1. No category

“Näkymätön poika”
Il ragazzo invisibile
Italia, Ranska 2014
Kuva: Pressimateriaali
Ohjaus: Gabriele Salvatores
Käsikirjoitus: Alessandro Fabbri, Ludovica Rampoldi & Stefano
Sardo
Kuvaus: Italo Petriccione
Leikkaus: Massimo Fiocchi
Näyttelijät: Ludovico Girardello (Michele), Valeria Golino
(Giovanna), Fabrizio Bentivoglio (Basili), Aleksei Guskov (Andreij),
Kseniya Rappoport (Yelena)
Dialogi: italiankielinen
Tekstitys: suomenkielinen
Kesto: 100 min
Ikäraja: K12
Elokuvan synopsis: Ujon 13-vuotiaan Michelen arkeen kuuluvat yksinhuoltajaäiti, muutama hyvä
kaveri, muutama koulukiusaajaksi luokiteltava urpo ja orastava ihastus suloiseen Stellaan. Tavallisen
pojan tavallinen elämä saa epätavallisen käänteen, kun tiukassa paikassa hänen hartain toiveensa
muuttua näkymättömäksi yllättäen toteutuu. Mitä tällaisen supersankarikyvyn kanssa tulisi tehdä?
Muuttuuko Michelen elämä huvitteluksi vai seuraako uudesta kyvystä myös vastuu? Euroopan elokuvaakatemian nuorten tuomariston valitsema vuoden paras nuortenelokuva yhdistää mainiolla tavalla
vauhdikasta fantasiaa arkiseen realismiin.
Oppimateriaalin teemoja: elokuva-analyysi, koulukiusaaminen, ystävyys, ihastuminen, identiteetti ja
minäkuva, supersankaruus
Tehtäviä ja keskustelunaiheita luokkaan
1. Ennen elokuvaa

Katsokaa elokuvan traileri. Mitä ajatuksia se herättää?
Traileri: https://www.youtube.com/watch?v=-FC6-yPwuxA

Mihin elokuvan lajityyppiin (=genreen) elokuva mielestäsi sijoittuu?
Esimerkkejä elokuvan genreistä
DRAAMA: Tarina perustuu vuoropuheluun ja
toimintaan. Pyritään kuvaamaan roolihahmojen
luonteita ja keskinäisiä suhteita.
SEIKKAILUELOKUVA: Sisältää suuren seikkailun, on usein
päällekkäisyyttä muiden lajityyppien kanssa. Tapahtumat
sijoittuvat usein menneisyyteen.
KOMEDIA: Tavoitteena on saada katsoja huvittumaan tai
nauramaan. Huumoria saadaan aikaan esimerkiksi
liioiteltuina liikkeinä, hauskoina puheina, vitseinä tai
parodioiden toisia henkilöitä ja tarinoita.
TOIMINTAELOKUVA: Tapahtumarikas elokuva,
päähenkilö kohtaa vaativia ja vaarallisia tilanteita.
Roolihahmoista sankari on kekseliäs, rohkea ja
ylivoimainen ominaisuuksiltaan. Ominaispiirteitä ovat
hyvä-paha -asetelma, takaa-ajot, räjähdykset, tappelut.
Tapahtumapaikka ja aika kuvaavat yleensä nykyaikaa.
Lähde: http://www.koulukino.fi/ckfinder/userfiles/files/FrankenweenieGenret.pdf
2. Elokuvan jälkeen





Mitä elokuvasta jäi mieleen?
Mistä pidit elokuvassa, mistä taas et pitänyt? Miksi?
Mitä tunteita kävit läpi elokuvan aikana?
Minkälaisina koit elokuvan henkilöhahmot?
Mitä mieltä olet elokuvan lopetuksesta?
Tehtävä:
Kirjoittakaa tiivistelmä elokuvan tapahtumista. Vaihtoehtoisesti voitte myös piirtää sarjakuvan
tapahtumista tai tehdä elokuvajulisteen.
Vinkki:
Voitte myös valokuvata elokuvajulisteen tai rakentaa valokuvien avulla sarjakuvan elokuvan
tapahtumista.
3. Elokuvan juoni ja rakenne

