KoLehti 3/2015
K l e h t i 3 15 l e h t i K 3 15 Sisällys 4 Pääkirjoitus 5 Puhiksen palsta 6 Aurinkoinen syyskuu tuo mieleen fuksisyksyni. - Häksä 10 Norjan excursio 2015 16 K1-talon WC-tutkimus 24 Ulkoexcu - seikkailu kehitysmaassa 2 Kolehti 3/15 Tekijät Päätoimittaja Ulkoasu ja taitto Anni Vuola Kaarle Patomäki Anni Vuola Kuvat Aukusti Kankaanpää Tomi Saalasti Matleena Helander Eljas Linna Matti Peltola Tuukka Löytynoja Lassi Koponen Marianne Sola Helmi Savolainen Toimitus Pentti Häkkinen Anni Vuola Heikki Laaki Tuukka Löytynoja Tuukka Virkki Paavo Pietikäinen Tomi Saalasti Matleena Helander Painotalo Picaset oy Kolehti 3/15 3 Joulu on taas? On näemmä tullut taas se aika vuodesta kun, on aina pimeä ja kylmä. Aamulla, kun heräät kouluun, on pimeää. Lähtiessäsi kotiin on taas pimeää. Itse olen ottanut jo talvitakin käyttöön, sillä palelen poikkeuksetta aina, kun sää vähänkin viilenee. Toisaalta on mukavaa kaivaa kaikki pehmoiset talvitamineet ja ottaa ne käyttöön. Olin eräänä aamuna lähdössä töihin, kun tajusin autoni ikkunoiden olevan umpijäässä. Viisaana tyttönä olin kesäksi tyhjentänyt auton kaikista talven tarvikkeista... Onnekseni huomasin, että parkkikiekon reunaan oli integroitu jääskrapa, mikä innovaation riemuvoitto! Pakasteinen perjantaiaamu saikin hieman positiivisemman käänteen. Kävin ruokaostoksilla ja näin, että joulukalenterit ovat myynnissä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kuka ostaa niitä alku- syksystä. Pienen pohdinnan jälkeen totesin, että tänäänhän on marraskuu ja kuukauden päästä avataan ensimmäinen luukku. Tohdin kuitenkin epäillä lasten kykenevyyttä odottamaan kuukauden syömättä suklaita tai availematta luukkuja. Itselleni se olisi ainakin mahdoton tehtävä. Kolehden päätoimittaja-kauteni lähenee loppuaan. Jos ei muuta, niin olen ainakin oppinut käyttämään erinomaisesti Adoben InDesignia! Kyllä vielä jouluksi julkaisu on tulossa, mutta sen jääköön viimeiseksi. Tiedossa on muitakin muutoksia samalle ajalle, kun jätän ensimmäisen oman kotini ja muutan poikaystävälleni asumaan. Onhan tässä Jämeräntaival ykkösessä jo kohta yhdeksän kuukautta asusteltukin. Onnellisuutta on oma keittiö, jota ei tarvitse jakaa kahdeksan muun kanssa. Enää ei minun- kaan tarvitse kaunistella asuvani ”uunittomassa yksiössä”. Aika kuluu vääjäämättä ja illat pimenevät pimenemistään. Hyvää pimeää ja todennäköisesti märkää syksyä ja toivottavasti lumista talvea! Anni 4 Kolehti 3/15 Vallankumouksen kynnyksellä Koneinsinöörikillan hallitus puheenjohtajaa myöden ollaan laittamassa kilometritehtaalle. Jopa killan ylintä valtaa käyttävä Kiltakunta laitettiin uusiksi. Kyse ei ole hallituksen mokailuista, sijoittajien vaatimuksista tai jäsenten kapinasta, vaan killan sääntöjen mukaisesta toimikauden päätöksestä. Uudelle toimikaudelle valitaan uudet tekijät, jotta touhu pysyy freesinä ja killan jäsenten näköisenä. Jos kilta sinun mielestäsi keskittyy vääriin asioihin ja tarjoaa jäsenilleen lähinnä vuosittaisen kulun jäsenmaksun muodossa, on tullut mahdollisuutesi vaikuttaa! Kiltakuntavaali meni jo, mutta vielä voit hakeutua hallitukseen monipuolisiin tehtäviin. Killan nettisivuilta löytyvältä rekrysivulta löydät nykyisiä toimia ja voit hakeutua jatkamaan niitä, mutta uudistusmielisten hyvät (ja huonot) ideat ovat enem- män kuin tervetulleita. Näissä hommissa ei tule tylsää, ja hyötymäänkin pääsee. Kysy vaikka joltakin väistyvän hallituksen kaverilta. Aivan kuten killassakin uusi toimikausi mahdollistaa uusien ideoiden pääsyn vallalle, on jokaisen henkilökohtainen toimikausi eli lukuvuosi taas antamassa tilaa uusille ajatuksille. Uusi lukuvuosi tuntuu aina enemmän tai vähemmän uudelta startilta. Fukseille tämä tietysti on aivan uusi alku uudessa koulussa, mutta myös vanhoille opiskelijoille se tarjoaa mahdollisuuden pohtia elämän kurssia ja tehdä reittiin muutoksia, jos siltä tuntuu. Jos kevät tuntui luisuvan laiskotteluksi tai valitsemasi kurssit eivät oikein inspiroineet, voi nyt katsoa niitäkin opettavina kokemuksina ja pyrkiä parantamaan. Olisiko tänä syksynä mahdollisuus järjestellä inhimillisempi kalenteri, jakaa tentit fiksummin tai ehkä etsiä mielenkiintoisempaa opintojen suuntaa? Teitpä mitä tahansa, yritä ottaa uudestakin lukuvuodesta kaikki irti, jotta voit taas toimikauden päätteeksi todeta keränneesi hyviä ja opettavia kokemuksia. Mukavaa syksyn jatkoa! Heikki Kolehti 3/15 5 Aurinkoinen syyskuu tuo mieleen fuksisyksyni Muistoja fuksiajalta ja kolahdus nykypäivään Aurinkoinen