet olivat 49 ja 46 prosenttia, eli varsin korkeat. Mikäli ammatinharjoitus työttömäksi joutumisen vaihtoehtona 1990 -luvun lopulla piti paikkansa, tämä puskurivaikutus heikkeni 2000 -luvulla, kun sekä ammatinharjoitus että osakeyhtiöiden perustaminen ja toisaalta niiden lakkauttaminen vaihtelivat samassa rytmissä. Mikäli em. puskurioletus pitää paikkansa, suhdannevaihtelut vahvistuivat ja niiden vaikutus työttömyyteen voimistui 2000 -luvulla. Tällä tavoin havaitut ryhmien väliset erot eivät tule ilmi tarkasteltaessa koko yrityskannan muutoksia ammatinharjoituksen ja osakeyhtiöiden määrän muutosten osalta. Koska ammatinharjoituksen ja osakeyhtiöiden määrän muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin yhteneväiset (korrelaatio on peräti 0.98), se voi peittää alleen työmarkkinoiden runsaan sisäisen liikkeen, joka ei tule näkyviin yritysten ja niiden työvoiman liikkeiden kokonaistarkastelusta52. 51 Tässä on kuitenkin kyse spekuloinnista, koska näin yksityiskohtaista tietoa työvoiman liikkeistä ei tilastoida ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoskaan (Stakes) ei ole yksityiskohtaisesti analysoinut alan työvoiman liikkeitä vuoden 1996 jälkeen. 52 Tiettävästi ainoa alan kaikki koulutusasteet, tuloluokat ja toimintasektorit kattava sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeiden yksityiskohtainen tarkastelu on 1990 -luvulta: Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suomen virallinen tilasto. Stakes. _______________________________________________________________________________________ 44 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 17: Aloittaneiden ja lopettaneiden sosiaalialan laitos- ja avopalveluyritysten lukumäärä vuosina 2005-2013 600 500 Lkm 488 492 Aloittaneita 514 460 400 355 283 300 246 220 200 Lopettaneita 271 344 321 283 230 280 288 266 272 173 100 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sosiaalaialn laitos- ja avopalveluyritysten muutokset. 2011 2012 2013 Lukujen lähde: Tilastokeskus Kuten jo aikaisemmin todettiin, uusien yritysten perustaminen jatkui sosiaalialalla vilkkaana vuoteen 2007 saakka. Samaan aikaan kuitenkin myös lopettaneiden yritysten määrä alkoi nousta niin että 2010 -luvulla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä oli lähes yhtä suuri. Toimialan suhteellinen houkuttelevuus oli vielä 2000 -luvun puolivälissä merkittävästi suurempaa kuin yrityselämässä yleensä. Samoin kaikilla aloilla ilmenevä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän tasaantuminen vuoden 2007 jälkeen oli sosiaalialalla voimakkaampaa kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Näin ollen voidaan sanoa, että ilmeisesti sosiaalialan yritystoiminta heijastelee elinkeinoelämän yleisiä muutoksia, mutta sosiaalialalla vaihtelut ovat jyrkempiä. Yritysmarkkinoilta poistuminen voi tapahtua usealla tavalla. Yrityskaupan yhteydessä ostettu yritys voi juridisesti lakata olemasta, vaikka toiminta jatkuisi ennallaan ja työntekijät voisivat pitää työpaikkansa. Toisessa ääripäässä on yritystoiminnan päättäminen konkurssiin. Yrityskauppoja sekä niiden suhdetta sosiaalialan yritysten orgaaniseen kasvuun käsitellään tuonnempana tässä raportissa. Konkurssiin päättyneitä yrityksiä oli vuosina 2003 - 2012 0.7 - 1,2 prosenttia koko yrityskannasta (kaikki toimialat yhteensä) ja sosiaalialan yrityksistä vastaava osuus vaihteli 0,4 ja yhden prosentin välillä. Lukumääräisesti konkurssin tehneitä sosiaalialan yrityksiä oli 10 - 35 _______________________________________________________________________________________ 45 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ vuodessa aikavälillä 2003 - 201453. Ajanjakson konkurssien määrät vaihtelivat siten, että vuodesta 2003 vuoteen 2007 sosiaalialan yritysten konkursseja tehtiin 10 - 15 vuodessa ja vuonna 2004 poikkeukselliset 19. Vuoden 2007 jälkeen konkurssien määrä kaksinkertaistui ja vaihteli vuosina 2008 - 2014 välillä 28 - 35. Konkurssiin päättyneiden yritysten palveluksessa oli enimmillään 325 henkilöä (vuonna 2013). Vuonna 2014 konkurssiin päättyneissä 29 yrityksessä työskenteli yhteensä 253 henkilöä, joista 171 oli 16 konkurssin tehneen osakeyhtiön työntekijöitä. Seuraavat kuviot havainnollistavat sosiaalialan yritysten konkurssien osuudet lopettaneista yrityksistä sekä sosiaalialan konkurssien suhteellisen osuuden verrattuna kaikkien yritysten konkurssien vastaavaan osuuteen. Näiden tietojen perusteella saadaan valaistusta siihen, missä määrin toiminta päättyy vararikkoon ja missä määrin muihin syihin, kuten esimerkiksi yrityksen myyntiin ja toiseen yritykseen liittämisestä seuranneeseen lopettamiseen, tai pelkkään toiminnan alasajoon. Tilastokeskus tuottaa kuitenkin tietoa ainoastaan lopettaneista yrityksistä yhteensä sekä konkurssien määrästä. Tiedot yritystoiminnan lopettamisen muista syistä on hankittava toisista lähteistä ja kunkin yksittäisen yrityksen osalta erikseen. Kuvio 18: Konkurssin tehneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä sosiaalialalla sekä kaikilla toimialoilla yhteensä vuosina 2003 - 2012 1,4 1,2 % Kaikki toimialat yhteensä Sosiaalialan yritykset 1,2 1,0 1,0 1,0 0,8 0,9 0,9 Korrelaatiot: 2003-2012 0.24 2007-2012 0.87 0,8 0,8 1,0 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,9 0,9 1,0 0,7 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,2 0,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Konkurssin tehneet yritykset % -osuutena kyseisestä yrityskannasta. 53 2010 2011 2012 Lukujen lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen oikeustilaston tietoihin. _______________________________________________________________________________________ 46 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuviosta on nähtävissä edellä mainittu sosiaalialan konkurssien yleisyys verrattuna kaikkien yritysten joukossa ilmenneiden konkurssien suhteelliseen osuuteen. Etenkin vuoden 2007 jälkeinen sosiaalialan yritysten konkurssien esiintyvyyden vaihtelun yhdenmukaisuus yleensä konkurssien esiintyvyyteen antaa viitteitä siihen, että sosiaalialan yritysten konkurssit seuraavat ainakin jossakin määrin yleisesti vallitsevia suhdanteita. Lukujen tarkastelussa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että sosiaalialan yritysten konkurssit ovat suhteellisen vähälukuisia, kun niitä tapahtui keskimäärin 25 vuodessa. Koska pieni määrä lisää sattuman osuutta tilastollisissa analyysissä esimerkiksi pelkkä korrelaatioiden arvojen tarkastelu ei riitä, vaan niiden lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös jakaumien muotoon. Näin tarkastellen näyttää siltä, että sosiaalialan yrityskentässä tapahtui muutos vuodesta 2007 alkaen, kun konkurssien suhteellinen osuus lisääntyi ja niiden esiintyvyyden vaihtelu alkoi noudattaa konkurssien esiintyvyyden yleistä vaihtelua. Kuvio 19: Sosiaalialan laitos- ja avopalveluyritysten konkurssit osuutena vastaavasta yrityskannasta vuosina 2005 - 2013 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 % Konkursseja yhteensä: 2003 15 2005 14 2007 15 2009 34 2011 35 2013 29 0,8 0,6 0,4 Laitospalveluyritykset Avopalveluyritykset 0,2 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Konkurssien osuus yrityskannasta. Korrel. 0.64 (41%). Lukujen lähde: Tilastokeskus. Kun laitos ja avopalvelut erotetaan toisistaan, laitospalvelujen avopalveluja hieman suurempi konkurssiherkkyys tulee näkyviin. Tämä johtuu ilmeisesti suuremmasta yrityskoosta ja asiakasvastuista, jotka vaikeuttavat kannattamattomankin toiminnan lopettamista muutoin kuin konkurssimenettelyllä. Seuraavassa kuviossa esitellään vielä konkurssien esiintyvyys laitospalvelujen eri ryhmissä vuonna 2013. _______________________________________________________________________________________ 47 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 20: Konkurssin tehneiden sosiaalialan laitospalveluyritysten prosenttiosuus vastaavasta yrityskannasta vuonna 2013 % 3,0 2,5 2,6 2,5 2,0 1,5 1,6 1,6 1,0 0,5 0,4 Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelut Konkurssin tehneiden yritysten osuus yrityskannasta 2013. Lukujen lähde: Tilastokeskus. Muut sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon hoitolaitokset Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut yhteensä 0,0 Sosiaalialan laitospalveluista suhteellisesti eniten konkursseja tekivät vanhusten ja vammaisten asumispalvelulaitokset ja sosiaalihuollon hoitolaitokset, vähiten kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalveluyritykset. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluyksikön nimi voi olla mm. palvelutalo, hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, ryhmäkoti, asuntola. Sosiaalihuollon hoitolaitoksiin puolestaan kuuluvat varsinaiset vanhainkodit ja vammaisten hoitolaitokset. Muut sosiaalihuollon laitospalvelut on määritelty seuraavasti: "Tähän kuuluvat ympärivuorokautiset asumis- ja henkilökohtaiset hoivapalvelut, joiden tarkoituksena on tarjota sosiaalista tukea lapsille ja muille erityisryhmille, jotka eivät täysin kykene huolehtimaan itsestään ja/tai eivät halua asua itsenäisesti."54 Seuraavan kuvion myötä siirrytään yritystoiminnan toiseen päähän, aloittaviin yrityksiin, niiden lukumääriin ja suhteellisiin osuuksiin. Kuvio osoittaa sosiaalialan aloittavien yritysten vaihtelun suhteessa yleensä yritysten perustamiseen (uusien yritysten yhteen laskettu osuus koko yrityskannasta). Kuviossa on laitos- ja avopalvelut erotettu toisistaan. 54 http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/87.html _______________________________________________________________________________________ 48 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 21: Aloittaneiden yritysten osuus kyseisen alan yrityskannasta vuosina 2005 - 2012 30 % Koko yrityskanta, kaikki toimialat Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 Aloittaneiden yristys osuus yristyskannasta. 2010 2011 2012 Lukujen lähd e: Tilastokeskus Tarkastelun perustana olevan toimialaluokituksen 2008 mukaan sosiaalihuollon laitospalvelut sisältävät sosiaalihuollon hoitolaitokset, kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten asumispalvelut ja muut sosiaalihuollon laitospalvelut. Sosiaalialan avopalveluissa on 15 alaluokkaa vanhusten ja vammaisten avopalveluista lasten päivähoitoon.55 Ajanjakson merkittävin muutos näyttäisi tapahtuneen majoituksen sisältävissä sosiaalipalveluissa vuoden 2007 jälkeen, jolloin aloittaneiden yritysten suhteellinen määrä kääntyi selvään laskuun. Vuoden 2008 jälkeen uusia sosiaalihuollon laitospalveluyrityksiä perustettiin jopa suhteellisesti vähemmän, kuin yrityksiä keskimäärin. Myös uusien sosiaalihuollon avopalveluyritysten perustaminen laski jyrkästi, vaikka niiden perustaminen olikin koko tarkastelujakson ajan selvästi yleisempää kuin yritysten perustaminen keskimäärin. Uusien yritysten ja niiden henkilöstön määrän ohella muutosta tarkasteltiin myös yritysten liikevaihdon kehityksen kannalta. Tällöin havaittiin, että majoituksen sisältävien yritysten henkilöstön määrä nousi hyppäyksellisesti vuoden 2005 7 400:sta seuraavan vuoden 10 000:een, kun taas liikevaihto nousi vasta kaksi vuotta myöhemmin, vuosien 2007 ja 2008 aikana. Koska osa kasvuyrityksistä kykeni palkkaaman uutta henkilöstöä jo ennen vastaavaa 55 http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/88.html _______________________________________________________________________________________ 49 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ liikevaihdon nousua, voidaan olettaa, että näillä yrityksillä oli vahva rahoituspohja ja palkanmaksun mahdollistama kassa. Toinen vuosiin 2007 - 2008 liittynyt muutos oli käänne kohti henkilöstön määrän ja liikevaihdon kasvun hidastumista. Kun tarkastelemme konserneihin kuuluvia yrityksiä suhteessa muihin yrityksiin, saamme hieman lisävalaistusta vuonna 2007 ilmenneeseen käänteeseen, jossa uusien yritysten perustaminen näytti laantuneen, mutta yritysten henkilöstö jatkoi kasvuaan. Vertailun mahdollistamiseksi kuviossa on käytetty kahta asteikkoa. Kuvio 22: Konserneihin kuuluvien ja niihin kuulumattomien sosiaalialan yritysten lukumäärä vuosina 2007 - 2012 4000 Lkm 3500 3000 200 Konserneihin kuulumattomat yritykset 180 Konserniyritykset 3082 3248 3223 3257 3276 160 3209 3164 138 2500 140 120 2000 100 1500 80 60 1000 500 40 30 20 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sosiaalialan konserniyritysten ja muiden yritysten lukumäärä. Lukujen lähde: Tilastokeskus. Pian sen jälkeen, kun yleensä sosiaalialan yritysten lukumäärän kasvu pysähtyi, konserneihin kuuluvien yritys määrä kääntyi nousuun. Vuonna 2007 tällaisia yrityksiä oli 30, mutta vuonna 2013 jo 138 _______________________________________________________________________________________ 50 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 23: Sosiaalialan yritysten henkilöstö konserneihin kuuluvien ja muiden yritysten osalta vuosina 2007 - 2013 25000 Lkm Konserniyritysten henkilöstö Konserneihin kuulumattomien yritysten henkilöstö 20000 19 355 19 650 19 334 19750 19 204 17 597 15000 16 074 10000 5000 0 2 560 14 % 2007 3 382 16 % 2008 4 175 18 % 2009 6 122 24 % 2010 Sosiaalialan henkilöstö, konserniyritykset ja muut. 8 055 29 % 2011 9 382 33 % 2012 11 247 36 % 2013 Lukujen lähde: Tilastokeskus. Henkilöstömäärillä mitaten konserniyritysten osuus nousi vuoden 2007 14 prosentista 36 prosenttiin vuonna 2013. Kun konserneihin kuulumattomien sosiaalialan yritysten henkilöstön kokonaismäärän kasvu käytännössä pysähtyi vuonna 2009, konserniyritysten osuus yritysten henkilöstön kokonaismäärästä oli 18 prosenttia. Vuoteen 2013 mennessä osuus kohosi edellä mainittuun 36 prosenttiin. Henkilömäärinä mitaten itsenäisten, konserneihin kuulumattomien yritysten henkilöstön määrä kasvoi vain noin 400 henkilöllä vuodesta 2009 vuoteen 2013. Konserniyritysten henkilöstön määrä sen sijaan nousi yli 7 000 henkilöllä. Liikevaihdolla mitaten konserniyritysten osuus (40 %) koko sosiaalialan yrityskannasta oli henkilöstöosuutta (36 %) merkittävämpi vuonna 2013. _______________________________________________________________________________________ 51 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Sosiaalialan yrityskanta - yhteenveto Sosiaalialan yrityskannan yhteenvedossa kuvataan vielä alan yritysten lukumäärän muutos aikasarjana sekä eri toimintasektoreiden perustiedot (yritysten lukumäärä, toimipaikkojen lukumäärä, henkilöstö, liikevaihto ja liikevaihto työntekijää kohti) suuruusjärjestyksessä vuonna 2013. Tällä tavoin tullaan esitellyksi yritystoiminnan laajuus sekä sosiaalialan palveluissa yleensä että eri toimintasektoreilla erikseen. Seuraava aikasarja kattaa vuodet 2005 - 2013, jolloin yritystoiminnan kasvu yritysten lukumäärinä mitaten jo laantui. Kuviosta on nähtävissä, kuinka laitospalveluyritysten määrän kasvu pysähtyi jo vuonna 2009 ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Avopalveluissa sama tapahtui hieman myöhemmin, vuonna 2011. Kuvio 24: Sosiaalialan yrityskanta vuosina 2005-2013 2500 Lkm Laitospalveluyritykset Avopalveluyritykset 2000 1982 2028 2099 2189 2191 2164 1819 1625 1500 1000 1391 962 1054 1088 1120 1125 1124 1106 1085 891 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 Sosiaalialan yrityskanta 2010 2011 2012 2013 Lukujen lähde: Tilastok eskus Seuraavat neljä kuvaa havainnollistavat yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrää toimintasektoreittain vuonna 2013. _______________________________________________________________________________________ 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Sosiaalialan yritysten henkilöstö vuonna 2013. Lukujen lähde: Tilastokeskus. 1927 1789 1192 149 124 40 Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Ikääntyneiden hoitolaitokset Päihdeongelmaisten asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut) 2739 Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten… 68 24 Ikääntyneiden hoitolaitokset Muut laitokset ja asumispalvelut 17 3 1 Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut) Ensi- ja turvakodit 21 Päihde- ongelmaisten laitokset Päihde- ongelmaisten asumispalvelut 83 Vammaisten palveluasuminen (pl. Kehitysvammaisten palveluasuminen) Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut 100 Mielenterveys- ongelmaisten asumispalvelut 0 Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut 500 Ikääntyneiden palveluasuminen 600 Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito 700 Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Ikääntyneiden palveluasuminen 52 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 25: Sosiaalialan yritysten toimipaikkojen lukumäärä toimintasektoreittain vuonna 2013 Lkm 635 515 400 300 298 200 149 Yritysten toimipaikkojen lkm vuonna 2013. Lukujen lähede: Tilastokeskus Kuvio 26: Sosiaalialan yritysten henkilöstö toimintasektoreittain vuonna 2013 Lkm 9446 4586 _______________________________________________________________________________________ 53 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 27: Sosiaalialan yritysten liikevaihto toimintasektoreittain vuonna 2013 600000 500000 1 000 € 555381 400000 300000 329729 200000 205403 71400 Ikääntyneiden hoitolaitokset Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten… Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Ikääntyneiden palveluasuminen 0 8490 7854 2240 Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten… 101696 Päihdeongelmaisten laitokset 107108 Päihdeongelmaisten asumispalvelut 100000 Sosiaalialan yritysten liikevaihto vuonna 2013. Lukujen lähde: Tilastokeskus. Kuvio 28: Sosiaalialan yritysten liikevaihto työntekijää kohti vuonna 2013 70 75 72 60 63 60 60 59 50 57 57 Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut) 1 000 € Päihdeongelmaisten asumispalvelut 80 53 40 30 20 10 Sosiaalialan yritysten liikevaihto / työntekijä (1 000 €). Lukujen lähde: Tilastokseskus. Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) Ikääntyneiden palveluasuminen Ikääntyneiden hoitolaitokset Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut 0 Eniten yrityksillä oli toimipaikkoja vuonna 2013 lasten ja nuorten laitoksissa ja ammatillisessa perhehoidossa, ikääntyneiden palveluissa, mielenterveysongelmaisten asumispalveluissa ja neljänneksi eniten kehitysvammaisten laitoksissa ja asumispalveluissa. _______________________________________________________________________________________ 54 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Yritysten henkilöstön määrällä mitaten suurin toimiala oli ikääntyneiden palveluasuminen, jossa työskenteli lähes puolet, 43 prosenttia sosiaalialan yritysten henkilöstöstä. Toiseksi suurin toiminta-alue oli kooltaan lähes puolta pienempi. Lasten ja nuorten laitoksissa ja ammatillisessa perhehoidossa työskenteli viidennes, 21 prosenttia alan yritysten työvoimasta. Seuraaviksi suurimpina alueina olivat mielenterveysongelmaisten asumispalvelut, 12 prosenttia sekä seuraavina vammaisten palveluasuminen, yhdeksän prosenttia ja kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut, kahdeksan prosenttia henkilöstöstä. Liikevaihdolla mitaten sosiaalialan yritysten laajin toiminta-alue on ikääntyneiden palveluasuminen, joka kattaa 40 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta. Seuraavaksi suurimmat alueet ovat lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito, 24 prosenttia, mielenterveysongelmaisten asumispalvelut, 15 prosenttia, kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut, kahdeksan prosenttia yritysten liikevaihdon summasta. _______________________________________________________________________________________ 55 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Voittoa tavoittelemattomasta voittotavoitteiseen toimintaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosilta 2000 ja 2012 kokoamia tilastoja vertaamalla voidaan havaita, kuinka tänä ajanjaksona yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisen painopiste vaihtui järjestöjen palveluista voittoa tavoittelevien yritysten tuottamiin palveluihin. Samalla nähdään kuinka palvelujen kasvusta suurin osuus, 70 prosenttia, kanavoitui kunnallisten palvelujen sijaan yksityissektorille ja siellä lähes 80 -prosenttisesti voittoa tavoittelevaksi yritystoiminnaksi. Muutosta koskevat johtopäätökset tehtiin kuntien, yritysten ja järjestöjen sosiaalipalvelujen henkilöstömääriä vertaamalla56. Voittoa tavoittelemattomat kansalaisjärjestöt ovat perinteisesti tuottaneet valtaosan sosiaalialan yksityispalveluista. Vuonna 2000 järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen henkilöresursseista oli 24 prosenttia ja yritysten osuus 7 prosenttia, eli alle kolmannes järjestöjen osuudesta. Vuoden 2000 jälkeen sosiaalipalvelujen tuotanto on kuitenkin kokenut merkittävän rakennemuutoksen, kun kunnat ovat ulkoistaneet palvelujaan niin, että kuntien ja kuntayhtymien osuus sosiaalipalvelujen työvoimasta on laskenut 12 prosenttiyksikköä 79 prosentista 67 prosenttiin. Järjestöjen osuus alan työvoimasta oli kuitenkin vuonna 2012 sama 16 prosenttia kuin 2000 -luvun alussa. Näin ollen kunnallisten palvelutuottajien osuuden 12 prosenttiyksikön lasku kanavoitui kokonaan voittotavoitteisiin yrityksiin. Samalla voittoa tavoittelevista yrityksistä tuli sosiaalialan yksityissektorin ensisijainen palvelutuottaja. Muutosvuosi oli 2011, jolloin sekä sosiaalipalveluja tuottavien järjestöjen että alan yritysten palveluksessa oli 32 000 henkilöä ja kummassakin oli 16 prosenttia alan työvoimasta. Jo seuraavana vuonna yritysten henkilöstömäärä kasvoi yli kahdella tuhannella työntekijällä, kun vastaava nousu alan järjestöissä oli noin 230 henkilöä. 