n Pääkirjoitus: 2 Ni hao 3 Aluepolitiikka miehen ikään 4 Merkki

1/2015
n Pääkirjoitus:
n Kansallinen alueellinen kehittäminen
2 Ni hao
13 Seudulliset kehittämisyhtiöt muutospaineissa
3 Aluepolitiikka miehen ikään
14 Aluekehittämispäätöksen virkamiesvalmistelu alkanut
4 Merkki on päällä - hallitusohjelma näyttää suunnan
16 Kaupunki-, maaseutu ja saaristopolitiikan kehittämiseen eväitä
5 Ensitulkintoja hallitusohjelmasta alueiden näkökulmasta
17 Kaupunkien kasvusopimukset strategisesti osuvia – lisää
n Euroopan Unioni
6 Neljä vuotta erityisasiantuntijan silmin
7 Koheesiopolitiikan suuri kuva
vääntöä toimenpiteisiin
18 Seutupilotit uuden kasvun ja verkottumisen suunnannäyttäjinä
20Visio Suomen tavoiteltavasta aluerakenteesta ja
liikennejärjestelmästä vuoteen 2050
8 Bioresurssit ja muut maaseudun vahvuudet käyttöön
22Uusista kehitysympäristöistä kilpailuetua yrityksille
9 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee sinistä kasvua
23ERM-kiertue päätökseen: ennakoinnilla rakennemuutoksen
10 Alueministerit luottavat koheesiopolitiikan välineisiin talouden
edistämisessä
11 Suomen puheenjohtajuuskausi Barents-yhteistyössä
loppusuoralla
12 OECD aluekehityskomiteassa painotuksena kaupunkien ja
maaseudun integraatio
hallintaan
■
tutkiTTUA TIETOA
24Maaseudulla on vetovoimaa ja liiketoimintapotentiaalia
25ESPON – näkökulmia Suomesta eurooppalaisessa
aluekehityksen kontekstissa
1
n Svensk resumé
26Svensk resumé
2
alue-integraattori ■ Pääkirjoitus
17.6.2015
Ni hao
Teksti: Taina Susiluoto, osastopäällikkö, TEM
Tätä Alue-Integraattoria kirjoittaessa katse-
taloutemme kokoon. Kiina on meille tärkeä mark-
len Pekingin valoja 25. kerroksesta ja koetan
kina. Hallitusohjelma nostaa keskiöön Team Fin-
suhteuttaa kiinalaista aluekehitystä meidän
land toiminnan, jossa kaikki eri julkisen sektorin
Suomessa kohtaamaan murrokseen.
tahot yhdessä tukevat kansainvälistyviä yrityksiä
globaaleille markkinoille ja houkuttelevat inves-
›› Kiina rakentaa valtavalla vauhdilla täkäläisittäin
tointeja ja turisteja Suomeen.
pienempiä kaupunkeja eli 5–10 miljoonan keskuskaupunkeja maakuntiin. Kaupunkeja ja infraa ra-
Team Finland tarjoaa arvokasta apua
kennetaan One Road One Belt kasvuvyöhykkeeksi,
Team Finlandin tarjoamat arvovaltapalvelut ovat
joka vahvistaa yhteyksiä naapurimaihin ja samal-
merkittäviä Kiinassa, jossa valtion ja kommunis-
la toimii talouskasvun ja teollistumisen ajurina.
tisen puolueen mukana olo markkinoilla on monin
Kaupunkien ja maaseudun yhteistyö
yli 30 suomalaisella kaupungilla on ystävyyskau-
ajankohtaista Kiinassakin
punki Kiinassa. Tämä pitkäaikainen yhteistyö on
Kiinan tavoitteena on edistää kaupungistumista,
tärkeä myös suomalaisille yrityksille, koska kau-
mutta samalla huolehtia maaseudulle jäävistä van-
punginjohtajat saavat Kiinassa ministeritason vas-
tavoin läsnä. Matkan aikana opin myös sen, että
huksista ja lapsista ja varmistaa maaseudun kehi-
taanoton ja avaavat osaltaan suomalaisille yrityk-
tys myös ruoantuotantoalueena. Valmisteilla on
sille mahdollisuuksia päästä mukaan Kiinan val-
Kiinan seuraava 5-vuotissuunnitelma, jonka taus-
tavaan urakkaan rakentaa maataan. Samaan hen-
tavalmisteluissa yksi isoimpia asioita on kaupun-
genvetoon on todettava, että 650 000 työntekijän
kien ja maaseudun välisen yhteistyön edistäminen
globaali yritys kertoi hakevansa kumppaniyrityk-
sekä ihmisten liikkuvuuden ja hyvinvoinnin var-
siä, koska ovat itse liian pieni toimija Kiinassa.
mistaminen. Kiina hakee 6.5–7 prosentin vuosit-
Team Finland -toimijoiden kannattaakin satsata
taista kestävän kasvun tietä nimenomaan kaupun-
niihin suomalaisiin yrityksiin, joilla on kykyä ja
kien kestävän kasvun kautta.
tahtoa lähteä kilpailemaan Kiinan markkinoille.
Suomen uuden hallituksen ohjelmassa tuodaan
esille samoja aluekehittämisen asioita, mutta toki
Cleantech ja digitalisaatio ovat Kiinassa merkittäviä.
meidän mittakaava on aivan toinen kuin Kiinassa
Team Finlandin aluetoimijoiden tehtävää ja roo-
– ja uskaltaisinpa sanoa, että erilaista on myös ta-
lia sekä tukimuotoja koskevan jatkokehittämisen
pa tehdä asioita. Meidän hallitusohjelma on nimel-
lisäksi uudessa hallitusohjelmassa aluekehitys on
tään Ratkaisujen Suomi ja se korostaa uudistumis-
mukana monessa hallituksen kärkihankkeessa.
ta kaikilla tasoilla. Ohjelman pääpaino on varmis-
Valmistelemme parhaillaan tarkempaa toiminta-
taa kestävä kasvu ja koheneva työllisyystilanne
suunnitelmaa kärkihankkeiden toteuttamiseksi.
samalla kun se edellyttää velkaantumisen taitta-
Pöydällä ovat alustavasti ainakin alueiden enna-
mista vaalikauden loppuun mennessä. Meillä on
koiva rakennemuutos, uudet kasvusopimukset ja
siis edessä uuden rakentamista ja kokeiluja, joihin
vyöhykeajattelu, smart countryside -kokeilut sekä
toivotaan innovatiivista otetta. Mutta samalla tie-
aluehallinnon uudistus, kunhan SOTE-ratkaisuja
dämme, että monesta vanhasta totutusta on luo-
saadaan pidemmälle.
vuttava, koska sopeuttamistoimet ovat mittavat ja
koskettavat kaikkia.
Hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi on
Tärkeintä on tekemisen meininki ja sisältö. Erilaiset hallintorakenteiden jumpat ja muut on sitten rakennettava tukemaan valittua Ratkaisujen
nostettu kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyy-
Suomen strategiaa parhaalla mahdollisella taval-
den ja elinkeinoelämän edellytyksiä parantamal-
la. Nyt siis vain reippautta käyttämään uusia vir-
la. Suomi investoi Kiinaan eniten Euroopan mais-
kamieshyveitä: uudistumiskykyä ja innovatiivi-
ta, kun vienti ja investoinnit suhteutetaan kansan-
suutta! n
Kuva: Aleksi Malinen
■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
Aluepolitiikka miehen ikään
Teksti: Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, TEM
Systemaattisen aluepolitiikan voidaan katsoa
maassamme alkaneen viisi vuosikymmentä
sitten. Silloin alettiin järjestelmällisesti ja
valtion varoja käyttäen edistää niin sanottua
””
Kun hallitusohjelmaa lukee,
taitaa maamme aluehallinnolla olla
tulollaan viidenkympin villitys.
teollistavaa kehitysaluepolitiikkaa.
›› Tarkoituksena oli vaikuttaa maan heikoimpien
niamestareita, jollaisiksi loppusijoitettiin ikään-
alueiden kehitykseen panostamalla nimenomaan
tyneitä tai urallaan epäonnistuneita poliitikkoja.
teollisuuteen. Tätä toimintaa tukemaan perustet-
Pari kevennystä omalta aluepoliitikon uralta-
tiin erityinen rahoitusorganisaatio Kehitysaluera-
ni. Suunnittelu-uskon valtakaudella tuotettiin mas-
hasto Oy, KERA.
siivisia VAKS-, LAKS- ja MAKS-asiakirjoja, tarkoi-
Ainakaan minulla ei ole tietoa, miten onnistu-
tuksena vaikuttaa kunkin vuoden budjettiin. Bud-
neeksi tämä teollistamispolitiikka on arvioitu. Jo-
jettiosastolla nämä kottikärrylliset paperia kär-
ka tapauksessa kymmenen vuoden kuluttua poli-
rättiin kaikkein kaukaisimpaan huoneeseen, eikä
tiikka vaihdettiin toiseen. Alkoi aluepoliittisen
niihin kukaan ikinä vilkaissutkaan.
suunnittelun aikakausi. Tuohon aikaan uskottiin
Tulosbudjetoinnin alku ulottui myös aluepoli-
kaikessa muussakin suunnittelun suureen voi-
tiikkaan. SM esitti kerran läänikohtaisessa bud-
maan. Samalla kehitysalue-termi alkoi vaipua un-
jettiesityksessään jokaisen läänin kohdalla, että
holaan.
tavoite on maan keskiarvoa nopeampi bkt:n kas-
Ja taas kului runsaat kymmenen vuotta, kun
vu. Yritin kertoa heille, että se on matemaattinen
koitti uusi aika aluepolitiikkaan. Yleisen suunta-
mahdottomuus, mutta en saanut viestiäni miten-
uksen mukaisesti myös aluepolitiikassa alkoi oh-
kään perille. Taisi olla kuulijoilla lyhyt matikka...
jelmapohjainen lähestymistapa. Tällä kaudella syn-
ELYt ovat nykyään kovien määrärahasupistus-
tyi ja kasvoi myös uusi toimija, maakuntien liitot.
ten kohteena, kuten tietysti myös AVIt. Yllättävän-
Niistä tuli virallisesti aluekehitysviranomaisia.
kin hyvin näihin paineisiin on tähän asti pystytty
1990-luvulla siirryttiin EU-jäsenyyden myötä
sopeutumaan, vaikka irtisanomisiin onkin jo jou-
moderniin ohjelmapohjaiseen aluekehittämiseen
duttu. Paine on myöskin parantunut entisestään-
ja EAKR-politiikasta tuli keskeinen tekijä. Tästä
kin ELY-ministeriöiden arkipäivän yhteistyötä.
on asteittain siirrytty nykyiseen vuorovaikutteiseen aluepolitiikkaan.
Mikä sitten on edessä? Kun hallitusohjelmaa
lukee, taitaa maamme aluehallinnolla olla tulol-
Aluepolitiikan organisointi on sekin kulkenut
laan viidenkympin villitys: niin paljon uusia ava-
pitkän tien. Keskushallinnossa se oli ensin valtio-
uksia ja samalla vanhan karsimista ohjelma sisäl-
neuvoston kanslian alaisuudessa, mistä tuli siirto
tää aluepolitiikan sisällön suhteen. Samaten ohjel-
sisäasiainministeriöön. Ja jokunen vuosi sitten löy-
ma sisältää hallintolinjauksen: yksinkertaistetaan
tyi nykyinen kotipaikka, TEM. Ainoa oikea koti,
julkisen aluehallinnon järjestämistä. Tätä todella
uskallan sanoa.
toivon, kokemusperäisesti.
Myös aluetasolla on tapahtunut. Läänit lakkau-
Ensisijaisena ratkaisuna ohjelmassa on esitet-
tettiin asteittain. Valtion aluehallintoa alettiin koo-
ty toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toi-
ta, ensin TE-keskuksiin ja sitten ELYihin. Siinä si-
mivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Mitä tä-
vussa syntyivät myös AVIt.
mä ratkaisu arkipäivässä tarkoittaa, miten siihen
Ei nykyjärjestelmäkään ongelmaton ole. Monet
päästään?
haikailevat paluuta läänien aikaan. Mutta he eivät
Ainakaan minulla ei ole antaa vastauksia. Syk-
ymmärrä, mistä puhuvat. Ei lääneillä koskaan ol-
systä alkaen seuraan tätä erityisellä mielenkiin-
lut mitään konkreettista tekemistä aluepolitiikan
nolla eläkeläiskeinutuolistani, jollaista minulla to-
kanssa. Ja maaherrat olivat jonkinlaisia seremo-
sin ei ole, eikä tule. n
3
4
alue-integraattori ■
Merkki on päällä
- hallitusohjelma näyttää suunnan
Teksti: Mari Anttikoski, kehitysjohtaja, TEM
Kansallislajissamme pesäpallossa pelinjohtaja näyttää viuhkalla joukkueelleen miten
Alueiden kehittämiseen välittömästi vaikuttavia kärkihankkeita ovat muun muassa Kilpailuky-
pelitilanne otetaan haltuun. Merkin ollessa
vyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyy-
päällä kaikki pelaajat, roolista tai pelipaikas-
den edellytyksiä parantamalla, Asuntorakentamis-
ta riippumatta, tietävät mitä kulloinkin heiltä
ta lisätään, Palvelut asiakaslähtöisiksi, Digitalisoi-
edellytetään. Erityisesti ratkaisutilanteissa
daan julkiset palvelut, Otetaan käytöön kokeilu-
punnitaan joukkueen kyky yhteenpelaami-
kulttuuri.
seen ja voittamisen tahdon määrä.
””
Parhaillaan on käynnissä
›› Viuhka on viritetty ja merkki on päällä: Suomes-
26 kärkihankkeen konkretisointi,
ta rakennetaan yhdessä uudistuva, välittävä ja tur-
vastuutus ja aikataulutus.
valinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.
Uudenlaista valmistelua
Visioon kiteytetty tavoite on todella kova, erityi-
rakennepolitiikkaan
sesti tilanteessa, jossa julkisessa taloudessa on ar-
Hallituksen rakennepoliittisissa uudistuksissa
vioitu olevan yhteensä kymmenen miljardin suu-
linjataan SOTEa, kuntapolitiikkaa, aluehallinnon
ruinen kestävyysvaje. Tavoitetilan saavuttaminen
ja keskushallinnon uudistamista. Aluehallinnon
edellyttää merkittäviä säästöjä ja uudelleen koh-
uudistamisesta tehdään päätös kuluvan vuoden lop-
dennuksia sekä rakenteellisia uudistuksia, mutta
puun mennessä. Ensisijaisena ratkaisuna on toi-
myös kasvua tukevia panostuksia. Erityisen pal-
mintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallal-
jon ravistellaan nyt asenteita ja totuttuja ajatus-
taan selkeille itsehallintoalueille. Tavoittelemme
malleja siitä, miltä hyvinvointiyhteiskuntamme tu-
aitoa poikkihallinnollista valmistelua uudella ta-
levaisuudessa näyttää ja mihin rahkeet riittävät.
valla aluehallintoa ohjaavien tahojen kanssa.
””
Erityisen paljon
Ohjelmaperusteisesta kehittämisestä siirrytään sopimusperusteiseen kehittämiseen. Viime
ravistellaan nyt asenteita ja
hallituskaudella aloitettua kaupunkien kasvuso-
totuttuja ajatusmalleja.
pimusmenettelyä aiotaan jatkaa ja laajentaa myös
kasvuseutujen ulkopuolelle. Sopimusten sisältöä
Lupaava hallitusohjelma
räätälöidään kaupunki- ja aluekohtaisesti ja kehi-
uudistumiselle ja kilpailukyvylle
tetään malli mahdollisesti myös kasvuvyöhykkeen
Hallitus on ilmaissut tahtotilan ja tavoitteet. Toi-
kasvusopimukselle.
minnan suunnasta ei ole epäilystäkään. Juha Si-
EU-linjausten kasvuun ja turvallisuuteen liit-
pilän hallituksen ohjelmassa on vahva lupaus tu-
tyvistä painotuksista keskeisiä ovat Euroopan in-
kea alueiden uudistumista ja elinvoimaa sekä hyö-
vestointisuunnitelman mahdollisuuksien hyödyn-
dyntää koko Suomen voimavaroja. Viidessä poli-
täminen ja valmistautuminen tulevaan 2020+ ko-
tiikkapaketissa pyritään löytämään ratkaisuja
heesiopolitiikkaan sekä yhteistyöä arktisen alu-
työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen,
een, Itämeren alueen ja Venäjän kanssa.
osaamisen ja koulutuksen uudistamiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä biotalou-
Yhteistyötä ja yhteisymmärrystä
den ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittamiseen.
Hallituskauden alueiden kehittämisen painopis-
Toimintatapojen uudistamiseen kiinnitetään eri-
teet konkretisoituvat vuoden 2015 loppuun men-
tyistä huomiota: digitalisaation hyödyntäminen
nessä tehtävässä valtioneuvoston päätöksessä.
sekä turhan sääntelyn ja byrokratian purkami-
Sen valmisteluun on jo tähän mennessä osallis-
nen ovat ohjelman läpileikkaavia teemoja.
tunut laaja joukko alueiden kehittämisen asian-
Parhaillaan on käynnissä edellä kuvattujen ta-
tuntijoita. Valmistelussa mukana olleena voin to-
voitteiden mukaisten 26 kärkihankkeen konkre-
deta aluekehittämisen leimallisesta horisontaa-
tisointi, vastuutus ja aikataulutus. Samanaikaises-
lisuudesta ja osittain ristiriitaisistakin intresseis-
ti valmistellaan myös kattavaa julkisen talouden
tä huolimatta, ettei tämän hallituksen tavoittei-
suunnitelmaa. Molemmat annetaan heti syyskau-
den toteutus jää kiinni ainakaan yhteisen tahdon
den alussa selontekona eduskunnalle valtion vuo-
puutteesta. n
den 2016 talousarvioesityksen kanssa.