syyskuu nosti mieleen oman fuksisyksyni viisikymmentä vuotta sitten. Vehreä kampus, teekkarikylä, kurssikaverit olivat outoja hiljaiselle maalaispojalle Järvenpäästä. Itäinen satamakaupunki oli tutumpi. Ajo sinne kulahtaneilla bussilla 2/2M maistui melkein kotimatkalta. Muistan etenkin matematiikan ja fysiikan opettajat sekä assistentit, koska uutta teoriaa tulvahti opittavaksi lähes päivittäin. En ollut haka matematiikassa ja räpiköin luennoilla ja laskareissa sukkeluksesta ymmärryksen pinnalle ja taas ulalle. Moni muukin fuksivuoden kurssi on matemaattisesti paha: kemian perusteet, deskriptiivinen geometria. Minulla on tallella sinikantinen opintokirjani, nro 14299, jossa kunkin läpäistyn kurssin opettajan merkintä, arvosana ja allekirjoitus. Tietokoneet existeerasivat vain main frame -sa- leissa ja alan lehdissä. Itse näin ensimmäisen tietokoneen IBM:n Vattuniemen keskuksessa. (Enpä arvannut, että viisi vuotta myöhemmin työnantajani koulutti minusta koodaajaa.) 1960-luvulla oli teekkarin arkinen työkalu salkussa kätevästi kulkenut laskutikku. Matikka ykkösen kurssilla opeteltiin laskutikun käyttöä ja analysoitiin lukematarkkuutta. 6 Kolehti 3/15 Digitalisoituminen ja kopiointi Mitä uutta valtiovallan mainostama iso D auttaisi minua tekemään ja mitä vanhaa tekemään paremmin? Digitalisoituminen ratkaisee professorikollegani Antti Saarialhon opiskeluaikansa isoon ongelmaan: miten kopioida kaverin koneensuunnittelun harjoitustyö, mutta omilla lähtöarvoilla ja tulostaa kokoonpanopiirustus oma nimi otsikkotaulussa? Mieluimmin niin ettei minun tarvitse ymmärtää mitään. Kopiointi ei vie maailmaa eteenpäin. Se auttaa alkuun, jos vaivaudumme oppimaan lisää. Kiina on kasvanut kopioimalla länttä ja rikastunut omilla konsteillaan. Rikkaat perinteet antavat kansakunnalle rajattoman itseluottamuksen. Idässä vuosia työskennellyt kaverini Seppo piipahti Yachaista ja luonnehti: Konfutselaisuus merkitsee tulevaisuudessakin Kiinassa vakautta; suunnittelun jaksona on kymmenen vuotta, sata vuotta, tuhat vuotta. Mikään ei ole tälle vieraampaa kuin kvartaalitalous tai vastaava. Kiina haluaa pysyä keskustan valtakuntana, jota ei kiinnosta sotiminen. Konfutselaisuuteen kuuluu myös johtajuuden korostaminen. Luovuus ja muu ajattelu on delegoitu johtajalle. Rannikon vaurastuvan väen länsimainen kulutushysteria on vain pintaa. Länsimaisen ajattelun leviäminen näkyy toki aggressiivisessa liiketoiminta-osaamises- sa. Silti uskon, että Kiina jatkossakin keskittyy kopioimiseen. Kiinalaisen lapsen osa on kurja, uskomaton kilpailu menestyksestä ja pääsystä parhaisiin oppilaitoksiin pakottaa ahertamaan. Tuo ponnistelu ei kuitenkaan kehitä luovuuden ja itsenäisyyden taitoja – ei vaikka jokaisen opiskelijan on käsketty rekisteröidä kuukausittain kaksi ’uutta patenttia’. Minä pelkään Kiinan vahvaa imua ja Euroopan riutumista vähitellen muinaisten kulttuurien museoksi. Suomesta ja Euroopasta on Aasiaan siirtynyt ja siirtyy työpaikkoja alhaisten työkustannusten takia. Jatkossa potkivat lisävauhtia vaurastuvan Aasian rajattomasti kasvavat sisämarkkinat ja väen yrit- Kolehti 3/15 7 teliäisyys. Kylläisyyden tunnetta seuraa laiskistuminen, kuten on kulttuureille käynyt kautta historian. Siksi Suomen ja Euroopan teollisuuden tulisi sinnitellä seuraavat 50 vuotta. En usko meidän pärjäävän tuotekehityksessä, jos tuotanto on siirretty tuhansien kilometrien päähän. Joku ajattelee, että Aallon tutkija suunnittelee biotuotteen, jonka robotti naapurikorttelissa kokoaa 3D-printtereillä tuotetuista osista. Voin kertoa hänelle, että tuo ’naapurikortteli’ sijaitsee Aasiassa tai sen alusmaissa Afrikassa. Kun kiinalaiset pari vuotta sitten ostivat maailman johtavan laivasuunnittelutoimiston sen luoneilta suomalaisilta insinööreiltä, ei hankinta tapahtunut suomalaisten sinisten silmien kauneuden takia. Miten minä voin torjua ’Kiina-ilmiötä’? Voin harjaantua omissa töissäni ripeäksi ja nauttia omasta eskaloituvasta tehokkuudestani. Voin edistää hyvää yhteispeliä, täsmällistä kommunikointia ja torjua kalliiksi käyviä mokia, tunnistaa kehitystarpeita ja hiffata niihin innovaatioita. vain turvallisessa ympäristössä; sanoohan suomalainen sananlasku, että hätä keinot keksii. Pysyn väitteessäni: vain turvallisessa ympäristössä ihminen oivaltaa, mitä päälle kaatuva kriisi vaatii ja huomaa, että vain oma toiminta vaikuttaa selviämiseen. Voin luoda turvallisuutta. Protestoitiin, kun väitin innovaatioiden syntyvät Tekstiä aloittaessani ei pakolaisten