Lehti pdf-muodossa
Vema Liftin vienti vetää Bremerhavenin kautta Kukkia merten takaa Uusi strategia tehostaa toimintaa asiakkaiden eduksi ABOARD 2/2015 6 Vema Liftin henkilönostimet ovat korkean teknologian huipputuotteita, joita viedään Turun kautta kaikkiin maanosiin. 12 Älyliikenne kuljettaa tietoa. DHL:n trailerkaluston GPS-projektilla saadaan paikannusteknologiasta hyödyt irti, kertoo Tuomas Ruohonen. 16 Tuonti on ylittänyt Huiskulan puutarhassa jo oman tuotannon. Tavaraa tulee Etelä-Amerikasta saakka Hollannin kautta noin kymmenen rekkaa viikossa. Kukkien matka taittuu kylmäkuljetuksena kymmenisen kilometriä Turun satamasta sijaitsevan kukkatukun varastoihin alle kahdessa vuorokaudessa. Pääkirjoitus Satama on edellytysten rakentaja 3 Aida risteilee kotisatamaan 4 KANNESSA: Vema Liftin vienti vetää Bremerhavenin kautta 6 KANNESSA: Sataman kautta Kukkia merten takaa 16 Tehokas logistiikka tukee Auramarinen toimintaa 10 KANNESSA: Uusi strategia tehostaa toimintaa asiakkaiden eduksi 18 Älyliikenne kasvaa, tieto kulkee tavaran lailla 12 DB Schenker panostaa Turkuun 20 Sakari Backlundin kolumni Digitalisaatio tehostaa myös logistiikkaa 15 Sataman työntekijä Laivanselvittäjä helpottaa satamakäyntiä 22 Aboard 2/2015 Turun Sataman asiakaslehti kuljetusalan ammattilaisille Julkaisija: Turun Satama Oy • Osoite: Juhana Herttuan puistokatu 21, 20100 Turku • www.portofturku.fi Päätoimittaja: Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg s-posti: [email protected] Toimitussihteeri: Marjo Ekman s-posti: [email protected] • Ulkoasun toteutus: Aija Kallio Kannen kuva: Markku Koivumäki • Painopaikka: Finepress Oy Painosmäärä: 3 000 kpl Osoitteenmuutokset: [email protected] ISSN 2323-2498 (Painettu versio) 2323-2501 (www-versio) Satama on edellytysten rakentaja Turun Sataman liiketoiminnan painopistealueet ovat matkustaja- ja tavaraliikenne, joiden toimintaedellytysten parantamiseksi teemme jatkuvaa kehitystyötä. Pyrimme rakentamaan uusia ja kehittämään nykyisiä palveluja sekä varustamojen että niiden asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kiinteällä yhteistyöllä sataman muiden toimijoiden kanssa haluamme tehdä koko palveluketjusta mahdollisimman tehokkaan ja toimivan. Satamayhtiön rooli kehitystyössä on mahdollisuuksien luominen ja kehityksen esteiden poistaminen. Esimerkkeinä jo tehdystä työstä Turun satamaan on avattu uusia, erityisesti suomalaista vientiteollisuutta palvelevia tavaraliikenteen laivareittejä. Samalla myös aluskanta sekä matkustaja- että tavaraliikenteessä on uudistunut tuoden lisää kapasiteettia ja monipuolistaen kuljetuspalvelujen tarjontaa. Satamayhtiön toimesta palvelukokonaisuuden kehitystä on tuettu muun muassa uudistamalla sataman infraa, kuten laitureita, terminaaleja ja nosturikalustoa sekä investoimalla mittavaan varastorakentamiseen. Nopealla päätöksenteolla pyrimme vastaamaan asiakkaidemme ja kumppaniemme toiveisiin ja tarpeisiin tulevaisuudessakin. Nopeasti matkaan – Itämeren tilasta huolehtien Nopeus on muutenkin keskeinen osa Turun sataman kilpailukykyä. Nopeiden laivayhteyksien lisäksi se merkitsee muun muassa sujuvaa lastinkäsittelyä, matkustajien vaivatonta siirtymistä laivaan ja aluksesta pois sekä joustavia maantieyhteyksiä tärkeimpien keskuskaupunkien suuntaan. Nopeuden merkitys näkyy erityisesti Ruotsin liikenteessä, jossa liikenteen aikataulu sallii maksimissaan tunnin satamassa oloajan. Tänä päivänä satamien toiminnassa korostuvat myös ympäristöön liittyvät kysymykset. Turun Satama on ollut ympäristöasioissa edelläkävijän roolissa jo kauan. Esimerkiksi ympäristöperusteiset satamamaksut otettiin käyttöön vuonna 2006 ja satamassa vieraileville aluksille on järjestetty mahdollisuus jätevesien tyhjennykseen. Samaan aikaan olemme parantaneet merkittävästi satamayhtiön oman toiminnan energiatehokkuutta ja vähentäneet satamatoiminnan ympäristövaikutuksia. Ympäristöasioissa yhteislinjalla