Mitä tarkoitetaan elokuvan juonella? Entä elokuvan tarinalla?
Tarina: Elokuvan pohjalla oleva tarina, joka halutaan
kertoa. Elokuvateoriassa käytetään myös nimitystä
fabula. Elokuvan tapahtumat voivat kuvata useita
vuosia ja useiden sukupolvien välistä aikaa. Elokuvan
keinoin tapahtumat esitetään tiivistetysti (ks. juoni).
Lähde: http://koulut.sodankyla.fi/elokuvakasvatus/opas.pdf
Juoni: Tarkoittaa sitä, mitä elokuvan pohjalla
olevasta tarinasta kerrotaan elokuvassa, missä
järjestyksessä, sekä kuinka kattavasti
tapahtumat esitetään. Elokuvan keston aikana
voidaan esimerkiksi esittää vuosia kestävä
tapahtumaketju.
Tehtävä:
Kerratkaa elokuvan juoni ja tarinarakenne pareittain tai pienryhmissä. Voitte käyttää apuna
ranskalaisia viivoja tai aikajanaa. Sijoittakaa sitten elokuvan tapahtumat seuraavaan juonimalliin:
Alkusysäys: Elokuva alkaa, herättää katsojan
mielenkiinnon. Johdattaa katsojan elokuvan maailmaan.
Esittely: Kerrotaan, mistä ja keistä on kysymys: keitä
henkilöt ovat, missä henkilöt ovat, milloin kaikki
tapahtuu, mitkä ovat nykyiset ja menneet henkilöiden
väliset suhteet. Synnyttää katsojassa odotuksia. Välittää
tietoa elokuvan tyylilajista.
Syventäminen: Tarkoituksena saada katsojat eläytymään
elokuvan henkilöihin.
Ristiriidan kärjistyminen: Ristiriitojen kärjistyminen
tapahtuu osapuolten välisinä ”hyökkäyksinä”. Jatkuvat
vedot ja vastavedot vievät toimintaa kohti
käännekohtaa, joka johtaa päätekijöiden kohtaamiseen
elokuvan pääkohtauksessa.
Ratkaisu: Konflikti ratkeaa, jompikumpi osapuoli saa
tahtonsa läpi ja voittaa.
Häivytys: Elokuvan päätösjakso. Katsoja rauhoitetaan,
ristiriitojen ja jännityksen aiheuttama tunnekuohu
tasaantuu. Elokuva päättyy.
Lähde: Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vinkki:
Voitte tehdä aikajanan perinteisesti luokan taululle tai paperille, tai sitten luoda sellaisen verkkoon,
esimerkiksi Padletiin (www.padlet.com) tai Preziin (www.prezi.com).
4. Elokuvan henkilöhahmot

Minkälaisia henkilöhahmoja elokuvassa on? Kuka on päähenkilö, kuka sivuhenkilö, kuka vastustaja?
Miettikää pareittain tai pienryhmässä.
Päähenkilö=protagonisti
Liikkeellepaneva henkilö
Päähenkilö on se, jolle tapahtuu; kuka tai mikä tahansa,
jolle koituu tarina. Päähenkilön en tarvitse välttämättä
olla ihminen, vaikka tavallisesti näin on. Päähenkilöllä on
yleensä vahva tahto, selkeitä päämääriä sekä jotain
arvokasta pelissä: henki, kunnia, rakkaus. Päähenkilön ei
tarvitse välttämättä olla realistinen; oleellista on, että
henkilö on uskottava ja tosi tarinan omassa maailmassa.
Päähenkilö on myös usein sankari.
Henkilö, joka saa elokuvan liikkeelle; hän tekee jotain,
joka käynnistää tapahtumasarjan, juonen ja vie juonta
eteenpäin. Hyvin usein liikkeellepaneva henkilö on
elokuvan roisto. Hän aiheuttaa tahallaan tai
tahattomasti tapahtumasarjan, joka vetää päähenkilön
mukaan tapahtumien pyörteeseen. Yleensä
liikkeellepanevassa henkilössä ei tapahdu kehittymistä.
Sivuhenkilö
Kameleontti
Vie juonta eteenpäin, ja auttaa päähenkilöä tämän
luonteen rakentamisessa. Yleensä esiintyvät vian lyhyen
ajan tai lyhyitä aikoja elokuvassa.
Kameleontti on henkilö, joka muuttaa muotoaan. Hän
voi osoittautua toiseksi, paljastaa todellisen luonteensa
tai ottaa kokonaan toisen hahmon. Kameleontin avulla
voi tuoda tarinaan epäilystä ja jännitystä.
Vastustaja=antagonisti
Todistaja
Päähenkilön vastavoima. Vastustaja tekee kaikkensa
estääkseen päähenkilöä pääsemästä tavoitteeseensa.
Vastustaja voi olla rikollisjoukkion johtaja, poliisi,
muukalainen avaruudesta, kilpakosija, hankala esimies
tai vaikka ymmärtämätön äiti.
Todistaja on henkilö, joka näkee jonkin tapahtuman tai
tilanteen. Hänen kauttaan voidaan välittää katsojalle
sellaista tietoa, jota päähenkilöllä tai vastustajalla ei ole.
Usein todistaja auttaa pitämään juonen koossa.
Auttaja
Antaa neuvoja tai osallistuu taisteluun antagonistia
vastaan. Usein auttaja on oppi-isä, viisaampi ja
kokeneempi henkilö, joka auttaa päähenkilö pääsemään
päämääräänsä. Auttaja voi myös taistella päähenkilön
puolesta, kunnes tämä on voimistunut tarpeeksi
taistellakseen itse. Auttajassa ei tapahdu olennaista
kehitystä.
Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura.
5. Elokuvan draamankaari

