17 - Homma
17 Suur-Jyväskylän Lehti keskiviikko 14.10.2015 kuvat: JASMIN RUUSKA teksti: JASMIN RUUSKA, MAISA KIVILAHTI Mikä mietityttää turvapaikanhakijoissa? Säynätsaloon pelejä Nuoret aloittavat koulun ensi viikolla Kuvat: Petteri Kivimäki Riina Sydänmaanlakka Isolan arki on sujunut rauhallisesti. takin suunnitelmia, Antikainen iloitsee. – Totta kai jotakin ihmisiä myös mietityttää, ja se on ihan ymmärrettävää, kun ei ole kyselty mielipiteitä. Valtakunnan tasolta on vain tullut päätös, että näin asioissa edetään. Mutta haluamme puhua asioista avoimesti, ja pian olemmekin järjestämässä asukasiltaa. ❞ Täysi-ikäiset eivät kuulu tämän palvelun piiriin. sesti myös Isolan väen. – Seurakuntanuoret ovat esittäneet toiveen, että haastaisivat meidän nuoret jalkapallopeliin. JJK:llakin oli joi- Antikaisen mukaan Isolan paikat ovat nyt täynnä. Väki vaihtuu vähitellen viimeistään siinä vaiheessa, kun nuoret täyttävät 18. – Täysi-ikäiset eivät enää kuulu tämän palvelun piiriin. Ketään ei tietenkään potkita pihalle, vaan mietitään jokaisen kannalta parhaita ratkaisuja. Puitteiltaanhan täällä on mukavampaa kuin vaikkapa Oulun ruuhkautuneissa vastaanottokeskuksissa. Täällä on kuitenkin kahden hengen huoneet ja omaa rauhaa, Noora Antikainen sanoo. n Jyväskylään syksyn aikana saapuneet turvapaikanhakijalapset ja -nuoret pääsevät aloittamaan koulun ensi viikolla. Säynätsalon Lehtisaaren kouluun perustetaan oma, 22 oppilaan ryhmä. Jos Puuppolan vastaanottokeskukseen sijoittuu perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria, heille perustetaan ryhmä Tikkakosken yhtenäiskoulun entisiin lukion tiloihin. Perusopetuksen kieli- ja kulttuuriryhmien suunnittelija Pia Bärlund korostaa, että koulun aloittaminen on kotoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. ❞ Turvapaikkapäätöksiä ei jäädä odottelemaan. –T urvapaikkapäätöksiä ei jäädä odottelemaan, vaan lapset pääsevät heti kouluun. Muutama yksittäinen oppilas on jo tullut. Sitä mukaan, kun meille selviää, kuinka paljon Jyvässeudulle tulee alle 17-vuotiaita oppilaita, järjestämme opetusta ja palkkaamme opettajia. Yksittäisiä oppilaita on myös sijoitettu nykyisiin, olemassa oleviin ryhmiin, Bärlund sanoo. Kyse on valmistavasta opetuksesta, jossa opiskellaan muun muassa suomen kieltä, matematiikkaa ja taideaineita. – Ryhmän saa pystyyn nopeallakin aikataululla. Varsinaisten fyysisten luokkatilojen löytyminen on haasteellisempaa, kun seinät pullis- televat jo oppilaita, Bärlund sanoo. Kouluun pääsevät vain oppivelvollisuusiässä olevat, eli alle 17-vuotiaat lapset. –V alitettavasti 17–18-vuotiaat ovat tällä hetkellä väliinputoajaporukkaa kotouttamisen näkökulmasta. Heitä koskee toki samat kotouttamisen periaatteet kuin aikuisiakin. Alakouluikäisiä lapsia on Bärlundin mukaan saapunut Jyväskylään muutamia, ja heidät sijoitetaan Jyväskylän koulujen olemassa oleviin ryhmiin. – Minä haluaisin asua Suomessa ilman pelkoa ja opiskella sähköalaa, sanoo Hasan. Adnan nyökkää, ja sanoo ettei osaa haluta muuta kuin neljä pientä lastansa pois Irakista. – To future, lopettaa tulkki. – Osaatko sanoa mitä Suomen hallitus meille aikoo tehdä ja mitä meille tapahtuu?, kysyy vasemmalta ilmestynyt sinipipoinen mies. Ja kiittää vastauksesta, vaikka se on kieltävä ja odottamaan kehottava. Riina Sydänmaanlakka n Perjantaihin mennessä Jyväskylään oli saapunut syyslokakuun aikana reilut 150 turvapaikanhakijaa. Suurin osa turvapaikanhakijoista asuu väliaikaisesti Kangasvuoren entisen sairaalan tiloissa. Turvapaikkaprosessit ovat pitkittyneet, ja vastaanottokeskusmajoituksen kestoa on mahdoton ennustaa. Alaikäisiä turvapaikanhakijoita on sijoitettu Säynätsaloon ja Korpilahden