15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista Katsaus
HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista Katsaus Itsestä välittäminen kannattaa aina Pysähdys Pekka Sauri: pysähdyn arjessa uusiutuakseni Case S01 Valinnanvapautta Kotkasta Kuusamoon ! u k i i L 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI TA — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 KUVA: A-LEHTIEN ARKISTO — TERVEHDYS AGENDA — AJANKOHTAISIA POIMINTOJA HYVINVOINNISTA. LUKUJA, TUTKIMUKSIA, KIRJOJA, LINKKEJÄ, SUOSITUKSIA, KASVOJA, SMARTUMIN UUTISIA, KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. 03 — 15 x agenda 08 — Katsaus 16 — Pysähdys: Pekka Sauri 18 — Smartum Case S01: Palveluseteli Palvelusete 22 — Smartum Case S02: Rudus Oy 24 — Smartum Case S03: Lahti Aqua Oy 25 — Smartum Case S04: SRV 26 — Asiantuntija: Ossi Aura 29 — Tilasto 30 — Signaalit 31 — Kolumni Keppiä vai porkkan porkkanaa? ksilön hyvinvointi on monien tahojen intressissä. Ihmisen Ihmise itsensä pitäisi olla kiinnostunein siitä, missä kaikkein kiinnostu ja huomenna. kunnossa hän on tänään t Myös työnantajalla työnantajall on halu pitää ihmiset tuottavina. Valtiolla on halu pitää ihmiset työkykyisinä, koska näin työnt työntekijät rahoittavat nyt yhteiskuntaamme ja tulevaisuu tulevaisuudessa kuormittavat vähemmän verovaroin rahoitet rahoitettuja terveyspalveluita. Hyvinvoinnin edistämiseksi voidaan käyttää keppiä vo ja/tai porkkanaa. Elintavoista johtuvien sairauksien j hoidon rajoitukset ovat keppiä puhtaimmillaan, kannusteet taas porkkanoita. Ehkä molempia E tarvitaan. Näin vaalien lähesty lähestyessä on hyvä muistaa, että nämä valinnat ovat mitä suurimmassa määrin su myös politiikkaa. Y M AARIT H ANNULA Toimitusjohtaja, Toi Smartum Oy SMARTUM / Smartum on su suomalainen perheyritys. Saatamme rahoittavat tahot, ihmiset ja palvelut yhteen joilla raha kohdennetaan hyvinvoinmaksuratkaisuillamme, joill alamme edelläkävijä; kehitimme nin edistämiseen. Olemme a Liikuntasetelin (1996) ja Kulttuurisetelin ensimmäisenä Liikuntasetel (2005) sekä toimme liikunta- ja kulttuurieduille ensimmäiseSmartum Saldon (2009). Smartum nä sähköisen ratkaisun, Sma 2014. Miljoona suomalaista asuu Lounas tuli markkinoille 201 kunnissa, joissa on käytössä Smartum Palveluseteli. JULKAISIJA — SMARTUM OY PÄÄTOIMITTAJA — MAARIT HANNULA KUSTANTAJA — A-LEHDET DIALOGI OY TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ — MARKKU MERIKOSKI MER ART DIRECTOR — JESSICA LEINO TAITTO — PASI SAIRANEN PAINO — OY FRAM AB, VAASA 2015 ISSN 2341-7900 Smartum Oy Helsinki Yrjönkatu 11 B, 00120 Helsin smartum.fi Asiakaspalvelu: Puh. 0207 498 820 asiakaspalvelu@smartum.fi 8.30–16.00 Aukioloajat arkisin klo 8.30– KANSIKUVA: ARTO SAARI, ‘WILLIS KIMBEL GETS UPSIDE DOWN WITH STYLISH NOSE GRAB ANDRECHT AT WASHINGTON STREET SKATEPARK IN SAN DIEGO, CALIFORNIA’, 2014. 2 15 X AGENDA 3 4 — AGENDA 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 001: 002: Q&A KILSAJAHDILLA Miten lounasetua verotetaan vuonna 2015? PAREMPAAN KUNTOON UUTUUS / Uusi maksuton nettipalvelu Kilsajahti kannustaa lisäämään omaa liikkumista. Kilometrejä jahdataan kävellen ja juosten. Tavoitteena on saavuttaa tietty kilometritavoite viikoittain. Henkilökohtaisen kilometritavoitteen voi selvittää palvelussa tehtävän testin avulla: se kertoo, kuinka monta kilometriä käyttäjän tulee viikoittain kerätä pysyäkseen kunnossa. Viikon aikana kerätyt kilometrit merkitään palveluun, jossa voi seurata kilometritavoitteen täyttymistä ja omaa edistymistä. Viikko sopii ajanjaksona arkeen, tavoitteen voi näin pilkkoa osiin ja liikunnalle on helpompi löytää aikaa arjesta. Lisätsemppiä jahtiin saa tiimistä, jonka voi perustaa vaikka oman perheen tai työporukan kesken. SELVITÄ OMA KILOMETRITAVOITTEESI TESTIN AVULLA. Kilsajahdin lähtökohtana ovat kävely ja juoksu, joita peräti 2,5 miljoonaa suomalaista ilmoittaa harrastavansa. Kilometri on lahjomaton liikkumisen mittari – niitä ei kerry ilman liikettä. Toisaalta vain yhden kilometrin lisääminen päivään tarkoittaa 365 kilometriä enemmän liikuntaa vuodessa. Mutta miksi liikkua enemmän? Liikunnan säännöllinen harrastaminen kohentaa tutkitusti elämänlaatua: edistää terveyttä ja ennaltaehkäisee sairauksia. Vain vajaa 25 prosenttia aikuisista liikkuu tällä hetkellä virallisten suositusten mukaisesti eli vähintään 2,5 tuntia viikossa. → kilsajahti.fi ounassaldoa ja seteleitä käytettäessä lounasedun vähimmäisarvo on 6,20 euroa ja maksimiarvo 10,10 euroa. Edun verotusarvo on näiden arvojen puitteissa 75 prosenttia lounasetusetelin tai -saldon nimellisarvosta. Työntekijä voi siis lounassaldolla maksaessaan käyttää lounaaseen kerralla 6,20–10,10 euroa. → vero.fi L 003: LISÄÄ LIIKETTÄ, VÄHEMMÄN ISTUMISTA Yksi tavallinen työpäivä voi olla istumista omalla työpisteellä, kokouksissa, puhelimessa, video- tai webkokouksissa, seminaareissa, lounaalla ja kahvitauolla. Voisiko liikettä lisätä ja istumista vähentää? Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden työ -tutkimusryhmä on tutkinut työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta ja sen yhteyttä osallistujien kokemaan energiatasoon ja työtehoon. Tutkimus kuuluu Lisää liikettä organisaatiokulttuuriin -hankkeeseen, jonka ideasta vastaavat Humap Oy ja Valo Oy. Lisää liikettä organisaatiokulttuuriin on osa Työelämä 2020 -hanketta. → humap.com — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 5 AGENDA — 004: VÄITTÄMÄ ”Liikuntasetelit edistävät terveyttä ja terveysvaikutusten kautta niillä on iso yhteiskunnallinen merkitys. Terveyshyödyt näkyvät 10–15 vuoden viiveellä. Voisi kärjistää, että nyt terveyskeskusten jonoissa ovat ihmiset, joiden olisi kannattanut käydä kuntosalilla 1980ja 1990-luvuilla”. — Fysioline Oy:n toimitusjohtaja Hannu Välikoski (Talouselämä 12.12.2014) 006: SETELITIIMI ESITTÄYTYY SMARTUM / Setelitiimimme pitää huolta siitä, että miljoonat liikunta-, kulttuuri- ja lounassetelit kulkevat käyttäjilleen ja takaisin. →”Lasken, skannaan, toimitan ja tilitän seteleitä asiakkaille. Vastailen myös asiakkaiden sähköposteihin ja hoidan kirjepostia. Työ Smartumissa on tuonut elämääni paljon uusia ihania ihmisiä ja suuresti uutta osaamista. Täällä on hieno yhteishenki ja saa olla ihan oma itsensä villasukkineen päivineen.” — Niina Peltonen →”Smartum on tuonut elämääni niin haasteita, kuin onnistumisen iloakin. Tekemisen meininki ja hyvä ilmapiiri ovat tiimissämme ja koko yrityksessä ne asiat, joista voin olla ylpeä. Useista työkavereista on tullut hyviä ystäviä. Työnantajan tukemana pääsin tupakasta eroon ja nyt olenkin ollut savuttomana jo yli viisi vuotta.” — Kati Illi TÄÄLLÄ SAA OLLA IHAN OMA ITSENSÄ. j Opinnäytetyön mukaan organisaatioissa organisaatioissa istuttiin keskimäärin 57 prosenttia työajasta. 005: ARKI JA ENERGIA j Työntekijät arvioivat oman vireytensä asteikolla 0–10 keskimäärin 5,3 ja tehokkuutensa 5,7. 01 : TESTAA ENERGIA 02 : VIISAS ENNAKOI 03 : KIRKASTAVA TAUKO Laturin kehittämän Energiatestin™ avulla voit selvittää, kuinka energinen henkilöstönne on. Testin tuloksena saatava Energiaindeksi ™ kertoo ajan, jonka ihminen jaksaa tehdä töitä, harrastaa ja puuhailla päivän aikana. Testin kautta on helppo ymmärtää fyysisen kunnon merkitys hyvinvoinnille ja energisyydelle. Lifemonitorin kehittämän terveystestin avulla työntekijät saavat nopeasti kattavan kuvan omasta terveydestään, vaikkapa työpaikalla tehtävän testin avulla. Työnantaja saa koontiraportin siitä, mitkä ovat henkilöstön suurimpia terveysriskejä ja voi siten kohdentaa toimenpiteet niiden ehkäisyyn. Muista pitää työpäivän aikana taukoja, jotka irrottavat ajatuksesi hetkeksi käsillä olevista työtehtävistä. Kellovalmistaja Rolexin The Talk-sivustolta löytyy luovilla aloilla, kuten taiteen, elokuvien ja musiikin, sekä urheilun parissa toimivien ihmisten haastatteluja ja inspiroi työnpäivän keskellä. →”Olen työskennellyt setelitiimissä kuusi vuotta. Minulta on paljon kyselty, että miten Smartumiin pääsisi töihin. Sanon aina, että esimieheeni voi olla yhteydessä. Smartum tukee muun muassa henkilöstön liikuntaharrastuksia, joten nyt liikun säännöllisesti.” → laturi.com/energiatesti → lifemonitor.fi → the-talks.com — Tiina Kalenov j Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat paikallaan keskimäärin 76 prosenttia valveillaoloajastaan. j Liike on tärkeää, sillä vähäinen fyysinen aktiivisuus on tällä hetkellä maailman neljänneksi suurin kuolleisuuden aiheuttaja (WHO 2011). 