Toimikaa pareittain tai pienryhmissä. Kirjatkaa ylös, mitä kaikkea elokuvassa tapahtui. Mihin
kohtaan elokuvan tapahtumat sijoittuisivat draamankaaressa?
1.
Alkusysäys: Elokuva alkaa, herättää katsojan
mielenkiinnon. Johdattaa katsojan elokuvan
maailmaan.
4) Ristiriidan kärjistyminen: Ristiriitojen kärjistyminen
tapahtuu osapuolten välisinä ”hyökkäyksinä”. Jatkuvat
vedot ja vastavedot vievät toimintaa kohti
käännekohtaa, joka johtaa päätekijöiden kohtaamiseen
elokuvan pääkohtauksessa.
2.
Esittely: Kerrotaan, mistä ja keistä on kysymys:
keitä henkilöt ovat, missä henkilöt ovat, milloin
kaikki tapahtuu, mitkä ovat nykyiset ja menneet
henkilöiden väliset suhteet. Synnyttää katsojassa
odotuksia. Välittää tietoa elokuvan tyylilajista.
5) Ratkaisu: Konflikti ratkeaa, jompikumpi osapuoli saa
tahtonsa läpi ja voittaa.
3.
Syventäminen: Tarkoituksena saada katsojat
eläytymään elokuvan henkilöihin.
6) Häivytys: Elokuvan päätösjakso. Katsoja rauhoitetaan,
ristiriitojen ja jännityksen aiheuttama tunnekuohu
tasaantuu. Elokuva päättyy.
Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
6. Leikki ja kiusaaminen



Miten määrittelisit leikin ja kiusaamisen? Mikä on mielestäsi vain leikkiä, mikä taas kiusaamista?
Onko leikillä ja kiusaamisella mielestäsi eroa?
Millaisia kiusaamisen muotoja on olemassa? Miten ne tuodaan esille elokuvassa?
Oletko itse kohdannut luokassasi tai koulussasi kiusaamista? Miten se ilmeni? Miten siihen
puututtiin?
Tehtävä:
Tutustukaa MLL:n Nuortennetin määritelmiin kiusaamisesta. Käykää myös Kivakoulun sivuilla
katsomassa mitä kiusaamisen muodoista kerrotaan. Kirjatkaa sen jälkeen ylös, miten kiusaaminen
ilmeni elokuvassa. Keskustelkaa sen jälkeen aiheesta ryhmässä.
Suora kiusaaminen
Voi olla esimerkiksi nimittelyä, haukkumista, toisen tavaroiden rikkomista tai varastamista, nettihäiriköintiä,
potkimista, tönimistä, lyömistä eli pahoinpitelyä. Suoran kiusaamisen usein ulkopuolinenkin havaitsee.
Epäsuora kiusaaminen
Voi olla esimerkiksi ilkeiden juorujen levittämistä, selän takana puhumista, kiusatun eristämistä muusta luokasta
tai ryhmästä, ulkopuolelle jättämistä, huomiotta jättämistä, huokailua, tuijotusta, nimettömien puhelujen
soittamista, tekstiviestien ja sähköpostien lähettämistä nimettömästi tai sopimattomien kuvien ja
kuvamanipulaatioiden levittämistä. Kiusattu ei välttämättä tiedä, ketkä kaikki ovat kiusaamisessa mukana.
Ulkopuolisen voi olla vaikea havaita epäsuoraa kiusaamista.
Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/maaritelma/
7. Kiusaajan ja kiusatun asema


