Sisältö - Vaskivuoren lukio
Sisältö Vaskivuoren lukio 4 Yhteystiedot Opiskelijalle Vaskivuoren lukion opettajat 2008–2009 Vaskivuoren lukion visio Aktiivinen lukio 4 5 7 11 12 Lukuvuoden 2008–2009 työ- ja loma-ajat Syys- ja kevätlukukausi Jaksotus Oppituntien ajat, tuntikaavio ja ruokailuvuorot 14 Koeviikko Koepäivien järjestys Kokeiden palautuspäivät ja aikataulu Koeviikolla muistettavaa Uusintakokeeseen ilmoittautuminen 18 18 19 19 20 Ylioppilastutkinnon koepäivät Syksyn 2008 ylioppilastutkinnon koepäivät Kevään 2009 ylioppilastutkinnon koepäivät 22 22 23 Opiskelu Vaskivuoressa 25 Opetussuunnitelma Lukio-opintojen kesto Yleislukion tuntijako Musiikkilukion tuntijako Tanssilukion tuntijako 25 25 26 27 29 Kurssitarjotin ja opinto-ohjelman laatiminen Opinto-ohjelman laatiminen Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta Kurssille osallistumisen varmistaminen Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta Kurssien itsenäinen opiskelu Kahden kurssin samanaikainen opiskelu Arviointi Kurssisuoritusten arviointi Arvosteluasteikko Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärän arvosanan korottaminen Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Oppimäärän erillinen kuulustelu eli tentti Muualla suoritettujen opintojen arviointi Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opintojen päättyminen 30 30 31 31 31 32 32 33 33 33 34 35 36 36 36 37 38 Aineen oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Kielten oppimäärän vaihtaminen 38 38 39 Poissaolot ja myöhästymiset Opetukseen osallistuminen Poissaolon ilmoittaminen ja selvittäminen Poistuminen tunnilta kesken oppitunnin Myöhästyminen Poissaolo kurssikokeesta 40 40 40 41 41 41 14 15 16 1 Opiskelijan tukeminen 43 Ohjauksen verkosto Opinto-ohjaus Ryhmänohjaaja Aineenopettaja Opiskelijahuolto Erityisopettaja Koulupsykologi Kuraattori Tutorit 43 43 44 44 44 44 44 45 45 Tukikurssit ja niveltämiskurssit Opiskelutaitokurssi Lukivaikeus ja Opi oppimaan -kurssi Suomi toisena kielenä Niveltämiskurssit Tukiopetus Lyhyen matematiikan tukikurssi Ylioppilastutkintoon valmentavat kertauskurssit 45 45 45 45 46 46 46 46 Opiskelijahyvinvointi Terveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashoito Koulutapaturmat Ruokailu Taukotunnit 47 47 48 48 48 Opiskelun kustannukset Oppikirjat ja koulutarvikkeet Kuvataiteen materiaalimaksu Koepaperit ja oppaat Graafiset laskimet Opintoretket 48 48 49 49 49 49 Avustukset Opintotuki Pääkaupunkiseudun opiskelijalippu Koulumatkatuki Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti Suomen lukiolaisten liitto 49 49 50 50 51 51 Vaikuttamismahdollisuuksia Oppilaskunta Luottamusopiskelija Ryhmäavustaja Tiimit 52 Käyttäjätunnukset 53 Tietokoneiden, Wilman ja Fronterin käyttäjätunnukset Oppimisympäristön tunnus Huoltajien Wilma-tunnukset 53 53 53 52 52 52 52 Yo-kokeiden kenraaliharjoitukset eli preliminäärikokeet 54 Ylioppilastutkinto 54 Ylioppilastutkinnon yleisohjeet Tutkinnon rakenne Osallistumisoikeus Eritasoiset kokeet Ilmoittautuminen Tutkintomaksut Lukitodistus 54 55 55 56 56 57 57 2 Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti ylioppilastutkintolautakunnalta Äkillinen sairastuminen ylioppilaskirjoitusten aikana 58 58 58 Ylioppilastutkinnon kokeista Ainereaali Pitkän matematiikan koe Äidinkielen ja kirjallisuuden koe Suomi toisena kielenä -koe Selvitys vieraskielisyydestä 59 59 60 60 60 61 Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminen 61 Kokeiden tulokset ja arvostelu Tulokset Kokeiden arvostelu Kompensaatio Tarkistusarvostelu Vilppi Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu 62 62 62 62 63 63 63 63 Ylioppilaskirjoitusten pisterajat 64 Järjestyssäännöt 65 Kurssikuvaukset 69 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Ruotsi (A-kieli) Ruotsi (B1-kieli) Englanti (A-kieli) Ranska (A-kieli) Ranska (B2-kieli) Ranska (B3-kieli) Saksa (A-kieli) Saksa (B2-kieli) Saksa (B3-kieli) Venäjä (A-kieli) Venäjä (B3-kieli) Espanja (B3-kieli) Matematiikka (pitkä) Matematiikka (lyhyt) Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Evankelisluterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Ortodoksinen uskonto Islamin uskonto Katolinen uskonto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Tanssi Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus 69 71 72 74 75 77 78 79 80 81 83 84 85 86 88 91 93 94 95 97 99 100 101 102 102 103 104 105 106 108 118 121 123 125 126 3 Tietotekniikka Media Musiikkiteatteri Muut kielet Yhteistoiminnalliset kurssit Urheiluvalmennus Muita kursseja Kurssien suoritusaikataulu 127 128 130 130 131 132 133 134 Kalenteri Pohjapiirrokset Lukujärjestyspohjat Poissaololomakkeet Muistiinpanosivuja 138 194 198 204 210 Yhteystiedot Vaskivuoren lukio Yleislukio, musiikkilukio ja tanssilukio Virtatie 4, 01600 Vantaa Kanslia (09) 8393 5193 (09) 8393 5634 Kanslia fax (09) 8393 5646 [email protected] www. vantaa–vaskivuori.fi Terveydenhoitaja Kirsti Linnoinen (09) 8393 5616 040–836 8040 Lukiopsykologi Tuija Soininen 050–312 4480 Kuraattori Heidi Siljander 040–568 5963 Erityisopettaja Arja Koponen (09) 8393 5189 Hammashoitola (09) 8393 5300 Kouluisäntä Auvo Nevalainen (09) 8393 5611 040–076 5713 Ruokapalvelupäällikkö Opettajainhuone Mirjam Kettunen (09) 8393 5612 (09) 8393 5610 Kielten opettajien työhuone (09) 8393 5684 Liikunnanopettajat (09) 8393 5564 Sähköpostit [email protected] Rehtori Eira Kasper (09) 8393 5618 040–507 3493 Opiskelijalle Apulaisrehtori Jari Hallamaa (09) 8393 5698 040–581 8948 Vararehtori Clas Salonen 040–837 7014 Koulusihteerit Hannele Juntto (09) 8393 5193 Raija Markkanen (09) 8393 5634 Tämä on Vaskivuoren lukion opinto-opas, joka sisältää tiivistetysti kaikki tärkeimmät lukio-opiskelua koskevat tiedot. Opinto-opas on OP1-kurssin käsikirja ja sitä käytetään mm. ryhmänohjaustuokioissa, jotka ovat opintoohjauksen luokkatunteja. Tutustu oppaaseen huolella ja anna myös huoltajiesi tutustua tähän! Tiina Tuomisto Johanna Wäre Ilari Valtonen 040–070 3678 (09) 8393 5644 (09) 8393 5699 Opinto-ohjaajat Musiikkilukion johtaja Matti Suomela (09) 8393 5620 040–534 0605 Tanssilukion johtaja Anna-Maria Vairio 050–322 7414 Medialinjan johtaja Marko Kalmari (09) 839 35195 040–770 9821 4 Kuinka menestyt lukio-opinnoissa? Opiskelu on taitolaji, jossa halutessasi voit kehittyä aina vain paremmaksi. Ole rohkea ja tartu aktiivisesti eteesi tuleviin haasteisiin. Hyvin sujuneet lukio-opinnot antavat vankan ponnahduslaudan tulevaisuuteen, mieleiseesi jatko-opiskelupaikkaan ja ammattiin. Lukioopiskelussa menestyäksesi kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 5 Asenne ja tavoitteet kohdalleen Opiskelussa menestymisen lähtökohta on myönteinen asennoituminen opiskeluun ja taito asettaa itselleen selkeät tavoitteet. Lukio-opiskelu vaatii sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja lujaa tahtoa ponnistella kohti asetettuja tavoitteita. Vastuu omasta opiskelusta Käy koulussa säännöllisesti ja vältä turhia poissaoloja ja myöhästymisiä. Oppituntien tehokas hyödyntäminen tarkoittaa aktiivista kuuntelemista, muistiinpanojen tekeminen sekä osallistumista oppitunneilla. Kysy ja pyri ymmärtämään opiskeltavat asiat. Vastuun ottamiseen liittyy myös säännöllinen itsenäinen työskentely. Tee läksyt joka päivä, jolloin koeviikko on jo opitun kertaamista. Palauta annetut tehtävät ajallaan. Ajan käytön suunnittelu Jaksojärjestelmässä opiskeleminen vaatii ajankäytön suunnittelua, jotta kaikkien tehtävien ja projektien tekemiselle jää riittävästi aikaa. Mieti milloin suoritat läksyt, teet annetut tehtävät tai koska aloitat koeviikolle valmistautumisen. Hyvällä suunnittelulla eri opintokokonaisuudet pysyvät hallinnassasi ja opinnot etenevät sujuvasti. Lukio-opiskelijan tulee hyväksyä se, että oppiminen vaatii aikaa. Muista rytmittää päiväsi kuitenkin niin, että sinulle jää opiskelun lisäksi aikaa harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Jaksaminen ja terveydestä huolehtiminen Hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi luo pohjan opiskelussa jaksamiselle. Kun nukut ja lepäät riittävästi, jaksat keskittyä ja muistikin pelaa paremmin. Jos kohtaat ongelmia, joista et omin voimin selviä, niin pyydä tarvittaessa apua ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta, terveydenhoitajalta, lukiopsykologilta, kuraattorilta, erityisopettajalta tai aineenopettajalta. Onnea ja menestystä opinnoillesi Vaskivuoren lukiossa! 6 Vaskivuoren lukion opettajat 2008–2009 Opettajien sähköpostiosoitteet ovat [email protected] Kasper Eira rehtori, musiikki Hallamaa Jari apulaisrehtori, tietotekniikka vararehtori, matematiikka radiotyö ortodoksinen uskonto yksinlaulu ruotsi Salonen Clas Airaksinen Matti Alava Jukka Andersén Anja Cedercreutz-Pesonen Madeleine Danfa Cheikh Granat Petteri, 61 Hokkinen Aila Holopainen Tuija, 86 Hänninen Jyrki, 81 Härmä Kimmo Jussila Juha Jämsä Jari Kaikumo Bjarki Kalmari Marko, 64 Kantonen Virpi, 79 Karhunen Mika Karkiainen Sini Kastu Kari, 56 Kerminen Sari, 85 Kervinen Antti Kesseli Marika Kilpeläinen Riitta, 57 Koivuniemi Pilvi islamin uskonto historia, yhteiskuntaoppi, filosofia fysiikka matematiikka fysiikka poplaulu näyttämövalaistus saksofoni äänitystekniikka kuvataide, medialinjan johtaja englanti musiikki englanti uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto biologia, maantiede salibandyvalmennus äidinkieli ja kirjallisuus englanti biologia, maantiede, terveystieto (09) 823 5516, 040–507 3493 040–581 8948 040–832 2724 050–414 0820 0400–737 466 041–447 6950 0440–695 303 040–512 0113 040–759 1834 (09) 541 7566 040–757 5618 050–549 3781 050–373 0947 044–584 4740 050-376 6614 040–770 9821 050–336 5951 050–403 3836 050–547 2859 040–070 3204 050–584 9289 040–744 6898 050–300 7140 (09) 8393 5684 050–320 4927 7 Kokkila Tero Kopra Sari, 78 Koskela Raija, 82 Koskimäki Paula, 89 Kovanen Virpi, 71 Kulmala Kaisa Lehtinen Jukka Lehtonen Juha Lehto Hanna Lingman Tommi Metsoila Markku, 75 Metsälä Susanna Myllö Mika, 62 Mäenpää Anna Niemi-Nikkola Anna, 63 Nirvi Riikka, 73 Oksa Petra Pekkala Tuovi, 84 Pernaa Valto Pesonen Henna, 77 Pirnes Susanna Pohjonen Hanna, 72 Pyhänniska Anna, 65 Pyrhönen Mari Kaisa Ramsay Yu Rantalainen Tarja, 66 Rantamaa Arto Raulamo Jaakko Rautio Pekka Riikonen Seppo Robledinos Adela, 68 Ruohonen Ritva Ruutu Ilkka 8 matematiikka yhteiskuntaoppi, historia, psykologia matematiikka, tietotekniikka äidinkieli ja kirjallisuus, lehtityö matematiikka vapaa säestys kamarikuoro piano psykologia jalkapallovalmennus kemia, matematiikka musiikkiteatteri liikunta, terveystieto uskonto, psykologia matematiikka 040–051 1243 040–768 8510 saksa, ruotsi poplaulu historia ruotsi äidinkieli ja kirjallisuus A-venäjä biologia, maantiede englanti, ranska kamarimusiikki kiina liikunta, terveystieto latina sello rockmusiikki, äänitystekniikka kitara, basso espanja, ranska venäjä äänitystekniikka 040–592 9653 050–511 6227 044–562 2662 050–539 3737 041–469 6006 040–521 0244 050–552 5685 (09) 694 3132 040–502 6528 050–337 7941 040–583 2699 (09) 593 956 (09) 661 114 050–306 7887 044 –553 3283 050–308 0233 050–517 1312 040–838 3581 040–516 1994 050–358 3978 050–550 3462 Ryynänen Miina Seinä Terhi, 83 Seppänen Mikko, 88 Siitonen Jaana Silvennoinen Minna Skarp Noora, 80 Suomela Matti Suomi Heli-Maria Talka Heidi, 76 Tikkanen Tuija, 69 biologia, maantiede saksa, ruotsi historia, filosofia suomi toisena kielenä kuvataide kemia, matematiikka musiikkilukion johtaja musiikki ruotsi, saksa äidinkieli ja kirjallisuus, mediailmaisu Toikkanen Tero tietotekniikka Troberg Maarit, 87 ruotsi Tuomisto Tiina opinto-ohjaaja Tuukkanen Paula viulu Vairio Anna-Maria tanssilukion johtaja Valtonen Ilari opinto-ohjaaja Wäre Johanna opinto-ohjaaja Yli-Kojola Maria, 67 äidinkieli ja kirjallisuus Yli-Vakkuri Jussi englanti, espanja Yrjänheikki Olli-Pekka jääkiekkovalmennus Österman Kirsti matematiikka 040–718 0984 040–594 8216 040–520 9472 050–338 6171 050–301 6667 040–534 0605 050–512 2070 040–766 5454 040–743 5695 050–537 6718 040–547 6791 040–070 3678 040–524 0680 050–322 7414 (09) 374 4220 (09) 8393 5644 044 –281 8818 (09) 727 5335 050–514 8586 050–324 1951 040–835 7124 (09) 505 0574 050–033 5669 050–599 3213 040–575 9234 050–306 6648 046–810 3344 9 Vaskivuoren lukion visio Vaskivuoren lukiossa on motivoituneita ja monipuolisesti sivistyneitä oppijoita, pätevä henkilökunta, teknologiaosaamista ja innostunut ilmapiiri. Lukiossa arvostetaan ja kannustetaan toista. Vaskivuorelaisissa näkyy sekä oppimisen että opettamisen ilo. Opiskelemisen into ja taidot Vaskivuoren lukiossa opiskelee motivoituneita, suvaitsevaisia, aktiivisia ja yhteistyötaitoisia nuoria kansainvälisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Opiskelijaa tuetaan kohtaamaan ja ratkaisemaan opiskeluun liittyviä haasteita. Osaava henkilöstö Vaskivuoren lukio kannustaa pätevien ja innostuneiden opettajien osaamisen kehittämistä, henkilöstön jaksamista, opettamisen iloa ja viihtyvyyttä työyhteisössä. Lukiossa on osaamista teknologiasta musiikkiin ja liikunnasta humanistisiin aineisiin. Opetus tasokasta ja nykyaikaista Vaskivuoressa on asiantuntevaa ja motivoivaa lähiopetusta, joka takaa nuorille laajan sivistyksen sekä jatkoopintovalmiudet, ja ainutlaatuinen oppimisympäristö etäopiskelumahdollisuuksineen. Arvostettu ja aktiivinen lukio Vaskivuoren lukiolla on kiinnostavat erikoistumisalueet. Koulu näkyy mediassa, ja sen myönteinen imago houkuttelee osaavia nuoria nyt ja tulevaisuudessa. Vaskivuoren lukio on näkyvä ja aktiivinen toimija. 10 11 Aktiivinen lukio Painotukset musiikki- ja tanssilukio, medialinja, matematiikka ja luonnontieteet, tietotekniikka, vieraat kielet, kuvataide ja liikunta Kieliohjelma A-kielet: englanti, saksa, ranska, ruotsi, venäjä B1-kieli: ruotsi B2-kielet: saksa, ranska B3-kielet: espanja, saksa, ranska, venäjä muut kielet: kiina, japani, italia ja latina Lukiodiplomit musiikin, tanssin, median, liikunnan ja kuvataiteen lukiodiplomit, puheviestinnän päättökoe, vieraiden kielten suulliset kokeet Perusteellisesti uudistetussa koulurakennuksessa on ajanmukaiset kieliluokat, kemian ja fysiikan laboratoriot, tietotekniikkaluokat sekä media- ja musiikkistudiot. Koulutyötä värittävät useat tapahtumat, esimerkiksi ykkösten show, taidetempaus, tietokoneviikonloppu Lamerfest sekä korkeatasoiset musiikki- ja tanssiesitykset. Laaja kurssitarjotin – valinnanmahdollisuuksia riittää Tartu matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan uusimpiin haasteisiin! Liikunnassa tarjotaan ammattivalmennusta mm. kestävyyslajeissa ja jalkapallossa. Kuvankäsittelystudio mahdollistaa valokuvauksen ja graafisen suunnittelun opiskelun. Myös musiikkilukion laaja kurssitarjonta on jokaisen ulottuvilla. Koulussa järjestetään Suomi toisena kielenä -kursseja ja runsaasti tukikursseja. Viime lukuvuonna koulustamme vierailtiin kahdeksassa maassa; koulun ovet ovat auki niin Etelä-Afrikkaan, Kiinaan kuin Eurooppaankin. 12 Medialinjalla opit toimittamaan uutisia. Vaskivision tuottaa koulun tv-uutiset, äänesi saat kuulumaan Radio Pääkkösessä ja kirjoittamasi jutut julkaistaan verkkolehti Vaskitsassa tai koulun Manifesti-lehdessä. Musiikki- ja tanssilukiosta eväitä ammattilaisuuteen Musiikkilukio tarjoaa nuorille muusikoille mahdollisuuden kehittää sekä perustaitojaan että erikoisosaamistaan. Opettajat ovat alansa huippuammattilaisia, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja tunnustettuja muusikoita ja pedagogeja. Musiikki- ja tanssilukion opiskelijan on valittava opintoohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 musiikin ja tanssin erityiskurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion valtakunnallisia pakollisia kursseja korkeintaan 8 tietyin perustein. Musiikin tai tanssin kursseja voi opiskella niin paljon kuin haluaa. Mukaan musikaaliin Näkyvin osa Vaskivuoren lukiosta on musiikkiteatteri. Tammikuussa 2009 esitetään Sound of Music. Tule mukaan kokemaan teatterin tekemisen ilot ja surut, haasteet ja onnistumiset. Ulkomaille esiintymään Vaskivuoren monet musiikkiryhmät ovat maankuuluja. Lukuvuonna 2008–2009 esiinnytään mm. Englannissa ja Australiassa. Laadukkaat tilat ja laitteet Koulussamme opetetaan äänitystekniikkaa ja musiikkistudiomme on opiskelijoiden käytössä omia äänityksiä varten. Laitteisto on huippuluokkaa ja mahdollistaa julkaisukelpoisen tallentamisen. Harjoitustilojemme soittimet ovat ammattimuusikoiden valitsemia ja testaamia. 13 Tanssien ylioppilaaksi Tanssilukiossa opiskellaan liikeilmaisua; lajeina ovat jazz- ja nykytanssi sekä baletti. Erikoislukion kursseiksi hyväksytään tanssioppilaitoksissa suoritettuja opintoja. Lukiodiplomi on mahdollista suorittaa upeissa puitteissa ja osaavassa ohjauksessa. Lavalle! Esiintymismahdollisuuksia on paljon ja kansainvälinen toiminta on vilkasta. Opiskelijoiden on mahdollista tehdä myös omia koreografioitaan. Vuosittaisissa musikaalituotannoissa tanssijat tutustuvat ammattimaiseen työskentelytapaan huippukoreografin ohjauksessa. Viihdy ja voi hyvin Vaskivuoren lukion valttikortti on hyvä yhteishenki. Kaikista pidetään huolta ja jokaiselle löytyy oma polku. Opinnot Vaskivuoren lukiossa auttavat sinua ymmärtämään itseäsi ja maailmaa. Kiinnostut uusista asioista ja saat hyviä valmiuksia elämääsi. Lukuvuoden 2008–2009 työ- ja loma-ajat Vaskivuoren lukiossa oppitunnit ovat 75 minuutin pituisia. Koulutyö ajoittuu aikavälille klo 8.20 – 16.00. Syyslukukausi 2008 ti 12.8.2008 – la 20.12.2008 syysloma ke 15.10.2008 – pe 17.10.2008 joululoma su 21.12.2008 – ti 6.1.2009 93 työpäivää Lauantaina 25.10. vietetään kodin ja koulun yhteistyöpäivää ja vastaavasti ke 15.10. on vapaapäivä. 14 Kevätlukukausi 2009 ke 7.1.2009 – la 30.5.2009 talviloma ma 16.2.2009 – su 22.2.2009 (viikko 8) 95 työpäivää Lukion ylimmän luokan koulutyö päättyy torstaina 12.2.2009. Jaksotus I jakso ti 12.8.2008 – pe 3.10.2008 39 työpäivää koeviikko to 25.9. – pe 3.10. kokeiden palautuspäivä ti 21.10. jaksoarviointi ti 28.10. II jakso ma 6.10.2008 – pe 28.11.2008 38 työpäivää koeviikko to 20.11. – pe 28.11. kokeiden palautuspäivä ti 9.12. jaksoarviointi la 20.12. III jakso ma 1.12.2008 – ti 3.2.2009 36 työpäivää koeviikko ma 26.1. – ti 3.2. kokeiden palautuspäivä ti 24.2. jaksoarviointi ti 3.3. IV jakso ke 4.2.2009 – pe 3.4.2009 38 työpäivää koeviikko to 26.3. – pe 3.4. kokeiden palautuspäivä ti 21.4. jaksoarviointi ti 28.4. V jakso koeviikko ke 19.5 – 28.5. jaksoarviointi la 30.5. ma 6.4.2009 – la 30.5.2009 37 työpäivää Loput V jakson arvosanat näkyvät Wilmassa pe 12.6. 15 Oppituntien ajat ja tuntikaavio 3. ruokailuvuorossa 1. ruokailuvuorossa Ma Ti Ke To Pe 1 5 4 4 5 2 7 3 3 7 11.45–13.00 3 2 6 7 6 13.15–14.30 4 RO 13.15 – 13.35 1 1 2 8.20–9.35 Päivänavaus Ruokailu 11.05– 11.45 14.45–16.00 8 6 13.45 – 15.00 5 8 2. ruokailuvuorossa Ma Ti Ke To Pe 1 5 4 4 5 9.50–11.05 2 7 3 3 7 11.15–11.55 3 2 6 7 6 12.30–13.05 3 2 6 7 6 13.15–14.30 4 1 1 2 14.45–16.00 8 RO 13.15 – 13.35 6 13.45 – 15.00 5 8 8 8.20–9.35 Päivänavaus Ruokailu 11.55–12.30 Ke To Pe 1 5 4 4 5 9.50–11.05 2 7 3 3 7 11.20– 12.35 3 2 6 7 6 4 RO 13.15 – 13.35 1 1 2 8 6 13.45 – 15.00 5 8 8 9.45–9.50 12.35–13.15 13.15–14.30 14.45–16.00 Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo 13.15–13.35 Ruokailuvuorot vaihtuvat jaksoittain. I jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kakkoset II jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kolmoset III jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 3. vuorossa ruokailevat kakkoset IV jaksossa 1. vuorossa ruokailevat ykköset 2. vuorossa ruokailevat kakkoset V jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2. vuorossa ruokailevat ykköset 9.45–9.50 Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo 13.15–13.35 16 Ruokailu 8 Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo 13.15–13.35 Ti 8.20–9.35 Päivänavaus 9.45–9.50 9.50–11.05 Ma 17 Koeviikko Kokeet järjestetään kunkin jakson lopulla koeviikon aikana. Koeviikolla noudatetaan muunnettua työjärjestystä. Kokeet pidetään aamupäivällä alkaen klo 9.00, ellei toisin ilmoiteta. Kokeen voi tarvittaessa aloittaa klo 8.00. Koe päättyy viimeistään klo 11.45. Jos opiskelijalla on tarve suorittaa kaksi koetta samana päivänä, on järjestelyistä sovittava ao. opettajan kanssa. Tarpeen voi aiheuttaa hyväksyttävä poissaolo aiemmin opiskellun kurssin kokeesta tai kahden samanaikaisesti opiskeltavan kurssin koesuoritukset. Ruokailuun voi mennä aikaisintaan klo 10.40. Ruokailun jälkeen klo 12.15 – 13.00 on seuraavan päivän kokeen valmistelutunti, joka kuuluu pakollisina opiskelijan opintoohjelmaan. Koetta edeltävän päivän valmistelutunnit sekä seuraavan jakson toisena tiistaina olevat kokeiden palautuspäivät ovat pakollisia. Ensimmäisen kokeen valmistelutunti pidetään ko. aineen viimeisellä oppitunnilla. Koepäivien järjestys I jakson koeviikko on 25.9.–3.10. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5 II jakson koeviikko on 20.11.–28.11. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5 III jakson koeviikko on 26.1.–3.2. ja etenee järjestyksessä: 6, 3, 1, 2, 4, 7, 5 IV jakson koeviikko on 26.3.–3.4. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 1, 6, 4, 7, 5 V jakson koeviikko on 19.5.–28.5. ja etenee järjestyksessä: 2, 3, 6, 1, 4, 7, 5 Tuntipaikan 8 koe on jakson viimeisellä tunnilla. Kyseisenä päivänä opiskellaan muuten työjärjestyksen mukaisesti. Tuntipaikan 8 kokeeseen osallistujat ovat läsnä myös päivän muilla oppitunneilla. 18 Kokeiden palautuspäivät I jakso 21.10 II jakso 9.12. III jakso 24.2. IV jakso 21.4. V jakso 29.5. (loput arvosanat Wilmaan 12.6.) Kokeiden palautuspäivän aikataulu 08.20 – 08.40 Koe 8 08.50 – 09.10 Koe 1 09.20 – 09.40 Koe 2 09.55 – 10.00 Päivänavaus 10.00 – 10.45 RO 10.50 – 11.10 Koe 6 11.20 – 11.40 Koe 5 11.40 – 12.15 Ruokailu 12.15 – 12.35 Koe 3 12.45 – 13.05 Koe 7 13.15 – 13.35 Koe 4 Jos opiskelijalla ei ole kokeen 5 palautusta, ruokailuun voi mennä klo 11.10 alkaen. Koeviikolla muistettavaa Koeviikolla olevat kokeiden pohjatunnit ovat pakollisia. Kännykkää, kämmentietokonetta tai vastaavaa ei saa käyttää kokeessa mihinkään tarkoitukseen. Laitteen on oltava poissa näkyvistä ja suljettuna kokeen aikana. Koepaperia ei saa taittaa. Kokeesta saa poistua aikaisintaan, kun on kulunut tunti kokeen viimeisestä porrastetusta alkamisajankohdasta. Opettajan päätettävissä on, voiko opiskelija tulla joustavasti kokeeseen. 