1. No category

Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
”Älä unta nää!”
Ani ve snu!
Tšekki 2016
Kuva: Cineuropa
Ohjaus: Petr Oukropec
Käsikirjoitus: Egon Tobiáš
Kuvaus: Rutger Storm
Leikkaus: Marc Bechtold, Brian Ent
Näyttelijät: Barbora Štikarová (Laura), Toman Rychtera (Luky),
Klára Melíšková (äiti Marcela), Ivan Martinka (äidin miesystävä
Otec), Veronika Pouchová (Kája), Jáchym Novotný (Alex)
Dialogi: tšekinkielinen
Tekstitys: suomenkielinen
Kesto: 79 min
Ikäraja: K12
Elokuvan esittely: 16-vuotias parkouraaja Laura roikkuu poikaporukan liepeillä toivoen pääsevänsä ryhmän
jäseneksi. Ihastus sotkee kuitenkin tunteita ja hän joutuu vastakkain omien epävarmuuksiensa kanssa. Ollako
urheilullinen poikatyttö vai heittäytyäkö prinsessaksi saadakseen ihastuksensa huomion? Tytön elämää
hankaloittavat myös avioeroperheen ihmissuhteet ja väärinkäsitykset parhaan ystävän kanssa. Toisinaan Laura
pakenee tätä kaikkea syvälle surrealistiseen haavemaailmaansa. Näistä aineksista muotoutuu mielenkiintoisella
tavalla erilainen nuorisodraama ja aikuisuuden kynnyksellä olevan nuoren naisen kasvutarina.
Oppimateriaalin teemoja: elokuva-analyysi, perhesuhteet, ystävyys, ihastuminen, identiteetti ja itsetunto,
yksinäisyys ja yksin oleminen
Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet: ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja
ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden
rakentaminen
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Tehtäviä ja keskustelunaiheita luokkaan
1. Ennen elokuvaa

Katsokaa elokuvan traileri. Mitä ajatuksia se herättää?
Traileri: https://youtu.be/kNoE0Ar-sG0

Mihin elokuvan lajityyppiin (=genreen) elokuva mielestäsi sijoittuu?
Esimerkkejä elokuvan genreistä
DRAAMA: Tarina perustuu vuoropuheluun ja
toimintaan. Pyritään kuvaamaan roolihahmojen
luonteita ja keskinäisiä suhteita.
SEIKKAILUELOKUVA: Sisältää suuren seikkailun, on usein
päällekkäisyyttä muiden lajityyppien kanssa. Tapahtumat
sijoittuvat usein menneisyyteen.
KOMEDIA: Tavoitteena on saada katsoja huvittumaan
tai nauramaan. Huumoria saadaan aikaan esimerkiksi
liioiteltuina liikkeinä, hauskoina puheina, vitseinä tai
parodioiden toisia henkilöitä ja tarinoita.
TOIMINTAELOKUVA: Tapahtumarikas elokuva, päähenkilö
kohtaa vaativia ja vaarallisia tilanteita. Roolihahmoista
sankari
on
kekseliäs,
rohkea
ja
ylivoimainen
ominaisuuksiltaan. Ominaispiirteitä ovat hyvä-paha asetelma,
takaa-ajot,
räjähdykset,
tappelut.
Tapahtumapaikka ja aika kuvaavat yleensä nykyaikaa.
Lähde: http://www.koulukino.fi/ckfinder/userfiles/files/FrankenweenieGenret.pdf
2. Elokuvan jälkeen





Mitä elokuvasta jäi mieleen?
Mistä pidit elokuvassa, mistä taas et pitänyt? Miksi?
Mitä tunteita kävit läpi elokuvan aikana?
Minkälaisina koit elokuvan henkilöhahmot?
Mitä mieltä olet elokuvan lopetuksesta?
Tehtävä:
Kirjoittakaa tiivistelmä elokuvan tapahtumista. Vaihtoehtoisesti voitte myös piirtää sarjakuvan
tapahtumista tai tehdä elokuvajulisteen.
Vinkki:
Voitte myös valokuvata elokuvajulisteen tai rakentaa valokuvien avulla sarjakuvan elokuvan keskeisistä
tapahtumista.
3. Elokuvan juoni ja rakenne