■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
Ensitulkintoja hallitusohjelmasta
alueiden näkökulmasta
Maakuntaliittojen puheenjohtaja Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaalta ja ELY-keskusten ylijohtajien puheenjohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalasta tekivät ensipoimintoja toukokuun lopulla julkistetusta pääministeri
Juha Sipilän hallitusohjelmasta ELY-keskusten ja maakuntien liittojen näkökulmasta.
Suomi kestävään kasvuun koko
maan voimavaroja hyödyntämällä
teon riippumattomuus ja toiminnan rahoitus aiheuttavat omat
Teksti: Ari Niiranen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja
merkitsee myös suuria muutoksia tehtäväjakoon.
›› Hallituksen strategisen ohjelman toteuttamisessa ELY-keskuksilla on keskeinen rooli nostettaessa Suomi kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Toisaalta julkisen talouden säästöt ja rakenneuudistukset kohdistuvat myös ELYkeskuksiin.
ELY-keskusten käytössä olevat työkalut vähenevät. Elin-
haasteensa. Maataloushallinnon siirtyminen 3-portaiseksi
ELY-keskusten jo tehdyt sopeutustoimet tulee ottaa toimintamenosäästöjen kohdentamisessa huomioon. Koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen, turhan sääntelyn purkaminen, toimintatapojen uudistaminen ja digitalisaatio voivat
säästöistä huolimatta mahdollistaa vaikuttavan toiminnan.
ELY-keskukset ovat nostamassa Suomen kestävään kasvuun!
keinoelämän tukiin on kohdistumassa merkittäviä säästöjä.
Tekesin avustusten ja lainojen supistukset ovat suurimpia ja
Ratkaisujen aikaa
vaikuttanevat myös alueverkostoon. Yritysten investointi- ja
Teksti: Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan
maakuntajohtaja
kehittämisavustuksia vähennetään yleisiin vaatimuksiin perustuen. EAKR:n ja Euroopan maaseuturahaston rahoituk-
›› Hallitusohjelma tunnisti tosiasiat ratkaisujen tarpeellisuu-
sen merkitys yritysrahoituksessa korostuu.
desta. Rakenteelliset muutokset avaavat näkymän erilaises-
Työvoimapalvelut uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Työ-
ta Suomesta, mihin olemme vuosikymmenten varrella tottu-
voimapolitiikassa määrärahoja leikataan 110 miljoonalla eu-
neet. Perustuslain käyttö kuntia suurempien itsehallintoalu-
rolla vuodessa, suunnataan toimintaa aktivointitoimenpitei-
eiden muodossa ratkomaan SOTE-vyyhteä avaa uuden näkö-
siin ja siirretään työvoimapalveluja kunnille ja yksityisille toi-
kulman myös tuleviin aluehallinnon rakenteisiin ja työnja-
mijoille. Lisäksi keskitetään aikuiskoulutuksen resurssoin-
koon keskusvallan kanssa. Strategian ymmärtäminen valin-
tia ja toimeenpanoa opetus- ja kulttuuriministeriön hallin-
naksi auttaa toteutuksessa ja työnjaon muodostamisessa. Kai-
nonalalle.
paamme parempaa ja perusteellisempaa lainsäädäntövalmis-
Liikenteen osalta pitkään keskustelussa ollut perusväylän-
telua ja strategisempaa otetta alueiden tukemisessa Suomen
pito ja yksityistiet saavat tervetullutta lisärahoitusta, joka siir-
kilpailukyvyn korjaamiseksi. Kykyä kehittämiseen ja vah-
retään uusilta hankkeilta. Vuosittaisella 100 miljoonan euron
vuuksien varaan rakentuvaa omaehtoista toimintaa voidaan
lisärahoituksella estetään korjausvelan kasvu. Tämä paranta-
meiltä aluetoimijoilta ja maakunnilta odottaa resurssitehok-
nee ELY-keskusten tieverkon kunnosta saamaa palautetta.
kuuden varmistamiseksi.
Bio- ja kiertotalouden toteuttamisessa ELY-keskuksilla mo-
Työvoiman valtiovallan erityissuojelu näyttää jäykkyyksi-
nialaisina toimijoina on yhdistävä rooli. Vesiensuojelun tavoit-
neen muuttavan historiaan. Kuntien roolin vahvistaminen pit-
teiden ja haja-asutusalueiden jätevesiasioiden linjausten risti-
kittyneen työttömyyden ongelmien ratkaisussa on hallitusoh-
riitaisuudesta huolimatta edellytykset hajajätevesikeskuste-
jelmassa tunnustettu ja lupaukset rahoituksen tasapainotta-
lun rauhoittamiselle ovat olemassa. Luonnonsuojelua jatke-
misesta auttavat löytämään paikallisesti uusia ratkaisuja. Jo-
taan vapaaehtoisin keinoin, mutta supistuvin määrärahoin.
kohan vihdoin saamme yhteiskuntasopimuksen valtion ja kun-
Kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisääminen, ELY-
tien kesken työllisyydenhoidosta.
keskusten konsultoivaksi muuttuva rooli kaavoitus- ja raken-
Jotain vanhaa sentään listoilta löytyy. Nuorten maakunta
tamisasioissa ja valitusoikeuden rajoittaminen herättävät mo-
harmaantuvassa Suomessa joutuu taistelemaan vähenevistä
nia kysymyksiä. Miten turvataan kansalaisten tasapuolinen
tuntikehyksistä ja opetusalojen säästöistä välttääkseen kas-
kohtelu ja päätösten laillisuus?
vavan nuorisonsa koulutustason laskun. Digitaalisuuden uit-
Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovi-
taminen perusopetuksen rakenteisiin yhtä aikaa säästöjen
tuksessa ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittämi-
kanssa voi olla opetusyhteisölle liian haastava yhtälö ilman
nen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalu-
ajatustapojen perinpohjaista tuuletusta.
eille. Aluehallinnon selkeyttämiselle ja aluelähtöisyydelle on-
Vaikka saimme pääministerin Kempeleestä, eivät väli-
kin viime vuosien monenkirjavien keskittämisten jälkeen tar-
matkat Suomesta ole minnekään kadonneet. Liikkumisen tar-
vetta. Palautteesta päätellen ELY-keskukset ovat onnistuneet
ve ja liukkaus vain kasvaa, jos se hallituksen otteista on kiin-
asiakaslähtöisyydessään hyvin.
ni. Väyläinvestointien ja ylläpidon rahoituksen priorisointi
Tehtävien siirteleminen organisaatiolta toiselle ei lisää
tehokkuutta, mikäli toimintatavat eivät muutu. Päätöksen-
tulee olemaan aivan yhtä raastavaa alueiden välistä kamppailua kuin ennenkin. n
5
6
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i
Brysselin kuulumisia
Neljä vuotta erityisasiantuntijan silmin
– osa I
Teksti: Jussi Yli-Lahti, erityisasiantuntija, EU-edustusto
Neljän vuoden mittainen kauteni aluepolitiikan erityisasiantuntijana Suomen EU-edus-
Rakennerahastot ja kansalliset
varat nivoutuvat aluetasolla
tustossa päättyy elokuun lopussa. Nykyään ei
Suomeen tuleva EU:n rakennerahastojen rahoitus
ole trendikästä jäädä kovin nuorena eläkkeel-
laski 25 prosenttia edelliseen ohjelmakauteen ver-
le enkä minäkään ole vielä eläkeajatuksissa.
rattuna. Kun kansallinen rahoitus supistui suh-
Pyrin siis palaamaan syyskuun alussa työ- ja
teessa hieman enemmän, oli vähennys yhteensä
elinkeinoministeriöön.
27 prosenttia. Tämä Suomen EU-jäsenyyden huonoin tulos oli pahin pettymykseni päättyvällä kau-
Ennen tuloani erityisasiantuntijan postille olin kol-
dellani. Esimerkiksi Ruotsin rahoitus putosi vain
me vuotta ryhmäpäällikkönä TEM:ssä, joka aloit-
viisi prosenttia. Luvut kuvaavat keskeisten neu-
ti uutena yhdistelmäministeriönä 1.1.2008. Taisi
vottelijoiden erilaisia prioriteetteja EU:n budjetti-
olla pian eläköityvä kansliapäällikkömme, joka
kehysneuvottelussa.
suomensi TEM-lyhenteen. Se on siis TEkemisen
Tämän tosiasian tulisi johtaa todelliseen teke-
Meininki. Lisäisin tähän… tai ainakin vakaa pyr-
misen meininkiin sen suhteen, että vähentyneiden
kimys. Täältä kauempaa katsoen sanoisin, että
varojen vaikuttavuutta parannettaisiin. Rakenne-
TEM ei ole seitsemässä vuodessa vielä täysin löy-
rahasto-ohjelma ja sen rahoitus tulisi tehokkaas-
tänyt rooliaan Suomen taloudellisen kehityksen
ti linkittää kansallisiin rahoitusohjelmiin. Se on
moottorina julkisessa hallinnossa. Keskeinen syy
vaikeaa, jos toimijat eivät tiedä toisistaan. Helpoim-
siihen on se tosiasia, että ministeriön osastot ja
min EU-rahoituksen eri elementtien ja kansallisen
yksiköt eivät riittävästi tiedä toistensa tekemisis-
rahoituksen yhteispeli näyttää olevan toteutetta-
tä. Tämän ilmiön hieno nimi on siiloutuminen, it-
vissa aluetasolla. Asiat näyttäytyvät konkreetti-
se puhuisin tutummin byrokratiasta.
sempina eivätkä hallintojen väliset aidat ole niin
Kerron tästä esimerkin. Uuden rakennerahasto-
korkeita. Toinen haaste on Suomen rakennerahas-
ohjelman toinen keskeinen prioriteetti, pk-yritys-
to-ohjelman pitäytyminen lähes kokonaan suoriin
ten ohella, on laaja-alainen innovaatiopolitiikka.
tukimuotoihin välillisten, selvästi korkeamman vi-
Siihen käytetään noin 600 miljoonaa euroa kuu-
puvaikutuksen instrumenttien jäädessä pieneen
den vuoden aikana. Kun Suomessa käynyt komis-
sivuosaan. Tätä asiaa komissio on nyt korjaamas-
sion tutkintaryhmä kysyi näiden varojen ja kan-
sa väellä ja voimalla, niin Suomessa kuin muissa-
sallisen innovaatiorahoituksen keskinäisestä koor-
kin maissa.
dinaatiosta, ei tätä yhteyttä tunnistettu.
Suomen rakennerahasto-ohjelma on sisällöltään
kaikin puolin hyvä. Komissio arvioi, että temaatti-
Siilojen ja normien purkuun
sen keskittämisen osalta Suomen ohjelma on EU:n
Siiloutuminen ei ole toki TEM:n yksinoikeus, vaan
paras. Hyvästä ohjelmarakenteesta on kuitenkin
Suomen julkisen hallinnon yleinen vitsaus. Siihen
pitkä matka tehokkaaseen toteutukseen ja vai-
uusi hallitus käy nyt kiinni strategisella ohjelmal-
kuttaviin tuloksiin. Tuloksen ja vaikutuksen ai-
la ja otteella, jolla puututaan myös toiseen Suomea
kaansaaminen edellyttää TEM:n ja aluetason toi-
näivettävään ongelmaan eli itse tehtyyn normien
mijoiden parempaa yhteispeliä. Tämä käy ilmi
viidakkoon. Ensimmäiset byrokratiatalkoot pidet-
täällä Brysselissä edelleen kiitettävän aktiivises-
tiin muistaakseni jo 1980-luvulla. Jokaiset talkoot
ti käyvien alueellisten toimijoiden puheista. He
ovat päätyneet siihen, että normien vartijat, eri mi-
raportoivat melko yhdenmukaisesti huomattavas-
nisteriöiden yksiköt, jopa yksittäiset virkamiehet
ta kitkasta TEM:n ja alueiden välillä. Kitkatonta
ovat saaneet pidetyksi norminsa voimassa. Nyt on
yhteispeliä tarvitaan, jotta rakennerahasto-ohjel-
onneksi muutosta ilmassa.
man 1 300 miljoonaa euroa omalta osaltaan palvelee Suomen talouden vuosia jatkuneen näivettymisen kierteen katkaisemista. n
Kuva: Jukka Nieminen
E u r o o p a n u n i o n i ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
Koheesiopolitiikan suuri kuva
Teksti: Leif Ehrstén, neuvotteleva virkamies, TEM
EU:n puheenjohtajatrion, Italia, Latvia ja
kovaikuttamisen kulta-aika on tänä syksynä ja en-
Luxemburg, tavoitteet koheesiopolitiikassa
si vuoden alkupuolella.
liittyvät yritysrahoituksen saannin helpotta-
Valmistelut Euroopan tasolla ovat jo täydessä
miseen ja hallinnon tehostamiseen. Latvian
käynnissä. Komission aluepolitiikkapääosastolle
kauden loppuhuipentumana hyväksytään
nimettiin pari kuukautta sitten tulevaisuustyöryh-
kesäkuussa neuvostopäätelmät koheesio-
mä, jonka tehtävänä on arvioida ja esittää ratkai-
politiikkauudistusten toimeenpanosta, rahoi-
suja eniten kritiikkiä saaneisiin elementteihin.
tusinstrumenteista ja hallinnon
Näitä ovat myös Suomelle tärkeät kysymykset ku-
yksinkertaistamisesta.
ten sääntelyn purkaminen, suhteellisuus ja samat
säännöt kaikille -periaate. EU:n nettomaksajien
›› Trion viimeinen maa, Luxemburg tulee kaudel-
piirissä on pidetty kohtuuttomana periaatetta, jos-
laan keskittymään kaupunkipolitiikkaan ja Eu-
sa käytetään samaa hallinnon suurennuslasia riip-
rooppalaiseen alueelliseen yhteistyöhön (EAY). Ko-
pumatta koheesiorahoituksen koosta.
missio julkaisee syksyllä selvityksen EAY:n saavu-
Vieläkin vaikeampi on periaate jaetusta hallin-
tuksista ja mahdollisista tulevista toimenpiteistä.
tovastuusta komission ja jäsenvaltioiden välillä.
Näistä on määrä päättää Yleisten asioiden neuvos-
Toisin sanoen onko mahdollista muuttaa nykyisiä
ton kokouksessa, joka loppuvuonna kokoontuu ko-
käytäntöjä niin että vähän koheesiorahoitusta saa-
heesioministerikokoonpanossa. Luxemburg ei jär-
vien maiden ei tarvitsisi kierrättää varoja komis-
jestä erillistä epävirallista kokousta koheesiomi-
sion monimutkaisten ohjelmointiprosessien kaut-
nistereille mutta kylläkin kaupunkiasioista vas-
ta vaan ne voisivat ohjelmoida varat tiettyjen peli-
taaville ministereille.
sääntöjen mukaan kansallisesti?
Uusi trio paneutuu rahoitukseen
Rahoituksen taso askarruttaa
ja koheesioraporttiin
Suomelle on luonnollisesti tärkeää säilyttää koh-
Ensi vuoden alusta aloittava puheenjohtajatrio Hol-
tuullinen nettomaksuasema suhteessa verrokki-
lannin johdolla tulee keskittymään EU:n rahoitus-
maihin. Tällöin perusrahoitusta ohjaavat kriteerit
kehyksen uudelleenarviointiin 2016 ja seitsemän-
ja niiden tasot ovat tärkeitä. Kuluvan kauden ra-
teen koheesioraporttiin, joka julkaistaneen vuo-
hoituskriteerit perustuivat Eurooppa 2020 -stra-
den 2017 syyskaudella.
tegian tavoitetasoihin, jotka Suomi täytti esimer-
Rahoituskehysten uudelleenarviointi ja tarkis-
kiksi Ruotsia paremmin ja tuloksena oli pienenty-
tamista koskeva lauseke oli parlamentin keskei-
nyt rahoitus edelliseen kauteen verrattuna. Ilman
siä vaatimuksia monivuotista rahoituskehystä kos-
harvan asutuksen 300 miljoonan euron erityisra-
kevissa neuvotteluissa. Taustalla oli tarve antaa
hoitusta Suomen koheesiorahoitussaanto ei enää
seuraavalle komissiolle ja parlamentille mahdolli-
olisi ollut hyväksyttävällä tasolla.
suus arvioida uudelleen unionin poliittisia paino-
Viime vuosien taloudellinen kehitys antaa viit-
pisteitä suunnittelukauden toisella puoliskolla.
teitä siitä että vauraiden ja vähemmän kehitty-
Oma mausteensa uudelleenarviointiin tuo Isossa-
neiden maiden kehityserot eivät ole kaventumas-
Britanniassa edessä oleva kansanäänestys EU:n
sa lähivuosina. Näin on oletettavaa että perusra-
jäsenyydestä.
hoituksen taso vauraimmissa maissa edelleen laskee ja erityyppiset kompensoivat erityisrahoitus-
Tulevaisuuskeskustelu alkanut
kuviot tulevat tärkeimmiksi. Suomen osalta tär-
Seitsemäs koheesioraportti tulee sisältämään ra-
keitä erityiskysymyksiä harvan asutuksen lisäk-
hoituskehysesitykset seuraavalle rakennerahas-
si ovat esimerkiksi saavutettavuus, demografia ja
tokaudelle 2021–2027. Koska raportti julkaistaan
arktisuus. n
jo loppuvuonna 2017, tarkoittaa se sitä, että ennak-
7
8
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i
Bioresurssit ja muut maaseudun
vahvuudet käyttöön
Teksti: Sirpa Karjalainen, neuvotteleva virkamies, MMM
EU:n maaseuturahaston uuden ohjelman
ten uudistumista tuetaan myös kokeiluhankkeil-
strategisina painopisteinä Manner-Suomessa
la. Yritysrahoituksen muotoja ja tasoja on kautta
ovat biotalouden kehitys, pienten yritysten ja
linjan yhteen sovitettu ja valtiontukimenettelyt
maaseudun elinvoimaisuus. Haku ohjelman
ovat yhteisiä sekä alueittain että muun muassa
yritys- ja hankerahoitukseen on käynnistynyt
energiainvestointeja tuettaessa.
vaiheittain ja pian kaikki rahoitukset ovat
haettavissa.