19 Kun koetilasta on poistunut, sinne saa palata vasta sitten, kun koe on kaikilta loppunut. Kokeista aikaisemmin poistuneet eivät saa häiritä toisten koetta, kovaääninen keskustelu ja musisointi häiritsevät. Ruokailu on koeviikolla liukuvasti kokeen jälkeen, mutta aikaisintaan klo 10.40. Musiikin ryhmätunnit (kuorot, Big Band, bändit jne.) pidetään koeviikolla. Seuraavan jakson toisena keskiviikkona on koeviikon kokeiden palautuspäivä, joka on pakollinen. Koeviikkoa edeltävän opiskelujakson aikana opiskelijalla ei ole kokeita. Uusintakokeeseen ilmoittautuminen Uusintakokeeseen ilmoittautuminen tapahtuu www. vantaa–vaskivuori.fi -sivustossa oppimisympäristön kautta. Valikosta valitaan kanslia ja uusintakuulustelu. Täytetään opiskelijan henkilötiedot, valitaan uusintakuulustelun ajankohta, opettaja ja kurssi. Lisäksi opiskelijan tulee vakuuttaa, että ei ole käyttänyt uusintakoeoikeuttaan. Jos opiskelija on ilmoittautunut uusintakuulusteluun ja jättää saapumatta ilman hyväksyttävää syytä, menettää hän ko. kurssin uusintakoeoikeuden. Uusintakuulustelusta saa poistua aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Viimeinen ilmoittautumispäivä Uusintakuulustelu ke 20.8.2008 klo 15 ti 26.8.2008 klo 15.30 – 18.30 ke 29.10.2008 klo 15 ti 4.11.2008 klo 15.30 – 18.30 ke 14.1.2009 klo 15 ti 20.1.2009 klo 15.30 – 18.30 ke 4.3.2009 klo 15 ti 10.3.2009 klo 15.30 – 18.30 ke 29.4.2009 klo 15 ti 5.5.2009 klo 15.30 – 18.30 20 Hylätyn kurssin uusiminen Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa hylätty kurssiarvosana käymällä kurssi uudelleen tai kerran osallistumalla jonkin toisen opetusryhmän mukana vastaavaan kurssin kokeeseen tai uusintakokeeseen. Uusintakokeen perusteella annettavassa kurssiarvosanassa otetaan huomioon myös jatkuva näyttö. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa käymällä kurssi uudelleen joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti suorittaen. Kurssin arvosanoista parempi jää voimaan. Opiskelun eteneminen Opiskelijan tulee seurata opintojensa etenemistä. Opiskelijan, joka on saanut kurssista hylätyn arvosanan, voi pyytää tukiopetusta aineenopettajalta ja tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ryhmänohjaajalta tai opintoohjaajalta. Opiskelu voi jatkua jonkin aineen hylätystä arvosanasta huolimatta. Opintojen edistymisen kannalta on hyvä suorittaa hylätyt kurssiarvosanat hyväksytyksi mahdollisimman nopeasti. Tietojen antaminen huoltajille Koulun kotisivuilla www. vantaa–vaskivuori.fi tiedotetaan säännöllisesti koulun toiminnasta lisäksi kaikille opiskelijoiden huoltajille lähetetään kerran vuodessa kirje, jossa ilmoitetaan päivät, jolloin nuorille jaetaan jaksoarvostelut. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillassa vanhemmille jaetaan käyttäjätunnukset Wilma-ohjelmaan, josta huoltajat voivat seurata opiskelijan kurssivalintoja ja opintojen edistymistä. 21 Ylioppilastutkinnon koepäivät Syksyn 2008 ylioppilastutkinnon koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet maanantaina 8.9. klo 8.30 klo 11.00 klo 13.00 klo 15.00 tiistaina 9.9. klo 8.30 keskiviikkona 10.9. klo 8.30 klo 11.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 15.00 vieras kieli, pitkä oppimäärä (A) englanti saksa ranska venäjä ja espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi A- ja B-taso vieras kieli lyhyt oppimäärä (B) saksa englanti ranska venäjä espanja ja italia keskiviikkona 17.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä perjantai 19.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä) maanantai 22.9. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe keskiviikkona 24.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia perjantaina 26.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä maanantaina 29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, englanti) huom! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle viimeistään klo 8.15. Kevään 2009 ylioppilastutkinnon koepäivät Kirjallinen koe torstai 5.2. Kuullunymmärtämiskokeet huom! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin. maanantaina 9.2. Kirjalliset kokeet tiistaina 10.2. perjantaina 12.9. äidinkieli, tekstitaidon koe maanantai 15.9. evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto 22 äidinkielen tekstitaidon koe klo 8.30 klo 8.30 klo 11.00 klo 13.00 klo 15.00 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi A- ja B-taso vieras kieli, pitkä oppimäärä (A) englanti saksa venäjä ranska ja espanja 23 keskiviikkona 11.2. klo 8.30 klo 11.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 15.00 vieras kieli lyhyt oppimäärä (B) saksa ranska venäjä englanti espanja ja italia huom! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin. Kirjalliset kokeet Opiskelu Vaskivuoressa Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma on koulutyön kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin keskeinen väline. Lukio-opiskelun tavoitteina on laaja-alaisen yleissivistyksen hankkiminen ja opiskelijoiden elinikäisten oppimisvalmiuksien vahvistaminen. Lukion oppimäärä käsittää vähintään 75 kurssia. Opetussuunnitelmassa on määritelty jokaisen kurssin tavoite ja sisältö. Opetussuunnitelma on kokonaisuudessaan nähtävissä Vaskivuoren lukion kotisivuilla www. vantaa–vaskivuori.fi. Opetussuunnitelman mahdollistama laaja valinnaisuus ja lukion luokattomuus tuo muutoksia peruskoulussa totuttuihin opiskelukäytänteisiin. Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin ja kurssit on sijoitettu kurssitarjottimelle, josta opiskelija voi valita kurssivalintaohjelma Wilman avulla opintosuunnitelman lukuvuodeksi kerrallaan. maanantaina 9.3. äidinkielen esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe keskiviikkona 11.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia perjantaina 13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä) maanantaina 16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä keskiviikkona 18.3. evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Opetussuunnitelmaan on kirjattu oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien aineiden opetuksessa. Niiden korostamat painotukset antavat opiskelijoille aineksia maailmankuvan muodostamiseen. Aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. perjantai 20.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä Lukio-opintojen kesto maanantai 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, englanti) Lukion oppimäärän, 75 kurssia, opiskelija voi suorittaa 2–4 vuodessa. Musiikkilukion ja tanssilukion opiskelijat noudattavat erikoislukion tuntijakoa. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää keskimäärin 6 kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa. huom! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle viimeistään klo 8.15. 24 Opiskelija, jonka opintosuunnitelma perustellusta syystä poikkeaa kolmevuotisesta, laatii opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen kirjallisen suunnitelman opiskeluajastaan ja opintojen jakautumisesta eri lukiovuosille. Suunnitelma jätetään opinto-ohjaajalle, joka toimittaa siitä kopion 25 ryhmänohjaajalle ja kansliaan. Opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija, huoltaja ja opinto-ohjaaja. Oman opiskeluohjelman noudattaminen on mahdollista vasta sitten, kun opinto-ohjaaja on sen allekirjoituksellaan hyväksynyt. Musiikkilukion tuntijako poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti: Yleislukion tuntijako Opiskelijan opinto-ohjelmaan pitää sisältyä kaikki lukion pakolliset kurssit. Pakollisia kursseja on joko 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka). Vähintään 10 syventävää kurssia. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Lisäksi opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan useampia syventäviä kursseja tai koulukohtaisia soveltavia kursseja. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat lukion itsensä tuottamia kursseja. Nämä voivat olla esimerkiksi menetelmäkursseja, yhden tai useamman oppiaineen eheyttäviä kursseja tai muiden oppilaitosten opetussuunnitelmaan kuuluvia kursseja. Pakollinen valtakunnallinen kurssi Kaikista opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä pakollisista kursseista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista muodostuu lukion valtakunnallinen oppimääräkokonaisuus, jonka pohjalle ylioppilastutkinto perustuu. Kursseja valittaessa opiskelijan tulee sijoittaa opintoohjelmaansa oman ohjausryhmän pakollisten kurssien lisäksi syventävät kurssit niissä oppiaineissa, joissa aikoo osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Yhteismusisointi Valittava vähintään kolme kurssia MUK1–8 MUB1–8 MUR1–4 MUO1–4 Kuoro Big Band Rockmusiikki Kamarimusiikki 26 MU1 Musiikki ja minä Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit MUH1 MUH2 MUH3 MUH4 Taidemusiikki Musiikki meillä ja maailmalla Rock- ja jazzmusiikki Näyttämömusiikki Pakolliset valittavat kurssit 27 Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit MUS1–4 Soitonopetus MUY1–4 tai MUP1–4 Laulunopetus MUT1–4 Musiikin perusteet (Musiikin teoria ja säveltapailu) MUZ1–2 Jazzimprovisointi MUÄ1–2 Äänitystekniikka MUW1–2 Musiikin työpaja MUH5 = MU5 Musiikkiprojekti MUH6 = MU6 Musiikin lukiodiplomi Musiikkilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 13 musiikkikurssia, joista yksi on valtakunnallinen musiikin kurssi (MU1). Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: Kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista musiikkilukion opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän. Tanssilukion tuntijako poikkeaa yleislukion tuntijaosta seuraavasti: Pakollinen valtakunnallinen musiikin kurssi MU1 Musiikki ja minä Pakolliset tanssilukion kurssit MUH1 TAL 1–5 TAH 1–3 Taidemusiikki Liikeilmaisu Tanssinhistoria Pakolliset valittavat tanssilukion kurssit TAB 1–3 Baletti TAN 1–3 Nykytanssi TAZ 1–3 Jazztanssi TAL 6 Tanssin lukiodiplomi Tanssin työpajakursseja 1–3 Musiikkilukion kursseja 1–3 Tanssilinjan opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 12 tanssin erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: 28 29 • Kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista tanssilinjan opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Tanssilukiolainen voi opiskella soveltavina kursseina tanssia ja musiikkia opiskelijan haluaman määrän. Kurssitarjotin ja opintoohjelman laatiminen Opinto-ohjelman laatiminen Jokainen opiskelija tekee oman opintosuunnitelmansa lukuvuodeksi kerrallaan kurssivalintaohjelma Wilmaan, joka on lukion hallintojärjestelmään kuuluva wwwliittymä. Opintosuunnitelma tehdään valitsemalla kurssitarjottimesta opiskeltavat kurssit. Kaikille opiskelijalle on jo valmiiksi merkitty kurssitarjottimeen oman ohjausryhmän mukaisesti pakolliset kurssit. Näiden valmiiksi merkittyjen kurssien lisäksi opiskelija valitsee itselleen kursseja sellaisista aineista, joiden tietotaitoa hän haluaa laajentaa. Kurssivalintoja tehdessä kannattaa huomioida tulevat jatko-opintosuunnitelmat. Tavoitteena on, että opiskelijan omat opiskelu-, ura- ja muut tulevaisuuden suunnitelmansa mahdollistuvat. Kurssien kuvaukset löytyvät opinto-oppaasta ja koulun kotisivuilla nähtävänä olevasta opetussuunnitelmasta. Uudet opiskelijat saavat apua ensimmäisen lukuvuoden opinto-ohjelmansa laadintaan ryhmänohjaajilta, opintoohjaajilta ja tutor-opiskelijoilta. Kolmen vuoden opintosuunnitelmassa opiskelija opiskelee keskimäärin 6 kurssia jaksossa. Opiskelija valitsee 1. vuodelle 2. vuodelle 3. vuodelle 30 30 kurssia 30 kurssia 15 kurssia Muutosten tekeminen ja opinto-ohjelman seuranta Lukuvuoden aikana opinto-ohjelmaan voi tehdä muutoksia. Muutokset on tehtävä viimeistään ennen edellisen jakson koeviikon alkua. Opinto-ohjelman muutoksista on syytä keskustella opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Aineen oppimäärän vaihtaminen esimerkiksi pitkästä matematiikasta lyhyeen, tehdään aina kirjallisesti opinto-ohjaajan kautta. Opiskelijan tulee jatkuvasti olla selvillä omasta opintoohjelmastaan. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaajat seuraavat opiskelijoiden opinto-ohjelmien toteutumista, jotta opiskelijat saisivat parhaan mahdollisen hyödyn valitsemistaan opinto-ohjelmista. Päävastuu opinto-ohjelman suunnittelusta ja suorittamisesta on kuitenkin opiskelijalla itsellään! Kurssille osallistumisen varmistaminen Opiskelijan on oltava läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla, jolloin hän varmistaa kurssille osallistumisensa! Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan ensimmäiselle tunnille hänen on ilmoitettava poissaolosta aineenopettajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla. Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta Vantaalainen toisen asteen opiskelija voi valita opintoja myös muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, aikuislukiosta ja avoimesta yliopistosta. Valinnat tehdään opinto-ohjaajan kautta. Muualla suoritettavista kursseista on lisäksi sovittava etukäteen rehtori Eira Kasperin kanssa. Musiikki- ja tanssilukion opiskelijat voi suorittaa musiikki- ja tanssilukion kursseja osallistumalla lukioaikanaan yhteistyökumppaneiden järjestämään musiikin opetukseen. Tällaisia opintoja ovat: • soiton ja laulunopinnot (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia) • musiikin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia) 31 • Yleinen musiikkitieto I (vastaa musiikkilukion kurssia MUH1 Taidemusiikki) • erikseen sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot. Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksiluettavissa lukioopinnoiksi. Kurssin itsenäinen opiskelu Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Jos kuitenkin opiskelija aikoo perustellusta syystä suorittaa kurssin opetukseen osallistumatta, hänen tulee neuvotella hyvissä ajoin jo edellisen jakson aikana ko. aineen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta sekä täyttää sopimuskaavake. Sopimus on voimassa yhden jakson ajan ja raukeaa sen jälkeen. Kurssin suoritus koostuu opettajan määräämistä osa-alueista. Opettajalla on oikeus vaatia opiskelijaa raportoimaan sovituin väliajoin itsenäisen työn edistymisestä. Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, että opettajan ohjauksen määrä jää vähäisemmäksi kuin oppitunneilla ja sen seurauksena opiskelija ei yleensä saavuta omaa tasoaan oppimistuloksissa. Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Jos opiskelijalla on perusteltu syy, hän voi suorittaa kahden eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti rehtorin ja aineiden opettajien annettua siihen luvan. Jokainen tapaus käsitellään erikseen ja kurssien suorittamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Kurssikokeiden suorittamisajankohdasta opiskelija sopii ao. opettajien kanssa. Arviointi Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja huoltajalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvostelu perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan arviointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja. Suoritettaessa kurssi itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijoille kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Katso lisäksi kohta poissaolot ja myöhästymiset. Arvosteluasteikko Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Jokainen opiskelijan kurssisuoritus arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Arviointi osoittaa, missä määrin opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Opettaja selvittää nämä aina kurssin alkaessa. Numeroin arvosteltaessa asteikko on 4–10. Arvosanat tarkoittavat 10 9 8 7 6 5 4 S H Z K 32 erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä kohtalainen välttävä hylätty hyväksytysti suoritettu hylätty keskeneräinen kurssi, josta puuttuu huomattava osa kurssisuorituksesta keskeytetty kurssi 33 Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. aineessa, on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa eli tentissä. Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään soveltavat kurssit, jotka arvostellaan suoritusmerkinnällä, jolloin S tarkoittaa hyväksytysti suoritettua kurssia. Jos opiskelija saa soveltavasta numero- tai suoritusmerkinnällä arvosteltavasta kurssista hylätyn (4 tai H) arvosanan ja jos opiskelija ei saa korotettua hylättyä arvosanaa uusintakuulustelussa, hylätty arviointi poistetaan ennen päättöarvostelun antamista eikä kurssia lasketa mukaan opiskelijan oppimäärään. 1. syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä. 2. opiskelijan opettajilla ja rehtorilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 3. erillisessä kuulustelussa eli tentissä. Jaksoarvioinnissa käytetään myös kirjaimia Z ja K. Z tarkoittaa keskeneräistä kurssia, josta puuttuu huomattava osa kurssisuorituksia. Ellei opiskelija täydennä puuttuvaa kurssisuoritusta viimeistään seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä, kurssi arvioidaan aikaisempien näyttöjen perusteella. Z-merkintä muuttuu hyväksytyksi arvosanaksi tai suoritusmerkinnäksi tai hylätyksi arvosanaksi tai kurssi katsotaan keskeytetyksi. Mikäli opiskelija on saanut Z-merkinnän soveltavasta kurssista ja se on muuttunut hylätyksi arvosanaksi, merkintä poistetaan kokonaan opiskelijan arvioinnista. K tarkoittaa keskeytettyä kurssia, jota ei lasketa mukaan opiskelijan kurssikertymään. Keskeytetty kurssi poistuu seuraavassa arvioinnissa. Opiskelijan kurssimäärän kertymiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota, kun opiskelija vaihtaa matematiikan tai kielen oppimäärää. Hylättyä soveltavaa kurssia ei lasketa mukaan opiskelijan oppimäärään. Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona kuitenkin niin, että soveltavat kurssit korottavat pakollisista ja syventävistä kursseista muodostuvaa arvosanaa. Opiskelijalla, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppi34 Oppiaineen oppimäärän arvosanaa voidaan korottaa Opiskelijan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvostellaan numeroarvosanalla. Soveltavat kurssit arvostellaan myös pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Itsenäisesti opiskelluista kursseista lasketaan mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Soveltavista kursseista saatuja hylättyjä arvosanoja ei lasketa mukaan oppimäärään. Itsenäisesti opiskeltujen ja soveltavien kurssien hylätyt arvosanat eivät näy jaksoarvioinneissa. Opiskelijan on kiinnitettävä erityisesti huomiota kurssimäärän kertymiseen, kun hän vaihtaa matematiikan tai kielten oppimäärää. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskelijan soveltaviksi kursseiksi. Mahdolliset pakollisten kurssien hylätyt suoritukset siirtyvät soveltavien kurssien suorituksiksi eikä niitä lasketa opiskelijan oppimäärään mukaan. Kurssien määrä Hylättyjen kurssien enimmäismäärä 1–2 kurssia 3–5 kurssia 6–8 kurssia 9 tai enemmän 0 hylättyä 1 hylätty 2 hylättyä 3 hylättyä Tämä taulukko koskee pakollisia ja syventäviä kursseja yh35 dessä oppiaineessa. Soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suoritetut kurssit. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Kaikki lukion valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroin. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittaman oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt koulukohtaiset ja muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Oppimäärän erillinen kuulustelu eli tentti Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijalla on oikeus osallistua saman oppiaineen erilliseen kuulusteluun (tenttiin) kerran ennen kuin hän saa lukion päättötodistuksen. Kuulusteluun voi sisältyä suullisia ja/tai kirjallisia tehtäviä. Kuulustelutavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opiskeleman oppimäärän mukaan. Jos opiskelija on poissa kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää oikeuden osallistua tämän oppiaineen kuulusteluun. Tentti auttaa opiskelijaa valmistautumisessa ylioppilaskirjoituksiin. Muualla suoritettujen opintojen arviointi Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla pääsääntöisesti lukioaikana suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla 36 suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Rehtori päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muissa oppilaitoksissa pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3 hylätty 1 2 3 4 4 (hylätty) 5 (välttävä) 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä) 8 (hyvä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 5 hylätty 1 1 2 2 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina tulee niistä antaa numeroarvosana. Musiikkilukion opintoihin voidaan hyväksyä musiikkioppilaitosten opintoja Vaskivuoren lukion opetus-suunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Yleislukiolaisten musiikkiopintojen korvaavuuksissa sovelletaan KMO ry:n ja SMOL ry:n valtakunnallista suositusta. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikai37 sua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Jos päätös koskee muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista, niin muutosta haetaan valittamalla lääninhallitukselta. Opintojen päättyminen Opiskelija, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, katsotaan eronneeksi lukiosta. Lukiosta katsotaan eronneeksi myös opiskelija, joka ilman pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä. Samoin katsotaan eronneeksi opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää neljässä vuodessa, sekä opiskelija, joka on saanut ylioppilastutkintotodistuksen. Aineen oppimäärän vaihtaminen Jos opiskelija haluaa vaihtaa opiskeltavan oppiaineen oppimäärää, tällaiset vaihdot on tehtävä aina opinto-ohjaajan kautta. Oppimäärän voi vaihtaa matematiikassa ja kielissä. Oppimäärän vaihdossa on huomioitava, että ylioppilaskirjoituksissa yhden pakollisen kirjoitettavan aineen tulee olla tasoltaan pitkä (A-taso). Matematiikan oppimäärän vaihto Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin opiskelunsa missä vaiheessa tahansa. Pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen oppimäärän kursseja seuraavasti: Funktiot ja yhtälöt MAA1 Geometria MAA3 Todennäköisyys ja tilastot MAA6 Derivaatta MAA7 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 38 korvaa kurssin MAB1 korvaa kurssin MAB2 korvaa kurssin MAB5 korvaa kurssin MAB4 korvaa kurssin MAB3 Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytyt kurssisuoritukset opiskelija voi liittää lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Kielten oppimäärän vaihto Mikäli kielen lyhyemmän oppimäärän valinnut opiskelija haluaa vaihtaa pidempään oppimäärään, niin lyhyemmän tason kurssien suoritukset voidaan muuttaa pidemmän tason kurssien arvosanoiksi. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin pidemmän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhemmän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Tuolloin arvosana harkitaan uudelleen. Pääsääntöisesti opiskelija saa päättötodistukseen Vaskivuoren lukion opetussuunnitelman oppimäärän mukaisen arvosanan, minkä suorittamiseen hän on ilmoittautunut lukioon tullessaan riippumatta koulun opetusjärjestelyistä. Jos opiskelija kuitenkin itse vaihtaa kielen oppimäärän tasoa valtakunnallisten kurssien aikana, niin, jos hän on suorittanut vähintään kuusi valtakunnallista kurssia, päättötodistukseen tulee aloitetuntason mukainen arvosana. Pitkä oppimäärä A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 B2 oppimäärä B3 oppimäärä B21 B22 B23 B24 B26 B25 B27 B28 B33 B34 B35 B36 B38 B37 Lyhyemmän oppimäärän valinneen opiskelijan siirtyessä pidempään tulee opiskelijan suorittaa ne pakolliset kurssit, joille ei löydy korvaavuutta. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskelijan soveltaviksi kursseiksi. 39 Poissaolot ja myöhästymiset taja voi vaatia opiskelijalta terveydenhoitajan lisäselvityksen tai lääkärintodistuksen. Opetukseen osallistuminen Jos opiskelija joutuu poistumaan kesken oppitunnin esim. hammaslääkärin, terveydenhoitajan tai opon vastaanotolle, soitto- tai laulutunnille, hänen tulee ilmoittaa asiasta tunnin alussa opettajalle. Luokasta poistumisen yhteydessä syytä ei tarvitse enää ilmoittaa. Opiskelijan palatessa luokkaan hän näyttää lappua poissaolonsa syystä. Lukiolaki määrää, että opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Mikäli opiskelija on pakotettu esim. välttämättömien henkilökohtaisten syiden takia olemaan poissa koulusta, hänen tulee anoa siihen etukäteen lupa kanslian eteisestä saatavalla lomakkeella. Ryhmänohjaajalla on lupa myöntää 1–2 päivän pituiset poissaolot oman ryhmänsä opiskelijoille ja rehtori myöntää sitä pitemmät poissaolot. Poissaolon liittyessä koulun loma-aikaan (ennen tai jälkeen loman) sen myöntää aina vain rehtori. Rehtori kirjaa myönnetyt luvat oppimisympäristöön. Lomamatkat on pyrittävä sijoittamaan koulun loma-aikoihin. Koulu ei anna tukiopetusta, jos poissaolon syy on lomamatka. Poissaolon ilmoittaminen ja selvittäminen Jos opiskelija on estynyt saapumasta kouluun (eikä hän ole saanut etukäteen lupaa poissaoloon) hänen on ilmoitettava poissaolostaan poissaolon ensimmäisenä päivänä omalle ryhmänohjaajalle sähköpostitse, tekstiviestillä tai soittamalla. Poissaolosta ilmoittaminen ei vielä tarkoita poissaolon selvittämistä, vaan jokainen poissaolo on selvitettävä oma-aloitteisesti heti seuraavalla oppitunnilla. Selvitykset annetaan opinto-oppaan lopussa olevilla poissaoloselvityssivuilla, lääkärintodistuksella, terveydenhoitajan todistuksella, huoltajan kirjallisella selvityksellä tai rehtorin tai ryhmänohjaajan myöntämällä poissaololuvalla. Alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloselvitykset allekirjoittaa huoltaja. Täysi-ikäinen opiskelija antaa itse allekirjoittamansa selvityksen. Opiskelijan on itse pidettävä kirjaa poissaoloistaan! Opettaja alleviivaa kurssipäiväkirjaan poissaolotunnin numeron, kun opiskelija on esittänyt selvityksen. On muistettava, että poissaolot heikentävät kurssin tavoitteiden saavuttamista ja alentavat kurssiarvosanaa. Mikäli jonkun opiskelijan jatkuvaa myöhästelyä tai poissaoloa on syytä epäillä aiheettomaksi, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan. Jos poissaoloja on runsaasti, opet40 Poistuminen tunnilta kesken oppitunnin Myöhästyminen Oppitunneille ei saa tulla myöhästyneenä. Jatkuva aiheeton myöhästely vaikuttaa alentavasti kurssiarvosanaan. Kurssin alussa sovitaan opiskelijoiden kanssa myöhästymisten määrän vaikutuksesta kurssiarvosanaan. Toistuvaan pätevään myöhästymisen syyhyn (esim. linja-autojen kulkuvuoro) tulee hakea rehtorilta kirjallinen lupa jakson ajaksi kerrallaan. Mikäli jatkuvaa myöhästelyä on syytä epäillä aiheettomaksi, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan. Poissaolo kurssikokeesta Jos pakottavasta syystä joudut olemaan poissa kurssikokeesta, ilmoita siitä koepäivän aamuna aineenopettajalle tekstiviestillä tai sähköpostilla. Poikkeustapauksissa opiskelija voi antaa selvityksen jälkikäteen. Viestissä tulee ilmoittaa selkeästi opiskelijan nimi, ryhmä ja koe, joka jää suorittamatta. Ilmoittamaton poissaolo kurssikokeesta vaikuttaa kurssin arvosteluun. Jos opiskelija sairauden tai muun hyväksyttävän syyn takia joutuu olemaan poissa kurssikokeesta, hänet ohjataan samalla koeviikolla jonkin muun opintoryhmän vastaavaan kokeeseen tai sellaisen puuttuessa seuraavaan uusintakuulusteluun. Jos opiskelija on poissa kurssikokeesta, hän saa kurssilta arvosanaksi kirjaimen Z, ellei koetta pystytä suorittamaan jo saman koeviikon aikana. Opiskelijalla on aikaa täydentää suoritustaan seuraavaan uusintakuulusteluun asti. Ellei opiskelija täydennä puuttuvaa kurssisuoritusta viimeistään seuraavassa uusintakuulustelussa, kurssi arvioidaan aikaisempien näyttöjen perusteella. Z-merkintä muuttuu 41 * Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Hylätty itsenäinen suoritus ja hylätty soveltava kurssi eivät kasvata kurssikertymää. Uusintakuulustelu H/4 5–10/S K Z 5–10/S Kurssikoe Itsenäinen suorittaminen * Keskeyttää Ei kurssikokeessa Tarvittaessa tukitoimenpiteitä Neuvottelu aineenopettajan, ryhmänohjaajan tai opinto–ohjaajan kanssa Poissaoloja 1–3 Ei jaksa opiskella Lisätehtäviä tai tukitoimenpiteitä Läsnä opetuksessa Nimi poistetaan ryhmästä Ei aloita kurssia Aloittaa kurssin Opiskelija ilmoittautuu kurssille 42 hyväksytyksi arvosanaksi tai suoritusmerkinnäksi tai hylätyksi arvosanaksi tai kurssi katsotaan keskeytetyksi. Mikäli opiskelija on saanut Z-merkinnän soveltavasta kurssista ja se on muuttunut hylätyksi arvosanaksi, merkintä poistetaan kokonaan opiskelijan arvioinnista. Opiskelijan tukeminen Ohjaustoiminnan painopisteet ovat opiskelijan tukeminen lukio-opintojen eri vaiheissa sekä valmiuksien antaminen lukion jälkeiseen jatko-opiskeluun ja työelämään. Ohjaus on laaja kokonaisuus, johon osallistuvat kaikki opettajat ja opiskelijahuollon henkilöstö. Ohjauksen verkosto Opinto-ohjaus Kolme kokopäiväistä opinto-ohjaajaa on tavattavissa pääsääntöisesti klo 9 – 15 välisenä aikana, erityisesti välituntisin. Jokaisella lukiolaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta. Ryhmänohjaajien pitämät rotuokiot toimivat opinto-ohjauksen ryhmätunteina ja siis kuuluvat pakollisina opinto-ohjelmaan. ro-tuokioiden lisäksi opinto-ohjauksen pakolliseen kurssiin kuuluvat opinto-ohjaajien järjestämät info-tilaisuudet, jotka liittyvät yleensä opiskelutaitoihin, ylioppilastutkintoon ja jatko-opintovaihtoehtojen esittelyyn. Myös ro-tuokioita käytetään yhteisiin infoihin. Vierailijoita eri ammattialoilta sekä eri oppilaitoksista kutsutaan Vaskivuoreen kertomaan opiskelijoille opintomahdollisuuksista lukion jälkeen. Opiskelijat voivat halutessaan osallistua myös erilaisiin muualla järjestettäviin koulutustapahtumiin. Opinto-ohjaukseen liittyvistä tapahtumista tiedotetaan aina etukäteen ro-tuokioissa, oppimisympäristössä ja info-tv:n välityksellä. Opiskelutaitokurssia, joka järjestetään I jaksossa, suositellaan erityisesti uusille opiskelijoille. Kurssilla kehitetään lukio-opiskelussa tarvittavia opiskelutaitoja ja -valmiuksia. 43 Ryhmänohjaaja Kuraattori Ryhmänohjaaja on ryhmänsä tärkein tukihenkilö ja lähiohjaaja. Hän ohjaa uusia opiskelijoita omaksumaan lukion käytänteitä ja seuraa säännöllisesti opiskelijoidensa kurssikertymää ja opintomenestystä sekä ryhmänsä opiskelijoiden hyvinvointia. Ryhmänohjaaja neuvoo tarvittaessa opiskelijaa kurssivalinnoissa. Ryhmänohjaaja puuttuu heikentyneeseen opiskelumenestykseen ja huolestuttaviin poissaoloihin ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin sekä opiskelijahuoltoon. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmäänsä rotuokioissa tiistaisin klo 13.15–13.35. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää kuraattori Heidi Siljanderin palveluita. Lisätietoja terveydenhoitajalta ja opinto-ohjaajilta. Aineenopettaja Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa omaksumaan oppiaineen kannalta tarkoituksenmukaisia opiskelutaitoja. Hän perehdyttää opiskelijaa opettamansa oppiaineen kurssien sisältöihin, työtapoihin ja arviointiperusteisiin. Hän on ongelmien ilmaantuessa mahdollisimman pian yhteydessä ryhmänohjaajaan. Opiskelijahuolto Lukiomme opiskelijahuolto on sekä ennalta ehkäisevää että oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja opettajajäsen sekä tarvittaessa muita opiskelijahuollon asiantuntijoita. Ryhmänohjaajat ja huoltajat voivat ottaa yhteyttä opiskelijahuoltoryhmään tarvittaessa. Erityisopettaja Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää erityisopettajan palveluita. Tarkemmat tiedot erityisopettajan vastaanotolle hakeutumisesta saa opoilta. Lukiopsykologi Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää lukiopsykologin Karin Vikström-Onnelan palveluja. Tarkemmat tiedot lukiopsykologin vastaanotolle hakeutumisesta saa terveydenhoitajalta ja opinto-ohjaajilta. Tutorit Tutor-opiskelijat valitaan joka syksy uusista 1. vuosikurssin opiskelijoista erillisen hakuprosessin kautta. Tutorit toimivat opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan apuna uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä, osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin ja yläkouluvierailuille yhdessä opintoohjaajien kanssa. Tukikurssit,niveltämiskurssit, tukiopetus ja kertauskurssit Opiskelutaitokurssi Lisätukea opiskeluun opiskelija voi saada osallistumalla opiskelutaitokurssille. Lukio-opintonsa aloittaville suositellaan I jaksossa järjestettävää Opiskelutaito-kurssia (OP3). Kurssilla opiskelija perehtyy omaan oppimisprofiiliinsa ja omaksuu opiskelun järkevän suunnittelun ja tehostamisen taitoja. Lukivaikeus ja Opi oppimaan -kurssi Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille järjestetään heti lukuvuoden alussa lukiseulatesti, jonka tarkoituksena on tuoda esille viitteitä mahdollisesta lukihäiriöstä. Tulosten perusteella opiskelijoita ohjataan tarvittaessa tarkempaan yksilötestaukseen sekä saamaan erityistä tukea. Varsinainen lukihäiriö voidaan todeta vasta yksilötestauksessa. Yksilötestissä todetusta lukivaikeudesta on mahdollista saada lukilausunto ylioppilaskirjoituksia varten. Opi oppimaan -kurssi (OP4) soveltuu erityisesti lukivaikeuksisille opiskelijoille. Kurssilla vahvistetaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Suomi toisena kielenä Opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, järjes- 44 45 tetään elokuun aikana tiedotustilaisuus ja alkukartoitus. Tulosten perusteella suomi toisena kielenä -opettaja suosittelee opiskelijalle joko suomi äidinkielenä – tai suomi toisena kielenä -oppimäärää. Opiskelijahyvinvointi Niveltämiskurssit Kirsti Linnoinen puh. (09) 8393 5616 tai 040–836 8040 (puhelinaika ma – pe klo 12.00–13.00) sähköposti: [email protected] Vastaanotto ma – to klo 8.00–15.30 ja pe klo 8.00–13.30, ilman ajanvarausta ma – pe klo 12.00–13.00 Lukio-opintojen alussa järjestetään niveltämiskursseja (RUB0, ENA10, MAA20, MAB0), jotka kertaavat peruskoulun oppiainesta sekä johdattavat lukio-opintoihin. Tukiopetus Kurssin aikana tai hyvissä ajoin ennen uusintakuulustelua opiskelija voi pyytää tukiopetusta. Vihreään opintokirjaan kirjatuista tukiopetusmerkinnöistä voi kertyä (OPP1) Oppimaan-kurssi, jos opiskelijalle kertyy lukioaikana tukiopetuskertoja, noin 1700 minuuttia. Omien lomien takia tukiopetusta ei voi saada. Lyhyen matematiikan tukikurssi Lyhyessä matematiikassa järjestetään tukikurssi (MAB11). Ylioppilastutkintoon valmentavat kertauskurssit Opintojen päättövaiheessa järjestetään yo-kokeisiin valmentavia kursseja lähes kaikissa ylioppilastutkintoaineissa. Terveydenhoitaja Koululääkäri Airi Suikkanen puh. (09) 8393 5616 Koululääkärille voi varata ajan terveydenhoitajan kautta. Opiskelijaterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoama maksuton palvelu kaikilla opiskelijoille kotipaikkakunnasta riippumatta. Terveystarkastus tehdään kerran lukion aikana, lukion I tai II luokalla. Varsinainen sairaanhoito ei sisälly kouluterveydenhuoltoon lukuun ottamatta koulussa äkillisesti sairastuneiden tai tapaturman uhriksi joutuneiden ensiapua ja hoitoa. Koulun tapaturmavakuutus kattaa kaikki tapaturmat, jotka sattuvat koulussa tai koulumatkalla. Vakuutus kattaa vain julkisen terveydenhuollon palvelut. Opiskelijan terveydentilaan tai mahdolliseen sairauteen liittyvistä asioista voi tarvittaessa neuvotella puhelimitse tai sähköpostin välityksellä kouluterveydenhoitajan tai koululääkärin kanssa. Koululääkärille voi varata ajan terveydenhoitajan kautta. Hammashoito Kaikki Vaskivuoren lukion opiskelijat voivat saada hoidon koulun hammashoitolassa. Lukioluokkien opiskelijat varaavat itse tarkastusajan hoitolasta. Hammashoitola toimii Vaskivuoren lukion sivurakennuksessa. Ajanvaraus puh. (09) 8393 5300 (ma-to klo 7.30–16.00, pe 7.30–14.00). Hoito on maksuton alle 18-vuotiaille. Peruuttamattomasta hammaslääkäriajasta joutuu maksamaan 31,50 euroa. 46 47 Koulutapaturmat Tapaturman sattuessa opiskelija saa ensiavun koulussa ja tarvittaessa hänet lähetetään terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai sairaalan poliklinikalle. Mikäli opiskelija haluaa käyttää terveydenhoidon yksityisen sektorin palveluja, kaupunki ei korvaa niistä aiheutuneita kustannuksia. Koulutapaturman sattuessa tapaturmailmoituskaavake tulee hakea koulun kansliasta. Tarkempia tietoja korvauksista saa Sivistystoimen virastosta puhelin (09) 8392 2833 tai (09) 8392 2866. Ruokailu Päätoimisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa, ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvilla opiskelijoilla vain tenttipäivinä. Ruokailussa hyvistä tavoista huolehtiminen lisää yleistä viihtyvyyttä. Päällysvaatteet ja lakki jätetään naulakoihin. Jokaisen tulisi muistaa antaa ruokailtuaan istumapaikka seuraavalle. Koeviikon aikana ruokailuun saa mennä aikaisintaan klo 10.40. Taukotunnit Opettaja huolehtii, että opiskelijat poistuvat luokista tunnin päätyttyä ja sulkee ovet. Opiskelijat voivat viettää väli- ja taukotunnit aula- ja käytävätiloissa. Myyrmäen kirjaston, joka toimii koulumme kirjastona, käyttöä suositellaan. Tietotekniikan luokat ovat lukiolaisille avoinna aamusta iltaan. Ohjeita luokkien käyttöön löytyy intranetsivuilta ja luokkien seiniltä. Musiikin opiskelijat voivat harjoitella taukotunteina tyhjissä musiikkitiloissa. Opiskelun kustannukset Oppikirjat ja koulutarvikkeet Lukion opiskelijat hankkivat itse tarvitsemansa oppikirjat ja koulutarvikkeet. Oppilaskunnan hallitus ja Myyrmäen Suomalainen Kirjakauppa ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan oppilaskunta saa provisiota Vaskivuoren lukion opiskelijoiden ostamista oppikirjoista ja normaalihintaisista tavaroista. Esittämällä Suomalaisen Kirjakaupan 48 kanta-asiakaskortin saa 10 % alennuksen oppikirjoista. Luettelo kursseilla käytettävistä kirjoista, sekä opiskelijoiden käytettynä myytävänä olevista kirjoista, on nähtävillä oppimisympäristössä kohdassa kirjamyynti. Kuvataiteen materiaalimaksu Kuvataiteen tarvikkeet hankitaan yhteisesti. Jokaisella kurssilla kerätään 5 € materiaalimaksu. Koepaperit ja oppaat Opettajat jakavat koepaperit kokeissa ja uusintakuulusteluissa. Koulu hankkii ne opiskelijoilta kerättävillä rahoilla. Jokaiselta opiskelijalta kerätään syksyllä materiaalimaksu 10€. Materiaalimaksuun sisältyy myös opinto-opas (= opinto-ohjauksen käsikirja). Graafiset laskimet Graafiset laskimet pitkän matematiikan ja fysiikan opiskeluun hankitaan yhteisostoina. Opiskelija voi halutessaan osallistua tähän yhteishankintaan. Matematiikan ja fysiikan opettajat antavat lisätietoja. Opintoretket Lukion opiskelijat maksavat itse myös kurssin ohjelmaan kuuluvista opintoretkistä aiheutuvat kulut, esim. matkat ja sisäänpääsymaksut. Opiskelijoiden yhteisiä ulkomaanmatkoja ei voi tehdä kouluaikana, ellei niitä ole hyväksytty lukuvuoden alussa osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Avustukset Opintotuki Päätoimisena lukion opiskelijana voit hakea valtion opintotukea. Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle hakemuksesta. Opiskelu katsotaan päätoimiseksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai osallistumista kahteen yo-tutkinnon kokeeseen lukukauden aikana. Lukiolaiselle tuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi 49 opiskeluvuodeksi (opintojen alkamisajankohdasta lukien) ja lisähakemuksesta neljänneksi, jos päätoimiset lukioopinnot jatkuvat. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintorahaa voidaan myöntää 17 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja siviilisäädyn mukaan. Opintorahaa myönnettäessä otetaan huomioon hakijan omat ja vanhempien tulot. Asumislisää voit saada aikaisemminkin. Asumislisä sinulle voidaan myöntää, mikäli asut vuokralla ja muualla kuin vanhempiesi luona. Tarkempia tietoja opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta saa opintotuen kotisivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/opintotuki/. Pääkaupunkiseudulla asuvien opiskelijoiden alennukset matkakorttilipuista Vakituisesti YTV:n seutulippualueella asuvat 17 vuotta täyttäneet opiskelijat voivat tietyin edellytyksin saada 50 % alennuksen matkakorttilipuista. Opiskelija-alennukseen oikeutetut voivat ostaa matkakorttiin ladattavia alennettuja kausi- ja arvolippuja. Alennusoikeus on voimassa oppilaitoksen syyslukukauden alusta seuraavan vuoden elokuun loppuun; syksyllä opintonsa päättävillä saman vuoden joulukuun loppuun. Alennusoikeus on uusittava vuosittain palvelupisteessä. Tarvittavat todistukset opiskelijahintaisia matkakorttilippuja hankittaessa: kuvallinen henkilöllisyystodistus ja alennuslippuhakemus oppilaitoksen leimalla varustettuna. Lomakkeen täyttömalli on nähtävänä kanslian ilmoitustaululla. Lisätietoja: www. y tv.fi ja kansliasta. Koulumatkatuki Opiskelija, jonka kotikunta on muu kuin Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa tai Kerava ja jonka yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 10 km ja kustannukset yli 54€/kk, on oikeutettu Kelan maksamaan koulumatkatukeen. Hakemuslomakkeita saat koulun kansliasta, Kelan toimistosta tai Internet-sivuilta. Huolellisesti täytetty koulumatkatuen hakemuslomake ja ostotodistus toimitetaan kansliaan, jossa ne leimataan. Näiden asiakirjojen kanssa opiskelija voi ostaa Matkahuollosta matkalipun alennettuun hintaan. Lomakkeiden täyttömallit on nähtävänä kanslian ilmoitustaululla. 50 Lomamatkoja varten Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti Opiskelijalla voi hankkia Matkahuollon tai VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipisteistä tai VR:n lipunmyynneistä. Kortti on maksuton, mutta korttiin on ostettava kuuden euron hintainen voimassaoloa osoittava lukukausi- tai lukuvuositarra. Opiskelijakortin hankkimista varten tarvitaan passikuva, henkilöllisyystodistus ja oppilaitoksen varmentama opiskelijatodistus, jonka saat lukion kansliasta. Lisätietoja kansliasta ja www.vr.fi sekä www. matkahuolto.fi. Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % aikuisten kilometritaksan mukaisesta kotimaan menolipun hinnasta, kun matkan pituus on vähintään 80 km ja kun lippu ostetaan etukäteen Matkahuollosta, matkatoimistosta tai lippuja myyvältä asiamieheltä. VR:n opiskelija-alennus on 50 %. Voimassa oleva opiskelijakortti on esitettävä junassa lipuntarkastuksen yhteydessä. Opiskelija-alennuksen saa etukäteen ostetusta junalipun hinnasta, johon sisältyy paikanvaraus. Opiskelija-alennusta ei myönnetä kuitenkaan 30 pv:n lipuista, lemmikkimaksuista, makuupaikoista tai autojunapaikoista. Huomioitavaa: Alle 17-vuotias ei tarvitse opiskelijakorttia. Hän matkustaa juniorilipulla puoleen hintaan. Henkilöllisyys on todistettava pyydettäessä. Suomen Lukiolaisten Liitto Lukiolainen voi liittyä Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) jäseneksi 16 eurolla, jolloin hän saa valtakunnallisen lukiolaiskortin. Jäseneduista saa tietoa mm. Internet-osoitteesta www.lukio.fi. 51 Vaikuttamismahdollisuuksia Käyttäjätunnukset Oppilaskunta Tietokoneiden, Wilman ja Fronterin käyttäjätunnukset Oppilaskunnan muodostavat kaikki lukion opiskelijat. Oppilaskunta työskentelee yhteistyössä rehtorin ja opettajien kanssa myönteisen ja viihtyisän ilmapiirin luomiseksi kouluyhteisöömme. Oppilaskunnan hallituksen toimintaan aktiivisesti osallistumalla opiskelija voi suorittaa oppilaskuntakurssin. Oppilaskunnan ohjaajana toimii Sari Kopra. Luottamusopiskelija Jokaiselle ryhmälle valitaan luottamusopiskelija ja hänen varahenkilönsä. Luottamusopiskelijat edustavat ryhmää eri tilanteissa. Heidän tehtäviään ovat mm. tiedotteiden ja muun materiaalin jakaminen, ryhmän edustaminen ja oppilaskunnan hallituksen päätöksistä tiedottaminen sekä suorittaa muut rehtorin määräämät tehtävät. Ryhmäavustaja Kurssin alkaessa opetusryhmälle voidaan valita viikoittain vaihtuva ryhmäavustaja. Ryhmänavustajan tehtäviin kuuluu luokan tuuletus, taulun pyyhkiminen, pulpettien ja tuolien järjesteleminen ym. opettajan pyytämät tehtävät. Tiimit Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tiimityön kurssi, osallistumalla aktiivisesti jonkun tiimin toimintaan. Lukuvuonna 2007–2008 opiskelijajäseniä oli muun muassa kansainvälisyystiimissä ja tasa-arvotiimiissä. 52 Vantaan kaupunki on määrännyt, että kaikkien koulun koneita käyttävien on allekirjoitettava käyttäjäsitoumus. Tietokoneisiin, kurssivalintaohjelma Wilmaan sekä Fronteriin sopivan tunnuksen opiskelijat saavat palautettuaan käyttäjäsitoumuslomakkeen siviilipalvelusmiehille. Täysi-ikäinen opiskelija allekirjoittaa sitoumuksen itse. Alaikäisellä pitää olla opiskelijan allekirjoituksen lisäksi huoltajan allekirjoitus. Yksi tunnus käy siis kaikkiin edellisiin. Wilma-ohjelmaan pääsee osoitteesta https://wilma.edu.vantaa.fi ja Fronteriin https://fronter.com/vantaa/. Oppimisympäristön tunnus Vaskivuoren lukion kotisivujen www. vantaa–vaskivuori.fi oppimisympäristöön kaikilla opiskelijoilla on tunnuksena henkilötunnus. Huoltajien Wilma-tunnukset Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajat saavat omat Wilma-tunnuksensa syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Wilmasta on mahdollista nähdä opiskelijan kurssivalinnat, suoritettujen kurssien arvosanat, poissaolot sekä muut merkinnät. Jos sinulla on ongelmia käyttäjätunnusten kanssa tai olet unohtanut salasanan, niin ota ensin yhteyttä siviilipalvelusmiehiin. Tietotekniikkaan liittyvät ohjeet löytyvät oppimisympäristön kohdasta kanslian tiedotteet ja tietotekniikka. Tietotekniikkaan liittyvistä asioista vastaa apulaisrehtori Jari Hallamaa [email protected]. 