Mitä arvelet, miksi juuri Michele joutui kiusatuksi? Entä miten kiusaajat ajautuivat kiusaajiksi?
Miten kuvailisit Micheleä ihmisenä, entä kiusaajia? Millaiset piirteet heissä korostuvat?
Tehtävä:
Muistelkaa elokuvaa pareittain tai pienryhmissä, ja etsikää siitä seuraavat määritelmät täyttävät
henkilöhahmot. Perustele valintasi. Käykää tehtävä sitten yhdessä läpi.
Uhri: Oppilas, jota toistuvasti kiusataan. Esimerkiksi
lyödään, revitään vaatteista, nimitellään, tuhotaan
omia tavaroita tai haukutaan internetissä.
Puolustaja: Puolustaja on kiusatun puolella, kertoo
kiusaamisesta aikuisille ja yrittää saada kiusaamisen
loppumaan.
Kiusaaja: Kiusaaja aloittaa kiusaamisen ja saattaa
yllyttää muitakin kiusaamaan.
Ulkopuolinen: Ulkopuolinen poistuu paikalta
kiusaamisen alkaessa, mutta ei kerro kiusaamisesta
aikuisille tai yritä tukea kiusattua. Ulkopuolinen
tulee toiminnallaan vahingossa hyväksyneeksi
kiusaamisen.
Kiusaajan tukija: Kiusaajan tukija ei itse aloita
kiusaamista, mutta lähtee kiusaamiseen mukaan.
Hän saattaa olla kiusaamisen yleisönä ja nauraa
kiusaajan mukana kiusaamiselle. Kiusaajan tukija
saattaa kannustaa kiusaajaa jo pelkästään sillä, että
tulee paikalle katsomaan kiusaamista eikä tee
mitään lopettaakseen sitä.
Lähde: http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/koulukiusaaminen/
8. Ystävyys

Mitä ymmärrät käsitteellä ’ystävä’, entäpä ’ystävyys’?
Kaveri, joka saa sinut nauramaan, jonka kanssa voit olla oma itsesi, mutta johon myös luotat, on varmasti
hyvä ystävä. Kaveri, joka kohtelee sinua kurjasti, jonka vuoksi joudut usein ongelmiin ja joka kertoo
salaisuutesi muille, ei täytä välttämättä hyvän ystävän kriteereitä.
Toisinaan myös ystävien kesken tulee riitoja ja erimielisyyksiä. Ne voivat olla ahdistavia ja aiheuttaa paljon
huolta. Riidat eivät yleensä ole vaarallisia ja niistä voi seurata jopa jotain hyvää. Merkitystä on sillä, miten
riidat sovitaan ja miten riidellään.
On koulu-, koti- ja lapsuusajan ystäviä, mummola- tai mökkikavereita. Erilaisia ystäviä nähdään erilaisissa
paikoissa. Joitakin kavereita nähdään vain koulussa, toisia nähdään joka päivä tai pari kertaa vuodessa.
Joidenkin kanssa ollaan ystäviä netissä, eikä heitä välttämättä koskaan tavata kasvokkain.
Ystävyyssuhteissa opetellaan taitoja, jotka ovat tärkeitä myös muissa läheisissä ihmissuhteissa. Ystävien
kanssa harjoitellaan luottamusta, yhdessä olemista, ristiriitojen ratkaisemista ja toisen huomioimista.
Lähde: Väestöliitto