tulva Eurooppaan ollut pääotsikko, Suomen tulevaisuus 8 Kolehti 3/15 vaan kestävyysvaje ja hukattu kilpailukyky. Silloin kirjoitin näköpiirissä uhkaavista leikkauksista: menetetty, mutta kiinnipitäminen kaikista saavutetuista eduista vie varmasti tuhoon. Monen opiskelijan ja opiskelijaperheen toimeentulo heikkenee entisestään. En väheksy sitä. Silti häpeän sitä, että leikkauksien vastustaminen on ainoa asia mikä saa suomalaiset kaduille. Suomessa osataan politisoida joka asia: juuri meidän ryhmältämme viedään rajulla kädellä eikä toisilta yhtään mitään! Visusti olemme hiljaa, kun vastavuoroisesti meiltä pyydetään tasapuolisempaa ehdotusta. Viime sotien jälkeen otimme vastaan 400 000 karjalaista evakkoa. Luuleeko joku, että nipin napin sodasta selvinnyt köyhä luterilainen Suomi ilman nurinaa otti vastaan outoa murretta puhuvat ja kieron maineessa olevat tyhjätaskut? Ei todellakaan! Olen vuoden aikana vieraillut kymmenissä yrityksissä ja keskustellut eloonjäämisestä niin johdon kuin työntekijöidenkin kanssa. Ottelua ei ole vielä Nyt olemme taas köyhiä. Olemme hukanneet työn tekemisestä saatavan ilon ja mieluimmin väsytämme itsemme fb:ssä roikkuen. Meillä on liikaa huollettavia suhteessa työtä tekeviin ammattimiehiin ja -naisiin. Mieleemme ei edes juolahda, että pakolaiset voisivat olla hyödyksi, vaikka monella tulijalla on korkeaakin koulutusta. Emme luota kykyihimme integroida ja kotouttaa tulijat omaa maatamme palvelemaan. Teekkarit ovat tavallista fiksumpaa väkeä. Siksi heillä on erityinen vastuu rakentaa vuoropuhelua ja luottamusta kaikkien, myös maahantulijoiden kanssa. Helppoa se ei ole, ainakaan jos tavoitteena on leikata kynnet niiltä, joiden pysyvä etu on konfliktien ja alkukantaisuuden ylläpitäminen maailman eri kolkilla. Jokainen voi aloittaa tehtävän lähipiiristään. Ottakaa kantaa! Tulen kaljalle juttelemaan tästä, kunhan paikassa on tarjolla Koffin Portteria. Pentti ”Häksä” Häkkinen Kolehti 3/15 9 Norja 2015 Koneinsinöörikillan perinteinen Norjan matka koki tänä vuonna täysremontin. Aiempina vuosina matka on suuntautunut Badekarpadlingenina tunnettuun kylpyammesoutukilpailuun, mutta tänä vuonna 24 sankariamme suuntasivat kuukauden kestävän UKA-opiskelijafestivaalin Oktoberfesteille. Kohdekaupunki ja vastaanottava järjestö, eli Trondheim ja A/F Smørekoppen, pysyivät silti samana. Matkan ajankohdan päättäminen oli hieman odotettua hankalampaa. Rakkaalla ulkovastaavallamme Dann Mensahilla oli jo keväällä visio UKA:sta ja Oktoberfestistä, mutta kun bussia ja laivamatkoja piti alkaa varaamaan, ei UKA:n nettisivuille ollut vieläkään ilmoitettu Oktoberfestin ajankohtaa. Dann käytti sitä kuuluisaa mustaa magiaansa ja ennusti Oktoberfestien järjestettävän lokakuun ensimmäisenä maanantaina, kun ”se nyt joka kerta ennenkin on silloin ollut”. Näin varasimme matkat tuohon ajankohtaan, vaikka emme tienneet, järjestetäänkö koko helvetin tapahtumaa edes silloin. Täysin käsittämättömästi Dannin kristallipallo osui oikeaan, mutta eivät ne vaikeudet siihen loppuneet. Ne liput. Tapahtuman liput myydään vuosittain loppuun sekunneissa, joten tiedossa olisi aikamoista F5:n runkkaamista. Kiitos innovaatioyliopiston ja salamakaistan, saimme kuin saimmekin kaikille liput hankittua sen yhdeksän sekunnin aikana, missä ne 4000 lippua myytiin. 10 Kolehti 3/15 Day 1 Bussi starttasi 2.10 kuskinamme jo lähes kymmenen vuotta kanssamme matkannut Sirpan bussimatkojen Ripa. Tällä kertaa Ripa otti kuitenkin mukaan poikansa, jotta pääsisi matkalla myös itse nauttimaan muutaman keskiketterän. Ripan poika nimettiin heti alkuun luonnollisesti Sirpaksi ja hän otti nimen omakseen. Ensimmäinen välietappimme oli M/S Silja Serenade ja siellä helvetti pääsi ensimmäistä kertaa irti. Laivamatka alkoi luonnollisesti buffetsitseillä, mutta buffetissa ruokailleet kukkahattutädit eivät olleet kovin yhteistyökykyisiä. Jouduimme lopettamaan sitsit jo ennen kuin ne kerkesivät kunnolla edes alkamaan. Onneksemme kuitenkin huomasimme, että viereisiin pöytiin alkoi lappamaan humalannälkäisiä keski-ikäisiä miehiä ja naisia. Selvisi, että tämä viinanhajuinen kööri oli täynnä ammattiliittojen edustajia virkistyspäivillä. Kävimmekin tiedustelemassa, haluaisiko ryhmärämä yhtyä laulamaan kanssamme tunnettuja juomalauluja. Halua löytyi, joten virkistyspäivien järjestäjä tilasi hetimmiten kierroksen kossua porukalleen. Lyhyiden yhteissitsien lopuksi sitsikaverimme palkitsivat teekkarihenkemme kossukier- roksella. Sitsien jälkeen osa porukastamme