53 Yo-kokeiden kenraaliharjoitukset eli preliminäärikokeet Preliminäärit ovat Vaskivuoren lukion järjestämät ylioppilaskirjoitusten kenraaliharjoitukset. Preliminäärit järjestetään helmikuun alussa. Koeajaltaan ja järjestelyiltään preliminäärit ovat samantapaiset kuin yo-kirjoitukset. Äidinkielen, kielien ja matemaattisten aineiden kolmannen jakson kurssit päättyvät preliminäärikokeeseen. Eräissä oppiaineissa kokeet ovat valtakunnalliset. Kanslia laatii abiturienttien kolmannen jakson muiden oppiaineiden kurssikokeiden aikataulun. Preliminääriin voivat osallistua vain ne opiskelijat, jotka osallistuvat kurssin opetukseen tai suorittavat kurssin itsenäisesti. Koe alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 15.00, kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.00. Kokelaat voivat noutaa ruokasalista välipalan ennen kokeen alkua klo 8.30 – 9.00. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto koostuu kahdesta osasta: lukion oppimäärän suorittamisesta ja yo-kokeista. Lukion oppimäärän suorittamisesta opiskelija saa päättötodistuksen. Päättötodistusta ei anneta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti lukion oppimäärää. Lukion oppimäärän laajuus on vähintään 75 kurssia. Päättötodistukseen merkitään aineen oppimäärän laajuus opiskelijan opiskelemien kurssien määrän mukaisena. Ylioppilastutkinnon yleisohjeet Ylioppilaskokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa lautakunnan lähemmin määrääminä päivinä: syksyllä syyskuussa ja keväällä tekstitaidon koe ja kielten kuullun ymmärtämiskokeet helmikuussa ja kirjalliset kokeet maalis-huhtikuussa. Kokelaan on ilmoittauduttava tut54 kintoon kirjallisesti kutakin tutkintokertaa varten erikseen lukion rehtorin hyväksymää lomaketta käyttäen. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Tutkinnon rakenne Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Lukion oppilaan tulee osallistua koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin. Ylioppilaskokelaan on suoritettava neljä pakollista koetta. Kaikille yhteinen pakollinen koe on äidinkieli ja kirjallisuus, muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineissa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita. Koko tutkinnon voi suorittaa yhdellä kertaa, jos tutkintoon ei sisälly kahta vierasta A-kieltä. Tutkinnon voi myös suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kahden A-kielen (paitsi A-ruotsin) kirjoittajat joutuvat siis hajauttamaan tutkintonsa. Kolmannen opiskeluvuoden syksyllä kannattaa osallistua vahvemman A-kielen kokeeseen ja seuraavana keväänä toisen A-kielen kokeeseen. Jos ensimmäiseen pitkän kielen kokeeseen osallistuu vasta kolmannen opiskeluvuoden keväällä, jää toisen pitkän kielen koe seuraavaan syksyyn. Osallistumisoikeus Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen myös reaaliaineen kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Ylioppilastutkinnon koetehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Vain poikkeustapauksessa kannattaa ylioppilaskirjoitukseen osallistua ilman, että on opiskellut myös oppiaineen syventävät kurssit. Tällainen on mahdollista esim. silloin, jos opiskelija on hankkinut vastaavat tiedot jollain muulla tavalla. 55 Eritasoiset kokeet Tutkintomaksut Kokelas voi valita lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta kahden eri vaikeustasoisen kokeen välillä matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisimmin opetetuissa vieraissa kielissä kuitenkin siten, että vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava vaativampi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelaan tutkintoon voi kuulua vain yksi pakollinen vieraan kielen koe ja yksi pakollinen reaaliaineissa järjestettävä koe. Lyhyeen oppimäärään perustuvan vieraan kielen kokeita voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana. Ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta kokelaat maksavat tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunnalle. Keväällä 2008 oli perusmaksu 23€ ja koekohtainen maksu 25€. Kokelas, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun jokaisena tutkintokertana, jona hän osallistuu kokeisiin. Maksu on ulosottokelpoinen. Kokelaan ilmoittautuessa tekemä kokeen tason valinta on sitova. Hyväksytysti suoritetun kokeen tasoa ei voi vaihtaa kesken tutkinnon suorittamisen. Myös kokelaan tekemä valinta kokeen pakollisuudesta tai ylimääräisyydestä on sitova. Ilmoittautuminen Opiskelijat ilmoittautuvat ylioppilastutkintoon ja valitsevat kirjoitusaineensa käyttäen lukion rehtorin antamaa lomaketta. Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn tutkintoon ilmoittaudutaan kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tarkat päivämäärät rehtori ilmoittaa vuosittain. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuneille opiskelijoille jaetaan tarkempia ohjeita sisältävät oppaat ennen ylioppilaskirjoituksia. Ilmoittautuminen evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon ainereaalin kokeeseen ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen, mutta pakolliset kurssit on ko. aineesta oltava suoritettu. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän on ilman erityisen painavaa syytä jäänyt saapumatta, katsotaan hylätyksi. Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä mitätöidä kokelaan ilmoittautumisen hakemuksen perusteella. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä asevelvollisuuden suorittaminen ei ole peruste ilmoittautumisen mitätöimiselle. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa. 56 Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut. Maksua ei palauteta, vaikka ei osallistuisikaan tutkintoon. Perusmaksu on maksettava myös silloin, kun ennen kokeiden alkamista on todettu, että tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytäkään osallistumiselle asetettuja vaatimuksia. Lukitodistus Jos ylioppilaskokelaalla on lukivaikeus ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukivaikeus otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukivaikeutta koskevat selvitykset. Ne toimitetaan lautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Lukivaikeuden ollessa keskivaikea tai vaikea, vaikeus otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin. Näiden erityisjärjestelyjen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kahdelta lausunnonantajalta. Toisen näistä on oltava erityislääkäri (yleensä lastenneurologi, neurologi tai foniatri). Toinen lausunnonantaja voi olla koulutukseltaan erityisopettaja, asiaan perehtynyt psykologi tai puheterapeutti. Lausunnon antajien on käytettävä ylioppilastutkintolautakunnan määräämiä lomakkeita. Perheen on itse huolehdittava lausuntojen hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijan tai hänen huoltajansa vaatimuksesta rehtori hakee ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa erityisjärjestelyihin viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Erityisjärjestelyjä anottaessa lukilausunnot on jätettävä rehtorille henkilökohtaisesti. Rehtorilta on varattava aika hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. 57 Jos kokelas on saanut koetilanteessa erityisjärjestelyjä, lukilausunto otetaan huomioon vain poikkeustapauksessa lopullista arvosanaa määrättäessä. Niiden lukivaikeuksista kärsivien kokelaiden lausunnot, joille ei ole haettu erityisjärjestelyjä tarkistaa lautakunnan lukivaliokunta. Lukivaliokunta voi harkintansa mukaan esittää arvosanan muutosta vain yhdessä kokeessa, jos pistemäärä sijoittuu lähelle ylempää arvosanaa. jaan. Rehtori ottaa yhteyttä lautakuntaan mahdollisten erityisjärjestelyjen saamiseksi. Kokelas voi saada suullisen luvan erityisjärjestelyihin, ja kokelaan tulee lukion rehtorin välityksellä lähettää hakemus ja lääkärintodistus lautakuntaan heti, kun se on mahdollista. Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa Ainereaali Jos ylioppilaskokelaalla on sairaus tai vamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia lääkärintodistus tai muu asiaa selvittävä puoltolause. Sairaalle tai vammaiselle kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten tai sairaus tai vamma voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Jos kokelaan erityisen vaikea elämäntilanne halutaan otettavaksi ylioppilastutkinnossa huomioon, siitä tulee hankkia selvitys tai puoltolause. Kokelaan erityisen vaikeaa elämäntilannetta koskeva selvitys tai puoltolause voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Erityisjärjestelyjä haetaan kirjallisesti ylioppilastutkintolautakunnalta Erityisjärjestelyhakemus on syytä tehdä hyvissä ajoin, viimeistään silloin kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Hakemukset toimitetaan rehtori Eira Kasperille. Erityisjärjestelyjä voi hakea myös hajautetun tutkinnon ollessa kesken, mikäli niiden tarpeellisuus havaitaan hajautetun tutkinnon aloittamisen jälkeen. Hakemus kirjoitetaan mahdollisuuksien mukaan lautakunnan laatimalle lomakkeelle. Hakemukseen on liitettävä erikoislääkärin lausunto sairaudesta tai vammasta. Äkillinen sairastuminen ylioppilaskirjoitusten aikana Jos kokelas sairastuu äkillisesti ennen ylioppilastutkinnon kokeita tai kokeiden aikana, niin hänen tulee ottaa mahdollisimman pian yhteyttä rehtoriin tai terveydenhoita58 Ylioppilastutkinnon kokeista Kokelas voi osallistua yksittäisten reaaliaineiden kokeisiin. Kokelas voi halutessaan suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai mahdollisuus on suorittaa myös useampia kokeita. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä/ vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraavasti: toisena koepäivänä psykologia filosofia historia fysiikka biologia 10/6 10/6 10/6 13/8 12/8 toisena koepäivänä evankelis-luterilainen uskonto / ortodoksinen uskonto / elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto 10/6 10/6 12/8 10/6 10/6 Kussakin reaaliaineen kokeessa on kaksi erityisen vaativaa jokeritehtävää. Nämä kaksi tehtävää arvostellaan asteikolla 0–9, muut tehtävät arvostellaan asteikolla 0–6. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. 59 Pitkän matematiikan koe Selvitys vieraskielisyydestä Pitkän matematiikan kokeessa on 15 tehtävää, joista vastataan enintään kymmeneen. Tehtävistä kaksi on muita vaativampia tehtäviä ja niiden suorittaminen edellyttää laajempaa käsittelyä. Nämä kaksi tehtävää arvostellaan asteikolla 0–9, muut 13 tehtävää arvostellaan asteikolla 0–6. Jos kokelas on vieraskielinen tai hän on esimerkiksi käynyt pitkään koulua ulkomailla ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, ylioppilastutkintolautakuntaan täytyy lähettää asiasta selvitys. Vieraskielisyysselvityksiä käsittelevä valiokunta voi harkintansa mukaan esittää arvosanan nostamista yhdessä kokeessa, jos kokelaan saama pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Vieraskielisyysselvityksen hankkimiseksi opiskelija voi ottaa yhteyttä esimerkiksi opinto-ohjaajaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen, ja kokeet järjestetään kahtena eri koepäivänä. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla kumpaankin kokeeseen, jotta hän voi saada hyväksytyn arvosanan. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Tekstitaidon kokeella tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Koe on kuuden tunnin mittainen. Aineistona tekstitaidon kokeessa on erilaisia asiatekstejä, joiden pituus voi vaihdella, esimerkiksi artikkeleja, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkelmia erilaisista teoksista. Tehtäviä tekstitaidon kokeessa on viisi, joista kokelas valitsee enintään kolme. Esseekokeella testataan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Koe on kuuden tunnin mittainen. Aineistona esseekokeessa on erilaisia asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, mutta tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Suomi toisena kielenä -koe Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi toisena kielenä -kokeella. Vaikka vieraskielinen kokelas olisi opiskellut äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, hän voi kirjoittaa suomi toisena kielenä -kokeen. Osallistumisoikeus on selvä, jos väestörekisterissä kokelaan äidinkieleksi ilmoitetaan muu kuin suomi tai ruotsi. Muissa tapauksissa tarvitaan erillisiä selvityksiä. 60 Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminen Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kyseisen kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkinnon aikana. Jollei hylättyä koetta saada tässä ajassa hyväksytysti suoritetuksi, on ylioppilastutkinnon kaikki kokeet uusittava. Hyväksyttyä pakollista ja ylimääräistä koetta saa yrittää korottaa vain yhden kerran ilman aikarajoitusta. Tämä koskee myös ainereaalissa suoritettavia yksittäisiä reaaliaineen kokeita. Hylättyä pakollista koetta uusiessa voi halutessaan osallistua eri oppimäärän kokeeseen, mutta tässä on huomioitava se, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin täytyy kuulua yksi pitkän oppimäärän koe. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei koetta uusittaessa voi vaihtaa. Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö voi ilman aikarajoitusta osallistua tutkintoon myös sellaisessa aineessa, jonka suoritusta hän ei ole aiemmin yrittänyt. Tällöin on kyse tutkinnon täydentäjästä. Tutkintoa voi täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkintoa voi täydentää sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. 61 Kokeiden tulokset ja arvostelu Tulokset Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen, lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Todistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. Kokeiden arvostelu Koulun omat opettajat suorittavat kaikkien kokeiden alustavan arvostelun. Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset uudelleen ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Eri arvosanojen suhteelliset osuudet lautakunta pyrkii pitämään perättäisinä vuosina jokseenkin samoina. Kompensaatio Jos kokelas saa hylätyn yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada kuitenkin ylioppilastutkintotodistuksen kompensaation avulla. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+ tai i tai i– tai i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä pakollisesta ja ylimääräisestä kokeesta (myös kaikista reaaliaineen kokeista) saamastaan arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia 6, magna 5, cum laude 4, lubenter 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen ja kompensaatio tarvitaan pisteitä seuraavasti: i+ i i– i= 62 Kompensaatiossa otetaan huomioon vain tutkintotodistukseen kuuluvat arvosanat, tutkintoa täydentämällä ei voi kompensoida hylättyä koetta. Tarkistusarvostelu Lautakunnan päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla. Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Kirjallinen hakemus tulee jättää lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaan on ollut mahdollista saada arvostelun tulos tietoonsa. Opetusministeriö vahvistaa maksun, joka peritään tarkistusarvostelun suorittamisesta. Tarkistusarvostelumaksu keväällä 2007 oli 50 €. Vilppi Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai muulla tavalla törkeästi rikkoo käyttäytymisellään tutkintojärjestystä, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyiksi. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot Opiskelija ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta, vaikka hän olisi läpäissyt ylioppilaskirjoitukset, ellei hän saa lukion päättötodistusta. Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta, http://www. ylioppilastutkinto.fi, voi käydä katsomassa kaikki ylioppilastutkinnon kokeisiin liittyvät määräykset ja ohjeet. Ohjeisiin kannattaa perehtyä huolella, sillä kokelas on itse vastuussa ylioppilastutkintoon liittyvien määräyksien ja suoritusohjeiden noudattamisesta osallistuessaan tutkintoon. 12 kompensaatiopistettä 14 kompensaatiopistettä 16 kompensaatiopistettä 18 kompensaatiopistettä 63 Approbatur 2008 2007 022 022 094 092 014 010 009 010 115 120 110 110 127 127 133 119 140 140 125 125 134 134 125 120 131 130 115 134 141 136 008 010 010 010 009 007 008 009 009 010 011 012 010 009 007 008 010 012 010 010 010 009 Järjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda ulkoiset edellytykset koulutyölle sekä edistää yleistä viihtyvyyttä ja opiskelurauhaa. 64 2007 062 154 032 033 221 210 228 222 242 220 229 224 230 228 238 024 024 021 021 023 024 028 031 031 023 020 Magna 2008 060 154 042 030 230 204 223 234 243 220 225 228 234 218 249 022 023 023 021 022 024 027 027 030 023 021 2007 077 170 043 043 245 236 250 249 261 245 262 251 254 258 265 029 028 026 026 028 029 035 038 036 027 024 Eximia 2008 075 170 051 038 252 232 245 254 263 251 258 254 259 248 272 027 028 029 025 027 028 034 034 036 027 025 2007 090 184 056 053 272 262 272 277 285 275 278 277 279 280 283 035 035 034 032 034 035 043 044 042 033 031 ÄI S2 MAA MAB RUA RUB ENA SAA RAA VEA EAA SAB2 RAB2 VEB3 EAB3 UE ET FI PS HI YH FY KE BI GE TE Laudatur 2008 088 188 059 048 272 262 267 278 284 274 268 278 284 272 288 034 035 035 031 033 034 043 042 043 033 030 Yo-kirjoitusten pisterajat keväällä 2007 ja 2008 Cum laude 2008 044 131 031 022 197 171 198 210 223 190 208 196 204 181 216 017 017 017 016 017 019 020 019 022 018 017 2007 045 130 022 023 201 178 201 196 220 190 209 196 201 194 204 019 019 016 017 018 020 020 023 025 018 016 Lubenter 2008 033 113 022 015 155 138 168 181 187 160 180 166 171 156 183 012 014 012 012 013 015 015 012 015 014 013 2007 033 114 015 015 165 144 166 164 187 160 180 163 171 170 172 014 015 011 013 014 016 014 015 018 014 013 Toisen kunnioittaminen Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Kaikenlainen kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä on ehdottomasti kielletty. Työrauha Kouluyhteisön jäsenen tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellä pyrkiä pitämään yllä ja edistämään koulun työrauhaa. Häiriötapauksissa menetellään kouluasetusten ja kouluviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Koulualue ja -aika, päivittäinen työskentely Koulun alueeksi katsotaan koulun sisätilat sekä koulun tontti, joka rajoittuu Virtatiehen, kävelykatuihin sekä Putousrinteeseen (lännessä koulun pihaa reunustavaan metsikköön). Kouluaika on koulun päivittäinen työaika. Koulun järjestämiä tilaisuuksia ovat kaikki koulutyöhön ja koulun liittyvät, myös koulun ulkopuolelle ulottuvat tilaisuudet. Tupakointi, päihteet ja huumeet Tupakointi on kouluaikana koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa kielletty. Päihteiden ja huumeiden hallussapito ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulussa ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa on kielletty. Opiskelijan ojentaminen Lukiolain perusteella opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Lisäksi opiskelijaa, joka ei noudata järjestystä, käyttäytyy sopimattomasti tai menettelee vilpillisesti, voidaan kurin65 pitokeinoin rangaista. Ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa järjestetään kuulemistilaisuus, johon kutsutaan alaikäisen opiskelijan lisäksi myös huoltaja. Alaikäisellä pitää olla opiskelijan allekirjoituksen lisäksi huoltajan allekirjoitus. Kun opiskelija palauttaa sitoumuksen siviilipalvelusmiehille, hän saa käyttäjätunnuksen. Päivänavaus Elektroniset laitteet Päivänavaus kuunnellaan keskusradiosta siinä luokkahuoneessa, jossa päivänavausta seuraava oppitunti pidetään. Poikkeuksellisesti voidaan kokoontua myös muualla. Opiskelijalla, joka ei ole evankelisluterilaisen kirkon jäsen, ei ole velvollisuutta olla päivänavauksessa läsnä, mikäli päivänavauksen pitää ko. seurakunnan työntekijä. Oppitunneilla kännykät eivät saa olla esillä ja niiden tulee olla suljettuina. Oppitunneilla ei saa käyttää kuulokkeita eikä muitakaan asiaan kuulumattomia elektronisia laitteita. Oppitunnit Oppitunneille saavutaan ajoissa. Jos opettaja jää jostain syystä saapumatta oppitunnille, asiaa on tiedusteltava 10–15 minuutin kuluttua kansliasta. Ryhmänavustajan tehtävänä on tuulettaa luokka, pyyhkiä taulu, huolehtia luokan siisteydestä ja viihtyisyydestä sekä ilmoittaa vioista ja puutteista opettajalle ja kouluisännälle. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta on tehtävä viipymättä ilmoitus rehtoreille, opettajalle tai kouluisännälle. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jokaisen tulee osaltaan huolehtia ympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Roskat viedään niin sisällä kuin ulkonakin niille tarkoitettuihin säiliöihin. Muillakin tavoin on pyrittävä siihen, että viihtyvyys koulussa säilyy. Poissaolo koulusta Kulkuneuvot Alaikäisen opiskelijan on annettava poissaolostaan huoltajan varmentama selvitys. Täysi-ikäinen opiskelija osoittaa poissaololle pätevän syyn. Jos opiskelija on estynyt saapumasta kouluun (eikä hän ole saanut etukäteen lupaa poissaoloon) hänen on ilmoitettava poissaolostaan poissaolon ensimmäisenä päivänä omalle ryhmänohjaajalle sähköpostitse, tekstiviestillä tai soittamalla. Mikäli opiskelija sairastuu koulupäivän aikana, hänen on ilmoitettava siitä ao. tuntia pitävälle opettajalle. Ryhmänohjaaja voi pätevän syyn perusteella myöntää enintään 2 vuorokautta vapaata. Rehtori voi myöntää pidemmän ajan vapaan tai loman yhteydessä pidettävän vapaan. Autot ja muut kulkuneuvot jätetään niille varatuille paikoille. Koulun piha-alue on varattu henkilökunnan autoille. Keittiön oven edusta ja sisäpiha on huoltoliikenteen takia jätettävä vapaaksi. Piha-alueella ajelu on kielletty. Polkupyörät tulee jättää niille varatuille alueille, ei koskaan D- tai F-oven katoksiin hälytysajoneuvojen esteettömän kulun varmistamiseksi. Piha-alueella on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ruokailu Ruokasalissa noudatetaan hyvää järjestystä ja hyviä tapoja. Päällysvaatteet ja lakit jätetään naulakoihin. Tietotekniikka Vantaan kaupunki on määrännyt, että kaikkien koulun koneita käyttävien on allekirjoitettava käyttäjäsitoumus. Täysi-ikäinen opiskelija allekirjoittaa sitoumuksen itse. 66 Koulun omaisuus Toiminta kouluajan ulkopuolella Kun opiskelijat kouluajan ulkopuolella toimivat koulun tiloissa, heidän tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Koulutilojen käytöstä on sovittava hyvissä ajoin rehtoreiden tai vastuuopettajien kanssa. Poliittinen toiminta Koulussa tapahtuvan poliittisen toiminnan osalta noudatetaan opetushallituksen asiasta antamia ohjeita. 67 Pelaaminen Oppitunneilla pelaaminen on kielletty. Rahasta pelaaminen on kielletty koulun tiloissa. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Muut määräykset Rahan kerääminen, ilmoittelu ja ilmoitusten kiinnittäminen koulun ulkopuolisista tarkoituksista on sallittua vain rehtorin antamalla luvalla. Vilppi Vilpin yrittäminen ja tekeminen on kokeissa ja kokeeseen verrattavissa tilanteissa kielletty. Jos opiskelija käyttää muualta lainattua materiaalia, tulee tekstissä mainita lähteet. Mikäli opiskelija syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai plagiointiin menetellään kurinpidossa lukiolain 25 §:n mukaan. Koulutarvikkeet Opiskelijalla on oltava koulutarvikkeet ja liikunnantunneilla tarvittavat varusteet. Lukion opiskelijat hankkivat itse tarvitsemansa oppikirjat ja koulutarvikkeet. Luottamus- ja varaluottamusopiskelijat Jokaiselle ryhmälle valitaan luottamusopiskelija ja hänen varahenkilönsä. Luottamusopiskelijat edustavat ryhmää eri tilanteissa Opettajien tapaaminen Opettajat ovat tavoitettavissa oppituntien yhteydessä ja niiden jälkeen sekä työhuoneissa ilmoitettuina aikoina. Muina aikoina sähköpostitse tai puhelimitse. Opettajia voi myös yrittää tavoittaa 2. kerroksen opettajainhuoneesta. 