Osaaminen, innovaatiot ja kokeilu ovat merkittävässä roolissa uusissa alueellisissa suunnitelmissa. Nyt myös kansainvälistä yhteistyötä on mah-
›› Maaseutuohjelman kehittämisvarat osoitetaan
dollisuus käyttää alueen kilpailukyvyn kehittämi-
pääsääntöisesti alueilla jaettavaksi. ELY-keskuk-
seen. Pienten yritysten yhteistyö, t&k ja innovaa-
set ja 54 paikallista Leader-ryhmää päättävät alu-
tioiden tuottaminen saavat ohjelmasta vahvan tu-
eillaan, mihin varoja käytetään. ELYt ja Leader-
en. Maa- ja metsätalouden biotalouteen liittyviä
ryhmät rahoittavat kehittämishankkeita, yleishyö-
innovaatioita rahoitetaan omana erityisenä EIP-
dyllisiä investointeja ja yritystukia suunnitelman-
toimenpiteenä.
sa painotusten mukaisesti. Pieni osa varoista käy-
Maaseudun asumista, yrittäjyyttä ja saavutet-
tetään valtakunnallisten hankkeiden rahoittami-
tavuutta parannetaan uudistamalla ja kehittämäl-
seen. Ohjelmakaudella käynnistetään myös kuusi
lä uusia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen ja ra-
erityistä koordinaatiohanketta. On myös syytä
kentamalla tietoliikenneyhteyksiä.
mainita Saaristomeren alueelle kohdennettava 6,5
miljoonan rahoituserä, joka tukee ravinteiden kierrätystä ja vesien suojelua koko valuma-alueella.
Palvelut ja nuoret esillä
paikallisissa strategioissa
Maatalouden ympäristökorvaukset, LFA-tuki
Paikkaperusteisen kehittämisen ytimessä ovat
ja muita maatalouteen suoraan kohdennettuja tu-
Leader -ryhmät, joita toimii kaikilla maaseutualu-
kia käynnistyi uuden kauden ohjelman puitteissa,
eilla. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi Leader-
mutta aiemmilla säännöillä jo vuonna 2014. Maa-
ryhmät ja niiden laatimat paikalliset strategiat jo
talouden investointien ja nuorten viljelijöiden tu-
tammikuussa. Strategioiden painopisteinä ovat ak-
et avautuivat hakuun toukokuussa. Kesäkuussa
tiivinen yrittäjyys, elinkeinotoiminnan monipuolis-
avautuvat sellaiset elinkeinojen kehittämishank-
taminen ja uudistaminen, elinvoimaiset yhteisöt ja
keet, joissa pienet yritykset voivat kehittää inno-
viihtyisä asuinympäristö. Palvelut ovat tärkeä tee-
vaatioita, toimintaa ja tuotteita ja jotka edellyttä-
ma monilla alueilla. Nuoret ovat kohteena ja toimi-
vät valtiontukimenettelyä.
joina kaikissa paikallisissa strategioissa.
Rahoitusta pk-yrityksille
kertaisimpia menettelyjä ja keventämään hallin-
elintarvikkeiden jalostukseen
nollista taakkaa. Sähköinen haku ja asioiden kä-
Biotalouden kasvavaan potentiaaliin tartutaan niin
sittely on nyt uudella tasolla. Sähköistä asiointia
yritys- kuin kehittämisrahoituksella. Toukokuun
palvelee HYRRÄ-järjestelmä, jonne kirjautumisen
alussa avautunut yritysrahoitus on käytettävissä
ja hakemuksen voi tehdä Katso-tunnuksilla.
Kaikissa toimissa pyritään käyttämään yksin-
kaikilla tukikelpoisilla alueilla. Merkittävä osa
Vahvaan kehitystyöhön on juuri nyt mahdolli-
kohdentuu hyvässä nosteessa olevaan elintarvik-
suuksia siten, että merkittäviä kokonaisuuksia
keiden jalostukseen pienissä ja keskisuurissa yri-
kootaan isommiksi alueellisiksi ohjelmiksi, joiden
tyksissä. Muiden toimialojen rahoitus maaseutu-
toteutukseen kootaan eri rahastojen ja kansalli-
alueella laajeni nyt mikroyrityksistä pieniin yri-
sia resursseja. n
tyksiin, niiden kehittämiseen ja investointeihin.
Yritystoiminnan aloittamiseen suunnattu tuki
toteutetaan nyt kertakorvausperiaatteella. Yritys-
Lisätietoja:
Manner-Suomen
maaseudun
kehittämisohjelmasta
www.maaseutu.fi.
www.leadersuomi.fi.
E u r o o p a n u n i o n i ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee sinistä kasvua
Teksti: Harri Kukka, neuvotteleva virkamies, MMM
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
on yksi Euroopan rakenne- ja investointirahas-
Meripolitiikka – uusi rahoituskohde Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa
toista. Komissio hyväksyi Suomen toimintaoh-
Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka sai
jelman ensimmäisten joukossa maaliskuussa
alkunsa vuonna 2007 annetun komission tiedon-
ja sen täytäntöönpano on käynnistymässä.
annon pohjalta. Yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään kehittämään johdonmukaisempaa lähesty-
›› Toimintaohjelman tavoitteena on luoda kalata-
mistapaa meriasioihin ja lisäämään eri politiikan
louden elinkeinoille kilpailukykyinen toimintaym-
alojen välistä koordinointia. Sen kattamia osa-alu-
päristö, joka mahdollistaa kestävän kasvun ja uu-
eita ovat sininen kasvu, meriosaamisen kehittä-
distumisen sekä kotimaisen kalan nykyistä suu-
minen, merten aluesuunnittelu, merien suojelu,
remman tarjonnan.
merivalvonta ja merialuestrategiat.
Kasvua ja uudistumista
Sininen kasvu
Ohjelmassa korostuvat innovaatioiden, uuden liike-
Sinisellä kasvulla viitataan meriin liittyvän talou-
toiminnan ja yhteistyön edistäminen sekä kehityk-
dellisen potentiaalin hyödyntämiseen. Käytännös-
sen esteiden poistaminen. Lähestymistapa on koko
sä se tarkoittaa esimerkiksi tuulen, vuoroveden ja
alaa kehittävä, mutta rahoituksen painopiste on al-
aaltojen hyödyntämistä energialähteenä sekä me-
kutuotannon tukemisessa. Tuet kohdennetaan eri-
riluonnonvarojen käyttöä lääkkeissä ja kosmetii-
tyisesti kasvua ja uudistumista tukeviin toimiin.
kassa – unohtamatta perinteisempiä elinkeinoja ku-
Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen
ten merenkulkua, matkailua ja kalataloutta.
on ohjelman keskeisiä tavoitteita. Ohjelman rahoi-
Meripolitiikan rahoitus on osin komission suo-
tuksella parannetaan kalastuksen kestävyyttä,
rassa hallinnossa, osin jäsenmaiden toimintaoh-
mutta edistetään myös sellaisten ympäristötoi-
jelmissa. Suomen toimintaohjelmassa meripolitii-
mien valmistelua, jotka tukevat kalojen luontais-
kan täytäntöönpanoon on varattu noin 10 miljoo-
ta lisääntymistä (esim. kutualueiden ja vaellusreit-
naa euroa kaudelle 2014–2020.
tien kunnostukset).
Uutena kokonaisuutena ohjelmaan sisältyy me-
Monia mahdollisuuksia
ripolitiikan rahoitus, jolla luodaan edellytyksiä me-
Suomessa on vahvaa osaamista monilla meriklus-
reen liittyville taloudellisille toiminnoille ja edis-
terin osa-alueilla, ja osaamisen kehittäminen luo
tetään merialueen valvontaa ja Itämeren suojelu-
edellytyksiä myös teknologian ja osaamisen vien-
tavoitteiden toteutumista.
nille. Käytännön mahdollisuuksia nähdään liitty-
Rahastosta on osoitettu jäsenmaille 5,7 miljar-
vän myös merialuesuunnitteluun, merialueen val-
dia euroa, josta Espanjan osuus on ylivoimaisesti
vonnan kehittämiseen yhteistyössä eri hallinnon-
suurin, 1,2 miljardia. Suomen toimintaohjelmaan
alojen kesken sekä Itämeren tilan parantamiseen.
on varattu noin 140 miljoonaa euroa julkista rahoi-
Meripolitiikka sivuaa monen eri hallinnonalan
tusta. Tästä määrästä noin 74 miljoonaa euroa on
toimintaa, ja edellyttää yhteistyön tiivistämistä si-
EU:n rahoitusta. Suomen saama EU-rahoitus on
ten, että meren tilan parantaminen, merivalvon-
noin 50 prosenttia aikaisempaa suurempi. Kasvu
nan tehostaminen ja sinisen talouskasvun edistä-
johtuu siitä, että ohjelman rahoitus kattaa kalata-
minen tukevat toisiaan.
louden kehittämisen lisäksi uusina alueina, meri-
Suomen EMKR-ohjelma tarjoaa osaltaan mah-
politiikan tukemisen ohella kalastuksen valvon-
dollisuudet kehittää merialueiden ja kalavarojen
nan sekä kalatalouden biologisten ja taloudellis-
kestävää käyttöä ja tukea sinistä kasvua. Suomel-
ten tietojen keräämisen.
la on kaikki edellytykset nousta sinisen biotalouden kansainväliseksi edelläkävijäksi. Tämä edellyttää uudenlaista ajattelua, rohkeita kokeiluja ja
toimijoiden välistä yhteistyötä yli sektorirajojen. n
9
10
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i
Alueministerit luottavat
koheesiopolitiikan välineisiin
talouden edistämisessä
Teksti: Kaisa-Leena Lintilä, aluekehitysjohtaja ja Olli Voutilainen, ylitarkastaja, TEM
Latvian puheenjohtajakauden aluekehityk-
Keskustelun pohjalta viimeistellään neuvoston
sestä vastaavien ministereiden kokouksessa
päätelmät, joka käsittelee EU:n alue- ja rakenne-
keskusteltiin alkaneen ohjelmakauden haas-
politiikan uudistuksen onnistumista, rahoitus-
teista ja mahdollisuuksista sekä kaupunkipo-
instrumenttien käyttöä, hallinnollista kapasiteet-
litiikasta. Ministerit korostivat koheesiopoli-
tia ja yksinkertaistamista.
tiikan merkitystä EU:n talouden ja kilpailukyvyn edistämisessä ja painottivat tarvetta
politiikan räätälöintiin jäsenmaiden erityispiirteet huomioiden sekä hallinnon yksinkertaistamista.
””
Suomi korosti älykkäiden
kaupunkien teemaa
yhtenä kaupunkiagendan
toivottuna sisältönä.
›› Suomen puheenvuorossa elinkeinoministeri
Olli Rehn totesi olevansa aluekehittämisen vahva
kannattaja ja tulevansa vanhalta tavoite 6 –alueel-
Kaupunkiagendan valmistelu
la, joka räätälöitiin meidän erityisoloihin. Rehn
EU:n kaupunkiministerikokouksen pääaiheena oli
nosti myös esiin laajemman talouden kuvan ja uu-
EU:n kaupunkiagendan valmistelu ja tukeminen.
distumistarpeen, johon koheesiopolitiikka antaa
Kaupunkiagendaa käsiteltiin nyt ensimmäistä ker-
välineitä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäris-
taa poliittisella tasolla. Ministerit kävivät vilkkaan
tössä tarvitsemme sekä avustusmuotoisia rahoi-
keskustelun agendasta ja hyväksyivät yksimieli-
tusvälineitä että laina- ja pääomainstrumentteja.
sesti asiaa koskevan Riian julistuksen.
Olennaista on, millä keinoilla saadaan tehokkain
Puheenvuoroissa korostettiin agendan merki-
vaikuttavuus. Suomessa keskitytään voimakkaas-
tystä erityisesti kahdessa tavoitteessa: kaupunki-
ti pk-yrittäjyyden, innovaatioiden ja vähähiilisen
politiikkaa koskevan jäsenmaiden välisen koke-
talouden edistämiseen.
mustenvaihdon tehostajana ja EU:n sektoripolitiikkojen muokkaamisessa paremmin kaupunkikehi-
””
Nopeasti muuttuvassa
toimintaympäristössä tarvitsemme sekä avustusmuotoisia
rahoitusvälineitä että lainaja pääomainstrumentteja.
tyksen piirteet ja haasteet huomioonottavaksi. Kolmantena näkökulmana tuotiin esiin agendan merkitys kaupunkien kilpailukyvyn ja laadukkaan
asuinympäristön sekä koko EU:n kilpailukyvyn
edistäjänä, mitä muun muassa Suomi korosti. Monet maat puolsivat myös agendan valmistelun tueksi tehtyä tiekarttaa, joka oli laadittu muutaman
maan, ml. Suomen aloitteesta.
Keskusteluun agendan sisällöstä nostettiin
Korkean tason ryhmä koheesio-
muun muassa asuminen, energiatehokkuus, hei-
politiikkaa yksinkertaistamaan
kosti kehittyneet lähiöt, älykäs erikoistuminen, il-
Komissaari Cretu esitteli suunnitelmansa kohee-
mastonmuutoksen hallinta, työllisyys sekä älyk-
siopolitiikan yksinkertaistamiseksi perustamalla
käät ja digitaaliset kaupungit. Suomi korosti älyk-
korkean tason ryhmä linjaamaan työtä. Ryhmää
käiden kaupunkien teemaa yhtenä agendan toivot-
johtaa virolainen ex-komissaari Siim Kallas. Ar-
tuna sisältönä, mikä sai vahvaa tukea monilta mail-
vattavasti työn tulokset näkyvät seuraavan vuo-
ta. Teemojen määrittelemiseksi tehdään kesäkuun
den 2020 jälkeisen kauden valmistelussa, jonka
aikana kysely jäsenmaille ja ensimmäisistä tee-
valmistelu on jo käynnistymässä ja tiivistyy 2017
moista on määrä päättää syksyn aikana. n
alkaen, jolloin komissio julkistaa seitsemännen
koheesioraportin.
E u r o o p a n u n i o n i ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
11
Suomen puheenjohtajuuskausi
Barents-yhteistyössä
loppusuoralla
Teksti: Tuulia Väliheikki, ylitarkastaja, TEM
Barentsin alueen yhteistyöelimenä on jo
kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut
Barentsin euroarktinen neuvosto. Neuvoston
tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, eli Suo-
””
Suomen kaudella kärjet
ovat olleet puhtaat teknologiat,
kestävä kaivannaisteollisuus ja
yritysten rajat ylittävä yhteistyö.
men, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa. Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus-
ta kukin puheenjohtajamaa tarkentaa ohjelmassaan
kausi päättyy syksyllä.
kulloisetkin yhteistyöalat. Suomen kaudella kärjet
›› Luonnonvaroiltaan rikkaan Barentsin alueen
teollisuus ja yritysten rajat ylittävä yhteistyö.
ovat olleet puhtaat teknologiat, kestävä kaivannaistarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle elinkeinoelämälle ovat suuret ja laajalti tunnustetut. Suomalaisilla toimijoilla on tarjota pohjoisille alueille
Syksy tuo tullessaan
puheenjohtajuuskauden päätapahtuman
soveltuvaa osaamista muun muassa kaivannais- ja
Taloustyöryhmän toimintaa konkretisoivat Suo-
metsäteollisuuden, turismin sekä öljy- ja kaasu-
men puheenjohtajuuskauden päätapahtumat ovat
teollisuuden sektoreilla.
edessä kesälomien jälkeen. Helsingissä, osana
Suurinvestointien ohella merkittävä osa pohjois-
Global Cleantech Summit -tapahtumakokonaisuut-
ten alueiden taloudellisesta toiminnasta tapahtuu
ta järjestetään 10.9.2015 kestävää kaivannaisteol-
pk-yrityksissä. Rajat ylittävä yhteistyö tarjoaa yri-
lisuutta ja puhtaan teknologian innovaatioita kä-
tyksille mahdollisuuden laajentaa markkinoitaan
sittelevä Cleantech Innovations in Minerals
ja osaamistaan. Koko Barentsin alueella toimivien
Production -konferenssi. Barentsin alueen erityis-
yritysten välinen sekä teollisuussektoreiden läpi ta-
kysymyksiin pureudutaan Challenges in the Arctic
pahtuva kauppa ja yhteistoiminta ovat tärkeitä uu-
-osiossa, jonka aiheina ovat muun muassa ilmas-
sien liikemahdollisuuksien löytämiseksi ja suurem-
tonmuutoksen vaikutukset, pohjoiset ääriolosuh-
man kannattavuuden saavuttamiseksi.
teet, kaivostoiminnan vaikutukset paikallisella tasolla sekä Venäjän arktinen kaivostoiminta.