oli jo valmis (Laattaajapro). Loppuilta sujui yleisen perseilyn, kasinopelien, kleptomanian ja politiikan puhumisen merkeissä. Taisipa eräs henkilö porukastamme mennä laivamatkan aikana kihloihinkin, mutta ei siitä sen enempää. Kolehti 3/15 11 Day 2 Laiva saapui läntiseen naapuriimme aamutuimaan. Paras veto sankareistamme oli jäänyt paatille, mutta asia piti päästä nopeasti korjaamaan Tukholman keskustaan. Tukholmaan saavuttuamme aloimme heti metsästämään Dannin Tinderillä rönttöstä 15-21 henkilölle. Jostain kumman syystä yritys ei kuitenkaan tuottanut tulosta, joten loppupäivä Tukholmassa sujui darrantappajien ja helvetin komeiden kurpitsahattujen merkeissä. Illalla bilebussi käänsi nokan kohti Norjaa ja Trondheimia. Takapenkin rookiet lähtivät illan otteluun räjähtävällä startilla, siinä missä etupenkin kokeneempien alkoholistien pelisuunnitelma oli lähteä kittaamaan juomia tasaisen tappavaan tahtiin. Jälkimmäinen taktiikka osoittautui illan maratonissa voitokkaammaksi, lut. Tuttuun tapaan ohjelmassa kuultiin myös monia poliittisesti korrekteja letkautuksia sekä uutena ohjelmanumerona Pettäjä-Niskyn tarina. Yleisöä lämmitti suuresti myös monologina kokonaisuudessaan esitetty Kummelin Normipäivä -sketsi. Day 3 Välillä piti ottaa myös vähän lepiä. sillä takapenkki väsähti jo Sundsvallin tietämillä. Illan aikana koluttiin läpi kaikki suomiklassikot aina Kikasta Popedaan. Tanssihalujen jäätyä bussin keskikäytävälle, aloitti yöradio ohjelmansa. Suureen suosioon sammuneiden kuulijoiden keskuudessa nousivat etenkin klassikot, kuten paskavoileipä ja mukillinen kusta™ sekä susikoira Roin seikkai- Sirpan kaasujalka oli menomatkan aikana sen verran raskas, että saavuimme Ruotsin ja Norjan rajalle 3 tuntia etuajassa. Noin kello 7 aamupäivällä ylitimme mäkipeppujen värittämän vuonomaan rajan ja asiaan kuuluvat rituaalit suoritettiin esimerkillisellä tarmokkuudella heti takapenkkiläisten pyyhittyä isoimmat rähmät silmistään. Trondheimiin saavuimme kymmenen aikoihin, ja siellä meitä olikin jo vastassa darrauniltaan heräilleet viikinkikarhut. Tästä porukkamme jakau- 12 Kolehti 3/15 tui norjalaisten järjestämiin majoituksiin. Majoituksissa osa meni nukkumaan ja osa meni…(insert Kummeli Säämies). Illan hämärtyessä porukkamme kerääntyi isäntien johdolla norjalaisten koneteekkareiden kellaribaariin. Siellä pääsimme tutustumaan erinäisiin härveleihin, kuten shottikoneeseen ja mysteerinappiin. Illan aikana tutustutimme myös norjalaiset ystävämme erään lappeen Rantalaisen perinnepallopelin saloihin. Kellarietkoiluiden jälkeen lähdimme ottamaan tuntumaa norjalaiseen opiskelijabaaritaivaaseen nimeltään Studentersamfundet, joka tulisi seuraavana päivänä vieläkin tutummaksi. Day 4 Seuraavana vuorossa oli Oktoberfest ja pääpäivä. Herätyskello pirahti soimaan klo 8 aamulla ja samalla sekun- Oktoberfest nilla lyötiin ensimmäinen kalja käteen. Kunnon pohjat juotuamme lähdimme tallustamaan Oktoberfesteille. Norjalaisten järjestyksenvalvojien sielunmaailma tuli ryhmällemme tutuksi, nimittäin osalla seurueestamme oli vaikeuksia päästä festivaalialueelle sisään. Sisään päässeistäkin osa talutettiin samasta ovesta ulos päivän aikana. Eräät ulos lentäneistä yrittivät hakea järjestelmästä porsaanreikiä kiipeämällä aitojen yli, mutta yritykset eivät olleet pa- pukaijamerkin arvoisia. Oktoberfest oli aivan mieletön kokemus. Saimme festivaalilla oikein ystävällisen vastaanoton, nimittäin heti alueelle sisään päästyämme huomasimme erään viimeisen päälle norjalaisen paistin rintojen pullahtavan ulos niukasta hameesta. Seisokeista selvittyämme aloimme kittaamaan kaljaa. Ja sitä kului. Päivä jatkui litran tuoppien, saksalaisten yhteislaulujen ja aivan hillittömien reivien merkeissä noin 4000 norjalaisen ystä- Kolehti 3/15 13 vämme kanssa. Illaksi siirryimme Oktoberfestien virallisille jatkoille Studentersamfundetiin. Jatkot sujuivat moniin eri baareihin jaetussa Samfundetissa railakkaaseen tahtiin. Tosin, eräillä seurueemme edustajista oli vaikeuksia pysyä Samfundetissa sisällä. Kun ilta läheni loppuaan, lähes kaikki norjalaiset oli juotu pöydän alle. Silloin suomipojat nostivat päätään ja lähtivät valloittamaan tanssilattian venäjäreivien merkeissä. Tanssilattialla nähtiin niin hävyttömiä liikkeitä, että vähät paikalle eksyneet norjalaiset vain tuijottivat suu auki. Tanssilattialla pyöri myös muutama norjalaistyttö etsimässä seuraa, mutta he tajusivat nopeasti, ettei suomipojista tällä kertaa ollut paritansseihin. Pilkun