56 Käytettävissä olevista vertailukriteereistä (toimintayksiköiden lkm, henkilöstön määrä, asiakkaiden lkm) päädyttiin henkilöstön määrään, koska toiminta voi lisääntyä tai supistua ilman, että toimintayksiköiden määrä muuttuisi, ja palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä voi tuottaa vertailuongelmia mm. silloin kun tarkastelu sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisia palveluja. Vertailulähteet: Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2005). Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes. Helsinki: Yliopistopaino. sekä Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2007). Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004. Stakes. Helsinki: Yliopistopaino. Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL. _______________________________________________________________________________________ 56 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 29: Sosiaalipalvelujen henkilöstö työnantajan institutionaalisen aseman mukaan vuosina 2000-2012 160 1 000 henkilöä Julkinen 140 Järjestöt 120 120 120 135 131 130 127 123 119 100 Yritykset 80 60 40 20 2000 2002 2004 32 31 19 13 9 7 0 31 28 24 2006 2008 25 32 30 2010 32 32 2011 32 34 2012 Lukujen lähde: Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL Sosiaalialan työvoimakehityksen tarkastelu kertoo kasvusta kaikilla kolmella sektorilla. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaalialan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on 2000 -luvun aikana lisääntynyt 120 tuhannesta vuonna 2000 135 tuhanteen vuonna 2012. Sosiaalialan järjestöjen työntekijämäärä on vastaavasti kasvanut 24 tuhannesta 32 tuhanteen ja yritysten osalta vastaavat luvut ovat 7 tuhatta ja 34 tuhatta. Kasvua ilmenee siis kaikilla sektoreilla. Järjestöjen osalta kasvu on kuitenkin muita heikompaa ja järjestöjen työvoiman kasvu käytännössä lähes pysähtyi jo vuonna 2004. Edellä kuvatut 2000 -luvun kasvuluvut kertovat yleisestä palvelukysynnän noususta. Toinen huomionarvoinen seikka on eri toimijoiden henkilöstön määrällä mitattu keskinäissuhteiden muutos palvelujen tuottamisessa. Muutosta käsiteltiin jo aikaisemmin, mutta seuraava kuva havainnollistaa ja tiivistää asian: kunnallisten palvelujen suhteellinen osuus on laskenut , järjestöjen osuus pysynyt ennallaan ja voittoa tavoittelevien yritysten osuus noussut jopa niin, että niiden osuus on nelinkertaistunut aikavälillä 2000 - 2012. _______________________________________________________________________________________ 57 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 30: Kuntien, yritysten ja järjestöjen suhteelliset osuudet sosiaalialan henkilöstöstä vuosina 2000 - 2010 100 90 80 % 79 67 70 60 Julkinen 50 Yritykset 40 Järjestöt 30 20 10 16 17 16 4 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lukujen lähde: Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL. Kuvion havainnollistamat trendimäiset muutokset houkuttivat tarkastelemaan muutosta myös lineaarisen ennustemallin avulla57. Kun laskennan perustaksi otetaan koko 13 vuoden tarkastelujakson muutokset vuosina 2000 - 2013, yksityissektori ohittaa kunnallisen palvelutuotannon osuuden vuonna 203058. Voittotavoitteisesta yritystoiminnasta puolestaan tulee henkilöstömäärällä mitaten suurin sosiaalipalvelujen tuottaja vuonna 2039. Kuten jo edellä olevasta kuviosta voidaan havaita ja mikäli kehitys jatkuu 2000 -luvun kaltaisena, suurimat muutokset tapahtuvat kuntien ja voittoa tavoittelevien yritysten osuuksissa. Trendin mukaan vuonna 2039 kuntien osuus sosiaalipalvelujen henkilöstöstä on enää 42 prosenttia, voittotavoitteisten yritysten 43 prosenttia ja järjestöjen osuus laskisi vain prosenttiyksikön 15 prosenttiin59. 57 Trendilaskelmien yhteydessä on aiheellista muistaa, että ne kertovat ainoastaan jo tapahtuneesta kehityksestä ja sen dramatisoinnista tulevaisuuskuvana. Tulevan kehityksen kannalta trendi on ainoastaan yksi mahdollinen vaihtoehto lukemattomien joukossa. Trendiennusteen viesti on kuitenkin selvä: mikäli nykyisiin ohjausrakenteisiin ei puututa eikä toimintaympäristö merkittävästi muutu, tulevaisuus epäilemättä on esitetyn kaltainen. 58 Sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäinen vertailu osoittaa sosiaalipalvelujen terveyspalveluja nopeamman rakennemuutoksen. Kun julkisesti tuotettujen sosiaalipalvelujen suhteellinen osuus laskee alle puoleen kaikista vuonna 2030, vastaava trendilaskelma terveydenhuollon osalta kertoo, että julkisesti tuotettujen palvelujenosuus olisi tuolloin vielä 73 prosenttia. Järjestöjen osuus terveydenhuollon työvoimasta on vähäinen ja laskeva. Mikäli nähtävissä oleva kehitys jatkuu terveysalan järjestöjen osuus alan työvoimasta laskee alle prosentin jo vuonna 2025. 59 Mikäli trendin perustaksi otetaan 10 vuotta (2003 - 2012), jolloin järjestöjen osuus oli jo kääntynyt laskuun, niiden osuus sosiaalipalvelujen kokonaistyövoimasta olisi vuonna 2039 enää puolet edellisestä eli 8 prosenttia. _______________________________________________________________________________________ 58 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Ennen valtionosuusuudistusta vuonna 1993 kuntien sosiaalipalvelujen painopisteen siirtäminen voittotavoitteiseksi yritystoiminnaksi ei olisi ollut mahdollista ilman valtioneuvoston nimenomaista päätöstä. Vuoteen 1993 käytössä ollut suunnittelumenettely määritti yksityiskohtaisesti valtion rahoitusosuuteen oikeuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon virat, investoinnit ja mm. ostopalvelujen osuuden sosiaali- ja terveydenhuollon menoista sekä kiintiöi ostopalvelujen kasvun60. Markkinoiden avaamisen ohella toinen palvelurakenteen muutoksen taustatekijä oli kilpailuttamisen ulottaminen koko palvelutuotantoon ja suhteellisen pieniinkin hankintoihin. Muutoksen taustalla on Eta -vapaakauppasopimuksen hyväksyminen vuonna 1992 ja sen myötä tullut julkisten hankintojen kilpailuttamisvaatimus61. Ja kuten edellä jo todettiin, suomalaiset asettivat itselleen vielä Eta -kriteereitä jyrkemmät kilpailuttamisvaatimukset. Niiden seurauksena luotiin hallinnollisia kustannuksia ja epätarkoituksenmukaisia kilpailutusmenettelyjä mm. pitkäkestoisten ja yksilöllisten asumispalvelujen järjestämiseen. Samalla kyseenalaistettiin kunnallisten toimijoiden harkintakyky tehdä järkeviä hankintapäätöksiä ja käyttää kilpailutusta tarpeen ja vallitsevien olosuhteiden mukaan. Julkisten hankintojen kilpailuttamisen esikuva on mitä ilmeisemmin yritysten ja markkinoiden toiminnassa. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, toimivatko yritykset ja markkinat kuten näissä mielikuvissa niiden ajatellaan toimivan ja vastaako kilpailutusta korostavan lainsäätäjän käsitys yritysten ja markkinoiden toiminnasta todellisuutta. Voidaan niin ikään kysyä, kilpailuttaako yritys luotettavan, laadukkaan ja toimitusvarman alihankkijansa ja vaihtaa sen tuntemattomaan, mutta halvempaan. Tai jopa yritykseen, joka kilpailutuksen aikaan on olemassa vain paperilla. Tällaista tuskin tapahtuu yritysmaailmassa. Sen sijaan julkisten hankintojen jäykkä kilpailutusvaatimus on johtanut tilanteisiin, joissa kunnan on kilpailutuksen seurauksena luovuttava pitkäaikaisesta palvelun tuottajasta ja valittava edullisemman tarjouksen tehnyt palveluntuottaja, jolla ei aikaisemmin ole ollut toimintaa paikkakunnalla ja joka vasta kilpailun ratkettua ryhtyy esimerkiksi rakentamaan toimitiloja ja palkkaamaan tarvittavaa työvoimaa. Todellisilla markkinoilla ja kilpailun alaisena toimiva yrityksen kannalta tällainen toiminta olisi epäilemättä mieltä vailla. Kunnissa tällainen toiminta vaikuttaa yleiseltä62. 60 Ks. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä ympäristönsuojelun hallinnosta vuosina 1990 - 1994. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1989. 61 Laki julkisista hankinnoista (1505/1992). 62 Julkisista kilpailutuksista kertova HILMA -aineisto osoittaa, että esimerkiksi vuonna 2014 yleisimmin sovellettu päätösperuste oli alin hinta ks. edellä sivu 9. _______________________________________________________________________________________ 59 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnat ovat joutuneet toimimaan ilman keskitettyä suunnittelua tai ohjausta ja kilpailutusvelvoitteiden alaisina. Tilanne oli kunnille uusi ja kunnat olivat muutokseen valmistautumattomia. Kuntapäättäjille tehdyn tutkimuksen mukaan muutosta ei osattu ennakoida eikä ohjata, joten palvelujen painopisteen siirtymisessä voittoa tavoittelevien yritysten toiminnaksi lienee ollut kyse pikemminkin ajautumisesta kuin tietoisesta palvelujen uudelleen linjauksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnalliset päätöksentekijät kannattivat vielä 2000 -luvun puolivälissä ensisijaisesti kunnan itse tuottamia palveluja, järjestöjen tuottamiin palveluihin oltiin tyytyväisiä ja niiden koettiin nivoutuvan saumattomasti kunnan omiin palveluihin.63 Muutoksen ennakoimattomuus koskee myös alalla toimivia yrittäjiä. Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2006 tekemässä selvityksessä64 alan yrittäjistä ainoastaan runsas kolmannes ennakoi sosiaalipalveluyritysten suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana ja alle puolet ennakoi paranemista seuraavan kolmen vuoden aikana. Tuona aikana voittoa tavoittelevien yritysten osuus sosiaalipalvelujen tuottajina kasvoi kuitenkin niin, että aikavälillä 2005 - 2010 näiden yritysten henkilöstömäärä lähes kaksinkertaistui 12 tuhannesta 22,3 tuhanteen, järjestöjen vastaavan henkilöstön määrä laski hieman ja kunnat mukaan lukien koko maan osalta henkilöstö kasvoi 1,3 -kertaiseksi65. Palvelujen kaupallistumiseen johtaneen muutoksen ilmeisen olennaisia katalysaattoreita olivat edellä jo useasti mainittu markkinoiden avaaminen valtionosuusuudistuksella66 ja siitä seurannut kunnallisten palvelutuottajien suorien valtionosuuksien päättyminen ja saman aikainen laitosasumisen purkaminen67, asumispalvelujen kysynnän voimakas kasvu, uusien subventiovälineiden, kuten palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen tuominen verorahojen 63 Ks. Etholén-Rönnberg Merja (2008): ”Eihän räätälöityjä sosiaalipalveluja voi kilpailuttaa?" Yksityiset sosiaalipalvelut – sosiaalilautakunnan puheenjohtaja päätöksentekijänä. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Erikoistumisalana yhteisösosiaalityö. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos. Helmikuu 2008. s.96 - 103. http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=28b6a9e8-1c05-484a-971e-0a770f69249d 64 KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 -tutkimus. Ks. Kettunen R. (2006): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 18/2006. KTM. s.49. 65 Väyrynen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 Tilastoraportti 25 / 2011 THL. 66 Valtionosuusuudistuksesta seurasi kuntayhtymien suorien valtionosuuksien lakkaaminen ja sen myötä kuntayhtymien taloudellisten suojusten poisto, kuntarajat ylittävän yhteisvastuullisuuden ja kustannusten tasauksen päättyminen. 67 Laitosasumisen purkamiseen kannusti myös laitosasumiseen liittyvät velvoitteet. Kun laitosasuminen muutettiin vaikkapa tehostetuksi palveluasumiseksi, esimerkiksi asukkaan lääkekulut siirtyivät kunnalta hänen itsensä maksettaviksi. Samalla palveluasuminen eriteltiin asumisen ja palvelujen kustannuksiksi, joita sitten ryhdyttiin kilpailuttamaan ja luotiin suurelta osin julkisrahoitteiset, yhden tilaajan kvasimarkkinat. _______________________________________________________________________________________ 60 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ siirtämiseksi yksityispalvelujen rahoitukseen, kilpailutuksen vaatimus sekä eri osapuolten välinen epäsuhta investointien taustarahoituksessa. Huolimatta edellä mainitusta kuntapäättäjien halusta omakustanteisiin palveluihin, kunnat eivät valtion (ARA) myöntämistä investointiavustuksista huolimatta ole olleet halukkaita kasvavan kysynnän edellyttämien investointien rahoitukseen. Kun lisäksi palvelut perinteisesti tuottaneet järjestöt olivat omarahoituksen rajallisuuden vuoksi riippuvaisia Arasta ja Rahaautomaattiyhdistyksestä, vahvojen ja nopealiikkeisten pääomarahoittajien rahoitustuen turvin toimivat yritykset pääsivät järjestöihin verrattuina ilmeisen ylivertaiseen asemaan palvelujen tuottamisesta käytävissä kilpailuissa68. Esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalvelujen muutos, palvelukysynnän kasvu ja mahdollisuus markkinoiden uudelleenjakoon perustuvat valtioneuvoston vuonna 2010 tekemään periaatepäätökseen kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Päätökseen liittyvän KEHAS -ohjelman tavoitteena on, että kehitysvammaisten laitosasuminen päättyy vuoteen 2020 mennessä ja sen ohella aikuiset kehitysvammaiset pääsevät muuttamaan lapsuudenkodeistaan omiin asuntoihin. Tämä kehitysvammaisten asumisen rakenteellinen muutos laitoksista palvelutaloihin ja omiin asuntoihin synnytti lähes 4 000 uuden asunnon rakentamis- ja hankkimistarpeen.69 Lainsäädännöllisten rakenteiden muuttamisen jälkeen suurin muutos on terveydenhuollon osalta tapahtunut yksityissektorin sisällä ja sosiaalipalveluissa kuntien ja voittotavoitteisten yritysten välillä. Samalla palvelut ja etenkin niiden kasvu on keskittynyt nopeasti kasvaneisiin suuryrityksiin. Kotimaisten ja etenkin ulkomaisten pääomasijoittajien voimaperäinen tulo sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoon edustaa toista ääripäätä Suomen perinteiseen, kuntien ylläpitämään palvelutuotantoon nähden70. 68 Yksityisessä omistuksessa olevat voittotavoitteiset yritykset eivät juuri käytä ARA -rahoitusta. Vuonna 2014 myönnettyjen 39 erityisryhmien asumisen investointiavustusten joukossa oli vain yksi tällainen, Attendo MedOne Hoiva Oy:lle myönnetty 527 000 euron avustus. (Erityisryhmien investointiavustuspäätökset 2014. 4.3.2015. ARA, Lainatietoja Arakire-rekisteri.) 69 Ks. https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/asuminen/kehitysvammaistenasumisohjelma-kehas 70 Kunnille myönnettiin ensimmäisen kerran valtionapua kunnanlääkärin palkkaamiseen vuonna 1886 ja vuonna 1939 kunnat velvoitettiin lääkärin palkkaamiseen. Ensimmäinen kunnallinen lasten päiväkoti (lastentarha) perustettiin vuonna 1890 Helsinkiin ja vanhusten sekä vammaisten palvelut alkoivat järjestäytyä kunnalliseksi toiminnaksi 1890 luvulta alkaen. Ks. Pesonen N. (1980): Terveyden puolesta sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. WSOY. Porvoo. http://www.mcanth.fi/Yhteiskunnallinen_vaikuttaminen/koulutusja_ammattijana.shtml sekä Kröger T. (1996) Kunnat valtion valvonnassa. s. 36-41. Teoksessa Sipilä J, Ketola O, Kröger _______________________________________________________________________________________ 61 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Toinen rakennemuutos on palvelujen kysynnän kasvun kanavoiminen kuntien itse tuottamien palvelujen sijaan yksityissektorin palvelutuottajille. Jatkon kannalta "uuden palvelujärjestelmän" luonne riippuu mm. vireillä olevista poliittisista päätöksistä ja niiden osalta ennen muuta sote -uudistuksesta ja hankintalainsäädännön sisällöstä. Keskitetyn ohjauksen puute ja suunnittelun vajavaisuus tekevät meneillään olevien yhteiskunnallisten reformien seurauksista vaikeasti ennakoitavia. Suurin ja selkein lähiajan esimerkki muutoksen yllätyksellisyydestä on vuoden 1993 rahoitusuudistus, jonka ennakoimattomat seuraukset olivat merkittävästi suuremmat kuin uudistuksen julkilausutut tavoitteet71. Tällä hetkellä vallitsevissa olosuhteissa palvelujärjestelmän kehitys voi ohjautua yhtä lailla markkinavoimien kuin rationaalisen päätöksenteon seurauksena siitä riippuen, kuinka paljon suunnitteluvoimaa uudistukseen panostetaan. Esimerkiksi tämän päivän päätöksentekijöiden harjoittama kuulemismenettely ei täytä suunnittelun kriteereitä, vaan johtaa mielikuvien varassa tehtäviin päätöksiin. Hyvä valmistelu perustuu teoreettiseen ymmärrykseen ja empiiriseen analyysiin sekä tiedon hankintaan niin, että muutoksen vaikutukset ennakoidaan niin pitkälle kuin ne ovat laskettavissa ja esimerkiksi pilotoimalla ennakoitavissa. Tänään monet voivat kysyä, millaisen hyvinvointipalvelujen järjestelmän me tarvitsemme ja miksi. Selkeän vastauksen saaminen on kuitenkin haasteellista. Aikaisempaa tietoisesti harjoitettua sosiaali- ja hyvinvointipolitiikkaa arvioivassa väitöskirjassaan Pekka Kosonen esitti, että hyvinvointivaltio oli teollisen yhteiskunnan sosiaalinen innovaatio72. Meidän tuntema suomalainen hyvinvointivaltio lujitti taloudellisen kasvun ehtoja ja vastasi yhteiskunnallisen ja taloudellisen tasa-arvon sekä turvallisuuden vaatimuksiin. Suomalainen hyvinvointivaltio ja siihen liittyvät koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä esimerkiksi sopimukset lakot lopettaneista työmarkkinoiden toimintaperiaatteista muodostuivat kansantalouden ja erityisesti yritystoiminnan menestyksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehityksen välttämättömiksi edellytyksiksi. Kun lisäksi suomalaiset hyvinvointipalvelut sijoittuivat lukuisissa mittauksissa kan- T, Rauhala P-L. (1996): Sosiaalipalvelujen Suomi. WSOY. Juva. Valtionosuusuudistus oli Suomen historian ensimmäinen sosiaali- ja terveysalan reformi, jossa esim. aikaisemmin korostettua alueellista tarkoituksenmukaisuutta ei huomioitu. 71 Vuoden 1993 valtionosuusuudistus on esimerkki hallitsemattomasta, palvelujärjestelmän ytimeen ulottuvasta ja keskeiset taloudelliset rakenteet muuttavasta reformista, jonka tekijöillä ei valmisteluasiakirjojen perusteella ollut aavistustakaan, mitä uudistuksesta seuraisi, tai edes mihin uudistus tulisi todellisuudessa kohdentumaan. Kaiken lisäksi uudistuksen julkilausutut tavoitteet perustuivat kuvitteellisiin ongelmiin, joita ei todellisuudessa ollut olemassa. 72 Kosonen P. (1989): Hyvinvointivaltion haasteet ja pohjoismaiset mallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 48. Vasta-paino. Tampere. _______________________________________________________________________________________ 62 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ sainväliseen kärkeen, on aiheellista kysyä, mihin suuntaan ja millaisin tavoittein palveluja tulee jatkossa kehittää. Onko esimerkiksi kansainvälisten rahoittajien omistamat suuryitykset paras perusta, jolle suomalainen hyvinvointijärjestelmä halutaan rakentaa? Samoin voidaan kysyä, onko palveluyritysten osto, konsolidointi ja voittotavoitteinen jälleenmyynti se toimintaympäristö, jossa palvelut parhaiten tuotetaan ja laatu turvataan. Halutaan tällaista kehitystä tai ei, nykyinen ohjausta vailla oleva palvelujärjestelmä on ajautunut tilaan, jossa esimerkiksi asumisen sisältävien sosiaalipalvelujen tuotannon painopiste on kasvavassa määrin siirtynyt yritystoiminnaksi sekä sen myötä voiton tavoittelun ja kaupankäynnin kohteeksi siitä riippumatta, millaisia vaikutuksia muutoksella on palvelujen käyttäjien asemaan, palvelujen laatuun ja asumisturvallisuuteen73. 73 Jo nyt on nähtävissä, että olennainen osa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten tuotto-odotuksista kohdistuu yritysten myynnistä saatavaan voittoon. Tämän logiikan mukaisesti hyvin pääomarahoitettu yritys voi pitää palvelujen kirjanpidollisen tuoton lähellä nollaa, kun varsinainen tulos koostuu konsernilainojen koroista ja yrityksen myynnistä. _______________________________________________________________________________________ 63 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Asumispalveluiden laajuus Asumispalveluiden laajuutta voidaan mitata usealla tavalla. Tilastokeskus tuottaa tietoa taloudesta, kuten yritysten liikevaihdosta ja kuntien käyttömenoista toimintasektoreittain, henkilöstöstä toimialoittain ja THL tuottaa näiden lisäksi tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olleista asukkaista, asiakkaista ja potilaista. Palveluiden laajuuden ja sisäisen rakenteen kuvaamisen kannalta kaikki tiedot ovat käyttökelpoisia vaikka tarkastelevatkin esimerkiksi toiminnan volyymia eri näkökulmista. Seuraava kuvio havainnollistaa kysynnän jakautumista palvelujen piirissä olevien asiakkaiden lukumäärän mukaisesti. Luvut perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiakaslaskentaan, joka tehdään kalenterivuoden päättyessä. Kuviossa ei ole mukana päihdehuollon asumispalveluja, koske niiden laskentaperusta on poikkileikkauksen sijaan vuoden aikana käyneiden asiakkaiden lukumäärä. Vuonna 2013 päihdehuollon laitos- ja katkaisuhoidon piirissä oli 9 737 henkilöä ja keskimääräinen hoitopäivien lukumäärä oli 26.74 Lukujen perusteella voidaan laskea, että tietyllä hetkellä vuonna 2013 majoituksen sisältävän päihdehuollon laitos- ja katkaisuhoidon piirissä oli keskimäärin noin 700 henkilöä75. Vuonna 2013 asumisen sisältävistä päihdehuollon laitos- ja katkaisuhoidon hoitojaksoista 27 prosenttia oli kuntien, 16 prosenttia kuntayhtymien ja 57 prosenttia yksityisten tuottamia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoinnissa ei vuoden 2010 jälkeen ole eroteltu voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja voittotavoitteisten yritysten palveluja toisistaan. Tämän vuoksi vuoden 2010 jälkeisen muutoksen kuvaaminen aikasarjana ei THL:n tietojen perusteella ole mahdollista. 74 Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27/2014. THL. Kun yhden hoitojakson pituus oli 26 vuorokautta, yhdellä asiakaspaikalla ehti vuoden kuluessa olla 14 henkilöä. Jolloin poikkileikkausluvuksi saadaan mainittu 700. Laskelma edellyttää kuitenkin 100% käyttöastetta. Mikäli käyttöaste on alhaisempi hoitopaikkoja on vastaavasti enemmän. 