Lokakuun puolivälissä 2015 vietetään Oulussa
Ulkoministerikokous huipentaa
puheenjohtajuuskauden
todellista Barents-yhteistyön superviikkoa useiden
Suomi on ulkoasiainministeriön johdolla luotsan-
pohjoisten tapahtumien linkittyessä kaupungissa
nut euroarktista neuvostoa lokakuusta 2013 lähti-
järjestettävään Barents ulkoministerikokoukseen.
en. Puheenjohtajuuskausi huipentuu lokakuussa
Yksi näistä tapahtumista on Suomen puheenjohta-
2015 Oulussa järjestettävään ulkoministerikoko-
juuskauden taloustyöryhmässä päättävä Barents
ukseen, jossa neuvoston vetovastuu siirtyy Suo-
Industrial Partnerhship (BIP)-kokous. Tämä kokous
melta Venäjälle. Suomen puheenjohtajuuden pai-
tarjoaa pohjoisten alueiden elinkeinoelämän toimi-
nopistealueet näiden tavoitteiden saavuttamisek-
joille säännöllisen foorumin tiedon ja kokemusten
si ovat taloudellinen yhteistyö, liikenne ja logis-
vaihdolle sekä keskustelulle alueen elinkeinotoi-
tiikka, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä nuori-
minnan yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista.
soyhteistyö. Muita puheenjohtajuuskauden teemo-
Oulun kokouksen tavoitteena on koota kattavasti
ja ovat turismi, kulttuuriyhteistyö, terveys ja sosi-
yhteen alueellisia elinkeinoelämän toimijoita yri-
aalinen hyvinvointi sekä pelastusalan yhteistyö.
tyksistä, tutkimuslaitoksista ja hallinnosta keskus-
Neuvoston yleisen puheenjohtajuuden rinnal-
telemaan alueen talouden ajankohtaisista kysymyk-
la myös Barentsin taloustyöryhmän vetovastuu on
sistä, luomaan uusia yhteistyömuotoja ja tekemään
ollut suomalaisissa käsissä, työ- ja elinkeinominis-
kauppaa. Kokouksen pääteemoiksi on suunniteltu
teriön alueosastolla. Työryhmän päätavoitteena on
ICT-ratkaisuja ja turismia – molemmat suomalaisen
lisätä maiden välistä taloudellista toimintaa, mut-
osaamisen ydinsektoreita. n
Lisätietoja:
Suomen BEACpuheenjohtajuuskauden
tuloksista ja tapahtumista:
www.formin.finland.fi/beac
Lisätietoa Cleantech
Innovations in Minerals
Production -konferenssista
www.
globalcleantechsummit.fi
12
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ E u r o o p a n u n i o n i
OECD aluekehityskomiteassa
painotuksena kaupunkien ja
maaseudun integraatio
Teksti: Marikki Järvinen, neuvotteleva virkamies, TEM
OECD:n aluekehityskomitea toimii keskeisenä
Ajankohtaiskatsaus kaupunkipolitiikkaan
kansainvälisenä foorumina, jossa eri maiden
Kaupunkityöryhmän kokous avattiin keskustelulla
päätöksentekijät ja virkamiehet voivat vaihtaa
jäsenmaiden kaupunkipolitiikan ajankohtaisesta ti-
kokemuksia sekä edistää aluekehittämispoli-
lanteesta. Tulevista asioista oli esillä ministereiden
tiikkaa. Komitealla on kolme erillistä työryh-
ja kaupunginjohtajien pyöreän pöydän kokous Mek-
mää – kaupunkipolitiikka, maaseutupolitiikka
sikossa lokakuussa sekä muun muassa kaupunkien
ja indikaattorityöryhmä, jotka tuottavat tutki-
resilienssin ja vihreän kasvun teemojen jatkaminen.
muksia, analyysejä ja raportteja komitean
Uusina tarkastelun kohteeksi nousevina aiheina esi-
työtä varten.
teltiin kaupunkien asumispolitiikka ja maankäyttöpolitiikka.
›› Aluekehityskomitea pyrkii edesauttamaan hy-
Sihteeristö esitteli kokouksessa kaksi raporttia:
vinvoinninvoinnin ja elintason nousua kaupungeis-
Metropolitan Century -raportin, jossa todetaan kau-
sa ja maaseutualueilla ja tuomaan paremmin esiin
pungistumisen jatkuvan edelleen ja Governing the
niiden roolia kansallisessa kehittämisessä. Tavoit-
City -raportti, johon oli ytimekkäästi listattu viisi
teiden saavuttamiseksi aluekehityskomitea tuot-
suositusta/ askelta, miten menestyksekäs metropo-
taa temaattisia ja analyyttisiä raportteja, tutki-
lihallintouudistus kokemusten valossa onnistuu.
muksia ja suosituksia; luo maille mahdollisuuden
Metropolialueiden hallinto -workshopissa esi-
tutustua ja vaihtaa parhaita esimerkkejä; kerää
teltiin paljon maa-esimerkkejä. Alueiden komite-
uutta tietoa ja kehittää hallintoa ja uusia politiik-
an tuore puheenjohtaja Markku Markkula toi
koja; välittää komitean työn tuloksia.
esiin älykkään erikoistumisen ja innovaatiokyvyn
Aluekehityskomitean edellinen mandaatti pai-
tärkeyttä metropoleille ja Helsingin seudulle, ja
nottui voimakkaasti kaupunkipolitiikkaan. Uuden
esitti että innovaatioiden luominen on, hallintora-
mandaatin (2015–2019) mukaisesti komitean työn
kenteiden sijaan, kaupunkikehityksen päätavoite.
painopistettä kohdennetaan erityisesti kaupunkien
Lisätietoja: Olli Voutilainen, TEM
ja maaseudun keskinäisen integraation syventämiseen ja sen edellyttämien toimenpiteiden kehittämi-
Maaseutukonferenssi toukokuussa
seen. Keskeisenä tässä työssä pidetään aluehallin-
10. OECD:n maaseutukonferenssissa National Pros-
non kehittämistä ja hallinnon eri tasojen ja sektorei-
perity through Modern Rural Policy oli paikalla kor-
den välisen yhteistyön lisäämistä. Muita tulevia ai-
keatasoisia poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä, kuten
heita on muun muassa osallistavan kasvun edistä-
maaseutukomissaari Phil Hogan ja OECD:n varapu-
minen, maankäytön suunnittelun rooli aluekehityk-
heenjohtaja Mari Kiviniemi. Suomesta kokoukseen
sessä.
osallistuivat muun muassa Christel Åström TEM:stä
ja Sirpa Karjalainen MMM:stä.
Aluekehityskomiteassa esillä
Konferenssin loppupäätelmissä todetaan, että
maaseutupolitiikka
maaseutualueiden merkitys maiden kansantaloudel-
Aluekehityskomitean huhtikuisessa kokouksessa kä-
le tulisi tunnustaa nykyistä vahvemmin ja että kai-
siteltiin muun muassa uuden maaseutupolitiikan to-
kille kansalaisille tulisi turvata onnistumisen mah-
teuttamista, luonnosta vesihallinnon suosituksiksi ja
dollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Päätelmissä
alueellisten viranomaisten merkitystä alueellisessa
perättiin myös viisautta maaseutupainotteisten po-
kehittämisessä. Lisäksi kerrottiin Regional Outlook
litiikkojen toteutukseen erilaisten maaseutuyhtei-
-tutkimuksen päivityksestä, joka tullaan tekemään
söjen todellisuus huomioiden. OECD:ta ja sen jäsen-
kesän 2015 aikana sekä siitä, miten OECD:n suosituk-
maita kannustettiin jatkamaan innovatiivista maa-
sia tehokkaista julkisista investoinneista ja siihen liit-
seutupolitiikkaa ja sen toteutusta. Tämä nähdään
tyvää työpakkia tullaan kehittämään ja käyttämään
tieksi, jonka kautta kansallista vaurautta voidaan li-
hyväksi.
sätä modernin maaseutupolitiikan kautta. n
Lisätietoja: Marikki Järvinen, TEM.
Lisätietoja: Christel Åström, TEM
Lisätietoja:
Kokousmuistio sekä tietoa
aluekehityskomiteasta
http://www.tem.fi/
alueiden_kehittaminen/
kansallinen_alueiden_
kehittaminen/
kansainvalinen_
aluepoliittinen_yhteistyo
Metropolihallinto -työpajan
esitykset: https://
community.oecd.org/docs/
DOC-84407
Kaupunkityöryhmän
kokouksen esitykset:
https://community.oecd.
org/docs/DOC-84405
K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
13
Seudulliset kehittämisyhtiöt
muutospaineissa
Teksti: Johanna Osenius, neuvotteleva virkamies, TEM
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren käynnistämä seudullisten kehittämisyhtiöiden roolia
koskeva selvitys valmistui toukokuun alussa.
Selvityshenkilö Markku Andersson esitti
””
Kuntien kehittämisyhtiöissä
työskentelee yrityskehittämisen
parissa yli 1 000 henkilöä.
Lisätietoja:
Kehittämisyhtiö – toimiva
innovaatio. TEM raportteja
39/2015.
www.tem.fi/ajankohtaista/
julkaisut/tem_raportteja
näkemyksensä kehittämisyhtiöiden nykytilasta sekä arvioi niiden edellytyksiä kuntien
liin. Roolijako ei ole niin selkeä, ettei tehtäväken-
ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan toteutta-
tässä olisi myös päällekkäisyyksiä. Rooleihin on
misessa.
pyritty tuomaan selkeää työnjakoa organisaatioiden kahdenvälisillä yhteistyösopimuksilla, Seu-
›› Lähes kaikki kunnat ovat omistajina mukana
dulliset yrityspalvelut -sopimuksilla ja yhteistoi-
jossakin seudullisessa kehittämisyhtiössä. Kunti-
mistoilla.
en kehittämisyhtiöissä työskentelee yrityskehit-
Laaja kontaktipinta yrityksiin, paikallisten olo-
tämisen parissa yli 1 000 henkilöä, joista karkeas-
suhteiden tunteminen sekä yrityskentän tarpei-
ti noin kolmasosa on palkattu hankerahoituksel-
siin sovitettu erityisosaaminen luovat kehittämis-
la. Yhtiön koko vaihtelee alle viidestä työtekijästä
yhtiöille hyvät edellytykset toimia yritysrajapin-
yli 50:een työntekijään. Kehittämisyhtiöiden asiak-
nassa yritysten linkkinä julkisiin yrityspalvelui-
kaina on vuosittain noin 35 000 yritystä. Kuntien
hin ja toisaalta olla osaltaan toteuttamassa kunti-
keskimääräinen rahoitus kehittämisyhtiöille on
en ja valtion elinkeinopoliittisia tavoitteita. Kehit-
noin 24 euroa/as/v.
tämisyhtiö on kuntien ja yritysten ”lähipalvelu”.
Kehittämisyhtiöiden tehtävien laajuus vaihte-
Taloudellinen tilanne voi kuitenkin vaatia ke-
lee alueittain, mutta yleensä toiminta kattaa pe-
hittämisyhtiöiden ja/tai niiden erityisosaamisen
rustoiminnat, kuten yritysneuvontapalveluiden
kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
tuottamisen, toimintaympäristön vahvistamisen
ja alueen markkinoinnin. Toimenkuva on riippu-
Kehittämisyhtiöt valtion
vainen toimialueen elinkeinorakenteesta ja tehtä-
kumppaniksi elinkeinopolitiikassa
väjaosta muiden alueella toimivien organisaatioi-
Selvityshenkilön mukaan kuntien määräysvallas-
den kanssa.
sa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia tulisi vahvistaa ja selkeyttää suhteessa muihin
Kehittämisyhtiöiden saama
hankerahoitus vähenee
toimijoihin määrittelemällä kehittämisyhtiöiden
Yritysten toimintaympäristö on muuttunut voimak-
ta elinkeinopoliittista kokonaisuutta.
asema osana julkisin varoin rahoitettua kansallis-
kaasti viime vuosien aikana ja erityisesti yhteis-
Nopeasti toteutettavana pilottina voidaan nos-
kunnalliset rakennemuutokset ja rahoituksen su-
taa työ- ja elinkeinoministeriössä kehitetty yritys-
pistuminen vaativat myös kehittämisyhtiöiltä toi-
tenkehittämispalvelut.fi -sovellus setelityyppisen
minnallista ja hallinnollista uudistumista. Ohjel-
yrityskehittämistyökalun hyödyntämisestä yhteis-
matyössä ja -rahoituksessa on tapahtunut myös
työmallina. Tämän palvelun laaja käyttö olisi mah-
oleellisia muutoksia, mitkä ovat vaikuttaneet seu-
dollista toteuttaa ELY-keskusten ja kehittämisyh-
dullisten kehittämisyhtiöiden tilanteeseen.
tiöiden sopimuksella.
Lisäksi tulisi varmistaa julkisten yrityspalve-
Yrityspalvelujen tuottajien
toiminnassa päällekkäisyyttä
luiden ja -tukien vaikuttava kohdentuminen tur-
Elinkeinopolitiikan toimijoiden roolit voidaan jä-
kuntien yhteistyönä. Kyse on kumppanuudesta,
sentää rahoittajiin, yritysneuvonnan toteuttajiin,
jossa kehittämisyhtiöt toteuttavat kuntien elinkei-
hanketoteuttajiin ja etujärjestöihin. Valtion ja maa-
nopoliittisten tavoitteiden ohella myös kansallisia
kuntien liittojen tulisi keskittyä rahoittajan roo-
elinkeinopoliittisia tavoitteita. n
vaamalla kehittämisyhtiöiden rahoitus valtion ja
14
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n
Aluekehittämispäätöksen
virkamiesvalmistelu alkanut
Teksti: Outi Ryyppö, kehitysjohtaja, TEM
Alueiden kehittämisen painopisteiden val-
käytettävissä olevista voimavaroista, tulokselli-
mistelu on työ- ja elinkeinoministeriössä
suutta ja vaikuttavuutta kuvaavat mittarit sekä
käynnissä. Valtioneuvosto tulee päättämään
määrittelyn erityisohjelmien keskeisistä tavoitteis-
niistä vuoden loppuun mennessä. Uusi halli-
ta ja vastuutahoista.
tus on muutaman viikon ikäinen, eikä vielä
ole tietoa millaisella otteella se tulee tarttu-
Sadat asiantuntijat kertoivat, mikä
aluekehittämisessä on tärkeää
maan alueiden kehittämiseen.
Päätöksen valmisteluvastuu on TEM:ssä, jossa val›› Hallitusohjelmassaan hallitus lupaa lisätä alu-
mistelu on aloitettu yhteistyössä muiden ministe-
eellista ja paikallista vastuunottoa, harkintaa ja
riöiden, maakuntien liittojen ja muiden aluekehit-
päätöksentekoa muun muassa alueen elinvoimaan,
tämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Val-
yrittäjyyteen ja työllisyyden edistämiseen liitty-
mistelua tehdään avoimesti ja osallistaen. Etenkin
vissä asioissa. Digitalisaatio, säädösten purku, yh-
prosessin alkuvaiheessa halutaan kuullaan mah-
teistyön ja kumppanuuksien vahvistaminen, ko-
dollisimman monia ja lähestyä aihetta mahdolli-
keilevuus ja innovatiivisuus, aluehallinnon uudis-
simman laveasti. Työryhmiä ei perusteta, vaan ide-
taminen tulevat myös vaikuttamaan alueiden ke-
oita ja ajatuksia kerätään olemassa olevilla fooru-
hittämiseen. Mutta vielä on liian aikaista päätel-
meilla ja uusilla sähköisillä menetelmillä.
lä, mitä kaikki tämä oikeasti tarkoittaa.
Ideoiden ja ajatusten keräämiseksi ja arvioimi-
Valtioneuvosto tulee päättämään alueiden ke-
seksi käynnistettiin maaliskuun lopulla vuorovai-
hittämisen painopisteet hallituskaudekseen kulu-
kutteinen verkkoaivoriihi. Satoja aluekehittämi-
van vuoden loppuun mennessä. Päätös ohjaa alu-
sen kanssa töitä tekeviä henkilöitä kutsuttiin hen-
eiden kehittämistä ja toimenpiteiden yhteensovit-
kilökohtaisella kutsulla osallistumaan riiheen.
tamista. Se sisältää ainakin kehittämisen tavoit-
Aivoriihessä osallistujilta kysyttiin, mikä on tär-
teet ja niiden toteuttamislinjaukset, kuvauksen
keää alueiden kehittämisessä nyt ja tulevaisuudes-
TÄRKEYS Uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelämä Erikoistuminen valikoiduille vahvuusalueille Alueyhteistyötä ja elinkeinoa tukeva liikenneinfrastruktuuri ja saavute�avuus Kehi�ämisen taloudelliset mahdollisuudet ja reunaehdot Julkinen sektori mahdollistaa ja tukee Koulutusmahdollisuudet ja osaava työvoima Toimivat �etoliikenneyhteydet Asumisen mahdollisuuksien ylläpito ja kehi�äminen Ympäristö ja luonto Keskite�y, hajaute�u vai verkostomainen kehi�äminen ja tekeminen 1 ERIMIELISYYS 24.6.2015 Kuva. Verkkoaivoriihessä esille nousseita teemoja. Pallon koko kuvaa sitä, miten paljon aiheesta on puhuttu.
Mitä ylempänä pallo on, sitä tärkeämmäksi aihe on koettu ja mitä kauempana oikealla, sitä enemmän aiheen
tärkeydestä on erimielisyyttä.
