“Kaduttaako?” Spijt! Alankomaat 2013 Kuva: Pressimateriaali Ohjaus: Dave Schram Käsikirjoitus: Dick van den Heuvel & Maria Peters, Carry Sleen romaanin pohjalta Kuvaus: Erwin Steen Leikkaus: Robin de Jong Näyttelijät: Stefan Collier (Jochem), Robin Boissevain (David), Charlotte Bakker (Sanne), Dorus Witte (Vera), Nils Verkooijen (Justin), Rick van Elk (Remco), Brahim Fouradi (Youssef), Gregory Samson (Niels), Dave Mantel (Tino) Dialogi: hollanninkielinen Tekstitys: suomenkielinen Kesto: 93 min Ikäraja: K12 Elokuvan synopsis: Jochem on luokan hiljainen, hieman pullukka poika. Kotona Jochemilla on asiat hyvin mutta koulussa ei niinkään; hän on koulukiusattu. Liikuntatunnilla Jochem valitaan joukkueeseen viimeiseksi eikä hänelle viitsitä ilmoittaa peruuntuneista tunneista. Pyöränkumit puhkotaan ja aika ajoin hänet mukiloidaan WC:ssä. Jochem nielee kaiken nöyränä, mikä innostaa kiusaajia vain lisää. Jochemin ystävätkään eivät uskalla puuttua kiusaamiseen, kiusatuksi joutumisen uhalla. Tilanne kärjistyy entisestään luokkajuhlissa, minkä jälkeen mikään ei ole enää entisellään. Oppimateriaalin teemoja: koulukiusaaminen, suvaitsevaisuus, muiden kunnioittaminen Tehtäviä ja keskustelunaiheita luokkaan 1. Ennen elokuvaa   Mitä elokuvan nimi ”Kaduttaako?” voisi tarkoittaa, tai mihin se voisi viitata? Katsokaa elokuvan traileri. Mitä ajatuksia se herättää? Traileri: http://www.youtube.com/watch?v=Vo3fhe1zcqc 2. Elokuvan jälkeen       Mitä elokuvasta jäi mieleen? Mistä pidit elokuvassa, mistä taas et pitänyt? Miksi? Mitä tunteita kävit läpi elokuvan aikana? Minkälaisina koit elokuvan henkilöhahmot? Mitä mieltä olet elokuvan lopetuksesta? Mikä on mielestäsi elokuvan sanoma? Tehtävä: Kirjoittakaa tiivistelmä elokuvan tapahtumista. Vaihtoehtoisesti voitte piirtää sarjakuvan tapahtumista tai piirtää elokuvalle uuden julisteen. Voitte myös näytellä jonkun elokuvan kohtauksista uudelleen. Vinkki: Voitte myös valokuvata elokuvajulisteen tai rakentaa valokuvien avulla sarjakuvan elokuvan tapahtumista. 3. Elokuvan henkilöhahmot  Keitä henkilöhahmoja muistat elokuvasta? Keskustelkaa pienryhmissä, kootkaa sitten yhteen jaottelu elokuvan henkilöhahmoista, ja miettikää, onko kyseessä elokuvan päähenkilö, sivuhenkilö jne. Perustelkaa vastauksenne. Päähenkilö=protagonisti Päähenkilö on se, jolle tapahtuu; kuka tai mikä tahansa, jolle koituu tarina. Päähenkilön en tarvitse välttämättä olla ihminen, vaikka tavallisesti näin on. Päähenkilöllä on yleensä vahva tahto, selkeitä päämääriä sekä jotain arvokasta pelissä: henki, kunnia, rakkaus. Päähenkilön ei tarvitse välttämättä olla realistinen; oleellista on, että henkilö on uskottava ja tosi tarinan omassa maailmassa. Päähenkilö on myös usein sankari. Sivuhenkilö Vie juonta eteenpäin, ja auttaa päähenkilöä tämän luonteen rakentamisessa. Yleensä esiintyvät vian lyhyen ajan tai lyhyitä aikoja elokuvassa. Vastustaja=antagonisti Päähenkilön vastavoima. Vastustaja tekee kaikkensa estääkseen päähenkilöä pääsemästä tavoitteeseensa. Vastustaja voi olla rikollisjoukkion johtaja, poliisi, muukalainen avaruudesta, Liikkeellepaneva henkilö Henkilö, joka saa elokuvan liikkeelle; hän tekee jotain, joka käynnistää tapahtumasarjan, juonen ja vie juonta eteenpäin. Hyvin usein liikkeellepaneva henkilö on elokuvan roisto. Hän aiheuttaa tahallaan tai tahattomasti tapahtumasarjan, joka vetää päähenkilön mukaan tapahtumien pyörteeseen. Yleensä liikkeellepanevassa henkilössä ei tapahdu kehittymistä. Kameleontti Kameleontti on henkilö, joka muuttaa muotoaan. Hän voi