75 _______________________________________________________________________________________ 64 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 31: Ympärivuorokautisten asumispalveluiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 31.12. 2013 Muut Psykiatrian 2 040 (3%) ympärivuorokautinen palveluasuminen Vanhainkodit 4 313 (7%) 11 921 henkilöä Kehitysvammaisten (19% kaikista) autettu asuminen 7 037 (11%) Vanhusten tehostettu palveluasuminen 34 800 henkilöä (57%) Ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissa vuona 2013 61 575 henkilöä (100%) Lukujen lähde: Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 24/2014. THL Kun tarkasteluun otetaan kaikki ympärivuorokautisen asumispalvelun piirissä olevat henkilöt vuonna 2013, vanhukset muodostavat ylivoimaisesti suurimman, 76 prosentin osuuden kaikista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat kehitysvammaiset, 13 prosenttia ja mielenterveyskuntoutujat seitsemän prosenttia. Kaikkiaan ympärivuorokautisten asumispalvelujen piirissä oli vuonna noin 62 000 henkilöä. Vuonna 2015 THL julkaisi tiedot terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöstä vuodelta 2012. Siinä tehtiin taas erottelu järjestöjen ja voittoa tavoittelevien yritysten kesken, ensimmäisen kerran vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2010 tilastosta poiketen tarkasteluperustana oli palvelujen käytön ja käyttäjien sijaan palvelujen piirissä toimivan henkilöstön määrä ja työnantajan institutionaalinen asema: kunta, järjestö tai yksityinen yritys. Tiedot perustuivat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. _______________________________________________________________________________________ 65 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 32: Asumisen palvelujen henkilöstö työnantajan mukaan vuonna 2012 ilman vanhusten asumispalveluja Järjestö 8 142 henkilöä 24 % Julkinen sektori 13 233 henkilöä 39 % Yksityinen yritys 12 436 henkilöä 37 % Asumisen sisätävät sosiaalipalvelut vuonna 2012 (pl. vanhusten asumispalvelut) yhteensä 33 811 työntekijää Lukujen lähde: THL Tilastoraportti 8/2015 Kuvio 33: Asumisen sisältävien sosiaalipalvelujen henkilöstö toimintasektorin mukaan vuonna 2012 pois lukien vanhusten asumispalvelut 14000 Lkm 12000 Julkinen 10000 Asumisen sisältävien sosiaalipalvelujen työntekijämäärä pl. vanhusten palvelut. Vuosi 2012. Lukujen lähde: THL, tilastoraportti 8/2015 Yritykset 8000 Järjestöt 6000 4000 Muut laitokset ja asumispalvelut Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitos Ensi- ja turvakodit Päihdeongelmaisten asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito 0 Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut 2000 Kuvion tavoite on havainnollistaa eri asumispalvelujen keskinäissuhdetta ja palvelujen jakautumista tuottajan, julkinen, yritys ja järjestö, mukaan. Kuten kuviosta ilmenee vuonna 2012 henkilöstöltään suurin alue - kun vanhusten asumispalvelut jätetään pois tarkastelusta - on _______________________________________________________________________________________ 66 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut. Muista palvelusektoreista poiketen julkisten palvelujenosuus on selvästi suurin, kun kolmella seuraavaksi suurimmalla sektorilla voittotavoitteisten yritysten osuus on suurin. Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalveluissa sekä ensi- ja turvakodeissa taas järjestöjen osuus on merkittävin. Kuten edellä olemme havainneet vuoden 2007 jälkeen sosiaalialan yritysten perustamisinto laantui merkittävästi ja yritysten lukumääräinen kasvu hidastui ja siirryttiin yritysten lukumäärän osalta poikkeuksellisen voimakkaasta kasvusta hitaan kasvun kauteen. Seuraavat kaksi kuviota havainnollistavat asumisen sisältävien vammaispalveluyritysten, niiden henkilöstön ja liikevaihdon kasvun vuodesta 2007 vuoteen 2013. Taulukoiden yhteydessä puhutaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti laitospalveluista (vuoden 2008 toimialaluokituksen luokka 87), vaikka luokkaan sisältyy myös muita asumispalveja76. Kuvio 34: Sosiaalihuollon laitospalveluyritysten ja niiden henkilöstön lukumäärä vuosina 2007 - 2013 1400 Yritysten lkm Yrityksiä 1200 1000 Henkilöstön lkm 30000 Henkilöstö 25000 1075 1134 1139 800 1141 18634 1154 1114 20332 20910 1123 22127 15000 16860 600 13064 20000 14644 10000 400 5000 200 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sosiaalihuollon laitospalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline 76 Tilastokeskuksen luokituksessa: " Sosiaalihuollon laitospalvelut jaetaan asiakasryhmän perusteella ikääntyneiden ja muiden kuin kehitysvammaisten laitospalveluihin (871), kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalveluihin (872), vanhusten ja vammaisten asumispalveluihin (873) ja sellaisiin majoituksen tai asumisen sisältäviin sosiaalipalveluihin, joissa asuminen ja/tai palvelun tarve on pääasiassa tilapäistä (879).".."Laitoshoidon ja asumispalvelun erona on asiakkaan mahdollisuus päättää hoito- tai asuinpaikasta. Laitoshoidossa asiakas on hoitosuhteessa laitokseen, ja toimintayksikkö tai viranomainen tekee päätöksen asiakkaan sijoituksesta. Sen sijaan asumispalveluissa asiakkaan asuminen perustuu aina asunnon hallintasuhteeseen (vuokra tai omistus). Asiakkaalla on silloin hallussaan oma asuintila, joka on yksin hänen käytössään." Ks. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/87.html. Kuvio sisältää sekä laitos- että asumispalvelut. _______________________________________________________________________________________ 67 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 35: Sosiaalihuollon laitospalveluyritysten liikevaihto yritystä ja työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013 1400 Liikevaihto/yritys (1 000€) Liikevaihto/työntekiä (1 000€) Liikevaihto/työntekijä (T€) 1000 400 1165 1246 1052 120 100 961 800 600 140 Liikevaihto/yritys (T€) 1200 865 80 750 60 651 54 58 58 59 60 62 63 40 200 20 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sosiaalihuollon laitospalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline Sosiaalihuollon laitospalveluyritysten lukumäärän kasvu lähes pysähtyi vuonna 2008, jolloin niiden lukumäärä oli 1 134 ja henkilöstön määrä lähes 15 000. Henkilöstön määrä jatkoi kuitenkin kasvuaan niin, että heidän lukumääränsä oli yli 22 000 vuonna 2013. Kuvioiden ulkopuolelta kannattaa mainita, että henkilöstön rinnalla myös yritysten liikevaihto kasvoi noin 700 miljoonasta vuonna 2008 1,4 miljardiin euroon vuonna 2013. Henkilöstön määrän lisäys vuoden 2013 henkilöstössä oli 41 prosenttia kasvua vuoteen 2007 verrattuna - on ollut lähellä yritysten liikevaihdon 50 prosentin kasvua. Yhteys ilmenee siitäkin, että yritysten liikevaihto työntekijää kohti on muuttunut vain vähän vuodesta 2008 vuoteen 2011. Vuonna 2012 työntekijäkohtainen liikevaihto näytti kuitenkin kääntyneen lievään nousuun. _______________________________________________________________________________________ 68 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 36: Vammaisten asumispalvelujen yrityskohtainen henkilöstömäärä palvelujen eri sektoreilla vuosina 2007 - 2012 120 Lkm Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) 100 80 Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut 60 Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut 40 20 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöstön lkm / yritys. Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline Eri vammaisryhmien asumispalveluyritysten keskinäinen vertailu osoittaa, että kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalveluja tarjoavien yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä on noussut vain jonkin verran. Sen sijaan vammaisten asumispalveluyritysten (toimialaluokka 87120) keskikoko on kasvanut voimakkaasti. Ilmeisenä selityksenä on alan yrityskaupat, koska alan yritysten määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla 35 prosenttia ja yritysten henkilöstön keskimääräinen koko on 2,5 -kertaistunut. Seuraavaksi tarkastelemme yksityiskohtaisemmin vammaisten palveluasumista tarjoavien yritysten laajuutta ja talouden tunnuslukuja sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Yritysten jaottelu perustuu Tilastokeskuksen toimialalukitukseen. _______________________________________________________________________________________ 69 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kehitysvammaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalveluja tarjoavien yritysten kehitystä tarkastellaan vuosien 2007 - 2012 aikasarjana ja osin vuoteen 2013 ulottuvasti. Muuttujina käytetään yritysten lukumäärää, liikevaihtoa ja henkilöstön määrää. Mukana ovat kehitysvammaisille henkilöille suunnatut laitos- ja asumispalvelut. Sisältömäärittely on esitelty tarkemmin edellä sosiaalialan laitospalvelujen yhteydessä, alaviitteessä 76. Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten liikevaihto oli 107 miljoonaa euroa ja työntekijöiden määrä oli 1 789 henkilöä vuonna 2013. Liikevaihto oli kahdeksan prosenttia kaikkien sosiaalihuollon laitospalveluyritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta ja vastaava työntekijöiden osuus oli sama kahdeksan prosenttia. Vuoden 2013 liikevaihdossa oli kasvua 64 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Henkilöstön osalta vastaava kasvu oli 53 prosenttia. Kuvio 37: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten lukumäärä ja liikevaihto vuosina 2007 - 2012 90 Yritysten lkm Yrityksiä 80 70 60 50 Liikevaihto (T€) 73 75 75 76 67 61 81574 83 87739 73738 40 56446 30 20 Liikevaihto (1 000 €) 120000 38408 100000 80000 60000 63176 40000 45726 20000 10 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline 2012 2013 Kuvion kehitysvammaisten asumispalveluyrityksiin sisältyvät myös kehitysvammaisten laitospalvelut. Yritysten lukumäärä oli vuonna 2013 83 ja määrässä oli 27 prosenttia kasvua vuoteen 2007 verrattuna. Liikevaihto oli puolestaan 88 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja vastaava liikevaihdon kasvuprosentti on 56. Vuonna 2013 henkilöstön määrä oli 1 486 ja luvussa on kasvua 45 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna.77 Koska liikevaihto ja henkilöstömäärä 77 Lukujen lähde: Tilastokeskuksen alueellinen yritystoimintatilasto. _______________________________________________________________________________________ 70 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ kasvoivat merkittävästi nopeammin kuin yritysten lukumäärä, kyseessä on yrityskoon kasvu myös kehitysvammaisten asumispalveluissa. Kuvio 38: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten ja henkilöstön lukumäärä vuosina 2007 - 2012 90 Yritysten lkm Henkilöstön lkm Yrityksiä 80 50 75 67 1275 61 1031 40 30 75 73 813 76 1800 1600 83 70 60 Henkilöstö 1400 1486 1362 1200 1000 1085 800 879 600 20 400 10 200 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline Kehitysvammaisille suunnattuja asumispalveluja tarjoavien yritysten henkilöstömäärä oli lähes 1 500 vuonna 2013. Kasvua vuodesta 2007 oli 45 prosenttia, joka on yli 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vastaavan ajan liikevaihdon 56 prosentin kasvu. Kuvio 39: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten liikevaihto ja liikevaihto per työntekijä vuosina 2007 - 2012 100000 Liikevaihto (1 000€) Liikevaihto/työntekijä (1 000 €) Liikevaihto (T€) Liikevaihto/työntekijä (T€) 90000 80000 80 56 446 40000 38 408 47 45 726 52 55 58 120 100 63 176 50000 20000 87 739 73 738 60000 30000 140 81 574 70000 160 58 60 60 59 40 20 10000 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kehitysvammaisten laitoksen ja asumispalvelut. Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline 2012 2013 Kehitysvammaisille suunnattuja asumispalveluja tarjoavien yritysten työntekijää kohti laskettu liikevaihto nousi aikavälillä 2007 - 2013 keskimäärin 21 prosenttia. Vastaavan ajan liikevaihdon nousu oli edellä mainittu 56 prosenttia. Seuraavasta kuviosta ilmenee lisäksi, että lii- _______________________________________________________________________________________ 71 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ kevaihto yritystä kohti kasvoi tarkastelujaksona 40 prosenttia, 639 tuhannesta eurosta vuonna 2007 1,1 miljoonaan euroon vuonna 2013 Kuvio 40: Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten liikevaihto yritystä ja työntekijää kohti keskimäärin vuosina 2007 - 2012 1200 Liikevaihto/yritys (1 000€) Liikevaihto/yritys (T€) Liikevaihto/työntekijä (T€) 1000 800 773 600 400 Liikevaihto/työntekijä (1 000€) 630 47 1073 983 1057 100 80 842 60 683 52 120 58 55 58 60 59 40 200 20 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Lukujen lähde: Tilastokeskus / TEM Toimialaonline Kehitysvammaisten asumispalveluyritysten talouden muutos noudattaa pääpiirteissään alan yleistä linjaa, mutta on samalla sosiaalialan yrityksistä vakaimmin kehittynyt osa-alue. Yritysten lukumääräinen kasvu pysähtyi käytännössä vuonna 2009, mutta henkilöstön ja liikevaihdon kasvu jatkoivat nousuaan, eli yritysten keskikoko kasvoi. Työntekijää kohti lasketun liikevaihdon nousu kertoo yritystoiminnan tuottavuuden lähes neljänneksen kasvusta tarkastelujaksolla 2007 - 201378. Kuviosta on nähtävissä myös työntekijää kohden lasketun liikevaihdon kasvun pysähtyminen vuonna 2010, joka ilmeisesti kertoo samalla tuottavuuden kasvun hiipumisesta. 78 Mikäli muut tuotannon tekijät ovat pysyneet ennallaan, jota ei kuitenkaan tiedetä, työntekijäkohtainen liikevaihdon nousu kertoo tuottavuuden kasvusta. Yritysten tuottavuuden kasvuun viittaa edellisen lisäksi niin ikään Tilastokeskuksen tieto, jonka mukaan palkkojen osuus kehitysvammaisten laitospalvelujen liikevaihdosta on laskenut 55 prosentista vuonna 2007 53 prosenttiin vuonna 2012, joten työntekijäkohtainen liikevaihdon kasvu ei ole ainakaan täysimääräisesti siirtynyt palkkoihin. _______________________________________________________________________________________ 72 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä muut majoituksen sisältämät asumispalvelut Otsikon kolme luokkaa kattoivat vuonna 2013 henkilöstön määrällä mitaten 35 prosenttia sosiaalihuollon laitospalveluista ja 40 prosenttia vastaavien yritysten liikevaihdosta. Työntekijää kohti laskettu liikevaihto oli keskimäärin 73 tuhatta euroa vuodessa.79 Kuvio 41: Mielenterveysongelmaisten asumispalveluyritysten keskimääräinen liikevaihto sekä liikevaihto työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013 1200 1 000 € 140 Liikevaihto/yritys (T€) 120 1000 1013 926 800 600 689 962 985 876 100 80 750 67 400 Liikevaihto/työntekijä (T€) 65 58 65 64 68 68 60 40 200 20 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut. Lukujen lähde: Tilastokeskus ja TEM Toimialaonline. Mielenterveysongelmaisten asumispalvelujen liikevaihdon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 2009. Lasku puolestaan pysähtyi kaksi vuotta myöhemmin, vuonna ja 2011 ja liikevaihto kääntyi uudelleen nousuun. Tilanne oli hyvin samantapainen myös päihdeongelmaisten asumispalveluyritysten osalla, kuten seuraava kuvio osoittaa: 79 Lukujen lähde on Tilastokeskuksen alueellinen yritystoimintatilasto. _______________________________________________________________________________________ 73 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 42: Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalveluyritysten keskimääräinen liikevaihto sekä liikevaihto työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013 600 1 000 € 120 Liikevaihto/yritys (T€) Liikevaihto/työntekijä (T€) 500 509 466 400 300 200 64 309 49 455 430 65 55 100 493 80 401 61 67 64 60 40 100 20 0 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalvelut. Lukujen lähde: Tilastokeskus ja TEM Toimialaonline. Vuonna 2010 päihdehuollon yksityisten asumispalvelujen 3 259 asiakkaasta 2 978 henkilöä ja 91 prosenttia käytti järjestöjen tuottamia palveluja ja 281 henkilöä ja yhdeksän prosenttia sai palvelunsa voittotavoitteiselta yritykseltä. Katkaisuhoitoasemien 3 688 asiakkaasta 97 prosenttia sai palvelunsa järjestöiltä ja 3 prosenttia voittoa tavoittelevilta yrityksiltä. Päihdehuollon kuntoutuslaitosten 3 358 asiakkaan osalta vastaavat osuudet olivat 72 ja 28 prosenttia.80 81 Näin tarkastellen päihdehuollon laitosten 1 477 työntekijästä kolmannes ja 493 henkilöä työskenteli julkisella sektorilla, yhdeksän prosenttia ja 129 henkilöä yrityksissä ja 58 prosenttia ja 855 henkilöä järjestöjen palveluksessa. Päihdehuollon asumispalveluissa työskentelevistä 783 työntekijästä vastaavat osuudet olivat 36 ja 17 sekä 47 prosenttia.82 Vuoden 2013 tilastossa erottelua järjestöjen ja yritysten vuottamien palvelujen kesken ei enää tehty83. 80 Väyrynen R, Kuronen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010. Tilastoraportti 25/2011. THL. Vuonna 2011 THL ei julkaissut vastaavaa tilastoa, koska tilastointiperusteet muutettiin vuonna 2012 https://www.thl.fi/fi/tilastot/tietoa-tilastoista/laatuselosteet/yksityiset-sosiaalipalvelut 82 Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL. 83 Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27/2014. THL. 81 _______________________________________________________________________________________ 74 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 43: Muiden sosiaalihuollon laitospalveluyritysten (toimialaluokka 879) keskimääräinen liikevaihto sekä liikevaihto työntekijää kohti vuosina 2007 - 2013 800 1 000 € 120 Liikevaihto/yritys (T€) 700 500 100 Liikevaihto/työntekijä (T€) 600 530 400 63 597 609 68 70 633 657 72 71 643 80 548 68 71 300 60 40 200 20 100 0 0 2007 2008 2009 2010 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut (879). 2011 2012 2013 Lukujen lähde: Tilastokeskus, TEM Toimialaonline. Muut sosiaalihuollon laitospalvelut ovat lähinnä lapsille ja muille erityisryhmille tarjottavia ympärivuorokautisia asumis- ja henkilökohtaisia hoivapalveluja. Tämä ryhmä ei kuitenkaan sisällä vammaisten asumispalveluja.84 Aikaisemmin kuvattujen asumispalveluyritysten tapaan myös muun sosiaalihuollon laitospalveluyritysten liikevaihto on noussut koko tarkastelujakson ajan, vuoteen 2012 saakka. Yritysten yhteenlasketussa vajaan 327 miljoonan liikevaihdossa vuonna 2013 oli kasvua 27 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava muutos henkilöstön määrässä oli 17 prosenttia, joten myös näissä palveluissa liikevaihto kasvoi työntekijämäärää nopeammin.85 84 Tilastokeskuksen määritelmän mukaan toimialaluokkaan kuuluvat; "ympärivuorokautiset asumis- ja henkilökohtaiset hoivapalvelut, joiden tarkoituksena on tarjota sosiaalista tukea lapsille ja muille erityisryhmille, jotka eivät täysin kykene huolehtimaan itsestään ja/tai eivät halua asua itsenäisesti. Nämä palvelut voivat olla julkisen tai yksityisen sektorin tuottamia. Tähän ei kuulu: - ikääntyneiden ja vammaisten hoitolaitokset (871) - ikääntyneiden ja vammaisten asumispalvelut (87301, 87302) - lyhytaikaiset majoituspalvelut onnettomuuksien uhreille (88999)". 85 Lukujen lähde: Tilastokeskus yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. _______________________________________________________________________________________ 75 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Sosiaalipalvelujen jakautuminen kunta-, järjestö- ja yrityslähtöisesti Seuraavat kolme kuviota havainnollistavat sosiaalipalvelujen jakautumista ensin kunta-, sitten järjestö- ja lopuksi yrityslähtöisesti. Kuvioiden data on sama kaikissa, vain ryhmittelyt vaihtelevat siten, että kunkin ryhmän (kunta, ry, oy) osalta palvelut on suuruusjärjestyksessä. Palvelujen keskinäissuhdetta mitataan työntekijöiden lukumäärinä ja luvut ovat prosenttilukuja. Tarkastelussa on asumispalvelujen ohella myös eräitä avopalveluja, kuten kotipalvelut, päivä- ja työtoiminta sekä avomuotoinen päihdekuntoutus. Niiden mukana olo kertoo, kuinka yksityinen yritystoiminta on keskittynyt ensisijaisesti majoituksen sisältäviin sosiaalipalveluihin. Kuvioissa on ainoastaan alle 65 -vuotiaille suunnatut palvelut. Kuvio 44: Sosiaalipalveluiden henkilöstö kuntatyönantajan mukaan ryhmiteltynä toimintasektoreittain vuonna 2012 pois lukien vanhusten palvelut ja lasten päivähoito 0 14 28 80 31 4 15 70 60 15 19 42 47 49 47 61 58 52 70 83 2 50 15 82 40 66 30 20 20 33 8 25 6 61 47 58 18 5 9 34 33 76 63 51 36 36 33 10 24 1 16 Ensi- ja turvakodit Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Päihdeongelmaisten laitokset Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammai Päihdeongelmaisten asumispalvelut Muut laitokset ja asumispalvelut Avomuotoinen päihdekuntoutus Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitos Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalv Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Vammaisten päivä- ja työtoiminta Muut sosiaalipalvelut (pl. vanhusten palvelut ja lasten opäivähoito) 0 4 3 Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut 90 % Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluas.) 100 Järjestöt Yritykset Julkiset Lukujen lähde: Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL Kuntien ja kuntayhtymien tuottamista 'muista sosiaalipalveluista' (sosiaalipalvelut pois lukien vanhusten palvelut ja lasten päivähoito) vammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut, muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut sekä avomuotoinen päihdekuntoutus ovat palveluita, joista kunnallisten palvelujen osuus on yli 50 prosenttia. Toisaalta kunnallisten palvelujen osuus on alhaisin mielenterveysongel- _______________________________________________________________________________________ 76 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ maisten asumispalveluissa, vammaisten palveluasumisessa (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen), ensi- ja turvakodeissa sekä kotipalveluissa muille kuin ikääntyneille ja vammaisille. Kaikissa näissä työntekijöiden määrinä mitattujen kunnallisten palvelujen osuus on alle neljännes ja vastaavasti yritysten ja järjestöjen yhteen laskettu osuus on suurempi kuin kolme neljäsosaa. Kuvio 45: Sosiaalipalveluiden henkilöstö järjestö -työnantajan mukaan ryhmiteltynä toimintasektoreittain vuonna 2012 pois lukien vanhusten palvelut ja lasten päivähoito % 34 33 47 51 70 5 60 9 63 15 50 40 61 58 66 82 76 18 2 25 83 61 30 58 49 47 15 47 33 28 70 52 8 20 10 24 33 36 36 31 20 19 15 14 Vammaisten päivä- ja työtoiminta Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluas.) Päihdeongelmaisten asumispalvelut Avomuotoinen päihdekuntoutus Muut laitokset ja asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Ensi- ja turvakodit Muut sosiaalipalvelut (pl. vanhusten palvelut ja lasten opäivähoito) 0 Lukujen lähde: Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL 42 4 6 Julkiset Yritykset Järjestöt 0 Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitosas.) 