Kansallinen alueellinen kehit täminen ■ alue-integraat tori
sa. Osallistujat kertoivat omin sanoin näkemyksensä sekä arvioivat muiden osallistujien ideoiden
merkitystä.
Aivoriihen osallistui 824 henkilöä ja se keräsi
1 350 idea. Osallistujat edustivat valtionhallintoa,
aluehallintoa, paikallishallinto, oppilaitoksia ja
korkeakouluja, alueellisia kehitysyhtiöitä, järjestöjä ja yksittäisiä kansalaisia. Vastaajia oli kattavasti joka puolelta maata.
Valtion
aluehallinnolle
yhteinen
strategia
Teksti: Tarja Pyöriä, neuvotteleva virkamies, TEM
Uudistuva ja monipuolinen
elinkeinoelämä puhutti eniten
›› Aluehallintovirastojen (AVI) sekä elinkeino-,
Puhutuimmaksi ja tärkeimmäksi koetuksi teemak-
liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) ohjausjär-
si nousi uudistuva ja monipuolinen elinkeinoelä-
jestelmä uudistetaan selkeämmäksi ja yksinker-
mä. Muita esiin nousseita teemoja olivat muun mu-
taisemmaksi. Nykyinen kolmiportainen ohjaus-
assa erikoistuminen vahvuusalueille, ympäristö ja
järjestelmä muuttuu kaksiportaiseksi, jossa alue-
luonto, kehittämisen taloudelliset edellytykset,
hallintovirastoille ja ELYille laaditaan yhteinen
saavutettavuus, koulutustarjonta ja julkisen sek-
strategia-asiakirja. Tämän lisäksi kullekin viras-
torin rooli toimintaedellytysten luojana ja hyvin-
tolle laaditaan yksi tulossopimus hallituskaudek-
voinnin edesauttajana. Uskallusta ja rohkeutta alu-
si. Ensimmäisen yhteisen strategia-asiakirjan
eiden vahvuusalueille erikoistumiseen peräänkuu-
tulisi olla laadittuna marraskuun 2015 alkuun
lutetiin, mutta konkreettiset keinot tähän jäivät
mennessä.
puuttumaan.
Eri vastaajaryhmien näkemykset poikkesivat
Kolme teemaa ja kolme toimintatapaa
jonkin verran toisistaan. Kuntakenttä painotti
Strategia-asiakirja rakentuu kolmesta teemasta
infra-, palvelu- ja elinvoimaisuusnäkökulmia. Elin-
ja kolmesta toimintatavasta. Teemat ovat kohteen
keinoelämän edustajat odottivat voimakkaampia
mukaan määriteltyjä: ihmiset ja yhteisöt, yrityk-
ja nopeampia panostuksia uudistumista tukeviin
set ja elinkeinot, ympäristö ja luonnonvarat. Toi-
ratkaisuihin. Ministeriöt korostivat vahvuuksiin
mintatapoina ovat sujuvat palvelut, aluenäköinen
erikoistumista ja kansallisen tason näkökulmaa.
mahdollistavuus ja vuorovaikutteinen kehittämi-
Aluehallinto puolestaan pitivät tärkeänä alueiden
nen. Teemoja ja toimintatapoja on aukikirjoitettu
omia vaikutusmahdollisuuksia ja kehittämistoi-
tavoitteiksi. Seuraavaksi on priorisoinnin ja va-
minnan taloudellisia reunaehtoja.
lintojen aika. Tähän eväät antaa hallitusohjelma
ja sen toimeenpanosuunnitelma sekä kärkihan-
Ministeriöiden välisissä keskusteluissa
kiteytetään yhteiset tavoitteet
kevalmistelu. Strategia-asiakirjan valmistelu seu-
Verkkoaivoriihen lisäksi ministeriöiden kanssa on
tähdätään kuitenkin edelleen lokakuulle. Strate-
käyty kahdenkeskisiä neuvotteluja. Kullakin mi-
gian työstö jatkuu siis lomien jälkeen elokuussa
nisteriöllä on omia tavoitteita aluekehittämiselle.
tavoitteena tiivis ja valintoja sisältävä asiakirja.
raa hallitustyön aikatauluja. Valmistumisessa
Eri ministeriöiden tavoitteet ja hallitusohjelman
kirjaukset sekä verkkoaivoriihessä kertynyt jouk-
Strategia valmistuu vaiheittain
kojen viisaus kerätään yhteen. Kesän aikana on ta-
ja vuorovaikutteisesti
voitteena kiteyttää tästä aineistosta aihiot alue-
Strategian valmistelua tehdään valtiovarainminis-
kehittämispäätöksen linjauksiksi. Tavoitteena on
teriön ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työ-
löytää alueiden kehittymistä tukevia poikkihallin-
r yhmässä, joka koostuu ministeriöiden sekä
nollisia teemoja tai muulla tavoin integroida eri
AVIen, ELYjen sekä maakuntaliittojen edustajista.
hallinnonalojen kehittämisponnistelut kohti yh-
Valmistelu on ollut toimijat osallistavaa, eri vai-
teistä alueiden kehittämisen visiota.
heissa strategiakehikkoa on työstetty yhteisissä
Syksyn aikana keskusteluja hallinnonalojen
tilaisuuksissa. Alkukeväästä oli neljä aluekier-
välillä jatketaan ja linjauksia kiteytetään. Syksyl-
rosta yhteisen tahtotilan luomiseksi. Luonnosta
lä lähdetään myös testaamaan linjausaihioita po-
on työn edetessä ollut ja on edelleen mahdollista
liittisella tasolla. Tavoitteena on yhteisesti hyväk-
kommentoida. Seuraava kommentointikierros on
sytyt alueiden kehittymistä ja elinvoimaa vahvis-
syyskuussa.
tavat linjaukset ja toimenpidekirjaukset, jotka valtioneuvosto saa hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen joulukiireitä. n
Strategiatyötä tehdään rinnan alueiden kehittämisen painopisteiden valmistelun kanssa. n
Lisätietoja:
www.tem.fi/strategiaasiakirja
15
16
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n
Kaupunki-, maaseutu ja
saaristopolitiikan kehittämiseen eväitä
– Vartiaisen selvityksestä annettujen lausuntojen yhteenveto
Teksti: Olli Alho, neuvotteleva virkamies, TEM
Perttu Vartiaisen selvitykseen kaupunki-,
maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämisestä saatiin yhteensä 49 lausuntoa kattavasti
eri tahoilta.
›› Lausunnonantajista valtaosa piti selvityksen tekemistä tarpeellisena ja ajankohtaisena sekä johtopäätöksiltään pääosin oikeansuuntaisena. Kritiikki kohdistui selvityksen tiukkaan aikatauluun, kapea-alaisuuteen, fokusoinnin puutteeseen ja siihen, ettei varsinaisia toimenpide-ehdotuksia esitetty tai niiden
muotoilu oli epämääräinen. Selvityksessä käsiteltiin
kan painotusta pidettiin liiallisena ja osallisuus ja lähidemokratia jäivät käsittelemättä. Leader-toimintaa
ei tunnistettu eikä nostettu selvityksessä esiin. Maaseudun palveluihin ja saavutettavuuden pullonkauloihin sekä infrastruktuurin tilaan kiinnitettiin lausunnoissa erityistä huomiota.
Aluekehittämisen määrärahoista esitettiin näkemyksiä, joista suuressa osassa pidettiin tärkeänä turvata kansallisen aluekehittämisen määrärahat vähintään vuoden 2014 tasolla, osassa pidettiin sitäkin tasoa riittämättömänä.
liian vähän palveluita, maankäyttöä sekä sosiaalisia
ja ekologisia näkökulmia. Erityisesti maaseutupolitiikan toimijat kritisoivat liiallista kasvu- ja innovaatiopoliittista painotusta.
Paikkaperustaisuuden katsottiin muodostavan
hyvän lähtökohdan kunkin politiikkalohkon toiminnalle ja myös niitä yhdentävälle tarkastelulle.
Aluekehittämisen kytkemistä koko Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen pidettiin yleisesti ottaen
hyvänä. Osa lausunnonantajista toisaalta nosti kehityksen erojen tasoittamisen vahvuuksien hyödyntämisen rinnalle.
Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan yhdentävää tarkastelua ja yhteistyön tiivistämistä pidettiin
pääsääntöisesti perusteltuna. Useat lausunnonantajat totesivat kuitenkin myös, että kullakin politiikkalohkolla on oma tematiikkansa ja tarpeensa räätälöidyille toimille ja omalle toimielimelle Kaupunki/
maaseutujaon ylittämistä pidettiin tärkeänä kaupunkien lausunnoissa.
Selvitysmiehen esitystä uudenlaisen, hyvin fokusoidun alueellisen kasvu- ja innovaatiopolitiikan kokonaisnäkemystä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä.
Näkemyksen muodostamiseen toivotaan kuitenkin
enemmän poikkihallinnollisuutta.
Politiikkalohkojen organisointiin liittyviä ehdotuksia kritisoitiin laajasti. TEM:n koordinoivaa roolia ei lausunnoissa juurikaan kommentoitu. Selvitysmiehen ehdotukselle yhteisestä kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä tuli paljon kritiikkiä.
Useat lausunnonantajat katsoivat, että uudistuva ARNE voisi olla politiikkalohkoja koordinoiva elin.
Saaristopolitiikkaan liittyen tuli kannatusta sekä sen itsenäisyydelle että sen tiiviimmälle kytkennälle maaseutupolitiikkaan.
Kaupunkipolitiikan suhteen tuettiin kasvusopimusmenettelyn kehittämistä sopimuksia paremmin
räätälöimällä ja osapuolten sitoutumista vahvistamalla. Kasvu- ja MAL-aiesopimusten yhdistämistä ei kannatettu. Maakunnat painottivat parempaa kytkentää
maakuntaohjelmatyöhön.
Maaseutupolitiikan toimijat kritisoivat vahvasti
selvityksen lähtökohtia: kasvu- ja innovaatiopolitii-
Lausuntojen pohjalta alustavia
johtopäätöksiä:
• koko maan erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen on edelleen osuva lähtökohta kansalliselle
aluekehittämistyölle – rinnalla tavoite kehityserojen tasoittamisesta
• paikkaperustaisuus sopii politiikkalohkojen
toiminnan lähtökohdaksi – käsitettä tulee
selventää
• politiikkalohkojen yhteen sovittamista ja kokonaistarkastelua on syytä jatkaa ja lisätä yhteistyötä entisestään; silti itsenäisiä lohkoja ja
räätälöityjä toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin
• alueellinen kasvu- ja innovaatiopolitiikan kokonaisnäkemys on tarpeen muodostaa osana
aluekehittämisen painopistepäätöksen valmistelua; se ei kuitenkaan yksinään riitä suuntaamaan aluekehittämistä sekä kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikkaa
• organisoinnin suhteen ARNEn roolia on tarpeen
terävöittää politiikkalohkoja yhteen sovittavana
elimenä
• saaristopolitiikan fokusointia mahdollisuuksien
hyödyntämisen suuntaan jatketaan – saaristolain tarkentaminen valmisteltavaksi
• kaupunkipolitiikan sopimuksellisuutta kehitetään Vartiaisen ja kasvusopimusten väliarvioinnin suositusten perusteella – kytkentää maakunnalliseen suunnitteluun täsmennetään
• maaseutupolitiikassa vahvennetaan elinvoimapolitiikan roolia entisestään, säilytetään poikkihallinnollinen laaja-alaisuus sekä vahva paikallinen kehittämistoiminta (mahdollisesti kehittäen
uusia muotoja muun muassa sopimuksellisuutta)
• harkittavaksi selvitysmiehen ehdotus paikallista kehittämistä aktivoivasta rahoitusinstrumentista
• aluepolitiikkaa ja sen lohkoja tulee tarkastella
laajemmassa kontekstissa kuin TEM:n hallinnonala ml. EU:n alue- ja rakenne-, maaseutu- sekä meri- ja kalatalouspolitiikka. n
Lisätietoja:
Selvitysmiehen raportti:
Suomi tarvitsee kaupunkija maaseutupolitiikkaa.
TEM raportteja 29/2014.
www.tem.fi/ajankohtaista/
julkaisut/TEM_raportteja
K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
17
Kaupunkien kasvusopimukset
strategisesti osuvia – lisää vääntöä
toimenpiteisiin
Teksti: Olli Voutilainen, ylitarkastaja, TEM
Kasvusopimusten laatiminen suurten kau-
””
Arvioinnin mukaan tilausta
punkiseutujen ja valtion välillä on ollut tär-
ja tarvetta kasvusopimusten
keä avaus kaupunkien ja valtion välisen
tyyppiselle menettelylle
suoran yhteistoiminnan kehittämisessä ja
on myös jatkossa.
kaupunkiseutujen aseman vahvistamisessa
kilpailukyvyn moottoreina. Sopimusmenette-
nettelylle on myös jatkossa. Kaupunkiseutujen mer-
lyn vahvuus on ollut sen joustavuudessa
kitys valtakunnallisesti korostuu uuden kasvun ja
suhteessa perinteisiin aluekehitysprosessei-
kilpailukyvyn luomisessa.
hin. Silti sopimusten vahvuuksia ei ole vielä
Arviointi listaa useita kehittämisehdotuksia so-
pystytty täysin hyödyntämään. Näin arvioi
pimusten vahvistamiseksi. Näitä ovat muun muas-
kasvusopimuksia työ- ja elinkeinoministeri-
sa ehdotus vahvistaa ministeriöiden osallistumista
ön toimeksiannosta Tempo Economics Oy.
ja kirkastaa näiden odotuksia ja velvoitteita sopimuksissa. Arviointi summaakin, että sopimuksilla
Kasvusopimukset ovat kaupunkipolitiikan väline,
pystyttäisiin saamaan vielä vahvempaa voimaa ja
jolla vahvistetaan valtion ja suurten kaupunkiseu-
”vääntöä” aluekehitykseen, jos kaupungit ja valtio
tujen kumppanuutta. Päätavoitteena on kaupun-
sekä elinkeinoelämä yhdessä panostavat valittuihin
kiseutujen ja valtion yhteistyössä löytää ja priori-
keihäänkärkiin nykyistä voimakkaammin. n
soida kasvua lisäävät ja strategisesti merkittävät
kehittämisteemat, joita molempien myötävaikutuksella toteutetaan. Esimerkkejä sopimusten teemoista ovat muun muassa innovatiiviset julkiset
hankinnat, asemanseutujen kehittäminen vetovoimaisina solmukohtina ja kaupunkien keskeisten
aluekohteiden kehittäminen.
Dynamiikkaa on,
ohjausvaikutusta vähemmän
Arvioinnin mukaan kasvusopimukset ovat olleet
kasvu- ja kilpailukykyvaikutuksiin nähden onnistuneita strategisia kehyksiä toiminnalle, joskin niiden vaikutus konkreettiseen toimintaan on toistaiseksi ollut vähäinen. Kasvusopimusten suunniteltu dynamiikka toimii, mutta samalla niiden ohjausvaikutusta konkreettiseen tekemiseen pitäisi
lisätä.
Sopimukset ovat tarjonneet suoran kommunikointiväylän kaupunkiseutujen ja ministeriöiden
välille tärkeiden hankkeiden vauhdittamiseksi. Sopimusten kautta ei ole vielä riittävän merkittävästi saatu kohdennettua valtion resursseja sisältöjen edistämiseen. Kokonaisuudessaan lisäarvoa
on kuitenkin tuonut, että kehittämistyötä on pystytty suuntaamaan tärkeiksi määriteltyihin teemoihin.
Kehittämisehdotuksia listattu
Kasvusopimukset ovat olleet voimassa vasta lyhyehkön ajan, jonka vuoksi niiden kokonaismerkitystä ja lisäarvoa on vielä liian aikaista arvioida.
Arvioinnin mukaan on kuitenkin selvää, että tilausta ja tarvetta kasvusopimusten tyyppiselle me-
Havaintoja Joensuusta
Joensuun seudun kasvusopimuksen strategiset
painopisteet ovat: kasvun vauhdittaminen investointien esteitä poistamalla (asemanseutu) ja synnyttämällä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, biotalouden innovaatiokeskittymän vahvistaminen, Venäjän
taloudellisen kasvun hyödyntäminen.
Joensuun kaupungin talous- ja strategiajohtaja
Risto Väänäsen mukaan Joensuun kaupunkiseudulle hyväksytty kasvustrategia oli hyvä perusta
kasvusopimusprosessiin osallistumiselle. ”Prosessi
terävöitti valintoja ja toi uusia kasvua tukevia elementtejä. Kaupungista tuli entistä selkeämmin kehitysalusta. Kaupunkirakenteen päähanke, miljardin
euron Symmetrinen kaupunki, syntyi kasvusopimusprosessissa. Symmetrinen kaupunki toteuttaa
kaupungin strategisia linjauksia muun muassa elinkeinopolitiikan, ilmasto-ohjelman, vetovoiman ja
asuntopolitiikan suhteen.” toteaa Väänänen kasvusopimuksen roolista. Hän jatkaa, että Joensuun
kaupungin ja Kontiolahden kunnan sopimukseen
sisältyvät toimenpiteet ovat edenneet yllättävänkin
nopeasti. Ministeriöiden puolelta toivottaisiin nyt
tehokkaampaa sopimusvaikuttavuutta.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Jarno Turunen arvioi kasvusopimuksen merkitystä seuraavasti: ”Kasvusopimus on tuonut niin
alueen toimijat kuin valtion eri ministeriöt samaan
pöytään. Joensuu tunnetaan biotalouden osaamisestaan, uusissa avauksissa tarvitaan kaikki valtakunnalliset verkostot ja osaaminen käyttöön. Jatkossa valtio on saatava vahvemmin mukaan, esimerkiksi Joensuun kaupunkikeskustassa valtion
omistaman ratapihan ratkaisut laukaisivat miljardiluokan yksityiset investoinnit liikkeelle.”