Mitä tarkoitetaan elokuvan juonella? Entä elokuvan tarinalla?
Tarina: Elokuvan pohjalla oleva tarina, joka halutaan
kertoa. Elokuvateoriassa käytetään myös nimitystä
fabula. Elokuvan tapahtumat voivat kuvata useita
vuosia ja useiden sukupolvien välistä aikaa. Elokuvan
keinoin tapahtumat esitetään tiivistetysti (ks. juoni).
Lähde: http://koulut.sodankyla.fi/elokuvakasvatus/opas.pdf
Juoni: Tarkoittaa sitä, mitä elokuvan pohjalla
olevasta tarinasta kerrotaan elokuvassa, missä
järjestyksessä,
sekä
kuinka
kattavasti
tapahtumat esitetään. Elokuvan keston aikana
voidaan esimerkiksi esittää vuosia kestävä
tapahtumaketju.
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Tehtävä:
Kerratkaa elokuvan juoni ja tarinarakenne pareittain tai pienryhmissä. Voitte käyttää apuna
ranskalaisia viivoja tai aikajanaa. Sijoittakaa sitten elokuvan tapahtumat seuraavaan juonimalliin:
Alkusysäys:
Elokuva
alkaa, herättää
katsojan
mielenkiinnon. Johdattaa katsojan elokuvan maailmaan.
Esittely: Kerrotaan, mistä ja keistä on kysymys: keitä
henkilöt ovat, missä henkilöt ovat, milloin kaikki
tapahtuu, mitkä ovat nykyiset ja menneet henkilöiden
väliset suhteet. Synnyttää katsojassa odotuksia. Välittää
tietoa elokuvan tyylilajista.
Syventäminen: Tarkoituksena saada katsojat eläytymään
elokuvan henkilöihin.
Ristiriidan kärjistyminen: Ristiriitojen kärjistyminen
tapahtuu osapuolten välisinä ”hyökkäyksinä”. Jatkuvat
vedot ja vastavedot vievät toimintaa kohti
käännekohtaa, joka johtaa päätekijöiden kohtaamiseen
elokuvan pääkohtauksessa.
Ratkaisu: Konflikti ratkeaa, jompikumpi osapuoli saa
tahtonsa läpi ja voittaa.
Häivytys: Elokuvan päätösjakso. Katsoja rauhoitetaan,
ristiriitojen ja jännityksen aiheuttama tunnekuohu
tasaantuu. Elokuva päättyy.
Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vinkki:
Voitte tehdä aikajanan perinteisesti luokan taululle tai paperille, tai sitten luoda sellaisen verkkoon,
esimerkiksi Padletiin (www.padlet.com) tai Preziin (www.prezi.com).
4. Perhesuhteet ja toisen huomioiminen





Minkälainen Lauran perhe on? Keitä siihen kuuluu?
Miten kuvailisit Lauraa ihmisenä? Minkälaisia piirteitä hänestä nousee esille, millainen hän on
luoteeltaan? Entäpä Lauran äiti Marcela, minkälainen hän on?
Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Laurassa ja Marcelassa on? Voitte listata asioita vaikka
pareittain.
Miten kuvailisit Marcelaa vanhempana? Miten hän kohtelee tytärtänsä Lauraa?
Miten Lauran ja hänen äitinsä Marcelan välit muuttuvat elokuvan kuluessa?
Lauran ja hänen vanhempiensa välit tuntuvat päällisin puolin hyviltä: he eivät riitele eikä Lauran
tarvitse mennä nukkumaan suruissaan. Lähempää tarkasteltuna perheenjäsenten välit kaipaisivat
kohennusta toisen kuuntelemisen, läsnäolon ja kommunikoinnin osalta.
Tehtävä:
Tehkää seuraava kuuntelemista koskeva tehtävä ja pohtikaa kuuntelemisen ja läsnäolon merkitystä
niin perhe- kuin ystävyyssuhteessa.
Oiva: ”Tietoinen kuunteleminen –harjoitus
http://www.oivamieli.fi/tietoinen_kuunteleminen.php
Voitte jatkaa aiheesta seuraavaan tehtävään, jossa pohditaan lähimmäisten merkitystä ja
arvostusta elämässä.
Vinkki:
Tutustukaa vielä Suomen Mielenterveysseuran vinkkeihin kuulluksi tulemisesta ja kuuntelemisesta.
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Kuulluksi tuleminen ja toisen kuunteleminen
Yksi kohtaamisen tarjoamia mahdollisuuksia on tulla kuulluksi. Kuuntelun arvokas taito on ehkä
yksinkertainen, mutta sen toteuttaminen arjen kiireissä ei aina tule luonnostaan. Kokeile seuraavia vinkkejä
vaikka ystävän tai perheenjäsenen kanssa tänään, ja ole aidosti läsnä tilanteessa. Huomaatko eroa
rutiininomaiseen kuunteluun?