osoittautua toiseksi, paljastaa todellisen luonteensa tai ottaa kokonaan toisen hahmon. Kameleontin avulla voi tuoda tarinaan epäilystä ja jännitystä. Todistaja Todistaja on henkilö, joka näkee jonkin tapahtuman tai tilanteen. Hänen kauttaan voidaan välittää katsojalle sellaista tietoa, jota kilpakosija, hankala esimies tai vaikka ymmärtämätön äiti. päähenkilöllä tai vastustajalla ei ole. Usein todistaja auttaa pitämään juonen koossa. Auttaja Antaa neuvoja tai osallistuu taisteluun antagonistia vastaan. Usein auttaja on oppi-isä, viisaampi ja kokeneempi henkilö, joka auttaa päähenkilö pääsemään päämääräänsä. Auttaja voi myös taistella päähenkilön puolesta, kunnes tämä on voimistunut tarpeeksi taistellakseen itse. Auttajassa ei tapahdu olennaista kehitystä. Lähde: Aaltonen, Jouko (2002): Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 4. Koulukiusaamisen muodot    Miten määrittelisit koulukiusaamisen? Mikä on mielestäsi vain leikkiä, mikä taas kiusaamista? Onko leikillä ja kiusaamisella mielestäsi eroa? Mitä koulukiusaamisen muotoja on olemassa? Miten ne tuodaan esille elokuvassa? Oletko itse kohdannut luokassasi tai koulussasi kiusaamista? Miten se ilmeni? Miten siihen puututtiin? Tehtävä 1: Tutustukaa MLL:n Nuortennetin määritelmiin kiusaamisesta. Käykää myös Kivakoulun sivuilla katsomassa mitä kiusaamisen muodoista kerrotaan. Kirjatkaa sen jälkeen ylös, miten kiusaaminen ilmeni elokuvassa. Keskustelkaa sen jälkeen aiheesta ryhmässä. Suora kiusaaminen Voi olla esimerkiksi nimittelyä, haukkumista, toisen tavaroiden rikkomista tai varastamista, nettihäiriköintiä, potkimista, tönimistä, lyömistä eli pahoinpitelyä. Suoran kiusaamisen usein ulkopuolinenkin havaitsee. Epäsuora kiusaaminen Voi olla esimerkiksi ilkeiden juorujen levittämistä, selän takana puhumista, kiusatun eristämistä muusta luokasta tai ryhmästä, ulkopuolelle jättämistä, huomiotta jättämistä, huokailua, tuijotusta, nimettömien puhelujen soittamista, tekstiviestien ja sähköpostien lähettämistä nimettömästi tai sopimattomien kuvien ja kuvamanipulaatioiden levittämistä. Kiusattu ei välttämättä tiedä, ketkä kaikki ovat kiusaamisessa mukana. Ulkopuolisen voi olla vaikea havaita epäsuoraa kiusaamista. Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/maaritelma/ Kivakoulu: Kiusaamisen muodot http://www.kivakoulu.fi/kiusaamisen_muodot Tehtävä 2: Katsokaa seuraava Yhteisvastuun video. Mitä tunteita ja ajatuksia se herättää? Keskustelkaa ryhmässä. Yhteisvastuu: ”Kahdeksan vuoden yksinäisyys: Mintun tarina.” (kesto 7 min) http://www.youtube.com/watch?v=pitsx6qOuaA 5. Koulukiusaajan ja koulukiusatun asema    Mitä arvelet, miksi juuri Jochem joutui kiusatuksi? Entä miten kiusaajat ajautuivat kiusaajiksi? Miten kuvailisit Jochemia ihmisenä, entä kiusaajia? Millaiset piirteet heissä korostuvat? Minkälaiset taustat kiusatulla Jochemilla ja kiusaajilla on? Mitä heistä kerrotaan, mitä taas jätetään kertomatta? Tehtävä: Muistelkaa elokuvaa pareittain tai pienryhmissä, ja etsikää siitä seuraavat määritelmät täyttävät henkilöhahmot. Perustele valintasi. Käykää tehtävä sitten yhdessä läpi. Uhri: Oppilas, jota toistuvasti kiusataan. Esimerkiksi lyödään, revitään vaatteista, nimitellään, tuhotaan omia tavaroita tai haukutaan internetissä. Puolustaja: Puolustaja on kiusatun puolella, kertoo kiusaamisesta aikuisille ja yrittää saada kiusaamisen loppumaan. Kiusaaja: Kiusaaja aloittaa kiusaamisen ja saattaa yllyttää muitakin kiusaamaan. Ulkopuolinen: Ulkopuolinen poistuu paikalta kiusaamisen alkaessa, mutta ei