1. No category

Monikanavainen viestintä
Viittomat, kuvat ja piirtäminen
viestinnän tukena
Elina Talja 2015
Myönteiset vuorovaikutuskokemukset
ovat viestintätaitojen kehittymisen perusta
• Ennen kuin lapsi voi alkaa viestiä aloitteellisesti ja aktiivisesti,
hän tarvitsee paljon myönteisiä kokemuksia
vuorovaikutuksesta toisen ihmisen kanssa
• Ylitulkitaan vauvan viestejä, vastataan niihin välittömästi ja
palkitsevalla tavalla
 vauvalle tulee syntyä oivallus siitä, että hän on olemassa ja aktiivinen,
tarpeellinen vuorovaikutuskumppani
 ”vuorovaikutus on mukavaa!”
 ”vuorovaikutus on hyödyllistä”
• Vuorovaikutustaitojen kehittymiseen voivat vaikuttaa
monet syyt
Kielellisen viestinnän kehitys
• Jos vuorovaikutuksen perusta on kunnossa, suuri osa lapsista omaksuu
lähiympäristönsä viestintätavan (puhe/vk)kuin itsestään
• Puheen ja kielen kehityksessä on kuitenkin normaalistikin suuria yksilöllisiä
eroja ja vaihtelua
• Siltä voivat myös haitata monet kehitykselliset syyt
– vuorovaikutustaitojen kehittymisen pulmat (esim. autismin kirjo,
monivammaisuus)
– kielenkehityksen pulmat (esim. kielellinen erityisvaikeus, kuulovamma)
• Kyky viestiä puheella voidaan menettää myös myöhemmin
(vammautuminen, etenevät sairaudet)
Kun puhe ei riitä?
• PUHE EI OLE SAMA ASIA KUIN VIESTINTÄ!!!!
– Jos puheella kommunikoiminen on jostain syystä
vaikeaa tai mahdotonta, pitää keksiä muu tapa,
jolla ilmaista ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita
• Onnistuneen viestinnän perusta:
– halu ymmärtää toista (keinolla millä hyvänsä)
– usko siihen, että toisella on jotain sanottavaa
Esteetön viestintäympäristö
• Jokaisella on mahdollisuus ilmaista itseään ja tulla
ymmärretyksi  ilmaisun tuki
• Jokaisella on mahdollisuus päästä osalliseksi siitä, mitä
muut sanovat ja ajattelevat  ymmärtämisen tuki
• Jokaisella on mahdollisuus osallistua kaikkiin
toimintoihin joihin muutkin samanikäiset ihmiset
osallistuvat  osallistumisen ja osallisuuden
edistäminen, vertaissuhteiden tuki
– Esim. päiväkodin ja koulun kaikki toiminnot, harrastukset,
kulttuuri, oppiminen…
– Avainsäätiön Esteetön viestintä lapsen arjessa
DVD: paljon hyviä vinkkejä!
Mikä AAC?
Augmentative &
Alternative
Communication
= Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät
Jako käyttötarpeen mukaan
Tetzchner & Martinsen (1999)
Ilmaisukieliryhmä
- Kielen
ymmärtäminen sujuu,
mutta tuotto on
vaikeaa (esim.
dyspraksia)
Tukikieliryhmä
-Keinot
kielenkehityksen
tukena
- Jäävät yleensä pois
kun puhetta alkaa
tulla
-Keinot tietyissä
tilanteissa
Korvaavan kielen
ryhmä
-AAC ”äidinkieli”
- tarvitsee kaikissa
tilanteissa koko
elämän ajan
Aivovamman
saaneet,
etenevät
sairaudet
Monivammaiset
Kielellinen
erityisvaikeus
SLI
Monikieliset
KUKA HYÖTYY?
(ainakin)
Kehityvamma/
kehitysviive
Aistivammaiset
Autismin
kirjoon
kuuluvat
henkilöt
Liikuntavammai
set henkilöt
Kehittää sisäistä kieltä
 toiminnanohjaus
Lisää puheyrityksiä ja
tukee puheen
kehitystä
Auttaa jäsentämään
tilaa, aikaa, toimintaa,
ihmisiä  maailman
jäsentyminen 
turvallisuus
Menneeseen palaaminen,
muistelu
Kuva lapsesta toisten
silmissä muuttuu
positiivinen
viestijäkuva
MIKSI AAC?