5 6 — AGENDA 007–009: SÄHKÖISTEN PALVELUIDEN SUOSIO RÄJÄHTI 20000 TERVEYDENHOITO / Päijät-Hämeen kuntien asukkaille kesällä 2014 avattu OmaHyvis-verkkopalvelu on saanut myönteisen vastaanoton. Kyseessä on asiointikanava, jolla käyttäjät voivat täyttää erilaisia lomakkeita, tehdä ajanvarauksia ja olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Sivuilla oli joulukuussa yli 20 000 käyntiä ja sähköisen asioinnin sopimuksia oli tehty noin 1500. Palvelu on käytössä myös Etelä-Karjalassa, Etelä- ja Itä-Savossa, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 010: SMARTUMAAMIAISKIERTUE ”Rento, mutta informatiivinen aamu. Ruoka loistava, esityksestä puhumattakaan.” ! u u jatk — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2 1/2015 201 015 0 15 1 5 013: LIIKU JA LUE RUNOUTTA 011: ERI TAVALLA, PAREMMIN 01 : LUOVA JÄRKEVYYS Miksi kaikki puhuvat luovasta hulluudesta? Miksei puhuta luovasta järkevyydestä? Miksi luovuuteen usein liitetään tuska, ja miksi siitä on tehty omituista ja vaikeaa? Saku Tuominen osoittaa kirjassaan, että luovuudessa on kysymys vain kahdesta asiasta. Kyvystä nähdä ja halusta tehdä. Eri tavalla paremmin. → otava.fi 02 : SISÄINEN VOIMA – 365 AJATUSTA PAREMPAAN ARKEEN 03 : HYVÄN ELÄMÄN ANATOMIA Hyvinvointiin erikoistuneen toimittajan ja ryhmäliikunnan ohjaajan Jenny BelitzHenrikssonin kirja tarjoaa ajatuksia parempaan arkeen. Kirjoittaja kannustaa lukijaa etsimään omaa polkua ja valitsemaan tien, jolla kokee sydämen paloa. Ajatelmat auttavat löytämään sopivalta tuntuvia ratkaisuja ja vahvistamaan sisäistä voimaamme. Suosittuja blogeja pitäneet Sara Karlsson ja Pia Sievinen osoittavat kirjassaan, että hyvä elämä on ulottuvillamme tässä ja nyt. Hyvän elämän anatomia on läpileikkaus rakkauteen, ihmissuhteisiin ja fyysiseen hyvinvointiin yhtä hyvin kuin työelämään ja rahaan – kysymyksiin, jotka vaikuttavat kokemuksiin elämän mielekkyydestä. → jennyhenriksson.com → cozyletters.com 015: NÄKÖKULMA j Mikä on riittävästi liikuntaa? Sopiva määrä on yksilöllistä, samat suositukset eivät toimi aloittelijalle ja aktiiviselle kuntoilijalle. j Ihminen on luotu j Ota agendalle liikkumaan. Kohennat elämänlaatuasi, jos valitset lajin, josta myös nautit. Kokeile onko se kävely, pyöräily, uinti vai tanssi. palautuminen. Lihakset ja mielikin tarvitsee lepopäiviä liikunnasta, ne ovat kehityksen ja hyvän olon edellytys. j Muista myös kulttuuri, vaikkapa runous. +7milj. KIRJASTO / Kirjastojen verkkokävijöiden määrä on noussut vauhdilla. Verkkokäyntien kasvu vuodesta 2008 vuoteen 2013 oli 7 miljoonaa. Vuonna 2013 verkkopalveluita käytettiin 53 miljoonaa kertaa, kun taas fyysisten käyntien määrä laski 51 miljoonaan. Verkkokävijämäärissä on suuria eroja maakuntien välillä. Esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa verkkokäyntien määrä on kaksinkertaistunut viiden vuoden aikana, Lapissa jopa nelinkertaistunut. +35% HEL.FI / Helsingin kaupungin hel.fi-palvelussa oli vuoden 2014 lopussa 207 620 asiakasta, eli 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Suosituimpia olivat terveydenhuollon palvelut, joiden käyttö on kasvanut merkittävästi. Myös vuokra-asunto- ja päivähoitohakemuksia lähetettiin paljon. Sivustolla oli viime vuonna 632 764 käyntiä ja uusia kävijöitä 51,7 prosenttia. (LÄHTEET: SAVON SANOMAT, ETELÄ-SUOMEN SANOMAT JA HEL.FI) “SANON, ETTÄ LUE RUNOUTTA.” — PIILAAKSOSSA ASUVAN SUOMALAISYRITTÄJÄ JYRI ENGESTRÖMIN VASTAUS, KUN HÄNELTÄ KYSYTÄÄN SÄHKÖPOSTITSE NEUVOA BISNESTEN VAUHDITTAMISEEN. (HELSINGIN SANOMAT 12.2.2015) 014: VÄITTÄMÄ 012: SMARTUM ON MENESTYJÄYRITYS 2014 AJANKOHTAISTA / Smartum Oy on luokiteltu taloudellisen suorituskykynsä perusteella Kauppalehden nimeämiin menestyjäyrityksiin. Menestyjä-sertifikaatin saaneen yrityksen ominaisuuksia ovat vakiintunut toiminta, vakaa kasvukehitys, hyvä tulos ja kannattavuus, vahva rahoitusrakenne sekä jatkuvan toiminnan turvaava maksuvalmius. Smartum on sijoittunut tunnuslukuvertailujen perusteella sekä kaik- kien suomalaisten yritysten että oman toimialansa parhaimpien yritysten joukkoon. Luokitus perustuu Kauppalehden tilinpäätösinformaatioon erikoistuneen analyysiyksikkö Balance Consultingin vuosittain tekemään analyysiin, jossa suomalaisten yritysten menestystä arvioidaan oikaistujen tilinpäätöstietojen avulla kuuden osa-alueen mukaan. → kauppalehti.fi ”Olen niin monta kertaa nähnyt sen, miten liikkumaton ihminen puhkeaa liikunnan myötä täyteen loistoonsa.” — Tietokirjailija, ryhmäliikunnan ohjaaja ja kolmen tyttären äiti Jenny Belitz-Henriksson tietää, millainen vaikutus liikunnalla on hyvinvointiin. → blog.jennyhenriksson.com AGENDA — Kestävyysvaje sai minusta otteen K estävyysvaje saapui hiljaa hiipien ja aivan huomaamattani. Tarkkaavaisempana olisin voinut havaita tuon pienen paholaisen tai katalan laiskiaisen, joka vähitellen vihjaili tulostaan. Aluksi välttelin portaikkoja, koska ne aiheuttivat hengityksen kiihtymistä, jopa puuskutusta. Vähän myöhemmin en viitsinyt kävellä edes lyhyitä kauppamatkoja, kaupassa käynti hoitui mukavammin autolla. Olin kiireinen mies, jota tarvittiin neuvotteluhuoneiden kahvipannujen äärellä. Vapaa-aika oli ylellisyys, joka piti hoitaa tehokkaasti, jotta tärkeät työt eivät kärsisi. Sitten yhtäkkiä ja varoittamatta sairaus pysäytti. Vietin sairaalan vuodepotilaana kymmenen pitkää päivää. Kotiin palattuani en tahtonut uskoa tapahtunutta todeksi. Minä, nuoresta asti aktiivisesti liikkunut mies, olin vähitellen menettänyt kestävyyskuntoni. Olin hämmentynyt uudesta voimattomasta olemuksestani – kestävyysvaje oli saanut minusta yliotteen. Kestävyysvaje ei onneksi ole tuomittu pysyväksi olotilaksi. Halutessani minulla on mahdollisuus kuroa tuo tuhoisa vaje umpeen ja saavuttaa tavoittelemani kestävyyskunto. Toteutan joka viikko määrätietoisesti omaa harjoitusohjelmaani, askel askeleelta, omien tavoitteideni mukaisesti. Ja kyllä, olen palauttanut arkiaktiivisuuden sen ansaitsemalle paikalle elämässäni. Tavoitteenani on pyrkiä tekemään kaikki työpäivän aikaiset siirtymät pääsääntöisesti jalkaisin ja täydentää liikkumista vapaa-aikana kävely- tai juoksulenkeillä. On ollut palkitsevaa huomata kuinka viikoittain kertyvät kilometrit vähitellen lisääntyvät ja kunto kohenee. Otin vastuun omasta kestävyysvajeestani. Kukaan muu ei voinut tuota vastuuta puolestani kantaa. Jokainen kantaa vastuun ensisijaisesti itse, mutta on tärkeää kannustaa myös toisiamme. Yhteinen kestävyyskuntomme on paras lääke myös maatamme vaivaavaan kestävyysvajeeseen. JARMO HYÖKYVAARA ON SMARTUMIN PERUSTAJA JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA. 7 KUVA: ARTO SAARI, ’RUNE GLIFBERG BLASTS A MASSIVE STALE FISH AT SUNRISE IN SYDNEY, AUSTRALIA’, 2013. 8 — KATSAUS 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — € Valokuvaaja Arto Saari on rullalautailun legendoja. Taitava, elegantti, rohkea ovat mainesanoja, joita voi odottaakin sopivan Trasher-lehden vuoden 2001 skeittaajaan. Hänen tarinansa tekee hänestä erilaisen kuin muut. Tarina kuljettaa hänet Suomesta Hollywood Sunset Stripille. I I L = — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 U KATSAUS — K R E = O TEKSTI: ANI KELLOMÄKI — KUVAT: ARTO SAARI A sennemuutoksella on saatavissa miljardien eurojen vuosittaiset säästöt, parempi työkyky, pitemmät urat ja kaikin puolin virkeämpi väestö. On kuitenkin aika saada suomalaiset liikkeelle! Asiantuntijoiden mukaan sauvakävelykansan houkuttelu lihaskunnon kasvatukseen näkyisi euromäärin laskettavina hyötyinä hyvinkin nopeasti, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. 