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 1 2 3 4 5 7’ 6 8’ 9’ 10° 12° 13° ÄI pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Äidinkielen kurssi ÄI9 on syventävä kurssi, jossa kurssikokeena on preliminäärikoe. Kurssia suositellaan aivan kaikille abiturienteille. Pakolliset kurssit ÄI 1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 68 69 ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Syventävät kurssit Suomi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi järjestetään elokuun aikana alkukartoitus. Tulosten perusteella opiskelijalle suositellaan joko suomi äidinkielenä – tai suomi toisena kielenä -oppimäärää. ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi valmentaa erityisesti tekstitaidon ylioppilaskokeeseen. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Soveltavat kurssit ÄI 10 Luovan kirjoittamisen kurssi Kurssilla kirjoitetaan omia tekstejä, esitellään niitä toisille ja nautitaan kirjoittamisesta. Pyritään hiomaan kirjoitustyyliä annetun palautteen pohjalta ja laajentamaan ilmaisumahdollisuuksia myös esim. novellin tai runon suuntaan. ÄI 12 Lukudiplomi Kurssi suoritetaan itsenäisesti lukemalla 18 teosta annetusta nykykirjallisuus- ja klassikkolistasta. Luetuista kirjoista tehdään erilaisia töitä. Kurssia voi suorittaa omaan tahtiin, vaikka koko lukion ajan. ÄI 13 Lukion kielenhuolto ja tyylioppi Vahvistetaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia erityisesti kielenkäyttöön liittyviä kirjoitustaitoja. Kerrataan keskeistä kielenhuoltoa ja hiotaan tekstejä tyylillisesti. 70 Oppimäärää on mahdollista suorittaa myös osallistumalla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille. Mikäli opiskelija suorittaa kaikki kuusi suomi toisena kielenä -kurssia ja lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja, äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit ovat opiskelijalle soveltavia kursseja. Jos opiskelija aikoo suorittaa suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen, hänen kannattaa osallistua viimeiselle pakolliselle suomi toisena kielenä -kurssille (S26), vaikka hän ei olisi muille kyseisille kursseille osallistunutkaan. 1. vuonna S2 pakollinen kurssi 1 2 3 2. vuonna 3. vuonna 4 5 6 ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit S21 Perusteet hallintaan Kurssilla kartoitetaan aluksi opiskelijan kielitaito. Opiskelija kehittää tekstinymmärtämis- ja kirjoitustaitojaan sekä varmentaa kielen perusrakenteiden hallintaa. S22 Kieli käyttöön Opiskelija kehittyy viestijänä. Hän oppii erittelemään erilaisia tekstejä ja erottamaan kielen eri sävyjä ja tyylejä. Opiskelija syventää tietojaan kielen rakenteesta. S23 Kielellä vaikutetaan Opiskelija perehtyy vaikuttamisen keinoihin. Hän erittelee asiatekstejä, tarkastelee kaunokirjallisuutta ja mediaa vaikuttajina. Opiskelija parantaa kielen rakenteiden hallintaa. 71 S24 Syvemmät tekstitaidot Opiskelija syventää taitojaan eritellä ja tulkita tekstejä, harjaantuu kirjoittamaan aineiston pohjalta sekä harjoittelee luovaa kirjoittamista. S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja saa yleiskuvan suomalaisesta kirjallisuudesta. S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (Ylioppilaskoekurssi) Opiskelija vahvistaa kielitaitoaan lukemalla ja kirjoittamalla erilaisia vaativia tekstejä sekä kertaamalla vaativia kielen rakenteita. Ruotsi (A-kieli) 1. vuonna RUA pakollinen kurssi 1 2 3 3. vuonna 4 5 6 7’ 8’ 9° 10° Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Opiskelija perehtyy ikäistensä lukiomaailmaan. RUA2 Ihmiset ympärillämme Opiskelija syventää puheviestinnän taitojaan sekä vahvistaa ja laajentaa rakenteiden hallintaa. RUA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa Opiskelija tutustuu Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittelyyn eri näkökulmista. RUA4 Elinympäristömme Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet “kestävä kehitys”, “viestintä- ja mediaosaaminen” ja “teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin 72 RUA5 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu “aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”. RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Aihekokonaisuudet “Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssi voidaan suorittaa portfoliokurssina. Syventävät kurssit 2. vuonna ’ syventävä kurssi aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUA7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Käsitellään ajankohtaisia aiheita sekä politiikan että kulttuurin alalta. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka Käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä osittain opiskelijoiden itse valitsemien tekstien pohjalta. Kurssikokeena preliminäärikoe. Soveltavat kurssit RUA9 Kertauskurssi abiturienteille RUA9 = RUB8 Kurssilla kerrataan koko lukion oppimäärän rakenteet ja tehdään runsaasti yo-kuunteluita, yo-tekstejä sekä kirjoitetaan aineita. Kurssilla hiotaan kirjallista ilmaisua ja kerrataan ja syvennetään rakenteiden hallintaa. Kurssi on yhteinen RUB8 opiskelijoiden kanssa. RUA10 Ainekirjoituskurssi RUA10 = RUB9 Kurssi keskittyy erityisesti hiomaan kirjallista ilmaisua sekä vahvistamaan ja monipuolistamaan rakenteiden hallintaa. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoitusten ruotsin kokeen ainekirjoitusosuuteen. Kurssi on yhteinen RUB-opiskelijoiden kanssa. 73 Ruotsi (B1-kieli) Soveltavat kurssit 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 1 2 0° 3 4 5 6’ 7’ 8° 9° RUB pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit RUB1 Koulu ja vapaa-aika Vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Opiskelija tutustuu nuorten elämään tarkastelemalla opiskelua, työtä, harrastuksia ja vapaa-aikaa. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Opiskelija syventää tietojaan kotimaasta ja suomenruotsalaisuudesta sekä vertailee oloja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. RUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Syventävät kurssit RUB6 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Tutustutaan eri Pohjoismaihin ja niiden erityispiirteisiin. Huomio! Ruotsin kielen ylioppilaskoe perustuu pääasiassa kursseihin 6 ja 7. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälisyys Pohditaan maailmanlaajuisia ajankohtaisia kysymyksiä ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. Huomio! Ruotsin kielen ylioppilaskoe perustuu pääasiassa kursseihin 6 ja 7. 74 RUB8 Kertauskurssi abiturienteille RUB8 = RUA9 Kurssilla kerrataan koko lukion oppimäärän rakenteet ja tehdään runsaasti yo-kuunteluita, yo-tekstejä sekä kirjoitetaan aine. Kurssin päätteeksi on preliminäärikoe. RUB9 Ainekirjoitus RUB9 = RUA10 Kurssi keskittyy erityisesti hiomaan kirjallista ilmaisua sekä vahvistamaan ja monipuolistamaan rakenteiden hallintaa. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoitusten ruotsin kokeen ainekirjoitusosuuteen. Suoritusmerkintä. RUB0 Ruotsin tukikurssi Opiskelija kertaa ruotsin kielen peruskielioppirakenteita sekä tutustuu helpohkoihin teksteihin. Kerrataan yläasteen asioita. Kurssia suositellaan kaikille, joilla ruotsin arvosana lukioon tullessa on seitsemän tai alempi. Suoritusmerkintä. Englanti (A-kieli) 1. vuonna ENA 1 2 3 10° pakollinen kurssi 2. vuonna 3. vuonna 4 5 6 7’ 8’ 9° ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Opiskelija harjoittelee puheviestinnän strategioita monipuolisesti sekä vahvistaa ilmaisuvarmuuttaan ja laajentaa kielen rakenteiden hallintaa. ENA3 Opiskelu ja työ Opiskelija pohtii opintojen merkitystä ja työelämässä toi75 mimista ja harjoittelee aiempaa muodollisempaa suullista ja kirjallista viestintää. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Opiskelija harjoittelee puhumista ja erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita vaativahkolla tasolla. ENA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuurin eri aloja laaja-alaisesti niin kohdemaiden kulttuuri-ilmiöiden kuin opiskelijan henkilökohtaisen identiteetin kannalta. Ranska (A-kieli) 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ RAA pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Opiskelija tutustuu eri tieteenalojen saavutuksiin sekä teknologian ja yhteiskunnan suhteeseen. RAA1 Nuori ja hänen maailmansa Suullista viestintää ja peruskoulun kieliaineksen kertausta ja syventämistä arkitilanteissa, joissa kansainvälisyys on vahvasti mukana. Syventävät kurssit RAA2 Viestintä ja vapaa-aika Erilaisten muistojen sekä loma- ja matkakokemusten pohjalta varmennetaan ennen kaikkea menneistä tapahtumista kertomista. ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssilla käsitellään maapalloa kaikkine ilmiöineen, ihmiskuntaa ja ihmisen elinympäristöä, ympäristönsuojelua, väestöongelmaa, tulevaisuuden maailmaa. Vaativan asiapitoisen tekstin tulkintaa. ENA8 Maailman kansat Kansainvälinen politiikka. Ajankohtaiset asiat. Kehitysyhteistyön mahdollisuudet. Englanti maailman kielenä. Kurssikokeena preliminäärikoe. Soveltavat kurssit ENA9 Abikurssi Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen kannalta keskeistä materiaalia. Huomiota kiinnitetään myös kokeen teon teknisiin yksityiskohtiin. ENA10 Englannin tukikurssi Kurssi pyrkii tukemaan perusasteen ja lukion englannin niveltämistä. Kurssilla keskitytään peruskielioppiin ja vankennetaan ydinsanastoa. RAA3 Opiskelu ja työ Tutustutaan keksintöjen maailmaan ja niiden vaikutukseen nykypäivän työelämässä. RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla opiskelija syventää tietojaan ennen kaikkea joistakin ranskalaisen yhteiskunnan piirteistä. RAA5 Kulttuuri Opiskelija tutustuu kurssilla eräisiin ranskalaisen kulttuurin alueisiin, esimerkiksi elokuvaan, kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen. RAA6 Tiede, talous ja tekniikka Opiskelija oppii ymmärtämään tähän aihepiiriin liittyviä entistä vaativampia tekstejä, joissa on mukana myös ympäristönäkökulma. Syventävät kurssit RAA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. 76 77 RAA8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Ranska (B2-kieli) 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ RAB2 pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa tinnän eri osa-alueet. RAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja ranskankielisten maiden kulttuurissa. Ranska (B3-kieli) 1. vuonna ° soveltava kurssi RAB3 1’ 2’ 3’ 2. vuonna 3. vuonna 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ Milloin tahansa Syventävät kurssit pakollinen kurssi RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Tutustutaan kansainväliseen nuorten ryhmään, joka osallistuu Euroopan Nuorisoparlamenttiin Strasbourgissa. Vankennetaan perusopetuksen aikana opitun kieliaineksen hallintaa. Syventävät kurssit RAB22 Meillä ja muualla Liikutaan kaupunki- ja maalaisympäristössä. Tutustutaan myös ranskalaiseen kouluun. RAB32 Näin asiat hoituvat Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. RAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Käsitellään nuorten vapaa-ajan viettoa. RAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Joukko nuoria pohtii elämän suuria kysymyksiä. Keskustelua käydään opiskelusta ja vapaa-ajasta, iästä ja terveydestä, matkoista ja lemmikeistä. ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. RAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat elämä omassa maassa ja ranskankielisissä maissa. Kerrotaan myös erilaisista lomanviettotavoista. RAB25 Kulttuuri Opiskelija tutustuu valikoiden ranskalaiseen taiteeseen, elokuvaan, musiikkiin, kirjallisuuteen ja teatteriin. RAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. RAB26 Yhteinen maapallomme Opiskelija saa syventävää tietoa ranskalaisesta yhteiskunnasta ja eurooppalaisista puheenaiheista. RAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. RAB27 Tiede ja tekniikka Kurssin aiheina ovat eri tieteenalat ja tekniikka, sekä vies78 79 RAB37 Kulttuuri Opiskelija tutustuu kurssilla ranskalaisen kulttuurin eri osa-alueisiin. SAA6 Tiede, talous ja tekniikka Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. RAB38 Yhteinen maapallomme Kurssilla opiskelija tutustuu oman maan ja ranskankielisten maitten yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Syventävät kurssit Saksa (A-kieli) SAA8 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kansainvälinen yhteistyö, eri kansat ja kulttuurit. Ihmisoikeudet ja globaalit ongelmat kuten rasismi ja pakolaisuus. 1. vuonna SAA pakollinen kurssi 1 2 3 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 4 5 6 7’ 8’ 9° 10° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Opiskelija kertaa ja vahvistaa peruskoulussa opittua kielitaitoaan sekä harjaantuu selviytymään jokapäiväiseen elämään liittyvissä tilanteissa, etenkin suullisesti. SAA2 Viestintä ja vapaa-aika Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Opiskelija vahvistaa entisestään rakenteiden hallintaa ja omaa suullista ja kirjallista ilmaisuaan. SAA3 Opiskelu ja työ Opiskelija tutustuu yli rajojen ulottuvaan opiskeluun ja työelämään sekä pohtii omaa tulevaisuuttaan ja vahvistaa rakenteiden hallintaa. SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. SAA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihepiireinä voivat olla mm. saksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. 80 SAA7 Luonto ja kestävä kehitys Ympäristö ja maapallon tila. Tulevaisuuden näkymiä. Eurooppalaista elämää. Soveltavat kurssit SAA9 Abikurssi kurssi on tarkoitettu SAA- ja SAB-abiturienteille, jotka valmistautuvat saksan yo-kirjoituksiin. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen ja arvostellaan suoritusmerkinnällä. SAA10 Keskustelu- ja kulttuurikurssi Voidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä. Saksa (B2-kieli) 1. vuonna SAB2 pakollinen kurssi 1’ 2’ 3’ 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Opiskelija kertaa peruskoulussa opittua kielitaitoa. Aihepiirit käsittelevät vapaa-aikaa. SAB22 Meillä ja muualla Aiheina ovat Suomi ja suomalaiset tavat rinnastettuina saksankielisten maiden elämänmuotoon. Opiskelija jatkaa perusrakenteiden vahvistamista. 81 SAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Opiskelija vahvistaa ja syventää perusrakenteiden hallintaa. SAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. SAB25 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. SAB26 Yhteinen maapallomme Kurssin aihepiirejä ovat ajankohtaiset ilmiöt, kansainvälinen yhteistyö, yhteinen elinympäristö, elämänlaatu. Saksa (B3-kieli) 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10° SAB3 pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Syventävät kurssit SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Tutustutaan saksan kieleen ja opitaan ääntämään sitä. Opitaan kertomaan itsestä ja selviytymään perustutustumisesta. Arkipäivän tilanteita. SAB27 Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. SAB32 Näin asiat hoituvat Arkitilanteiden hallintaa saksaa puhuvissa maissa. Matkalla tarpeellista tietoa ja taitoa. Kurssin aihepiirejä ovat mm. suku ja ystävät. SAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kansainvälinen yhteistyö ja tutkimus, luonto, elinympäristö, elämänlaatu, yhteisymmärrys yli rajojen. SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Tutustutaan nuorten elämään. Kerrotaan omista vapaaajan harrastuksista ja arkipäivästä. Soveltavat kurssit SAB34 Meillä ja muualla Kerrotaan suullisesti ja kirjallisesti oman maan ja saksankielisten maiden ihmisistä ja ilmiöistä. SAB29 Abikurssi Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville SAA- ja SAB-abiturienteille. Kerrataan keskeinen kielioppi, laajennetaan sanastoa sekä tehdään yo-tehtäviä. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen ja arvostellaan suoritusmerkinnällä. SAB210 Keskustelu- ja kulttuurikurssi Voidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä. 82 SAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. SAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Käsitellään nuorten ihmissuhteita, tulevaisuutta ja päätöksentekoa. Opitaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti opiskelusta ja työelämästä. SAB37 Kulttuuri Tutustutaan saksankielisen alueen historiaan ja perinteisiin sekä kulttuurin suuriin saavutuksiin. Pohditaan nuoren asemaa muuttuvassa Euroopassa ja nuoren vastuuta tulevaisuudesta. 83 SAB38 Yhteinen maapallomme Pohditaan maailmanlaajuisia ajankohtaisia kysymyksiä, yksilön vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia. VEA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Opiskelija harjoittelee puhumista ja erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita vaativahkolla tasolla. Soveltavat kurssit VEA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään venäläisen kulttuurin eri aloja laajaalaisesti sekä opiskelijan henkilökohtaisen identiteetin kannalta. SAB39 Abikurssi Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville SAA- ja SAB-abiturienteille. Kerrataan keskeinen kielioppi, laajennetaan sanastoa sekä tehdään yo-tehtäviä. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. Suoritusmerkintä. SAB310 Keskustelu- ja kulttuurikurssi Voidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä. Venäjä (A-kieli) 1. vuonna VEA 2. vuonna 1 2 3 pakollinen kurssi 3. vuonna Milloin tahansa ° soveltava kurssi Kurssit 1 ja 6 tarjotaan joka vuosi. Kurssit 2 ja 3 sekä 4 ja 5 tarjotaan joka toinen vuosi. Lukuvuonna 2008–2009 näistä tarjotaan kurssit 2 ja 3. Pakolliset kurssit VEA1 Nuori ja hänen maailmansa Opiskelija kertaa ja vahvistaa aiemmin omaksumaansa kielitaitoa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. VEA2 Viestintä ja vapaa-aika Opiskelija harjoittelee puheviestinnän strategioita monipuolisesti sekä vahvistaa ilmaisuvarmuuttaan ja laajentaa kielen rakenteiden hallintaa myös kirjallisesti. VEA3 Opiskelu ja työ Opiskelija pohtii opintojen merkitystä ja työelämässä toimimista ja harjoittelee aiempaa muodollisempaa suullista ja kirjallista viestintää. 84 Venäjä (B3-kieli) 1. vuonna 6 ’ syventävä kurssi VEA6 Tiede, talous ja tekniikka Opiskelija tutustuu eri tieteenalojen saavutuksiin sekä teknologian ja yhteiskunnan suhteeseen. Kurssikokeen taso A-venäjän yo. VEB3 pakollinen kurssi 1’ 2’ 3’ 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Syventävät kurssit VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Opiskelija oppii tervehtimään, esittämään kysymyksiä ja reagoimaan venäjäksi. Paino- ja kirjoituskirjaimet. VEB32 Näin asiat hoituvat Opiskelija oppii kieltä arkipäivän tilanteissa, kuten puhelimessa, ostoksilla ja liikennevälineissä. Runsaasti suullista harjoittelua. VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset Opiskelija oppii kertomaan vapaa-ajanvietostaan, harrastuksistaan, ulkonäöstään, pukeutumisestaan ja tutustuu venäläiseen ruokakulttuuriin. VEB34 Meillä ja muualla Venäläistä lomanviettoa ja arkielämän tilanteita lomalla, liikenteessä ja päivittäisissä toimissa. Kaupunkikohteita Venäjältä ja Euroopasta. Puhumis- ja kirjoittamistaitoa harjoitellaan edelleen. 85 VEB35 Ennen ja nyt Aihepiireinä ovat terve elämä ennen ja nyt, ruoka ja kulttuuriharrastukset nyt ja aiemmin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan edelleen lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. VEB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuuden toiveisiin. Suullista ja kirjallista viestintää sekä tekstin ymmärtämistä harjoitetaan. VEB37 Kulttuuri Tutustut venäläiseen elämänmenoon sekä pääkaupungin Moskovan ominaispiirteisiin ja kulttuurielämään. Havainnoit kulttuureillemme yhteisiä piirteitä. VEB38 Yhteinen maapallomme Tulevaisuuden visioita. Suomalaisen ja venäläisen yhteiskunnan toimintaa. Kielitaidon ja kulttuuritiedon merkitys globaalissa maailmassa. Kurssikokeena preliminäärikoe. Soveltava kurssi VEB39 Pojehali! Keskustelu- ja kulttuurikurssi Alkeiden omaksumisen jälkeinen puhumisen ja kulttuurin kurssi. Venäjää käytännön tilanteissa, kulttuurikäynneillä, matkalla lähikohteissa tai Venäjällä. Suoritusmerkintä. Espanja (B3-kieli) 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° EAB3 pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Syventävät kurssit EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan arkipäivän kielenkäyttöä (tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen). Aihepiireinä myös perhe ja ystävät. 86 EAB32 Näin asiat hoituvat Kurssilla opiskellaan arkipäiväisten asioiden hoitoa espanjaksi (esim. ostoksilla käynti ja ravintolassa asioiminen). Aihepiireinä myös suku ja ystävät. EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Kurssilla opiskellaan nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvää kommunikointia. Lisäksi laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. EAB34 Meillä ja muualla Kurssilla opiskellaan kotimaahan ja espanjankielisiin maihin ja ihmisiin liittyvää kommunikaatiota. Aihepiireinä myös turismi ja lomanvietto. EAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt; sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina esim. terveys ja hyvinvointi. EAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista ilmaisua. EAB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. EAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. Soveltava kurssi EAB39 Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen kannalta keskeistä materiaalia. Huomiota kiinnitetään myös kokeen suorittamisen teknisiin yksityiskohtiin. 87 Matematiikka (pitkä) MAA 1. vuonna 2. vuonna 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 12’ 13’ 14° 15° 18° 14° 15° 16° 19° 20° pakollinen kurssi 3. vuonna ’ syventävä kurssi Milloin tahansa 11’ ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt Vahvistetaan mm. yhtälön ratkaisemisen, prosenttilaskennan, neliöjuuri- ja potenssilaskennan taitoja. Syvennetään funktiokäsitettä tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita. Ratkaistaan potenssiyhtälöitä. MAA2 Polynomifunktiot Perehdytään polynomifunktioon ja ratkaistaan polynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. MAA3 Geometria Käsitellään kuvioita ja kappaleita ja niihin liittyviä ongelmia. MAA4 Analyyttinen geometria Käsitellään suoraan, ympyrään ja paraabeliin liittyviä kuvioita sekä niihin liittyviä yhtälöitä. MAA5 Vektorit Perehdytään vektorikäsitteeseen ja vektorilaskentaan sekä kaksi- että kolmiulotteisessa avaruudessa. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Käsitellään tilastollisen ja klassisen todennäköisyyden ongelmia. Tutustutaan tilastollisiin jakaumiin ja todennäköisyysjakaumiin sekä niiden tunnuslukuihin. MAA7 Derivaatta Ratkaistaan rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Opiskellaan käsitteet raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Opitaan käyttämään derivaattaa polynomifunktioiden ja rationaalifunktioiden tutkimisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. 88 MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Opitaan tuntemaan ja derivoimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin ja niiden derivoimiseen. Ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä. Käsitellään lukujonoja, erityisesti aritmeettista ja geometrista lukujonoa. MAA10 Integraalilaskenta Määritetään erilaisia integraalifunktioita ja sovelletaan määrättyä integraalia pinta-alan ja tilavuuden laskemiseen. Syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka Käsitellään mm. logiikan perusteita, Boolen algebraa sekä kokonaislukujen jaollisuutta. Kurssi auttaa ymmärtämään matemaattisen todistuksen idean. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Perehdytään menetelmiin, joiden avulla voidaan laskea likiarvotuloksia, kun tarkkojen tuloksien saaminen on mahdotonta tai hankalaa. Tutustutaan nykyaikaisiin matemaattisiin apuvälineisiin. Kurssi on opiskeltavissa kurssin MAA7 jälkeen. MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan sekä lukujonoteorian taitoja. Soveltavat kurssit MAA14 Talousmatematiikka Käsitellään taloudellisia kysymyksiä kuten verotusta, indeksejä, luottoja, valuuttoja, rahan sijoittamista ja kannattavuutta. Kurssi antaa myös hyvät jatko-opintovalmiudet yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille. MAA15 Avaruusgeometria Ratkaistaan avaruuskappaleisiin liittyviä ongelmia. Syvennetään avaruusvektoreiden käyttöä. Laajennetaan lukualuetta ottamalla käyttöön kompleksiluvut. 89 MAA16 Matematiikan kertauskurssi Kerrataan pakollisten kurssien keskeisiä sisältöjä. Kurssikokeena preliminäärikoe. MAA18 Lineaarialgebra Tutustutaan matriiseihin, niiden laskutoimituksiin ja sovelluksiin. Perehdytään myös lineaarisiin yhtälöryhmiin, lineaariavaruuden käsitteistöön ja ominaisuuksiin. Kurssista on erityisesti hyötyä fysiikan ja tekniikan korkeakouluopinnoissa. Kurssi on opiskeltavissa kurssien MAA4 ja MAA5 jälkeen. MAA19 Matematiikan valmennuskurssi Kurssi pidetään yo-kirjoitusten jälkeen 5. jaksossa. Kurssilla käsitellään korkeakoulujen pääsykoetehtäviä. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. MAA20 / MAB0 Johdantokurssi lukion matematiikkaan Suositellaan MAA1-kurssin rinnalle heti opiskelujen alkuun niille opiskelijoille, jotka haluavat lukioon siirtymisvaiheessa vahvistaa matemaattisia valmiuksiaan. Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittua matematiikkaa. Arvioidaan suoritusmerkinnällä. Matematiikka (lyhyt) MAB 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 1 2 3 0° 4 5 6 7’ 6 7’ 8’ 9° 10° 11° pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Vahvistetaan ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisutaitoja ja opitaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. MAB2 Geometria Käsitellään kuvioita ja kappaleita ja niihin liittyviä ongelmia. MAB3 Matemaattisia malleja I Opitaan soveltamaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia. Ratkaistaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä mm. logaritmin avulla. MAB4 Matemaattinen analyysi Opitaan tutkimaan polynomifunktioita derivaatan avulla. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Laaditaan tilastoja lasketaan tunnuslukuja. Käsitellään tilastollisen ja klassisen todennäköisyyden ongelmia. MAB6 Matemaattisia malleja II Opitaan kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen, jonka sovelluksena ratkaistaan optimointiongelmia. Tutustutaan lukijonoihin ja lasketaan sekä aritmeettiseen että geometriseen lukujonoon liittyviä summia. Jos opiskelija kirjoittaa matematiikan jo syksyllä, hän voi valita kurssin 2. vuoden keväällä. Syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka Käsitellään taloudellisia kysymyksiä kuten verotusta, indeksejä, luottoja, valuuttoja, rahan sijoittamista ja kannattavuutta. Kurssi antaa myös hyvät jatko-opintovalmiudet yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille. 90 91 MAB8 Matemaattisia malleja III Laajennetaan opiskelijan käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Opitaan ratkaisemaan yksinkertaisia trigonometrisiä yhtälöitä ja käytetään trigonometristen funktioiden kuvaajia jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Tutustutaan vektorin käsitteeseen ja suoritetaan laskutoimituksia sekä kaksi- että kolmiulotteisessa avaruudessa. Biologia Soveltavat kurssit Pakolliset kurssit MAB0 / MAA20 Johdantokurssi lyhyeen matikkaan Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita: laskeminen kokonais- ja murtoluvuilla, potenssioppia, polynomilaskentaa, yksikkömuunnoksia ja 1. asteen yhtälön ratkaisu. Suoritusjärjestys: MAB1-kurssin rinnalla tai sitä ennen. BI 1 Eliömaailma Opiskelija tutustuu elämän ominaisuuksiin, eliökunnan kehittymiseen vaikuttaviin tekijöihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä ekosysteemien keskeisiin rakenteisiin ja toiminnan periaatteisiin. MAB9 Matematiikan kertauskurssi Kerrataan lyhyen matematiikan keskeiset aiheet. Kurssilla käsitellään runsaasti vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä. Kurssikokeena preliminäärikoe. BI2 Solu ja perinnöllisyys Opiskelija perehtyy solun rakenteeseen ja toimintaan sekä perinnöllisyyden perusteisiin solun, yksilön ja populaation tasolla. MAB10 Todennäköisyys ja tilastollinen päättely Kurssilla syvennetään MAB5-kurssin tietoja. Tutustutaan monipuolisesti normaalijakaumaan. Perehdytään tilastolliseen testaukseen ja päätöksentekoon. Kurssi antaa hyvät jatkovalmiudet humanistisille, yhteiskuntatieteelliselle ja kaupalliselle alalle. Syventävät kurssit MAB11 Lyhyen matematiikan tukikurssi Kurssi on tarkoitettu niille, joilla on ollut ongelmia matematiikan kursseilla. Jokaiselle kurssille tulevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen kurssiohjelma. Kurssille ilmoittautumisesta neuvoteltava opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa. BI4 Ihmisen biologia Opiskelija perehtyy yksityiskohtaisesti ihmisen solujen ja elimistön rakenteisiin ja toimintoihin sekä ymmärtää ihmisen lajinkehityksen vaiheet sekä perimän ja ympäristön vaikutuksen terveyteen. 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 1 2 4’ 5’ 6° 3’ 7° BI pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi BI3 Ympäristöekologia Opiskelija toteuttaa kurssilla pienen ekologisen tutkimuksen ja oppii ymmärtämään ympäristöongelmien syitä, seurauksia ja kestäviä ratkaisuvaihtoehtoja suomalaisissa ekosysteemeissä. BI5 Bioteknologia Opiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja toiminnasta sekä perehtyy geeni- ja bioteknisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin eettisiin kysymyksiin. Suositellaan opiskeltavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Soveltavat kurssit BI6 Biologian kertauskurssi Opiskelija luo kokonaiskuvan lukion biologiasta ja valmistautuu biologian ainereaalin kokeeseen mm. tutustumalla 92 93 aikaisempien vuosien reaalikoekysymyksiin. Soveltavat kurssit BI7 Laborointi Opiskelija harjoittelee laboratoriotyöskentelyä ja tutkimusten raportointia sekä kertaa biologian keskeisiä ilmiöitä omien havaintojen ja kokemusten kautta. GE5 Kartografia Opiskelija perehtyy erilaisiin karttoihin ja diagrammeihin ja niiden laadintaan, tulkintaan ja käyttöön sekä tutustuu aluesuunnittelun keinoihin ja harjoittelee kriittistä medialukutaitoa. Suositellaan opiskeltavaksi ennen aluetutkimuskurssia. Maantiede 1. vuonna GE pakollinen kurssi 1 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 2 3’ 4’ 6° 8° 5° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit GE1 Sininen planeetta Opiskelija tutustuu Maan planetaarisuuteen, erilaisiin luonnonoloihin sekä niiden alueellisiin ja ajallisiin vaihteluihin. Opiskelija ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä. GE2 Yhteinen maailma Opiskelija perehtyy luonnon ja ihmisen vuorovaikutukseen, siitä aiheutuviin muutosilmiöihin sekä ihmisen mahdollisuuksiin ohjata alueiden kehittymistä. GE6 Maantieteen kertauskurssi Opiskelija luo kokonaiskuvan lukion maantieteestä ja valmistautuu maantieteen ainereaalin kokeeseen mm. tutustumalla aikaisempien vuosien reaalikoekysymyksiin. GE8 Kehitysmaantiede Opiskelija tarkastelee maapallon eri alueiden taloudellista ja sosiaalista kehittyneisyyttä, luonnonvarojen ja vaurauden jakautumista sekä pohtii erilaisia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Opiskelija tutustuu esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toimintaan vierailujen tai asiantuntijaluentojen avulla. Suositellaan opiskeltavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Fysiikka 1. vuonna FY 1 2’ 3’ 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 4’ 5’ 6’ 10° 11° 7’ 8’ 9° 13° 12° Syventävät kurssit pakollinen kurssi GE3 Riskien maailma Opiskelija tarkastelee ajankohtaisia luonnon ja ihmisen aiheuttamia uhkia, niiden taustoja ja seurauksia. Riskit voivat olla luonnonvoimia, ympäristökatastrofeja tai yhteiskunnallisia ristiriitoja. Opiskelija tekee kurssilla tapaustutkimuksen. Pakollinen kurssi GE4 Aluetutkimus Opiskelija perehtyy kartografian perusteisiin ja muihin maantieteellisiin lähdeaineistoihin sekä kertaa maantieteen keskeisiä teorioita. Opiskelija tekee kurssilla aluetutkielman. 94 ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla herätetään ja syvennetään kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan tutustumalla fysiikkaan oppiaineena ja tieteenä. Opiskelija perehtyy maailmankaikkeuden rakenteisiin ja säteilyyn. Syventävät kurssit FY2 Lämpö Opiskelija tutustuu energiaan, lämpöopin ilmiöihin ja saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan 95 kriittiseen keskusteluun. FY3 Aallot Opiskelija perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin. Tarkastellaan valoa aaltoliikkeenä, ääntä, melun terveysvaikutuksia ja kovalta ääneltä suojautumista. FY4 Liikkeen lait Opiskelija tutkii etenemisliikkeeseen ja vuorovaikutuksiin liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja käsittelee niihin liittyviä malleja. FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Opiskelija syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta gravitaation, ympyrä- ja pyörimisliikkeen osalta. FY6 Sähkö Opiskelija tutustuu sähköön liittyviin peruskäsitteisiin, mittaustekniikkaan ja arkipäivän sovelluksiin. FY12 Tähtitieteen kurssi Tähtitieteen kurssilla perehdytään tähtitieteen historiaan, maailmankaikkeuden mittasuhteisiin, aurinkokuntaan, tähtijärjestelmiin ja tähtitieteen uusimpiin saavuuksiin. Lisäksi kurssilla tutustutaan tähtitieteen havaintovälineisiin. Suoritusmerkintä. FY13 Fysiikan valmennuskurssi Kurssilla käsitellään korkeakoulujen pääsykoetehtäviä ja kerrataan tehtäviin liittyvät teoria-asiat. Kurssilla hankitut taidot helpottavat jatko-opintojen aloittamista. Kurssi pidetään yo-kirjoitusten jälkeen viidennessä jaksossa. Suoritusmerkintä. Kemia 1. vuonna FY7 Sähkömagnetismi Opiskelija tutustuu sähköenergian tuottamiseen ja siirtämiseen. Kurssi voidaan opiskella vasta kurssin 6 jälkeen. pakollinen kurssi FY8 Aine ja säteily Opiskelija perehtyy atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin. Pakollinen kurssi Soveltavat kurssit FY9 Fysiikan kokonaiskuva Aikaisemmin opiskeltujen kurssien sisältöjen syventäminen ja yhteen nivominen. Valmistaudutaan vastaamaan fysiikan ylioppilaskoetehtäviin. Kurssikokeena preliminäärikoe. FY10 Elektroniikkakurssi Elektroniikkakomponenttien toiminta opitaan omakohtaisia kokeita ja tutkimuksia tehden. FY11 Fysiikan työkurssi Työkurssilla syvennytään fysiikan ilmiöihin omakohtaisten tutkimusten avulla. Laskin- ja tietokoneavusteinen mittaus ja videokuvan analysointi ovat esimerkkejä käytettävistä tutkimusmenetelmistä. Kurssi suositellaan opiskeltavaksi toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. 96 KE 1 2’ 2. vuonna 3. vuonna 3’ 4’ 7° 5’ 6° ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Vahvistetaan ja syvennetään peruskoulussa opittujen perusteiden hallintaa myös kokeellisen työskentelyn avulla. Tutkitaan orgaanisten yhdisteiden rakennetta, ominaisuuksia ja reaktioita sekä perehdytään orgaanisten yhdisteiden merkitykseen ihmiselle ja elinympäristölle. Syventävät kurssit KE2 Kemian mikromaailma Kurssilla perehdytään aineiden rakenteen ja ominaisuuksien välisiin yhteyksiin erilaisten mallien ja kokeellisen työskentelyn avulla. KE3 Reaktiot ja energia Kurssilla perehdytään kemialliseen reaktioon kokeellisuuden ja erilaisten mallien avulla. Kemiallisia reaktiota tutkitaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. 97 KE4 Metallit ja materiaalit Perehdytään teollisesti merkittäviin metalleihin ja materiaaleihin. Erityisesti keskitytään sähkökemiallisiin ilmiöihin ja niiden sovelluksiin. Evankelisluterilainen uskonto 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 1 2 3 5’ 6° 4’ 7° KE5 Reaktiot ja tasapaino Tutkitaan kemiallisen reaktion nopeutta ja tasapainoa; happo-, emäs- ja liukoisuustasapainoja. Lisäksi tarkastellaan tasapainon merkitystä teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä. pakollinen kurssi Soveltavat kurssit Pakolliset kurssit KE6 Lukion keskeinen kemia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää aiemmin opittuja tietoja ja kehittää laskennallisia valmiuksia kemian ainereaalia varten. UE1 Uskonnon luonne ja merkitys Opiskelija tutustuu uskontoon yleisenä kulttuuri-ilmiönä. Opiskelija perehtyy Raamattuun kristinuskon pyhänä kirjana; sen syntyyn, sisältöön ja merkitykseen länsimaisessa kulttuurissa. KE7 Kemian kokeellinen kurssi Kemian työkurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja käyttämään kemian työvälineitä ja kemikaaleja työturvallisuuden näkökohdat huomioon ottaen. Kurssi on projektityöskentelyä. Tutkitaan aineiden ominaisuuksia ja reaktioita oppilastöinä. UE ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Opiskelija tutustuu kristillisten kirkkojen syntyyn ja kehitykseen. Opiskelija perehtyy kristinuskon vaikutuksiin tämän päivän maailmassa. UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Opiskelija tutustuu kristinuskon oppiin. Opiskelija perehtyy ihmiselämän, yhteiskunnan ja luonnon eettisiin kysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen. Syventävät kurssit UE4 Uskontojen maailmat Opiskelija tutustuu suurten maailmanuskontojen ja luonnon kansojen uskontojen ominaispiirteisiin. Opiskelija perehtyy niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja merkitykseen tämän päivän maailmassa. UE5 Mihin suomalainen uskoo? Suomalaisen kulttuurin juuret. Luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa. Tutustutaan vierailijoiden ja tutustumiskäyntien avulla muihin uskonnollisiin yhteisöihin. Soveltavat kurssit UE6 Uskonnon kertauskurssi Kurssi on tarkoitettu uskonnon reaalikokeeseen valmis- 98 99 tautuville abiturienteille. Kurssilla harjoitellaan yo-kysymyksiin vastaamista. UE7 Ihminen ja Jumala Raamatussa Raamatun synty, sisältö, tyylilajit ja tulkinta. Kurssilla lähestytään Raamattua erilaisista tarkastelukulmista. Myös yksittäinen Raamatun kirja voi olla tarkastelun kohteena. Elämänkatsomustieto 1. vuonna ET pakollinen kurssi 2. vuonna 2 1 4’ ’ syventävä kurssi 3. vuonna Milloin tahansa 3 5’ ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit ET1 Hyvä elämä Opiskelija pohtii, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat. Opiskelija perehtyy siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteessä Tutkitaan, koetaan ja keskustellaan ihmiselämän keskeisistä ratkaisuista. Keskeisinä periaatteina pidetään totuutta, monipuolisuutta, olennaisuutta ja ajankohtaisuutta. Ortodoksinen uskonto 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 1 2 3 4’ 5’ UO pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit UO1 Ortodoksinen maailma Opiskelija perehtyy kirkon syntyyn ja kehitykseen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneisiin tekijöihin. UO2 Uskonoppi ja etiikka Opiskelija perehtyy ortodoksisen kirkon opin lähteisiin ja perusteisiin ja hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä. ET2 Maailmankuva Opiskelija pohtii maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Opiskelija perehtyy maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. UO3 Raamattutieto Pyhiä kirjoituksia tutkitaan perehtymällä Raamatun syntyyn ja kehitykseen Vanhan testamentin yhteisössä ja Uuden testamentin kirkossa. ET3 Yksilö ja yhteisö Tutustutaan erilaisiin valtiokäsityksiin, yhteiskuntiin ja niiden kulttuureihin. Käsitellään oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Suunnitellaan tulevaisuuden yhteiskuntia, jotka eivät tuhoaisi ihmisen elämänpiiriä. UO4 Uskontojen maailma Opetuksessa voidaan perehtyä keskeisiin maailmanuskontoihin tai keskitetysti johonkin uskontoon. Syventävät kurssit ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Opiskelija pohtii kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja mittana sekä jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Opiskelija perehtyy suomalaisen nykyyhteiskunnan ja maailman monikulttuurisuuteen. 100 Syventävät kurssit UO5 Ortodoksinen Suomi Kurssin asiakokonaisuuksia ovat Kirkkojen Maailmanneuvoston toiminta, kansainvälinen apu, kirkkojen väliset keskustelut ja kohtaamiset sekä kasvatus- ja nuorisotyö. 101 Islamin uskonto 1. vuonna 2. vuonna 1 2 3 ISL pakollinen kurssi Filosofia 3. vuonna Milloin tahansa 1. vuonna FI ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi pakollinen kurssi 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 1 2’ 3’ 4’ 6° 5° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit Pakollinen kurssi ISL1 Islam 1 Uskonnon pääperiaatteet ja uskonnon merkitys ihmisille. FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Opiskelija käsittelee filosofian peruskysymyksiä. Mitä oleva on? Mitä tieto on? Mikä on oikein ja väärin? Opiskelija perehtyy länsimaisen filosofian peruslähtökohtiin. ISL2 Islam 2 Islamin viisi pilaria, rukous, Koraani ja tiede, zakat. ISL3 Islam 3 Hadzi; syventävää tietoa pyhiinvaelluksesta, tuomiopäivän merkit, Koraani, islamilainen maailma, sufismi, avioliitto ja naisen asema islamissa. Katolinen uskonto 1. vuonna UK pakollinen kurssi 2. vuonna 1 3. vuonna Milloin tahansa 2 3 ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit UK1 Katolisen kirkon opetuksen perusta Kurssin aikana tutkitaan katolisen kirkon opetuksen perustaa ja opetusvirkaa. UK2 Katolisen kirkon vaiheita Seurataan katolisen kirkon vaiheita nykyaikaan. alkukirkosta UK3 Katolinen ihmiskäsitys ja moraaliopetus Pohditaan katolisen kirkon käsitystä ihmisestä vapaana ja vastuullisena olentona ja Jumalan työtoverina maailmassa. 102 Syventävät kurssit FI2 Filosofinen etiikka Opiskelija tutustuu länsimaisen filosofian etiikan pääsuuntauksiin. Opiskelija pohtii ihmisen ominaislaatua ja ympäristöfilosofisia kysymyksiä. Opiskelija perehtyy arvologiaan, passioihin, vapaus-käsitteen tulkintoihin, elämänsuunnitelmiin ja yhteisöetiikkaan. FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Käsitellään tiedon perusteita ja lajeja sekä tieteen filosofisia ongelmia. Pohditaan ajan- ja avaruudenkäsitteitä, ajattelun rajoja, intentionaalisuutta, ateismia, Jumalan olemassaolon todistuksia ja maailman rajoja. FI4 Yhteiskuntafilosofia Opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opiskelija pohtii oikeudenmukaisuuden, rikoksen ja rangaistuksen sekä vallan ja omistamisen filosofista perustaa. Ennen syksyä 2005 lukion aloittaneille opiskelijoille kurssi on soveltava. Soveltavat kurssit FI5 Estetiikan kurssi Kurssilla tutustutaan kauneuden ja taiteen käsitteisiin. Miksi jotakin asiaa tai esinettä sanotaan kauniiksi? Mitä on kauneus? Mitä on taide? FI6 Filosofian kertauskurssi Kerrataan aiempien kurssien keskeisimmät sisältö103 alueet ja harjoitellaan ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista. Kurssi on tarkoitettu filosofian ainereaaliin valmistautuville. Historia 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 1 2 3 4 8° 8° 5’ 6’ 7° HI pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit HI 1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. HI2 Eurooppalainen ihminen Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. HI3 Kansainväliset suhteet Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. HI4 Suomen historian käännekohtia Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Syventävät kurssit Soveltavat kurssit HI7 Maailma tänään Kurssilla seurataan ajankohtaisia maailmantapahtumia ja analysoidaan niihin johtanutta kehitystä eri tiedotusvälineiden avulla. HI8 Historian kertauskurssi Kurssi palvelee opiskelijoiden valmentautumista yotutkinnon historian kokeeseen. Kerrataan pakollisten kurssien keskeistä sisältöä ja käydään läpi edellisvuosien reaalikoetehtäviä historiasta. Lisäksi seurataan ajankohtaisia teemoja. Yhteiskuntaoppi 1. vuonna YH pakollinen kurssi 1 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa 2 5° 3’ 4’ 6° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. YH2 Taloustieto Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Syventävät kurssit HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssi käsittelee suomalaisuuden juuria esihistoriasta Venäjän vallan aikaan. YH3 Kansalaisen lakitieto Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Ulkoeurooppalaisten kulttuurien maailma. Miten Eurooppa on vaikuttanut muihin kulttuureihin? YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssilla perehdytään Euroopan Unionin toimintaan ja yksittäisen kansalaisen asemaan Unionissa, esim. mahdol- 104 105 lisuudet opiskella tai työskennellä Unionin alueella. Lisäksi selvitetään millainen on eurooppalainen identiteetti; mistä se muodostuu, mikä on sen historiallinen tausta. Soveltavat kurssit YH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi Kurssi palvelee opiskelijan valmentautumista yo-tutkinnon yhteiskuntaopin kokeeseen. Kerrataan yhteiskuntaopin kurssien keskeistä sisältöä ja käydään läpi edellisvuosien reaalikoetehtäviä. YH6 Yritystalous Kurssi valaisee yrittäjyyden luonnetta ja yritystoiminnan periaatteita teorian ja käytännön tasolla. Kurssi pyrkii herättämään opiskelijoissa kiinnostusta yrittäjätoimintaa kohtaan ja korostamaan yrittäjyyden merkitystä Suomen kansantaloudelle. Psykologia PS 2. vuonna 3. vuonna 1 2’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6° 4’ 5’ 6° 7° ’ syventävä kurssi PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssilla tutustutaan inhimillisen tietoisuuden ja tiedonkäsittelyn luonteeseen, toimintatapoihin ja hermostolliseen perustaan. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssilla perehdytään ihmisen motiiveihin, emootioihin ja korkeatasoisiin kognitiivisiin prosesseihin sekä niiden syntymiseen, selittämiseen ja tutkimiseen. Erityisesti tarkastellaan motivaation ja tunteiden yhteyttä hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssilla tarkastellaan persoonallisuuden käsitteen laaja-alaisuutta, sitä selittäviä teorioita ja lähestymistapoja, psykologisen tiedon hyödyntämistä mielenterveydessä, mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Soveltavat kurssit 1. vuonna pakollinen kurssi rioihin perustuen: syntymää, lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta ja vanhuutta. Milloin tahansa ° soveltava kurssi Jos opiskelija kirjoittaa psykologian ainereaalissa kolmannen opiskeluvuoden syksyllä, kaikki kurssit tulisi suorittaa kahden ensimmäisen vuoden aikana PS6 Sosiaalipsykologia Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelija ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta ja ryhmäkäyttäytymistä eri tasoilla ja itseään niiden osana. PS7 Psykologian kertauskurssi Kurssi valmentaa psykologian ainereaaliin. Kurssilla pyritään laajentamaan opiskelijoiden psykologista tietämystä syventävien kurssien sisältöjen pohjalta. Syventävät kurssit tulee olla suoritettuina. Pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Kurssilla perehdytään ihmismielen toimintaan, muun muassa oppimiseen, psykologiatieteen luonteeseen, suuntauksiin, keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja ryhmäkäyttäytymisen perusteisiin. Syventävät kurssit PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssilla käsitellään ihmisen fyysistä, kognitiivista ja psykososiaalista kehitystä ja elämänkaarta eri kehitysteo106 107 Musiikki yleislukiossa 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 1 (2) 3’ 4’ 5’ 6° MU pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä Kaikille yhteisellä musiikin kurssilla etsitään jokaiselle oma tapansa toimia musiikin alueella. Laulamalla, soittamalla ja kuuntelemalla tutkitaan mahdollisuuksia olla musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalveluiden käyttäjänä. MU2 Moniääninen Suomi Kuvataiteen kanssa vaihtoehtoisella kurssilla tutustutaan musiikin ilmiöihin Suomessa. Musisointi ja kuunteleminen ovat keskeisiä työtapoja, kun tutustutaan eri musiikinlajeihin: populaari-, taide- ja perinnemusiikkiin. Syventävät kurssit MU3 Ovet auki musiikille Kurssilla tutustutaan soittamalla, laulamalla ja kuuntelemalla opiskelijoille vieraisiin musiikinlajeihin, joita löytyy niin populaari- kuin muistakin musiikkikulttuureista. Opiskelijoiden omaa tietoa esimerkiksi marginaali- tai underground-kulttuureista hyödynnetään. Soveltavat kurssit MU6 Musiikin lukiodiplomi Opiskelijaa suunnittelee ja toteuttaa taiteellisen kokonaisuuden, josta ilmenee hänen lukioaikanaan koulussa ja muualla omaksutut musiikilliset taidot, tiedot ja osaaminen. Projektityöstä kootaan näytesalkku (portfolio) musiikin lukiodiplomin suoritusta varten. Vaihtoehtoisesti opiskelija kokoaa salkun lukioaikaisesta musiikin työkansiostaan. Kaikki opiskelijat voivat valita musiikkilukion erikoiskursseja soveltaviksi kursseiksi, jos ryhmissä on tilaa. Kurssit esitellään tarkemmin musiikkilukion yhteydessä. MUK1–8 MUB1–8 MUO1–4 MUR1–4 MUS1–4 MUP1–4 tai MUY1–4 MUT1–4 MUZ1–2 MUÄ1–2 MUW1–2 Kuoro Big Band Kamarimusiikki Rockmusiikki Soitonopetus Laulunopetus Musiikin perusteet (Musiikinteoria ja -säveltapailu) Jazzimprovisointi Äänitystekniikka Musiikin työpaja MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Musiikki on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön esimerkiksi elokuvassa ja näyttämöllä. Opiskelijat tutkivat musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. MU5 Musiikkiprojekti Kurssilla perehdytään musiikin käyttöön eri taidemuodoissa ja mediassa. Musiikkia esimerkiksi elokuvissa, näyttämöllä tai joukkoviestimissä tutkitaan ja tuotetaan itse. 108 109 Musiikki musiikkilukiossa Musiikkilukio 1. vuonna MU 1 MUH 1 pakollinen kurssi 2. vuonna suorittaa musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja 12 kurssia, joista 4 musiikkitietoa ja -historiaa sekä 3 yhteismusisointia. 3. vuonna milloin tahansa MU1 Musiikki ja minä Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit 2 3 ’ syventävä kurssi 4 ° soveltava kurssi Musiikin erityistehtävä Vaskivuoren lukiolla on musiikin erityistehtävä. Musiikkilukio tarjoaa musiikillisesti lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuuden tavoitteellisten musiikkiopintojen ja lukionkäynnin yhdistämiseen. Opiskelu musiikkilukiossa auttaa musiikillisesti lahjakkaiden opiskelijoiden persoonallisuuden kehittymistä tukemalla heidän lahjakkuutensa kehittämistä. Vaskivuoren musiikkilukio tuo ja luo kulttuuritarjontaa kuten konsertteja ja esityksiä omalle alueelleen sekä toimii yhteistyössä muiden Vantaan ja pääkaupunkiseudun kulttuurilaitosten kanssa. Musiikkilukion esiintyvät ryhmät voivat toimia kulttuurilähettiläinä kansainvälisissä yhteyksissä. Musiikkilukion opiskelijat ovat aktiivisia kulttuuripalveluiden käyttäjiä, kehittäjiä ja tuottajia. Musiikkilukion tuntijako Opetusministeriön 12.1.2004 (nro 194/430/2003) tekemän päätöksen mukaisesti Vaskivuoren lukion opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 §:ssä säädetystä valtakunnallisen tuntijaon pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Niissä oppiaineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, hänen tulee suorittaa kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. Musiikkilukiolaisen tulee suorittaa pakollisia yleislukion kursseja 39–43, joista 1 on pakollinen valtakunnallinen musiikkikurssi. Lisäksi opiskelijan tulee 110 Pakollinen valtakunnallinen kurssi MUH1 MUH2 MUH3 MUH4 Taidemusiikki Musiikki meillä ja maailmalla Rock- ja jazzmusiikki Näyttämömusiikki Pakolliset valittavat kurssit Yhteismusisointi Valittava vähintään kolme kurssia MUK1–8 MUB1–8 MUR1–4 MUO1–4 Kuoro Big Band Rockmusiikki Kamarimusiikki Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit MUS1–4 Soitonopetus MUY 1–4 tai MUP 1–4 Laulunopetus MUT1–4 Musiikin perusteet (Musiikin teoria ja säveltapailu) MUZ1–2 Jazzimprovisointi MUÄ1–2 Äänitystekniikka MUW1–2 Musiikin työpaja MUH5 = MU5 Musiikkiprojekti MUH6 = MU6 Musiikin lukiodiplomi Musiikkilukion opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa pakollisena yhteensä 13 musiikkikurssia, joista yksi on valtakunnallinen musiikin kurssi. Vastaavasti opiskelija voi vähentää lukion pakollisia kursseja korkeintaan kahdeksan seuraavan periaatteen mukaan: • kaikista yleislukion eri oppiaineiden pakollisista kursseista musiikkilukion opiskelijan on opiskeltava vähintään puolet, kuitenkin niin, että 111 • opiskelijan ylioppilastutkintoon sisältyvistä aineista on opiskeltava kaikki pakolliset valtakunnalliset kurssit. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän. Opiskelijan valitseman kurssiohjelman vuoksi sama kurssi voi olla toisella opiskelijalla pakollinen ja toisella soveltava. Pakollinen kurssi MU1 Musiikki ja minä Kurssilla perehdytään musiikin opiskeluun musiikkilukiossa ja tunnistetaan omia vahvuus- ja kehittämisalueita. Yhdessä tanssilukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa suunnitellaan, harjoitellaan ja esitetään show-ohjelma. Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit MUH1 Taidemusiikki Kurssilla tutustutaan länsimaisen taidemusiikin aika- ja tyylikausiin antiikin ajoista tähän päivään asti. Kuunteluja musisointiesimerkkien kautta saadaan tietoa musiikin kehityksestä ja tärkeimmistä säveltäjistä sekä heidän teoksistaan. Konserttikäynti on osa kurssisuoritusta. MUH2 Musiikki meillä ja maailmalla Kurssilla tutustutaan suomalaiseen kansanmusiikkiin ja muihin etnisiin musiikkikulttuureihin. Opiskelijat valitsevat itse ne musiikkikulttuurit, joihin perehdytään musisoimalla ja kuuntelemalla. MUH3 Rock- ja jazzmusiikki Kurssilla syvennetään tietämystä jazzmusiikin synty- ja kehitysvaiheista osana populaarimusiikin ja -kulttuurin syntyä. Rockmusiikin ilmiöihin perehdytään soittamalla, laulamalla ja kuuntelemalla monipuolista ohjelmistoa. MUH4 Näyttämömusiikki Kurssilla tutustutaan näyttämömusiikin eri lajeihin ja musiikin käyttöön kuvallisessa ilmaisussa. Kurssisuoritukseen kuuluu käynti koulun ulkopuolisessa näyttämömusiikkiesityksessä, esimerkiksi oopperassa. 112 Pakolliset valittavat tai soveltavat kurssit MUK Kuoro 1–8 Lukiossa toimii kaksi kuoroa: tyttökuoro ja kamarikuoro. Kuoroihin pyrkiville järjestetään koelaulutilaisuudet. Kuorolaulun suorittamiseen kuuluu viikoittaisten harjoitusten lisäksi äänenmuodostusta, esiintymisiä, harjoitusleirejä sekä yhtyelaulua. MUB Big Band 1–8 Big Band -kokoonpanoon kuuluvat vaskipuhaltimet, saksofonit ja komppisoittimet. Laulusolisteja kokoonpanossa voi olla kaksi: mies ja nainen. Tarvittaessa järjestetään soitto- tai laulukoe. MUO Kamarimusiikki 1–4 Kamariyhtyeitä ovat esimerkiksi jousikvartetit ja -kvintetit sekä erilaiset duo- ja triokokoonpanot. Yhtyeet harjoittelevat ja esittävät eri aika- ja tyylikausien keskeisten säveltäjien tuotantoa. Myös mahdolliset säestystehtävät kuuluvat kurssin suoritukseen. MUR Rockmusiikki 1–4 Opetuksen lähtökohtana ovat rockmusiikin eri tyylilajit. Yhtyeitä kannustetaan oman tyylin löytämiseen ja oman musiikin tekemiseen. Esiintymiset ja demoäänitysten tekeminen on osa kurssia. MUS Soitonopetus 1–4 Opiskelija käy soittotunneilla valitsemallaan soittimella. Kurssin voi suorittaa käymällä soittotunneilla jossakin musiikkiopistossa tai Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n järjestämillä maksullisilla soittotunneilla. Opiskelijoille pyritään järjestämään opetusta valitsemissaan instrumenteissa. Musiikkiseura järjestää opetusta ainakin seuraavissa soittimissa: viulu, alttoviulu, sello, huilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, kitara, basso, rummut, klassinen piano ja vapaa säestys. MUY, MUP Laulunopetus 1–4 Laulunopetuksessa opiskelijaa ohjataan löytämään oma terve ja persoonallinen äänenkäyttötapansa. Laulunopetuksen kursseja voi suorittaa käymällä musiikkiopiston laulutunneilla tai osallistumalla Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n järjestämään maksulliseen opetukseen. 113 MUT Musiikin perusteet 1–4 (Musiikin teoria ja säveltapailu) Lukiossa järjestetään musiikin perusteet -kurssien 1/3, 2/3 ja 3/3 opetusta. Peruskurssi 3/3 on kahden kurssin laajuinen. Muut teorian ja säveltapailun opinnot suoritetaan Vantaan tai muiden musiikkiopistojen tunneilla. MUZ Jazzimprovisointi 1–2 Kurssilla opitaan soittamaan tai laulamaan improvisoituja sooloja erityylisiin kappaleisiin. Lisäksi opiskellaan jazzmusiikille tyypillistä fraseerausta ja muotorakenteita. MUÄ1 Äänitystekniikka 1 Kurssilla tutustutaan laajasti äänentoistossa tarvittaviin laitteisiin. Lisäksi opetellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisten tilaisuuksien ja konserttien äänentoisto. MUÄ2 Äänitystekniikka 2 Äänitystekniikka 2 -kurssilla opitaan äänittämään ja miksaamaan musiikkia erityisesti studiossa. Molemmat äänitystekniikan kurssit kiitettävästi suorittanut opiskelija voi saada nimityksen studiomestariksi. MUH5 Musiikkiprojekti (MU7) Kurssilla perehdytään musiikin käyttöön eri taidemuodoissa ja mediassa. Musiikkia esimerkiksi elokuvissa, näyttämöllä tai joukkoviestimissä tutkitaan ja tuotetaan itse. MUH6 Musiikin lukiodiplomikurssi (MU6) Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa taiteellisen kokonaisuuden, josta ilmenee hänen lukioaikanaan koulussa ja muualla omaksutut musiikilliset taidot, tiedot ja osaaminen. Soveltavat kurssit MUW Musiikin työpaja 1–2 Workshop-kurssin aihealueet vaihtelevat vuosittain opiskelijoiden suuntautuneisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Työpajan aiheena voi olla esim. latinalais-amerikkalainen musiikki, suomalainen kansanmusiikki tai erilaiset soitinklinikat ja demonstraatiot. 114 Musiikin opetuksen järjestelyistä Osa musiikkilukion opetuksesta järjestetään tuntikaavion ulkopuolella; samaan aikaan muun opetuksen kanssa tai sen päätyttyä ja viikonloppuisin sekä koulun loma-aikoina. Poikkeukselliset järjestelyt mahdollistavat musiikin erityisalojen asiantuntijoiden toimimisen oman ammattinsa ohella tuntiopettajana musiikkilukiossa. Muun opetuksen kanssa yhtä aikaa järjestettävää musiikin opetusta ovat soiton- ja laulunopetus sekä kamari- ja rockmusiikin opetus. Soitto- ja laulutuntien järjestämisehdot • Opetuksen järjestää Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry. ja opetus on maksullista. • Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n johtokunta vastaa opetuksen käytännön järjestelyistä. • Ongelmatilanteissa tulee asiasta riippuen ottaa yhteyttä ao. soiton/laulunopettajaan tai musiikkilukion johtajaan. • Opetusta pyritään antamaan soittimissa ja laulussa, joihin opiskelijoita on ilmoittautunut. Soittotuntien määrä ja ajat • Oppitunteja on syyslukukaudella 15 ja kevätlukukaudella 16. • Oppitunnit ovat koulupäivän aikana, soittotuntiajat kiertävät. • Viikoittaisen soitto/laulutunnin pituus on 22,5 min. • Opiskelija on itse velvollinen seuraamaan D-oven tuulikaapissa olevalta musiikki-ilmoitustaululta, mikä on viikoittain soittotunnin aika. • Opiskelijat pitävät kirjaa soitto/laulutunneistaan nk. punaisella kirjalla, joka on pyydettäessä esitettävä myös opettajille todisteena soittotunnilla käynnistä. Maksut • Ilmoittautuessa opiskelija sitoutuu käymään soitto/ laulutunneilla koko lukuvuoden ja maksamaan koko lukuvuoden lukukausimaksut. Jos opiskelija keskeyttää opintonsa kesken lukukauden, hän suorittaa koko lukukausimaksun. Perustellusta syystä maksusta voi 115 saada palautusta musiikkiseuran johtokunnalta kirjallisella anomuksella, joka jätetään lukion kansliaan. • Maksut suoritetaan lukukausittain, pyydettäessä kahdessa erässä, laskut lähetetään opiskelijoiden kotiosoitteisiin. • Musiikkiseuran johtokunta määrää lukukausimaksujen suuruuden vuosittain. (Lukuvuonna 2007–2008 maksut syksy: 202,50€ (15x13,50€) ja kevät: 216€ (16x13,50€). • Keskeyttämisestä on ilmoitettava kolmeen paikkaan vähintään kuukautta aikaisemmin kirjallisesti: lukion kansliaan vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella, musiikkiseuran taloudenhoitajalle sekä ao. opettajalle. Alaikäisellä pitää olla huoltajan suostumus keskeyttämiseen. Tällaisia opintoja ovat: • soiton- tai laulunopetus (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia) • musiikin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia) • Yleinen musiikkitieto I (vastaa musiikkilukion kurssia MUH1 Taidemusiikki) • erikseen sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksiluettavissa lukioopinnoiksi. Poissaolot • Poissaoloista on ilmoitettava etukäteen opettajalle vähintään kolme päivää aikaisemmin ja ellei tavoita opettajaa niin lukion kansliaan. Poissaolojen takia pitämättä jääneet oppitunnit opiskelija menettää. Arviointi ja ilmoittautuminen • Lukion opiskelijat saavat soitto-/laulutunneista kurssisuorituksen (pakollinen tai soveltava) sekä numeroarvioinnin. Keväällä järjestetään tutkinnot. • Lukuvuoden aikana järjestetään useita esiintymistilaisuuksia. • Soittotunneille ilmoittaudutaan lukuvuoden alussa erillisellä ilmoittautumislomakkeella, joita saa lukion kansliasta. Lisäksi lukion opiskelijan pitää huolehtia, että hän on valinnut ko. oppiaineen opintoohjelmaansa. Muualla suoritettavat opinnot Musiikin opetusta järjestetään yhteistyössä Vantaan ja muiden musiikkiopistojen sekä Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n kanssa. Opiskelija voi suorittaa musiikkilukion kurssejaan osallistumalla lukioaikanaan yhteistyökumppaneiden järjestämään musiikin opetukseen. 116 117 Tanssi tanssilukiossa Liikeilmaisu Tanssilukio TAL 1. vuonna 2. vuonna 1 3. vuonna milloin tahansa 6 2 3 4 5 TAH MU MUH 1 2 3 1 1 pakollinen kurssi pakollinen valittava kurssi Lukuvuonna 2008–2009 tanssilukion kursseista järjestetään: TAL1, TAL3, TAL4, TAL6, TAH1, MU1 ja MUH1. Pakolliset kurssit TAL1 Tanssi ja minä Kurssilla tutustutaan tanssilukio-opiskeluun ja tanssiryhmään. Luodaan työskentelytavat ja pohditaan omaa suhdetta tanssimiseen. Yhdessä musiikkilukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa suunnitellaan, harjoitellaan ja esitetään show-ohjelma. TAL2 Nykytanssin perusteet Kurssilla käydään läpi nykytanssin peruselementtejä (tila, aika, voima, virtaus). Etsitään kehoon oikeaa linjausta, liikkeen puhtautta ja kokonaisvaltaista kehonhallintaa. pienimuotoisia tansseja. Tanssinhistoria TAH1 Myyteistä moderniin Taidetanssin synty, historia ja merkitys. Tutustutaan länsimaisen taidetanssin syntyyn ja merkittävimpiin henkilöihin esihistorialliselta ajalta 1900-luvun alkuun asti. TAH2 Modernista meidän päiviin Tutustutaan länsimaiseen taidetanssin suuntauksiin ja merkittävimpiin henkilöihin 1900-luvulla. Käydään läpi tanssin nykysuuntaukset. TAH3 Taidetanssi Suomessa Suomalaisen taidetanssin kehitys ja merkitys. Tutustutaan tärkeimpiin taidetanssiin vaikuttaneisiin henkilöihin ja kartoitetaan tämän päivän suomalainen tanssin kenttä. Käydään katsomassa esityksiä. Muut pakolliset kurssit MU1 Musiikki ja minä Kurssilla etsitään jokaiselle oma tapansa toimia musiikin alueella. Laulamalla, soittamalla ja kuuntelemalla tutkitaan mahdollisuuksia olla musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalveluiden käyttäjänä. MUH1 Taidemusiikki (MUH2) Kurssilla tutustutaan länsimaisen taidemusiikin aika- ja tyylikausiin antiikin ajoista tähän päivään asti. Kuunteluja musisointiesimerkkien kautta saadaan tietoa musiikin kehityksestä ja tärkeimmistä säveltäjistä sekä heidän teoksistaan. Konserttikäynti on osa kurssisuoritusta. TAL3 Liikeimprovisaatio Tutustutaan improvisaation ja erilaisten traditioiden kautta kehon luonnolliseen tapaan liikkua ja olla kontaktissa muihin. Pakolliset valittavat tanssilukion kurssit TAL4 Rytmi ja liike Kurssilla tutustutaan jazztanssin tekniikkaan ja rytmiin ilmiönä. Tuotetaan rytmejä keholla ja erilaisilla välineillä. TAN1–3 Tanssin perustekniikka, nykytanssi Nykytanssia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa. TAL5 Koreografia Tutustutaan erilaisiin tapoihin tehdä koreografiaa ja tutkitaan liikettä. Mitä, miten ja kenelle liike viestii. Työstetään TAZ1–3 Tanssin perustekniikka, jazztanssi Jazztanssia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa. 118 TAB1–3 Tanssin perustekniikka, baletti Balettia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa. 119 TAL6 Tanssin lukiodiplomi Kurssilla työstetään tanssin lukiodiplomia. Työhön kuuluvat taiteellinen ja kirjallinen työ sekä portfoliotyöskentely. Lukion tanssidiplomin suorittamiseksi vaaditaan, että opiskelija on suorittanut vähintään kolme lukion tanssikurssia. TAW1–3 Tanssin workshop Kurssi on tarkoitettu senhetkisen tanssiesityksen viimeistelyyn. Joka vuosi järjestetään yksi kurssi. Soveltavat kurssit Musiikkilukion kursseja 1–3 Kuvataide 1. vuonna KU 2. vuonna 1 (2) pakollinen kurssi 3. vuonna Milloin tahansa 6° 3’ 4’ 5’ 7° 8° 9° 10° 11° 12° 13° 14° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Kurssilla perehdytään kuvallisen ilmaisun ja kuvataiteen perusteisiin ja tehdään monipuolisia harjoitustöitä eri tekniikoilla. KU2 Ympäristö, paikka ja tila Arkkitehtuurin ja muotoilun perusteet. Ympäristön tutkiminen kuvataiteen menetelmin. Syventävät kurssit KU3 Media ja kuvien viestit Kuvaviestinnän perusteet ja kuvan vaikutuskeinot. Kuva mediassa, kuvausharjoituksia. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Kuvataiteen historiaan ja tyylisuuntiin tutustumista ja oman kuvailmaisun kehittämistä. KU5 Nykytaiteen työpaja Nykytaiteeseen tutustumista ja oman projektin toteuttaminen. Soveltavat kurssit KU6 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi Suoritus muodostuu portfoliosta (suunnittelusta, luonnoksista ja valmiista työstä) sekä siihen liittyvästä kirjallisesta tehtävästä. Opetushallitus lähettää vuosittain tehtävät. Kurssin voi suorittaa vasta vähintään neljän hyväksytyn kuvataiteen kurssin jälkeen. KU7 Piirustus ja maalaus Piirustus- ja maalaustehtäviä eri tekniikoilla. 120 121 KU8 Öljyvärimaalaus Öljyvärimaalauksen perusteet. Värien käyttö ja erilaiset maalaustekniikat. KU9 Keramiikka ja kuvanveisto Keramiikan ja kuvanveiston harjoituksia eri materiaaleilla. KU10 Muotoilukurssi Muotoilun historia ja perinne. Muotoilun perusteet ja designin tutkiminen. Muotoilutehtäviä sekä vierailuja. KU11 Musiikkivideo Kurssilla tuotetaan oma musiikkivideo joko omaa tai muiden tekemää musiikkia käyttäen. KU12 Elokuvailmaisu Perehdytään elokuvan historiaan ja ilmaisukieleen ja tuotetaan erilaisia ohjelmatyyppejä ryhmissä. KU13 Tietokonegrafiikka ja graafinen suunnittelu Digitaalisen kuvankäsittelyn ja taiton perusteet ja ohjelmistot. Julkaisun suunnitteluprosessi ja sen toteutus. KU14 Valokuvaus ja animaatio Kurssilla tutustutaan valokuvataiteen historiaan, kuvaamiseen järjestelmäkameralla, mustavalko- ja digitaalikuvaan, animaation historiaan, tekniikkaan ja mahdollisuuksiin, oman animaatioelokuvan tuottamiseen ja kuvien muokkaamiseen kuvankäsittelyohjelmilla. Liikunta 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 1 2 4’ 10° 12° 3’ 6° LI pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa 5’ 7° 8° 9° 11° 13° ° soveltava kurssi Pakolliset kurssit LI 1 Taitoa ja kuntoa Kurssilla perehdytään eri vuodenaikojen keskeisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Opiskelija syventää lajitaitojaan ja -tietojaan sekä oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä. Syventävät kurssit LI3 Virkisty liikunnasta Rentouttava ja virkistävä liikunta ja stressinhallinta. Fyysisen ja psyykkisen kunnon kehittäminen. Kurssin sisältö päätetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. LI4 Yhdessä liikkuen Tanssitaidon kehittäminen ja tapakasvatus. Vanhojen tanssien harjoittelu. LI5 Kuntoliikunta Oman tavoitteellisen kuntosali- tai kestävyysohjelman (esim. juoksu, hiihto, uinti tai niiden yhdistelmä) suunnittelu ja toteutus. Kurssin lopuksi palautetaan raportti kurssin toteutumisesta. Soveltavat kurssit LI6 Liikunnan lukiodiplomikurssi Liikunnan lukiodiplomikurssi edellyttää viiden liikunnan kurssin suorittamista. Kurssi suoritetaan opiskelijan viimeisenä lukiovuotena. Liikuntadiplomia voi hyödyntää pyrkiessä liikunnan ja opetusalan jatko-opintoihin. 