Katso henkilöä, joka puhuu.
Ole kasvotusten, ja katso puhujaa silmiin.
Keskity kuuntelemaan, mitä hän sanoo.
Ilmaise eleillä, ilmeillä ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.
Odota vuoroasi, älä keskeytä.
Malta olla kertomatta heti omia kokemuksiasi.
Sano, mitä haluat sanoa.
Kysy toiselta täydentäviä kysymyksiä.
Kerro ajatuksistasi tai tunteistasi.
Rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa.
Voit myös toistaa lyhyesti kuulemasi ja näin varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein.
Lähde: Suomen Mielenterveysseura
5. Ystävyys

Mitä ymmärrät käsitteellä ystävä, entäpä ystävyys?
Kaveri, joka saa sinut nauramaan, jonka kanssa voit olla oma itsesi, mutta johon myös luotat, on varmasti
hyvä ystävä. Kaveri, joka kohtelee sinua kurjasti, jonka vuoksi joudut usein ongelmiin ja joka kertoo
salaisuutesi muille, ei täytä välttämättä hyvän ystävän kriteereitä.
Toisinaan myös ystävien kesken tulee riitoja ja erimielisyyksiä. Ne voivat olla ahdistavia ja aiheuttaa paljon
huolta. Riidat eivät yleensä ole vaarallisia ja niistä voi seurata jopa jotain hyvää. Merkitystä on sillä, miten
riidat sovitaan ja miten riidellään.
On koulu-, koti- ja lapsuusajan ystäviä, mummola- tai mökkikavereita. Erilaisia ystäviä nähdään erilaisissa
paikoissa. Joitakin kavereita nähdään vain koulussa, toisia nähdään joka päivä tai pari kertaa vuodessa.
Joidenkin kanssa ollaan ystäviä netissä, eikä heitä välttämättä koskaan tavata kasvokkain.
Ystävyyssuhteissa opetellaan taitoja, jotka ovat tärkeitä myös muissa läheisissä ihmissuhteissa. Ystävien
kanssa harjoitellaan luottamusta, yhdessä olemista, ristiriitojen ratkaisemista ja toisen huomioimista.
Lähde: Väestöliitto



Miten kuvailisit Lauraa ihmisenä? Minkälainen hän on, millaisia piirteitä hänestä nousee esille?
Entäpä Kája tai Luky, miten kuvailisit heitä?
Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia huomaat Lauran, Kájan ja Lukyn välillä?
Miten Lauran ja Kájan ja Lauran ja Lukyn välit muuttuvat elokuvan kuluessa? Miksi? Miten tilanne
lopulta ratkeaa?
Tehtävä:
Tehkää seuraava Oivan tehtävä ja pohtikaa suhdettanne ystäviinne ja teille tärkeisiin ihmisiin. Keitä
he ovat, ja mitä piirteitä heissä nousee esille? Mitä teet osoittaaksesi heille, että he ovat tärkeitä
ihmisiä elämässänne?
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Oiva: ”Tärkeä läheinen”
http://www.oivamieli.fi/tarkea_laheinen.php
Lähde: Suomen Mielenterveysseura
6. Ihastuminen


Miten määrittelisit ihastumisen? Mitä on ihastuminen? Keneen tai mihin voi ihastua? Entä mitä on
rakastuminen? Onko rakastumisella ja ihastumisella eroa?
Oletko itse ollut joskus ihastunut? Miltä se tuntui?
Varhaisnuorena ihastukset ovat usein palavia kaukorakkauksia ja ajatukset täyttyvät pop-idoleista ja
suosituista näyttelijöistä haaveilulla. Pikku hiljaa ihastukset suuntautuvat myös lähemmäksi. Etupenkin Matti
tai Miia alkaakin tuntua kiinnostavalta ja herättää vahvoja ihastumisen tunteita.
Monella saattaa olla kokemuksia siitä, millaista on jakaa sama ihastus kaverin kanssa. Yhdessä tulee ihailtua
ja tarkkailtua ihastuksen kohdetta, hänen katseitaan ja käyttäytymistään. Kun kertoo ihastuksistaan hyvälle
kaverille, voi harjoitella samalla ystävyyden pelisääntöjä ja oppia myös ristiriidoista selviytymistä.
Lähde: MLL Nuortennetti