9 10 — KATSAUS 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 KUVA: ARTO SAARI, ’BRAD BOWMAN PERFORMING ONE OF THE CLASSIC MANEUVERS CALLED BERTLEMAN IN MY POOL IN HOLLYWOOD, CALIFORNIA’, 2014. ”TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET OVAT SUORASSA SUHTEESSA IHMISTEN AKTIIVISUUTEEN.” → Opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Harri Syväsalmen aktiivisuusmittariin on kertynyt 3000 askelta. Toimistopäivän aikana ehtii vielä ropista tonnin verran lisää, mutta terveysliikunnan suositusten täyttymisestä kertovia näytölle ilmaantuvia ilotulituksia siitä ei vielä heru. Illalla on edessä punttisalireissu. Oman hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisestä on tullut Syväsalmelle mieluinen harrastus. Hän on ottanut omassa elämässään käsittelyyn samat seikat, kuin työssään koko kansan tasolla. ”Haluan säilyä työkykyisenä ja terveenä mahdollisimman pitkään, ja siihen on helppo lääke – liikunta. Havahduin viime syksynä siihen, että nuorena aktiivisestikaan harrastetulla urheilulla ei voi 62-vuotiaana ratsastaa, vaan kuntoa täytyy ylläpitää aktiivisesti. Nyt tunnen liikunnan hyödyt olossani joka päivä.” HARRI SYVÄSALMI ”Olen edelleen pro. Tosin rankemman skeittailun jätän nuoremmille. Teen joitain demojuttuja, mutta en mitään kuolemaa halveksuvaa. Siitä pitää huolen kuusi läpikäytyä polvileikkausta. Keskityn kilpailuissa valokuvaamaan.” — Kuvatekstit perustuvat amerikkalaisen mporter-lehden (www.mporter.com) tammikuussa 2015 julkaisemaan artikkeliin. ”LIIKKUMISEN TULEE OLLA PÄÄTÖKSENTEOSSA ESILLÄ.” O petus- ja kulttuuriministeriössä mietitään keinoja saada ihmiset liikkeelle. Hyvän olon ja virkeyden lisäksi puhutaan valtavista taloudellisista kysymyksistä. Terveydenhuollon kustannukset ovat suorassa suhteessa ihmisten aktiivisuuteen, ja työelämässä tarvitaan hyväkuntoisia tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa – etenkin nyt, kun työuria halutaan pidentää. Syväsalmen resepti liikuntatalkoissa on laajamittainen yhteistyö yli hallintorajojen. Se vaatii uudenlaista ajattelua. Ydinsanoma on, että suomalaisten liikuttamisen tulee olla jokaisen yhteinen asia. Yksi merkittävä askel on eduskunnan juuri hyväksymä uusi liikuntalakiesitys. ”Tavoittelemme tilannetta, jossa liikkumisen tarpeellisuutta pidettäisiin päätöksenteossa esillä jokaisessa ministeriössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö kyllä koordinoi, mutta päämääränä on, että jokaisen päättävän elimen henkilöstö ymmärtää laajemmin liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämisessä”, Syväsalmi toteaa. SUOMALAISIA ON TOTUTTU pitämään tekeväisenä kansana. Vaalimme kuvaa suosta ja kuokasta, tai vähintäänkin hiihtolenkillä talvet paahtavasta väestöstä. Tutkimusten valossa tilanne on toinen. Suomalaiset liikkuvat liian vähän, ja se näkyy suoraan työterveyden menoina, sairauspoissaoloina ja ennenaikaisena eläköitymisenä. Kehitykselle on saatava stoppi. Syväsalmi toteaa, että tilanteen parantamiseksi on tehtävissä paljon koulun, järjestökentän, työnantajan ja valtionhallinnon yhteistyöllä. ”Yli ministeriöiden ja virastojen rajojen tapahtuva yhteistyö on perinteisesti ollut vähän kankeaa ja vierasta. Tämä on kuitenkin alue, joka ei tule kuntoon vain omia nurkkia tomuttamalla, vaan siihen tarvitaan kaikkien panosta.” MITEN VÄKI SITTEN saadaan liikkeelle? Jos jumppa ei maistu, niin paha on käydä pakottamaankaan. Syväsalmen mielestä päättävissä elimissä on tärkeää nähdä, miten monenlaisilla tavoilla ihmiset liikkuvat, ja tukea mahdollisimman monipuolista liikuntaa järkevällä päätöksenteolla. Jollekin tärkein teko on huolehtia katujen hiekoittamisesta. Toiselle se on uuden palloiluhallin rakentamista ja kolmannelle ehkä sitä, että kunta tarjoaa juniorijoukkueelle ilmaiset treenitilat. KATSAUS — 11 ”Meiltä on löydyttävä tuoretta ajattelua ja uusia näkökulmia. Liikkumisen mahdollistamisen tulee näkyä kaikessa suunnittelussa – yhtälailla kevyenliikenteen väylien, kansallispuistojen kuin lähiöidenkin. Tärkeää on myös esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan tekeminen mahdollisimman vähän byrokraattiseksi. Liikunnan ilo kuivuu kyllä, jos vanhempien täytyy maksaa veroja kentän laidalla myymästään grillimakkarasta”, Syväsalmi kuittaa. ERITYISEN OLEELLISTA terveenä ja työkykyisenä pysymisessä on Syväsalmen mukaan työnantajan asenne. Työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvää johtajuutta. Tilaisuuksia voi tarjota taukojumpan tai kuntosalin keinoin, liikuntaseteleillä ja -korteilla, tai järjestämällä henkilöstölle sopivat puku- ja suihkutilat työmatkapyöräilyä varten. ”Meilläkin on ministeriössä kuntosali, jolla on hyvä käyttöaste. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on sosiaali- ja terveysministeriön kanssa myös yhteiset linjaukset esimerkiksi istumisen vähentämisestä. Kaikille työntekijöille on tulossa säädettävät pöydät, joiden edessä voi työskennellä seisten”, Syväsalmi kiittää. Eikä aktiivisuuden lisäämisen aina tarvitse edes maksaa mitään. Innovatiivinen asenne ratkaisee. ”Eräässä jyväskyläläisessä koulussa rehtori palautti luokkiin vanhan käytännön, jossa oppilaat vastaavat seisten. Liikuttaminen lähtee pienistä teoista”. PERINTEINEN ASETELMA, jossa työpäivän tehoja mitataan kellokortilla, joutaa jo romukoppaan. Seuraava haaste on alkaa nähdä alaisten hyvinvointi tuottavuutena, ja sen mahdollistaa liikuntaan panostaminen. Kaikki alkaa luottamuksesta. ”Perinteisessä työkulttuurissa ajatellaan, että esimerkiksi työajalla urheileminen on työajan väärinkäyttöä, mutta todellisuudessa kaikki voittavat tilanteessa, jossa työntekijä pitää itsestään huolta. Moni työntekijä myös tekee pyyteettömästi työtä työaikansa ulkopuolella. Tämän kansan luterilaisella työmoraalilla on paljon suurempi riski, että työntekijä väsyttää itsensä tekemällä liikaa töitä, kuin liian vähällä työnteolla”, Syväsalmi muistuttaa. — KATSAUS ”LIIKKUMATTOMUUDEN HINTA ON SUOMESSA NOIN 2 MILJARDIA EUROA VUODESSA.” → UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on liikuntahaasteen edessä. Molempien jalkojen akillesjänteet on hiljan leikattu, ja nyt mielessä polttelee jo pääsy rakkaan juoksuharrastuksen kimppuun. Kuntoutus täytyy kuitenkin tehdä maltilla. Ensin opetellaan kävelemään. Kesällä on onneksi taas kilometrejä tiedossa. TOMMI VASANKARI ”MEILLÄ VOISI OLLA 100 000 DIABEETIKKOA VÄHEMMÄN.” V asankarin työpaikalla painitaan ison tehtävän äärellä. UKK-instituutti pyrkii edistämään väestön terveyttä ja toimintakykyä liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen avulla, eikä tällä hetkellä pyyhi hyvin. ”Jos ajatellaan pelkästään terveydenhuollon kustannuksia, niin karkean arvion mukaan liikkumattomuuden hinta on Suomessa noin 2 miljardia euroa vuodessa. Eikä tässä lukemassa ole vielä tuottavuuskustannuksia mukana”, lataa Vasankari. 