80 3 4 16 1 90 Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille 100 Järjestöt ovat perinteisesti lasten sijaiskotitoimintaa lukuun ottamatta tuottaneet lähes kaikki yksityiset sosiaalipalvelut. Vuoteen 2012 mennessä tilanne oli kuitenkin muuttunut niin, että henkilöstömäärällä mitaten kaikista yksityisistä sosiaalipalveluista (voittoa tavoittelevat yritykset + järjestöjen maksullinen palvelutoiminta) järjestöjen osuus oli enää vajaat puolet, 48 prosenttia vuonna 2012. Suurimman osan tuottivat voittotavoitteiset yritykset. Näin ollen yksityiset voittotavoitteiset sosiaalipalvelut ovat vallanneet alaa etenkin vanhuksille suunnatuista palveluista, joita ei kuitenkaan tarkastella tässä. Kaikista vanhuspalveluista 16 prosenttia oli järjestöjen ja 19 prosenttia voittoa tavoittelevien yritysten tuottamia. Kattavimmin järjestöjen tuottamia palveluja ovat ensi- ja turvakodit, alle eläkeikäisille ja vammaisille suunnattu päivä- ja työtoiminta sekä päihdeongelmaisten laitoshoito. Kaikilla _______________________________________________________________________________________ 77 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ näillä alueilla järjestöt tuottavat yli puolet alan palveluista. Nimikkeillä muut laitokset ja avopalvelut sekä päihdeongelmaisten asumispalvelut tuotetuista palveluista suurimman ryhmän muodostavat järjestöjen tuottamat palvelut. Muiden palvelujen osalla joko kunnalliset tai yksityiset yritykset hallitsevat palvelutarjontaa. Kuvio 46: Sosiaalipalveluiden henkilöstö yritys -työnantajan mukaan ryhmiteltynä toimintasektoreittain vuonna 2012 pois lukien vanhusten palvelut ja lasten päivähoito 100 % 3 90 80 70 4 20 16 24 33 47 33 6 36 58 60 36 33 34 51 61 66 15 82 50 10 52 18 15 15 Muut laitokset ja asumispalvelut Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Päihdeongelmaisten asumispalvelut Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitos Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluas.) Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut 61 47 31 0 Muut sosiaalipalvelut (pl. vanhusten palvelut ja lasten opäivähoito) 83 58 19 42 25 49 Julkiset Järjestöt Yritykset 14 9 8 5 4 2 1 Ensi- ja turvakodit 20 47 Avomuotoinen päihdekuntoutus 63 Vammaisten päivä- ja työtoiminta 30 0 70 Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammai 76 Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalv 28 Päihdeongelmaisten laitokset 40 Lukujen lähde: Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL Kaksi kattavimmin voittoa tavoittelevaksi yritystoiminnaksi siirtynyttä toiminnan aluetta ovat mielenterveysongelmaisten asumispalvelut, 76 prosenttia alan henkilöstön kokonaismäärästä ja kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille, 70 prosenttia. Jälkimmäisessä on kyse ilmeisen regressiivisestä, piikaveroksikin kutsutusta toiminnasta, jossa kotitaloudet saavat verovähennyksiä henkilökohtaisten palvelusten teettämisestä rekisteröityneellä työnantajalla. Vähennyksen saavat lisäksi kaikki sitä haluavat, palvelutarpeeseen tai esimerkiksi edun käyttäjän taloudelliseen asemaan tai toimintakykyyn katsomatta. Tältä osin toiminta poikkeaa normaaleista sosiaalipalveluista, joihin liittyvän julkisen palvelun, tuen tai etuuden saamisen edellytys on palvelutarpeen määritys ja taloudellinen tila sekä viranomaisharkinta ja -päätös. Seuraavaksi kattavimmat yksityisten yritysten toiminta-alueet ovat vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) sekä lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito. _______________________________________________________________________________________ 78 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ III SUURIMMAT YRITYKSET Edellä jo todettiin, että vielä 1990 -luvun alussa sosiaalialan palveluyrityksiä oli vain muutama ja kuntien sosiaali- ja terveystoimi sai vain rajoitetusti käyttää verotuloja palvelujen ostoihin yksityisiltä yrityksiltä. Tämän vuoksi sosiaalialan yksityissektori muodostui lähes kokonaan voittoa tavoittelemattomista kansalaisjärjestöistä ja niiden palvelutarjonnasta. Samalla lähes kaikki eri vammaisryhmille palveluja tuottavista järjestöistä saivat Raha-automaattiyhdistyksen tukea. Terveydenhuollossa alan yksityisten yritysten ja ammatinharjoittajien palvelumaksuja subventoitiin veroluonteisesi rahoitetuilla Kelan sairausvakuutuskorvauksilla. Kelan terveydenhuollolle maksamat potilasmaksujen subventiot kohdentuivat ja kohdentuvat edelleen markkinaehtoisesti ja ovat voimakkaan regressiivisiä86. Kelakorvauksista poiketen Raha-automaattiyhdistyksen järjestöille maksamat avustukset ovat yksityiskohtaisesti kohdennettuja ja näin ollen mahdollistavat tavoitteellisen sosiaalipolitiikan toteuttamisen. Kohdennettu ja ennalta suunniteltuun toimintaan myönnetyllä tuella sosiaali- ja kansanterveysalan järjestöt paitsi tarjosivat vanhuksille ja vammaisille välttämättömiä palveluja, myös täydensivät ja tukivat kunnallista palvelutuotantoa. Järjestöjen tuottamia palveluja käytettiin myös palvelurakenteiden uudistamiseen, johon pelkkä kunnallinen aloitteellisuus osoittautui liian joustamattomaksi. Ilmeisesti merkittävimmät rakennemuutokset saavutettiin vanhusten palveluasumisen ohjaamisessa laitospalveluista välimuotoisten palvelujen (palvelutalot) myötä kohti tuettua yksilöllistä asumista. Ohjatun rakennemuutoksen laajuudesta kertoo mm. se, että noin puolet vanhuksille tarkoitetuista palvelutaloista oli rakennettu Raha-automaattiyhdistyksen osarahoituksen turvin. Erotukseksi voittoa tavoittelevien yritysten asiakkaiden kautta saamasta julkisesta subventiosta ja kuntien maksamista korvauksista, järjestöt käyttivät saamansa resurssit jäännöksettä palvelutuotantoon. Yritysten saamista julkisista varoista osa kanavoitui 86 Eräs tapa tarkastella kelakorvausten kohdentumista on korvausta saaneiden potilaiden kotikunta. Tällä tavoin käy ilmi, että väkilukuun suhteutettuna selvästi eniten kelakorvauksia maksetaan Kauniaisten kaupungin asukkaille. Muut eniten tukia saavat kunnat ovat Helsingin, Turun ja Tampereen ohella niitä ympäröivät pendelöintikunnat, kuten Espoo, Järvenpää, Hyvinkää, Kerava, Kaarina, Lieto, Raisio, Naantali, Rusko, Ylöjärvi, Kangasala, Pirkkala. (Tietojen tilastolähteet: Kela, Tilastokeskus ja Suomen Kuntaliitto.) _______________________________________________________________________________________ 79 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ ja kanavoituu edelleen osinkoina ja yrityskaupoista saatuina myyntivoittoina niitä omistavien yksityishenkilöiden tileille. Sosiaalipoliittisten tavoitteiden ohella Raha-automaattiyhdistyksen tukipolitiikan ohjattavuutta on käytetty myös elinkeinopolitiikan välineenä. Näin meneteltiin, kun kilpailuhaitan nimissä Raha-automaattiyhdistykseltä evättiin mahdollisuus järjestöjen palvelutuotannon tukeen87, vaikka varsinaisesta sosiaalipalvelujen markkinoista ei voitu puhua. Yksityisiä yrityksiä oli tuolloin alan laajuuteen nähden vain muutama ja maksullisilla sosiaalipalveluilla on käytännössä vain yksi ostaja, verorahoilla toimiva kunta88. Raha-automaattiyhdistyksen tukipolitiikkaa muuttamalla lisättiin kuntien maksuvelvollisuutta ja luotiin kysyntää yksityisille voittotavoitteisille palveluille voittoa tavoittelemattomien palvelujen kustannuksella89. Yritystoiminnan ilmaantuminen sosiaalipalvelujen tuotantoon on, kuten aiemmin mainittiin, kohtalaisen uusi asia. Niin kauan kuin kuntien ostoja yksityisiltä palvelutuottajilta rajoitettiin, yritysten kasvulle ei ollut edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumarkkinoilla. Valtionosuusuudistus vuonna 1993 posti rajoitteet kunnallisten verovarojen käytöltä ja sosiaalipalvelujen muuttumiselta voittoa tavoittelevien yritysten toiminnaksi. Palvelumarkkinoiden avaaminen ilmeni yritysten toiminnan ohella myös edunvalvonnassa ja aika pian myös ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat Suomen lähes kontrolloimattomista palvelumarkkinoista. 87 1990 -luvun lopulla muutosta ajoivat ennen muuta Kilpailuvirasto, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä uutisoinnillaan ja pääkirjoituksillaan Helsingin Sanomat. Raha-automaattiyhdistyksen tuolloinen johto puolestaan osoittautui kyvyttömäksi perustelemaan harjoitettua rahoituspolitiikkaa. 88 Yhden ostajan tilanne perustuu sosiaalipalvelujen määrittelyyn, jonka mukaan sosiaalipalvelusta on kyse vasta silloin, kun palvelu on ainakin osittain julkisesti rahoitettu. Niissä tapauksissa, joissa palvelun käyttäjä kustantaa palvelunsa kokonaan itse, kyse on sosiaalipalvelujen sijaan henkilökohtaisesta palvelusta. 89 Ks. Ohtonen J. (1999): Pelimarkat ja yhteinen hyvä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspolitiikan arviointi. Rahaautomaatti-yhdistys. Hämeenlinna. _______________________________________________________________________________________ 80 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Pääomasijoittajat löytävät Suomen sote -alan sinisen meren Sosiaalialan yksityisyrittäjät tiivistivät järjestäytymistään vuonna 1995, kun perustettiin Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät Ry90. Terveydenhuollossa järjestäytymisellä on pidempi historia. Esimerkiksi Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf, joka on viime vuosina tullut näkyvästi esiin, perustettiin vuonna 1979 ja Terveyspalvelualan Liitto Ry vuonna 201091. Samaan aikaan yksityissektorin edunvalvonnan aktivoitumisen kanssa 1990 -luvun puolivälissä ruotsalainen Carema pyrki Suomen sosiaalipalvelujen markkinoille siinä kuitenkaan onnistumatta. Etabloitumisen epäonnistuminen kertoo alan yritystoiminnan kehittymättömyydestä ja potentiaalisesti ostettavissa olevien yritysten vähäisyydestä92. Sosiaalialan samoin kuin terveysalankin yksityinen yritystoiminta pysyi vähäisenä ja pienyritysvaltaisena siihen saakka kunnes ulkomaiset yritysketjut sekä kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat onnistuivat yritysostoilla pääsemään sisään alalle ja alkoivat operoida Suomen palvelumarkkinoilla. Kuvio 47: Kuntien sosiaalialan ja sosiaalialan yritysten työllinen työvoima sekä yrityshenkilöstön suhteellinen osuus toimialan työvoimasta vuosina 1993 - 2013 250 1 000 henkilöä Kuntien sosiaalialan henkilöstö Sosiaalialan yritysten henkilöstö 200 178 179 174 150 133 125 130 143 155 158 148 150 183 179 175 180 187 184 170 171 164 164 100 9 11 12 16 19 21 31 5 8 29 4 7 28 3 4 25 2 2 24 1 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 1993 0 Sosiaalialan yritysten henkilöstön %-osuus toimialan työllisistä: 0,8 1 1 1 2 3 3 3 4 4 5 6 6 8 10 10 12 13 13 13 14 1994 50 Toimialaluokitus vaihtui vuodesta 2008 alkaen (TOL 2002 - TOL 2008 versio 8) Sosiaalialan yritysten ja kuntien sosiaalialan henkilöstö. Lukujen lähde: Tilastokeskus 90 http://www.tesory.com/page/9 https://www.asiakastieto.fi/yritykset/laakaripalveluyritykset-ry-lakarforetagen-rf/02759475/rekisteritiedot 92 Esimerkiksi Engel -yhtymässä hoiva-ala nähtiin 2000 -luvulle tultaessa potentiaalisena kasvualana, mutta riippuvaisena kuntien ostoista, joita siihen mennessä (vuonna 1999) oli tehty vain muutamissa kaupungeissa. (http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1999/Fengel.pdf) 91 _______________________________________________________________________________________ 81 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Vuonna 1993 sosiaalialan yritysten yhteenlaskettu työllisten määrä oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan ainoastaan 1 021 henkilöä ja 0,8 prosenttia alan työllisestä työvoimasta. Heidän määränsä kasvoi kuitenkin voimakkaasti, keskimäärin 18,5 prosenttia vuodessa, vuoteen 2007 saakka, jolloin se oli jo 18 600 henkilöä. Sen jälkeen kasvu hidastui keskimäärin kahdeksaan prosenttiin vuodessa niin että yritysten työllisten määrä oli 32 000 henkilöä vuonna 2013. Samaan aikaan hitaan kasvun kanssa - vuodesta 2010 alkaen - konserneihin kuuluvien yritysten määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun niin että niiden määrä nousi kolmessa vuodessa 44:stä vuonna 2010 138:aan vuonna 2013. Ilmeisin selitys muutokselle on alan keskittyminen ja työntekijöiden työllistyminen kasvavassa määrin kotimaisten yritysten ohella ulkomaisessa omistuksessa oleviin, voimakkaasti kasvaviin yrityksiin. Ensimmäinen Suomen hoivamarkkinoille tullut ulkomainen yritys oli ISS, joka osti pienen espoolaisen hoivayrityksen vuonna 1997. ISS:n edeltäjä oli hankkinut vuonna 1966 viidenneksen Suomen ensimmäisen siivousalan yrityksen (vuonna 1957 perustettu Oy Siivouskeskus – Städcentralen Ab) osakkeista ja kun yrityksen nimi muutettiin ja siitä tuli ServiSystems, ISS hankki lisää osakkeita ja vuonna 1992 ISS osti loputkin Servi Systems Oy:n osakkeet. ISS osti Engel -yhtymän siivouksen vuonna 2004 ja seuraavana vuonna Engel osti ISS:n hoivan, josta muodostettiin vuonna 1999 Suomen suurimmaksi kasvanut hoiva-alan yritys Mainio Vire Oy.93 Vuonna 2011 HgCapital LLP, jonka sijoituspääoma oli vuonna 2015 7,3 miljardia euroa, hankki päätösvallan Mainio-Vire Oy:ssä, joka oli tuolloin yhtiön ainoa sijoitus Suomeen94. Vuonna 2013 Mainio Vireen liikevaihto oli lähes 82 miljoonaa euroa, liikevoitto 2,6 miljoonaa euroa, investoinnit 1,4 miljoonaa euroaja henkilöstön määrä noin 1 30095. Vanhuspalvelujen ohella Mainio-Vire tarjoaa palvelujaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, vaikeavammaisille sekä lastensuojelun asiakkaille. 93 Lähteet: Careman tuolloisen Suomen yksikön toimitusjohtaja Bjarne Bolinin haastattelu. http://www.fi.issworld.com/iss_palvelut_yrityksena/historia/pages/2000-2007.aspx sekä http://www.mainiovire.fi/yritys 94 http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments 95 http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/mainio-vire-vuosikatsaus2013BF0FF37D45CE.pdf?sfvrsn=4 _______________________________________________________________________________________ 82 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Ruotsalainen Carema pyrki ISS:n kanssa samoihin aikoihin Suomen markkinoille. Carema osti vuonna 2000 pienen espoolaisen Nelikko Oy kotipalveluyrityksen ja palkkasi Suomeen toimitusjohtajan. Yritysostot eivät kuitenkaan onnistuneet, koska Carema oli kiinnostunut vain liiketoiminnan, ei kiinteistöjen hankkimisesta. Careman ja sen taustalla olevan, Lontoon pörssissä noteeratun 3i -pääomasijoitusyhtiön pääsy Suomen sosiaali- ja terveysmarkkinoille onnistui hieman myöhemmin kotimaisen CapMan -pääomarahaston sekä Sitran toteuttamien yritysjärjestelyjen myötä. Nämä ja yrityksen toimiva johto olivat saaneet hankittua alunperin lääkäriseura Duodecimin hallinnoiman96 ja talousvaikeuksiin ajautuneen sairaala Mehiläisen vuonna 2000. CapMan- pääomarahasto ja Sitra sekä henkilöomistajat myivät mehiläisen ja siihen fuusioilla ja yritysostoilla liitetyt yritykset Caremalle, joka sai yhdellä kaupalla toimintaja laajentumiskykyisen palveluverkon muuten ilmeisen vaikeasti lähestyttäviltä suomalaisilta palvelumarkkinoilta. Samalla Mehiläinen aloitti kotipalvelujen tuottamisen Karjaalla ja osti lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutuksen alalla toimivat Leivoyhtiöt97. Kun Carema osti Mehiläisen, sen palveluksessa oli runsaat tuhat työntekijää98. Vuonna 2015 Mehiläisen työntekijämäärä oli noin yhdeksän tuhatta ja yhtiö oli siirtynyt vuonna 2010 kahden pääomasijoittajan, yhdysvaltalaisen KKR:n ja Jerseyn saarella osoitettaan pitävän saksalaisen Tritonin omistukseen99, kun nämä ostivat Mehiläisen emoyhtiön Ambean osakekannan.100 Mehiläinen osti helmikuussa 2015 Mediverkon, joka tarjoaa yhteensä yli sadalla paikkakunnalla terveyspalvelujen lisäksi lastensuojelun, kehitysvammaisten asumisen sekä vanhusten asumisen ja kotihoidon palveluja. Mediverkon hoivapalveluja oli elokuussa 2015 yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla.101 Mehiläinen tuotti vuonna 2015 lastensuojelun laitoshoitopalveluja 10 yksikössä, vaativan laitoshoitoa 18 yksikössä ja jälkihuollon palveluja 14 yksikössä. Kaikkiaan erillisiä lastensuojelun laitospalvelupaikkoja oli lähes 30102. 96 Mehiläisen alkuperäisistä 125 osakkeesta Duodecimilla oli 50. (Pesonen H. (2009): Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava, Helsinki. s.137.) 97 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/historia?loc=40 98 http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/ 99 Myös KKR ilmoittaa eräiden rahastojensa kotipaikaksi veroparatiisina tunnetut Caymansaaret. Esimerkiksi eläkeyhtiö Ilmarisella oli vuonna 2013 yhteensä 67 miljoonan arvoiset sijoitukset näissä rahastoissa. (Asian Fund II L.P., Asian Fund L.P., E2 Investors L.P., European Fund III) Ks. http://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/ilmarinen/taloudellisia-tietoja/tulostiedotus/2013/tilinpaatos_2013.pdf 100 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo 101 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/yhdistyminen?loc=40 102 http://familar.fi/ _______________________________________________________________________________________ 83 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Taulukko 9: Sosiaali- ja terveysalan palveluja vuonna 2015 rahoittavia pääomasijoittajia sijaintimaan mukaan103 Pääomasijoittaja Triton Fund III (Saksa, Jersey, Channel Islands) ja KKR & Co L.P (USA). IK Investment Partners (IK) (Ruotsi) EQT (Ruotsi) HgCapital (UK) G Square (Ranska) CapMan (Suomi) Korona Invest (Suomi) Varma / 2014 (Suomi) Ilmarinen (Suomi) Osuuskunta KPY (Suomi, Kuopio) Sentica Partners (Suomi) Teollisuussijoitus (Suomen valtio) Intera Partners (Suomi) MB Rahastot (Suomi) Sijoituskohde Mehiläinen Oy Attendo Oy Terveystalo Oy Mainio-Vire Oy Mikeva Oy Esperi Care Oy Invalidiliiton Asumispalvelut Oy / Lukuisia irtautumisia sote -alalla Terveystalo Oy, Mediverkko Yhtymä Oy, Attendo (Ruotsi) Rahastojen kautta Vetrea Terveys Oy ja Hoivakymppi Oy Pihlajalinna Stella Care Oy (kotipalveluja), Coronaria Hoitoketju Oy Stella ja irtautuminen Mikevasta Aikaisemmin aktiivinen sosiaali- ja terveysalalla. Tällä hetkellä ei sijoituksia. 