kerro kiusaamisesta aikuisille tai yritä tukea kiusattua. Ulkopuolinen tulee toiminnallaan vahingossa hyväksyneeksi kiusaamisen. Kiusaajan tukija: Kiusaajan tukija ei itse aloita kiusaamista, mutta lähtee kiusaamiseen mukaan. Hän saattaa olla kiusaamisen yleisönä ja nauraa kiusaajan mukana kiusaamiselle. Kiusaajan tukija saattaa kannustaa kiusaajaa jo pelkästään sillä, että tulee paikalle katsomaan kiusaamista eikä tee mitään lopettaakseen sitä. Lähde: http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/koulukiusaaminen/ Tehtävä 2: Muistelkaa, miten kiusaaminen näkyi Jochemissa ja miten hän reagoi siihen. Verratkaa huomioita sitten seuraavaan listaan. Mitä yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia huomaatte? Esimerkkejä muutoksista kiusatussa:          pelkää kävellä kouluun tai koulusta kotiin tai muuttaa tavallisen koulumatkansa reittiä ei halua mennä koulubussiin tai muuhun koulukyytiin pyytää toistuvasti päästä henkilöautolla kouluun tai haluaa saattajan on ylipäänsä haluton menemään kouluun, jää pois koulusta tai tunneilta ilman selvää syytä valittaa kouluaamuisin olevansa sairas tulee kotiin koulusta vaatteet tai koulureppu sotkettuna ja revittynä tulee kotiin nälkäisenä (ei ole uskaltanut mennä ruokalaan syömään) muuttuu vetäytyneeksi, hiljaiseksi ja näyttää kadottaneen itseluottamuksensa muuttuu stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi         on menettänyt ruokahalunsa, sanoo usein ettei ruoka maistu itkee itsensä uneen, näkee painajaisunia kadottaa omaisuuttaan (lakki, pipo, kirjat, vihot, penaali jne.) pyytää tai varastaa rahaa (antaakseen kiusaajalle tai hänen apureilleen) tai kadottaa toistuvasti tasku- ja viikkorahansa saa selittämättömiä mustelmia, naarmuja ja haavoja tulee kiukkuiseksi, helposti ärsyyntyväksi ja ”hankalaksi” on usein yksin ilman kavereita, ei tuo enää kavereita kotiin kieltäytyy kertomasta, mikä vaivaa tai on vikana, tai antaa toistuvasti epäuskottavia selityksiä edellä mainituille asioille Lähde: http://www.kivakoulu.fi/miten_tunnistan_kiusatun_oppilaan 6. Koulukiusaamiseen puuttuminen     Miten kiusaamiseen puututtiin elokuvassa? Kenen toimesta? Mitä siitä seurasi? Miksi Jochem ei laittanut kiusaajille vastaan? Mitä mieltä olet Davidin ja Veran toiminnasta? Mitä itse olisit tehnyt Jochemin tilanteessa? Tehtävä 1: Asetu Jochemin asemaan ja kirjoita kirje kiusaajille. Mitä haluaisit sanoa heille, mitä tuntisit heitä kohtaan? Voit myös pohtia kirjeessä kiusaajien motivaatiota ja taustoja. Tehtävä 2: Miettikää pareittain tai pienryhmissä, miten kiusaamista koulussa voisi estää ja miten siihen pitäisi puuttua. Kirjatkaa huomionne ylös. Käykää ne sitten läpi koko ryhmän kanssa ja kirjoittakaa ryhmällenne ohjeet kiusaamisen ehkäisyyn. Laittakaa ohjeet sitten luokkaan esille. 7. Omat rajat ja toisten kunnioittaminen Tutustukaa Amnestyn ”Mun rajat” –oppimateriaaliin ja valitkaa sieltä ryhmällenne käytettävän ajan puitteissa sopiva tehtävä. Suosituksia: PMMP -videotervehdys Olet osiesi summa Stop-leikki Ryhmäpaine Mulla on Mä kans ”Mun rajat” –oppimateriaali: https://frantic.s3.amazonaws.com/amnesty-fi/2014/04/MUN-RAJAT_TYOKIRJA_TA_lores-3.pdf 8. Video/Draamatehtävä Tehkää ryhmässä, pienryhmissä tai pareittain video, jossa puututte koulukiusaamiseen. Voitte toteuttaa tehtävän myös draamatehtävänä. Vaihtoehtoisesti voitte tehdä elokuvalle uuden trailerin. Voitte valita videon tyylin vapaasti; voitte tehdä seurantadokumentin, tietoiskun tai musiikkivideon. Miettikää videon sisältöä ja sanomaa, mitä