Miten kuvailisit Micheleä ihmisenä? Minkälainen hän on, millaisia piirteitä hänestä nousee esille?
Entäpä Stella, miten kuvailisit häntä?
Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Michelessä ja Stellassa on? Voitte listata asioita vaikka
pareittain.
Miten Michelen ja Stellan välit muuttuvat elokuvan kuluessa? Miksi?
Mitä ymmärrät käsitteellä ’suvaitsevaisuus’?
Ystävyys yli rajojen tarkoittaa suvaitsevaisuutta erilaisuudesta huolimatta. Erilaisuutta on monenlaista ulkonäkö, puhetyyli, tavat, ajatukset, eleet, kiinnostuksen kohteet yms. Olemme kaikki erilaisia ja juuri siksi
ainutlaatuisia, mutta juuri tämä erilaisuutemme voi olla myös lähtökohta syrjinnälle. Mitä enemmän
poikkeamme maan tai kulttuurin keskiarvosta, sitä todennäköisempää on, että meidät huomioidaan – joko
positiivisesti tai negatiivisesti.
Lähde: edu.fi
9. Ihastuminen


Miten määrittelisit ihastumisen? Mitä on ihastuminen? keneen tai mihin voi ihastua? Entä mitä on
rakastuminen? Onko rakastumisella ja ihastumisella eroa?
Oletko itse ollut joskus ihastunut? Miltä se tuntui?
Varhaisnuorena ihastukset ovat usein palavia kaukorakkauksia ja ajatukset täyttyvät pop-idoleista ja
suosituista näyttelijöistä haaveilulla. Pikku hiljaa ihastukset suuntautuvat myös lähemmäksi. Etupenkin Matti
tai Miia alkaakin tuntua kiinnostavalta ja herättää vahvoja ihastumisen tunteita.
Monella saattaa olla kokemuksia siitä, millaista on jakaa sama ihastus kaverin kanssa. Yhdessä tulee ihailtua
ja tarkkailtua ihastuksen kohdetta, hänen katseitaan ja käyttäytymistään. Kun kertoo ihastuksistaan hyvälle
kaverille, voi harjoitella samalla ystävyyden pelisääntöjä ja oppia myös ristiriidoista selviytymistä.
Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/ihmissuhteet/seurustelu/voisko_se_tykata/

Miten Michelestä huomaa hänen ihastumisensa Stellaan? Mitä hän tekee osoittaakseen sen?
Kun olet ihastunut, mitä tehdä?
Uskalla olla oma itsesi ja toimia, kuten tuntuu parhaalta.
Katso silmiin ja hymyile. Voit osoittaa huomanneesi toisen. Ystävällisyyteen vastataan todennäköisesti
ystävällisyydellä!
Toista voi moikata kadulla ja pyrkiä olemaan siellä, missä hänkin viihtyy.
Ihastuksen kanssa voi jutella ihan tavallisista asioista, kuten tv-ohjelmista tai musiikista.
Kännykkä ja netti voivat olla hyviä apuvälineitä lähestymiseen.
Joskus kaverit voivat toimia sanansaattajina. Yleensä parhaan vaikutuksen tekee kuitenkin se, jos ihan itse
rohkaistuu tekemään aloitteen.
Liian hyökkäävä lähestyminen ei tietenkään kannata, sillä maailman söpöin tyttö tai poika saattaa säikähtää.
Muuten rakkauden kohteesta todennäköisesti tuntuu vain mukavalta, kun joku on kiinnostunut juuri hänestä.
Ja itse voi nauttia tuosta mahtavan kutkuttavasta tunteesta!
Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/ihmissuhteet/seurustelu/voisko_se_tykata/
10. Identiteetti ja minäkuva