Alkio- opiston tiloihin. Kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski arvioi, että Puuppolan vastaanottokeskus avataan marraskuun alkupuolella. – Tarkkaa päivämäärää on vaikea sanoa. Siellä tehdään vielä muutostöitä, Leinonkoski kertoo. Kangasvuoreen mahtuu noin 200 ihmistä. Puuppolan vastaanottokeskuksessa on tilaa ensimmäisessä vaiheessa 118 henkilölle. – Olemme käyneet kaupungin omia tiloja läpi, eikä meillä tällä hetkellä ole mui- Elina Ajakainen ■■Ei minua mietitytä oikeastaan mikään. He tekevät sen työn, mitä suomalaiset eivät tee, kuten vessojen ja metrojen siivous. On hyvä, että he saavat töitä, sillä niin he pääsevät paremmin mukaan yhteiskuntaan. ■■Miten he sopeutuvat tähän uuteen kulttuuriin. Myös suomalaisten asenteet epäilyttävät, ja miten me tulemme toimeen heidän kanssaan. Suomalaisten asenteet ovat olleet aika negatiivisia viime aikoina tässä asiassa. Elina Nummela Henna Pekkala ■■Kielimuuri mietityttää minua. Myös se, miten hyvin he sopeutuvat meidän kulttuuriimme. ■Suomeen ■ tulee paljon pakolaisia, mutta jotkut maat ovat kieltäytyneet ottamasta heitä vastaan. Mietin, miten tasaisesti he jakautuvat. Ehdottomasti olen sitä mieltä, että apua pitää antaa. Sitä voisi tarjota myös suoraan heidän maahansa. Jarno Savolainen Emma Minkkinen ■■Miten käy heille, jotka oikeasti apua tarvitsevat. Ymmärrämmekö me suomalaiset oikeasti heitä? Esimerkiksi äidit ja lapset, ymmärrän kyllä, että he eivät pääse maastaan niin helposti pois. Tai vanhat Irakin sotilaat, jotka todellakin ovat ei-toivottuja maassaan. ■■Ehkä se, että mihin heidät saa laitettua. Minne he menevät, saavatko koulutuspaikan, saavatko töitä vai meneekö suomalaisilta työt. Luin lehdestä, että heitä pelottaa olla täällä, koska täällä ei ole paljon heidän kansalaisiaan. Heillä on siis koti-ikävä. Saska Suomalainen Niko Pallari ■■Keskustelu aiheesta on niin vinoutunut, että itse en kutsu sitä enää edes keskusteluksi. Puhutaan vain täysistä ääripäistä. Jos vaikka Lieksaan vastaanottokeskukseen laitetaan pakolaisia, se olisi sama asia kuin heidät heittäisi suoraan pohjoisnavalle. Pystyykö sinne kukaan sopeutumaan? ■■Tällä hetkellä se, miten he sopeutuvat tänne. Esimerkiksi ilmastoon, kun täällä on niin kylmä. Myös suomalaisten nihkeä asennoituminen heitä kohtaan. Mielipiteitä on puolesta ja vastaan, mutta ei oikein siltä väliltä. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tänne saa muuttaa kuka vain. Ei mikään uusi asia Kunta järjestää opetuksen ja saa siihen valtionavustusta. Tähän mennessä valtio on rahoittanut vain ennen 20.9. kirjoilla olleet koululaiset. Parhaillaan on meneillään lakimuutos, jonka tarkoituksena on selkeyttää rahoitusta. – Uudessa laissa otetaan huomioon myös kesken lukuvuotta mukaan otetut oppilaat. Yhdestä oppilaasta tulee noin 15 000 euroa valtionavustusta, Bärlund sanoo. Monikulttuurisuus ei ole kouluissa millään tapaa uusi asia: Jyväskylän koulussa opiskelee tälläkin hetkellä tuhatkunta maahanmuuttajaa. Heistä noin 7 00 puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. – Sen lisäksi meillä on niin sanottuja näkymättömiä maahanmuuttajia. Kieliryhmiä, joissa oppilaan virallinen äidinkieli on suomi, mutta he ovat toisen sukupolven maahanmuuttajia monikielisistä perheistä. Puuppolan vastaanottokeskus avataan marraskuussa ä Miika Vaarakallio ta suoraan majoituskäyttöön soveltuvia tiloja. Tarvittaessa ja kaupunginhallituksen niin päättäessä ryhdymme tilojen edellyttämiin muutostöi- ❞ Tarkkaa päivämäärää on vaikea sanoa. hin majoituskapasiteetin lisäämiseksi. Tietysti voi tulla lisää yksityisiä toimijoita, jotka haluavat antaa tilojaan käyttöön, Leinonkoski sanoo.
© Copyright 2024