saavuttua eräs show’ta todistanut norjalainen kävi kättelemässä erään ryhmämme Ryhmäkuva satamassa edustajan sanoen jotakuinkin tähän tapaan: ”You guys are fucking crazy.” taittamaan paluumatkaa illan tuntumassa. Osa ryhmämme maratoonareista päättivät omien sanojensa mukaan vielä ”tissutella” Day 5 & Day 6 viimeisenkin bussimatkan. Reissun toiseksi viimeinen Toisin sanoen viinaa ja blanpäivä sujui aika pitkälti dardista suhteella 50/50. Paluumatkalla osa ryhmämme railun ja pakkailun merkeisnaispuolisista edustajista sä. Hyvästelimme norjalaiset ystävämme ja lähdimme valittelivat kitalakeen pint- 14 Kolehti 3/15 tynyttä lohen makua. Yöradio piti vielä reissun viimeisen lähetyksensä aamuyöstä ja aamulla saavuttuamme Tukholmaan edessä oli vielä darrainen laivamatka Turkuun. Turusta suuntasimme Teekkarikylään ja olimme perillä kuudentena päivänä iltahämärässä. Viiden päivän ränni ei selvästikään ollut kaikille tarpeeksi, nimittäin kaksi sankaria ryhmästämme lähtivät vielä Limeksen Approille ja suorittivat korkean paikan leirillä kasvaneen kunnon ansiosta tutkinnon kymmeneen minuuttiin. Seitsemäntenä päivänä he lepäsivät. -Team Nurmijärvi TTER.AYY.FI FACEBOOK.COM/TTERAHASTO Käytsekkaamassalisätietoja meistäsivuillammesekä tykkäämässäfacebookissa! TEEKKARITOIMINNAN EDISTÄMISRAHASTO TTER:ltavoihakea avustustahuikeiden juttujentoteuttamiseenkahdella tavalla: JATKUVAHAKU onaukilukukausienaikana jaseontarkoitettu2000€:nsuuruisille jasitäpienemmille avustuksille. HAKUKIERROKSILTAvoihakea myössuurempiasummia isompiinprojekteihin. SeuraavienkierrostenDL:t: -IIIhakukierroske30.9.2015 -Ihakukierros su 24.1.2016 -IIhakukierros su20.3.2016 Kolehti 3/15 15 Tutkimus K1-talon kolmannen kerroksen pohjoissiiven vessankäyttöoikeuksien vaikutuksista yliopiston kokonaisviihtyvyyteen ja -resurssitehokkuuteen Tutkimusryhmä: Tomi Saalasti Matleena Helander Sisällysluettelo Johdanto3 Tutkimuksen taustatiedot ja teoriaosuus3 Pohjapiirustus3 Määritelmät4 Tutkimusmenetelmät ja teoriapohja4 Vessan aktiivikäyttäjien lukumäärä4 Mitatut etäisyydet5 Käytävällä olevien vessojen lukumäärä5 Tutkimustulokset5 Kokonaisvessakävelymatka5 Mielensäpahoittajien kokonaismäärän mimimointi 6 Spagettikaavio6 Johtopäätökset ja toimintaehdotukset7 Yhteenveto7 Lähteet8 Liite 19 16 Kolehti 3/15 Johdanto Koneenrakennustekniikan K1-talon kolmannen kerroksen CAD-luokan viereisen käytävän pohjoissiivessä on meneillään ristiriita vessankäyttöoikeuksista. Kiistan toinen osapuoli on linjannut, että huonenumeron 8340 omaava miestenvessa muutetaan naistenvessaksi. Tämä puolueeton tutkimus tutkii muutoksen kokonaisvaikutusta kaikkiin kolmatta kerrosta käyttäviin henkilöihin, sekä opiskelijoihin että Aalto-yliopiston työntekijöihin. Tutkimuksen taustatiedot ja teoriaosuus Pohjapiirustus Käytävän pohjapiirustus on nähtävissä kuvassa 2. Kuvaan on merkitty käytävän vessat. Kiistanalainen vessa on kuvassa oikealla mikroluokkaa 348 eli nykyisiä kerhohuonetiloja vastapäätä. Vasemmalta katsottuna kaksi ensimmäistä vessaa ovat naistenvessoja, ja kolmas vessa vasemmalta on miestenvessa. Kiistelty vessa on alkuperäisesti miestenvessa. Määritelmät Tutkimuksessa lähivessalla (LV) tarkoitetaan käytävän pohjoispäädyn kiistan kohteena olevaa vessaa, jonka Aalto-yliopiston henkilökunnan naiset haluaisivat muuttaa pelkästään naistenvessaksi. Kaukovessalla (KV) tarkoitetaan käytävän eteläpäädyn miesten- ja naistenvessoja. Kolehti 3/15 17 Tutkimusmenetelmät ja teoriapohja Tutkittavana tekijänä on kokonaisvessakävelymatka, joka on suoraan verrannollinen kokonaisvessakävelyaikaan. Tutkimuksen päätutkimusmenetelmänä käytettiin askelmittausta. Kvantitatiivinen aineisto hankittiin käytävätiedustelulla sekä päässälaskulla. Itse laskelmat ratkaistiin Excelin Solver-työkalun regressioanalyysin avulla. Tutkimushypoteesit vahvistettiin Simul8-simulaatioilla. Tutkimus on suoritettu Lean-periaatteita vaalien ja Lean-guru Womackin jalanjälkiä seuraten. [1] Mielensäpahoitusindeksi laskettiin Tuomas Kyrön -menetelmällä [2]. Kuva 2. Kolmannen kerroksen käytävän pohjapiirrustus Vessan aktiivikäyttäjät Alkuoletuksien mukaan lähivessaa käyttää aktiivisesti kuusi (6) Aalto-yliopiston henkilökunnan naista ja kolme (3) miestä. Tutkimusryhmä arvioi aktiivisesti vessaa käyttävien henkilöiden määrät ja ne ovat nähtävissä taulukossa 1. Taulukossa 1 pääainekerhojen aktiivisiin vessankäyttäjiin on laskettu vain kerhojen hallitukset. Tutkimusryhmä huomauttaa, että tämä on hyvin varovainen arvio