Mahdollistaa
osallistumisen ja tukee
aktiivista, itsenäistä
toimintaa
Aloitteellisuus
Poistaa ilmaisun
painetta
Edistää
keskittymistä ja
tarkkaavaisuuden
ylläpitoa
Edistää oppimista
(näkö, kuulo,
toiminta)
Ehkäisee vetäytymistä,
turhautumista ja
käyttäytymisen pulmia
MIKSI AAC?
TUKEE ILMAISUA
TUKEE YMMÄRTÄMISTÄ
Monikanavainen viestintä tukee
kaikkien lasten oppimista
• Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ja siksi on tärkeää, että
opetus todella tavoittaa lapsen
• Muut aistit vahvistavat/täydentävät yhden aistin havaintoa ja siitä
tehtävää tulkintaa
– Esim. puhe kuullaan paremmin, kun se myös nähdään
• Usean aistin käyttö tukee tiedon omaksumista, muistamista,
mieleen palauttamista ja hyödyntämistä
(esim. tukiviittomat – näkö/kuulo/toiminta)
• Keinojen käyttö edistää keskittymistä ja
tarkkaavaisuuden ylläpitoa
Miten tuen ymmärtämistä?
• Puhu rauhallisesti, lyhyesti ja selkeästi. Puhe
johtaa.
• Puhu vain yhdestä asiasta kerrallaan
• KOROSTA tärkeitä asioita. Kuvita/viito vain
merkityksen välittymisen kannalta olennainen
• Tee siirtymät ja aiheenvaihdokset näkyviksi
• Seuraa keskustelukumppanisi reaktioita
• Jos huomaat ettei ymmärtänyt, selitä toisella
tavalla
Miten tuen ilmaisua?
• Ota selvää miten vuorovaikutuskumppanisi kommunikoi ja käytä
tätä menetelmää
• Ota selvää erityisistä kiinnostuksen kohteista ja asioista, joista
vuorovaikutuskumppanisi pitää. Niistä saa jutun juurta.
• Ole katsekontaktissa
• Huomioi kaikki (hataratkin) kontaktialoitteet ja vastaa niihin
palkitsevalla tavalla käyttäen samaa menetelmää jota
keskustelukumppanisi käyttää
• Kunnioita keskustelukumppanisi vuoroa
• Anna aikaa
• Mitä isommat kommunikoinnin haasteet ovat, sitä enemmän
keskustelukumppanin aktiivisuus korostuu
• Älä teeskentele ymmärtäväsi
• Varmista ymmärsitkö oikein
Aina et voi ymmärtää, ainakaan heti
Ei-avusteinen ja avusteinen
kommunikaatio
• Avusteinen ja ei-avusteinen kommunikaatio
• Avusteisessa ulkoinen apuväline
Ei-avusteinen
kommunikaatio
tuotetaan omalla keholla
Puhe, eleet, ilmeet, toiminta,
viittomakommunikaation eri
muodot
Avusteinen
kommunikaatio
tarvitaan ulkoista välinettä
ilmaisun tuottamiseen
Kuvat, piirtäminen, tekniset
kommunikoinnin
apuvälineet, bliss-kieli,
kirjoitettu kieli
Kaiken pohjalla vahva olemuskieli
• 70% viestinnästäsi on sanatonta
• Tule tästä tietoiseksi ja vahvista sitä mitä jo osaat
• Kehon asennot, ilmeet, eleet, toimintavihjeet, intonaatiot,
rytmi, painotukset, osoittaminen
• Vahva olemuskieli on tärkeä riippumatta siitä mitä keinoa
käytätkin
• Keino on renki, ei itsetarkoitus.
Viittomakommunikaatio
Tukiviittomat
Suomalainen
viittomakieli
Viittomisto
Sormiaakkos
viestintä
Viitottu
puhe
Tukiviittomat
• Yleisin käytössä oleva keino, erityisesti tukikieliryhmässä
• Viittomat ”oikeita” viittomakielen viittomia, mutta niitä
käytetään puhutun kielen tukena
• Viittoma vastaa puhutun kielen sanaa
• Tuotetaan käsillä, kasvoilla ja keholla (ei-avusteinen)
• Etuna se, että viittomat ovat aina mukana
• Viittomia ei tarvitse ”opettamalla opettaa”. Ne omaksutaan,
kun
– Kaikki lapselle tärkeät aikuiset käyttävät niitä
– Kaverit käyttävät niitä
– Ne otetaan luontevasti mukaan kaikkeen toimintaan:
ohjeistuksiin, lauluihin, loruihin, leikkeihin, peleihin
• Esim. viittomabingo, viittomalotto, viittomamuistipeli
Mitä tukiviittomat ovat?