Mitä ymmärrät käsitteellä ’identiteetti’, entäpä ’minäkuva’? Miten identiteetti ja minäkuva
nousevat elokuvassa esille, Michelen ja Stellan henkilöhahmoissa?
Identiteetti
Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllistä käsitystä omasta itsestä. Sen perustana ovat omat persoonalliset
ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Identiteetin
kehittymisen edellytyksenä ovat mahdollisuudet kokeilla erilaisia asioita, mahdollisuuksien näkeminen,
ajatusten ja ajatusmaailmojen pohtiminen sekä mahdollisuus valita näiden väliltä.
Toisinaan identiteetti saattaa olla niin kutsuttu omaksuttu identiteetti. Tällöin ihmisen elämä rakentuu
muiden asettamien odotusten suorittamisen ympärille. Tähän liittyy usein myös kyseenalaistamattomuutta,
toisin sanottuna henkilö tekee kyseenalaistamatta sen mitä häntä pyydetään tai kehotetaan tekemään.
Vahvan ja kypsän identiteetin omaava ihminen sen sijaan tuntee pystyvänsä toteuttamaan itseään ja elää
sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa kaikilla elämänalueilla. Tällöin identiteetistä löytyy
myös joustavuutta ja muutostensietokykyä.
Minäkuva
Minäkuva eli minäkäsitys vastaa kysymykseen siitä, millainen minä olen. Se on käsitys omasta itsestä ja
suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan, kun ihminen saa
vuorovaikutuksessa muilta ihmisiltä palautetta omasta persoonastaan ja toiminnastaan.
Toisinaan ihmisellä voi olla kielteinen käsitys omista kyvyistään. Tämän seurauksena hän voi suhtautua
elämään varauksellisesti, pelätä epäonnistumisia sekä vältellä erilaisia haasteita. Myönteinen minäkuva sitä
vastoin antaa eväät suhtautua elämään avoimesti ja rohkeasti.
Lähde: http://verneri.net/yleis/identiteetti-minakuva-ja-itsetunto
11. Supersankarihahmo ja supersankarielokuva

Miten määrittelisit supersankarin? Millaisia piirteitä supersankarihahmossa nousee esille? Miten
taas luonnehtisit Michelen hahmoa, Näkymätöntä poikaa?
Supersankari on fiktiivisessä maailmassa seikkaileva henkilöhahmo, jolla on yli-inhimillisiä tai jopa
yliluonnollisia kykyjä. Supersankarit ovat erityisesti yhdysvaltalaiselle sarjakuvalle tyypillinen ilmiö, ja ovat
äärimmäisen suosittuja Yhdysvalloissa.
Supersankarisarjakuvien pääteema on klassinen hyvän ja pahan taistelu, jossa supersankari edustaa
ehdotonta hyvyyttä. Supersankarilla on yleensä vertaisensa arkkivihollinen, konna tai superroisto joka pyrkii
tavallisesti alistamaan koko maailman valtansa alle.
Lähde: Wikipedia





Michelen kyky on muuttua näkymättömäksi. Miten hän muuttuu näkymättömäksi ja missä
tilanteissa? Miten Michele alun perin sai kyvyn itselleen?
Miten Michele itse kokee kykynsä, miten hän käyttää sitä? Entä miten muut reagoivat Michelen
kykyyn?
Mitä supersankarihahmoja tiedät? Millaisia nämä hahmot ovat, millaisia piirteitä heistä nousee
esille? Entä mitä supersankarielokuva olet nähnyt? Millaisia näkemäsi elokuvat ovat (komedia,
toiminta..)?
Onko sinulla jotain suosikkia supersankarihahmoista? Kuka? Miksi juuri hän?
Moni supersankarihahmo on miespuolinen (Teräsmies, Supermies, Batman). Onko supersankarin
sukupuolella väliä? Millaisia ovat naissupersankarit? Keskustelkaa aiheesta pareittain tai
pienryhmissä.
12. Draamatehtävä/Video
Tehkää ryhmän kesken tai pienryhmissä supersankarivideo! Voitte toteuttaa tehtävän myös
draamatehtävänä. Millainen supersankarihahmo itse olisit, mitä kykyjä sinulla olisi ja miten käyttäisit
niitä?
Miettikää videota suunniteltaessa sen tarkempaa aihetta, sisältöä ja tyyliä, ja hyödyntäkää tunnilla
läpikäymäänne materiaalia aiheesta. Jakakaa ryhmän kesken roolit, kuka tekee mitäkin (näyttelijä,
kuvaaja, editoija jne.), ja tehkää videosta kuvakäsikirjoitus. Miettikää myös videon kestoa; jo pariin
minuuttiin saa mahtumaan paljon asiaa. Tyyliltään voitte tehdä videosta tietoiskun, dokumentin tai
vaikkapa musiikkivideon!
Voitte tehdä videot joko videokameralla, älypuhelimella tai tabletilla, ja editoida ne laitteiden
perusohjelmistoilla. Huomioikaa videota tehtäessä tekijänoikeudet!
Täältä löytyy apua videoiden suunnitteluun ja toteutukseen:
Mediametka-oppimateriaali:
http://mediametka.fi/opetusmateriaalit/muu-opetusmateriaali/elokuvat/
Kaikki kuvaa –videotutoriaalit:
http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/
Kelaamo: ”Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista”
http://kelaamo.fi/fi/Tekijat/TietoTaito/Artikkelit/Musiikki-ja-tekijanoikeudet/?article=2340
CC Search –materiaalihaku:
http://search.creativecommons.org/
13. Kirjoitelma
Mitä Michelen elämään kuuluu vuoden kuluttua? Onko hänestä tullut koko kaupungin rakastama
supersankari vai elääkö hän normaalia nuoren pojan elämää, Stella seuranaan? Entä miten on käynyt
Michelen siskolle?
Kirjoita elokuvasta elokuva-arvostelu. Voit tutustua Helsingin Sanomien verkkosivuilla arvosteluihin
(http://www.hs.fi/arviot/elokuva/) ja niiden rakenteeseen. Mitä asioita arvosteluissa nostetaan esille?
Minkälainen on kirjoitusten tyyli?
Elokuva-arvostelun piirteitä:
Elokuva-arvostelu on sekä tietoa että mielipiteitä välittävä
teksti. Siinä esitellään elokuvaa ja sen taustoja sekä
arvioidaan sitä. Lähtökohtana on, ettei lukija tunne
arvosteltavaa elokuvaa.

