1. No category

Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Kaduttaako?
Spijt!
Alankomaat 2013
Kuva: Pressimateriaali
Ohjaus: Dave Schram
Käsikirjoitus: Dick van den Heuvel & Maria Peters, Carry Sleen
romaanin pohjalta
Kuvaus: Erwin Steen
Leikkaus: Robin de Jong
Näyttelijät: Stefan Collier (Jochem), Robin Boissevain (David),
Charlotte Bakker (Sanne), Dorus Witte (Vera), Nils Verkooijen
(Justin), Rick van Elk (Remco)
Dialogi: hollanninkielinen
Tekstitys: suomenkielinen
Kesto: 93 min
Ikäraja: K12
Elokuvan kuvaus: Jochem on pulska poika, jota luokan koviskolmikko höykyttää aina tilaisuuden tullen.
Luokanvalvoja yrittää ymmärtää nuoria, eikä näe Jochemin syvenevää ahdinkoa. Myöskään luokkakaverit eivät
uskalla puuttua asiaan. "Kaduttaako?" on merkittävä puheenvuoro koulukiusaamisesta. Elokuva tekee näkyväksi
luokassa tapahtuvan kiusaamisen dynamiikan ja muistuttaa siitä epämiellyttävästä tosiasiasta, että kaikkien
toiminnalla on vaikutuksensa ja myös sivustaseuraajilla on vastuunsa. Elokuva - kuten myös sen pohjana oleva
menestysromaani - on palkittu moninkertaisesti, mm. Euroopan elokuva-akatemian nuorten tuomaristo valitse
sen aikanaan vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi nuortenelokuvaksi.
Oppimateriaalin teemoja: elokuva-analyysi, koulukiusaaminen, omat rajat ja muiden kunnioittaminen
Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet: ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja
ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden
rakentaminen
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Tehtäviä ja keskustelunaiheita luokkaan
1. Ennen elokuvaa

Katsokaa elokuvan traileri. Mitä ajatuksia se herättää?
Traileri: https://vimeo.com/65965374

Mihin elokuvan lajityyppiin (=genreen) elokuva mielestäsi sijoittuu?
Esimerkkejä elokuvan genreistä
DRAAMA: Tarina perustuu vuoropuheluun ja
toimintaan. Pyritään kuvaamaan roolihahmojen
luonteita ja keskinäisiä suhteita.
SEIKKAILUELOKUVA: Sisältää suuren seikkailun, on usein
päällekkäisyyttä muiden lajityyppien kanssa. Tapahtumat
sijoittuvat usein menneisyyteen.
KOMEDIA: Tavoitteena on saada katsoja huvittumaan
tai nauramaan. Huumoria saadaan aikaan esimerkiksi
liioiteltuina liikkeinä, hauskoina puheina, vitseinä tai
parodioiden toisia henkilöitä ja tarinoita.
TOIMINTAELOKUVA: Tapahtumarikas elokuva, päähenkilö
kohtaa vaativia ja vaarallisia tilanteita. Roolihahmoista
sankari
on
kekseliäs,
rohkea
ja
ylivoimainen
ominaisuuksiltaan. Ominaispiirteitä ovat hyvä-paha asetelma,
takaa-ajot,
räjähdykset,
tappelut.
Tapahtumapaikka ja aika kuvaavat yleensä nykyaikaa.
Lähde: http://www.koulukino.fi/ckfinder/userfiles/files/FrankenweenieGenret.pdf
2. Elokuvan jälkeen





Mitä elokuvasta jäi mieleen?
Mistä pidit elokuvassa, mistä taas et pitänyt? Miksi?
Mitä tunteita kävit läpi elokuvan aikana?
Minkälaisina koit elokuvan henkilöhahmot?
Mitä mieltä olet elokuvan lopetuksesta?
Tehtävä:
Kirjoittakaa tiivistelmä elokuvan tapahtumista. Vaihtoehtoisesti voitte myös piirtää sarjakuvan
tapahtumista tai tehdä elokuvajulisteen.
Vinkki:
Voitte myös valokuvata elokuvajulisteen tai rakentaa valokuvien avulla sarjakuvan elokuvan keskeisistä
tapahtumista.
3. Elokuvan juoni ja rakenne