103 Lista voi olla puutteellinen, koska julkiset viranomaiset kuten THL eivät systemaattisesti seuraa yksityisten sosiaalija terveysmarkkinoiden toimijoita, rakennetta ja tapahtumia,. Listassa mainitut tiedot on tarkistettu sijoitusyhtiöiden kotisivuilta ja mm. vuosikertomuksista. _______________________________________________________________________________________ 84 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Voittoa tavoittelevat yritykset Sosiaalialan yritykset voidaan jakaa kahteen ryhmään, voittotavoitteisiin ja voittoa tavoittelemattomiin. Lisäksi yritykset voidaan jakaa oikeudellisen muodon mukaan, joista kaksi suurinta ryhmää ovat osakeyhtiöt ja luonnolliset henkilöt. Osakeyhtiöt kattavat 45 prosenttia sosiaalialan noin 3 300 yrityksen kokonaismäärästä ja 87 prosenttia noin 31 tuhannen henkilön työvoimasta. Luonnolliset henkilöt, eli ammatinharjoittajat, kattavat 43 prosenttia yrityskannasta ja 6 prosenttia henkilöstöstä. Avoimien yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden ja osuuskuntien osuus sosiaalialan yritystoiminnassa on vähäinen, yhteensä 12 prosenttia alan yrityskannasta ja 6 prosenttia henkilöstöstä vuonna 2013.104 Voittoa tavoittelemattomat sosiaalialan yritykset ovat kansalaisjärjestöjen ja kuntien yhtiöitettyä liiketoimintaa. Kuntien sosiaalipalvelujen kilpailutusten kasvu oli nopeaa 2000 -luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuntien sosiaalipalvelujen hankintojen miljardin euron raja rikkoutui vuonna 2005 ja jo neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2009 määrä oli noussut 1,7 miljardiin euroon. Palveluasumisen osuus oli vuonna 2009 770 miljoonaa euroa. Kasvu kanavoitui ennen muuta suuriin yrityksiin joten samalla alan palvelutuotanto keskittyi.105 Seuraavaksi selvitämme esimerkkien avulla sosiaalialan voittotavoitteisten yritysten toiminta- ja ansaintalogiikan pääpiirteitä. Tällä tavoin koetamme jäsentää ja ymmärtää, mitä on tapahtunut sen jälkeen kun palvelumarkkinat avattiin. Palvelumarkkinoiden muutoksen lähtökohta on edellä useampaan kertaan mainittu 1990 luvun rakennemuutos, jossa palvelumarkkinat avattiin ilmeisen tahattomasti ja seurauksia tuntematta. Suomi kuului vuoteen 1993 saakka niin sanottuun pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, jossa pääosa sosiaali- ja terveyspalveluista tuotettiin julkisesti ja palkkaperustaisesti. Samalla palvelujen kustannukset saatiin pienistä väestöpohjista, harvasta asutuksesta ja pitkistä välimatkoista sekä kaikki alueet peittävistä ja koko väestön kattavista palveluista huolimatta, pidettyä OECD -maiden keskitason alapuolella. Myös palvelujen laatu ja teknologinen taso kesti hyvin kansainvälisen vertailun ja esimerkiksi sairaaloiden tehokkuus oli maailman 104 105 Lukujen lähde: Tilastokeskus. http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/vuosikatsaus-2011.pdf?sfvrsn=2 _______________________________________________________________________________________ 85 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ huippuluokkaa. Julkinen palvelutuotanto mahdollisti myös halutunlaisen hyvinvointipolitiikan toteuttamisen ja palvelujen tarpeen mukaisen suuntaamisen ilman talouden insentiivien aiheuttamia sivu- ja haittavaikutuksia. Työvoiman sijoittumisella mitaten lähtötilanteessa vuonna 1990 yksityisten palvelujen osuus etenkin sosiaalialalla oli suhteellisen vähäinen. Sosiaalitoimen viroista, toimista ja työsuhteista seitsemän prosenttia sijoittui yksityissektorille ja yksityisistä palveluista suurin osa oli voittoa tavoittelemattomien järjestöjen tuottamia106. Terveydenhuollon työvoiman sijoittuminen poikkesi rakenteellisesti sosiaalitoimesta. Terveydenhuollon yksityissektori koostui tuolloin suurimmaksi osaksi kunnallisen terveyskeskus-, tai sairaalatyön rinnalla tehdystä sivutoimisesta yksityisestä ammatinharjoituksesta. Esimerkiksi lääkäreistä noin 17 prosenttia työskenteli 1990 -luvun alussa yksityissektorilla ja huomattavalla osalla työikäisistä lääkäreistä oli julkisen toimen ohella yksityisvastaanotto (35 prosentilla) tai sivuvirka (17 prosentilla), tai molemmat107. Yksityissektoria kasvattivat määrällisesti108 myös apteekki-, optikko- ja hammasteknikkotoiminta, jotka olivat lähes kokonaan yksityistä yritystoimintaa sekä lääkinnällinen kuntoutus, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto ja sairaankuljetus, joista huomattava osa oli niin ikään yksityistä yritystoimintaa. Yksityissektorin kasvun myötä ero sosiaali- ja terveydenhuollon välillä kaventui niin, että jo vuonna 1996 sosiaalialan työvoimasta 14 ja terveydenhuollosta 16 prosenttia työskenteli yksityissektorilla109 - yksityissektoriin sisältyvät tällöin myös järjestöjen voittoa tavoittelemattomat palvelut. Tapahtuneen muutoksenkannalta huomion arvoinen seikka on alunperin terveydenhuollon yritysten toiminnan laajentaminen sosiaalialan palveluihin. Ensimmäinen valtionosuusuudistuksen jälkeinen suuri yritysjärjestely koski sairaala Mehiläistä, jonka alkuvaiheita käsiteltiin jo edellä. Näin ollen Mehiläinen on ensimmäinen ja ilmeisen hyvä esimerkki kuvaamaan sosiaali- ja terveysalan muutosta yrityksen ja sen talouden näkökulmasta. 106 Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suomen virallinen tilasto. Stakes. s. 30. 107 Terveydenhuoltohenkilöstön työssäolotilasto 1991. Lääkärit 25%, Sairaanhoitajat 25%, apuhoitajat 25%, Perushoitajat 100%. Sosiaali- ja terveyshallitus Terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteri. Helsinki. s. 16. 108 Terveydenhuollon eri ammattiryhmiin kuuluvien työmarkkinoille sijoittumista kuvaavat tiedot ovat sirpaleisia, joten kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. Terveydenhuollon suurimmista ammattiryhmistä sairaanhoitajista 11 prosenttia, apuhoitajista 7 prosenttia ja perushoitajista 6 prosenttia työskenteli yksityissektorilla vuonna 1991. Ks. em. Terveydenhuoltohenkilöstön työssäolotilasto 1991. s. 17 - 18. 109 Ohtonen J. (1997): Toimialaraportti 1997. Sosiaali- ja terveyspalvelut. KTM Toimiala-infomedia. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Helsinki. s. 19. _______________________________________________________________________________________ 86 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Etenkin ulkomainen omistus ja konsernirakenteen mahdollistamat taloudelliset järjestelyt hankaloittavat yritysten keskinäistä tuloksellisuuden vertailua. Esimerkiksi Mehiläinen tiedotti sekä vuoden 2012 että 2013 tilinpäätösten yhteydessä lopettaneensa paljon julkisuutta saaneiden ja veronmaksun välttämiseksi tulkittujen ulkomaille tilitettyjen konserniavustusten maksamisen. Myös Suomessa verotetulle emoyhtiölle maksettuja konserniavustuksia pienennettiin. Tästä syystä yrityksen tulos nousi 2,1 miljoonaa vuonna 2012. Mehiläisen voitto oli 27,2 miljoonaa euroa ja yhtiö maksoi veroa 1,7 miljoonaa euroa.110 Vuonna 2013 Mehiläisen palveluksessa oli 6 200 ammattilaista, konserniliikevaihto oli 268,5 miljoonaa euroa, liikevoitto 31,8 miljoonaa ja veroja yhtiö maksoi 4,6 miljoonaa euroa. Osinkoja omistajilleen yhtiö ei maksanut kumpanakaan vuotena.111 112 Tuoreimpien tietojen mukaan (elokuu 2015) Mehiläisen kokonaismyynti oli yli 500 miljoonaa euroa, liikevaihto yli 400 miljoonaa ja liikevoitto yli 40 miljoonaa euroa. Yrityksen työntekijöiden ja ammatinharjoittajien yhteismäärä oli yli 9 000, asiakaskäyntejä tehtiin 3,4 miljoonaa ja palveluja käyttäneitä oli miljoona henkilöä.113 Terveyspalvelujen ohella Mehiläinen tarjosi vuonna 2015 palveluja mielenterveyskuntoutujille 27 palveluyksikössä, ikääntyneille 13 yksikössä, lastensuojelun palveluja 13 yksikössä ja vammaisille kolmessa palveluyksikössä114. Mehiläinen nousi ilmeisesti Suomen suurimmaksi mielenterveyskuntoutujien palvelutuottajaksi ostamalla vuonna 2010 Human Care Network (HCN) -nimisen yrityksen ja sen 14 palveluyksikköä ja 459 asukaspaikkaa. Ostohetkellä HCN toimi pääkaupunkiseudun lisäksi Uudellamaalla ja Hämeessä ja kauppa oli siihenastisista Mehiläisen yrityskaupoista toiseksi suurin.115 Mehiläisen voimakkaan kasvun jatkumisesta ja investointihakuisuudesta kertovat esimerkiksi edellä mainitun mielenterveyskuntoutujien palveluyksiköiden lisäämisen 14 yksiköstä 27 yksikköön ohella alkuvuoden 2015 (1.1. - 5.8.) aktiviteetit. Mehiläinen teki tuolloin kolme yrityskauppaa (Mediverkko, Lääkärikeskus ChydAntti sekä Kouvolan lääkäriasema ja Kouvolan Röntgen) lisäksi yhtiö avasi työterveyshuollon 110 https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-kasvoi-vuonna-2012-ja-konserniavustuksetpieneniv%C3%A4t-yhteis%C3%B6veroja-mak?loc=40 111 https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-ja-voitto-kasvoivat-haasteellisestamarkkinatilanteesta-huolimatta?loc=40 112 Osinkojen maksusta pidättäytymisen syy voi olla tuloksen käyttäminen yhtiön aseman edelleen vahvistamiseen sekä tuotto-odotusten kohdistuminen yrityksen myynnistä saatavaan hyötyyn. Mikäli näin on, suurin taloudellinen riski voi olla poliittinen, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaedellytyksiin vaikuttava julkinen päätöksenteko. 113 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40 114 https://www.mehilainen.fi/kunnille?loc=40 115 https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4inen-suomen-suurimmaksi-mielenterveyskuntoutuspalveluidentuottajaksi?loc=40 _______________________________________________________________________________________ 87 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ toimipisteen Joensuuhun, lääkärikeskuksen Raumalle, uuden sairaalan Ouluun ja Mehiläinen alkoi tuottaa avosairaanhoidon palvelut Korpilahdelle ja Tikkakoskelle sekä avasi hedelmällisyysneuvolan Felicitaksen yhteyteen Helsinkiin116. Sosiaalipalvelujen näkökulmasta Mediverkko -konsernin osto oli merkittävä ja vahvisti käsitystä Mehiläisen strategisesta tavoitteesta laajentaa toimintaa terveyspalvelujen rinnalla myös sosiaalialalla. Sen ohella, että terveydenhuollon yritykset laajentavat toimintaansa sosiaalipalveluihin ja tarjoavat kunnille jopa koko sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamisen mahdollistavia palvelukokonaisuuksia117, yrityksillä käytävästä kaupasta on tullut olennainen osa yksityissektorin toimintaa. Tältä osin kuva sosiaalialan uusien ja pääasiassa 2000 -luvulla perustettujen yritysten ansaintalogiikasta on yritystietojen ja yrityskauppojen arvojen julkaisemattomuuden vuoksi pirstaleinen. Asiaa valaisevat tiedot on koottava lukuisista lähteistä ja osa on hankittava epäsuorasti. Yritykset eivät kerro esimerkiksi yrityskaupoissa maksettuja hintoja, jotka kuitenkin voivat olla olennaisin osa yrittäjän yrityksestään saamaa tuottoa. Esimerkiksi Esperi Care Oy osti vuonna 2013 kahdeksan vuotta aikaisemmin, vuonna 2005 toimintansa aloittaneen Uudenmaan Tukitupa Oy:n. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2013 2,7 miljoonaa euroa ja yritys työllisti noin 20 henkilöä. Kauppalehteen kuuluva analyysiyksikkö Balance Consulting luokitteli Uudenmaan Tukitupa Oy:n 200 'menestyjäyrityksen' joukossa sijaluvulle kuusi. Tiedot perustuivat Kaupparekisteristä saatuihin aikavälin 08/2013 - 02/2015 tilinpäätöstietoihin118. Tukitupa Oy:n myyntihintaa ei kerrottu, mutta myyjän vuonna 2013 verotettava ja ilmeisesti juuri yrityskaupasta saatu, hieman liikevaihtoa korkeampi 3 074 300 euron pääomatulo, antaa ilmeisen viitteen yrityskaupan arvosta. Saman vuoden ansiotulot yrityksen toimitusjohtajan toimesta olivat noin 55 tuhatta euroa ja kokonaisveroprosentti oli 32.119 Hoiva-alan yritystoiminnan ansaintalogiikan kannalta yrityksen myyntitulo, joka tässä tapauksessa oli keskimäärin 333 tuhatta euroa yrityksen jokaista toimintavuotta kohti120, voi 116 https://www.mehilainen.fi/uutiset?loc=40 Yleisradion tietojen mukaan 16 kuntaa oli syksyyn 2015 mennessä ulkoistanut kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa. (A-studio 31.8.2015) 118 Lähde: http://kauppalehti.fi 119 http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014110318803500_iq.shtml 120 Tämän 20 hengen sosiaalialan yrityksen omistajan keskimääräiseksi vuosiansioksi muodostui näin ollen kaksi kertaa enemmän kuin mitä esimerkiksi tasavallan presidentti ansaitsee. (Ks. http://www.palkkalaskuri.fi/main/palkkaus/vippalkat) Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 johtajille (yksityinen sektori, kunnat ja valtio yhteensä) maksettu keskipalkka oli hieman alle kuusituhatta euroa kuukaudessa (http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_201310-11_kat_001_fi.html). Kuntien ostot yksityisiltä palvelutuottajilta ovat ilmeisesti ajautuneet tilanteeseen, jossa suurelta osin verorahoilla luodaan alusta, josta poikkeuksellisen suuret tuotot ja tuotto-odotukset nousevat. 117 _______________________________________________________________________________________ 88 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ olla huomattavasti merkittävämpi tulolähde kuin omistajan palkkana nostama ansiotulo tai toiminnan aikana maksetut osingot. Toinen esimerkki yrityskaupan vaikutuksesta yrittäjätuloon on sosiaalipalveluja tuottava Mikeva. Lisäksi Mikeva on esimerkki sijoitusyhtiön toimintalogiikasta ja polusta, joka mahdollistaa ulkomaisen pääomasijoittajan pääsyn Suomen palvelumarkkinoille. Osa sosiaalialan sijoittajista on kiinnostunut ainoastaan liiketoiminnasta, ei kiinteistösijoituksista. Tämän vuoksi alalle on ilmaantunut useampia kiinteistösijoituksiin suuntautuneita rahoittajia. Ilmeisesti ensimmäinen hyvinvointialan kiinteistöinvestointeihin erikoistunut sijoitusrahasto (EPI Healthcare I Ky) perustettiin Evli -pankin toimesta vuonna 2007 ja jo kaksi vuotta myöhemmin keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ilmoitti olleensa jo vuosia kiinnostunut investoinneista hoivakiinteistöihin. Tuolloin kaavailtiin menettelyä, jossa Mikeva rakennuttaa kiinteistöt ja niiden valmistuttua Ilmarinen lunastaa ne, noin 30 miljoonan euron arvoiset kiinteistöt omistukseensa121. Kiinteistösijoitukset kiinnostavat myös Evli pankin osaomistamaa ja sen yhteydessä toimivaa122 The Northern Horizon Capital Groupia, joka mm. operoi kahdella sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistösijoituksiin suuntautuneella rahastolla (Health Care I ja II). Viimeksi mainituilla kahdella rahastolla oli vuoden 2015 elokuussa yhteensä 36 sijoituskohdetta ja niihin liittyvien kiinteistöjen kokonaispinta-ala oli lähes 66 tuhatta neliömetriä. Esimerkiksi Mikevan rahastolta vuokraamien tilojen yhteispintaala oli tuolloin lähes 13 tuhatta neliötä ja muita rahastolta toimitiloja vuokranneita yrityksiä olivat mm. Esperi, Vetrea-Terveys ja Mainio-Vire.123 Sosiaali- ja terveyspalveluilla osaltaan rahoitettavasta kiinteistösijoituksesta on tullut ilmeisen hyvä sijoituskohde varsinaisen palvelutoiminnan rinnalle. Esimerkiksi Etera eläkevakuutusyhtiön, jonka koko sijoituspääoma on 5,6 miljardia euroa vuonna 2013, pörssisijoitukset eli noteeratut osakkeet tuottivat -1,1 prosentin negatiivisen tuloksen ja osakesijoitukset yhteensä keskimäärin 2,4 prosenttia. Kiinteistösijoitukset sen sijaan tuottivat 5,8 prosenttia ja kiinteistösijoitusrahastot matalasuhdanteesta huolimatta 11,1 prosenttia. Vuonna 2013 Evli -pankin EPI Healthcare I -rahaston ohella Eteralla oli sijoituksia myös 20 muussa 121 http://www.kauppalehti.fi/uutiset/palvelukoteja-30-miljoonalla/DisBvLNq Yhtiön kotipaikka on Kööpenhamina, mutta Suomessa rahasto toimii Evlin yhteydessä. http://nhcap.com/about/about-us.aspx 123 http://nh-cap.com/funds/healthcare-i/holdings.aspx sekä http://nh-cap.com/funds/healthcare-ii/holdings.aspx 122 _______________________________________________________________________________________ 89 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ kiinteistörahastossa, joten hyvää tulosta ei pidä tulkita pelkästään sosiaali- ja terveysalan kiinteistöbisneksen vaikutukseksi. 124 Sosiaalialan yritysten menestyksestä kertoo myös edellä mainitun, Kauppalehteen kuuluvan Balance Consultingin analyysi. Siinä mitataan yritysten rahoituksellista riskiä ja liiketaloudellista menestystä kuudella indikaattorilla, jotka ovat yrityksen kasvu, kannattavuus, tulos, maksuvalmius, omavaraisuus ja riskinsietokyky. Seuraavaan kuvioon on koottu niiden 86 sosiaalialan yrityksen toimialatiedot, jotka sijoittuivat viisiluokkaisen asteikon korkeimpaan luokkaan. Analyysi perustuu Kaupparekisteristä aikaväliltä 03/2014 - 09/2015 koottuihin, yhteensä 204 sosiaalialan yrityksen tilinpäätöstietoihin. Sosiaalipalveluyritysten houkuttavuus kannattavana yritystoimintana tulee esiin verrattaessa alan yritysten sijoittumista terveydenhuollon yritysten vastaavaan sijoittumiseen. Analyysissä oli mukana 253 terveysalan yritystä, joista 34 kappaletta ja 13 prosenttia sijoittui korkeimpaan luokkaan, kun vastaava prosenttisosuus sosiaalialan yritysten joukossa oli 42.125 Näin lasketut erot ovat niin selviä että on oletettavaa, että saman suuntainen ero ilmenee koko yritysjoukossa. Kuvio 48 Menestysyrityksiksi vuosina 2014 - 2015 sijoittuneiden 86 sosiaalialan yrityksen lukumääräinen jakautuminen 5-luokkaisella toimialaluokituksella Muut yhteensä 8 kpl / 10% Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito 21 kpl / 27% Sosiaalihuollon avopalvelut 8 kpl / 10% Ikääntyneiden palveluasuminen 13 kpl / 17% Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut 17 kpl / 22% Menestyjien erinomainen -luokkaan sijoittuneet 86 sosiaalialan yritystä Lukujen lähde (1.9.2015): http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat 124 125 http://www.etera.fi/SiteCollectionDocuments/Tiedotteet/Tilinpaatos-2013.pdf http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/lista.jsp?id=1&maakunta=0&kunta=0&toimiala=40&sivu=1 _______________________________________________________________________________________ 90 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Sosiaalialan menetysyrityksiksi luokitelluista suurimman ryhmän muodostavat lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito. Asia on ymmärrettävä lastensuojelun palvelujen suuren kysynnän ja perittyjen korkeiden kustannusten ja yritysten lukuisuuden vuoksi. Korkeimmillaan yhden huostaan otetun ja sijoitetun lapsen kustannukset kunnalle voivat nousta jopa sataan tuhanteen euroon vuodessa ilman että kunnat systemaattisesti seuraisivat laitos- ja sijaiskotitoiminnan vaikuttavuutta huostaan otettujen lasten kannalta. Koko maan keskimääräinen sijoitettua lasta kohti koitunut kustannus oli 61 tuhatta euroa vuonna 2013126. Muun muassa näistä syistä sosiaalialan muihin yrityksiin verrattuna poikkeuksellinen kannattavuus tuli näkyviin jo ensimmäisessä sosiaali- ja terveysalan yksityissektorin analyysissa vuonna 1997127. Seuraavaksi suurin menestysyritysten edustus oli mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa. Huomionarvoista vertailussa on ikääntyneiden palveluasumisen suhteellisen vähäinen osuus sosiaalialan menestysyritysten joukossa, vaikka ala on liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitaten sosiaalialan suurin asumispalveluja tarjoava sektori128. Haasteelliseksi sosiaalialan yksityissektorin ja siinä tapahtuneiden muutosten hahmottamisen tekevät joskus moninaisetkin yritys- ja omistusjärjestelyt sekä sosiaalipalveluja tuottavien yritysten konserniluonne. Monialaisen konserniyrityksen päätoimiala ja esimerkiksi tilastoinnin perusta voi olla terveydenhuolto, vaikka yritys olisi samalla merkittävä sosiaalipalvelujen tuottaja. Tällaisia terveydenhuollon suuryrityksiä, jotka ovat laajentaneet toimintaansa myös sosiaalipalveluihin ovat edellä mainitun Mehiläisen lisäksi esimerkiksi Attendo ja Pihlajalinna. Yksittäisten palvelujen ja toimenpiteiden tuotannon ohella Attendo ja Pihlajalinna tarjoavat kunnille mahdollisuutta koko sosiaali- ja terveysalan ulkoistamiseen. 126 Ahlgren-Leinvuo H. (2014): Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013. Kuusikko-työryhmänjulkaisusarja 2/2014. 127 Ohtonen J. (1997): Toimialaraportti 1997. Sosiaali- ja terveyspalvelut. KTM Toimiala-infomedia. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Helsinki 128 Tilastokeskuksen tietojen mukaan ikääntyneiden laitos ja palveluasumista tarjoavien yritysten lukumäärä oli 328 vuonna 2013 ja niiden yhteenlaskettu henkilöstö 12 tuhatta, lasten ja nuorten laitos- ja ammatillisen perhehoidon yrityksiä oli vastaavasti 491, mutta niiden yhteenlaskettu henkilöstö oli selvästi alle puolet (4 489) edellisistä. _______________________________________________________________________________________ 91 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Suomen Asiakastieto Oy:n kokoamien tietojen mukaan henkilöstön määrällä mitattuna suurimmat sosiaalialan yritykset olivat vuonna 2011129 Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Attendo Oy Mikeva Oy Mainio Vire Oy A-klinikkasäätiö Esperi Care Oy Carema Oy Nuorten Ystävät -palvelu Oy KVPS Tukena Oy ASPA Palvelut Oy Wilhelmiina Palvelut Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy 1 366 työntekijää 1 304 929 909 770 727 589 548 350 347 294 265 Yritysten joukossa on sekä voittoa tavoittelevia, että järjestöjen omistamia voittoa tavoittelemattomia sekä asumispalveluja että avopalveluja tuottavia yrityksiä. Tästä TEM:n julkaisemasta listasta puuttuvat esimerkiksi Mehiläinen Oy sekä Terveystalo Oy, jotka ovat ensisijaisesti terveysalan yrityksiä, mutta myös merkittäviä sosiaalipalvelujen tuottaja130. Yli 100 hengen yrityksistä työntekijämäärällä mitaten voimakkaimmin vuonna 2012 kasvoivat Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Yrjö ja Hanna Oy, KVPS Tukena Oy, Mainio-Vire, Mikeva Oy ja Attendo Oy. Lisäksi vuodesta 2015 Mehiläisen omistama Mediverkko Hoivapalvelut Oy oli liikevaihdon perusteella neljänneksi voimakkain kasvaja.131 Seuraavassa tarkastellaan suurimpien yksityisten sosiaalipalveluyritysten omistuksen ja rahoituksen kehityshistoriaa, taloutta ja toimintaa. 