vessankäyttäjistä. Lisäksi CAD-luokan käyttäjiin on laskettu CAD-luokan pohjoispäädyn käyttäjät, joille pohjoispäädyn lähivessa on lähin vessa. CAD-luokan käyttäjien sukupuolijakauma on laskettu konetekniikan opiskelijoiden keskimääräistä sukupuolijakaumaa käyttäen (90 % miehiä, 10 % naisia [3]). Taulukko 1. Vessan aktiivikäyttäjien lukumäärä ja prosenttiosuudet sukupuolen mukaan 18 Kolehti 3/15 Mitatut etäisyydet Tutkimusryhmä mittasi eri vessankäyttäjäryhmien kävelyetäisyydet käytävän pohjoispäädyn vessaan (lähivessa) sekä eteläpäädyn vessoihin (kaukovessa). Etäisyydet on nähtävissä taulukossa 2. Taulukko 2. Keskimääräiset vessamatkojen etäisyydet Käytävällä olevien vessojen lukumäärä Lähtötilanteessa käytävällä on neljä vessaa, joista kaksi on naistenvessoja ja kaksi miestenvessoja. Tutkimusryhmän mielestä kriittisempää on tarkastella vessojen lukumäärän sijasta vessakoppien ja pisuaarien lukumääriä, jotka ovat nähtävissä taulukossa 3. Tutkimusryhmä pitää mahdottomana tilannetta, jossa naiset eli 14,9 % kerroksen vessojen aktiivikäyttäjistä käyttäisi viittä (5) vessakoppia samalla kun miehet eli 85,1 % aktiivikäyttäjistä sekä sadat epäsäännöllisesti vessoja käyttävät opiskelijamiehet käyttäisivät vain kolmea (3) vessakoppia. Taulukko 3. Käytävällä olevien vessakoppien lukumäärä eri skenaarioissa Kolehti 3/15 19 Tutkimustulokset Kokonaisvessakävelymatka Tutkimustulokset on kokonaisuudessaan nähtävissä liitteessä 1. Tutkimustulosten mukaan kokonaisvessakävelymatkan minimi saavutetaan, kun lähivessa muutetaan unisex-vessaksi. Tällöin kokonaisvessakävelymatka on 514 m päivässä. Selkeästi toiseksi lyhyin kokonaisvessakävelymatka saadaan kun lähivessa on miestenvessa. Tällöin matka on 715m per päivä. Henkilökunnan naisten toivomassa tilanteessa, jossa lähivessa on vain naistenvessa, kokonaiskävelymatka saavuttaa ylivoimaisen maksimin arvolla 1478m päivässä. Kokonaiskävelymatkat on nähtävissä taulukossa 4. Taulukko 4. Kokonaisvessakävelymatka Mielensäpahoittajien kokonaismäärän mimimointi Tutkimusryhmä suoritti laajan kvantitatiivis-kvalitatiivisen kyselytutkimuksen. Tulosten mukaan lähivessan ollessa miestenvessa mielensäpahoittajia on kuusi (6). Lähivessan ollessa vain naistenvessa mielensäpahoittajia on vähintään 74 (taulukko 1). Jos lähivessa on unisex-vessa, on mielensäpahoittajia tutkimusryhmän arvion mukaan 0–6. Spagettikaavio Spagettikaaviot (kuvat 3-5) kolmannen kerroksen käytävästä osoittavat sen, että lähivessan muuttaminen naistenvessaksi johtaa suuren miesjoukon ylimääräiseen kävelyyn. Kaikista lyhyin kävelymatka saavutetaan, kun lähivessa muutetaan unisex-vessaksi kuten taulukko 4 ja kuva 5 sen osoittaa. 20 Kolehti 3/15 Kuva 3. Spagettikaavio, kun lähivessa on miesten Kuva 4. Spagettikaavio, kun lähivessa on naisten Kuva 5. Spagettikaavio, kun lähivessa on unisex Johtopäätökset ja toimintaehdotukset Tutkimustuloksista näemme, että unisex-vessaan verrattuna lähivessan ollessa naistenvessa hukkavessametrejä kertyy lähes kolme kertaa enemmän. Tutkimusryhmän näkemyksen mukaan tällainen resurssitehottomuus ei ole suotavaa huippuyliopistossa. Tutkimusryhmän näkemyksen mukaan mielensäpahoittajien kokonaismäärä olisi hyvä minimoida. Tähän päästään tekemällä vessasta unisex-vessa, jolloin mielensäpahoittajia on 0–6. Kolehti 3/15 21 Lisäksi tutkimusryhmä pitää mahdottomana tilannetta, jossa naiset eli 14,9% kerroksen vessojen aktiivikäyttäjistä käyttäisi viittä (5) vessakoppia samalla kun sadoilla CAD-luokkaa ja kerhohuonetiloja käyttävillä opiskelijamiehillä ja henkilökunnan miehillä olisi yhteensä käytössä vain kolme (3) vessakoppia. Tällöin käytävän neljästä vessasta kolme olisi naistenvessoja. Tilanne on nähtävissä taulukossa 3. Tutkimusryhmä pitää kyseistä tilannetta erittäin epätasa-arvoisena kun otetaan huomioon opiskelijoiden määrä sekä opiskelijoiden 90/10 sukupuolijakauma [3]. Tutkimusryhmä näkee myös lähivessan pisuaarin käyttämättä jättämisen resurssien haaskauksena. Tutkimustuloksiin nojaten tutkimusryhmä ehdottaa lähivessan muuntamista unisex-vessaksi. Tätä puoltaa kokonaisvessakävelymatkan ja mielensäpahoittajien kokonaismäärän minimi, vessojen ja vessakoppien sopiva lukumäärä kumpaakin sukupuolta kohden sekä lähivessan pisuaarin resurssitehokas käyttö. Tutkimusryhmä ehdottaa, että lähivessan pisuaarin eteen asennetaan jonkinlainen verho, jolla pisuaarinkäyttäjä saa hiukan yksityisyyttä. Lisäksi lähivessaan voitaisiin asentaa tunnelmallista musiikkia soittavat kaiuttimet, jotka