Mitä tarkoitetaan elokuvan juonella? Entä elokuvan tarinalla?
Tarina: Elokuvan pohjalla oleva tarina, joka halutaan
kertoa. Elokuvateoriassa käytetään myös nimitystä
fabula. Elokuvan tapahtumat voivat kuvata useita
vuosia ja useiden sukupolvien välistä aikaa. Elokuvan
keinoin tapahtumat esitetään tiivistetysti (ks. juoni).
Lähde: http://koulut.sodankyla.fi/elokuvakasvatus/opas.pdf
Juoni: Tarkoittaa sitä, mitä elokuvan pohjalla
olevasta tarinasta kerrotaan elokuvassa, missä
järjestyksessä,
sekä
kuinka
kattavasti
tapahtumat esitetään. Elokuvan keston aikana
voidaan esimerkiksi esittää vuosia kestävä
tapahtumaketju.
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Tehtävä:
Kerratkaa elokuvan juoni ja tarinarakenne pareittain tai pienryhmissä. Voitte käyttää apuna
ranskalaisia viivoja tai aikajanaa. Sijoittakaa sitten elokuvan tapahtumat seuraavaan juonimalliin:
Alkusysäys:
Elokuva
alkaa, herättää
katsojan
mielenkiinnon. Johdattaa katsojan elokuvan maailmaan.
Esittely: Kerrotaan, mistä ja keistä on kysymys: keitä
henkilöt ovat, missä henkilöt ovat, milloin kaikki
tapahtuu, mitkä ovat nykyiset ja menneet henkilöiden
väliset suhteet. Synnyttää katsojassa odotuksia. Välittää
tietoa elokuvan tyylilajista.
Syventäminen: Tarkoituksena saada katsojat eläytymään
elokuvan henkilöihin.
Ristiriidan kärjistyminen: Ristiriitojen kärjistyminen
tapahtuu osapuolten välisinä ”hyökkäyksinä”. Jatkuvat
vedot ja vastavedot vievät toimintaa kohti
käännekohtaa, joka johtaa päätekijöiden kohtaamiseen
elokuvan pääkohtauksessa.
Ratkaisu: Konflikti ratkeaa, jompikumpi osapuoli saa
tahtonsa läpi ja voittaa.
Häivytys: Elokuvan päätösjakso. Katsoja rauhoitetaan,
ristiriitojen ja jännityksen aiheuttama tunnekuohu
tasaantuu. Elokuva päättyy.
Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vinkki:
Voitte tehdä aikajanan perinteisesti luokan taululle tai paperille, tai sitten luoda sellaisen verkkoon,
esimerkiksi Padletiin (www.padlet.com) tai Preziin (www.prezi.com).
4. Elokuvan henkilöhahmot