129 Hartman S. (2012): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012. TEM:n ja ELY -keskusten julkaisu. http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2163/Sosiaalipalvelut_marraskuu_2012.pdf 130 Em. TEM:n toimialaraportissa puutteista mainitaan, että: " taulukko perustuu Suomen Asiakastieto Oy:ltä saatuun listaukseen suurimmista sosiaalipalvelujen tuottajista. Listassa oleva TOL -luokka on se toimialaluokka, jonka yritys on itse ilmoittanut. Listan ulkopuolella voi olla sosiaalipalveluyrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimialaluokakseen jonkin muun toimialan." s.20-21. Toimialaraportin listaa mahdollisesti käyttävän on syytä huomata, että puutteiden ohella mukana on myös ETEVA:n kiinteistöyhtiö Uudenmaan Vammaispalvelut Oy. 131 Ks. Lith P. (2013): Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. TEM raportteja 34/2013. https://www.tem.fi/files/37584/TEMrap_34_2013_30092013.pdf _______________________________________________________________________________________ 92 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Yritysesimerkkejä Sosiaali- ja terveysalan yritysten monitoimialaisuus vaikeuttaa tilastojen suorakäyttöä, koska kuten edellä havaittiin, osa merkittävistäkin sosiaalipalvelujen tuottajista kirjautuu päätoimialansa vuoksi terveydenhuoltoon. Ongelma tulee esiin etenkin silloin, kun halutaan tarkastella sekä koko toimialan volyymia ja siinä ilmenneitä muutoksia että sosiaali- että terveydenhuoltoa erikseen. Sama ongelma on vastassa myös yksittäisen yrityksen toiminnan tarkastelussa, mikäli eri palvelusektoreita ei ole kirjanpidollisesti erotettu toisistaan. Konserniyritysten osalta tällaista ongelmaa ei ole, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut ja vielä eri sosiaalipalvelujen sektoritkin ovat omina yhtiöinään. Seuraavan yritysesittelyn esimerkkiyritykset ovat alan suurimpia ja esittelyssä haetaan tietoa sosiaalialan yksityissektorin muutoksesta ja siinä ilmenevästä logiikasta. Yritysten avulla koetetaan nähdä, mitä sosiaalialan palvelukentällä on tapahtunut ja tapahtuu. Mikava Oy Mikava Oy on sekä suurimpiin lukeutuva, sosiaalipalveluihin keskittyvä voittotavoitteinen yritys, että alan yritystoiminnan malliesimerkki. Kysymys voisi kuulua, kuinka on mahdollista, että alunperin pieni yritys Muhokselta on voinut nopeasti kasvaa Suomen suurimpiin kuuluvaksi yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajaksi132. Lyhyt vastaus on: yksityisten yrittäjien perustamana, mutta ulkopuolisen pääomittajan kasvattamana. Mikevan tapauksessa alullepanija oli pohjanmaalainen sarjayrittäjä, joka yrittäjäuransa aikana on perustanut lukuisia yrityksiä eri toimialoille ja myynyt toistakymmentä yritystä, joiden joukossa on Mikeva ja mm. osuus Mehiläisen omistukseen päätyneistä Leivoyhtiöistä.133 Viranomaisrekistereistä ilmenevä Mikevan yrityshistoria alkoi merkinnästä kaupparekisteriin 132 Kun Mikevan neljä henkilöomistajaa myivät yrityksen osakekannan A Company Finland Oyj:lle (yritysjärjestelyjen myötä yhtiön nimeksi tuli samoihin aikoihin Ruukki Group Oyj) vuonna 2003, Mikevan palveluksessa oli 35 henkilöä ja liikevaihto miljoona euroa (ks. Viikon yrityskaupat, Talouselämä 33/2003). Vuonna 2015 Mikeva toimi 50 paikkakunnalla, käsitti 90 toimintayksikköä ja työllisti noin 1 500 henkilöä (http://www.mikeva.fi/) 133 http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/lastensuojelusta+tuli+kasvubisnesta/a2070001?type=e&page=231 sekä https://www.youtube.com/watch?v=uXAedHjiPGo _______________________________________________________________________________________ 93 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ vuonna 1989 ja ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin vuonna 2003. Näin ollen ensimmäisen kymmenen toimintavuoden tuloksena ja ennen ensimmäistä myyntiä Mikevan liikevaihto nousi miljoonaan euroon. Oulunsalolainen ja ensisijaisesti TMT -toimialalla (Teknologia, Media, Telekommunikaatio) operoiva A Company Finland osti Mikevan vuonna 2003. Yritys oli tullut sijoittajaksi myös sosiaalialalle jo hieman tätä ennen ostamalla lastensuojelulaitos Jussin Kodit Oy:n 134. A Company Finland muutettiin vuonna 2003 Ruukki Group Oyj:si135. Mikeva -yritysnimi otettiin käyttöön vuonna 2000136. Mikeva Oy oli alunperin vanhuspalveluyritys, joka tarjosi palvelujaan myös kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille kunnes se muutettiin Ruukki Oyj:n omistuksessa holdinyhtiöksi hallinnoimaan viittä sosiaalialan yhtiötä (Jussin Kodit, Mendis Palvelukodit, Mikeva Vanhustenpalvelut, Terveyspalvelut Mendis sekä Terveyspalvelut Mikeva). 137. Pörssiyhtiönä Ruukki-Group Oyj joutui tiedottamaan toimistaan avoimemmin kun listaamattomat yritykset. Tämän vuoksi myös yritysostojen hinnat tuotiin näkyviin. Esimerkiksi Mikon Kuntoutuskodit Oy liitettiin Ruukki -konserniin vuonna 2005. Yrityksen edellisen tilikauden liikevaihto oli ollut noin 1,7 miljoonaa euroa ja hankintahinta ilman lisäkauppahintaelementtejä oli lähes 1,6 miljoonaa euroa138. Tässä yrityskaupassa kaupan arvo oli siis lähes sama kuin ostetun yrityksen vuotuinen liikevaihto. Mikevan siirtyminen pääomasijoittajan omistukseen merkitsi käännettä yrityksen kasvulle. Ruukki myi Mikevan vuonna 2008 Intera Equity Partners'n Intera Fund 1 -rahastolle sekä yrityksen toimivalle johdolle. Yrityksen henkilöstömäärä oli kymmenkertaistunut viidessä vuodessa 344:ään ja liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa139. Kauppahinta oli 13 miljoonaa euroa, josta Ruukki sai voittoa 6 miljoonaa euroa140. Seuraava kauppa Mikevasta tehtiin vuonna 2012 ja sen myötä omistajiksi tulivat ranskalaisen sijoitusyhtiö G Squaren hallinnoima rahasto sekä yrityksen toimiva johto. Tuolloin yhtiöllä oli 63 palvelukotia, joissa oli noin 1 200 asu- 134 Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2003/24. Sekä Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2003/33. sekä http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2001/Facomfin.pdf 135 http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1196 Katso myös http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/10/ruukin-ryosto-kasikirjoitus 136 Mikeva esittää eri yhteyksissä perustamisekseen Mendis Oy:n perustamisajankohdan vuonna 137 Ruukki Group Oyj on vuodesta 2013 alkaen ollut Afarak Group Oyj. 138 http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Listayhtiolle/Esitteet/Esiterekisteri/Osakeannit_ja_myynnit/ Documents/RuukkiGroupOyjPerusesite2006.pdf 139 Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2008/25. 140 http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/miljonaarille+oma+panimo/a2050372 _______________________________________________________________________________________ 94 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ kaspaikkaa ja yhtiön liikevaihto oli 45,1 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä oli noin 1 000 henkilöä.141 Omistajavaihdosta seuraavana vuotena (2013) kasvu ja samalla alan keskittyminen jatkuivat. Mikeva osti kuusi palvelukotia ja yhden terapiayksikön sekä avasi uudet palvelukodit neljällä paikkakunnalla ja laajensi yhtä palvelukotiaan. Vuonna 2015 Mikeva toimi 50 paikkakunnalla, 90 toimintayksikössä ja työllisti noin 1 500 henkilöä142. Vuonna 2014 Mikevan liikevaihto oli Suomen Asiakastiedon ja Finder yritystiedon mukaan 53,4 miljoonaa euroa143 ja Mikevan oman ilmoituksen mukaan yli 66 miljoonaa euroa144. Mediverkko Oy Mediverkko oli vuonna 2002 perustettu, ensisijaisesti henkilöstön omistama sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Vuonna 2014 tehdyllä yrityskaupalla Mediverkon koko osakekanta siirtyi Mehiläisen haltuun ja samalla yritys ulkomaiseen omistukseen. Mediverkko menestyi noin 50 julkisten terveyspalvelujen ulkoistuksista käydyissä tarjouskilpailuissa, rakensi 16 hammaslääkäriasemasta koostuvan Oma Hammaslääkäri -ketjun ja aloitti vuonna 2008 myös sosiaalipalvelujen tarjonnan. Mediverkko pääsi sijaluvulle 22 Kauppalehden vuonna 2009 laatimassa kasvuyritysten listauksessa. Kaikkiaan 91 yrityksen annualisoitu liikevaihdon kasvu ylitti 50 prosenttia viidessä vuodessa. Mediverkon kasvuprosentti oli tuolloin 86145. Kysymyksessä oli siis poikkeuksellisen voimakas kasvu, joka ilmeisesti kuvaa yleisemminkin sosiaali- ja terveysalan yksityissektorin tilannetta ja huomattavia kasvumahdollisuuksia. Seuraava kuvio havainnollistaa Mediverkon liikevaihdon kasvunopeuden ennen kuin yhtiö siirtyi Mehiläisen omistukseen. 141 http://www.interapartners.fi/investments/mikeva/ http://www.mikeva.fi/) 143 http://www.finder.fi/Sosiaalipalveluja/Mikeva+Oy/VANTAA/taloustiedot/779284 144 http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8788799_fi.htm?rss=true 145 http://mediverkko.fi/ajankohtaista/2009/12/mediverkko-yksi-suomen-kovimmista-kasvuyrityksista 142 _______________________________________________________________________________________ 95 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 49: Mediverkko Oy:n liikevaihto vuosina 2002 - 2014 120 Miljoonaa euroa 110,7 97,1 100 84,6 80 67 60 47 35 40 25 20 1,1 2,4 3,8 2003 2004 2005 8,2 13,6 2006 2007 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Mediverkko Oy:n liikevaihdon kehitys vuodesta 2002 vuoteen 2013. http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf http://virta.mediverkko.fi/Mediverkko_vuosikertomus%202013_01042014-2_web_FINAL.pdf https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehilainen-ja-mediverkko-kasvoivat-ja-kehittyivat-vuonna-2014?loc=40 Mediverkko kasvoi pääosin orgaanisesti ja kunnallisten palvelujen ulkoistusten turvin. Suun terveydessä tehtiin muutamia yrityskauppoja, mutta senkin alueen kasvu oli suurelta osin orgaanista. Sosiaalipalveluissa Mediverkolla oli vuonna 2015 kymmenen ikääntyneiden hoivakotia, joista suurimman osan oli rakentanut Mediverkon tytäryhtiö, yleishyödylliseksi rakennusyritykseksi itsensä määritellyt MVH-Asunnot Oy146. Lastensuojelun viisi yksikköä oli sen sijaan yhtä lukuun ottamatta hankittu yritysostoilla ja kahdesta kehitysvammaisten asumisyksiköstä toinen, Hämeen Tukikoti Oy, oli saatu yrityskaupalla.147 Terveydenhuollon alan yrityksenä aloittanut Mediverkko teki avauksen sosiaalialalle vuonna 2008. Tuolloin valmistui ensimmäinen hoivakoti ja Mediverkon liikevaihto ylitti 20 miljoonaa euroa. Ensimmäinen kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö valmistui vuonna 2012 ja avaus lastensuojelun palveluihin oli tehty kaksi vuotta aikaisemmin. Konsernirakenteensa mukaisesti Mediverkko eriytti myös sosiaalipalvelunsa omiin yhtiöihin. Mediverkko Hoivapalvelut Oy, joka merkittiin kaupparekisteriin vuonna 2007, tuottaa vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalveluja, Mediverkko Lasten ja Nuorten Palvelut Oy tuottaa lastensuojelu146 Vuonna 2012 yhtiön kiinteistöomistukset eriytettiin osittaisjakautumisella erilliseksi yhtiöksi, jonka nimeksi tuli MVH-Kiinteistöhallinnointi Oy. Kaksi aikaisempaa kiinteistöyhtiötä, MVH-Asunnot Oy ja MVH-Kiinteistöt Oy, siirrettiin samalla kiinteistöhallinnointiyhtiön tytäryhtiöiksi. http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf) 147 Tiedot on koottu Mediverkon kotisivuilta (9/2015) sekä yhtiön vuosikertomuksista. _______________________________________________________________________________________ 96 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ palveluja. Yritysostoina hankitut osakeyhtiöt ovat voineet säilyttää nimensä ja yhtiömuotonsa tytäryhtiöinä.148 Mediverkon kasvustrategia perustui kuntien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Samalla kyse oli ilmeisen toimivasta riskien hallinnasta. Yritysostojen sijaan yritys rakensi palveluyksiköitä sitä mukaa, kun tarjouskilpailut tuottivat tulosta ja yhtiö sai solmittua palvelusopimuksia kuntien kanssa. Kunnan näkökulmasta tällaiset sopimukset, joiden turvin yritys kustantaa investoinnit, tuottaa palvelut ja tekee voittoa, perustuvat mitä ilmeisemmin johonkin muuhun kuin rationaaliin taloudelliseen ajatteluun ja verovarojen käytön optimointiin. Kun Mehiläinen osti Mediverkon vuoden 2014 lopulla, yrityksen palveluksessa oli 1 096 työntekijää149 ja vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan 97,1 miljoonan euron liikevaihdosta 36,4 miljoonaa syntyi terveydenhuollosta, 33,4 miljoonaa suun terveydestä ja sosiaalipalvelujen osuus oli 27,7 miljoonaa euroa150. Mehiläinen Oy Mehiläistä ja siihen liitettyä Mediverkkoa käsiteltiin jo edellä. Tuoreimmat Mehiläisen tunnusluvut ovat: Mehiläisen tunnuslukuja 2014 Liikevaihto miljoonaa euroa Liikevoitto miljoonaa euroa Henkilöstömäärä 151 400 40 9 000 Mehiläisellä oli vuonna 2015 seuraavat sosiaalialan toimipisteet152: Lastensuojeluyksiköt Mielenterveyskuntoutujien palvelut Ikääntyneiden palvelut Vammaisten hoitokodit 15 toimipistettä 26 -"14 -"3 -"- Mediverkon kaupan yhteydessä Mehiläinen esitti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle arvion yrityskaupan merkityksestä palvelumarkkinoiden kannalta: 148 http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Päätös1(8) Dnro 577/KKV14.00. Julkinen versio 5.1.2015. 150 http://virta.mediverkko.fi/Mediverkko_vuosikertomus%202013_01042014-2_web_FINAL.pdf 151 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40 152 https://www.mehilainen.fi/kunnille/esittely?loc=40 sekä http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisutaloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk---hyvaksytyt/r-2014-10-0557.pdf 149 _______________________________________________________________________________________ 97 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ "Yrityskaupan osapuolten toiminta vammaispalveluissa on ilmoittajan mukaan vähäistä. Osapuolilla on vammaisten asumispalveluidenyksiköitä neljällä paikkakunnalla, jotka eivät ole päällekkäisiä. Mehiläi153 sellä on hoitokoteja Vantaalla ja Kuhmossa, Mediverkolla puolestaan Turussa ja Joensuussa." Arvioidusta vähäisestä vaikutuksesta huolimatta Mehiläinen ja Mediverkko muodostavat yhdessä huomattavan sosiaalipalvelujen kasvu- ja keskittymispotentiaalin. Mikäli kunnat jatkavat palvelujen ulkoistuksia ja yksityistämistä aikaisempaan tapaan, etenkin Mediverkolla on ilmeisen toimiva konsepti kuntien tarjotessa palvelujensa yksityistämistä. Nähtäväksi jää mitä seuraa, kun Mediverkko siirtyy Mehiläisen taustalla olevien merkittävien rahoittajien toimijaksi. Attendo Oy Vuokralääkärifirma MedOne perustettiin vuonna 2000 lääkärikoulutuksen supistusten seurauksena syntyneen lääkäripulan luomille henkilöstömarkkinoille. Yritys menestyi ja siitä tehtiin ensimmäinen kauppa jo vuonna 2004, kun kotimainen pääomasijoittaja Sponsor Capital osti siihen saakka yksityishenkilöiden omistaman MedOnen. Kauppahintaa ei julkistettu, mutta yrityksen johdon yhteensä noin 26 miljoonan euron pääomatulot antavat viitteitä asiasta154. Seuraavan kerran yritys myytiin vuona 2007 ja silloin ostajana oli sen nykyinen omistaja Attendo. Ensimmäinen Attendo MedOnen hoivakoti avattiin Mikkelissä syyskuussa 2003 ja tällä hetkellä vuonna 2015 hoivakotien yhteismäärä on yli 40155. Kaikkiaan Attendon hoiva- ja hoitokoteja sekä laitosyksiköitä oli vuonna 2015 seuraavasti156: Hoivakodit ikäihmisille 56 Palvelukodit kehitysvammaisille 17 Mielenterveyskuntoutujien palvelukodit 18 Vammaisten palvelu- ja ryhmäkodit 5 Kiljavan kuntoutussairaala 1 Lastensuojeluyksiköt 3 Lisäksi Attendo tarjoaa kotihoitoa ja kuntoutuspalveluja 153 http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk--hyvaksytyt/r-2014-10-0557.pdf 154 http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article123320.ece 155 http://www.attendo.com/fi/fi/about-us/Historia/ 156 http://www.attendo.fi/hoivapalvelut _______________________________________________________________________________________ 98 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Vuonna 2014 Attendon liikevaihto ja henkilöstömäärä olivat157: Liikevaihto Henkilöstömäärä Suomi 410 miljoonaa euroa 6 300 henkilöä Koko konserni 994 miljoonaa euroa 18 000 henkilöä Attendon suurin omistaja on IK Investment Partners, Wallenberg /SEB- ja ruotsalaistaustainen, tänään Tukholman ohella Lontoossa, Hampurissa, Pariisissa, Luxembourgissa ja St. Helierissä Jerseyn saarella toimistojaan pitävä pääomasijoitusyhtiö. Vuodesta 1989 alkaen laskettujen sijoitusten yhteismäärä on arviolta 6,3 miljardia euroa ja kohdeyritysten lukumäärä on kaikkiaan 85 ja kyseessä oli alunperin ensimmäinen nimenomaisesti pohjoismaisille markkinoille suuntautunut pääomasijoitusyhtiö, The Scandinavian Acquisition Capital Fund (SAC). Tämän hetken (9/2015) sijoituskohteiden lukumäärä on 15. Suomesta esimerkiksi vakuutusyhtiö Varma rahoittaa IK -rahastoja.158 Varman IK -sijoitusten käypä arvo oli vuonna 2014 arviolta 67,7 miljoonaa euroa159. IK viittaa rahaston alkuperään, Industri Kapital. Mainio Vire Oy Mainio Vire -nimi otettiin käyttöön vuonna 2009. Yritys sai kuitenkin alkunsa vuonna 1997 Engel Hoivapalvelut nimellä. Engel oli vuoden 1998 loppuun kokonaan valtion omistama yhtiö. Yhtiön yksityistäminen tapahtui siten, että omistuspohjaa laajennettiin ottamalla mukaan alunperin valtion Postipankki ja Leonia -taustainen ja sittemmin yksityistetty MB Rahastot 46,5 prosentin ja yrityksen johto 10,3 prosentin osuudella, jolloin valtion osuudeksi uudistuvasta Engelistä jäi 43,3 prosenttia160. Tämän taitekohdan eli yksityistämisen jälkeen operointi Engelissä jatkui. Vuonna 1999 hoivapalvelut erotettiin omaksi toimialaksi ja vuonna 2004 Medivire osti Engel Hoivapalvelut ja yhtiön nimeksi tuli Medivire Hoiva. Medivire konserni jaettiin kahtia vuonna 2007 ja kaksi vuotta jaon jälkeen nimeksi otettiin Mainio Vire Oy, jonka HgCapital LLP osti vuonna 2011.161 157 http://www.attendo.fi/tamaonattendo http://www.ikinvest.com/IK-Funds/ sekä http://www.ikinvest.com/ABOUT-IK/HISTORY/ 159 http://varma-reports.studio.crasman.fi/file/dl/i/_5PbkQ/rYESe0ALFLW-fcGMGBB72Q/Vuosikertomus2014.pdf 160 http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1998/Fengel.pdf 161 http://www.mainiovire.fi/yritys/johto/historia 158 _______________________________________________________________________________________ 99 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Mainio-Vireen vanhusten, vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä lasten asumispalvelujen kapasiteetti oli vuonna 2015 lähes 2 000 asukaspaikkaa ja asumispalveluja tuottamassa oli 1 300 työntekijää162. Mainio-Vireen keskeiset tunnusluvut ovat163: Liikevaihto, 1 000 € Liikevoitto, 1 000 € Omavaraisuusaste, % Investoinnit, 1 000 € Taseen loppusumma, 1000 € Henkilöstöä keskimäärin 2014 83 656 2 079 30,0 1 728 23 707 1 351 2013 81 518 2 623 28,9 1 396 25 778 1 283 2012 69 429 2 434 28,4 1 428 25 856 1 162 Mainio-Vireen suurin omistaja (90%)oli vuonna 2015 sijoitusyhtiö HgCapital LLP, joka hallinnoi yhteensä noin neljän miljardin pääomia164. Mainio-Vire on yhtiön ainoa suomalainen sijoituskohde165. Omien sanojensa mukaan sijoittaja tavoittelee sijoitukselleen kasvua. Mahdollisuuksia siihen on sijoittajan mukaan löydettävissä orgaanisesta kasvusta, laajentamisesta kasvaville lähialoille sekä yritysostoista. Samalla todennäköisin sijoituksen päätös (exit) on yrityksen myynti suuremmalle toimijalle tai toiselle pääomasijoittajalle.166 Esperi Care Oy Esperi Care Oy:n omistajia ovat CapMan (rahastojen dilutoitu omistus: 76,37%167), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja henkilöstö168. Esperin ohella CapMan on pääomistajana sosiaali- ja terveysalalla myös Oral Hammaslääkäreissä169. CapMan osti Esperin vuonna 2010, jolloin Esperin liikevaihto oli 40,9 miljoonaa euroa (2009) ja sen palveluksessa oli yli 1 000 162 http://www.mainiovire.fi/asumispalvelut http://www.mainiovire.fi/yritys/avainlukuja 164 http://www.mainiovire.fi/yritys/johto 165 http://www.hgcapital.com/our-investors 166 http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments/mainio-vire 167 http://www.capman.fi/sijoitustiimit/sijoitustiimi-buyout/buyoutsijoituskohteet?cm_sort=Company+name&cm_sort_dir=asc&id=18518770#object 168 www.esperi.fi 169 http://www.capman.fi/sijoitustiimit/capman/kaikki-sijoituskohteet 163 _______________________________________________________________________________________ 100 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ henkilöä. Tuolloin Esperin myyjinä olivat jo toimintansa lopettanut Unicuksen sijoittajaryhmä, yrityksen johto ja sen alkuperäinen omistaja Suomen Punainen Risti.170 Esperi Care Oy oli nopeassa kasvussa jo ennen kuin CapMan osti sen. Edellisen rahoittajan turvin Esperi Care oli mm. kahden vuoden aikana(2007 - 2008) ostanut 19 yritystä171. Kuten edellä sanotusta ja alla olevasta asetelmasta ilmenee, vuodesta 2009 vuoteen 2014 Esperin liikevaihto lähes kolminkertaistui viidessä vuodessa. 172 Liikevaihto, miljoonaa euroa Henkilöstöä keskimäärin Asukaspaikkojen lkm 2014 120 3 500 3 000 173 Hoito- ja hoivakodit, tuettu asuminen 9/2015 Asumisyksiköt Vanhukset 55 Mielenterveyskuntoutujat 19 Kehitysvammaiset 14 Lisäksi nuorten ja perheiden palveluja Suomen Terveystalo Oy Vaikka terveystalo ei tuota sosiaalipalveluja, yhtiö kannattaa mainita kiinnostavan kasvuhistoriansa vuoksi. Suomen Terveystalon alkuhistoria oli oppikirjaesimerkki runsaiden yritysostojen aiheuttamista taloudellisista riskeistä silloin, kun talous perustuu tulorahoitukseen ilman merkittävän pääomarahoittajan tukea. Toinen erityisesti Terveystaloon liittynyt seikka on tiennäyttäjän rooli yritysrypään kokoamisessa tulevaa myyntiä silmällä pitäen. Terveystalon tapauksessa, kun vastaavaa ei vielä aikaisemmin ollut tapahtunut eikä ulkomaiset pääomasijoittajat olleet vielä tulleet Suomen sosiaali- ja terveysmarkkinoille, kyse oli eräänlaisesta alkuperäisestä kasautumista, joka ennakoi koko yksityissektorin tulevaa muutosta ja palvelujen sekä yritystoiminnan keskittymistä. 