Miten Laurasta huomaa hänen ihastumisensa Lukyyn? Mitä hän tekee osoittaakseen sen? Millaista
Lauran ihastuminen Lukyyn on? Nouseeko siitä esille jotain erityistä?
Kun olet ihastunut, mitä tehdä?
Uskalla olla oma itsesi ja toimia, kuten tuntuu parhaalta.
Katso silmiin ja hymyile. Voit osoittaa huomanneesi toisen. Ystävällisyyteen vastataan todennäköisesti
ystävällisyydellä!
Toista voi moikata kadulla ja pyrkiä olemaan siellä, missä hänkin viihtyy.
Ihastuksen kanssa voi jutella ihan tavallisista asioista, kuten tv-ohjelmista tai musiikista.
Kännykkä ja netti voivat olla hyviä apuvälineitä lähestymiseen.
Joskus kaverit voivat toimia sanansaattajina. Yleensä parhaan vaikutuksen tekee kuitenkin se, jos ihan itse
rohkaistuu tekemään aloitteen.
Liian hyökkäävä lähestyminen ei tietenkään kannata, sillä maailman söpöin tyttö tai poika saattaa säikähtää.
Muuten rakkauden kohteesta todennäköisesti tuntuu vain mukavalta, kun joku on kiinnostunut juuri hänestä.
Ja itse voi nauttia tuosta mahtavan kutkuttavasta tunteesta!
Lähde: MLL Nuortennetti
7. Identiteetti, minäkuva ja itsetunto

Mitä ymmärrät käsitteellä identiteetti, entäpä minäkuva? Miten identiteetti ja minäkuva nousevat
elokuvassa esille, esimerkiksi Lauran henkilöhahmossa?
Identiteetti
Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllistä käsitystä omasta itsestä. Sen perustana ovat omat persoonalliset
ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Identiteetin
kehittymisen edellytyksenä ovat mahdollisuudet kokeilla erilaisia asioita, mahdollisuuksien näkeminen,
ajatusten ja ajatusmaailmojen pohtiminen sekä mahdollisuus valita näiden väliltä.
Vahvan ja kypsän identiteetin omaava ihminen tuntee pystyvänsä toteuttamaan itseään ja elää
sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa kaikilla elämänalueilla. Tällöin identiteetistä löytyy
myös joustavuutta ja muutostensietokykyä.
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Minäkuva
Minäkuva eli minäkäsitys vastaa kysymykseen siitä, millainen minä olen. Se on käsitys omasta itsestä ja
suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan, kun ihminen saa
vuorovaikutuksessa muilta ihmisiltä palautetta omasta persoonastaan ja toiminnastaan.
Toisinaan ihmisellä voi olla kielteinen käsitys omista kyvyistään. Tämän seurauksena hän voi suhtautua
elämään varauksellisesti, pelätä epäonnistumisia sekä vältellä erilaisia haasteita. Myönteinen minäkuva sitä
vastoin antaa eväät suhtautua elämään avoimesti ja rohkeasti.
Lähde: http://verneri.net/yleis/identiteetti-minakuva-ja-itsetunto

Tutki Lauran hahmoa vielä itsetunnon kautta. Pohdi sitten omaa itsetuntoasi. Mitä hyvä itsetunto
merkitsee itsellesi? Entä tunnetko ihmisiä, joilla on huono itsetunto? Mistä sen huomaa?
Hyvä itsetunto tarkoittaa myönteistä realismia omista mahdollisuuksista ja rajoitteista. Se ei tarkoita itsensä
näkemistä yltiöpositiivisessa valossa tai itsensä korottamista muiden yläpuolelle. Se on myönteinen, mutta
totuudenmukainen arvio itsestä. Vahva itsetunto kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa, myönteisten
kasvukokemusten avulla. Vanhemmilta tai muilta tärkeiltä aikuisilta saatu hyväksyntä, huolenpito ja rakkaus
tukevat hyvän itsetunnon kehittymistä. Myöhemminkin itsetuntoa voi vahvistaa, ja itsetunto on usein
erilainen eri elämän vaiheissa.
Hyvä itsetunto tuottaa riittävän vahvan omakuvan niin, että omien haasteiden ja puutteiden havaitseminen
ei romuta itseluottamusta, eikä tuota voittamatonta ahdistusta. Omat hyvät ominaisuudet näyttäytyvät viime
kädessä huonoja tärkeämpinä. Haasteiden hyväksyminen tai myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita oman
huonon tai toisia haavoittavan käytöksen oikeuttamista. Se ei tarkoita selittelyä tyyliin: ”No, kun minä olen
tällainen, enkä voi itselleni mitään”. Realistiseen omakuvaan ja hyvään itsearvostukseen liittyy pyrkimys
kehittyä ja tehdä parhaansa.
Lähde: Suomen Mielenterveysseura
Voit vielä tehdä seuraavan Oivan tehtävän itsetuntemuksesta ja tunteiden käsittelystä.
Oiva: ”Ajatukset itsestäsi”
http://oivamieli.fi/ajatukset_itsestasi.php
8. Yksinäisyys ja yksin oleminen