Keitä henkilöhahmoja muistat elokuvasta? Keskustelkaa pienryhmissä, kootkaa sitten yhteen
jaottelu elokuvan henkilöhahmoista, ja miettikää, onko kyseessä elokuvan päähenkilö, sivuhenkilö
jne. Perustelkaa vastauksenne.
Päähenkilö=protagonisti
Päähenkilö on se, jolle tapahtuu; kuka tai mikä
tahansa, jolle koituu tarina. Päähenkilön en tarvitse
välttämättä olla ihminen, vaikka tavallisesti näin on.
Päähenkilöllä on yleensä vahva tahto, selkeitä
päämääriä sekä jotain arvokasta pelissä: henki,
kunnia, rakkaus. Päähenkilön ei tarvitse välttämättä
olla realistinen; oleellista on, että henkilö on
uskottava ja tosi tarinan omassa maailmassa.
Päähenkilö on myös usein sankari.
Sivuhenkilö
Vie juonta eteenpäin, ja auttaa päähenkilöä tämän
luonteen rakentamisessa. Yleensä esiintyvät vian
lyhyen ajan tai lyhyitä aikoja elokuvassa.
Vastustaja=antagonisti
Päähenkilön vastavoima. Vastustaja tekee
kaikkensa estääkseen päähenkilöä pääsemästä
tavoitteeseensa. Vastustaja voi olla rikollisjoukkion
johtaja, poliisi, muukalainen avaruudesta,
kilpakosija, hankala esimies tai vaikka
ymmärtämätön äiti.
Liikkeellepaneva henkilö
Henkilö, joka saa elokuvan liikkeelle; hän tekee
jotain, joka käynnistää tapahtumasarjan, juonen ja
vie juonta eteenpäin. Hyvin usein liikkeellepaneva
henkilö on elokuvan roisto. Hän aiheuttaa
tahallaan tai tahattomasti tapahtumasarjan, joka
vetää päähenkilön mukaan tapahtumien
pyörteeseen. Yleensä liikkeellepanevassa
henkilössä ei tapahdu kehittymistä.
Kameleontti
Kameleontti on henkilö, joka muuttaa muotoaan.
Hän voi osoittautua toiseksi, paljastaa todellisen
luonteensa tai ottaa kokonaan toisen hahmon.
Kameleontin avulla voi tuoda tarinaan epäilystä ja
jännitystä.
Todistaja
Todistaja on henkilö, joka näkee jonkin
tapahtuman tai tilanteen. Hänen kauttaan voidaan
välittää katsojalle sellaista tietoa, jota
päähenkilöllä tai vastustajalla ei ole. Usein
todistaja auttaa pitämään juonen koossa.
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Auttaja
Antaa neuvoja tai osallistuu taisteluun antagonistia
vastaan. Usein auttaja on oppi-isä, viisaampi ja
kokeneempi henkilö, joka auttaa päähenkilö
pääsemään päämääräänsä. Auttaja voi myös
taistella päähenkilön puolesta, kunnes tämä on
voimistunut tarpeeksi taistellakseen itse.
Auttajassa ei tapahdu olennaista kehitystä.
Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
5. Koulukiusaamisen muodot



Miten määrittelisit koulukiusaamisen? Mikä on mielestäsi vain leikkiä, mikä taas kiusaamista? Onko
leikillä ja kiusaamisella mielestäsi eroa?
Mitä koulukiusaamisen muotoja on olemassa? Miten ne tuodaan esille elokuvassa?
Oletko itse kohdannut luokassasi tai koulussasi kiusaamista? Miten se ilmeni? Miten siihen
puututtiin?
Tehtävä 1:
Tutustukaa MLL:n Nuortennetin määritelmiin kiusaamisesta. Käykää myös Kivakoulun sivuilla
katsomassa mitä kiusaamisen muodoista kerrotaan. Kirjatkaa sen jälkeen ylös, miten kiusaaminen
ilmeni elokuvassa. Keskustelkaa sen jälkeen aiheesta ryhmässä.
Suora kiusaaminen
Voi olla esimerkiksi nimittelyä, haukkumista, toisen tavaroiden rikkomista tai varastamista, nettihäiriköintiä,
potkimista, tönimistä, lyömistä eli pahoinpitelyä. Suoran kiusaamisen usein ulkopuolinenkin havaitsee.
Epäsuora kiusaaminen
Voi olla esimerkiksi ilkeiden juorujen levittämistä, selän takana puhumista, kiusatun eristämistä muusta luokasta
tai ryhmästä, ulkopuolelle jättämistä, huomiotta jättämistä, huokailua, tuijotusta, nimettömien puhelujen
soittamista, tekstiviestien ja sähköpostien lähettämistä nimettömästi tai sopimattomien kuvien ja
kuvamanipulaatioiden levittämistä. Kiusattu ei välttämättä tiedä, ketkä kaikki ovat kiusaamisessa mukana.
Ulkopuolisen voi olla vaikea havaita epäsuoraa kiusaamista.
Lähde: MLL Nuortennetti
Kivakoulu: Kiusaamisen muodot
http://www.kivakoulu.fi/kiusaamisen_muodot
Tehtävä 2:
Katsokaa seuraava Yhteisvastuun video. Mitä tunteita ja ajatuksia se herättää? Keskustelkaa ryhmässä.
Yhteisvastuu: ”Kahdeksan vuoden yksinäisyys: Mintun tarina.” (kesto 7 min)
http://www.youtube.com/watch?v=pitsx6qOuaA
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
6. Koulukiusaajan ja koulukiusatun asema