Lisätietoja:
www.tem.fi/kasvusopimus
18
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n
Seutupilotit uuden kasvun ja verkottumisen
Teksti: Lari Anttonen, ylitarkastaja, TEM
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti seutu-
kaiden kanssa ja valmistellaan suurempien koko-
kaupunkien kanssa neljä pilottimenettelyä
naisuuksien tarjoamisia. Vientiprosessin määrit-
vuosiksi 2014–2015 tavoitteena seutukaupun-
tämisessä on oltu yhteydessä kohdeyrityksiin (137
kien kilpailukyvyn parantaminen ja uusien
pk-teollisuuspalveluyritystä), joilla on sekä kyky
osaamispohjaisten verkostojen luominen.
että halu uusille markkinoille. Vientiprosessin määrittämisen eri vaiheissa on ollut aktiivisesti muka-
›› Seutukaupungeilla on keskeinen rooli monikes-
na noin 60 pk-yritystä.
kuksisessa aluerakenteessa vahvan teollisuuspoh-
Lisätiedot: Digipolis Oy, projektipäällikkö Seppo Ahola,
([email protected]), www.arktisuus.fi
jan vuoksi. Pilottimenettelyn tarkoituksena on laajentaa tätä osaamispohjaa uusilla innovatiivisilla
tiivistämisellä niin vertaiskaupunkeihin kuin suu-
Pk-teollisuuden uudistaminen
ja kilpailukyky
riin kaupunkeihin. TEM on myöntänyt tämän toi-
›› Pilotin keskeisenä tavoitteena on luoda mukana
minnan vahvistamiseksi koordinaatio-/siemenra-
olevien kuntien kesken tiivis verkosto, joka luo yh-
hoitusta, jonka avulla pilotit ovat muun muassa
teistyöllä uusia toimintamalleja ja toimenpiteitä,
luoneet ylimaakunnallisia verkostoja ja hakeneet
jotka kohdistuvat pk-teollisuuden yrityksiin toimi-
hankerahoitusta varsinaisiin toimenpiteisiin.
alapohjaisesti. Lähtökohtana on tunnistaa pk-yri-
avauksilla, ketterillä kokeiluilla sekä yhteistyön
Seutupilotit pureutuvat laajasti tärkeiksi koettuihin teemoihin; pk-yritysten uudistamiseen, ark-
tysten tarpeet ja edesauttaa yritysten toimintaedellytysten kehittymistä seutukaupungeissa.
tisen osaamisen vienninedistämiseen, liikuntamatkailun kehittämiseen sekä älykkään ja vihre-
Pilotissa on neljä alateemaa:
än teknologian hyödyntämiseen seutukaupungeis-
1) kokeilla ja mallintaa toimintaympäristöjä
sa. Näiden pilottien rinnalla käynnistettiin seutu-
2)tunnistaa ja kehittää korkeakoulujen roolia
kaupunkien rakennemuutoksen hoitoon keskitty-
seutukaupunkien yhteistyökumppanina pk-
vä pilotti. Pilottimenettely on koonnut vaikutta-
teollisuuden kehittämisessä
van määrän eri toimijoita ympäri Suomea ja käyn-
3)voimistaa toisen asteen koulutuksen ja tuoteke-
nistänyt lukuisan määrän hankkeita. Pilotit ovat
hitysosaamisen roolia seutukaupunkien pk-teol-
myös tehokkaasti verkottuneet suurempien kau-
lisuuden uudistamisessa ja vahvistamisessa
punkien kanssa hyödyntäen suurten kaupunkien
4)hakea kansainvälistymisesimerkkejä ja ver-
osaamista ja verkostoja.
taistietoja pk-teollisuuden kehittämistavoista
Alla lyhyet esittelyt pilottien toiminnasta.
Pilotin toimesta on luotu uutta yhteistyötä seutu-
Arktisuus
kaupunkien välille käynnistämällä toimialakohtaisia
›› Kemi ja Digipolis Oy ovat vetovastuussa laaja-
hankkeita. Tähän mennessä haetut ja saadut hanke-
mittaisessa Arktisuus-hankkeessa. Kemi-Tornion
rahat ovat yhteensä noin viisi miljoonaa euroa.
seudun ja Lapin lisäksi muut hankeosapuolet ovat
Rauma, Lieksa ja Suupohja.
Pilotin tavoitteena on systemaattisten toimintatapojen määrittäminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi pohjoisilta markkinoil-
Pilotissa on mukana 16 kaupunkia ja kehittämisyhtiötä. Käynnistetyissä hankkeissa on mukana lisäksi oppilaitoksia.
Lisätiedot: Rauman kaupunki, projektipäällikkö Pertti Pulli
([email protected])
ta Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa ja Luoteis-Vesuurhankkeista että pienemmistä miljoonaluokan
Liikunta- ja urheilumatkailun
kehittäminen
projekteista. Pk-yritysten viennin suurimpana haas-
›› TEM on tunnistanut matkailun yhdeksi Suomen
teena on järjestelmällinen ja pitkäjänteinen vienti-
kasvutoimialaksi. Matkailu on myös globaalisti yk-
työ asiakasluottamuksen rakentamiseksi. Tähän
si harvoja kasvualoja. Matkailun kehittäminen on
tarvitaan kohdemarkkinoilla toimivia käytänteitä.
kuitenkin haasteellinen kenttä, jossa tarvitaan laa-
näjällä. Samalla julkaistaan investointitietoa sekä
Pilotissa määritelty Arktisuus-vientiprosessi
jasti eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Pilo-
perustuu konkreettisiin toimiin Norjan ja Ruotsin
tin tavoitteena on luoda kokeilukulttuurin omai-
arktisilla markkinoilla. Sitä kehitetään edelleen
sesti kansainvälistymistä tukevia malleja liikun-
muilla arktisilla kohdemarkkinoilla. Pk-yritykset
tamatkailun yhteistuottamiseen ja aktivoida seu-
tarvitsevat avustavia kehittämistoimia erityises-
tukaupunkeja vahvistamaan Suomea liikuntamat-
ti, kun ollaan yhteyksissä potentiaalisten asiak-
kailumaana.
Pitkäjänteinen ja herkästi
reagoivat rakennemuutos
Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky
Älykkään ja vihreän
kasvun kaupungit
Arktisuus
Liikunta- ja urheilumatkailu
K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
suunnannäyttäjinä
Pilotissa on tutkittu liikuntamatkailun asiakas-
seutukaupunkipilottien tulosten ja osaamisen jaka-
kantaa ja markkinapotentiaalia Venäjällä. Nyt koos-
misesta kaikkien käytettäväksi’, summaa seutukau-
tettaan kärkituotteita samoihin kansiin ja kehite-
punkipilotin projektipäällikkö Aino Peräkorpi Suu-
tään media- ja jakelukanavasuhteita esimerkiksi
pohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä (SEK).
koemarkkinoinnilla. Erikoispiirteenä muihin vas-
Pilottia hallinnoi SEK. Etelä-Pohjanmaan liitto
taaviin hankkeisiin on se, että hanke toimii kolmel-
ja mukana olevat kunnat rahoittavat pilotin toi-
la tasolla: Jokaisessa kaupungissa toteutetaan omat
minnan.
pilotit. Verkoston yhteiset toimenpiteet liittyvät
Lisätietoja: Suupohjan elinkeinotoimen
kuntayhtymä, projektipäällikkö Aino Peräkorpi
([email protected]), www.smartcities.fi
markkinatuntemuksen lisäämiseen, toisilta oppimiseen, tuotekehitykseen ja esillä olon lisäämiseen.
Rakennamme verkostoja myös kansallisesti, osalFinlandin toimintaan. Oppilaitosyhteistyö muun
Pitkäjänteinen ja herkästi
reagoiva rakennemuutos
muassa Saimaan ammattikorkeakoulun opettajien
›› Hankkeessa on mukana kahdeksan rakenne-
ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa on lisän-
muutoksen kohdannutta kaupunkia: Hamina, Han-
nyt Venäjä- ja Saksatuntemusta. Hanke onkin pys-
ko, Keuruu, Kouvola, Lieksa, Raasepori ja Salo. Ta-
tynyt tekemään uusia asioita uudenlaisilla kokoon-
voitteena on tukea kaupunkien ratkaisukeskeisiä
panoilla. Tutustumalla eri kaupunkeihin ja toimi-
pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolista-
joihin, verkosto oppii toisiltaan ja saa aihioita sekä
miseksi ja uusien työpaikkojen synnytttämiseksi.
omaan että yhteiseenkin kehittämiseen.
Jokaisessa osallistuvassa kaupungeissa on tavoit-
listumalla muun muassa VisitFinlandin ja Outdoors
Pilotissa on mukana 10 kaupunkia. Uusien tulokkaiden, Kouvolan ja Kotkan, mukaantulo on
teena käynnistää uudenlaisia rakennemuutostoimenpiteitä.
osoitus laajemmasta kiinnostuksesta. Tavoittee-
Rakennemuutoksen syyt ja vauhti ovat olleet
na on vakinaistaa verkoston toiminta ja tehdä jat-
eri kaupungeissa erilaiset ja siksi on tärkeää tar-
kossakin matkailuun uusia avauksia, esimerkiksi
kastella rakennemuutoksen koko elinkaarta muu-
luoda uusia hankekokonaisuuksia ja vahvistamal-
toksen ennakoinnista uusien elinkeinorakentei-
la seutukaupunkien ja koko Suomenkin asemaa
den laaja-alaisen vahvistamiseen saakka.
luontoliikuntamaana.
Lisätietoja: Imatran seudun Kehitysyhtiö Oy,
projektipäällikkö Juha Sorjonen ([email protected])
Hanke koostuu kolmesta toimintakokonaisuudesta:
• Paikallisen toiminnan kehittäminen: Hanke
tukee ja auttaa mukana olevien kaupunkien
Älykkään ja vihreän kasvun
kaupungit (ÄVKK)
paikallisen toimintamallin kehittämisessä
sekä paikallisen pilotin kokoamisessa.
›› ÄVKK-seutukaupunkipilotin tavoitteena on luo-
• Kaupunkien verkostoyhteistyö: Hanke kokoaa,
da uutta liiketoimintaa ja elinvoimaa seutukau-
analysoi ja jakaa kokemuksia rakennemuutos-
punkeihin kestävän kehityksen pohjalta. Innova-
toimenpiteistä sekä kehittää verkostoyhteis-
tiivisen liiketoiminnan syntyminen vaatii uusia
työtä mukana olevien kaupunkien välillä.
avauksia, joita ekofiksut seutukaupungit tukevat
• Yhteistyön ja vuoropuhelun tiivistäminen
hankkeessa toteutettavilla kokeiluillaan, piloteil-
toimijoiden välillä eri tasoilla.
laan ja kehittämisalustoillaan. Ympäristöarvot,
puhtaus ja resurssitehokkuus ovat niin yrityksil-
Kaupunkien yhteistyönä on koottu käsikirjaan käy-
le kuin kunnillekin kilpailutekijä kolmannen teol-
tännön esimerkkejä eri alueilla käynnistetyistä
lisen vallankumouksen aikana.
toimista rakennemuutostilanteissa ja niiden on-
Pilotin seutukaupunkiverkoston toiminnassa
nistumisesta. Paikalliset kokeilut voidaan toteut-
on mukana 16 seutukaupunkia ja toiminta kohdis-
taa kunkin kaupungin erityisiin tarpeisiin liitty-
tuu 31 kuntaan. Kaksivuotisen pilotin kehittämis-
en esimerkiksi erilaisina selvityksinä.
teemoina ovat biotalous ja kestävät energiaratkai-
Lisätietoja: Yrityssalo Oy, projektipäällikkö
Tommi Virtanen ([email protected])
sut, resurssitehokkuus, digitaaliset palvelut ja kuituverkot, materiaalien, luonnonvarojen ja veden
kestävä käyttö sekä älykkään asumisen ja yritystoiminnan ratkaisut.
’Pilotti on tuonut ketteryyttä seutukaupunkien
kehittämiseen ja tuottanut merkittävää lisäarvoa
Seutupilotteihin voi tutustua 10.–11.9
osastolla L9 Kuntamarkkinoilla.
19
20
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n
Visio Suomen tavoiteltavasta
aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä
vuoteen 2050
Teksti: Timo Turunen, ympäristöneuvos YM ja Hanna-Mari Kuhmonen, ylitarkastaja, TEM
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) luo näkymiä Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle. Aikahorisonttina on vuosi 2050. Nyt kolmatta kertaa tehty kehityskuva julkistettiin
””
Kehityskuvan tarkoituksena
on toimia tausta-aineistona
pitkän aikavälin suunnittelussa
ja päätöksenteossa.
kesäkuun alussa.
Tulevaisuuden liikennejärjestelmässä yhdistyvät
›› Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys-
infra, palvelut ja tieto. Kehittyvät liikennepalvelut
kuva viitoittaa tulevaisuudelle suuntaa, joka tukee
vastaavat kansalaisten muuttuviin liikkumistarpei-
Suomen kehittymistä kilpailukykyisenä, hyvin-
siin ja tukevat elinkeinorakenteen uusiutumista.
voivana ja ympäristöltään kestävänä maana. Täh-
Ne kokoavat yhteen kuljetusvirtoja, kytkevät Suo-
täimessä on monikeskuksinen ja verkottuva sekä
men kansainvälisiin kuljetusjärjestelmiin ja säilyt-
hyviin liikenneyhteyksiin pohjautuva alueraken-
tävät toimintavarmuutensa myös häiriötilanteissa.
ne, joka tukee maan eri osien vahvuuksien ja voi-
Tavaraliikenteessä korostuvat satamayhteydet, hen-
mavarojen hyödyntämistä sekä elinkeinotoimin-
kilöliikenteessä Helsingin metropolialueen ja mui-
nan uudistumista. Erityyppisten alueiden välinen
den suurien keskusten väliset yhteydet.
vuorovaikutus on keskeistä.
””
Kehityskuvasta ja ALLI-kartastosta
tietopohjaa suunnitteluun
sekä hyviin liikenneyhteyksiin
Kehityskuvan tarkoituksena on toimia tausta-ai-
pohjautuva aluerakenne.
neistona erityisesti valtionhallinnon ja maakun-
Tähtäimessä on
monikeskuksinen ja verkottuva
ja päätöksentekoon
tien liittojen pitkän aikavälin suunnittelussa ja
Kohti uudistumiskykyistä ja
päätöksenteossa. Kehityskuva tarjoaa myös lähtö-
mahdollistavaa Suomea
kohtia kansainväliselle aluesuunnitteluyhteistyöl-
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämi-
le tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteis-
selle Suomessa määritellään kolme lähtökohtaa.
työtarpeita. Kehityskuva perustuu tulevaisuuden
Suomen asemaa vahvistetaan niin globaalisti, Eu-
ennakointiin ja erilaisiin vaihtoehto- ja näkökul-
roopassa kuin lähialueilla. Tärkeimmät yhteistyö-
matarkasteluihin ja se tehtiin nyt kolmatta kertaa.
alueet ovat Itämeren alue eurooppalaisena kasvu-
Kehityskuvan valmistelua edelsi perusteelli-
alueena, Barentsin alue luonnonvarojen ja uusien
nen pohjustus, jonka lopputulemana keväällä 2013
kuljetusreittien vuoksi sekä Venäjä laajana ja ke-
syntyi aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ny-
hittyvänä markkina-alueena. Manner-Euroopan
kytilaa, kehitystä ja linjauksia analysoiva ALLI-
ja Venäjän lisäksi liikenneyhteyksiä kehitetään eri-
kartasto. Kartasto on saanut kiitosta havainnolli-
tyisesti Aasiaan.
sena ja kattavana tietopakettina, jota voi hyödyn-
Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja
tää monentyyppisen kehittämistyön pohjana.
se tukee keskusten ja maaseudun verkottumista ja
Kehityskuva valmisteltiin valtioneuvoston toi-
työnjakoa. Eri puolille maata tarvitaan solmukoh-
meksiannosta ympäristöministeriön johdolla yh-
diksi vahvoja, vetovoimaisia ja rakenteeltaan ehei-
teistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne-
tä kaupunkiseutuja. Maaseutualueet kehittyvät vah-
ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalous-
vuuksiensa pohjalta ja ovat monimuotoisessa vuo-
ministeriön ja Liikenneviraston kanssa. ALLI-työ-
rovaikutuksessa erityyppisten alueiden kanssa. Di-
ryhmän työskentelyyn osallistuivat myös muun
gitalisaatio ja uudet tuotantoteknologiat sekä bio-
muassa maakuntien liitot sekä ELY-keskukset. Vuo-
ja luonnonvaratalous luovat mahdollisuuksia elin-
rovaikutteiseen valmisteluprosessiin sisältyi si-
keinotoiminnan uudistamiselle koko maassa.
dosryhmiä osallistavia työpajoja. n
Lisätietoja:
Kehityskuva:
https://helda.helsinki.fi/
handle/10138/155054
ALLI-kartasto:
www.tut.fi/verne/alli/
alli-kartasto
K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
21
22
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n
Uusista kehitysympäristöistä
kilpailuetua yrityksille
Teksti: Anna-Kaisa Valkama, ohjelmajohtaja, Merinova Oy ja Mika Pikkarainen, neuvotteleva virkamies, TEM
INKA-ohjelma edistää voimavarojen kokoamis-
teuttajana Merinova Oy. Ensimmäiset yritysvetoi-
ta valittuihin temaattisiin keskittymiin ja sa-
set hankkeet saivat rahoituksen Tekesistä viime
malla se tukee myös kaupunkiseutujen erikois-
syksynä. Alla on esitelty kaksi kehitysympäristö-
tumista omiin vahvuuksiinsa. Vuoden 2014
hanketta, jotka lisäävät Vaasan seudun energia-
alussa käynnistynyt ohjelma lisää julkisen
alan keskittymän kansainvälistä vetovoimaa ja
sektorin, erityisesti kaupunkien, korkeakoulu-
luovat energia-alan yrityksille kilpailuetua. n
Lisätietoja:
Sundom Smart Grid:
http://new.abb.com/fi/
abb-lyhyesti/teknologia/
sundom
Energy Research Center:
http://www.uva.fi/fi/news/
energiatutkimus/
jen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.