Mitä ymmärrät käsitteellä yksinäisyys, entä yksin oleminen? Onko näillä mielestäsi eroa?
Yksinäisyys
Yksinäisyys on yleistä ja kaikenikäiset voivat tuntea yksinäisyyttä. Yksinäisyys on myös raskasta, sillä jokainen
kaipaa ystäviä, toisten hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ryhmän ulkopuolelle jääminen satuttaa;
voi tuntea ettei kelpaa tai ei hyväksytä. Yksinäisyyttä saatetaan hävetä ja se voi tuntua pelottavaltakin, eikä
siitä välttämättä kerrota. Ihminen voi olla yksinäinen vaikka hänellä olisi paljon ystäviä.
Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista. Joskus se liittyy johonkin tilanteeseen. Ohimeneviä
yksinäisyyden tunteita on jokaisella. Yksinäisyyteen voivat vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoiset syyt. Sisäisiä
syitä ovat esimerkiksi persoonallisuuden piirteet kuten ujous, ulkoisia tekijöitä voivat olla vieras
asuinympäristö tai kiusaaminen.
Yksinäisyys voi olla myös sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu sosiaalisen verkoston
puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu
siitä, ettei ole ketään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi puhua mistä tahansa. Se voi johtua myös läheisen
suhteen menettämisestä.
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Yksin oleminen
Yksin oleminen voi olla tärkeä askel itsenäisyyteen. Se voi olla luonnollinen kausi nuoruuden ja opintojen
aikana, kun yksin oleminen antaa vapauden paitsi tulla toimeen omillaan, myös tutkia sitä ’kuka olen, mistä
pidän, millainen elämä sopii minulle. Joillekin se aika voi tulla vasta myöhemmin, eron tai muun
elämänmuutoksen yhteydessä. Itsenäistyminen on yksi aikuisuuden tärkeitä kehitystehtäviä, johon yksin
oleminen voi antaa hyvät mahdollisuudet.
Lähde: Mielenterveyden keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura


Pohdi nyt Lauran henkilöhahmoa näiden määritelmien kautta. Onko hän mielestäsi yksinäinen vai
viihtyykö hän enemmän omissa oloissaan? Mistä tämän voi päätellä? Keitä ihmisiä Lauran lähipiiriin
kuuluu ja miten Laura suhtautuu heihin?
Pohdi nyt asiaa itsesi kannalta. Tunnetko itsesi joskus yksinäiseksi? Missä tilanteissa tätä tapahtuu?
Entä viihdytkö omissa oloissasi? Minkälaisissa tilanteissa ja mitä yleensä teet silloin? Entä tunnetko
yksinäisiä tai omissa oloissaan viihtyviä ihmisiä lähipiirissäsi?
9. Draamatehtävä/Video
Tehkää ryhmän kesken tai pienryhmissä video harrastuksesta, tai vaihtoehtoisesti siitä, mikä tuo
itsellesi hyvän fiiliksen. Voitte toteuttaa tehtävän myös draamatehtävänä.
Miettikää videota suunniteltaessa sen tarkempaa aihetta, sisältöä ja tyyliä, ja hyödyntäkää tunnilla
läpikäymäänne materiaalia aiheesta. Jakakaa ryhmän kesken roolit, kuka tekee mitäkin (näyttelijä,
kuvaaja, leikkaaja jne.), ja tehkää videosta kuvakäsikirjoitus. Miettikää myös videon kestoa; jo pariin
minuuttiin saa mahtumaan paljon asiaa. Tyyliltään voitte tehdä videosta tietoiskun, dokumentin tai
vaikkapa musiikkivideon!
Voitte tehdä videot joko videokameralla, älypuhelimella tai tabletilla, ja editoida ne laitteiden
perusohjelmistoilla. Huomioikaa videota tehtäessä tekijänoikeudet!
Täältä löytyy apua videoiden suunnitteluun ja toteutukseen:
Mediametka-oppimateriaali:
http://mediametka.fi/opetusmateriaalit/muu-opetusmateriaali/elokuvat/
Kaikki kuvaa –videotutoriaalit:
http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/
Koulujen elokuvaviikko:
http://www.elokuvaviikko.fi/
CC Search –materiaalihaku:
http://search.creativecommons.org/
10. Kirjoitelma
Mitä Lauralle kuuluu vuoden päästä? Harrastaako hän edelleen parkouria ja kiipeilyä? Entä mitä kuuluu
hänen ystävä- ja lähipiirilleen?
Kirjoita elokuvasta elokuva-arvostelu. Voit tutustua Helsingin Sanomien verkkosivuilla arvosteluihin
(http://www.hs.fi/arviot/elokuva/) ja niiden rakenteeseen. Mitä asioita arvosteluissa nostetaan esille?
Minkälainen on kirjoitusten tyyli?
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Elokuva-arvostelun piirteitä:
Elokuva-arvostelu on sekä tietoa että mielipiteitä välittävä
teksti. Siinä esitellään elokuvaa ja sen taustoja sekä
arvioidaan sitä. Lähtökohtana on, ettei lukija tunne
arvosteltavaa elokuvaa.

Aloitus on kiinnostusta herättävä, lopetus harkittu. Faktat ja
arviointi lomittuvat – mielipidettä ei kirjoiteta omaksi
yksittäiseksi kappaleekseen tekstin loppuun.

Anna elokuvan perustiedot. Elokuvasta on tapana
kertoa nimen lisäksi ainakin ohjaaja, valmistumisvuosi
ja -maa.


Esittele elokuvaa niin paljon, että arvosteluasi on
mahdollista seurata ja ymmärtää elokuvaa
katsomatta. Kaikkia juonenkäänteitä ja ristiriitojen
ratkaisuja ei silti pidä kertoa, lukija saattaa haluta
nähdä elokuvan itsekin.
Perustele näkemyksesi elokuvasta monipuolisesti ja
havainnollisesti, siis poimi elokuvasta perustelut
näkemyksillesi. Valitse sisällön painotukset ja näkökulma
sekä tekstin sävy julkaisupaikan ja lukijakunnan mukaan.
Voit kirjoittaa maltillisesti tai käskevästä, rempseästi tai
asiallisesti, humoristisesti tai totisesti jne. Sävy syntyy mm.
sanavalinnoista, vastakkainasetteluista, lauseiden ja
kappaleiden rakenteista.

Arvostelua pitää koossa jokin perusajatus, jonka
kirjoittaja haluaa lukijalle välittää. Se voi olla
esimerkiksi elokuvasta tehty tulkinta tai oma näkemys
elokuvan onnistumisesta.

Otsikoi arvostelusi nasevasti. Voit halutessasi käyttää
täsmentävää alaotsikkoa.
Lähde: www.koulukino.fi
Vinkki:
Voitte kirjoittaa perinteisiä kirjoitelmia tai sitten koota tekstit verkkoon omaan (suljettuun) blogiin,
jossa opettaja ja muut ryhmäläiset pääsevät lukemaan ja kommentoimaan muiden tekstejä. Voitte
koota blogiin myös muita kirjoitustehtäviä. Tutustukaa blogipohjien ohjeisiin ja sääntöihin ennen
tehtävän alkua, ja päättäkää myös yhteisesti pelisäännöistä (netiketti ym.). Huomioikaa tehtävää
toteutettaessa tekijänoikeudet!
Ilmaisia blogipohjia:
Wordpress: http://fi.wordpress.org/
Blogger: https://www.blogger.com/
Voitte myös tehdä kirjoitelmat sähköisesti ja tallentaa ne esim. Google Driveen tai johonkin
pilvipalveluun,
esim.
Dropboxiin
(https://www.dropbox.com/)
tai
Owncloudiin
(https://owncloud.org/features/).