17 - Homma

17
Suur-Jyväskylän Lehti keskiviikko 14.10.2015
kuvat: JASMIN RUUSKA
teksti: JASMIN RUUSKA, MAISA KIVILAHTI
Mikä mietityttää
turvapaikanhakijoissa?
Säynätsaloon
pelejä
Nuoret aloittavat
koulun ensi
viikolla
Kuvat: Petteri Kivimäki
Riina Sydänmaanlakka
Isolan arki on sujunut rauhallisesti.
takin suunnitelmia, Antikainen iloitsee.
– Totta kai jotakin ihmisiä myös mietityttää, ja se on
ihan ymmärrettävää, kun ei
ole kyselty mielipiteitä. Valtakunnan tasolta on vain tullut
päätös, että näin asioissa edetään. Mutta haluamme puhua asioista avoimesti, ja pian olemmekin järjestämässä
asukasiltaa.
❞
Täysi-ikäiset
eivät kuulu tämän
palvelun piiriin.
sesti myös Isolan väen.
– Seurakuntanuoret ovat
esittäneet toiveen, että haastaisivat meidän nuoret jalkapallopeliin. JJK:llakin oli joi-
Antikaisen mukaan Isolan paikat ovat nyt täynnä.
Väki vaihtuu vähitellen viimeistään siinä vaiheessa, kun
nuoret täyttävät 18.
– Täysi-ikäiset eivät enää
kuulu tämän palvelun piiriin.
Ketään ei tietenkään potkita pihalle, vaan mietitään jokaisen kannalta parhaita ratkaisuja. Puitteiltaanhan täällä on mukavampaa kuin vaikkapa Oulun ruuhkautuneissa vastaanottokeskuksissa.
Täällä on kuitenkin kahden
hengen huoneet ja omaa rauhaa, Noora Antikainen sanoo.
n Jyväskylään syksyn aikana saapuneet turvapaikanhakijalapset
ja
-nuoret pääsevät aloittamaan
koulun ensi viikolla.
Säynätsalon Lehtisaaren
kouluun perustetaan oma, 22
oppilaan ryhmä. Jos Puuppolan vastaanottokeskukseen sijoittuu perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria, heille perustetaan ryhmä Tikkakosken yhtenäiskoulun entisiin lukion tiloihin.
Perusopetuksen kieli- ja
kulttuuriryhmien suunnittelija Pia Bärlund korostaa,
että koulun aloittaminen on
kotoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
❞
Turvapaikkapäätöksiä ei jäädä
odottelemaan.
–T
urvapaikkapäätöksiä
ei jäädä odottelemaan, vaan
lapset pääsevät heti kouluun.
Muutama yksittäinen oppilas
on jo tullut. Sitä mukaan, kun
meille selviää, kuinka paljon Jyvässeudulle tulee alle 17-vuotiaita oppilaita, järjestämme opetusta ja palkkaamme opettajia. Yksittäisiä oppilaita on myös sijoitettu nykyisiin, olemassa oleviin ryhmiin, Bärlund sanoo.
Kyse on valmistavasta
opetuksesta, jossa opiskellaan muun muassa suomen
kieltä, matematiikkaa ja taideaineita.
– Ryhmän saa pystyyn nopeallakin aikataululla. Varsinaisten fyysisten luokkatilojen löytyminen on haasteellisempaa, kun seinät pullis-
televat jo oppilaita, Bärlund
sanoo.
Kouluun pääsevät vain
oppivelvollisuusiässä olevat,
eli alle 17-vuotiaat lapset.
–V
alitettavasti 17–18-vuotiaat ovat tällä hetkellä väliinputoajaporukkaa kotouttamisen näkökulmasta. Heitä koskee toki samat kotouttamisen periaatteet kuin aikuisiakin.
Alakouluikäisiä lapsia on
Bärlundin mukaan saapunut Jyväskylään muutamia,
ja heidät sijoitetaan Jyväskylän koulujen olemassa oleviin ryhmiin.
– Minä haluaisin asua Suomessa ilman pelkoa ja opiskella sähköalaa, sanoo Hasan.
Adnan nyökkää, ja sanoo
ettei osaa haluta muuta kuin
neljä pientä lastansa pois Irakista.
– To future, lopettaa tulkki.
– Osaatko sanoa mitä Suomen hallitus meille aikoo tehdä ja mitä meille tapahtuu?,
kysyy vasemmalta ilmestynyt sinipipoinen mies.
Ja kiittää vastauksesta,
vaikka se on kieltävä ja odottamaan kehottava.
Riina Sydänmaanlakka
n Perjantaihin mennessä Jyväskylään oli saapunut syyslokakuun aikana reilut 150
turvapaikanhakijaa.
Suurin osa turvapaikanhakijoista asuu väliaikaisesti Kangasvuoren entisen sairaalan tiloissa.
Turvapaikkaprosessit ovat
pitkittyneet, ja vastaanottokeskusmajoituksen kestoa on
mahdoton ennustaa.