• Puhutaan rauhallisesti
• Viitotaan VAIN avainsanat, eli sanat, jotka
ovat merkityksen välittymisen kannalta
olennaisia
• Esim. ”Laita kengät jalkaan.”, ”Ota kirja esille.”
Tukiviittomien käyttöön liittyviä vääriä
uskomuksia
• ” Viittominen hidastaa puheen kehitystä.”
• ”Viittomisesta ei ole hyötyä, jos lapsi itse ei viito.”
• ”Lapsi ymmärtää jo puhetta, joten viittominen on turhaa.”
• ”Tiedän, että lapsi osaa jo sanoa tietyn sanan, joten kiellän häntä
enää käyttämästä vastaavaa viittomaa.”
• ”On vain yksi tapa viittoa viittoma oikein.”
• ”Äiti viittoo ja se riittää.”
Mistä viittoman merkitys muodostuu?
•
Käsimuoto
- voi pysyä samana tai muuttua viittoman aikana (KOIRA, KAUNIS)
- KARKKI vai SOKERI?
•
Paikka
- viittojan edessä tai keholla (AUTO, TYKÄTÄ)
•
Orientaatio
- sormien ja kämmenen suunta viittoessa (TULLA, MENNÄ)
•
Liike
- käsien ja sormien liikkeet (TAVATA USEIN, TAVATA HARVOIN, VOI, TOIMISTO)
” lunta sataa”
•
Ei-manuaaliset piirteet
- eleet, ilmeet, asento (TOSI PIMEÄ)
Hyvä muistaa tukiviittoessa:
• Varmista katsekontakti
• Anna itsellesi aikaa ottaa viittomisto haltuun
• Muista rauhallinen puherytmi ja avainsanat
• Vaivattomuus!
• Kumpi on viittova kätesi?
• Vältä visuaalista melua
• YHDISTÄ ROHKEASTI ERI KOMMUNIKAATIOKEINOJA. Ne, jotka hyötyvät
viittomista, hyötyvät usein myös muista visuaalisista tukikeinoista
Sormiaakkoset
• Vastaavat suomen kielen yksittäisiä
äänteitä/kirjaimia
• Voi hyödyntää lukemaan/kirjoittamaan
oppimisessa (esim. a – aa)
• Sormittaessa hyvä muistaa:
-
Kämmen ulospäin
Pieni eteenpäin suuntautuva liike (älä ”hakkaa”)
Lähellä kasvoja
Kaksi samaa peräkkäistä kirjainta liukuu yhteen
Sormiaakkoset
• http://www.kantti.net/viittomakieli?# sormiaakkoset, sormiaakkostesti,
sormiaakkosgeneraattori
• http://aineisto.viittomakielinenkirjasto.fi/tee
maviittomapeli/index.html --> aakkoset
Mikä sinun nimesi on?
PUHU: ” MIKÄ SINUN NIMESI ON?”
Viittomalinkit
http://suvi.viittomat.net/ - viittomakielen kuvasanakirja
http://papunet.net/ - viittomakuvia ja tietoa viittomista
http://akiniemi.net/viito-app/
http://aineisto.viittomakielinenkirjasto.fi/teemaviittomapeli/index.html
http://aineisto.viittomakielinenkirjasto.fi/muistipeli/index.html
http://www.viivi.fi/lastensanakirja_uusi/ihminen_vaatteet/perhe/perhe.htm
- lasten kuvasanakirja aihepiireittäin
http://www.kantti.net/viittomakieli/viittomakommunikaatio-4 - arkipäivän
viittomia aihepiireittäin
• http://www.kantti.net/viittomakieli?#
- sormiaakkoset, sormiaakkostesti, sormiaakkosgeneraattori
• http://www.viivi.fi/lastenviittomasanakirja/lastenviittomasanakirja_
web_content.html - lasten kuvasanakirja, viittomia aakkosittain
• http://papunet.net/pelit/_tarinat/elainkirja/ - eläimiä viittomin ja
kuvin
• http://www.viivi.fi/lukujarjestys/ - viitottu lukujärjestys
• http://www.viivi.fi/ruoanvalmistusviittomia/index.htm - ruoanlaittoon
liittyviä viittomia
Kotitehtäviä
• Opettele sormittamaan oma nimesi ja osoitteesi
• Opettele viittomaan päiväjärjestys (linkeistä löydät
lukujärjestysviittomia ym.)