122 123 LI7 Salibandy- ja futsalkurssi Peleissä tarvittavien perustaitojen ja sääntötuntemuksen kehittäminen. Toteutetaan viikoittaisena peliharjoituksena urheilutalolla. LI8 Palloilukurssi Kurssilla perehdytään monipuolisesti erilaisiin pallo- ja mailapeleihin. LI9 Laskettelukurssi Kouluajan ulkopuolella tapahtuvan lasketteluretken suunnittelu ja toteutus. Opiskelija vastaa kurssin kustannuksista itse. LI 10 Pallo- ja mailapelit Kurssilla perehdytään monipuolisesti erilaisiin pallo- ja mailapeleihin. Terveystieto 1. vuonna TE pakollinen kurssi 2. vuonna 3. vuonna 1 2’ 3’ 4° ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi Pakollinen kurssi TE1 Terveyden perusteet Opiskelija perehtyy terveyteen vaikuttaviin tekijöihin yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Syventävät kurssit LI 11 Pallo- ja mailapelien jatkokurssi Syvennetään pallo- ja mailapelikurssilla opittuja tietoja ja taitoja sekä tutustutaan muutamiin harvinaisempiin pallopeleihin mm. lacrosse, kelttiläinen jalkapallo, salamapallo. TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta sekä valmentaudutaan vanhemmuuteen. LI 12 Kamppailu ja kehonhallintakurssi Kurssin tarkoituksena on tutustua erilaisiin kamppailu- ja kehonhallintalajeihin mm. judo, nyrkkeily, sirkusakrobatia, uimahypyt. Opiskelija vastaa itse kurssin mahdollisista kustannuksista. TE3 Terveys ja tutkimus Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveyshuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. LI 13 Retkeilykurssi Kouluajan ulkopuolella tapahtuvan maastoretken suunnittelu (teoria) ja toteutus. Opiskelija vastaa itse kurssin kustannuksista. Soveltavat kurssit 124 TE4 Terveystiedon kertauskurssi Kerrataan aiempien kurssien keskeisimmät sisältöalueet ja harjoitellaan ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista. Kurssi on tarkoitettu terveystiedon ainereaaliin valmistautuville. 125 Opinto-ohjaus Muut soveltavat kurssit 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Milloin tahansa Tietotekniikka 0,3 3° 0,3 0,4 2’ 4° AT1 Tietotekniikan käyttötaito Kurssi on hyödyllistä ottaa heti lukion alussa. Kurssin tarkoituksena on tasoittaa oppilaiden tietoteknisissä valmiuksissa ilmeneviä eroja ja antaa siten yhtenäinen pohja lukio-opintoja varten. OP pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Pakollinen kurssi OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssi kestää koko lukio-opintojen ajan. Syventävä kurssi OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Kurssin tavoitteena on syventää tietoja jatko-opinnoista tutustumalla opiskelumahdollisuuksiin vierailuilla (yliopistot, tiede- ja taidekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut) ja kutsumalla vieraita kouluun. Soveltavat kurssit OP3 Opiskelutaito Opiskelija omaksuu opiskelun järkevän suunnittelun ja tehostamisen taitoja. OP4 Opi oppimaan kurssi Kurssilla vahvistetaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja ja haetaan itselle sopivia tapoja oppia. Kurssi soveltuu erityisesti lukivaikeuksisille. AT2 Ohjelmien käyttötaito Tietotekniikan käyttötaitokurssin jälkeen ohjelmien käyttötaitokurssilla perehdytään tarkemmin ohjelmien käyttöön. AT3 Digitaalinen videoeditointi Kurssilla tutustutaan digitaalisten videoefektien tekemiseen mm. After Effects- ja Adobe Premiere ohjelmilla. AT4 Verkkokurssi Verkkokurssilla perehdytään lähiverkkoon ja Internetverkkoon. Lisäksi tehdään kotisivuja. AT5 Linux-peruskurssi Kurssilla käsitellään Linux-käyttöjärjestelmän perusteita. AT6 Linux-ohjelmointikurssi Kurssi järjestetään ohjelmointia enemmän harrastaneille. Kurssilla perehdytään syvällisesti Linux-käyttöjärjestelmään, Shell- ja Perl-scriptien ohjelmointiin. Kurssi on syytä valita ensimmäisenä lukuvuotena, sillä kurssin tietoja vaaditaan Järjestelmän ylläpitokurssilla. AT7 Järjestelmän ylläpitokurssi Ylläpitokurssille valitaan vuosittain muutama opiskelija, jotka saavat koulutuksen Palomuuri-, DNS-, sähköposti-, WWW-, Linux- ja Windows-palvelimien ylläpitoon ja verkkotekniikkaan. Kurssi kestää kolme lukukautta ja suoritus vastaa kolmea kurssia. AT8 PHP- ja MySQL-ohjelmointi Kurssilla tehdään WWW-sivuja PHP-ohjelmointikielellä sekä MySQL-tietokantaa hyödyntäen. 126 127 Media Medialinjan opiskelijat ovat medialinjalle päästessään sitoutuneet suorittamaan median kursseja seuraavasti: MED1, MED2, MED3, LEH1, TEL1 ja RAD1. Näiden lisäksi opiskelija valitsee kaksi jatkokurssia lehti-, radiotai televisiotyöstä. Kaikille lukion opiskelijoille avoimia median kursseja ovat MED1, MED3, LEH1, RAD1 ja TEL1, kuitenkin sillä edellytyksellä, että ryhmissä on tilaa. Jos medialinjan opiskelija on suorittanut kahdeksan median kurssia, hän saa päättötodistukseen merkinnän, että on opiskellut medialinjalla. Peruskurssit arvostellaan pääsääntöisesti numeroarvosanalla. Halutessaan opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun hän sen kurssin alussa opettajalle ilmoittaa. LEH2 Lehtityö 2 Perehdytään verkkojulkaisemiseen ilmiönä ja harjoitellaan jutun tekoa verkkoon. Kurssin aikana tuotetaan oma verkkolehti, jonka päivittämisestä voidaan tarvittaessa sopia. Verkkoviestinnän ominaispiirteen, vuorovaikutteisuus, välineen keveys ja matala kustannustaso ovat tarkastelun kohteena, opiskellaan linkittämisen perusteita. LEH3 Lehtityö 3 Lehtityön kurssiin liittyvä lehtiklinikka, jossa kukin opiskelija laatii erityyppisiä lehtijuttuja. Jutut analysoidaan ja kritikoidaan. Soveltavat kurssit TEL1 Televisiotyö 1 Kurssilla harjoitellaan digitaalisen videokameran käyttöä, videon editointia sekä kuvaviestinnän perusteita. Tutustutaan televisio-ohjelman teon peruskysymyksiin. Erilaisten videokoosteiden laadintaa sekä harjoitustöitä. MED1 Median peruskurssi Kurssilla perehdytään median rakenteeseen, toimintaan ja lainsäädäntöön sekä median sisällöllisiin ja ilmaisullisiin erityispiirteisiin. Käsitellään journalismin peruskysymyksiä, median yhteiskunnallista ja kulttuurista vaikuttavuutta. Tehdään harjoituksia eri medioista mediakritiikin keinoin. Opetellaan jutun teon alkeita ja harjoitellaan sanallista ilmaisua ja luovaa kirjoittamista. TEL2 Televisiotyö 2 Opetellaan televisio-ohjelman suunnittelua. Opetellaan aineiston hankintaa, kuvausta, editointia. Musiikin, tehosteiden ja lavastuksen suunnittelua. Kurssilla tavataan alan ammattilaisia ja tehdään ekskursio televisiotoimitukseen ja -studioon. Laaditaan harjoitustöitä koulun sisäiseen tvjärjestelmään. MED2 Mediailmaisu Perehdytään sekä sanallisen että sanattoman viestinnän tekniikoihin ja niiden tulkitsemiseen. Opetellaan haastattelutekniikkaa ja esiintymisen taitoja puhe- ja improvisaatioharjoitusten avulla. Tehtävät syventävät ryhmän yhteenkuuluvuutta ja vapauttavat luovaa energiaa. TEL3 Televisiotyö 3 Televisiotyön kurssiin liittyvä harjoittelu, jonka aikana kukin opiskelija tekee erityyppisiä televisio-ohjelmia, jotka kaikki kritikoidaan, arvioidaan ja muokataan lähetyskuntoon. Ohjelmat julkaistaan koulun omassa tv-verkossa. MED3 Mediadiplomi Suoritetaan valtakunnallinen mediadiplomi. Diplomi koostuu oppimispäiväkirjasta, johon sisältyy portfolio. Päättötyö tehdään opiskelijan valitsemalta median alalta. Päättötyöstä opiskelija saa erillisen arvioinnin ja arvosanan. LEH1 Lehtityö 1 Kurssilla perehdytään erilaisiin juttutyyppeihin ja lehdenteon perusteisiin. Opetellaan tiedonhankintaa ja perehdytään lehtikuvan käyttöön. Kurssin aikana tuotetaan aineisto koulun lehteen ja kirjoitetaan aiheista, jotka koskettavat nuoria. Oppilaat osallistuvat myös taiton suunnitteluun. 128 RAD1 Radiotyö 1 Opiskellaan äänenkäsittelyn perusteet. Kurssilla tutustutaan digitaaliseen tallennukseen, mikrofonin käyttöön ja äänen editointiin. Tutkitaan erilaisia radio-ohjelmia ja tehdään harjoitustöitä. RAD2 Radiotyö 2 Opiskellaan radio-ohjelman teon peruskysymyksiä, ohjelmapolitiikkaa ja radioilmaisua. Tutustutaan jutun taustamateriaalin hankintaan, ohjelmasuunnitelman tekoon, haastatteluun, äänimateriaalin käyttöön, kielenkäyttöön sekä ohjelman editointiin. Tehdään harjoitustöitä ja tutustutaan lähetys- ja jakelutekniikkaan. 129 RAD3 Radiotyö 3 Radiotyön kurssiin liittyvä harjoittelu, jonka aikana kukin opiskelija tekee erityyppisiä radiojuttuja, jotka kaikki kritikoidaan, arvioidaan ja muokataan lähetyskuntoon. Ohjelmat julkaistaan joko koulun omassa radiossa, nettiradiossa tai paikallisradiossa. Musiikkiteatteri IT1– 6 Musiikkiteatteri Oppitunneilla harjoitellaan produktio, joka edustaa jotain musiikkiteatterin lajia. Musiikkiteatteria voi suorittaa lukioaikana yhteensä 6 kurssia, yhteen produktioon osallistumisesta saa harjoitettavasta teoksesta riippuen 1–2 kurssia. Musiikkiteatterin kurssi on integroiva kurssi, jonka toteuttamiseen osallistuvat harjoiteltavasta teoksesta riippuen myös tanssi, kuvataide, tekstiilityö, äidinkieli, näyttämövalaistus, äänitystekniikka ja eri musiikkiaineet. PRO1– 6 Produktio Kurssin voi suorittaa osallistumalla erilaisiin koulussa toteutettaviin esittäviin projekteihin. Opiskelijat valitaan kursseille projektin luonteen mukaan koe-esiintymisten, projektin vetäjien pyynnön tai ilmoittautumisten perusteella. Projektissa työskentely sisältää ilmaisun eri muotoja (soitto, laulu, sävellys, sovitus, tanssi, tekniikka, tuotanto, lavastus, puvustus jne.) kyseisen projektin tavoitteiden mukaan. VAV1 Näyttämövalaistus Kurssilla opetellaan käyttämään näyttämövalolaitteita. Kurssin suorittamiseen kuuluu koulun juhlissa ja esityksissä valosuunnittelun ja valojen hoitaminen. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Martinus-salin kanssa. Muut kielet KKI 1 Kiinan kieltä ja kulttuuria Alkeiskurssilla opiskellaan käytännön läheistä kiinan puhekieltä sekä peruskirjoitusmerkkejä. LA1– 3 Latina Kurssilla opiskellaan latinan kielen alkeet. Kurssi järjestetään yhteistyössä Martinlaakson lukion kanssa. Soveltava kurssi. 130 KJ1 Japanin kieltä ja kulttuuria Kurssilla opiskellaan japanin kielen alkeet ja tutustutaan opintokäynneillä japanilaiseen kulttuuriin. Oppitunnit järjestetään tuntikaavion ulkopuolella. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Vantaan aikuisopiston kanssa. Yhteistoiminnalliset kurssit TUR1 Tutor-kurssi Tutor-kurssilla ykkösvuosikurssilaisista koulutetaan uusien opiskelijoiden ohjaajia ja opastajia. Kurssin suorittamiseen kuuluu koulun esittelytilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen, uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ja opastaminen. Tutoreiden ohjaajana toimii lukion opintoohjaaja. KAN1 Kansainvälisyyskurssi Kansainvälisyyskurssi on soveltava kurssi lukion 1. ja 2. vuosikurssilaisille. Kurssilaiset osallistuvat koulun kansainväliseen toimintaan mm. kantamalla vastuuta vierailujen järjestelyistä, tiedottamalla kouluyhteisölle opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla, kutsumalla vierailevia puhujia, järjestämällä eri maita sekä valtioiden ja kulttuurien välistä suvaitsevuutta edistäviä järjestöjä koskevia päivänavauksia, teemapäiviä ja näyttelyitä. KKT1 Kiinan kulttuurin tuntemus Kiina on maailman väkirikkain maa, jonka vaikutusvalta maailmassa kasvaa kovaa vauhtia. Samalla kiinalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tunteminen on entistä tärkeämpää. Useita oppiaineita (historia, uskonto, filosofia, maantiede, taideaineet, liikunta) integroivan Kiina-kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää Kiina-tuntemustamme. NU1 Nuorisovaltuustotoiminta 1 Kurssin tavoitteena on oman kotikaupungin hallintoon perehtyminen ja yleisen yhteiskuntatietouden kasvu. Kurssin aikana tehdään oma arvio omasta nuorisovaltuustotyöstä ja muusta vaikuttamisesta. Nuori kokoaa omaa portfoliota nuorisovaltuustotoiminnastaan. NU2 Nuorisovaltuustotoiminta 2 Kurssin aikana osallistutaan joko erityiseen projektiin tai tehdään oma kirjallinen tutkielma suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälisen yhteisön toimintatavoista. Tutkielman aihe hyväksytään ja arvioidaan nuorisovaltuustossa. 131 OPI 1 Oppilaskuntakurssi Oppilaskunnan hallituksen toimintaan aktiivisesti osallistumalla opiskelija voi suorittaa oppilaskuntakurssin. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa oppilaskunnan toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty osaksi vuotuista koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Oppilaskunta työskentelee yhteistyössä rehtorin ja opettajien kanssa myönteisen ja viihtyisän ilmapiirin luomiseksi kouluyhteisöömme. Oppilaskunnan ohjaajana toimii Sari Kopra. TII 1 Tiimityön kurssi Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tiimityön kurssi osallistumalla aktiivisesti jonkin tiimin toimintaan lukioaikana. Kurssin suoritus määräytyy tiimin vetäjän määräämistä osa-alueista. Suoritusmerkintä. NVT1 Nuorten vapaaehtoistyön kurssi Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteinen kurssi, jossa tutustutaan ja osallistutaan vapaaehtoistyöhön. Tavoitteena on lisätä opiskelijan kykyä ymmärtää erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja nähdä itsensä osana erilaisia yhteisöjä. Kurssi pidetään Myyrmäen kirkon tiloissa. Lisätietoja kurssista voi kysyä Tuuli Aitolehti-Kapaselta p. 050–541 4954 tai tuuli.aitolehti–[email protected]. Urheiluvalmennus Urheiluvalmennus on tarkoitettu tavoitteellisesti kilpaurheiluun suuntautuville opiskelijoille. Valmennus tapahtuu yhteistyössä lajivalmentajien kanssa. Opiskelija voi halutessaan suorittaa kahdeksan (8) valmennuskurssia lukion aikana. Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna opiskelija suorittaa kolme valmennuskurssia / vuosi ja kolmantena opiskeluvuonna kaksi kurssia. Kurssit toteutetaan, mikäli niihin ilmoittautuu riittävästi opiskelijoita. VJA1– 8 Jalkapallovalmennus Valmennuksessa keskitytään perus- ja pelitaitojen kehittämiseen erityisesti pienpelien, nopeus- ja tekniikkaharjoitusten avulla. Harjoitukset tukevat seuroissa tapahtuvaa harjoittelua. Valmennusryhmä pelaa pelejä ja osallistuu turnauksiin. VJÄ1– 8 Jääkiekkovalmennus Harjoituksissa keskitytään henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen. Harjoitukset tukevat seuroissa tapahtuvaa 132 harjoittelua. Pelataan pienpelejä, pelejä ja osallistutaan turnauksiin. VSA1– 8 Salibandyvalmennus Harjoituksissa keskitystään henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja pelikäsityksen parantamiseen. Toiminta tukee seuroissa tapahtuvaa harjoittelua. Ryhmä pelaa erilaisia pelejä ja osallistuu turnauksiin. VKE1– 8 Kestävyysvalmennus Lajeina mm. uinti, hiihto, suunnistus ja triathlon. Harjoitukset tukevat eri kestävyyslajeissa tarvittavia taito- ja kestävyysominaisuuksia. Valmennussuunnitelma toteutetaan yhteistyössä opiskelijan oman valmentajan kanssa. Osallistutaan erilaisiin opiskelijaurheilutapahtumiin. Muita kursseja AKV1 Liikennekasvatus, autokoulukurssi Autokoulukurssin suorittamiseen kuuluu AB-ajokortin lisäksi osallistuminen kahdelle lukiossa järjestettävälle luennolle. Luennot järjestetään kerran vuodessa, yleensä keväällä. Luentojen sisällöt ovat: menettely onnettomuustilanteessa ja huomaavaisuus liikenteessä. Mikäli autokoulu järjestää vastaavat luennot, niiden korvaavuudesta on sovittava erikseen lukion kanssa. Pelkällä ajokortilla ei saa kurssisuoritusta. Ilmoittautuminen autokoulukurssille p. 09–534 122 tai [email protected]. TUT1 Tutkielmakurssi Kurssin tavoitteena on oppia hankkimaan, arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa. Tutkielmakurssin suorittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä aineopettajan kanssa. Kurssi voi olla oppiainerajat ylittävä tutkielmatyö. OPP1 Oppimaan kurssi Kurssilla vahvistetaan eri oppiaineiden opiskelutaitoja. Kurssi kertyy opiskelijalle lukioaikana eri oppiaineiden tukiopetukseen osallistumisesta. Opiskelijalla on vihreä opintokirja, jonka saa kansliasta. TAK 1–3 Tanssia kaikille Kurssilla tutustutaan nykytanssin tekniikkaan sekä liikeimprovisaatioon. Kurssi sopii vasta-alkajille ja tanssin harrastajille. Joka vuosi järjestetään yksi kurssi. 133 134 135 3° 4’ 2’ 2 1 0,3 3’ 0,4 3’ 0,3 (2) Terveystieto Opinto-ohjaus 5’ 4 1 6° Liikunta 12° 5’ 8° 5° 4’ 3’ 5’ 5’ 3 3 7’ 6° 6° 10° 4’ 11° 1 4’ 3 3’ 10° Kuvataide 3’ 2 8° 8’ 8’ ‘8 8’ 8’ 8’ 7’ 8’ 8’ 8’ 8’ 9° 9° 9° 8° 9° 9° 9° 9° 10° 9° 10° 10° 10° Milloin tahansa 10°, 12°, 13° ° soveltava kurssi 4° 6° 6° 6 5’ 4’ 6° 6° 5’ 4’ 8’ 8° 6° 6° 5’ 9° 7° 13° 2’, 4° 3’—5’, 7°—14° 5°, 7°, 8°, 9°, 11°, 13° 2, 3, 4, 5 5 5’, 6’, 7° 3’, 4’, 6° 5° 4’, 7° 12° 5° 12’ 14° 15° 18° 10 13’ 14° 16 ° 19° 11’ 6 7’ 8’ 9° 10° 11° 3’, 7° 5’ 6° 6 (2) 1 2’ 4 2’ 3 2 2’ 1 7° 6’ 4’ 9 7’ 7’ 7’ 7’ 7’ 7’ 7’ 6’ 7’ 7’ 7’ 7’ 6 1 1 Musiikki, valtakunnallinen 2 8 6 6’ 6’ 6’ 6’ 6’ 6’ 5 6 6 6 6 3. vuonna 6 8’ 9’ 6 ’ syventävä kurssi Musiikki MUH, musiikkilukio Tanssi 1 1 1 Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Filosofia 4’ 3 4’ 5’ 3’ 3 3 7 5 4’ 5’ 5’ 5’ 5’ 5’ 5’ 4 5 5 5 5 5 3’ 2 2 2 2 2 2’ 1 1 1 1 1 1 Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Ortodoksinen uskonto Islamin uskonto Katolinen uskonto 20° 6 4 2 4’ 5 2 3’ 4 0° 4’ 4’ 4’ 4’ 4’ 4’ 3 2’ 3 3 3’ 3’ 3’ 3’ 3’ 3’ 0° 1 2 2 2’ 2’ 2’ 2’ 2’ 2’ 2 10° 1 1 1 1 1’ 1’ 1’ 1’ 1’ 1’ 1 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 Fysiikka Pitkä Lyhyt Saksa Ranska Venäjä Espanja Saksa Ranska Ruotsi Eng. Ruotsi Ranska Saksa Venäjä Maantiede Biologia Matematiikka B3-kieli B2-kieli B1-kieli Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä A-kieli pakollinen kurssi 2. vuonna 5 7’ 4 4 5 1. vuonna 2 3 1 1 2 3 Vaskivuoren lukion kurssien suoritusaikataulu 2008–2009 136 137 Muita kursseja Urheiluvalmennus Tietotekniikan käyttötaito Ohjelmien käyttötaito Digitaalinen videoeditointi Verkkokurssi Linux-kurssi Linux-ohjelmointikurssi Järjestelmän ylläpitokurssi PHP- ja MyQL-ohjelmointi 1° 1° LAT Latina KII Kiinan kieltä ja kulttuuria AKV1 Liikennekasvatus, autokoulukurssi TUT1 Tutkielmakurssi OPP1 Oppimaan TAK Tanssia kaikille VJA Jalkapallovalmennus 1- 8 VJÄ Jääkiekkovalmennus 1- 8 VSA Salibandyvalmennus 1- 8 VKE Kestävyysvalmennus 1- 8 OPI 1 Oppilaskuntakurssi KAN1 Kansainvälisyyskurssi KKT1 Kiinan kulttuurin tuntemus TUR1 Tutor-kurssi TII 1 Tiimityön kurssi NU Nuorisovaltuustotoiminta NVT1 Nuorten vapaaehtoistyön kurssi 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 2° 3° 1° 1° 1° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° JAP1 Japanin kielen ja kulttuurin kurssi IT Musiikkiteatteri PRO Produktio VAV1 Näyttämövalaistuksen kurssi MED1 Median peruskurssi MED2 Mediailmaisu MED3 Mediadiplomi LEH Lehtityö TEL Televisiotyö RAD Radiotyö AT1 AT2 AT3 AT4 AT5 AT6 AT7 AT8 Yhteistoiminnalliset kurssit Muut kielet Musiikkiteatteri Media Tietotekniikka Muut soveltavat kurssit 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 2° 3° 3° 3° 3° 3° 3° 3° 3° 3° 3° 3° 4° 4° 4° 4° 4° 4° 5° 5° 5° 5° 5° 5° 6° 6° 6° 6° 6° 6° 7° 7° 7° 7° 8° 8° 8° 8° 194 195 052 034b tekn. tila tietotekniikka 037 musiikkistudio wc wc wc var 148 053 wc wc wc wc työtila 109 opett. 022 hissi wc 026 äidinkieli 054 129 132 musiikki harjoittelu siiv . keskus 133 musiikki harjoittelu wc wc wc inva - wc 147a 110 humanistiset aineet hissi opettajien työtila 030 näyttämö 128b aula 135 106 matematiikka 112 humanistiset aineet 105 matematiikka 055 opetusvälinevarasto 056 medialuokka wc/p radio/studio 047 046b 046a oppilas- lukutila kunta 111 humanistiset aineet auditorio wc/t 128a sos. tila henkilökunta 040 aula wc musiikki harjoittelu 103 104 opettajien matematiikka työtila opp.kunta 039 lukutila 036 lukutila 035 wc wc/t wc/p äidinkieli wc sähköpk 108 humanistiset aineet wc musiikkipaja 123 102 matematiikka äidinkieli 107 humanistiset aineet happi kaasupullot 101 matematiikka vss 1 001 ruokasali 134 138 keittiö 113 114 humanistiset aineet humanistiset aineet kouluisäntä 138 musiikki 151 musiikki 150 kiint. varasto 152b musiikki 152a terv.hoitaja vss 4 jätekatos 199 aula 164 wc inva wc wc wc lepo 181 186 170 168 neuvottelu 169 opo opo 171 opo psykologi 172 kuraattori 173 hammaslääk. 174 175 176 varasto hammaslääk. 167 kielet 002 vss 2 183 odotustila 166 kielistudio kielivarasto 196 sos tilat vss 3 terv.hoitaja 180 179 hammaslääk. 177 178 hammaslääk. 012 lämmönjakohuone kielistudio kielet 266 wc wc wc wc aula kielet 267 268 varasto digistudio kuvataide kuvataide 230 221 musiikki tietotekniikka terassi 229 222 varasto pimiö musiikkijohto 217 musiikki 252 apulais- erityisrehtori opettaja tietotekniikka var. 227a 228 opettajien huone Luokan 217 vieressä Musiikkilinjan johtaja Matti Suomela ja musiikinopettaja Mika Karhunen Huoneessa 278 Kielten opettajat Urheilutalon pohjakerros Liikunnan opettajat Urheilutalon 1. kerros Kari Kastu 226 ma-bi hissi 232 tv-radio 207 monistus Huoneessa 206 Fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen opettajat 196 225 biologian lab. 212 224a var. 208 fysiikka ma-bi 224 204 kemia 209 kemian lab. 205 fysiikka 210 var 211 fysiikan lab. av-studio 206 opettajien työtila Huoneessa 109 Historian, yhteiskuntaopin, filosofian, psykologian ja uskonnon opettajat 253 auditorio 227 rehtori kanslia Huoneessa 030 Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat, tanssilinjan johtaja Anna-Maria Vairio sekä rockmusiikin ja äänitystekniikan opettaja Pekka Rautio Huoneessa 103 Matematiikan opettajat 231 opett. työtila 278 kielet 272 wc/inva wc/inva siivous kielet kielet 270 271 Opettajien työtilat 197 198 199 Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 6.10.2008 — 28.11.2008 II jakso 8. 7. 6. 1 1. Ma 12.8. — 3.10.2008 I jakso 6 ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 6 ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe 8 2 6 7 5 Pe 200 201 Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 4.2.2009 — 3.4.2009 IV jakso 8. 7. 6. 1 1. Ma 1.12.2008 — 3.2.2009 III jakso 6 ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 6 ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe 8 2 6 7 5 Pe 202 203 Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 6.4.2009 — 30.5.2009 V jakso 6 ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe Poissaololomakkeet Poissaoloaika Poissaolon syy 25.–29.8. Aine Tuntimäärä nimi: Huoltajan allekirjoitus Angiina MAA HI KE KU MU 3 3 3 3 3 Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus 204 Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Tuntimäärä Aine Poissaoloaika Huoltajan allekirjoitus Aine Aine Poissaoloaika Poissaolon syy Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaoloaika Matti Mallikas 205 nimi: Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus 206 Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus 207 nimi: Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus Poissaoloaika Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaoloaika Aine Aine Tuntimäärä Tuntimäärä Opettajan kuittaus Opettajan kuittaus 208 Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus Poissaolon syy Huoltajan allekirjoitus 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224
© Copyright 2024