Alaikäisiä turvapaikanhakijoita on sijoitettu Säynätsaloon ja Korpilahden Alkio-
opiston tiloihin.
Kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski arvioi, että Puuppolan vastaanottokeskus avataan marraskuun alkupuolella.
– Tarkkaa päivämäärää on
vaikea sanoa. Siellä tehdään
vielä muutostöitä, Leinonkoski kertoo.
Kangasvuoreen mahtuu
noin 200 ihmistä. Puuppolan
vastaanottokeskuksessa on
tilaa ensimmäisessä vaiheessa 118 henkilölle.
– Olemme käyneet kaupungin omia tiloja läpi, eikä
meillä tällä hetkellä ole mui-
Elina
Ajakainen
■■Ei minua mietitytä oikeastaan mikään. He tekevät sen työn, mitä suomalaiset eivät tee, kuten vessojen ja metrojen siivous. On hyvä, että he saavat töitä, sillä niin he pääsevät paremmin mukaan
yhteiskuntaan.
■■Miten he sopeutuvat tähän uuteen kulttuuriin.
Myös suomalaisten asenteet epäilyttävät, ja miten
me tulemme toimeen heidän kanssaan. Suomalaisten asenteet ovat olleet aika negatiivisia viime aikoina tässä asiassa.
Elina
Nummela
Henna
Pekkala
■■Kielimuuri mietityttää
minua. Myös se, miten hyvin he sopeutuvat meidän
kulttuuriimme.
■Suomeen
■
tulee paljon pakolaisia, mutta jotkut maat
ovat kieltäytyneet ottamasta heitä vastaan. Mietin, miten tasaisesti he jakautuvat. Ehdottomasti olen sitä
mieltä, että apua pitää antaa. Sitä voisi tarjota myös
suoraan heidän maahansa.
Jarno
Savolainen
Emma
Minkkinen
■■Miten käy heille, jotka
oikeasti apua tarvitsevat.
Ymmärrämmekö me suomalaiset oikeasti heitä?
Esimerkiksi äidit ja lapset, ymmärrän kyllä, että
he eivät pääse maastaan
niin helposti pois. Tai vanhat Irakin sotilaat, jotka
todellakin ovat ei-toivottuja maassaan.
■■Ehkä se, että mihin heidät saa laitettua. Minne he
menevät, saavatko koulutuspaikan, saavatko töitä
vai meneekö suomalaisilta työt. Luin lehdestä, että heitä pelottaa olla täällä, koska täällä ei ole paljon heidän kansalaisiaan.
Heillä on siis koti-ikävä.
Saska
Suomalainen
Niko
Pallari
■■Keskustelu aiheesta on
niin vinoutunut, että itse en kutsu sitä enää edes
keskusteluksi. Puhutaan
vain täysistä ääripäistä.
Jos vaikka Lieksaan vastaanottokeskukseen laitetaan pakolaisia, se olisi sama asia kuin heidät
heittäisi suoraan pohjoisnavalle. Pystyykö sinne
kukaan sopeutumaan?
■■Tällä hetkellä se, miten he sopeutuvat tänne.
Esimerkiksi ilmastoon,
kun täällä on niin kylmä.
Myös suomalaisten nihkeä asennoituminen heitä
kohtaan. Mielipiteitä on
puolesta ja vastaan, mutta
ei oikein siltä väliltä. Itse
olen kuitenkin sitä mieltä, että tänne saa muuttaa
kuka vain.
Ei mikään
uusi asia
Kunta järjestää opetuksen
ja saa siihen valtionavustusta. Tähän mennessä valtio on rahoittanut vain ennen
20.9. kirjoilla olleet koululaiset. Parhaillaan on meneillään lakimuutos, jonka tarkoituksena on selkeyttää rahoitusta.
– Uudessa laissa otetaan
huomioon myös kesken lukuvuotta mukaan otetut oppilaat. Yhdestä oppilaasta tulee noin 15 000 euroa valtionavustusta, Bärlund sanoo.
Monikulttuurisuus ei ole
kouluissa millään tapaa uusi asia: Jyväskylän koulussa opiskelee tälläkin hetkellä tuhatkunta maahanmuuttajaa. Heistä noin 7 00 puhuu
äidinkielenään jotain muuta
kieltä kuin suomea.
– Sen lisäksi meillä on
niin sanottuja näkymättömiä
maahanmuuttajia. Kieliryhmiä, joissa oppilaan virallinen äidinkieli on suomi, mutta he ovat toisen sukupolven
maahanmuuttajia monikielisistä perheistä.
Puuppolan vastaanottokeskus
avataan marraskuussa
ä
Miika
Vaarakallio
ta suoraan majoituskäyttöön
soveltuvia tiloja. Tarvittaessa
ja kaupunginhallituksen niin
päättäessä ryhdymme tilojen edellyttämiin muutostöi-
❞
Tarkkaa
päivämäärää on
vaikea sanoa.
hin majoituskapasiteetin lisäämiseksi. Tietysti voi tulla lisää yksityisiä toimijoita,
jotka haluavat antaa tilojaan
käyttöön, Leinonkoski sanoo.