›› Perinteisen teknologia- tai toimialalähtöisyyden
sijaan INKA-ohjelman painotuksilla korostetaan
kysyntälähtöisiä, ratkaisukeskeisiä ja monialaisia
Sundom Smart Grid: Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan
temaattisia valintoja. Ohjelma on aluelähtöinen:
Vaasanseudun energia-alan toimijat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja
Vaasan yliopisto testaavat ja pilotoivat uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa.
paikalliset toimijat ovat itse valinneet strategisesti tärkeät teemat ja luoneet tiekartan keskittymien vahvistamiseksi. Kaupunkiseutujen INKA-ohjelman painopistealueet ovat myös maakuntien
aluekehittämisstrategioiden ydintä.
Ohjelman hallinnoinnista ja operatiivisesta toteutuksesta vastaa Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Tekes osarahoittaa hankkeita, joilla lisätään
yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkisten toimijoiden aktivointia ja verkottumista, kehitetään avoimen innovaatiotoiminnan toimintamalleja ja toteutetaan kokeiluja sekä laajoja
kehitysympäristöhankkeita. Alueellisten ekosysteemien kehittämiseen on nyt käytettävissä uusi
komission ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen rahoitusinstrumentti, ns. innovaatioklusterirahoitus.
Kehitysympäristöinä voivat olla esimerkiksi uusien teknologioiden ja palveluiden demonstraatioja testialustat sekä osaamispohjaisen yrittäjyyden
uudet toimintamallit. Kehittäminen toteutetaan aidoissa kehitysympäristöissä käyttäjien, yritysten
ja julkisen sektorin yhteistyönä. Ohjelmassa hyödynnetään kaupunkien suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kehitysalustoina ja yritysten
uusina referenssikohteina viennin lisäämiseksi.
Vaikka INKA-ohjelma joudutaan valtion talouden sopeuttamistoimien vuoksi lopettamaan vuoteen 2017 mennessä, toteutetaan ohjelmassa jo
käynnistyneet hankkeet tehtyjen päätösten mukaisesti. Uudentyyppisten innovaatioympäristöjen rakentamista pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan myös muilla välineillä.
Vaasassa keskitytään energia-alaan
Kestävät energiaratkaisut -painopisteen vetovastuussa on ollut Vaasan kaupunki ja ohjelman to-
Sundomissa sähköverkko on muuttumassa haja-asutusalueen verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että
avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa.
Sundomissa oleva kattava Anvian valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen
mittaustiedon siirron digitaalisessa muodossa. Tieto kerätään Anvian palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden
käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia ja kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja
mahdollisimman edullisesti.
Vaasan Sähkö -konsernin tavoitteena on hankkeen avulla löytää ratkaisuja,
joilla voidaan täyttää sähkömarkkinalain jakeluverkolle asettamat toimitusvarmuuskriteerit myös muilla keinoin kuin maakaapeloinnilla, esimerkiksi lisäämällä verkostoautomaatiota ja nostamalla sen älykkyyttä.
Energy Research Center vahvistaa Vaasan seudun
osaamiskeskittymää
Energy Research Center -laboratorio on korkeakoulujen ja teollisuusyritysten
yhteisiin tarpeisiin toteutettava laboratoriokokonaisuus, joka luo uudenlaiset
mahdollisuudet kokonaisenergiajärjestelmän tutkimiseen. Laboratoriossa yhdistyvät energiateknologiayritysten vahva energiaosaaminen sekä yliopiston ja
korkeakoulujen tutkimusosaaminen. Vastaavaa tutkimusalustakokonaisuutta
ei ole koko Euroopassa, joten se nostaa sekä koulutuksen että teollisuuden
tutkimuksen tasoa.
Ensi vaiheessa Palosaaren kampusalueelle nousee polttomoottoritutkimukseen erikoistunut Energy Lab. Myöhemmin laboratoriokokonaisuus täydentyy
bio-, geo- ja uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja sähkönjakelun
sekä laitteiden välisen kommunikaation tutkimiseen erikoistuneilla yksiköillä.
Energia-alan kärkiyritykset ovat erittäin kiinnostuneita uudesta laboratoriokokonaisuudesta. Menestyvä teknologiateollisuus tarvitsee lähelleen korkealaatuista koulutusta ja tutkimusta ja näin monipuolisten tutkimusmahdollisuuksien
rakentuminen on erittäin tärkeää myös pk-yrityksille.
K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
ERM-kiertue päätökseen:
ennakoinnilla rakennemuutoksen
hallintaan
Teksti: Pekka Hokkanen, erityisasiantuntija, TEM
Ennakointi, älykäs erikoistuminen ja aluei-
toimintaa määrittävänä tekemisen tapana. Kolmas
den resilienssi eli joustavuus olivat pääteemo-
usein esiintynyt kehittämiskohde on tarve enna-
ja kevään ERM-kiertueella. Elinkeinoelämän
kointitiedon jalostamiseen ja parempaan viestimi-
rakennemuutoksen hallinnan uutta toiminta-
seen. Ongelma ei niinkään ole ennakointitiedon
tapaa (ERM) kehitetään työ- ja elinkeinomi-
puute, vaan ennemminkin informaation ylitarjon-
nisteriön alueosastolla yhteistyössä alueiden
ta, mikä edellyttää valikointia, jalostusta ja asian-
kanssa. 16 työpajan ERM-kiertueella kohdat-
tuntevaa viestintää. Rakennemuutoksiin liittyviä
tiin lähes 300 aluekehittäjää lukuisista eri
megatrendejä ja hiljaisia signaaleja kyllä tunnis-
organisaatioista, kuten ELY-keskuksista,
tetaan ja niistä laaditaan esimerkiksi skenaarioi-
maakuntien liitoista, TE-toimistoista, kun-
ta, mutta ennakointitieto ei riittävästi siirry käy-
nista, kehittämisyhtiöistä, oppilaitoksista ja
tännön tekemiseksi. Ennakoinnin, strategisen joh-
etujärjestöistä.
tamisen ja toiminnan tulee muodostaa tiivis kokonaisuus.
›› Työpajoilla oli kaksi päätavoitetta. Yhtäältä ja-
Älykäs erikoistuminen ja kokeilukulttuuri näh-
kaa tietoa ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä siitä,
tiin kiinteänä osana rakennemuutosten ennakoin-
mitä rakennemuutoksen ennakoinnilla ja uudella
tia ja hallintaa. Uudet innovatiiviset avaukset ja
toimintatavalla (ERM) tarkoitetaan. Toisaalta työ-
kokeilut esimerkiksi toimialojen rajapinnoilla syn-
pajoissa kuultiin alueiden kokemuksia ja näkemyk-
nyttävät uutta liiketoimintaa uudistaen samalla
siä alueellisesta ennakoinnista, älykkäästä eri-
elinkeino- ja yritysrakennetta. Yritykset toteutta-
koistumisesta sekä elinkeinoelämän rakennemuu-
vat käytännössä alueiden älykkään erikoistumi-
toksesta sekä sen hallinnasta ja hoidosta. Työpa-
sen strategioita. Kokeilevaan toimintatapaan liit-
jojen toteutustapa oli hyvin vuorovaikutteinen:
tyy myös riskejä ja lupa epäonnistua. Myös rahoi-
ERM:iä rakennetaan yhdessä ja siinä alueiden ko-
tusinstrumenttien ja koko yritystukijärjestelmän
kemukset, näkemykset ja vahva asiantuntijuus on
tulee olla joustava ja ketterä, uudistumista ja ko-
tärkeässä roolissa. ERM:ssä ei ole kyse yksittäises-
keilevuutta tukeva. Elinkeinoelämän uudistami-
tä työkalusta tai mallista, vaan laveammasta ajat-
sen näkökulmasta rakennemuutos on jopa toivot-
telu- ja toimintatavasta, joka muotoutuu alueilla
tava, jota tulee hallitusti edistää. Proaktiivinen
niiden vahvuuksien ja toimintakulttuurin mukai-
ERM-toiminta on aktiivista elinkeino- ja työllisyys-
seksi. ERM on proaktiivinen ja ennakointiin tukeu-
politiikkaa, jota johdetaan ennakoinnin avulla. Ra-
tuva tapa toteuttaa elinkeinojen ja yritysten uudis-
kennemuutos poikkileikkaavana ilmiönä laventaa
tamista ja kehittämistä. Se vahvistaa alueiden jous-
alueellisen ennakoinnin agendaa ja vahvistaa sii-
tavuutta eli resilienssiä sekä kestää että toipua eri-
nä mukana olevia verkostoja.
laisista rakennemuutostilanteista.
Seurantatyökalu työn alle
Ennakoinnin tilan arviointi nosti
ERM-hanke jatkuu työpaja-aineistojen analyysilla
esiin kehittämiskohteita
ja johtopäätelmillä. Alueiden resilienssikykyä ar-
Alueiden itsearviointi ennakoinnin nykytilasta
vioivan seurantatyökalun kehittäminen käynnis-
nosti esiin erityisesti seuraavia kehittämiskohtei-
tetään ja yritystukien rahoituskriteerejä kehite-
ta. Ensinnäkin vuorovaikutusta yritysten kanssa
tään vastaamaan paremmin ERM-ajattelutapaa.
tulee lisätä merkittävästi. Ennakointityö ei ole vai-
TEM:n ja alueiden väliseen vuoropuheluun koski-
kuttavaa elleivät yritykset ole siinä mukana. Toi-
en ennakointia ja elinkeinojen uudistamista kehi-
seksi ennakoinnin ja päätöksenteon välistä suh-
tetään pysyvät muodot. n
detta tulee vahvistaa. Ennakointi profiloituu tarpeettoman usein omaksi erilliseksi prosessiksi ja
professioksi sen sijaan, että se nähtäisiin kaikkea
23
24
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ Tu t k i t t u a t i e t o a
Maaseudulla on vetovoimaa ja
liiketoimintapotentiaalia
Teksti: Hanna-Mari Kuhmonen, ylitarkastaja, TEM
Maaseudun tulevaisuus on elinvoimainen, jos
Kansalaisten mielikuvissa maaseutu on ensi-
siitä halutaan tehdä sellainen. Tämä käy ilmi
sijaisesti monipuolinen hyvinvoinnin lähde ja asuin-
työ- ja elinkeinoministeriön tilaamissa artik-
ympäristö. Näkemys maaseudun kehittämistar-
keleissa, joissa tarkastellaan Maaseutu 2014
peista poikkeaa kuitenkin mielikuvista. Lisäpa-
-barometrin tuloksia laajemmassa yhteiskun-
nostusta kaivataan asioihin, jotka vahvistavat maa-
nallisessa kontekstissa.
seutua ensisijaisesti liiketoimintaympäristönä.
›› Erityyppisillä maaseutualueilla on erilaisia vetovoimatekijöitä. Jotta maaseutualueet voisivat vas-
Maaseudun paikkaperustainen
kehittäminen
tata ihmisten toiveisiin, valtion ja kuntien tulisi pro-
Maaseudun resurssit ovat lähtökohtaisesti paikal-
filoitua erilaisten toimeentulo-, asumis- ja elämän-
lisia. Paikallistuntemuksen varaan on rakennet-
tapareseptien mahdollistajiksi. Tämä tapahtuu esi-
tavissa elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja. Infra-
merkiksi toimintamahdollisuuksien (vähäinen sään-
struktuurin toimivuus ratkaisee, kuinka hyvin
tely), asumis- ja rakentamismahdollisuuksien (mah-
paikkaperustainen yhteiskunta voi kehittyä. Pal-
dollistava kaavoitus) sekä osallistumis- ja vaikutus-
velu-, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin
mahdollisuuksien (toimiva lähidemokratia) turvaa-
tehtävät sijoitukset johtavat myöhemmin kertau-
misella maaseudun erilaisissa paikoissa.
tuviin kilpailukykytekijöihin.
Maaseudun vahvuudet liittyvät usein elämän si-
Maaseutu on hyvä toimintaympäristö innovatii-
sältö- ja merkitystekijöihin, kuten luonnosta naut-
viselle yrittäjyydelle. Hyödyntämätöntä liiketoimin-
timiseen, kestävään elämäntapaan ja stressittö-
tapotentiaalia on runsaasti. Kulttuuri- ja luontoko-
mään arkielämään. Maaseudun heikkoudet liitty-
kemukset parantavat ihmisten hyvinvointia fyysi-
vät puolestaan usein elämän puitetekijöihin, kuten
sesti ja henkisesti, mikä avaa kehittämispolkuja
palveluiden vaikeaan saatavuuteen, infrastruktuu-
luonto- ja kulttuurilähtöisille palveluille ja tuotteil-
riin ja harrastusmahdollisuuksien rajallisuuteen.
le maaseudulla sekä sitä myöten matkailulle.
Maaseutu- ja kaupunkialueet eivät eroa toisis-
Suomessa on maaseudun luonto-osaamiseen,
taan ihmisten toimintakykyyn liittyvissä tekijöis-
hyvinvointitarjontaan ja kulttuuriin pohjaavaa in-
sä. Jos puitetekijät pidetään ihmisten tasavertaisen
novaatiopotentiaalia, jota ei tule hukata. Maaseu-
toimintakyvyn turvaavalla tasolla, maaseudulla voi-
dusta voi muodostua tulevaisuudessa vihreän ta-
taisiin keskittyä elämän sisältöjen ja merkitysten
louden, hyvinvoinnin ja omavaraisten yhteisöjen
eli vahvuuksien hyödyntämiseen. Puitetekijöiden
kasvualusta. n
ylläpito edellyttää yhteiskunnallista tahtotilaa.
””
Maaseudun vahvuudet
liittyvät usein elämän sisältöja merkitystekijöihin.
Luonnonvarat pohjana maaseudun
liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä
Maaseudun vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toteutuminen riippuu talouden ja instituutioiden luomista mahdollisuuksista ja esteistä sekä maaseudun omien toimijoiden valinnoista. Yrittäjyyden
rooli maaseudun vaihtoehtoisten tulevaisuuksien
toteutumisessa on keskeinen.
Luonnonvarat ovat maaseudun tulevaisuuksien merkittävin perusta. Koska luonnonvarat sijaitsevat hajallaan, niihin perustuva talous on aina
jossain määrin hajautunutta.”Biotalouden onnela”
on barometrin tulosten perusteella sekä toivottu
että todennäköinen tulevaisuus maaseudulle.
Maaseutu 2014 -barometriin kytkeytyvien
artikkeleiden aiheet ja kirjoittajat
• Maaseudun mahdollisuudet liiketoiminnassa ja
yrittäjyydessä / tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen,
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
• Kohti erilaisia alueita - alueiden vetovoimaprofiilit
tulevaisuudessa / tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
• Maaseudun paikkaperustainen kehittäminen
kulttuurin, hyvinvoinnin ja yrittäjyyden näkökulmasta / yliopistotutkija Kari Ilmonen, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius & yliopistonlehtori Ilkka Luoto,
Vaasan yliopisto
Suomalaisten maaseutukäsityksiä selvittävä Maaseutu 2014 -barometri julkaistiin tammikuussa 2014. Se
on jatkoa Sitran Maamerkit-ohjelmassa vuosina 2009
ja 2011 toteuttamalle Maamerkit-barometrille. Taloustutkimus Oy teki Maaseutu 2014 -barometrin työ- ja
elinkeinoministeriön tilauksesta.