meriteollisuuden kanssa Meriliikenteen ympäristövaikutusten vähentämisessä merkittävä rooli on myös varsinaissuomalaisella meriklusterilla, johon Turun satamakin kuuluu. Uusien alusten rikkipäästöjä vähennetään siirtymällä ympäristöystävällisiin polttoaineisiin, kuten nesteytettyyn maakaasuun (LNG). Meyerin Turun telakalla rakennettu M/S Viking Grace on liikennöinyt Turun ja Tukholman välillä LNG:tä käyttäen jo vuoden 2013 alusta lähtien. Turun Satama valmistautuu tulevaisuuteen yhteistyökumppanin LNG-terminaalihankkeella, johon saatiin kesällä myönteinen EU-tukipäätös. Christian Ramberg toimitusjohtaja 3 Ristelyalus AIDAcara komeilee kesäisenä maanantaiaamuna jo kahdeksalta Turun satamassa. Turku on Aidalle kesän 2015 uutuuskohde. Saksalaiset risteilyvieraat astuvat laivasta määrätietoisina tutustumaan Turun nähtävyyksiin. Turun Sataman aktiivisuus palkittiin – AIDAcara sai vierailukohteekseen Turun kaupungin. Visit Turku on vastaanottamassa vieraita elävän musiikin soidessa Turun satamassa. Nyt ei puhuta englantia vaan reilusti saksaa. Kirsi Matan ja Päivi Lähteenmäen tarjoamat kartat tekevät kauppansa. –Aida käy Turussa tänä kesänä viisi kertaa, Kirsi Mata kertoo. Risteilyjä on kaikkiaan kahdeksan, Turun risteilyliikenne on saanut uutta vauhtia. Aidasta pelmahtaa ulos satamaan innokkaita matkustajia, kiertoajelubussit imaisevat matkaansa. –Shoppailemaan, Aboa Vetukseen ja Turun tuomiokirkkoon, shuttlebussia kohti suunnista- vat matkustajat kertovat. Etukäteen on tutkittu puhelimesta jo säätä ja laadukkaista esitteistä sekä Turun historiaa että kaupungin tämän hetken tarjontaa. Turussa katsotaan Aurajokirantaa, kahviloita ja ravintoloita. Bussikyyti vie parinkymmenen minuutin välein matkailijoita keskustaan. –Aidan ensimmäisellä aurinkoisella visiitillä Turkuun matkailijat olivat aivan innoissaan, SL-autolinjojen kuljettaja Jari-Matti Koivisto kertoo. Heidi Lorenzin ja Frank Chemnitzin mustlistalla on Dom – Tuomiokirkko, kuten lähes jokaisella risteilymatkustajalla. Lisäksi aiotaan tutustua Hansakortteliin ja kulttuurinähtävyyksiin. Hemmotteluhoitoihin on sekä aikaa että tilaisuus. Laivalla voi toki myös shoppailla, kuten risteilykaupungeissakin. Karin ja Manfred Sternille Turku ja Maarianhamina ovat uusia kohteita. 4 Turun Satama –Oikein kiva kaupunki ja kiinnostava, ihastelevat Frankfurtin tuntumasta tulleet Karin ja Manfred Stern. He halusivat tarttua tilaisuuteen nähdä Itämeren kaupunkeja paremmin. Heille Turku ja Maarianhamina ovat uusia kohteita. –Aiomme mennä kiertoajelulle Naantaliin, Sternit kertovat. Ruissalo tutuksi ja oma kroppa liikkeelle Laivan uumenista kaivetaan esiin retkipyöriä. Tänään 37 pyöräilijää on lähdössä liikkeelle. Laivamatkan aikana oppaat tutkivat kartat tarkkaan, valitsevat reitin, kohteet ja nähtävyydet Aida risteilee kotisatamaan TEKSTI: SINI SILVÁN KUVAT: SINI SILVÁN ja opiskelevat niihin liittyvät asiat ennakkoon, oppaana toimiva Hanna Alt kertoo. –Käymme Ruissalossa ja keskustassa, katsomassa torin, Turun tuomiokirkon ja Turun linnan. Matkaa kertyy noin 20 kilometriä. Yhdessä ryhmässä on 15–20 pyöräilijää oppaan mukana, Alt kertoo. Oppaat ovat valmistautuneet kertomaan matkan varrelta löytyvistä nähtävyyksistä. Tällaisia oppaita tarvittaisiin Turkuun turisteja varten joka päivä! Ympäristöystävällistä risteilyliikennettä 193 metriä pitkä alus on komeaa katsottavaa. Matkustajamäärää lisää se, ettei laivassa ole autokantta. –Jätevedet eivät mene Itämereen, mikä on näille matkustajille tärkeä asia, satamakapteeni Kari Riutta kertoo. Laivalla first purser Michael Meyer esittelee laivaa ja paljastuu, ettei risteileminen todellakaan ole lojumista toimettomana. Käytössä ovat ulkouima-altaat, kori- ja lentopallokenttä sekä kuntosali. Lukuisat ravintolat satsaavat parastaan matkan edetessä: tällä kertaa menu on skandinaavinen. Päivittäin julkaistava risteilyohjelma kertoo myös saksalaisesta