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — Huikeaan summaan päädytään, jos otetaan mallia yhdysvaltalaistutkimuksesta, jonka mukaan noin 10 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista johtuu suoraan liikunnan puutteesta. TARKKOJA LUKEMIA kokonaiskustannuksista on mahdoton antaa, mutta Vasankari on laskenut yhteiskunnan kokemia kuluja yleistyvän kansantaudin, diabeteksen, osalta. Laskelmassa on huomioitu sairaanhoidon kustannukset sekä ns. tuottavuuskustannukset, eli muun muassa sairauslomista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä seuraavat kulut. ”Pelkästään diabeteksen kohdalla liikuntaa lisäämällä voisi vuoden 2007 tilastoa käyttäen säästää noin 750 miljoonaa euroa vuodessa. Diabeetikkojen määrä on vuositasolla kasvanut noin 5–6 % verran, joten arvion mukaan tämänhetkiset säästöt olisivat jo miljardi euroa vuodessa. Varovasti voisi arvioida, että muut sairaudet mukaan lukien ja tuottavuuskustannukset laskelmaan sisällyttäen puhumme yhteensä noin 3–4 miljardista eurosta vuositasolla.” PELKÄSTÄÄN LIIKUNTAA lisäämällä voitaisiin ehkäistä noin parikymmentä prosenttia uusista kakkostyypin diabetestapauksista. Suomessa voisi olla lähes 100 000 diabeetikkoa vähemmän. Vasankari toteaa, että avainasemassa on terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen ja heille ohjatut resurssit. Pelkkiä lääkkeitä määräämällä lääkärit pääsevät helpommalla, mutta pidemmällä tähtäimellä se tulee kalliiksi. Ihannetapauksessa terveydenhuollon henkilökunta osaisi tarjota pilleripurkin ohessa tai sijasta ohjeistusta liikunnallisemman elämäntavan äärelle. ”Suuressa diabetesriskissä olevan potilaan elämäntapaohjaukseen kannattaisi investoida pihistelemättä. Liikunnalla ei ole juurikaan negatiivisia sivuvaikutuksia. Positiivisia on sen sijaan reilusti. Kun rasva-arvot tippuvat ja verenpaine tasaantuu, syntyy terveyttä monipuolisesti.” UKK-INSTITUUTISSA OLLAAN huolissaan myös tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisääntymisestä. Suomalaisessa kansanterveydessä nähtiin 7 vuotta sitten merkillinen ilmiö, kun kansalaisten kunto tilastojen valossa romahti yhdessä yössä melko hyvästä varsin heikkoon. Vuonna 2008 päivitettiin virallisia fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Siinä missä ennen tarkasteltiin ainoastaan kestävyysliikuntaa, nostettiin rinnalle nyt liikehallinnan ja lihaskunnon ylläpitoa ar- — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 KATSAUS — 13 vioivia mittareita. Aikaisemmin yli puolet työikäisistä täytti suositusten liikuntamäärät. Uudessa vertailussa ainoastaan yksi kymmenestä liikkuu riittävästi. ”Olemme tuudittautuneet valheelliseen kuvaan hyvinvoinnista. Meillä on pitkään puhuttu sauvakävelyn ja muiden kestävyyslajien terveellisyydestä. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin vaikuttavan liikunnan puolta on pidetty esillä vähän. Lihasharjoittelua ei ole läheskään riittävästi.” Hyötyliikunta hoitaa kestävyyskuntoa hyvin, mutta erittäin harvan arkeen kuuluu enää sellaisia askareita, jotka tarjoaisivat riittävää kuormitusta lihaksistolle. Se on hankittava urheilemalla. KUVA: ARTO SAARI, ’CURREN CAPLES IS THE FUTURE OF SKATEBOARDING. BONELESS UNDER A BRIDGE IN MELBOURNE, AUSTRALIA’, 2013. 12 ENITEN LIHASKUNTOAAN hoitavat parikymppiset nuoret miehet. Heistä noin kolmannes ilmoittaa liikkuvansa riittävän määrän. Vastaavasti 45–65 -vuotiaista miehistä 25 % ilmoittaa, ettei liiku lainkaan. Työssä jaksamisen ja työkykyisenä pysymisen kannalta kyseessä on huolestuttava joukko. ”Juuri tämän ryhmän pitäisi jaksaa olla työelämässä entistä pidempään. Siitä porukasta saataisiin puuttumalla kaikkein suurin hyöty myös taloudellisesti. He kerryttävät kaikkein eniten terveydenhuoltokustannuksia ja heidän työuransa lyhenee ennenaikaisen eläköitymisen myötä”, Vasankari toteaa. LÄHES JOKAISELLA suomalaisella olisi liikuntatottumuksissaan parantamisen varaa. Siinä on Vasankarin mukaan valtava työmaa, mutta samalla suuret mahdollisuudet. Jos vähiten liikkuvasta joukosta puolet tai edes kolmannes saadaan liikkeelle, on hyöty valtava. Paljon on kiinni asenteista. ”Liikkumista on pidetty hyvin henkilökohtaisena asiana, johon on koettu vaikeaksi puuttua. Samalla se on yksi tehokkaimmista hoitomuodoista hyvin laajaan joukkoon sairauksia. Lääkärinä en keksi yksinkertaisempaa juttua työkyvyn lisäämiseen ja arjessa jaksamiseen.” VASANKARI HARMITTELEE, että siinä missä Suomessa on jo käytössä erittäin toimivia hoitoputkia alkoholismin ja tupakkariippuvuuden hoitoon, nostetaan liikkumattomuuden kohdalla kädet ilmaan, vaikka kyseessä on samanlainen terveydellinen riskitekijä. ”Tutkimustietoa on tarjolla. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. Tänään tehtävät toimenpiteet nähtäisiin säästöinä jo ensi vuonna”, Vasankari haastaa. Lautailu alkoi seitsenvuotiaana Seinäjoella. Arto Saaren kasvatti äiti ja nippu enoja. Poika unelmoi Kaliforniasta, kaukaisesta satumaasta. ”Auringonpaistetta vuoden ympäri. Skeittiurheilua kaikkialla. Ihmeellistä!” 14 — KATSAUS 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 ITSESTÄ VÄLITTÄMINEN KANNATTAA KUVA: ARTO SAARI, ’STEVE OLSON EXECUTING A STYLISH FS SLASH IN MY POOL IN HOLLYWOOD, CALIFORNIA’, 2014. → Minna Stenius kiipeää portaita kahdeksanteen kerrokseen työpaikallaan Satakunnan keskussairaalassa. Askelmilla lukee kannustavia, liikuntaan rohkaisevia lauseita, kuten “jokaisen askelen otat itsellesi”. Portaat ovat osa sairaalan käytäviä kiertävää 1000 askelen taukokävelyreittiä. Se on vain yksi lukuisista terveysliikuntasuunnittelijana työskentelevän Steniuksen toteutuneista toimenpiteistä arkisen liikunnan lisäämiseksi työpaikalla. MINNA STENIUS “LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET JA YHTEINEN HANKE LUOVAT MYÖS EPÄSUORAA HYÖTYÄ.” Valokuvaus on Arto Saarelle tapa pitää rakkaus skeittailuun elävänä. ”Nykyajan nuoret laskijat ovat parempia kuin mitä minä koskaan olin. Mutta, kun valokuvaan heitä, tunnistan heidän energiansa ja autan heitä luomaan uraansa.” M iltä kuulostaisi työnantajan tarjoama 56 liikuntaryhmän lukujärjestys? Entäpä työajalla tapahtuva ilmainen kuntokartoitus sekä jatkotoimien suunnittelu yhdessä ammattilaisen avulla? Satakunnan sairaanhoitopiirissä tämä kaikki on totta. Syyskuussa 2014 alkanut hanke Vähän Enemmän arkiaktiivisuutta, on tehnyt henkilöstölle työkyvystä ja terveydestä huolehtimisesta helppoa, ilmaista ja hauskaa. Hankkeen kummina toimii pääministeri A LEXANDER STUBB , intohimoinen liikuntamies itsekin. HANKE KÄYNNISTYI, kun Minna Stenius ja hyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa miettivät uudenlaisia keinoja lisätä työpaikkansa aktiivisuutta. Työssä jaksamisen kysymykset olivat kummallekin perin tuttuja. Kynnys osallistua haluttiin virittää mahdollisimman matalalle. “Tarkoituksena ei ollut ensisijaisesti tarjota jo paljon liikkuville lisää liikuntaa, vaan saada mukaan myös se porukka, jolle liikkuminen on vierasta ja epämieluista”, Stenius kertoo. Lähtölaukaus tapahtui työajalla tarjotulla oman kehon tilan perustutkimuksella. Tutkimuksen perusteella osallistujat saivat henkilökohtaisen palautteen, ja suuntaviivat miettiä, miten jatkaa eteenpäin. Osallistujat toivotettiin myös tervetulleiksi Steniuksen vetämiin elämäntapavalmennusryhmiin. Työnantaja tuki hanketta lisäämällä entuudestaan runsasta liikuntatarjontaa, eli järjestämällä kymmenittäin ilmaisia liikuntaryhmiä alaistensa käyttöön. Ensimmäisessä aallossa 3 650:stä henkilökunnan edustajasta 1 700 osallistui perustutkimukseen, ja osallistujamäärä on kasvanut jatkuvasti. Ryhmiin osallistuu noin 1 500 työntekijää vuodessa. “Perusteemana on, että itsestä välittäminen kannattaa. Hyvinvointi näkyy omassa olossa, mutta myös koko työyhteisön jaksamisessa. Ryhmät on otettu huikealla innolla vastaan. Niistä 80 % täyttyi jo ilmoittautumispäivän aamusta. Jos toiminta nyt loppuisi, syntyisi taatusti melkoinen mekkala”, Stenius nauraa. HANKKEESSA ON ymmärretty, että henki- löstö on liikuntatottumuksiltaan hyvin sekalainen joukko, ja sellaiselle on tarjottava erilaisia porkkanoita. Yksi innovaatioista on koululiikuntaryhmä, jossa poistetaan lapsuuden traumoja. “Monelle meistä on kouluvuosina iskostunut mieleen, ettemme ole liikunnallisia emmekä sellaisiksi voi koskaan tullakaan. Se on ihan tarpeeton ajatusmalli, jonka voi purkaa hankkimalla mukavia kokemuksia aikuisella iällä. Koululiikuntatunneillamme tutustutaan hyvällä fiiliksellä erilaisiin lajeihin. Toinen hauska ryhmä on erittäin leppoisalla ot- KATSAUS — 15 teella liikuttava Rapakuntoisten seikkailu -klubi”, Stenius kertoo. KETÄÄN EI hankkeen tiimoilta pakoteta liikkeelle. Tärkeintä on, että työntekijät tulevat tietoisemmiksi liikkumisestaan, ja löytävät itselle mielekkään tavan pitää huolta hyvinvoinnistaan. “Otimme käyttöön Hymis-päiväkirjan, johon voi merkitä 10 minuutin mittaisia aktiivisuuspalasia arkipäivänsä varrelta. Vähemmän liikkuville on motivoivaa, että merkinnän voi saada vaikkapa imuroimalla tai koiraa