170 http://www.capman.fi/capman-konserni/uutiset-jamateriaalit/tiedotteet/tiedote/t=CapMan+ostaa+Esperin/id=18516240 sekä http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/unicus+oy/19988573 171 http://www.talouselama.fi/uutiset/raha+ryntaa+vanhuksen+luo/a2059407 172 https://www.esperi.fi/fi/yritys 173 https://www.esperi.fi/fi/etusivu _______________________________________________________________________________________ 101 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Yritysostoista raskaasti velkaantunut Terveystalo listautui Helsingin pörssiin vuonna 2007. Yhtiön talous vakautui kuitenkin vasta kun pääomasijoittaja Bridgepoint lunasti Terveystalon osakekannan vuonna 2009.174 Yrityksen nopea kasvu oli jo laantunut kun EQT osti Terveystalon vuonna 2013. Terveystalo oli tuolloin kasvatettu maan suurimpiin kuuluvaksi terveysalan yritykseksi ja yritysostoja tehtiin vielä omistajavaihdoksen jälkeenkin175. Yhtiön talouden tunnusluvut vuodelta 2014176 Liikevaihto Investoinnit Henkilöstömäärä Toimipaikkojen lukumäärä Potilaskäyntien lukumäärä 305 miljoonaa euroa 15,2 miljoonaa euroa 6 500 (Suomen 15. suurin työllistäjä) 150 4 miljoonaa Vetrea Terveys Oy Vetrea Terveydellä on terveys- ja kuntoutuspalvelujen lisäksi asumispalveluyksiköt Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa (2), Kotkassa, Mikkelissä ja Siilinjärvellä. Yritys tarjoaa näiden lisäksi kodinhoito- ja päivätoimintapalveluja sekä virkistys- ja lomapalveluja.177 Vetrea Terveys on kokonaan Osuuskunta KPY:n omistuksessa, joka on kuopiolainen (KPY = Kuopion Puhelin Yhdistys) teollinen omitus- ja sijoitusyhtiö, jonka konserniliikevaihto oli 247 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja tilikauden voitto oli 71,7 miljoonaa euroa178. Vetrea Terveyden vuoden 2014 tunnuslukuja179 Liikevaihto 37,1 miljoonaa euroa Henkilöstömäärä 500 henkilöä Liikevoitto yhdessä Hoivakympin kanssa -300 000 euroa 174 http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article206834.ece http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article508233.ece 176 https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Avainluvut/ 177 http://www.vetrea.fi/asumis-ja-kotihoidonpalvelut 178 http://www.kpy.fi/binary/file/-/id/257/fid/1887/ 179 http://www.kpy.fi/maakunnan+kehittaja/vetrea+terveys+oy/ 175 _______________________________________________________________________________________ 102 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Yrjö ja Hanna Oy Sosiaalialan suurimpien yritysten joukossa mainittu Yrjö- ja Hanna Oy on alunperin säätiölähtöinen, kuntataustaisen YH -palvelutaloyhdistyksen perustama yritys. "Yrjö ja Hanna säätiö on perustettu 1996 YH -palvelutalo -yhdistyksen toimesta. Se on Valtakunnallisesti toimiva, yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on edistää vanhusten, vammaisten, lasten ja muiden päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitsevien hyvinvointia ja laadukasta elämää. ... Yrjö ja 180 Hanna Oy on perustettu 2006. Palvelutoiminta siirrettiin säätiöltä yhtiölle vuoden 2008 alusta." Yrjö ja Hanna Oy:llä oli vuonna 2015 11 asumisyksikköä, joista viisi oli tarkoitettu pelkästään ikäihmisille. Kaikissa muissa yksiköissä yhtä lukuun ottamatta oli Ikäihmisiä ja heidän rinnallaan muita asukasryhmiä. Kahdessa yksikössä oli ikäihmisten ohella asumispalveluja kehitysvammaisille, yhdessä ikäihmisten ja kehitysvammaisten lisäksi palveluja mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille, yhdessä liikuntavammaisille, kahdessa vammaisille yleensä ja yksi yksikkö oli pelkästään mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asumisyksiköt sijaitsivat 10 paikkakunnalla, joista puolet oli pääkaupunkiseudun kuntia.181 Yrityksen henkilöstömäärä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2014 61 prosenttia 130:stä 213:sta ja liikevaihto 7,5 miljoonasta 12 miljoonaan euroon182. Yrityksen kasvu on jo taustaan johtuen ollut pääasiassa orgaanista. 180 http://www.ims.fi/content/yrj%C3%B6hanna-oy http://www.yrjojahanna.fi/fin/kodit/ 182 http://www.finder.fi/Hoitokoteja+ja+palvelutaloja/Yrj%C3%B6+amp+Hanna+Oy/HELSINKI/taloustiedot/948398 181 _______________________________________________________________________________________ 103 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Yhteenveto yritysten taloudesta Seuraava yhteenvedon numeeriset tiedot perustuvat 28.08.2015 Balance Consultingin laatimaan Balance Benchmarking Hoivapalveluyritykset -katsaukseen. Mukana on 20 sosiaalialan yritystä ja säätiötä, joiden liikevaihto oli vuonna vähintään 10 miljoonaa euroa. Tarkastelussa ei ole mukana pelkkiä vanhusten palveluja, tai lasten päivähoitoa tarjoavia yrityksiä. Joukossa sen sijaan on monialayrityksiä, jotka tarjoavat vammaisten asumispalvelujen rinnalla myös muita sosiaalialan laitos- ja avopalveluja. Kuvio 50: Yritysten liikevaihto vuosina 2010 - 2014 300 Miljoona euroa 250 2010 2011 2012 2013 2014 200 150 100 50 Folkhälsan Botnia Ab Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Sopimusvuori Oy Betesda−säätiö konserni Gaius−säätiö Yrjö ja Hanna−säätiö Aspa Palvelut Oy Arjessa konserni Mediverkko Hoivapalvelut Oy KVPS Tukena Oy Vetrea Terveys Oy Nuorten Ystävät Folkhälsan Syd Ab Coronaria Hoitoketju Mi−Hoiva konserni Rinnekoti−Säätiö konserni Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mainio Vire konserni Esperi Care Group Attendo Oy Mehiläinen konserni 0 Tarkastelussa mukana olevien yritysten liikevaihdon profiilikuvasta (kuvio yllä) on havaittavissa yritysten kokoerojen ohella huomattavat erot myös liikevaihdon muutoksessa viiden vuoden aikana vuosina 2010 - 2014. Liikevaihdoltaan yli sadan miljoonan euron hoiva-alan yrityksiä oli kolme ja ne kaikki olivat voittoa tavoittelevia yrityksiä. Kahdeksan yli 50 miljoonan liikevaihdon yrityksen joukossa oli kaksi taustaltaan yleishyödyllistä yritystä, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy sekä alunperin diakonissalaitoksesta irtautunut ja nykyisin konsernimuotoinen Rinnekoti-Säätiö. _______________________________________________________________________________________ 104 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Taulukko 10: Yritysten liikevaihto vuosina 2010 - 2014, miljoonaa euroa Mehiläinen konserni Attendo Oy Esperi Care Group Mainio Vire konserni Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Rinnekoti−Säätiö konserni Mi−Hoiva konserni Coronaria Hoitoketju Folkhälsan Syd Ab Nuorten Ystävät Vetrea Terveys Oy KVPS Tukena Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy Arjessa konserni Aspa Palvelut Oy Yrjö ja Hanna−säätiö Betesda−säätiö konserni Sopimusvuori Oy Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Folkhälsan Botnia Ab Keskiarvo 2010 211,3 46,4 42,1 51,6 50,8 52,4 .. .. 30 25 9,7 15,7 12,5 .. 16 9,9 15,1 8,8 12,2 12,2 35,5 2011 237,5 70,3 58,6 60,9 62,1 54 .. 23,4 31,7 28,4 18,2 19,5 15,9 8,3 16,5 10,3 15,2 8,8 10,5 11,4 37,5 2012 256,4 96,9 71,6 69,4 68,5 58,6 50,9 30,6 28,4 29,1 22 21,7 18,5 15,6 17,3 12 15,4 9,6 12 12,3 43 2013 268,5 158,6 111,7 81,5 71,7 64,7 57,5 39,2 29,2 27,9 24,2 23,9 20,1 18,2 18,3 14,3 15,3 10,9 11 9,1 50,2 2014 Keskiarvo 268,9 248,5 187 111,9 120,9 81 83,7 69,4 76,1 65,8 69,4 59,8 66,6 58,3 53,4 36,6 32,1 30,3 26,9 27,5 25,6 20 25,1 21,2 23,2 18 21,9 16 19,9 17,6 16,2 12,5 15,5 15,3 11,9 10 10,4 11,2 9,6 10,9 54,2 Yritysten kasvunopeudessa on suuria eroja. Voimakkaimmin liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä olivat Attendo Oy, Esperi Care Group Oy, Vetrea Terveys Oy, Sentica Buyout III pääomarahaston 75 prosenttisesti omistama Arjessa konserni ja Coronaria Hoitoketju, joka kuuluu oululaiseen Cor Group -konserniin ja on lisäksi mm. Norvestian sekä valtiollisen Suomen Teollisuussijoituksen osaomistama. Kaikki ovat voittoa tavoittelevia ja jokaisen yrityksen viiden vuoden (2010-2014) liikevaihdon kasvu oli yli 50 prosenttia183 ja jokaisen yrityksen taustalla on joko ulkomainen tai kotimainen pääomasijoittaja tai sijoittajia. Attendo Oy:n vuoden 2014 liikevaihdossa oli kasvua 75 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, Esperillä 65 prosenttia ja Vetrea Terveys Oy:llä 62 prosenttia. Toisessa ääripäässä ovat järjestö- ja säätiöperustaiset Folkhälsan Botnia AB, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, joiden liikevaihdon muutos oli negatiivinen. 183 Arjessa konsernin ja Coronaria Hoitoketjun osalta tarkastelujakso oli neljä vuotta 2011 - 2014, mutta kasvuprosentti silti yli 50. _______________________________________________________________________________________ 105 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Voimakkaimmin liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset olivat siis voittoa tavoittelevia. Seuraavassa ryhmässä, jossa liikevaihdon viiden vuoden kasvu oli 20 - 46 prosenttia, oli sekä voittoa tavoittelevia yrityksiä, Mediverkko Hoivapalvelut Oy (kasvua 46 prosenttia), Manio Vire konserni (38 prosenttia), Mi-Hoiva konserni (kolmen vuoden kasvu 24 prosenttia) ja Mehiläinen Konserni (21 prosenttia) sekä järjestö- ja säätiötaustaisia yrityksiä, Yrjö ja Hanna -säätiö (39 prosenttia), KVPS Tukena Oy (37 prosenttia), Invalidiliiton Asumispalvelut Oy (33 prosenttia), Sopimusvuori Oy (26 prosenttia), Rinnekoti - Säätiö konserni (24 prosenttia). Suhteellisen hitaan 3 - 7 prosentin kasvun kolme yritystä olivat järjestö- ja säätiötaustaiset Nuorten Ystävät, Folkhälsan Syd Ab sekä Betesda -säätiö konserni ja kahden yleishyödyllisen yhtiön liikevaihdon muutos oli negatiivinen, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:llä -17 prosenttia ja Folkhälsan Botnialla -27 prosenttia. Seuraavaksi tarkastellaan yritysten työntekijäkohtaisen liikevaihdon muutosta viisivuotiskautena 2010 - 2014. Eräiden yritysten osalta tiedossa on vain neljän vuoden tiedot. Tällaisia olivat Esperi, Coronaria, Mediverkko sekä Arjessa konserni. Mi-Hoiva Oy:n osalta käytössä oli vain kolmen vuoden tieto, 2012 - 2014. Kuvion 51 yritysten järjestyksen kriteeri on vuosien 2010 ja 2014 välisen muutoksen suhteellinen suuruus. Suhteellisesti eniten kasvoi Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n työntekijää kohti laskettu liikevaihto, 45 prosenttia aikavälillä 2010 - 2013. Muutos oli kuitenkin epäsystemaattista, kuten monilla muillakin yrityksillä ja suuri kasvu selittyy vuoden 2010 poikkeuksellisen alhaisella työntekijäkohtaisella liikevaihdolla. Vähäisin muutos puolestaan oli Yrjö ja Hanna -säätiöllä, KVPS Tukena Oy:llä ja Vetrea Terveydellä joiden työntekijää kohti laskettu liikevaihdon muutos vaihteli yhden prosentin noususta kahden prosentin laskuun. Eniten työntekijää kohti laskettu liikevaihto laski Coronaria hoitoketjulla, -13 prosenttia ja Folkhälsan Botnia Ab:lla, 14 prosenttia. Kuten kuviosta voidaan havaita, yhtiön taustaorganisaatio, kuten ulkomainen tai kotimainen pääomasijoittaja, tai esimerkiksi järjestö, ei näytä ainakaan systemaattisesti selittävän yritysten välisiä eroja. _______________________________________________________________________________________ 106 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Kuvio 51: Yritysten työntekijää kohti laskettu liikevaihto vuosina 2010 - 2014 120 Liikevaihto / työntekijä, 1 000 euroa 2010 2011 2012 2013 2014 100 80 KA 62 60 40 20 Folkhälsan Botnia Ab Coronaria Hoitoketju Mi−Hoiva konserni Vetrea Terveys Oy KVPS Tukena Oy Yrjö ja Hanna−säätiö Mainio Vire konserni Rinnekoti−Säätiö konserni Aspa Palvelut Oy Betesda−säätiö konserni Nuorten Ystävät Mehiläinen konserni Sopimusvuori Oy Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Esperi Care Group Arjessa konserni Folkhälsan Syd Ab Attendo Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy 0 Työntekijäkohtaisen liikevaihdon muutoksen ohella kuviosta on nähtävissä yritysten väliset tasoerot. Tässä suhteessa Mehiläinen konserni poikkeaa selvästi muita suuremmalla työntekijöiden määrään suhteutetulla liikevaihdolla. Ero Mehiläisen ja alhaisimman työntekijäkohtaisen liikevaihdon Folkhälsän Botnian välillä oli vuoden 2014 osalta 2,4 -kertainen. Lisäksi Mehiläisen suhteellinen liikevaihto oli pikemminkin nousussa samoin kuin eräillä muillakin muita korkeamman työntekijäkohtaisen liikevaihdon yrityksillä, kuten Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivalla ja Attendolla. Kuviosta on havaittavissa kuinka yhdistys- ja säätiötaustaisten yritysten työntekijäkohtaisen liikevaihdon määrä asettuu pikemminkin tarkastelussa mukana olevien yritysten 62 tuhannen euron keskiarvon (kuvion punainen viiva) alapuolelle. Vastaavasti voittoa tavoittelevien yritysten enemmistä sijoittuu joko keskiarvon yläpuolelle, tai keskiarvon tuntumaan. Ero eri yritysten kesken ei kuitenkaan ole systemaattinen, vaan 10 korkeimman työntekijäkohtaisen liikevaihdon yrityksen joukossa on neljä yhdistys- ja säätiötaustaista yritystä, Helsingin Dia- _______________________________________________________________________________________ 107 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ konissalaitoksen Hoiva, Yrjö ja Hanna -säätiö, Rinnekoti-Säätiö sekä Betesda-säätiö. Kaikkiaan kuusi voittoa tavoittelevaa yritystä yhdeksästä (67 prosenttia) ja neljä yhdistys- ja säätiötaustaista yritystä yhdestätoista (36 prosenttia) ylsi yli keskiarvon tai sen tuntumaan. Tase sisältää olennaista tietoa yrityksen tilasta. Se on poikkileikkaustieto, johon esimerkiksi rahoittajat, tai esimerkiksi yrityksen ostoa harkitsevat perehtyvät huolella punnitessaan toimiensa riskiä, sijoittamiensa varojen potentiaalista tuottoa ja takaisin saamista jälleenmyynnissä. Yritysten taseiden tarkastelussa on kuitenkin syytä välttää suoraviivaisten johtopäätösten tekoa. Vaikka tase olennaisella tavalla kuvaa yrityksen tilaa, yritysten välisten vertailujen tekeminen edellyttää yksityiskohtaista perehtymistä yrityksen toimintapolitiikkaan, taseen rakenteeseen ja konserniyrityksen osalta koko yritysympäristöön. Kuvio 52 Yritysten tase vuosina 2010 - 2014 160 Miljoona euroa 140 2010 120 2011 2012 2013 2014 100 80 60 40 20 Keskiarvo Folkhälsan Botnia Ab Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Sopimusvuori Oy Aspa Palvelut Oy Nuorten Ystävät−palvelut Oy Folkhälsan Syd Ab KVPS Tukena Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy Yrjö ja Hanna−säätiö konserni Vetrea Terveys Oy Betesda−säätiö konserni Arjessa konserni Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Mainio Vire konserni Coronaria Hoitoketju konserni Mi−Hoiva konserni Rinnekoti−Säätiö konserni Attendo Oy Esperi Care Group konserni Mehiläinen konserni 0 Sosiaalialan yritysten taseeseen vaikuttavat mm. yrityksen omistus- ja investointipolitiikka ja etenkin pääomasijoittajien omistamien yritysten tapauksessa myös yritysostot ja osto- ja rahoituspolitiikka. Taseen informaatioon vaikuttaa myös yrityksen asema itsenäisenä tai konsernin osana. Konserniyrityksissä esimerkiksi kiinteistöjen hankinta, rakennuttaminen, hal- _______________________________________________________________________________________ 108 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ linnointi ja omistaminen on voitu eriyttää omaksi yhtiöksi. Tällöin ne eivät näy sosiaalialan yrityksen taseessa, vakka yritykset ovatkin toisiaan täydentävässä, komplementtisuhteessa keskenään ja olennainen osa yhteistä konsernikokonaisuutta. Koska jo tällaisilla seikoilla voi olla radikaali vaikutus taseen sisältöön, tase sekä kertoo yrityksen tilasta että voi jättää kertomatta. Sama koskee yrityksen rahoitusta ja sen vaikutusta esimerkiksi oman ja vieraan pääoman suhteeseen, velkaantumiseen ja pääomakustannuksiin. Mediassakin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi pääomasijoittajien lainoituspolitiikkaan ja konsernilainoihin ja niiden korkotasoon, jossa korkeita lainanhoitokuluja on pidetty keinona tuloksen verottomaksi siirtämiseksi rahoittajalle. Sosiaalialan yritysten omaisuus voi olla ensisijaisesti kiinteistöomaisuutta. Esimerkiksi koneiden, laitteiden ja aineiden osuus on vähäinen kiinteistöihin verrattuna. Asumispalvelujen tuottajilla on avopalveluyrityksiä suurempi toimitilojen tarve. Asumispalvelujen tuottajatkin voivat kuitenkin toimia vaihtoehtoisilla tavoilla. He voivat halutessaan hankkia kiinteistöt itselleen, eriyttää ne omaksi yhtiökseen, tai toimia vuokratiloissa. Jälleenmyyntiä silmällä pitäen hankitusta yrityksestä saatava tulos voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla, osinkoja jakamalla, ja / tai myyntivoittona irtautumisen yhteydessä. Etenkin pääomasijoittajalla on usein jo sijoitusta tehdessään exit -ohjelma ja sen mukainen käsitys ajasta, joka yritystä pidetään ja kehitetään ennen jälleenmyyntiä. Ansaintalogiikasta taas riippuu otetaanko tulos osinkoina, jolloin oman pääoman osuus taseesta voidaan pitää alhaisena, vai pidättäydytäänkö osinkojen maksamisesta ja kasataan voitot yritykseen sekä sen kehittämiseen ja kasvatetaan tasetta ja realisoidaan tulos vasta jälleenmyynnillä tai listautumalla pörssiin. Ilmeisesti kaikki vaihtoehdot ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan edustettuina sosiaalialan yrityksissä. Samasta syystä yrityksen tase paitsi kertoo yrityksen menestyksestä, varallisuudesta, velkaantuneisuudesta, maksuvalmiudesta jne. siihen vaikuttaa myös se, millä tavoin investoinnin tuottama tulos on tarkoitus realisoida. Yrityksellä ja pääomasijoittajan tapauksessa yrityksen rahoittajalla on useampia vaihtoehtoja yrityksen pääomittamiseen. Esimerkiksi Mikeva Oy:n ollessa Ruukki Groupin hallussa, yritysostoja tehtiin ulkoisen lainoituksen turvin siihen saakka, kun lainan hoito onnistui yrityksen tuoton turvin. Näin menetellen minimoitiin omien pääomien sitominen ja lainoitettu sijoitus pyrittiin maksamaan yrityksen tuotolla jo hallinta-ajan kuluessa. Samalla yritys ei tuottanut _______________________________________________________________________________________ 109 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ verotettavaa voittoa ja sijoituksella saatu hyöty realisoitiin jälleenmyynnissä. Ruukki Groupin vuonna 2006 Finanssivalvonnalle laaditussa esitteessä asia ilmaistiin seuraavasti: "Yhtiö hakee sijoituksissa lisätuottoa velkarahoituksen kautta. Yhtiön tavoitteena on pitää oman pääoman sijoitus kussakin ostokohteessa niin alhaisena kuin se käytännöllisesti on mahdollista kuitenkin siten että velkarahoituksen tulisi lähtökohtaisesti olla maksettavissa pois ostetun yhtiön kassavirralla omistusajan kuluessa. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että velan osuus toteutetun yritysoston rahoituksesta on suurempi kuin oman pääoman osuus."184 Tarkastelussa mukana olevien 20 yrityksen investoinnit olivat yhteensä 362 miljoonaa euroa. Vaikka osalla toimijoita on nyt mukana olevia tilikausia pidempi historia, seuraava kuvio kuvannee riittävällä luotettavuudella toimijakentän sisäistä investointirakennetta, kun muistetaan että tarkastelussa on vain osa yksityisistä sosiaali- ja hoivapalveluista. Kuvio 53: yritysten kumulatiivinen investointien nettolisäys 200 180 Miljoonaa euroa 174,2 160 140 120 100 80 66,4 60 34 40 23,5 12,6 10,5 20 7,8 5,6 4,8 4,4 4,2 3,5 2,1 1,7 1,7 1,5 1,4 0,6 Vetrea Terveys Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy Coronaria Hoitoketju konserni Esperi Care Group konserni Folkhälsan Botnia Ab Arjessa konserni Yrjö ja Hanna−säätiö konserni Aspa Palvelut Oy Betesda−säätiö konserni Folkhälsan Syd Ab Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy KVPS Tukena Oy Nuorten Ystävät−palvelut Oy Sopimusvuori Oy 0,2 Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Tilikausien lukumäärä: 11 11 10 6 0,6 Mi−Hoiva konserni Rinnekoti−Säätiö konserni Mainio Vire konserni Attendo Oy Mehiläinen konserni 0 2 8 9 7 3 4 11 3 5 8 5 6 10 7 7 6 Mukana olevasta 20 yrityksestä kuuden investoinnit olivat tarkastelujakson aikana (tilikausien lukumäärä mainittu kuvion alareunassa) yli kymmenen miljoonaa euroa. Niistä kaksi oli järjestötaustaisia. Ylivoimaisesti suurimmat investoinnin olivat Mehiläisellä, lähes puolet (48 184 http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Listayhtiolle/Esitteet/Esiterekisteri/Osakeannit_ja_myynnit/Documents/RuukkiGrou pOyjPerusesite2006.pdf _______________________________________________________________________________________ 110 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ %) kaikista mukana olevien yritysten investoinneista ja keskimäärin 16 miljoonaa vuodessa. Seuraavaksi suurimmat investoinnit olivat Attendolla, mutta niiden määrä oli vähemmän kuin puolet Mehiläisen investoinneista ja keskimäärin kuusi miljoonaa vuodessa. Mi-hoiva investoi lähes 13 miljoonaa kahdessa vuodessa. Yhdentoista yrityksen investoinnit olivat yhden ja kahdeksan miljoonan välillä ja muiden kolmen alle miljoonan. Kunta- ja järjestötaustaisten yritysten investointien yhteismäärä oli vain 13 prosenttia ja voittoa tavoittelevien yritysten 87 prosenttia tarkastelussa olevista 361 miljoonan investoinneista. Investointien omarahoitus kuvaa sitä kuinka suuren osan investoinneistaan yritys on pystynyt rahoittamaan kokonaistulorahoituksellaan, johon kuuluvat tulorahoituksen lisäksi satunnaiset erät, mahdolliset konserniavustukset sekä oman pääoman lisäsijoitukset. Negatiivinen investointien omarahoitusosuus tarkoittaa sitä, että investoinnit on jouduttu rahoittamaan vieraalla pääomalla, esimerkiksi pankkilainoin. Kuten muissakin kuvioissa, myös tässä Esperin tiedot ovat neljältä, Coronarian ja Arjessa Konsernin kolmelta ja Mi-Hoivan kahdelta vuodelta laskettuja keskiarvoja. Kuvio 54: Yritysten investointien keskimääräinen omarahoitusosuus vuosina 2010 - 2014 800 % 700 600 500 400 300 200 100 Attendo Oy Mi−Hoiva konserni Mehiläinen konserni Folkhälsan Syd Ab Mainio Vire konserni Vetrea Terveys Oy Rinnekoti−Säätiö konserni Arjessa konserni Sopimusvuori Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy Folkhälsan Botnia Ab Coronaria Hoitoketju konserni Betesda−säätiö konserni Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Yrjö ja Hanna−säätiö konserni Esperi Care Group konserni Nuorten Ystävät−palvelut Oy Aspa Palvelut Oy KVPS Tukena Oy 0 _______________________________________________________________________________________ 111 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Investointien omarahoitusosuudet tuovat hieman valaistusta voittoa tavoittelevien ja voittoa tavoittelemattomien yritysten eroihin. Koko tarkastelujakson 2010 - 2014 keskimääräisistä omarahoitusosuuksista korkeimmat, lähes 500 - 700 prosenttia oli kolmella järjestötaustaisella yrityksellä, KVPS Tukenalla, ASPA Palveluilla sekä Nuorten Ystävillä. Esperin omarahoituksen keskiarvo oli noin 450 prosenttia ja seuraavina tulivat jälleen kolme säätiö- tai järjestötausta yritystä, Yrjö ja Hanna, Invalidiliiton Asumispalvelut ja Betesda. Suurista yrityksistä Mehiläisen investointien omarahoitusasteen keskiarvo oli 114 ja Attendon 16 prosenttia. Investointien omarahoitusosuuksien keskiarvoista voidaan epäilemättä sanoa, että järjestötaustaiset ja yleishyödylliset yritykset voisivat taloutensa puolesta investoida nykyistä voimaperäisemmin. Saman asian toisena puolena voittoa tavoittelevien yritysten alhaiset omarahoitusosuudet kertovat hyvin aktiivisesta osto- ja investointipolitiikasta. _______________________________________________________________________________________ 112 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ IV Lopuksi Sosiaalipalvelutuotannon kaksi maailmaa Voittoa tavoittelevien yritysten toiminnan tarkoitus poikkeaa lähtökohtaisesti voittoa tavoittelemattomien toimijoiden vastaavista lähtökohdista. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus määritellään osakeyhtiölain viidennessä pykälässä ja kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, osakeyhtiön tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille.185 Kuntien, järjestöjen ja yleensä voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden lähtökohta on toinen186. Kuntien ja järjestöjen taustalla ja omistajina ei ole yritysten tapaan henkilöomistajia, joille voitot osinkoina tilitettäisiin. Näin ollen voittoa tavoittelemattomien yritysten tehtävä on määriteltävissä substanssilähtöisesti ja toimintaa on mahdollista ohjata sosiaalisten ja hyvinvointitavoitteiden suuntaisesti. Kummassakin tapauksessa toiminta voi olla hyvin organisoitua, tehokasta ja taloudellista, tai heikosti johdettua ja epätaloudellista. Yhtiön voittotavoite tai sen puuttuminen ei asiaa ratkaise, vaan kyse on pikemminkin johdon kyvykkyydestä ja henkilöstön ammattitaidosta. Kokonaistaloudellisessa edullisuudessa voittoa tavoittelemattomilla toimijoilla sen sijaan on etuja puolellaan voittoa tavoitteleviin yrityksiin verrattuina. Molemmissa tapauksissa toiminta voi olla tuloksellista, mutta voittoa tavoittelemattomien osalta tulos jää yhtiön käyttöön ja palvelujen käyttäjien hyväksi, kun taas voittoa tavoittelevissa yrityksissä ainakin osa siitä jaetaan osinkoina tai myyntivoittoina ulos omistajille. Kärkevimmillään ero ilmenee ulkomaisten sijoittajien osalla, jotka vievät menestyneen toiminnan tulokset paitsi pois yhtiöstä, myös ulos maasta. 185 Osakeyhtiölain (21.7.2006/624) 5 §: "Toiminnan tarkoitus Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624 186 Myös kunnilla ja järjestöillä voi olla voittoa tuottavaa toimintaa, mutta niillä ei ole yksityisten yritysten osakkeenomistajien tapaan henkilöomistajia, joille voittoa jaetaan. Näissä organisaatioissa mahdollinen voitto käytetään palvelujen kehittämiseen. _______________________________________________________________________________________ 113 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Molemmissa tapauksissa taloudellisen tuloksen ilmenemiseen voidaan vaikuttaa kirjanpidon keinoin. Julkiseen palvelutuotantoon voidaan liittää ns. vyörytyseriä, joiden suuruus voi vaihdella muutamasta jopa noin kymmeneen prosenttiin ja joiden osuus vähentää toiminnan tulosta ja nostaa yksikkökustannuksia. Voittoa tavoittelevien yritysten eräs, paljon julkisuuttakin saanut keino on korkeakorkoisten konsernilainojen käyttö. Yleisesti käytetty voiton tavoittelun keino on tuloksen realisointi vasta yrityksen myynnin yhteydessä. Näin meneteltäessä yritys on voinut pidättäytyä osinkojen jaosta koko sijoituskauden ajan ja yrityksen tulos on käytetty esimerkiksi yrityslainojen maksuun sekä toiminnan laajentamiseen ja varsinainen tulos tehdään vasta yrityksen jälleenmyynnillä. Raportissa korostettiin valtionosuusuudistuksen käänteentekevää vaikutusta koko sosiaalialan rakenteen muuttumisessa. Valtionosuusuudistus jota hyvin voidaan kutsua edelliseksi sote -uudistukseksi, poisti kunnilta viimeisetkin rajoitteet verorahojen käyttämiseksi yksityisiltä yrityksiltä hankittaviin ostopalveluihin, avasi julkiset palvelumarkkinat ja tarjosi kunnille tilaisuuden palvelujen ulkoistamiseen. Sosiaalipalveluja koskevan päätöksenteon keskittymien kunnalliseen kontrolliin ilman keskushallinnon ohjausta johti nopeaan yksityistymisen kasvuun ja sen seurauksena poikkeuksellisen suuriin yritysvoittoihin, yritysten johdon ylenpalttisiin palkitsemisiin ja lopulta huomattavalta osin alan keskittymiseen muutamaan yritysketjuun, joiden valtaosa on ulkomaisessa omistuksessa. Oman lisänsä kehitykseen toivat myös rajoittavat kilpailusäädökset ja niiden kotimaiset tulkinnat sekä kuntien haluttomuus oman palvelutuotannon riittävään kehittämiseen ja verorahojen sitominen yksityiseen palvelutuotantoon. Pääomasijoittajat ja yritysten kasvu Investointien vähäisyydestä kärsivän kansantalouden näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan palvelujen yksityistäminen vaikuttaa ilmeisen tuloksettomalta ja voittojen ja lopulta yrityksistä saatujen myyntivoittojen ulkomaille viemisen osalta vahingolliselta. Mikäli ulkomaisen pääomasijoittajan omistamayritys kykenee hallinta-ajan kuluessa maksamaan yrityksen hankintahinnan, jota esimerkiksi Ruukki Group omissa hankinnoissaan tavoitteli, koko myyntihinta tulee omistajan eduksi ja viedään ulos palvelujärjestelmästä ja ulkomaisten sijoittajien _______________________________________________________________________________________ 114 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ osalta ulos kansantaloudesta. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jo sen vuoksi, että sosiaali- ja terveyspalveluyritysten tulos tehdään suurelta osin verorahoilla, alat ovat luonteeltaan suljettuja, niiden kansantaloudellinen vaikutus on suuri ja toisaalta voittoa tavoittelematon julkinen ja yksityinen palvelutuotanto on historian kuluessa edullisuutensa osoittanut. Suurimmat sosiaali- ja terveysalan yritykset ovat yrityskauppojen myötä ajautuneet ulkomaisten pääomasijoittajien omistukseen. Samassa prosessissa yrityskaupoista on tullut ns. pyöröovi-ilmiö, jossa samoja yrityksiä ostetaan ja jälleenmyydään yhä uudelleen ja jokainen omistaja haluaa mahdollisimman suuren voiton tekemästään kaupasta. Näin muodostuvat kustannukset pyritään maksamaan palvelujen käyttäjiltä, kunnilta, Kelalta ja työterveyshuollon osalta yrityksiltä kerätyillä maksuilla. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat periaatteessa suljettuja aloja eikä kumpaankaan liity merkittävää vientiä, alan yritystoiminta on kansantaloudellinen rasite vailla tunnistettavia hyötyjä. Niin kauan kuin palvelutuotanto on voittoa tavoittelematonta, kaikki maksuina ja investointeina kootut voimavarat jäävät järjestelmän käyttöön, kiinnostus tarpeettomien toimenpiteiden tekemiseen puuttuu kuten myös pyrkimys kulujen minimointiin palvelun laadun ja käyttäjien kustannuksella. Voittoa tavoittelevat yritykset sen sijaan vuodattavat voimavaroja ulos järjestelmästä osinkoina, myyntivoittoina sekä lainojen korkoina. Sosiaali- ja terveysalan suurimpien yritysten rahoitus- ja omistuspohjaan on syytä kiinnittää huomiota sen ymmärtämiseksi, mitä alalla tapahtuu, keiden ja millaisten toimijoiden kanssa esimerkiksi kunnat ovat tekemisissä. Asioiden tilan tuntemus vähentää yllätyksiä ja auttaa varautumaan tulevaan. Esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien ja palvelutarjonnan keskittyminen on ymmärrettävää, kun tiedetään, että poikkeukselliset voitot ja niiden mahdollisuus on tuonut paikalle sekä Pohjoismaiden että maailman mitassa suuria pääomia hallitsevia pääomasijoittajia. Asumisen sisältävien sosiaalipalvelujen tarjonnan rakenne on muuttunut radikaalisti 2000 luvun kuluessa. Samalla kun kunnat ovat passivoituneet palvelujen tuottamisessa, palvelujen kasvun painopiste on siirtynyt kuntien ja järjestöjen voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta yritysten voittotavoitteiseksi tuotannoksi. _______________________________________________________________________________________ 115 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksen kanssa vuonna 1993 lainsäätäjä oletti, että tuloerojen kasvattaminen ja varakkaimman kansanosan varallisuuden lisääminen lisäisi myös tuotannollisia investointeja ja työllisyyttä. Näin ei tapahtunut. Sen sijaan maahan saatiin kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen voimakas tuloerojen kasvu ja veropohjan rapautuminen ja lopulta velkaantumisen voimistuminen ja julkisten palvelujen toimintaedellytysten heikkeneminen. Kunnallisen palvelutuotannon passivoituessa lukuisat institutionaaliset sijoittajat hankkivat aktiivisesti hyvinvointialan palveluyrityksiä ja menestyivät kunnallisissa kilpailutuksissa. Voittoa tavoittelevien yritysten määrä ja etenkin koko kääntyivät voimakkaaseen kasvuun, kun taas perinteisen voittoa tavoittelemattoman palvelutuotannon suhteellinen kasvu jäi jälkeen yritysten kehityksestä. _______________________________________________________________________________________ 116 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Lähteet Ahlgren-Leinvuo H. (2014): Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013. Kuusikko-työryhmänjulkaisusarja 2/2014. Ailasmaa R. (2015): Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2012. Tilastoraportti 8/2015. THL. A-studio 31.8.2015. Yleisradio. Balance Benchmarking. Hoivapalveluyritykset. Tehty 28.08.2015. Balance consulting. Erityisryhmien investointiavustuspäätökset 2014. 4.3.2015. ARA, Lainatieto- ja Arakire-rekisteri. Etholén-Rönnberg Merja (2008): ”Eihän räätälöityjä sosiaalipalveluja voi kilpailuttaa?" Yksityiset sosiaalipalvelut – sosiaalilautakunnan puheenjohtaja päätöksentekijänä. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Erikoistumisalana yhteisösosiaalityö. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitos. Helmikuu 2008. Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. s. 23. (https://www.tem.fi/files/42893/TEMjul_37_2015_web_13052015.pdf) Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky 37/2015. Hartman S. (2012): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 5/2012. TEM:n ja ELY -keskusten julkaisu. http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2163/Sosiaalipalvelut_marraskuu_2012.pdf http://avustukset.ray.fi/fi-fi/kaikki-avustuskohteet?vuosi1=2015&vuosi2=2015&sortCol=m&sortDir=desc&mode=k http://familar.fi/ http://kauppalehti.fi http://mediverkko.fi/ajankohtaista/2009/12/mediverkko-yksi-suomen-kovimmista-kasvuyrityksista http://mediverkko.fi/sites/default/files/IMCE_uploads/mv_vuosikertomus_lowres.pdf http://nh-cap.com/about/about-us.aspx http://nh-cap.com/funds/healthcare-i/holdings.aspx sekä http://nh-cap.com/funds/healthcare-ii/holdings.aspx http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/. http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2013/vermak_2013_2014-03-03_fi.pdf http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_ktal&lesson_id=3&subject_id=2 http://varma-reports.studio.crasman.fi/file/dl/i/_5PbkQ/rYESe0ALFLW-fcGMGBB72Q/Vuosikertomus2014.pdf http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1998/Fengel.pdf http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1999/Fengel.pdf http://virta.mediverkko.fi/Mediverkko_vuosikertomus%202013_01042014-2_web_FINAL.pdf http://www.2014.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/4725/4726_fi.pdf http://www.ara.fi/fi-FI/ARAn_esittely http://www.ara.fi/fiFI/ARAtietopankki/Tilastot/ARAn_myontamat_tuet_ja_avustukset/Vuonna_2014_myonnetyt_tuet_ja_avustukset%2832919%29 http://www.attendo.com/fi/fi/about-us/Historia/ http://www.attendo.fi/hoivapalvelut http://www.attendo.fi/tamaonattendo http://www.capman.fi/capman-konserni/uutiset-ja-materiaalit/tiedotteet/tiedote/t=CapMan+ostaa+Esperin/id=18516240 sekä http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/unicus+oy/19988573 http://www.capman.fi/sijoitustiimit/capman/kaikki-sijoituskohteet http://www.capman.fi/sijoitustiimit/sijoitustiimi-buyout/buyoutsijoituskohteet?cm_sort=Company+name&cm_sort_dir=asc&id=18518770#object http://www.etera.fi/SiteCollectionDocuments/Tiedotteet/Tilinpaatos-2013.pdf http://www.fi.issworld.com/iss_palvelut_yrityksena/historia/pages/2000-2007.aspx sekä http://www.mainiovire.fi/yritys http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Listayhtiolle/Esitteet/Esiterekisteri/Osakeannit_ja_myynnit/ Documents/RuukkiGroupOyjPerusesite2006.pdf http://www.finder.fi/Hoitokoteja+ja+palvelutaloja/Yrj%C3%B6+amp+Hanna+Oy/HELSINKI/taloustiedot/948398 http://www.finder.fi/Sosiaalipalveluja/Mikeva+Oy/VANTAA/taloustiedot/779284 http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/ilmoitusmenettely/ http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/kynnysarvot _______________________________________________________________________________________ 117 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ http://www.hgcapital.com/our-investors http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments http://www.hgcapital.com/our-portfolio/investments/mainio-vire http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Vanhusten+hoivabisneksess%C3%A4+johtoa+palkitaan+my%C3%B6s+bonuksin/HS20081107SI1Y O032qm http://www.ikinvest.com/IK-Funds/ sekä http://www.ikinvest.com/ABOUT-IK/HISTORY/ http://www.ilmarinen.fi/siteassets/liitepankki/ilmarinen/taloudellisia-tietoja/tulostiedotus/2013/tilinpaatos_2013.pdf http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014110318803500_iq.shtml http://www.ims.fi/content/yrj%C3%B6hanna-oy http://www.interapartners.fi/investments/mikeva/ http://www.joensuu.fi/hankintatoimi. http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1196 Katso myös http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/10/ruukinryosto-kasikirjoitus http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/lista.jsp?id=1&maakunta=0&kunta=0&toimiala=40&sivu=1 http://www.kauppalehti.fi/uutiset/palvelukoteja-30-miljoonalla/DisBvLNq http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk---hyvaksytyt/r-2014-100557.pdf http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/kilpailuasiat/yrityskauppavalvonta/ http://www.kpy.fi/binary/file/-/id/257/fid/1887/ http://www.kpy.fi/maakunnan+kehittaja/vetrea+terveys+oy/ http://www.kuntahankinnat.fi http://www.mainiovire.fi/asumispalvelut http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/mainio-vire-vuosikatsaus-2013BF0FF37D45CE.pdf?sfvrsn=4 http://www.mainiovire.fi/docs/default-source/vuosikatsaukset/vuosikatsaus-2011.pdf?sfvrsn=2 http://www.mainiovire.fi/yritys/avainlukuja http://www.mainiovire.fi/yritys/johto http://www.mcanth.fi/Yhteiskunnallinen_vaikuttaminen/koulutus-ja_ammattijana.shtml http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article123320.ece http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article206834.ece http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article508233.ece http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/medonesta+lohkesi+miljoonia/a123320 sekä http://www.attendo.fi/tamaonattendo. http://www.mikeva.fi/ http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8788799_fi.htm?rss=true http://www.palkkalaskuri.fi/main/palkkaus/vip-palkat http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/87.html http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/88.html http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-11_kat_001_fi.html http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/vastuutahot/yksityinen_sektori http://www.talouselama.fi/uutiset/pihlajalinna+listautuu++kuntien+terveydenhoito+mutkan+kautta+porssin+paalistalle/a2304421 http://www.talouselama.fi/uutiset/raha+ryntaa+vanhuksen+luo/a2059407 http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/ http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/lastensuojelusta+tuli+kasvubisnesta/a2070001?type=e&page=231 sekä https://www.youtube.com/watch?v=uXAedHjiPGo http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/miljonaarille+oma+panimo/a2050372 http://www.tesory.com/page/9 http://www.vetrea.fi/asumis-ja-kotihoidonpalvelut http://www.yrjojahanna.fi/fin/kodit/ http://yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2009/12/kaupunginjohtajien_palkkahaitari_on_levea_1281132.html https://www.asiakastieto.fi/yritykset/laakaripalveluyritykset-ry-lakarforetagen-rf/02759475/rekisteritiedot https://www.esperi.fi/fi/etusivu https://www.esperi.fi/fi/yritys https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348 _______________________________________________________________________________________ 118 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ https://www.mehilainen.fi/kunnille/esittely?loc=40 sekä http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteetlausunnot/ratkaisut/kilpailuasiat/2015/yk---hyvaksytyt/r-2014-10-0557.pdf https://www.mehilainen.fi/kunnille?loc=40 https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4inen-suomen-suurimmaksi-mielenterveyskuntoutuspalveluidentuottajaksi?loc=40 https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-ja-voitto-kasvoivat-haasteellisesta-markkinatilanteestahuolimatta?loc=40 https://www.mehilainen.fi/uutiset/mehil%C3%A4isen-liikevaihto-kasvoi-vuonna-2012-ja-konserniavustukset-pieneniv%C3%A4tyhteis%C3%B6veroja-mak?loc=40 https://www.mehilainen.fi/uutiset?loc=40 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/historia?loc=40 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/mehil%C3%A4inen-lyhyesti/yritystiedot?loc=40 https://www.mehilainen.fi/yritysinfo/yhdistyminen?loc=40 https://www.terveystalo.com/fi/Yritystietoa/Avainluvut/ https://www.thl.fi/fi/tilastot/tietoa-tilastoista/laatuselosteet/yksityiset-sosiaalipalvelut https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/asuminen/kehitysvammaisten-asumisohjelmakehas https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/tyokay.html. https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/ykssp.html. https://www.tilastokeskus.fi/meta/til/yrti.html. https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Osakkeet_ja_osingot. http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/tiedotteet/porssitiedote.jsp?id=201506110021&comid=PIHLIS https://www.op.fi/op?cid=-66042 sekä http://yle.fi/uutiset/op-ryhma_perustaa_suomeen_pohjola-sairaalaketjun/7612513 https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Osakkeet_ja_osingot Hynynen Raija: Kehas --ohjelman toteutustilanne, ympäristöministeriö (https://www.thl.fi/documents/470564/0/Kehas +aluekierros+YM+2015+.pdf/4f24f0fd-6d82-4dc3-92b2-eedb9208fb11) Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2005). Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes. Helsinki: Yliopistopaino. Kauppinen, Sari & Niskanen, Tapani (2007). Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa 2004. Stakes. Helsinki: Yliopistopaino. Kettunen R. (2006): Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti 18/2006. KTM. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Päätös1(8) Dnro 577/KKV14.00. Julkinen versio 5.1.2015. Kim Chan W, Mauborgne Renée (2007): Sinisen meren strategia. Talentum. Helsinki. Kosonen P. (1989): Hyvinvointivaltion haasteet ja pohjoismaiset mallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 48. Vastapaino. Tampere. Kröger T. (1996) Kunnat valtion valvonnassa. s. 36-41. Teoksessa Sipilä J, Ketola O, Kröger T, Rauhala P-L. (1996): Sosiaalipalvelujen Suomi. WSOY. Juva. Laki 15.12.1989/1144 Laki 2.2.2007/71. Laki 24.7.2009/569. Laki julkisista hankinnoista (1505/1992). Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta 728/1997 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996). Lith P. (2013): Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. TEM raportteja 34/2013. https://www.tem.fi/files/37584/TEMrap_34_2013_30092013.pdf Ohtonen J. (1996): Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman liikkeet vuosina 1990-1993. Sosiaaliturva 1996:2. Suomen virallinen tilasto. Stakes. Ohtonen J. (1997): Toimialaraportti 1997. Sosiaali- ja terveyspalvelut. KTM Toimiala-infomedia. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Helsinki. Ohtonen J. (1999): Pelimarkat ja yhteinen hyvä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspolitiikan arviointi. Raha-automaatti-yhdistys. Hämeenlinna. Pesonen H. (2009): Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava, Helsinki. _______________________________________________________________________________________ 119 Koti kauppatavaraksi _______________________________________________________________________________________ Pesonen N. (1980): Terveyden puolesta sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. WSOY. Porvoo. Savela O. (2012): Voitot kasvaneet enemmän kuin investoinnit. Tieto & trendit 7/2012. Terveydenhuoltohenkilöstön työssäolotilasto 1991. Lääkärit 25%, Sairaanhoitajat 25%, apuhoitajat 25%, Perushoitajat 100%. Sosiaali- ja terveyshallitus Terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteri. Helsinki. Tilastokeskus. Tilastokeskus. Alueellinen yritystoimintatilasto. Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpito / Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka. Tilastokeskus. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto. Tilastokeskus. Yritystukitilasto. Työterveyshuoltotilasto 2012. www.kela.fi/tilastot > vuositilastot. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä ympäristönsuojelun hallinnosta vuosina 1990 1994. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1989. Viikon yrityskaupat, Talouselämä 33/2003. Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2003/24. sekä http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2001/Facomfin.pdf Viikon yrityskaupat. Talouselämä 2008/25. www.esperi.fi Väyrynen R, Kuronen R. (2014): Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013. Tilastoraportti 27/2014. THL. Väyrynen R. (2011): Yksityiset sosiaalipalvelut 2010 Tilastoraportti 25 / 2011 THL. _______________________________________________________________________________________
© Copyright 2025