Mitä arvelet, miksi juuri Jochem joutui kiusatuksi? Entä miten kiusaajat ajautuivat kiusaajiksi?
Miten kuvailisit Jochemia ihmisenä, entä kiusaajia? Millaiset piirteet heissä korostuvat?
Minkälaiset taustat kiusatulla Jochemilla ja kiusaajilla on? Mitä heistä kerrotaan, mitä taas jätetään
kertomatta?
Tehtävä:
Muistelkaa elokuvaa pareittain tai pienryhmissä, ja etsikää siitä seuraavat määritelmät täyttävät
henkilöhahmot. Perustele valintasi. Käykää tehtävä sitten yhdessä läpi.
Uhri: Oppilas, jota toistuvasti kiusataan. Esimerkiksi
lyödään, revitään vaatteista, nimitellään, tuhotaan
omia tavaroita tai haukutaan internetissä.
Puolustaja: Puolustaja on kiusatun puolella, kertoo
kiusaamisesta aikuisille ja yrittää saada kiusaamisen
loppumaan.
Kiusaaja: Kiusaaja aloittaa kiusaamisen ja saattaa
yllyttää muitakin kiusaamaan.
Ulkopuolinen: Ulkopuolinen poistuu paikalta
kiusaamisen alkaessa, mutta ei kerro kiusaamisesta
aikuisille tai yritä tukea kiusattua. Ulkopuolinen
tulee toiminnallaan vahingossa hyväksyneeksi
kiusaamisen.
Kiusaajan tukija: Kiusaajan tukija ei itse aloita
kiusaamista, mutta lähtee kiusaamiseen mukaan.
Hän saattaa olla kiusaamisen yleisönä ja nauraa
kiusaajan mukana kiusaamiselle. Kiusaajan tukija
saattaa kannustaa kiusaajaa jo pelkästään sillä, että
tulee paikalle katsomaan kiusaamista eikä tee
mitään lopettaakseen sitä.
Lähde: http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/koulukiusaaminen/
Tehtävä 2:
Muistelkaa, miten kiusaaminen näkyi Jochemissa ja miten hän reagoi siihen. Verratkaa huomioita sitten
seuraavaan listaan. Mitä yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia huomaatte?
Esimerkkejä muutoksista kiusatussa:









pelkää kävellä kouluun tai koulusta kotiin tai
muuttaa tavallisen koulumatkansa reittiä
ei halua mennä koulubussiin tai muuhun
koulukyytiin
pyytää toistuvasti päästä henkilöautolla
kouluun tai haluaa saattajan
on ylipäänsä haluton menemään kouluun, jää
pois koulusta tai tunneilta ilman selvää syytä
valittaa kouluaamuisin olevansa sairas
tulee kotiin koulusta vaatteet tai koulureppu
sotkettuna ja revittynä
tulee kotiin nälkäisenä (ei ole uskaltanut mennä
ruokalaan syömään)
muuttuu vetäytyneeksi, hiljaiseksi ja näyttää
kadottaneen itseluottamuksensa
muuttuu stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi
Lähde: Kivakoulu








