viikon uutisia uutislista Saara Heiskanen Toimialajohtajille 8 000 euron kuukausipalkka n Jyväskylän kaupunginhallitus päätti maanantaina pitämässään kokouksessa toimialajohtajien ja kansliapäällikön työajasta sekä palkkauksesta 1.3. alkaen. Valmistelun yhteydessä vertailtiin suurten kaupunkien ylemmän johdon palkkoja. Nyt hyväksytyt kokonaispalkat ovat maltillista tasoa suhteessa vastaaviin tehtäviin vertailukaupungeissa. Palkat ovat myös alhaisemmat kuin aiemmat apulaiskaupunginjohtajien palkat. Konsernihallinnon kansliapäällikkö Heli Leinonkosken kokonaispalkka on 7 750 euroa, sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimon 8 000 euroa, perusturvan toimialajohtaja Kati Kallimon 8 000 euroa sekä kaupunkirakenteen toimialajohtaja Erja Saarivaaran 8 000 euroa kuukaudessa. Vaaratilanteita heikoilla ja liukkailla jäillä Pysäköinnintarkastajat saavat kuulla paljon vihaista palautetta. Väärin ei saa pysäköidä edes vähäksi aikaa Saara Heiskanen Jyväskylässä kirjoitetaan joka vuosi noin 26 000 pysäköintivirhemaksua. Viimeisen kolmen vuoden aikana pysäköinninvalvonta on tuottanut kaupungille vuosittain yli miljoona euroa. Pysäköinninvalvoja Timo Lampinen kertoo erityisesti pysäköintikieltoalueen ja vuoropysäköinnin olevan kaupunkilaisille tuntemattomia, ja siksi monet pysäköivät näiden merkkien osoittamalla alueella väärin. Se ihmetyttää Lampista, sillä pysäköintikieltoalueita on ollut Jyväskylässä yli 20 vuotta. – Se tarkoittaa koko aluetta, vaikka joka kadulla ei erikseen olekaan ”Pysäköinti kielletty” -merkkiä. Se ei katkea risteykseen, vaan on voimassa päättymismerkkiin asti, hän opastaa. Vuoropysäköinti tarkoittaa sitä, että kadunvarsipysäköinti on kielletty toisella puolella katua parillisina tai parittomina päivinä. Kiel- to on voimassa aamukahdeksasta seuraavan aamun kello kahdeksaan, ei siis vuorokausirytmin mukaisesti. Eniten Jyväskylässä pysäköidään väärin Yrjönkadulla, Yliopistonkadulla ja satamassa. Yrjönkadulla ihmiset erehtyvät siitä, kuinka kau- pysähtymisen kuorma- ja pakettiautoille. – Satamassa jäävät pysäköintikiekot laittamatta, tai niiden aika ylittyy. Se on myös pysäköintikieltoaluetta, eli siellä saa pysäköidä vain merkityillä paikoilla, Lampinen muistuttaa. ❞ Pysäköinnin ja pysähtymisen ero Aika paljon tehdään niitä oikaisuvaatimuksia, että ei kiistetä pysäköintivirhettä, vaan selitetään, että on vahingossa pysäköity väärin. Timo Lampinen an kiekolla saa pysäköidä missäkin kohtaa. Yliopistonkadulta Lampinen mainitsee ”Pysähtyminen kielletty” -merkin, joka sallii purkamisen ja lastaamisen ajaksi vain Kirjallisia oikaisuvaatimuksia tehdään vuosittain noin 1500. Viime vuonna niistä 234 johti maksun perumiseen. – Aika paljon tehdään niitä oikaisuvaatimuksia, että ei kiistetä pysäköintivirhettä, vaan selitetään, että on vahingossa pysäköity väärin. Ei huomattu liikennemerkkiä tai kiekkoon sattui väärä aika, Lampinen kertoo. Maksu perutaan, jos pysäköintiin on ollut pakottava syy tai kyse on ollut vaikkapa lastaamisesta ja purkamisesta, mitä pysäköinnintarkastaja ei ole tiennyt. Mikä