• Opettele kertomaan tukiviittomien avulla
– Kuka olet
– Missä asut
– Mitä harrastat
• Opettele kysymään nämä asiat myös oppilaalta
• Etsi SUVIsta keskeisiä koulupäivän aikana tarvitsemiasi
viittomia ja opettele käyttämään niitä puheen tukena.
Yksi tai muutama uusi viittoma viikossa riittää, jos
käytät sitä systemaattisesti.
Piirtäminen
puheen rytmissä
• Hyvä silloin kun tapahtuu jotain yllättävää, eikä
valmista kuvaa ole
– Lehtiö ja kynä taskussa tai laukussa
• Hyvä tuki siirtymätilanteissa ja ristiriitatilanteissa
• Mitään erikoistaitoja ei tarvita
– Ääriviivat riittää, ei silmäripsiä
• Nopea puheen rytmissä piirtäminen pitää tehokkaasti
yllä tarkkaavaisuutta ja on yleensä mieluisaa kaikille
lapsille
– Satujen piirtäminen
– Oppisisältöjen piirtäminen
Mikä oli kivointa tänään?
Kehikon luominen kertomiselle
Eroahdistuksessa
Leikkien ohjeet
Esimerkki elävästä elämästä
Kotitehtäviä
• Piirrä puheen rytmissä mitä teit eilen ja mitä aiot tehdä
huomenna
• Opettele käyttämään piirtämistä samalla, kun kyselet
jonkun toisen tekemisistä (esim. mitä hän on tehnyt
tänään)
• Piirrä jonkin tutun leikin ohjeet samalla kun puhut
• Mieti jokin siirtymätilanne, joka on ehkä tuottanut
hankaluuksia ja opettele piirtämään se samalla kun puhut
• Mieti mahdollinen konfliktitilanne, ja opettele piirtämään
se samalla kun puhut
• Piirrä jokin matematiikan sanallinen tehtävä
• Mieti, miten voisit havainnollistaa jotakin oppisisältöä
piirtämisen avulla (esim. YLL)
KUVAT
• Aloita aina kuvista, jotka motivoivat lasta ja
herättävät hänen mielenkiintonsa
• Tarjoa lapselle erilaisia kuvia ja seuraa minkä tyyppisistä kuvista hän
kiinnostuu
• Aloita vain muutamasta kuvasta
•
•
•
•
•
•
Valokuvat
Lehtien ja mainosten kuvat
PCS tai vastaavat kuvat
Piirroskuvat
Tunnusteltavat merkit
Viittomakuvat
Mistä kuvia?
• Ota kuvia, piirrä, leikkaa lehdistä
• Nettikuvat (papunet, clipart, kuvahaut)
http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki
http://papunet.net/materiaalia/kuvaty%C3%B6kalu
• Papunetissa paljon erilaisia kuvia:
Valokuva
Sclera
ARASAAC
Piirroskuva
Mulberry Viittomakuvat
Kaupalliset kuvapankit
• Kaupalliset kuvapankit
– PCS (Picture Communication Symbols)
– WLS
– piktogrammit
– Nilbild-piirroskuvat
NePsy: Kuvia kouluun ja päiväkotiin
http://www.tampere.fi/ekstrat/nepsy/pkortit_koulu.html
http://www.tampere.fi/ekstrat/nepsy/plkortit_kouluun.ht
ml
http://www.tampere.fi/ekstrat/nepsy/plkortit_pkotiin.ht
ml
http://www.tampere.fi/ekstrat/nepsy/ennakointi.html
Vuodenaikojen vaihtelu
Vuorokauden vaihtelu
Mitä hyötyä kuvista on?