on menettänyt ruokahalunsa, sanoo usein ettei
ruoka maistu
itkee itsensä uneen, näkee painajaisunia
kadottaa omaisuuttaan (lakki, pipo, kirjat,
vihot, penaali jne.)
pyytää tai varastaa rahaa (antaakseen
kiusaajalle tai hänen apureilleen) tai kadottaa
toistuvasti tasku- ja viikkorahansa
saa selittämättömiä mustelmia, naarmuja ja
haavoja
tulee kiukkuiseksi, helposti ärsyyntyväksi ja
”hankalaksi”
on usein yksin ilman kavereita, ei tuo enää
kavereita kotiin
kieltäytyy kertomasta, mikä vaivaa tai on
vikana, tai antaa toistuvasti epäuskottavia
selityksiä edellä mainituille asioille
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
7. Koulukiusaamiseen puuttuminen




Miten kiusaamiseen puututtiin elokuvassa? Kenen toimesta? Mitä siitä seurasi?
Miksi Jochem ei laittanut kiusaajille vastaan?
Mitä mieltä olet Davidin ja Veran toiminnasta?
Mitä itse olisit tehnyt Jochemin tilanteessa?
Tehtävä 1:
Asetu Jochemin asemaan ja kirjoita kirje kiusaajille. Mitä haluaisit sanoa heille, mitä tuntisit heitä
kohtaan? Voit myös pohtia kirjeessä kiusaajien motivaatiota ja taustoja.
Tehtävä 2:
Miettikää pareittain tai pienryhmissä, miten kiusaamista koulussa voisi estää ja miten siihen pitäisi
puuttua. Kirjatkaa huomionne ylös. Käykää ne sitten läpi koko ryhmän kanssa ja kirjoittakaa
ryhmällenne ohjeet kiusaamisen ehkäisyyn. Laittakaa ohjeet sitten luokkaan esille.
8. Omat rajat ja toisten kunnioittaminen
Tutustukaa Amnestyn ”Mun rajat” –oppimateriaaliin ja valitkaa sieltä ryhmällenne käytettävän ajan
puitteissa sopiva tehtävä.
Suosituksia:
PMMP -videotervehdys
Olet osiesi summa
Stop-leikki
Ryhmäpaine
Mulla on
Mä kans
”Mun rajat” –oppimateriaali:
https://frantic.s3.amazonaws.com/amnesty-fi/2014/04/MUN-RAJAT_TYOKIRJA_TA_lores-3.pdf
9. Video/Draamatehtävä
Tehkää ryhmässä, pienryhmissä tai pareittain video, jossa puututte koulukiusaamiseen. Voitte
toteuttaa tehtävän myös draamatehtävänä.
Vaihtoehtoisesti voitte tehdä elokuvalle uuden trailerin.
Voitte valita videon tyylin vapaasti; voitte tehdä seurantadokumentin, tietoiskun tai musiikkivideon.
Miettikää videon sisältöä ja sanomaa, mitä haluatte erityisesti tuoda esille ja millä keinoin.
Hyödyntäkää tunnilla läpikäymäänne materiaalia ja keskustelua aiheesta. Jakakaa ryhmän kesken roolit,
kuka tekee mitäkin (näyttelijä, kuvaaja, editoija jne.), ja tehkää videosta kuvakäsikirjoitus. Miettikää
myös videon kestoa; jo pariin minuuttiin saa mahtumaan paljon asiaa.
Voitte tehdä videot joko videokameralla, tabletilla tai älypuhelimella, ja editoida ne laitteiden
perusohjelmistoilla. Huomioikaa videota tehtäessä tekijänoikeudet!
Täältä löytyy apua videoiden suunnitteluun ja toteutukseen:
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Mediametka-oppimateriaali:
http://mediametka.fi/opetusmateriaalit/muu-opetusmateriaali/elokuvat/
Kaikki kuvaa –videotutoriaalit:
http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/
Koulujen elokuvaviikko:
http://www.elokuvaviikko.fi/
CC Search –materiaalihaku:
http://search.creativecommons.org/
10. Kirjoitelma
Aihe 1: Mitä koululuokalle kuuluu puolen vuoden kuluttua? Miten Jochemin kohtalo on vaikuttanut
kiusaajiin? Mitä kuuluu Davidille ja Veralle? Miten kiusaamisen ilmentyminen on muuttanut koko
koulua?
Aihe 2: Kirjoita elokuvasta elokuva-arvostelu. Voit tutustua Helsingin Sanomien verkkosivuilla
arvosteluihin (http://www.hs.fi/arviot/elokuva/) ja niiden rakenteeseen. Mitä asioita arvosteluissa
nostetaan esille? Minkälainen on kirjoitusten tyyli?
Avuksi elokuva-arvostelun kirjoittamiseen:
Elokuva-arvostelu on sekä tietoa että mielipiteitä välittävä
teksti. Siinä esitellään elokuvaa ja sen taustoja sekä
arvioidaan sitä. Lähtökohtana on, ettei lukija tunne
arvosteltavaa elokuvaa.