Aloitus on kiinnostusta herättävä, lopetus harkittu. Faktat ja
arviointi lomittuvat – mielipidettä ei kirjoiteta omaksi
yksittäiseksi kappaleekseen tekstin loppuun.

Anna elokuvan perustiedot. Elokuvasta on tapana
kertoa nimen lisäksi ainakin ohjaaja, valmistumisvuosi
ja -maa.


Esittele elokuvaa niin paljon, että arvosteluasi on
mahdollista seurata ja ymmärtää elokuvaa
katsomatta. Kaikkia juonenkäänteitä ja ristiriitojen
ratkaisuja ei silti pidä kertoa, lukija saattaa haluta
nähdä elokuvan itsekin.
Perustele näkemyksesi elokuvasta monipuolisesti ja
havainnollisesti, siis poimi elokuvasta perustelut
näkemyksillesi. Valitse sisällön painotukset ja näkökulma
sekä tekstin sävy julkaisupaikan ja lukijakunnan mukaan.
Voit kirjoittaa maltillisesti tai käskevästä, rempseästi tai
asiallisesti, humoristisesti tai totisesti jne. Sävy syntyy mm.
sanavalinnoista, vastakkainasetteluista, lauseiden ja
kappaleiden rakenteista.

Arvostelua pitää koossa jokin perusajatus, jonka
kirjoittaja haluaa lukijalle välittää. Se voi olla
esimerkiksi elokuvasta tehty tulkinta tai oma näkemys
elokuvan onnistumisesta.

Otsikoi arvostelusi nasevasti. Voit halutessasi käyttää
täsmentävää alaotsikkoa.
Lähde: www.koulukino.fi
Vinkki:
Voitte kirjoittaa perinteisiä kirjoitelmia tai sitten koota tekstit verkkoon omaan (suljettuun) blogiin,
jossa opettaja ja muut ryhmäläiset pääsevät lukemaan ja kommentoimaan muiden tekstejä. Voitte
koota blogiin myös muita kirjoitustehtäviä. Tutustukaa blogipohjien ohjeisiin ja sääntöihin ennen
tehtävän alkua, ja päättäkää myös yhteisesti pelisäännöistä (netiketti ym.). Huomioikaa tehtävää
toteutettaessa tekijänoikeudet!
Ilmaisia blogipohjia:
Wordpress: http://fi.wordpress.org/
Blogger: https://www.blogger.com/
Kidblog: http://kidblog.org/home/
Voitte myös tehdä kirjoitelmat sähköisesti ja tallentaa ne esim. Google Driveen tai johonkin
pilvipalveluun, esim. Dropboxiin (https://www.dropbox.com/) tai Owncloudiin
(https://owncloud.org/features/).