• Strukturointi on hyvä ja tärkeä kuvien
käyttötapa, mutta se on VAIN PIENI OSA
kuvien käyttöä
• Tavoitteena kuvien KOMMUNIKATIIVINEN
käyttö
• Tarpeiden, tunteiden ja toiveiden ilmaisu, valintojen
tekeminen, itsestä ja tapahtumista kertominen
Kuvia voi käyttää:
• Osoittamalla irtokuvaa/kansiota/taulua/kuvaa
tabletilla/tietokoneella/puhelaitteella
• Antamalla kuvan toiselle
• Kiinnittämällä kuvan tarranauhaan (esim.
lausetasoinen kommunikointi)
Kommunikaatiotaulut ja
kommunikaatiokansiot
https://www.youtube.com/watch?v=_PH2zD9FB
44: video ALKU-kansion käytöstä
http://papunet.net/materiaalia/kommunikointik
ansiot-tableteilla
Kuvat puhelaitteissa
Käytännön vinkkejä
• Kirjoita teksti kuvan yläpuolelle tekstauskirjaimilla
 kirjoitettuun kieleen valmistaminen
• Keksi hyvä säilytysjärjestelmä
– Pienet rasiat, kynnysmatot
• Tarrakiinnitys
• Laminoi kuvat
• Tee tarpeeksi isoja kuvia (helpompi käyttää koko
ryhmän kanssa)
• Eri tilanteisiin oma
renksu/kaulanauha/”jojo”/rasia
Kuvat auttavat jäsentämään:
• Tilaa
• Aikaa
• Tapahtumia
• Toimintaa
• Henkilöitä
– Esim. kuka töissä, koska mennään puheterapeutille,
mummolaan jne…
Ajan jäsentäminen
ENSIN
ruoka
SITTEN
ulos
Yksittäisten tuokioiden rakenne
Käytännön vinkkejä strukturointiin
• Kun tehdään päiväjärjestys, on parempi laittaa yksi kuva
kerrallaan ja jutella/viittoa siitä. Koko päiväjärjestys jää
näkyville muistin tueksi.
• Tehdyt hommat kannattaa kääntää piiloon  tunne
etenemisestä
• Kuvat päiväjärjestykseen
voi valita yhdessä oppilaiden
kanssa
• Oppilaat itse voivat tehdä päiväjärjestyksen
Mitä ruokaa?
Toiminnan ohjauksen tuki
Toiminnan ohjauksen tukeminen
http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus/oppaatjakuvat.html#Saanto_ja_ohjekuvia
HAE:
liima
sakset
kartonki
Retkellä
odottaa
mehu
bussi
föri
kävellä
linna
mehu
Keskustelumatto
”Mitä teitte päiväkodissa?”
”En muista.”
Muistukkeet
= tärkeistä tapahtumista säilyneet esineet (kerronnan
tuki)
Mitä tehtäis?
Mitä tehtäis?
Minkä värin haluat?
Kapteeni käskee
Kuvat koulussa
• Ihmiset oppivat paremmin kuvien JA sanojen
avulla, kuin vain sanojen
• Kuva ja sana yhtä aikaa, ei peräkkäin
• Teksti ja kuva lähekkäin
• Kuvia voi olla liikaa. Mieti, tarvitaanko kuvaa
todella? Kertooko se olennaisen?
• Joskus kuvitettu selkokielinen itse tehty
materiaali on parempi kuin oppikirja
– http://papuri.papunet.net/#/
– työkalu, jolla voi tehdä verkkokirjoja. Kirjoissa voi
käyttää tekstiä, kuvaa, videota ja äänitiedostoja.
Kuvat koulussa
(kuvat: http://www.onetti.fi/kuuleminen/visuaalistaminen-opetuksessa/)
Prosessi näkyväksi
(kuvat: http://www.onetti.fi/kuuleminen/visuaalistaminen-opetuksessa/)
Kallioperä
Kallioperä on maapallon kiinteä kuori. Suomalainen kallioperä on
hyvin vanha.
Kallioperä muodostuu erilaisista kivilajeista.
Suomessa yleisimpiä kivilajeja ovat gneissi ja graniitti.
GNEISSI
PUNAINEN GRANIITTI
HARMAA GRANIITTI
Maaperä
Kallioperää peittää irtomaakerros. Sitä kutsutaan maaperäksi
(=maa).