Aloitus on kiinnostusta herättävä, lopetus harkittu. Faktat ja
arviointi lomittuvat – mielipidettä ei kirjoiteta omaksi
yksittäiseksi kappaleekseen tekstin loppuun.

Anna elokuvan perustiedot. Elokuvasta on tapana
kertoa nimen lisäksi ainakin ohjaaja, valmistumisvuosi
ja -maa.


Esittele elokuvaa niin paljon, että arvosteluasi on
mahdollista seurata ja ymmärtää elokuvaa
katsomatta. Kaikkia juonenkäänteitä ja ristiriitojen
ratkaisuja ei silti pidä kertoa, lukija saattaa haluta
nähdä elokuvan itsekin.
Perustele näkemyksesi elokuvasta monipuolisesti ja
havainnollisesti, siis poimi elokuvasta perustelut
näkemyksillesi. Valitse sisällön painotukset ja näkökulma
sekä tekstin sävy julkaisupaikan ja lukijakunnan mukaan.
Voit kirjoittaa maltillisesti tai käskevästä, rempseästi tai
asiallisesti, humoristisesti tai totisesti jne. Sävy syntyy mm.
sanavalinnoista, vastakkainasetteluista, lauseiden ja
kappaleiden rakenteista.

Arvostelua pitää koossa jokin perusajatus, jonka
kirjoittaja haluaa lukijalle välittää. Se voi olla
esimerkiksi elokuvasta tehty tulkinta tai oma näkemys
elokuvan onnistumisesta.

Otsikoi arvostelusi nasevasti. Voit halutessasi käyttää
täsmentävää alaotsikkoa.
Lähde: www.koulukino.fi
Vinkki:
Voitte kirjoittaa perinteisiä kirjoitelmia tai sitten koota tekstit verkkoon omaan (suljettuun) blogiin,
jossa opettaja ja muut ryhmäläiset pääsevät lukemaan ja kommentoimaan muiden tekstejä. Voitte
koota blogiin myös muita kirjoitustehtäviä. Tutustukaa blogipohjien ohjeisiin ja sääntöihin ennen
tehtävän alkua, ja päättäkää myös yhteisesti pelisäännöistä (netiketti ym.). Huomioikaa tehtävää
toteutettaessa tekijänoikeudet!
Espoo Ciné
International
Film festival
19.–28.8.2016
Ilmaisia blogipohjia:
Wordpress: http://fi.wordpress.org/
Blogger: https://www.blogger.com/
Voitte myös tehdä kirjoitelmat sähköisesti ja tallentaa ne esim. Google Driveen tai johonkin
pilvipalveluun, esim. Dropboxiin (https://www.dropbox.com/) tai Owncloudiin
(https://owncloud.org/features/).