Lisätietoja:
Artikkelit ovat luettavissa
www.tem.fi/alueiden_
kehittaminen/kansallinen_
alueiden_kehittaminen/
maaseutupolitiikka/
maaseutubarometri/
maaseutu_2014_-barometri
Tu t k i t t u a t i e t o a ■ a l u e - i n t e g r a a t t o r i
25
ESPON – näkökulmia Suomesta
eurooppalaisessa aluekehityksen
kontekstissa
Teksti: Hanna-Maria Urjankangas, ylitarkastaja, TEM
Tuore ESPON – Analyysistä ennakointiin
Alueellisia skenaarioita
-raportti analysoi Suomen kannalta kiinnos-
Toni Ahlqvist (Teknologian tutkimuskeskus VTT)
tavimpien tutkimusten tuloksia ja vetää
analysoi ESPONin territoriaalisia skenaarioita esi-
yhteen ESPON -2013 -ohjelman antia.
merkkeinä eurooppalaisen aluekehityksen tule-
ESPON-ohjelma on tuottanut tutkimustietoa
vaisuuden hallinnasta. Voimakkaasti keskittyneen
eurooppalaisesta aluekehityksestä 2000-
aluerakenteen Virtojen Eurooppa rakentuu met-
luvun alusta lähtien.
ropolien ja niiden välisten yhteyksien varaan, Kaupunkien Eurooppa puolestaan eri aluetasoille skaa-
›› Ohjelman Suomen yhteystahona toimineen Itä-Suo-
lautuvien metropolien, kaupunkien ja keskittymi-
men yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkija
en verkoston kautta. Alueiden Euroopassa paikal-
Timo Hirvonen pitää ohjelman kiinnostavimpana
lisdemokratia yhdistyy ekologisuuteen.
antina tutkimusten esiin nostamien suomalaisen
Ahlqvist toteaa, että kaikki skenaariot voi-
aluerakenteen ja aluekehityksen erityispiirteiden
daan kytkeä Euroopassa viimeisen 20 vuoden ai-
esittämistä eurooppalaisessa vertailuasetelmassa ja
kana vallinneeseen talousliberalistiseen ajatte-
EU:n politiikkakontekstissa. Tämä tarjoaa monesti
luun ja tämän ajattelun spatiaalisen ulottuvuu-
uusia, yllättäviäkin näkökulmia Suomesta.
den keskeisiin teorialinjoihin, jossa metropoli- ja
ESPON-raportissa pureudutaan kuuteen ohjel-
kaupunkialueiden merkitys korostuu.
man loppuvaiheessa valmistuneeseen tutkimukseen.
Aiheina ovat aluetalouksien resilienssi, T&K-politiik-
ESPON 2013 -ohjelma saa jatkoa
ka, köyhyys ja syrjäytyminen, pienet ja keskisuuret
Uuden ESPON 2020 –ohjelman valmistelut ovat lop-
kaupungit, aluepolitiikan hallinta sekä Euroopan
pusuoralla. Euroopan komissio on hyväksynyt oh-
aluerakenteen pitkän aikavälin kehityskuvat.
jelma-asiakirjan, ja ensimmäiset hankehaut avautuvat loka-marraskuussa. Ohjelman päätavoite,
Aluetalouden resilienssi ja
hyvinvointivaltion malli
alueellisen tutkimustiedon tuottaminen päätök-
Veiko Seppin (Tarton yliopisto) artikkeli resiliens-
massa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota
sistä lama-ajan politiikkastrategiana on erityisen
siihen, että tutkimusteemat ovat relevantteja, po-
kiinnostava ennakoivan rakennemuutoksen kan-
litiikkavalmistelun kannalta oikein ajoitettuja ja
nalta. Uudessa, proaktiivisessa toimintatavassa re-
koheesiopolitiikan toteutusta tukevia.
senteon tueksi, säilyy ennallaan. Uudessa ohjel-
silienssi eli aluetalouden kyky kestää, vaimentaa
Soveltavan tutkimuksen teemat on johdettu
tai nujertaa aluetta kohtaava ulkoinen tai sisäinen
Eurooppa 2020 –strategiasta ja ne kytkeytyvät
taloussokki on keskiössä ja tavoitteena on sen vah-
koheesiopolitiikan temaattisiin tavoitteisiin ja
vistaminen.
EU:n Territorial Agenda 2020:een. Ensimmäises-
Sepp tarkastelee pohjoismaisen hyvinvointival-
sä vaiheessa tullaan käynnistämään seitsemän
tion mallia ja sen yhteyttä resilienssiin. Suomessa
soveltavan tutkimuksen hanketta, joiden teemat
on yleisesti ajateltu hyvinvointivaltion mekanismi-
täsmentyvät syksyn aikana. Lisäski toteutetaan
en olevan pysyviä ja edistävän relisienssiä. Vaik-
edellisellä kaudella toimiviksi osoittautuneita ns.
ka nämä mekanismit olivat ratkaisevia Suomen
kohdistettuja analyysejä, joiden aiheet nousevat
toipuessa lamasta 1990- ja 2000-luvuilla, on myös
ohjelman sidosryhmien tarpeista. Tämä mahdol-
mahdollista että hyvinvointivaltion edustama ris-
lisuus on hyvä pitää mielessä myös Suomessa, sil-
kien jakaminen heikentää yrittämishaluja ja talou-
lä koko EU-aluetta koskevissa tutkimuksissa yk-
den uusiutumiskykyä. Toisaalta hän toteaa, että
sittäisistä jäsenvaltioista tai varsinkaan alueista
politiikantekijät voivat parhaiten vaikuttaa aluei-
saadaan harvoin kovin syvällistä tietoa.
den resilienssiin pitkäjänteisten politiikkatoimien
Ohjelmalle tullaan edelliskauden tapaan ni-
avulla, joihin hyvinvointivaltion rakentaminen
meämään kansallinen yhteystaho, jonka tehtävä-
kuuluu. Tällaisia toimia ovat myös vastuullinen
nä on tukea ohjelman toimeenpanoa. Yhteysta-
budjettitalous ja panostus innovaatiovetoiseen kas-
hon päätehtäviä ovat suomalaisten tutkimusta-
vuun. Sepp argumentoi myös, että talouden lasku-
hojen aktivointi, tuloksista viestiminen sekä toi-
suhdanteissa alue- ja paikallistason päätöksillä ei
miminen osana eurooppalaista yhteystahojen ver-
juuri voida vaikuttaa aluetalouden resilienssiin.
kostoa. n
Lisätietoja:
ESPON – Analyysista
ennakointiin
(toim. Timo Hirvonen ja
Seija Virkkala).
Vaasan yliopisto, Levóninstituutin julkaisuja 140.
Raportti on ladattavissa
osoitteesta
http://www.uva.fi/fi/research/
publications/orders/
database/?julkaisu=785.
ESPON-hankkeiden raportit:
www.espon.eu
26
alue-integraattori ■ Svensk resumé
Svensk resumé
Ni hao
serna inför den kommande 2020+ sammanhållningspo-
Text: Taina Susiluoto, avdelningschef, ANM
litiken samt samarbetet med den arktiska regionen, Östersjöområdet och Ryssland.
›› Kina har som mål att främja urbaniseringen, men samtidigt ta hand om gamla människor och barn som finns
kvar på landsbygden och också trygga landsbygdens utveckling som ett område för livsmedelsproduktion. I Finlands nya regeringsprogram tas samma regionutvecklings-
Regionministrarna litar på sammanhållningspolitikens instrument vid främjandet av ekonomin
frågor upp, men skalan är en annan och också sättet att gå
Text: Kaisa-Leena Lintilä, regionutvecklingsdirektör, och
Olli Voutilainen, överinspektör, ANM
tillväga ett annat.
›› Vid mötet för ministrar med ansvar för regionutveckling-
Ett av de spetsprojekt som nämns i regeringsprogram-
en under Lettlands ordförandeskap i juni diskuterades ut-
met är stärkande av konkurrenskraften genom förbätt-
maningar och möjligheter under den nyligen påbörjade pro-
rade förutsättningar för näringsliv och företagande. Fin-
gramperioden samt stadspolitiken. Ministrarna betonade
lands investeringar i Kina är de största bland de europe-
betydelsen av sammanhållningspolitik för främjandet av
iska länderna om man relaterar exporten och investe-
EU:s ekonomi och konkurrenskraft och underströk beho-
ringarna till volymen hos vår samhällsekonomi. I reger-
vet att skräddarsy politiken med beaktande av medlems-
ingsprogrammet lyfts Team Finland i centrum. Koncep-
staternas särdrag samt förenkling av förvaltningen.
tet Team Finland innebär att alla aktörer inom den of-
Finlands anförande hölls av näringsminister Olli Rehn
fentliga sektorn tillsammans stöder internationalise-
som konstaterade att i en verksamhetsmiljö som är stadd
ringsorienterade företag som vill ut på den globala mark-
i snabb utveckling behövs finansiella instrument i såväl
naden samt lockar investeringar och turister till Finland.
bidragsform som i form av lån och kapital. Det som är vä-
De prestigetjänster som Team Finland erbjuder har stor
sentligt är den metod med vilken den bästa effekten kan
betydelse i Kina där statens och det kommunistiska par-
åstadkommas. Rehn lyfte också upp behovet av en stör-
tiets närvaro på marknaden syns på många sätt.
re bild av ekonomin och av reformer.
Startskottet har gått!
- Regeringsprogrammet visar
riktningen
stadsfrågorna var utarbetandet av EU:s stadsagenda. Mi-
Huvudtemat på mötet för ministrar med ansvar för
nistrarna godkände enhälligt Rigadeklarationen om detta. Agendan har betydelse som en faktor som effektivi-
Text: Mari Anttikoski, utvecklingsdirektör, ANM
serar utbytet av erfarenheter av stadspolitiken och be-
›› I regeringsprogrammet ingår ett starkt löfte om att stö-
aktar särdragen hos och utmaningarna för stadsutveck-
da förnyelsen av regionerna och regionernas livskraft samt
lingen.
arbetningen av EU:s sektorpolitik, så att den bättre be-
att utnyttja resurserna i hela landet. De 26 idéerna till spetsprojekt håller på att omsättas i praktiken, och beslut ska
fattas om vem som bär ansvaret för dem och inom vilken
tidsfrist de ska genomföras. Bland andra är följande projekt är sådana spetsprojekt som har en direkt inverkan på
Dra nytta av bioresurser och landsbygdens andra starka sidor
Text: Sirpa Karjalainen, konsultativ tjänsteman,
jord- och skogsbruksministeriet
regionutvecklingen: Konkurrenskraften stärks genom förbättrade förutsättningar för näringsliv och företagande,
›› De strategiska tyngdpunkterna i EU:s landsbygdsfonds
Bostadsbyggandet ökar, Kundorienterad service, Digitali-
nya program för Fastlandsfinland är utveckling av bio-
sering av offentliga tjänster, Införande av en försökskultur.
ekonomin, småföretag och landsbygdens livskraft. En
När det gäller regeringens strukturpolitiska refor-
stegvis ansökan om företags- och projektfinansiering
mer dras det upp riktlinjer för social- och hälsovårdsre-
från programmet har startat och snart kommer alla for-
formen, kommunreformen samt reformen av regionför-
mer av finansiering att kunna sökas.
valtningen och centralförvaltningen. Ett beslut om regi-
I centrumet av den platsbaserade utvecklingen är de
onförvaltningsreformen ska fattas före utgången av året.
Leader-grupper som verkar inom alla landsbygdsområden.
Man övergår från programbaserat utvecklande till av-
När det gäller insatserna försöker man tillämpa för-
talsbaserat utvecklande. Förfarandet med städernas till-
enklade förfaranden och underlätta den administrativa
växtavtal, som introducerades under förra regeringspe-
bördan. Det elektroniska ansökningsförfarandet och
rioden, ska fortsättas och utvidgas. Av de prioriteringar
handläggningen av ärenden elektroniskt befinner sig nu
som har att göra med tillväxt och trygghet bland EU-rikt-
på en ny nivå.
linjerna viktiga är utnyttjandet av de möjligheter som in-
Ytterligare upplysningar: Programmet för utveckling av
landsbygden i Fastlandsfinland (www.maaseutu.fi)
www.leadersuomi.fi.
vesteringsplanen för Europa innehåller och förberedel-
Svensk resumé ■ alue-integraat tori
Europeiska havs- och fiskerifonden
stöder den blåa tillväxten
Text: Harri Kukka, konsultativ tjänsteman, jord- och
skogsbruksministeriet
Tjänstemannaberedningen
av regionutvecklingsbeslutet
har börjat
Text: Outi Ryyppö, utvecklingsdirektör, ANM
›› Europeiska havs- och fiskerifonden (EHFF) är en av de
europeiska struktur- och investeringsfonderna. Kom-
›› Arbetet för att fastställa prioriteringarna inom regi-
missionen har godkänt Finlands operativa program bland
onutvecklingen har inletts vid arbets- och näringsminis-
de första i mars och genomförandet av programmet ska
teriet. Arbetet utförs tillsammans med andra ministeri-
inledas inom kort.
er, landskapsförbund och andra parter som är viktiga ur
Målet för det operativa programmet är att skapa en
regionutvecklingssynpunkt. Beredningen sker öppet och
konkurrenskraftig verksamhetsmiljö för fiskerinäring-
så att också andra får möjlighet att delta. Sammanlagt
en som möjliggör hållbar tillväxt och förnyelse samt ett
824 personer deltog i den interaktiva webbtankesmed-
större utbud av inhemsk fisk än nuförtiden. Ett nytt ele-
jan som samlade 1 350 idéer. Det tema som betraktades
ment i programmet är finansiering av havspolitiken, vil-
som viktigast var ett förnyelsebart och mångsidigt nä-
ket skapar förutsättningar för ekonomiska aktiviteter
ringsliv. Andra teman som togs upp var bl.a. specialise-
med anknytning till havet och främjar övervakningen
ring på starka sidor, miljön och naturen, de ekonomiska
av havsområdet och uppnåendet av de skyddsmål som
förutsättningarna för utvecklingen, tillgänglighet, ut-
uppställts i fråga om Östersjön.
bildningsutbud och den offentliga sektorns roll som ska-
Av fonden har 5,7 miljarder euro anvisats till medlemsstaterna. Cirka 140 miljoner euro i offentlig finansiering
pare av verksamhetsbetingelser och faktor som bidrar
till ökad välfärd.
har reserverats för Finlands operativa program. Av detta
Genomgången av materialet fortsätter och målet är
belopp utgör EU:s medfinansiering cirka 74 miljoner euro.
att hitta förvaltningsövergripande teman som stöder
Den EU-finansiering som Finland fått är cirka 50 procent
utvecklingen av regionerna eller att på något annat sätt
högre än tidigare.
integrera utvecklingsansträngningarna inom olika förvaltningsområden så att dessa bildar en gemensam vi-
Visionen on Finlands framtida
regionstruktur och trafiksystem
fram till år 2050
sion om regionutvecklingen. Diskussionerna mellan
Text: Timo Turunen, miljöråd, miljöministeriet, och
Hanna-Mari Kuhmonen, överinspektör, ANM
av året.
›› Utvecklingsbilden för regionstrukturen och trafiksysveckling av regionstrukturen och trafiksystemet i Fin-
Städernas tillväxtavtal
strategiskt träffande
– effektivare åtgärder behövs
land. Tidsramen sträcker sig ända till år 2050. Den tred-
Text: Olli Voutilainen, överinspektör, ANM
temet (på finska förkortat ALLI) skapar utsikter för ut-
förvaltningsområdena fortsätter under hösten. Statsrådet fattar beslut om prioriteringarna före utgången
je utvecklingsbilden av sitt slag publicerades i början av
juni. Utvecklingsbilden drar upp sådana riktlinjer för
›› Tillväxtavtalen mellan stora städer och staten har inne-
framtiden som stöder Finlands utveckling som ett kon-
burit en viktig öppning i utvecklingen av ett direkt sam-
kurrenskraftigt, välmående och ett ur miljösynvinkel håll-
arbete mellan städer och staten samt i stärkandet av
bart land. Målet är att skapa en regionstruktur som har
stadsregionernas ställning som motorer för konkurrens-
många centra och nätverk och som baserar sig på bra tra-
kraften. Avtalsförfarandets starka sida har varit dess
fikförbindelser, vilket stöder utnyttjandet av olika lands-
flexibilitet i förhållande till traditionella regionutveck-
delars starka sidor och resurser samt förnyelse av närings-
lingsprocesser. Trots detta har man ännu inte fullt ut
verksamheten. Växelverkan mellan olika typer av regio-
kunnat dra nytta av fördelarna med avtalen. Det skulle
ner är viktig.
vara möjligt att genom avtalen åstadkomma ännu bätt-
Utvecklingsbilden ska tjäna som underlag särskilt
re effekt och få mer fart på regionutvecklingen, om stä-
för statsförvaltningens och landskapsförbundens lång-
derna, staten och näringslivet tillsammans skulle göra
siktiga planering och beslutsfattande. Utvecklingsbil-
en större satsning på vissa utvalda spjutspetsar än i nu-
den ger också utgångspunkter för det internationella
läget. Bedömningen ovan är gjord av Tempo Economics
regionutvecklingsarbetet genom att den presenterar
Oy, som på uppdrag av arbets- och näringsministeriet
sakerna ur Finlands perspektiv och tar upp samarbets-
utvärderat tillväxtavtalen.
behoven.
Ytterligare upplysningar: www.tem.fi/kasvusopimus
Ytterligare upplysningar: Utvecklingsbild: https://helda.
helsinki.fi/handle/10138/155054
ALLI-atlas: www.tut.fi/verne/alli/alli-kartasto
27
1/2014
28
a l u e - i n t e g r a a t t o r i ■ K a n s a l l i n e n a l u e e l l i n e n k e h i t t ä m i n e n
Haluatko seurata
aluekehittämistä ?
Alue-Integraattori ilmestyy jatkossa sähköisessä muodossa.
Ilmoita sähköpostiosoitteesi, niin voit edelleenkin seurata
mitä aluekehittämisen saralla tapahtuu.
Yhteystiedot ja palautetta Alue-Integraattorin
toimitukselle voi antaa osoitteessa
www.tem.fi/alueintegraattori
Alue-Integraattori – tietoa aluekehityksestä
www.tem.fi/alueintegraattori
Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto Osoite: PL 32, 00023 Valtioneuvosto, [email protected]
Toimitus: Tarja Pyöriä (päätoimittaja), puh. 029 506 4918
Tilaukset: Marja-Liisa Nöjd, puh. 029 516 0654, [email protected] Svensk resumé: Merja Laaksonen
Ulkoasu: Up-to-Point Oy Paino: Edita Prima Oy ISSN 1237–2226 (nid.) 1797–8653 (pdf) Julkaisu on maksuton.