sitten on pysähtymisen ja pysäköinnin ero? Lain mukaan pysähtymistä on auton lyhytaikainen seisottaminen pakollisen liikenne-esteen takia, matkustajan autoon nousemisen tai poistumisen vuoksi tai tavaran purkamisen ja lastauksen ajan. Pysäköintiä on kaikki pidempiaikainen ajoneuvon seisottaminen, myös kuljettajan istuessa autossa sisällä. – Kansan keskuudessa elää uskomus, että vähän aikaa saa pysäköidä väärin. Monet oikaisuvaatimusten tekijät ovat maininneet 15 minuutin rajan, mutta mitään minimiaikaa ei ole, Lampinen painottaa. Tälle vuodelle kaupunki on budjetoinut pysäköinninvalvonnasta tulevan 850 000 euroa, vaikka viime vuonna tuottoa saatiin 1,3 miljoonaa. Lampinen toteaa pysäköintivirhemaksutulojen olleen laskusuunnassa, ja arvelee yhdeksi syyksi pysäköintitalojen lisääntymistä. – Kenties ihmiset ovat oppineet pysäköimään paremmin, mies pohtii toiveikkaana. Neuvoja saa osakseen vain suunsoittoa n Suurin osa pysäköinnintarkastajan työstä on sellaista, ettei asiakasta kohdata ollenkaan. Jos asiakas sattuu paikalle, tilanne saattaa muuttua hyvinkin mielenkiintoiseksi. – Kyllähän sitä negatiivista palautetta sitten jonkin verran tulee, Lampinen nauraa. Lampinen ei itse jaa pysäköintivirhemaksuja, mutta hän kertoo kokeilleensa huvikseen mitä tapahtuu, jos yrittää neuvoa ihmisiä pysäköimisessä. – Kun näkee väärin pysäköidyn auton ja kuljettajan, esittelee itsensä ja selittää, että olet tällä tavalla pysäköinyt tähän väärin, niin tuskin koskaan käy niin, että kuljettaja totetaa, että tulipa tehtyä virhe ja vie autonsa pois. Siinä alkaa kaikenlainen suunsoitto ja aggressiivinen suhtautuminen, tai sitten kauhea selittely, että minä tässä nyt ihan vain vähän aikaa. Lampista ihmetyttää se, etteivät ihmiset osaa ottaa vastaan asiallista opastusta pysäköinnistään. Hän innostuu muistaessaan yhden tapauksen, kun neuvoon on suhtauduttu asiallisesti: – Näin yhden mopotytön pysäköivän skootteriaan tuohon kävelykadulle ja kerroin hänelle, että tässä se on kyllä kiellettyä. Sanoin, että kun viet sen tuohon Asemakadulle, niin siihen voit pysäköidä. Hän kiitti neuvosta ja siirsi ajoneuvonsa. Rähinöinti ei pelasta maksulta Äärimmäisen harvoin tarkastajat ovat fyysisesti uhattuina. Uhkatilannekoulutusta järjestetään aina silloin tällöin ja ohjeena on poistua paikalta, jos joku alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti. – Pari kertaa on sattunut semmoista, että joku on lähtenyt autolla liikkeelle ja auto on tönäissyt tarkastajaa, Lampinen muistelee. Tällaiset tapaukset päätyvät käräjille, ja tuomioita on saatu virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Lampinen muistuttaa, että rähinöinti ei auta, sillä pysäköintivirhemaksun voi aina laittaa jälkikäteen postissa. n Keski-Suomen pelastuslaitoksen tietoon on tullut viikonloppuna useita vaaratilanteita, kun aurinkoinen sää on houkutellut ihmisiä järvien jäälle. Muun muassa Laukaassa Lievestuoreenjärven jäällä ajettiin autolla sulaan sunnuntaina 15.3. Veden varaan joutuneiden lisäksi pelastuslaitoksen tietoon on tullut liukkaalla jäällä kaatumisia ja