ulkoiluttamalla”. Jaksamisessa ja hyvinvoinnissa pienetkin jutut merkitsevät. Riittää, kun arkeen lisätään tehtävän kokoisia palasia aktiivisuutta. Kunnon kasvaessa alkaa monesti myös varsinaisen liikunnan harrastaminen kiinnostaa. “Olen huomannut, ettei hyvin huonokuntoiselle kannata aluksi ollenkaan puhua hikoilemisesta tai hengästymisestä. Riittää, että saadaan aikaan pieni nytkähdys”, toteaa Stenius. TYÖNANTAJA OTTAA Satakunnan sairaanhoitopiirissä henkilöstönsä työhyvinvoinnin tosissaan. Johdossa on oivallettu, että virkeä, aktiivinen ja hyvinvoiva työntekijäjoukko on puhdasta kultaa. Satsaus liikuntapaikkoihin ja -ryhmiin maksaa itsensä todella nopeasti takaisin. Liikuntamahdollisuudet ja yhteinen hanke luovat myös epäsuoraa hyötyä. Jumppasalissa kirurgi hikoilee samalla tavalla kuin laitoshuoltajakin, ja huoltomiehet ja kardiologit venyttelevät rinta rinnan. “Näissä tilanteissa kohtaavat sellaiset työntekijät, jotka eivät välttämättä muuten koskaan joutaisi juttusille. Niinpä toiminnalla on myös merkittävä työilmapiiriä parantava vaikutus”, Stenius huomauttaa. TOIMIVIEN KÄYTÄNTÖJEN jalkauttaminen ei ole vaikeaa, mutta omistautumista ja sinnikkyyttä siihen kyllä tarvitaan. Sitä Steniukselta löytyy. Nainen kiersi hankkeen alussa yli 50 yksikössä henkilökohtaisesti kertomassa, mitä tuleman pitää. Hanketta mainostettiin myös videon ja julistesarjan avulla. Stenius kehittää myös omaa osaamistaan jatkuvasti, voidakseen olla työyhteisön tsempparina paras mahdollinen. Hän muun muassa opiskeli itselleen ratkaisukeskeisen psykoterapeutin pätevyyden saadakseen enemmän työkaluja ihmisten kohtaamiseen. “Tämä on minun missioni – ihmisten herättely parempaan vointiin.” 16 — PYSÄHDYS 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 PYSÄHDYS — PYSÄHDYS HELSINKI, SUOMENLINNAN LAUTTA, 9.12.2014 KLO 14.00 PEKKA SAURI APULAISKAUPUNGINJOHTAJA TEKSTI: PIA SIEVINEN — KUVA: ANTTI VETTENRANTA HELSINGIN KESKUSTA / Ulos lähteminen ja käväisy Vanhassa kauppahallissa. Kävelykierros Aleksanterinkadulla. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin pysähtymisen keinot ovat yksinkertaisia ja konkreettisia. Hän on havainnut, että fyysistä ympäristöä vaihtamalla pystyy aika nopeasti irtautumaan sisäisestä ympäristöstä. Se tuo uuden kulman siihen, mitä on tekemässä. Ympäristönvaihdoksia voi tehdä myös esimerkiksi lukemalla jotain, joka ei liity käsillä olevaan asiaan. Kotona irtautumisen tilan voi saavuttaa musiikkia kuuntelemalla. Rakennus- ja ympäristötointa johtavan Saurin työaika on oikeastaan 7 päivää viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Hänen periaatteensa on, että arjessa on pystyttävä irtautumaan, jotta säilyttää perspektiivin siihen, mitä on kulloinkin tekemässä. Muuten käy helposti niin, että keskittyy vain käsillä olevasta tehtävästä selviytymiseen. Niin pitää tehdäkin, mutta joka päivä on huolehdittava myös siitä, että asiat pystyy asettamaan isompaan strategiseen maisemaan. Perspektiivin lisäksi tulee jaksaminen. Ja uusiutuminen. Tietoisuus ikään kuin päivittyy tai uusiutuu. Irtautumisen hetket ovat välttämättömiä, mutta ne eivät välttämättä tule itsestään. Niitä on muistettava ottaa. Apulaiskaupunginjohtaja on yrittänyt pitää tämän mielessä. ”Kalenteri täyttyy itsestään, mutta se ei tyhjene itsestään. Vapaa hetki täytyy tehdä tietoisesti, muuten sekin täyttyy. Tyhjiö täyttyy, ellei sitä aktiivisesti hallitse.” Joskus Sauri on sirotellut yksittäisiä lomapäiviä keskelle viikkoa. Hän on huomannut, että jo yhdellä vapaalla päivällä voi olla iso merkitys. Kaupungin, jonka kehittäminen on työ, näkee uusin silmin. ”ARJESSA ON PYSTYTTÄVÄ IRTAUTUMAAN, JOTTA SÄILYTTÄÄ PERSPEKTIIVIN SIIHEN, MITÄ ON KULLOINKIN TEKEMÄSSÄ.” 17 — SMARTUM CASE 01 SMARTUM CASE 01–04/2015 18 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 SMARTUM CASE 01 — 19 S01 PALVELUSETELI TOIMII KOTKASTA KUUSAMOON P alveluseteli yleistyy kovaa vauhtia sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisessä. Setelin käyttöönotto on lyhentänyt jonoja ja lisännyt kuntalaisten tyytyväisyyttä tarjoamalla valinnanvapautta palveluihin. KOTKA: HAMMASHOIDON JONOT KURIIN REIKÄ HAMPAASSA, vihoitteleva olkapää, pitkittynyt flunssa tai muu lenssu. Olipa vaiva mikä tahansa, jokainen meistä haluaa hoitoon nopeasti ja turhautuu, mikäli joutuu odottamaan apua kuukausitolkulla. Ihmisten ärtyminen jonotukseen on huomattu yhä useammassa kunnassa, ja siksi apuun on otettu palveluseteli. ”Palvelusetelin avulla olemme saaneet suunhoitopalveluiden jonot kuriin. Myös sarjahoitojen välit esimerkiksi juurihoidoissa on saatu pidettyä aiempaa lyhyempänä”, Kotkan kaupungin terveysjohtaja Maija Valta kertoo. 20 — SMARTUM CASE 01 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 KUUSAMO: VALINNANVAPAUS LISÄÄNTYI PALVELUSETELILLÄ KUNTA SAA TÄYTTÄ HOIDOLLISTA VASTINETTA RAHOILLEEN. 12/2013 → 360 2/2015 → 566 Smartum Palveluseteliä vastaanottavien palveluntuottajien määrä on kasvanut 206 kappaletta viimeisen 15 kuukauden aikana. 44 Sähköinen Smartum Palveluseteli helpottaa palvelusetelitoimintaa 44 Suomen kunnassa. SÄHKÖINEN Smartum Palveluseteli otettiin käyttöön Kotkassa suun terveydenhuollossa viime keväänä, ja nyt setelillä maksettavaa hammashoitoa tarjoaa kuusi palveluntuottajayritystä. Suun terveydenhuollon lisäksi Kotka on ottanut ensimmäisenä kaikista 44 Smartum Palvelusetelin asiakaskunnasta setelin käyttöön myös diabeetikoiden jalkahoidossa. ”Halusimme lanseerata setelillä palvelun, jota kunnallisessa terveydenhoidossamme ei muuten ole tarjolla. Olemme jakaneet seteleitä diabeetikoille ja ne, jotka ovat palvelua kokeilleet, ovat olleet siihen oikein tyytyväisiä. Hyvä puoli setelin käytössä on myös se, että asiakkaat voivat itse valita mieluisensa hoitajan ja näin syntyvä kilpailu pitää laadun korkealla”, Valta sanoo. HELMIKUUN PUOLIVÄLISSÄ Kotka aikoo siirtyä palvelusetelin käyttöön myös kiireellisen yleissairaanhoidon vastaanotolla. Resursseja käyttöön on varattu yhden lääkärin vuosittaisen palkan verran. Hyödyt ovat kuitenkin vielä suuremmat: siinä missä tavallisen lääkärin päivästä iso osa kuluu erilaisiin hallintotöihin, rahalla saadaan nyt 100% hoidollista vastinetta. Vallan mukaan palvelu koskee alle kolmen vuorokauden tarjottavia lääkärinpalveluita. Niitä tarvitsevalle voidaan tarjota vaihtoehtona palveluseteliä, mikäli kiireellinen vastaanotto on kunnallisella puolella ruuhkautunut. SMARTUM CASE 01 — 21 VAASA: PALVELUA OMALLA ÄIDINKIELELLÄ ”Emme vielä tiedä montako lääkäriä saamme mukaan, mutta odotuksemme ovat tämän suhteen todella korkealla. Parhaiten palveluseteli sopii akuuttien ja lyhytaikaisten sairauksien, kuten flunssien ja korvakipujen hoitamiseen. Kroonisia sairauksia sairastavia potilaita emme yksityiselle puolelle lähde ohjaamaan”, Valta sanoo. JONOJEN PURKAMISEN lisäksi yksi tärkeä syy palvelusetelin käyttöön on, että läheskään kaikissa kunnissa kaikkia palveluita ei kannata tuottaa itse. Tällainen tilanne on esimerkiksi 15 000 asukkaan Kuusamossa, jossa tekonivelkirurgia lopetettiin vuonna 2010. Ennen samana vuonna tapahtunutta Smartumin sähköisen palvelusetelin käyttöönottoa erikoissairaanhoidon palvelut ostettiin Oulun yliopistollisesta sairaalasta. ”MUUTOKSEN MYÖTÄ potilaiden valinnan- vapaus lisääntyi ja hoitoon pääsee nyt nopeammin. Asiakaskohtaiset kustannukset kasvoivat hieman, mutta palaute on ollut 99% positiivista”, Kuusamon kehitysjohtaja Vesa Isoviita kertoo. KUUSAMON palvelusetelipalveluiden tarjoajien joukossa on toimijoita ympäri Suomen. Listalta löytyvät suurimmat ja tunnetuimmat yritykset, kuten Mehiläinen, Terveystalo sekä tekonivelsairauksiin erikoistunut Coxa. Valtaosa asiakkaista suuntaa hoidettavaksi lähimpänä olevaan Ouluun, mutta halutessaan asiakas voi valita hoitopaikakseen myös Kuopion, Tampereen tai vaikka Helsingin. Palveluiden hinta vaihtelee, sillä hinnoittelu on vapaata. säännölliset tapaamiset, joilla pyritään parantamaan vuorovaikutusta ja kehittämään toimintaa yhdessä. Asiakkaille tarjotun palvelun valvonnasta kotihoidon johtaja Leif Holmlund kantaa henkilökohtaisesti vastuuta. ”MIELESTÄMME KILPAILUTTAMINEN ei kuulu palvelusetelin henkeen ja sitä emme ole lähteneet tekemään. Esimerkiksi lonkan tekonivelleikkauksessa palvelusetelimme arvo on 7 800 euroa ja siitä ylimenevä osuus jää asiakkaan maksettavaksi. Joissain paikoissa loppusummaan pitää lisätä muutama satanen, joissain useita tonneja. Hinnastot ovat asiakkaidemme vapaasti nähtävissä, joten niiden avulla hintoja on helppo vertailla”, Isoviita sanoo. ”TEEN VUOSITTAIN laadun tarkastuksen kaikkiin yksityisiin palveluntarjoajayrityksiimme. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa toimitiloihin, henkilökunnan osaamiseen sekä omavalvonta- ja lääkehoitosuunnitelmiin. Tuloksista laadin sosiaali- ja terveyslautakunnallemme raportin, joka toimitetaan myös Aluehallintoviraston ylitarkastajalle tiedoksi siitä, että kuntamme on täyttänyt lakivelvoitteen valvonnasta. Lisäksi teemme asiakastyytyväisyystutkimuksia niin kunnallisten kuin yksityisten palvelujen käyttäjille. Tulokset ovat olleet erittäin tasaisia, valituksia hoidon laadusta tulee erittäin harvoin.” VAASASSA SMARTUMIN sähköinen palveluseteli on ollut käytössä kotihoidon palveluissa vuodesta 2012 lähtien. Tänä vuonna kunta niputti kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelut yhden setelin alle niin, että samalla setelillä voidaan hoitaa asiakas kokonaisvaltaisesti. Omaishoidossa on edelleenkin oma palveluseteli korvaamaan omaishoidon vapaapäiviä. Sekä asiakkaan että kunnan kannalta setelin käyttö muuttui entistä helpommaksi. VAASASSA KOTIHOIDON palveluita tarjoaa palvelusetelillä 17 yrittäjää, joiden kanssa kunta tekee tiivistä yhteistyötä. Tähän kuuluvat kunnan edustajien ja yrittäjien VAASASSA VALTAOSA palveluntarjoajista tarjoaa kotihoitoa suomen kielen lisäksi ruotsiksi. Kaksikielisen seudun yrittäjien on helppo toimia palvelusetelipalveluntuottajina sillä Smartumin verkkopalvelu toimii nykyään myös ruotsiksi. ”Tasokkaan palvelun saaminen omalla äidinkielellä on jokaiselle tärkeä asia”, Holmlund summaa. TEKSTI: ANNA VÄRE — KUVAT: ALL OVER PRESS, FOTOLIA JA ANN-BRITT PADA 445 Smartum Palveluseteliä käyttävät kunnat ovat tuotteistaneet 445 eri setelityyppiä. >50 000 Kunnat ovat jakaneet yhteensä yli 50 000 palveluseteliä Smartumverkkopalvelussa. 20 Smartum Palveluseteli on käytössä terveyspalveluissa 20 kunnassa. KAIKISSA KUNNISSA EI KANNATA TUOTTAA KAIKKIA PALVELUITA ITSE. 22 — SMARTUM CASE 02 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 SMARTUM CASE 02 — 23 S02 TERVEENÄ TÖISSÄ JA TERVEENÄ ELÄKKEELLE KUMPPANI: Rudus Oy, valmisbetonin, betonituotteiden ja kiviaineksen valmistaja ja toimittaja. Valtakunnallisesti yli 100 toimipistettä, joissa yli tuhat työntekijää. CASE 02: Rudus kuntoon -työhyvinvointiohjelma, joka käydään läpi joka toinen vuosi. Tueksi otettu käyttöön Smartum Saldo, joka kannustaa henkilökohtaisen liikunnan lisäämiseen työkyvyn ylläpitämiseksi. Ruduksen kehitysinsinööri Sini Ruokonen roikkui putoamisvaljaiden varassa tuotantopäällikkö Henri KyläUtsurin (vas) ja kiinteistöinsinööri Jouni Kahilan (oik) vakaassa otteessa Ruduksen turvapuistossa Espoossa. Työturvallisuus on olennainen osa työhyvinvointia. Haaste Rudus Oy:ssa toteutetaan joka toinen vuosi Rudus kuntoon -työhyvinvointiohjelma, johon sisältyy terveyskysely. Ohjelman tavoitteena on, että henkilöstö on terveenä töissä ja pääsee terveenä eläkkeelle. Terveyskyselystä jokainen saa henkilökohtaisen palautteen ja yritys saa yhteenvedon tuloksista. Työterveyshuolto auttaa tarvittaessa esiin tulleissa haasteissa. ”Joskus kuulee jonkun työntekijän toteavan, ettei hän viitsi enää tehdä elintapamuutoksia, kun on enää pari vuotta jäljellä. Tietysti toivon, että ihmiset saavat nauttia myös eläkepäivistään hyväkuntoisina”, miettii Ruduksen henkilöstön kehityspäällikkö Kirsi Rantanen. Ruduksella on pidetty ohjelman puitteissa kuntotestikiertue. Kiertueella perehdyttiin myös Eteran työmaatreeniin, jota voi suorittaa työn ohessa. ”Keskeisimmät haasteet Ruduksella liittyvät ruokailutottumuksiin ja tuki- ja liikuntaelinvaivoihin”, Rantanen kertoo. ”Erityisesti kannattaisi kiinnittää huomiota säännölliseen syömiseen ja työn vastaliikkeisiin.” Ratkaisu Henkilöstö on toivonut liikunnan tukemiseen selkeää tapaa. Rudus kilpailutti eri palvelut ja valitsi sähköisen Smartum Saldon, jossa työnantajan tarjoama etu ladataan työntekijän Smartum-tilille. Työntekijä käyttää etuaan Smartum-kortilla ja voi maksaa harrasteitaan myös verkkomaksuna. Tässä yhteydessä kilpailutettiin myös työterveyshuolto ja laadittiin yhtenäiset toimintamallit kaikille toimipisteille. Yhdessä tekemisen aktivoiminen on tärkeää. Yrityksessä laadittiin työhyvinvointitarjotin, josta toimipisteissä voidaan porukalla poimia sopivia pelisääntöjä, yhteisiä tilaisuuksia tai muuta tekemistä, kuten luontoretki nokipannukahveineen. Työhyvinvointitarjotin lanseerataan Rudus Oy:ssä lähiaikoina. TULOS: Henkilöstö on hitsautunut tiiviimmin yhteen, työpaikoilla keskustellaan hyvinvoinnista, ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet koko ajan sen kahden vuoden aikana, kun työhyvinvointiohjelma on ollut käytössä. Toteutus Yli puolet työntekijöistä on osallistunut työhyvinvointiohjelmaan. Tapahtumat parantavat yhteishenkeä ja raportit lisäävät vapaamuotoista keskustelua terveydestä ja työpaikan hyvinvoinnista. Henkilökohtaisen palautteen saaminen auttaa hahmottamaan omat vahvuudet ja kehityskohteet. Kirsi Rantasen mielestä hyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla ei saa olla pakottamista. ”Omiin elintapoihin liittyvät päätökset ovat aina henkilökohtaisia ja vaativat sitoutumista. Joskus aika ei ole kypsä muutoksille. Jokainen voi tehdä pieniä asioita, joilla oma hyvinvointi kohentuu. Kun huomaa omassa voinnissaan myönteisiä asioita, se saattaa innostaa tekemään lisää muutoksia.” Kaikilla Ruduksen työntekijöillä on mahdollisuus saada Smartum-etua 200 euron arvosta: 50 euroa liikuntasaldoa ja 150 euroa liikunta- ja kulttuurisaldoa. Omavastuuosuus on 50 euroa. Lopputulos Ruduksella seurataan eläkemaksuluokkaa, joka määräytyy sen mukaan kuinka hyvin henkilöstö jatkaa työssä eläkeikään saakka. ”Rakennustuoteteollisuus on fyysisesti kuormittava ala, joka edellyttää hyvää työkuntoa. Eläkemaksuluokkamme on rakennusalan keskitasoa selvästi matalampi”, Rantanen kertoo. Ruduksen henkilöstö arvostaa erityisesti liikuntaetua. Monen elämä on niin kiireistä, että liikkumaan pääsee vasta perheen menojen jälkeen sopivassa raossa. Smartum-etu sopii hyvin tähän tarkoitukseen. ”Smartum-edun käyttöönoton jälkeen sohvaperunaosasto on selvästi aiempaa harvempi. Aktiiviliikkujat liikkuisivat tukemattakin, mutta vain vähän liikkuvat ovat aktivoituneet. Sairauspoissaolot ovat myös laskeneet kahden viime vuoden aikana.” TEKSTI: PINJA ULMANEN — KUVAT: RUDUS OY JA ALL OVER PRESS 1) MONIPUOLISUUS Lahti Aqua Oy:ssa on perinteisesti järjestetty henkilökunnalle erilaisia ryhmäliikuntatunteja. Tämän lisäksi työntekijöillä on ollut myös mahdollisuus käyttää työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Vuoden 2015 alusta on yrityksen Työkyvyn ylläpito -ryhmä (TYKY) valinnut setelien sijaan käyttöön Smartum Saldon. ”Saldoa käytetään kortin avulla ja liikunta- sekä kulttuuripalveluita voi maksaa myös verkkomaksuna. Meillä työntekijä voi päättää, ladataanko hänen henkilökohtaiselle Smartum-tililleen liikuntasaldoa vai liikunta- ja kulttuurisaldoa”, kertoo Lahti Aquan HR-asiantuntija Tiina Lakimo. 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 2) S03 LIIKUNTAA JA KULTTUURIA us u s i l o u p i n o M KANNUSTAVUUS ”Suurin osa henkilöstöstä käyttää Smartum-edun liikuntaan ja kulttuuriin. Meillä on myös mahdollisuus vaihtaa etu hierontapalveluun”, Lakimo sanoo. ”Smartum Saldon käytön rinnalla meillä on yhä myös viikottain kaksi ohjattua kuntosalituntia. Kaikki vapaaehtoiset ovat saaneet myös osallistua ilmaiseksi kuntopyörätestiin ja InBody-mittaukseen. Henkilöstön yhteinen liikuntapäivä on aina kuntoilua ja yhdessä tekemistä kannustava tilaisuus, jossa voi kokeilla eri lajeja ja kisailla tiiminä. Yhteiset tapahtumat ja työsuhde-edut auttavat lisäämään työtyytyväisyyttä.” 3) — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 TEKSTI: ANNA VÄRE — KUVA: ANTTI VETTENRANTA — SMARTUM CASE 03 YHTEINEN HYÖTY Omaehtoisen liikunnan tukeminen on työnantajan näkökulmasta kannattavaa, sillä hyväkuntoisena jaksaa paremmin työn ja arjen haasteet. ”Siinä missä liikunta kohottaa kuntoa, se tekee sitä myös mielelle”, Lakimo muistuttaa. Työhyvinvointia vaalittaessa liikuntasaldolla on oma tärkeä roolinsa. ”Meillä ei ole vielä tilastoja, kuinka Smartumetu olisi vaikuttanut työntekijöiden kuntoon tai virkeyteen, mutta selvää on, että työhyvinvoinnin kannalta on merkitystä sillä, että yritys kannustaa henkilöstöä liikkumaan. Liikunta tutkitusti kohottaa kuntoa ja virkistää mieltä.” SMARTUM CASE 04 — 25 KUMPPANI: SRV Yhtiöt Oyj on vuonna 1987 perustettu pörssiyhtiö, jonka liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa. Konsernissa työskentelee tuhat ihmistä. SRV toimii Suomen lisäksi Pietarissa, Moskovassa ja Virossa. CASE 04: SRV huolehtii työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työssä viihtymisestä tukemalla aktiivisesti liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Kolme vuotta sitten yritys vaihtoi Smartum Liikunta- ja kulttuurisetelin helppokäyttöiseen Smartum Saldoon. TULOS: Smartum Saldoon siirtyminen lisäsi liikunta- ja kulttuuripalveluiden käyttäjämäärää ensimmäisenä vuonna 200:sta 400:aan. Nyt Smartum-edun käyttäjiä on jo reilut 500. Monipuolinen harrastaminen on lisännyt työntekijöiden terveyttä ja yhteisöllisyyttä. KUMPPANI: Lahti Aqua Oy on satavuotias seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka huolehtii 120 000 asukkaan vesihuoltopalvelusta Lahdessa ja Hollolassa. Yritys työllistää yli 90 henkilöä. CASE 03: Lahti Aqua Oy:ssa on käytetty vuodesta 2007 Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Vuoden 2015 alusta siirryttiin Smartum Saldoon ja luovuttiin osittain yrityksen aiemmin järjestämistä ryhmäliikuntatunneista. Omaehtoiseen liikkumiseen kannustetaan. TULOS: Henkilökohtainen Smartum-etu kannustaa työntekijöitä virkistäytymään omien mahdollisuuksien puitteissa. Henkilöstöedut vaikuttavat positiivisesti työtyytyväisyyteen. us u v a t s u n n a K ty Yhteinen hyö S04 MONIPUOLISTA HYVINVOINTIA SRV:LLA TEKSTI: PINJA ULMANEN — KUVAT: A-LEHTIEN ARKISTO JA ALL OVER PRESS 24 MIKSI VAIHDOITTE KULTTUURI- JA LIIKUNTASETELIN SMARTUM SALDOON, SRV:N HENKILÖKUNTAKERHO VIIHDYTYS RY:N PUHEENJOHTAJA ERKKI SIRÉN? ”Halusimme vähentää käsittelytyötä, joka aiheutui setelien postittamisesta eri toimipaikoissa oleville työntekijöillemme. Samalla myös raportointi helpottui. Suurin syy Smartum Saldon suosioon on varmasti sen helppokäyttöisyydessä: kortilla on helppo maksaa kassalla ja verkkomaksua on vaivaton käyttää, myös mobiilisti. Toki osansa vaikutti myös, että promosimme uutta palvelua aktiivisesti ja yritys lähti tukemaan asiaa entistä runsaskätisemmin. Työntekijöille tämä tarkoittaa entistä parempia etuja.” MILLAISIA TAVOITTEITA HYVINVOINNIN TUKEMISEEN LIITTYY? ”Tärkein tavoitteemme on tukea työssä jaksamista ja innostaa ihmisiämme kokeilemaan uusia liikuntamuotoja ja harrastuksia. Uskomme siihen, että kun henki on hyvä, pelaa myös fysiikka. Ihmiset ovat erilaisia ja pyrimme tarjoamaan kaikille jotakin. Tähän mennessä olemme kokeilleet kaikkea jääkiipeilystä teekursseihin. Järjestämme säännöllisesti erilaisia tempauksia ja nyt uusimpana koko perheen talvitapahtuman. Saldon yleisin käyttökohde ovat kunto- ja liikuntakeskusjäsenyydet.” MIHIN KAIKKEEN SALDOA KÄYTETÄÄN JA MITÄ TOIMINNALLA ON SAAVUTETTU? ”Emme ole keränneet tarkkoja lukuja esimerkiksi sairauspoissaolojen vähenemisestä, mutta yleisesti palaute ja tulokset ovat olleet varsin positiivia. Parantuneen fysiikan lisäksi työssä viihtymistä on lisännyt yhdessä tekeminen ja kollegoihin tutustuminen. Järjestettyjen tapahtumien lisäksi meillä on syntynyt omia porukoita, kuten aamulenkkiryhmiä, työntekijöiden omasta aloitteesta. On hienoa, ettei työntekijöihin panostamisesta ole meillä missään vaiheessa tingitty.” 26 — ASIANTUNTIJA 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 KUKA: Ossi Aura, strategisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tutkija ja HENRY ry:n, eli Henkilöstöjohdon ryhmän, hallituksen jäsen. ASIANTUNTIJA — 27 ”Kun hyvinvoinnin lähtökohdat ovat kunnossa, se näkyy parempana asiakastyytyväisyytenä.” MISSIO: Elän elämäni unelmaa: perheessä on vaimo ja 10-vuotias poika, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta, sekä erittäin mukava ja motivoiva työ. SALAISUUS: Sometan aktiivisesti: työasioita Twitterissä, LinkedInissä ja omassa Auran faktat -blogissa, henkilökohtaisia asioita Facebookissa. Vapaa-aikana kuntoilen noin 300 kertaa vuodessa. S ”Vaikutusmahdollisuudet lisäävät hyvinvointia.” trateginen hyvinvointi. Se on sanapari, jota ei voi ohittaa keskustelussa tutkija Ossi Auran kanssa. On nimittäin olemassa hyvinvointia ja työhyvinvointia, joka on strategista. ”Strateginen hyvinvointi on pelkistetysti määriteltynä hyvinvointia, joka tukee yrityksen liiketoimintaa ja tuloksellisuutta”, Aura sanoo. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että organisaatiolla on selkeät johdon asettamat tavoitteet – tieto siitä, mihin halutaan mennä – ja tekemisen resurssit. ”Esimiesten kyvykkyys on yksi osa hyvinvointia. Toinen on ihmisten henkilökohtaisen hyvinvoinnin tukeminen eri tavoin”, Aura toteaa. Kannustamisen keino voi olla vaikkapa liikuntaosaamisen kehittäminen työnantajan tukeman lounasruokailun ohella. Liikunta on aihe, josta Auran työura alkoi vuonna 1987. Hän meni tuolloin kahdeksi vuodeksi töihin Kuortaneen urheiluopistoon, opiskeltuaan liikuntatiedettä Jyväskylässä lisensiaattityöhön asti. Sitten seurasi lyhyt yrittäjävaihe, ja tämän jälkeen Aura toimi muutaman vuoden antidopingtoimikunnan toiminnanjohtajana. Vuonna 1992 hän siirtyi Kuntourheiluliittoon ja toimi siellä työpaikkaliikunnan linjajohtajana aina vuoteen 2008. ”Tein yritysten kanssa yhteistyötä työpaikkaliikuntaan liittyen ja toimin kehittämisprojektien parissa. Lähdin myös rakentamaan fyysisen kunnon ja liikuntaaktiivisuuden tunnuslukuja Guy Ahosen konsultoimana.” F yysinen kunto ja johtaminen kohtasivat Hankenilla, jossa Aura opiskeli johtamista ja väitteli vuonna 2006 filosofian tohtoriksi aiheenaan ’Työpaikkaliikuntapolitiikka osana yrityksen osaamispääomaa”. 28 — ASIANTUNTIJA 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 ”Myös passiivisimmasta ryhmästä osa harrastaa liikuntaa työnantajan tuella.” M iltä tilanne näyttää kokonaisuudessaan? Miten suomalaisissa yrityksissä johdetaan hyvinvointia? Auran mukaan kolmannes yrityksistä johtaa hyvinvointia suhteellisen hyvin. Tutkimussarjan tulokset kertovat, että asiat ovat paranemaan päin. ”Tavoitteellisuus ja toimintojen mittaaminen ovat lisääntyneet. Tosin ne ovat vieläkin liian matalalla tasolla. Hyvää on myös se, että asioita vastuutetaan entistä enemmän esimiehille.” Hyvinvointiin tehdyt investoinnit ovat vähentyneet noin vuoden viiveellä taantumasta. ”Parhaimmillaan ne ovat olleet noin 2 miljardia euroa. Nyt liikutaan 1,8 miljardissa. Noin 200–300 miljoonaa euroa, siis paljon rahaa, on kadonnut.” Organisaatioiden hyvinvoinnin kaava on Auran määrittelemänä yksinkertainen. ”Se tarkoittaa johtamisen näkökulmasta sitä, että on mietitty, mitä tehdään ja mihin halutaan päästä. On myös jaettu vastuut ja määritelty mittarit, joiden avulla nähdään, mihin on menty. Tällä hetkellä 24 prosenttia organisaatioista on paaluttanut nämä perusasiat.” M A ura korostaa, että hyvinvoinnin johtamisessa on kysymys kokonaisuuksista. Hyvinvointi tulisi paketoida organisaation, toimialan ja tavoitteiden pohjalta laajemmaksi kokonaisuudeksi. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat rinnakkain – myös liikunnan kohdalla. ”Liikuntaan liittyy henkilökohtaisella tasolla työpaineiden huuhtelu ja henkinen puoli, virkistyminen ja uudistuminen.” Yksittäisiä hyvinvointiin liittyviä hokemia ja ismejä tulisi Auran mielestä välttää. Yksi tällainen on työnantajien tukeman liikunnan harrastamiseen liittyvä 20-80-väittämä. Sen mukaan 80 prosenttia työnantajien liikuntatuesta käyttää aktiivisten liikkujien ryhmä. Kun Aura tutki asiaa väitöskirjassaan, tutkimusaineistot kertoivat muuta. ”20-80 ei toteudu, vaan suhdeluku on 15-25. Ihmiset jakaantuvat aktiivisuuden utta miksi hyvinvointiin pitäisi panostaa? Mitä hyötyä siitä on? ”Kun hyvinvoinnin lähtökohdat ovat kunnossa, se näkyy parempana asiakastyytyväisyytenä. Henkilöstön motivaatio on hyvä ja esimiestyö on laadukasta”, Aura listaa. Innovaatiotkin syntyvät hyvinvoinnista, hän muistuttaa. ”Niiden takana ovat yleensä osaavat ja erittäin motivoituneet, jollain tavalla hyvinvoivat ihmiset. Jos olet täydellisen sippi ja osaamisen kärki on kapea, mistä innovaatiot tulevat?” Kysymys on pienistä asioista ja askelista. Hyvästä ilmapiiristä, hyvästä johtamisesta, jotka tukevat ja kehittävät työn tekemistä. ”Prosentti sieltä, toinen täältä, ja työtä voidaan tehostaa. Tämä kumuloituu vuodesta toiseen parempana tuottavuutena.” Yksinkertainen kaava, vai mitä? Ehkä olisi aika ottaa se käyttöön. TEKSTI: PIA SIEVINEN — KUVAT: ANTTI VETTENRANTA 29 LIIKUNNAN KOLME ULOTTUVUUTTA 90% KUVITUS: JOHN SALINERO — LÄHTEET: OSSI AURAN VUOSINA 1998–2008 KERÄÄMÄ VÄITÖSKIRJA-AINEISTO JA EXCENTASSA VUOSINA 2009–2011 KERÄTTY AINEISTO SEKÄ BLOGI OSOITTEESSA: OSSIAURA.BLOGSPOT.FI ”Liikunnan hyödyt terveydelle ja työkyvylle pystyttiin osoittamaan monelta eri kantilta. Tärkein löydös oli organisaation rakennepääoman tukeminen. Liikuntaohjelman yhteinen tekeminen ja ohjelmallisuus tukee yrityksen sisäistä dynamiikkaa”, Aura kertoo. Seuraavaksi Auran työympäristöksi tuli Elisa, jonka osasta muotoutui strategisen hyvinvoinnin konsultointiin ja valmentamiseen keskittynyt Excenta. Vuonna 2009 Aura käynnisti Guy Ahosen ja Juhani Ilmarisen kanssa Strateginen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimussarjan, jossa kartoitetaan hyvinvoinnin johtamisen toimintatapoja ja resursseja. Esimerkiksi Työterveyslaitos hyödyntää tutkimuksen kokonaisindeksiä omissa strategisissa mittareissaan. ”Mukana on seitsemän suurinta toimialaa ja nelisensataa yritystä vuosittain. Kun on viiden vuoden trendi, näkee miten asiat ovat muuttuneet ja tulkinnoissa voi olla aika vahva. Organisaatiot voivat mallin avulla tarkastella myös omaa tilannettaan.” suhteen neljään liikuntaryhmään, ja kaikista ryhmistä – myös passiivisimmasta – osa ihmisistä harrastaa liikuntaa työnantajan tuella. Kun aktiivisin liikuntaa kuntoliikkujan kriteereillä harrastava porukka on 15 prosenttia, se käyttää neljänneksen tuesta.” Jos tarkastellaan hyvinvoinnin tukemista ja esimerkiksi liikuntaa, Suomessa 92–93 prosenttia organisaatioista tukee työntekijöiden liikuntaharrastuksia. Suuntaus on ollut yksilöllisyyteen. ”Elämä on kiireellisempää, joten työntekijät saavat nykyisin työnantajilta maksuvälineitä. Vielä 2000-luvun alussa yritykset järjestivät liikuntamahdollisuuksia työntekijöilleen itse.” Maksujärjestelmien kehittyminen ja liikuntapalvelujen monipuolistuminen ovat toisaalta lisänneet osallistumista kaikissa, ja erityisesti vähemmän liikuntaa harrastavissa, kohderyhmissä. TILASTO — Suomessa 92–93 prosenttia kaikista työnantajista tukee henkilöstön liikuntaharrastamista. Luku kasvoi aina 2000-luvun alkuvuosiin asti ja on pysynyt sen jälkeen lähes samana. 53% Aktiivisimpia työpaikkaliikunnassa ovat tutkimusten mukaan kuntoliikkujat, joista 53 prosenttia hyödyntää työnantajan liikuntatukea. Ns. terveysliikkujista tukea hyödyntää 45 prosenttia, aktiivisen elämäntavan omaavista 41 ja liikuntapassiivisista 33 prosenttia. 40% Työnantajan tuella liikkuvista 40–50 prosenttia harrastaa liikuntaa liian vähän. Jos ajatellaan liikunnan terveyttä edistävää vaikutusta, silloin tulee liikkua hieman useammin. — SIGNAALIT TEKSTI: PIA SIEVINEN — KUVA: ALL OVER PRESS 30 1/2015 — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — — HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI — 1/2015 HUOLEHDI AIVOISTASI VIIMEINEN SANA Muumit pysykööt kirjoissaan TÄNÄÄN — Myös aivot tarvitsevat toimiakseen tekemättömyyttä, lepoa ja taukoa informaatiotulvasta. E HUOMENNA — Ajatuksemme ovat PIDÄ TAUKO MEDIASTA kirkkaita, energiaa vapautuu ja luovuutemme herää, kun muistamme tietoisesti pitää taukoa koneiden ja sosiaalisen median käytöstä. Kiireen tuntu katoaa ja syntyy tilaa uudelle. TÄNÄ ÄN — Havainto: media, sosiaalinen media sekä erilaiset älylaitteet ohjaavat olemistasi päivän aikana enemmän kuin haluaisit. Avaat tietokoneen pian herättyäsi, selailet puhelinta matkalla töihin ja liikut sosiaalisessa mediassa pitkin päivää töitä tehdessäsi. Ilmiötä kutsutaan infomaniaksi. HUOMENNA — Kokeile päivän, kahden tai yli viikonlopun mittaista taukoa. Nauti elämästäsi ja keskity konkreettisiin asioihin, joista pidät. Ota mukaan rauhoittava hiljaisuus. SIGNAALIT — OLE TEKEMISEN SIJAAN TÄNÄÄN — Loikoile ja ole – tekemisen sijaan. Hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että tekeminen ja oleminen ovat tasapainossa. Aina ei tarvitse tuottaa, myös luovia taukoja tarvitaan. HUOMENNA — Energiasi palautuu ja tasoittuu, kun suot itsellesi loikoilua ja tekemättömyyttä. Idea on sama kuin urheilussa: suurin kehitys tapahtuu, kun annamme kehollemme riittävästi aikaa palautua. SIIVOA KASAT YMPÄRILTÄSI TÄNÄÄN — Alituinen mediankäyttö heikentää kykyämme keskittyä käsillä oleviin asioihin. Tavarakasoilla ympärillämme voi olla yhtä kuormittava vaikutus. Vastaavasti niiden siivoaminen keventää merkittävästi oloamme. HUOMENNA — Tyhjä tila – olipa kysymys tilasta ympärillämme tai tilasta kalenterissamme ja ajatuksissamme – vapauttaa energiaa asioihin, joista nautimme. llei evoluutiota olisi, meillä ihmisillä olisi häntä ja nykyistä kattavampi karvoitus. Emme kävelisi kahdella jalalla, vaan etenisimme neljän raajan varassa. Emme kävelisi, vaan hölköttäisimme. Emme istuisi paikallamme tuntikausia, ellemme olisi sairaita. Evoluutio ei ole pysähtynyt. Pahin tulevaisuuden skenaario, jonka pystyn kuvittelemaan, on muumin mallinen ihminen. Vartalosta on tullut paljon ruuan ja vähäisen liikunnan takia säkkimäinen, jalat ja kädet surkastuneet toimettomuuttaan. Näyttöjen tuijotus on suurentanut silmiä ja loputon kännykkäpuhuminen kasvojen alaosan. Anteeksi oikeat muumit, mutta skenaarion ihmismuumien aivot ovat kuihtuneet käytön puutteesta. Niissä ei synny muumimaisen loistavia ajatuksia tai lempeätä filosofiaa, vaan yksinkertaistettua, sävytöntä ajattelua. Siitäkin suuri osa on hupiteollista lainatavaraa. Pelottava näkymä. Kenellekään ei liene uutinen, että liikkuva, terveydestään huolehtiva ihminen voi paremmin kuin liikkumaton. Tutkimusnäyttöä on siitäkin, että liikkuvan ihmisen mieli voi paremmin. Liikuntahiki puhdistaa uskomattoman tehokkaasti. Vuodenvaihteessa haaveillaan elämäntaparemontista. Sohvaperunasta triathlonistiksi! Hyvä niin, sillä haaveilu on merkki ihmisen hengissä olosta. Haaveen ainoa ongelma on, että se teettää työtä. Ajatus työmäärästä voi kaataa projektin jo ennen alkua. Mutta entä, jos ei tähtäisikään triathloniin, vaan kolmen kilometrin juoksulenkkiin? Noin aluksi. Entä, jos elämäntapamuutos sikin portaiden nou tarkoittaisikin nousin unohtamista? sua ja hissin aan, hikoillaan Liikutaan, än muumit ja pidetään an. kirjoissaan. REETTA MERILÄINEN ÄINEN ON PÄÄTOIMITTAJA TAJA AISTEN EMERITA JA NAISTEN PANKIN OHJAUSRYHMÄN SRYHMÄN PUHEENJOHTAJA JA 31 SMARTUM #1 ”Asennemuutoksilla on saatavissa miljardien eurojen vuosittaiset säästöt” ! o G TÄSSÄ NUMEROSSA: ← LIIKKUMATTOMUUDEN HINTA ON SUOMESSA NOIN 2 MILJARDIA EUROA VUODESSA.
© Copyright 2024