peittäisivät eräiden henkilöiden vierastamia ”toimisto”käyntien ääniä. Yhteenveto Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että kiistelyn kohteena olevan lähivessan muuttaminen naistenvessaksi olisi kaikkien mittareiden mukaan huonoin vaihtoehto. Unisex-vessa olisi paras vaihtoehto, miestenvessan ollessa vain hiukan unisex-vessaa huonompi vaihtoehto. Tutkimusryhmä ehdottaa, että lähivessa muutetaan unisex-vessaksi. Lähivessan pisuaarin eteen asennetaan jonkinlainen verho, jolla pisuaarinkäyttäjä saa hiukan yksityisyyttä. Lisäksi lähivessaan asennetaan tunnelmallista musiikkia soittavat kaiuttimet, jotka peittävät eräiden henkilöiden vierastamia ”toimisto”käyntien ääniä. 22 Kolehti 3/15 Lähteet [1] Womack, James P.; Jones, Daniel T.; Roos, Daniel. 1990. The Machine That Changed the World. New York, USA. Macmillan Publishing Company. 323 s. ISBN 0-89256-350-8. [2] Karukoski, Dome. 2014. Mielensäpahoittajat. [3] Juhola & Sipiläinen. 2006. Naisten osuus hakeneista, valituista, sisään kirjautuneista, perusopiskelijoista, valmistuneista ja jatko-opiskelijoista vuosina 1998-2006. Espoo, Suomi. Saatavissa URL: http://tina.tkk.fi/tietopankki/TKKtilastoja.pdf Liite 1. Kolehti 3/15 23 Ulkoexcu – Seikkailu kehitysmaassa Tänä vuonna killan ulkoexcu suuntautui Iso-Britanniaan. Usean Manner-Euroopassa vietetyn excun jälkeen päätimme vihdoin siirtyä tutkimaan saarivaltion teollisuutta. Olimme Iso-Britanniassa yhteensä viikon ajan lokakuun alussa ja tuona aikana vierailimme kolmessa eri kaupungissa. Ulkoexcun järjestäminen on perinteisesti ollut excumestarivuoden suurin rutistus ja niin se oli myös tänä vuonna. Vierailujen järjestäminen ulkomaille ei yleensä ole niin suoraviivaista ja helppoa, kuin kotimaahan, mutta loppujen lopuksi saimme monta mielenkiintoista vierailua järjestettyä ja muutkin järjestelyt sujuivat mainiosti. Ainut järjestely, joka ei sujunut, oli Iso-Britannian vesihanat, johon myös otsikko viittaa. Lontoo Excuporukka kokoontui sunnuntaina 4. lokakuuta Lontoossa, minne jokainen oli saapunut kuka milläkin lennolla. Hostellimme sijaitsi hienostoalueella Hyde Parkin kupeessa, vaikka itse hostelli olikin kaukana luksuksesta kolmikerrossänkyineen. Maanantai aamupäivä kului kaupunkia ja eri museoita kierrellen, mutta iltapäivällä oli luvassa reissun ensimmäinen excu, joka suuntautui Meantime Brewery nimiseen maineikkaaseen olutpanimoon. Saimme eksklusiivisen katsauksen oluen valmistukseen ja kyseisen pani- mon tuotteisiin. Olutmaistelun meille pitänyt nainen jätti asiantuntijuudellaan kylmäksi kaikki itseään olutharrastajina pitäneet excuilijat. Jokainen vierailuun osallistunut voi varmasti lämpimästi suositella Meantime Breweryn tuotteita Kolehden lukijoille. Muutenkin paikalliset oluet olivat lämpimään Koffiin 24 Kolehti 3/15 tottuneille teekkareille suurta makunystyröiden hyväilyä Tiistaina oli vuorossa vierailu Airbus Defence and Spacen tehtaalle, jossa valmistetaan avaruusteknologiaa, kuten satelliitteja ja mars-robotteja. Tehdas sijaitsi reilun tunnin ajomatkan päässä Lontoosta, joten tiistaiaamuna pääsimme tutustumaan bussikuskiin, jonka kanssa vietimmekin loppuexcun. Vaikka luulisi, että Iso-Britanniassa ainakin kuskin kanssa kommunikointi olisi helppoa, ei asia ole niin mustavalkoista. Aluksi luulimme, että kyse on vain oudosta Pohjois-Englannin murteesta, mutta kun paikkalisetkaan eivät ymmärtäneet mitään, tajusimme että tällä on pärjättävä. Excun lähestyessä loppuaan mieliimme oli kuitenkin jo kehittynyt jonkinlainen suomi-englanti-kuski-englanti-suomi sanakirja. Eräs osallistuja kuvasi kuskia muun muassa näin: ”Jumala ei suonut kuskille kaulaa, mutta teki siitä ihan helvetin kovan jätkän.” Exculla pääsimme ryhmissä suunnittelemaan oman luotaimen lähettämisen avaruuteen ja koneteekkarit heittäytyivät ansiokkaasti tuntemattomille vesille suunnitellen esimerkiksi panimon perustamisen Venukseen. Pääsimme näkemään myös hallin johon on tehty Marsin pinta Mars-robottia varten. Airbus Defence and Spacen avaruusteknologian keskus oli todellakin jotain mitä harvassa paikassa pääsee kokemaan. Tehtaassa ei jätetty myöskään turvallisuuden suhteen mitään sattuman varaan, sillä kaikilta kerättiin passit, puhelimet ja kamerat pois koko excun ajaksi. Birmingham Tiistain ja keskiviikon välisen yön vietimme vielä Lontoossa, mutta sitten oli aika jatkaa matkaa pohjoiseen. Keskiviikon excumme suuntautui Northamptonissa sijaitsevalle Mahle Powertrainille, joka on aikaisemmin Cosworthille