Maaperä on joskus hyvin paksu (jopa 100 m), joskus paljon
ohuempi. Joskus maakerrosta ei ole, vaan kallioperä jää
näkyville.
Maaperä koostuu maalajeista
Maalajit voidaan jakaa kivennäismaalajeihin ja
eloperäisiin maalajeihin.
Kivennäismaalajit ovat irronneet kallioperästä,
kun se on kulunut.
Kivennäismaalajeja ovat muun muassa:
SORA
HIEKKA
HIETA
SAVI
Moreeni
Suomen yleisin maalaji on moreeni. Se peittää
kallioperää lähes kaikkialla.
Moreenissa on sekaisin isompia kivenmurikoita
ja hienompaa ainesta.
Maaperä koostuu maalajeista
Eloperäiset maalajit ovat syntyneet kuolleiden
kasvien lahotessa.
Eloperäisiä maalajeja ovat esimerkiksi
TURVE
MULTA
JÄRVIMUTA
Kuvankäytön ideoita
•
•
Kuvin tuettu leikki
- leikkitaulut esim. nukkeleikkiin, autoleikkiin, lääkärileikkiin, kampaamoleikkiin…
- kuvanvaihdon harjoittelu kauppaleikissä  ostaja antaa kuvan ja saa myyjältä
vastaavan tavaran
Tutustumisleikkeihin eri vaihtoehdot kuvin
– Esim. Lempiruoan kertominen on helpompaa, jos on kuvia eri ruuista näkyvissä
– ”Keksi joku liike” on vaikea tehtävä, ellei liikkeistä ole kuvia vaihtoehtoina. Liike on niin
abstrakti käsite, että siitä on vaikea tehdä ymmärrettävää kuvaa.
•
Kauppalista
- mietitään kuvien avulla mitä kaupasta ostettaisiin ja tehdään kuvitettu
kauppalista. Lapsi saa etsiä tavaroita kaupasta kuvien avulla.
• Ruoanlaitto ja leipominen
- ainekset ja työvaiheet kuvin
• Metsäretkikartta
- mitä metsässä näkyy?
• Laulut ja lorut kuvin
(esim. kuvitettuja lastenlauluja: http://papunet.net/materiaalia/laulut-kuvakortteina)
Kotitehtäviä
• Tee itsellesi kuvakansio/kuvataulu, jossa kerrot itsestäsi ja sinulle
tärkeistä asioista. Harjoittele sen avulla kuvan käyttöä
• Opettele tekemään kuvitettu päiväjärjestys, ja jos se on sinulle
tuttua, kuvita yksittäinen oppitunti/tuokio
• Kuvita retki tai jokin muu koulun arjesta poikkeava tapahtuma
• Kuvita ohjeistus (esim. kuvataidekasvatus, tekstiilityö)
• Kuvita jokin tuttu laulu (muista kuvittaa vain ydinsanat)
• Mieti, miten voisit käyttää kuvia tutussa leikissä (esim. värileikki)
niin, että kaikki voivat osallistua siihen samalta viivalta
• Tee itsellesi jostakin YLL:n aiheesta selkokielinen materiaali, jossa
on käytetty kuvia
Puhelaitteet
• Yhden viestin – tuhansien viestien laitteita
• Yleensä painikkeita/ruutuja, joissa kuva
 Viesti äänitetään kuvan alle
• Kiinnostava – tekee vaikutuksen ”minulla on ääni”
• Aktivoi vuorovaikutukseen ja voi innostaa myös puheen
tuottoon
• Tasapuolinen osallisuus ryhmässä
• Laite täydentää muita keinoja, ei korvaa niitä!
• On hyvä käyttää puhelaitteessa lapsen ääntä, jos käyttää on
lapsi
• Puhelaitteita saa myös tableteille (esim. GoTalk)
Tietokoneavusteinen kommunikaatio
• Ilmaisu kuvin/graafisin merkein, kuvat
ruudukossa
• Viesti puheeksi yleensä puhesynteesin avulla
• Esim. TAIKE-taulusto Speaking Dynamically Pro
–ohjelmassa
• iPhone -sovellukset, esim. MyTalk mobile
• http://papunet.net/tikoteekki/