ongelmia moottorikelkan kanssa lumettomalla jäällä. Pelastuslaitos on myös varoittanut havaitsemastaan leveästä railoista Päijänteellä. Suomen ympäristökeskuksen viimeksi 10.3. tekemien jäänmittaushavaintojen mukaan jään paksuudet ovat tänä vuonna noin 15 senttimetriä pienemmät kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Nopeasti edennyt kevät toi harjakoneet kaduille n Katujen kevätpuhdistukset käynnistyivät viime viikolla Jyväskylän keskustassa. Tällä viikolla hiekkaa poistetaan myös keskustan ulkopuolisilla alueilla, vilkkaimmista pääväylistä alkaen. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä ovat joukkoliikenteen käyttämät kadut. Jalankulku- ja pyöräteiltä hiekkaa ei voi poistaa ennen yöpakkasten lakkaamista. Aurinkoisen tuulinen sää on kuivattanut katuja nopeasti ja liikenteen mukana nousee ilmaan hälyttäviä määriä hengitysilman laatua heikentävää pölyä. Siksi hiekanpoisto päätettiin aloittaa huolimatta siitä, että takatalvi voi todennäköisesti yllättää, ja katuja saatetaan joutua hiekoittamaan uudestaan. Tässä vaiheessa keskitytään keräämään pois ajoratojen reunoille kasautuneita pitkiä ja pöliseviä hiekkanauhoja. Jalankulku- ja pyöräteiltä hiekkoja puhdistetaan ajoradan puoleisten reunojen reunakivetysten päältä. Lisäksi hiekkakasaumia poistetaan katujen risteysalueilta. Myös Jyväskylän keskusta-alueen yksityiset kiinteistöurakoitsijat ovat käynnistäneet hiekannostot viime viikon alussa. Kaupunki muistuttaa, että niiden kiinteistöjen, joilla on jalkakäytävien talvihoitovelvollisuus, tulee huolehtia myös hiekanpoistosta. Kauppakadun yläpää muuttuu pihakaduksi n Kaupunkirakennelautakunta päätti viime tiistaina, että Kauppakatu välillä Kilpisenkatu–Vaasankatu ja Kilpisenkatu välillä Kauppakatu–Keskustie muutetaan pihakaduksi. Muutos tehdään tässä vaiheessa liikennemerkeillä ja katukalusteilla ilman rakenteellisia muutoksia. Pihakatuosuuden myynti- ja terassiluvat käsitellään viranhaltijapäätöksillä yhden kesäkauden mittaisilla luvilla. Kävelykeskustan käyttösuunnitelma laajennetaan koskemaan myös tätä aluetta kevääseen 2016 mennessä. Asumisneuvonnan puhelinajat muuttuvat n Jyväskylän kaupungin sosiaalipalvelujen asumisneuvonnan ajanvaraus ja puhelinneuvonta palvelee 1.4. lähtien maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12–13.30. numerossa 014 266 7402. Muutoksessa puhelinaika poistuu keskiviikolta ja vapautuva aika on käytettävissä asiakastyöhön. – Puhelinaikoja vähennetään, koska puhelimitse tapahtuvien yhteydenottojen määrä on vähentynyt. Muutoksella asumisneuvojan aikaa vapautuu asiakkaiden kohtaamiseen, johtava sosiaalityöntekijä Päivi Junnilainen selventää. Asumisneuvonta palvelee jyväskyläläisiä, joilla on tarvetta neuvontaan ja opastukseen asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Niitä voivat olla vaikeudet vuokranmaksussa, asunnon hakeminen, häätö, asumiseen liittyvät häiriöt tai asunnon huonoon hoitoon liittyvät kysymykset. Yhteyttä asumisneuvojaan voivat ottaa asiakkaat itse, sosiaalityö, vuokrataloyhtiöt ja muut yhteistyökumppanit.
© Copyright 2024