ja Audille kuulunut moottorivalmistaja. Saimme todella laajan esittelyn moottorisuunnittelun osa-alueista ja pääsimme tutustumaan myös valmistuksen ja kokoon- Kolehti 3/15 25 panon eri vaiheisiin. Kyseisessä tehtaassa oli valmistettu esimerkiksi Michael Schumacherin 1994-vuoden mestaruus-Benettonin V8-moottori. Aikaisemmin tehtaasta, jossa vierailimme, oli myös toimitettu moottoreita tehtaaseen, joka oli vierailuvuorossa torstaina, eli Jaguarin kokoonpanotehtaalle. Northamptonista jatkoimme matkaa Birminghamiin, jossa vietimme yhden yön. Liikenneruuhkista johtuen pääsimme perille vasta myöhään, mutta se ei menoa haitannut. Birminghamin keskusta oli melko autio, mutta silti onnistuimme törmäämään suomalaiseen, joka oli asunut edelliset 15 vuotta siellä. Hän osasi viedä meidät oikeisiin paikkoihin ja hauskaa oli niin suomalaisille kuin paikallisillakin. Raikuvien suosionosoitusten saattelemana lauloimme esimerkiksi Finlandian ja monta muuta ikivihreää eräässä pubissa. Torstaiaamuna oli vuorossa tehdaskierros Jaguarilla. Excu oli todella vaikuttava, sillä massiivisessa tehtaassa oli paljon robotteja ja automaatiota. Unohtamatta kaikkia kauniita Jaguareja, joita tehtaan piha oli tulvillaan. Yrityksessä oli ilmeisesti ymmärretty väärin excumestarin rooli, sillä allekirjoittanut täytti kierroksen jälkeen lomakkeen, jossa kysyttiin esimerkiksi: ”Miten vierailu edistää oppilaidesi opintosuorituksia?” Birminghamista lähdimme jatkamaan matkaa kauemmas pohjoiseen kohti Liverpoolia. TOP 3 kuskin viisaudet 1) Birmingham on paska paikka 2) Kylmässä bussissa krapula ei iske niin pahasti 3) Äänitorvi ratkaisee kaikki ongelmat liikenteessä Liverpool Saavuimme Liverpooliin torstai-iltapäivällä ja siellä vietimme yhteensä kaksi yötä. Kaupunkina Liverpool oli kaikille positiivinen kokemus, hinnat olivat halvempia kuin aikai- semmissa kaupungeissa, yöelämä vilkasta ja kaupunki todella siistissä kunnossa. Torstai kului kaupunkia kierrellen ja illalla paikallisiin tutustuen. He veivät meidät Karaoke-baariin, jossa illan aikana Virve Rostin Sata salamaa sai kyseisen karaoken ensiesityksensä. Perjantaina oli vuorossa taas excu, joka oli myös koko ulkoexcun viimeinen. Kohteena oli Mersey Gateway nimisen sillan rakennustyömaa. Työmaavierailu saattaa varsinkin koneteekkareiden korviin kuulosta tylsältä, mutta tällä kertaa se ei todellakaan ollut. Pääsimme näkemään vierestä maailman toiseksi suurimman liikkuvan valumuotin, jolla sillan kansi tehdään sekä sen miten keskelle jokea tehdään perustuksia toista sataa metriä korkeille pyloneille. Valtavan projektin arvo on lähes 3 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin YIT:n ja NCC:n vuotuiset liikevaihdot Suomessa yhteensä. Loput perjantaista kuluikin jälleen Liverpooliin tutustuen. Esimerkiksi Cavern Club, jossa Beatles soitti ensimmäisen keikkansa tuli tutuksi. Myöhemmin illalla todistimme Liverpoolin yöelämää, joka toi mieleen lähinnä MTV:n sarjan Geordie 26 Kolehti 3/15 Shore. Aamulla oli edessä aikainen herätys, sillä lähdimme vielä takaisin Lontooseen viikonlopuksi. Back to London Launtaina puolen päivän aikaan saavuimme taas Lontooseen. Muutamat lähtivät jo tässä vaiheessa takaisin Suomeen, mutta suurin osa vietti vielä yhden yön excuporukan kanssa. Lontoon lukuisat kuuluisat museot vetivät jälleen osallistujia puoleensa ja ainakin Natural History Museum, British Museum ja Imperial War Museum houkuttelivat excuilijoita. Myös 7-kerroksinen lelukauppa Hamleys sai esiin monen teekkarin sisäisen pikkulapsen. Viikon rasitusten takia lähes kaikki vetäytyivät lauantai-iltana kerrankin aikaisin nukkumaan ja sunnuntaina olikin jo edessä paluu koti-Suomeen. Ulkoexcu vuosimallia 2015 oli unohtumaton kokemus. Sen järjestäminen oli välillä haastavaa, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna todella antoisaa. Reissusta palattiin monta kokemusta ja muistoa rikkaampina. Ulkoexcun jälkeen osaa taas arvostaa suomalaisia vesihanoja, mutta toisaalta kaipaa paikallista pubikulttuuria. Monelle Lontoon ulkopuolinen Iso-Britannia oli aikaisemmin täysin tuntematonta aluetta, mutta nyt siihenkin on tutustuttu. Ainut miinus taisi olla Valioliigan maajoukkuetauon sattuminen samalle viikolle excun kanssa. Ensi vuoden ulkoexcua odotellessa. TOP 3 hokemat 1) ”Shall we proceed our journey?” 2) ”Mind the gap between the train and the platform.” 3) ”Does that make any sense to you guys?” Tuukka Löytynoja Excumestari Kolehti 3/15 27 28 Kolehti 3/15
© Copyright 2024