haluatte erityisesti tuoda esille ja millä keinoin. Hyödyntäkää tunnilla läpikäymäänne materiaalia ja keskustelua aiheesta. Jakakaa ryhmän kesken roolit, kuka tekee mitäkin (näyttelijä, kuvaaja, editoija jne.), ja tehkää videosta kuvakäsikirjoitus. Miettikää myös videon kestoa; jo pariin minuuttiin saa mahtumaan paljon asiaa. Voitte tehdä videot joko videokameralla, tabletilla tai älypuhelimella, ja editoida ne laitteiden perusohjelmistoilla. Huomioikaa videota tehtäessä tekijänoikeudet! Täältä löytyy apua videoiden suunnitteluun ja toteutukseen: Kaikki kuvaa –videotutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/ Kelaamo: ”Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista” http://kelaamo.fi/fi/Tekijat/TietoTaito/Artikkelit/Musiikki-ja-tekijanoikeudet/?article=2340 CC Search –materiaalihaku: http://search.creativecommons.org/ 9. Kirjoitelma Aihe 1: Mitä koululuokalle kuuluu puolen vuoden kuluttua? Miten Jochemin kohtalo on vaikuttanut kiusaajiin? Mitä kuuluu Davidille ja Veralle? Miten kiusaamisen ilmentyminen on muuttanut koko koulua? Aihe 2: Kirjoita elokuvasta elokuva-arvostelu. Voit tutustua Helsingin Sanomien verkkosivuilla arvosteluihin (http://www.hs.fi/arviot/elokuva/) ja niiden rakenteeseen. Mitä asioita arvosteluissa nostetaan esille? Minkälainen on kirjoitusten tyyli? Avuksi elokuva-arvostelun kirjoittamiseen: Elokuva-arvostelu on sekä tietoa että mielipiteitä välittävä teksti. Siinä esitellään elokuvaa ja sen taustoja sekä arvioidaan sitä. Lähtökohtana on, ettei lukija tunne arvosteltavaa elokuvaa.  Aloitus on kiinnostusta herättävä, lopetus harkittu. Faktat ja arviointi lomittuvat – mielipidettä ei kirjoiteta omaksi yksittäiseksi kappaleekseen tekstin loppuun.  Anna elokuvan perustiedot. Elokuvasta on tapana kertoa nimen lisäksi ainakin ohjaaja, valmistumisvuosi ja -maa.   Esittele elokuvaa niin paljon, että arvosteluasi on mahdollista seurata ja ymmärtää elokuvaa katsomatta. Kaikkia juonenkäänteitä ja ristiriitojen ratkaisuja ei silti pidä kertoa, lukija saattaa haluta nähdä elokuvan itsekin. Perustele näkemyksesi elokuvasta monipuolisesti ja havainnollisesti, siis poimi elokuvasta perustelut näkemyksillesi. Valitse sisällön painotukset ja näkökulma sekä tekstin sävy julkaisupaikan ja lukijakunnan mukaan. Voit kirjoittaa maltillisesti tai käskevästä, rempseästi tai asiallisesti, humoristisesti tai totisesti jne. Sävy syntyy mm. sanavalinnoista, vastakkainasetteluista, lauseiden ja kappaleiden rakenteista.  Arvostelua pitää koossa jokin perusajatus, jonka kirjoittaja haluaa lukijalle välittää. Se voi olla esimerkiksi elokuvasta tehty tulkinta tai oma näkemys elokuvan onnistumisesta.  Otsikoi arvostelusi nasevasti. Voit halutessasi käyttää täsmentävää alaotsikkoa. Lähde: www.koulukino.fi Vinkki: Voitte kirjoittaa perinteisiä kirjoitelmia tai sitten koota tekstit verkkoon omaan (suljettuun) blogiin, jossa opettaja ja muut ryhmäläiset pääsevät lukemaan ja kommentoimaan muiden tekstejä. Voitte koota blogiin myös muita kirjoitustehtäviä. Tutustukaa blogipohjien ohjeisiin ja sääntöihin ennen tehtävän alkua, ja päättäkää myös yhteisesti pelisäännöistä (netiketti ym.). Huomioikaa tehtävää toteutettaessa tekijänoikeudet! Ilmaisia blogipohjia: Wordpress: http://fi.wordpress.org/ Blogger: https://www.blogger.com/ Kidblog: http://kidblog.org/home/ Voitte myös tehdä kirjoitelmat sähköisesti ja tallentaa ne esim. Google Driveen tai johonkin pilvipalveluun, esim. Dropboxiin (https://www.dropbox.com/) tai Owncloudiin (https://owncloud.org/features/).