tehokkuudesta: tänään olisi tanssikurssin paikka ja lisäksi turkulaiskuoron vierailu. Laivalla on kaikkea – teatterista alkaen. Henkilöstöluettelo paljastaa, että ammattilaisia on puusepästä äänentoistoon. Laivalla ovat kaikki loman viehätykset – ja samanhenkistä seuraa Itämeren maisemien vaihtuessa. – 90 prosenttia matkustajista on saksalaisia, Meyer kertoo. Turussa laivanselvittäjä, GAC Finland Oy:n Mikko Koivumäki toimii tärkeänä yhteistyökumppanina. –Kaikki satamassa tarvittava kulkee meidän kauttamme. Yllättäviä asioita tulee aina eteen. Tarvitaan nosturi tikkaiden korjaustöihin, 500 postimerkkiä tai lääkäriä. Ja nähtävyydetkin voivat olla erikoisia. Turun uusi T-sairaala, johon yksi matkustajista piti saattaa, olikin ainutlaatuinen kokemus: –Olin todella vaikuttunut, Franziska Vey, Port Operations Manager kertoo. Kiertoajelun jälkeen kaupungille kiertelemään Turussa aikaa on ruhtinaallisesti, sillä laiva starttaa matkaan vasta kahdeksalta illalla. –Hieno aamu, näimme presidentin kesäasunnon Naantalin Kultarannassa, Hans-J. ja Marianne Glate Kielistä kiittelevät. Glaten pariskunta kertoo olleensa aiemmin Suomessa kaksi kertaa: Helsingissä ja Lapissa. Nyt haluttiin nähdä muutakin. Aamun viileys vaihtui Turussa upeaan auringonpaisteeseen, jossa jatketaan kaupungille. –Mukavampaa kuin Pietarissa ja ihanat maisemat merellä. Olemme varanneet jo uusia risteilyjä. • Valkokylkinen komea risteilyalus M/S AIDAcara on saapunut Turun satamaan kuin kotiinsa. Alus on rakennettu Turussa 1996. Kokonaisuudessaan 14 vuorokauden risteily aloitetaan Kielistä, matkan varrella nähdään Klaipeida, Riika, Tallinna, Pietari, Turku, Maarianhamina, Tukholma, Visby, Gdynia ja Malmö, josta palataan jälleen Kieliin. Heidi Lorenzin ja Frank Chemnitzin suunnitelmissa on Tuomiokirkko – se täytyy nähdä! Adrian Offer (vas.), Bane Schwenn ja Hanna Alt ovat valmiina matkaan. Heidän matkassaan risteilymatkustajat pääsevät parinkymmenen kilometrin upealle pyöräretkelle Ruissalon luonnon keskelle, sieltä jokirantaa pitkin Tuomiokirkolle sekä keskustan nähtävyyksiin. 5 Vema Lif Bremerh TEKSTI: KARI AHONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI 6 Turun Satama Turun satama palvelee erinomaisesti suomalaisen konepaja- ja teknologiateollisuuden vientikuljetuksia kaikkialle maailmaan. Satamasta on viikoittainen yhteys Bremerhaveniin, joka on Saksan toiseksi suurin merisatama ja keskeinen linkki valtameren takaisiin satamiin esimerkiksi Aasian ja Etelä-Amerikan maissa. ftin vienti vetää havenin kautta Turun ja Bremerhavenin välistä reittiä operoi Mann Lines, jonka aikarahtaama Stena Foreteller kuljettaa sekä ro-ro-lastia että jalostettua kappaletavaraa, kuten raskaan teollisuuden projektilasteja. Huippuluokan henkilönostimia kaikkialle maailmaan Kaarinassa toimiva Vema Lift Oy hyödyntää Mann Linesin linjaliikennettä omien tuotteidensa viennissä. Kiitokori-konserniin kuuluva yritys suunnittelee, valmistaa ja markkinoi hydraulisia henkilönostimia pääasiassa palo- ja pelastusalalle. Viennin osuus Vema Liftin tuotannosta on yli 90 % ja vientimaihin lukeutuvat esimerkiksi Kiina, Venäjä, Intia, Vietnam, Jordania, Kolumbia ja Turkmenistan sekä Ruotsi ja Norja. Kasvua Vema Liftissä odotetaan ennen kaikkea kehittyvien maiden markkinoilta niiden ryhtyessä uudistamaan ja rakentamaan infrastruktuuriaan. –Vema Lift Oy kuuluu alansa johtaviin yrityksiin maailmassa. Toimintamallimme perustuu nykyaikaiseen verkostomalliin, jossa tuotteiden suunnittelu tapahtuu omassa suunnittelutoimistossamme. Huolellisesti valitut alihankkijat valmistavat eri komponentit ja omat ammattilaisemme hoitavat nostimien kokoonpanon ja asennuksen ajoneuvoalustojen päälle. Vuosittain tehtaillamme valmistuu runsaat 40 erilaista nostinta, joista suurimpien työskentelykorkeudet ulottuvat 55 metriin asti. Henkilönostimien lisäksi valmistamme myös erityisesti teollisuuspalokunnille suunniteltuja vesi- ja vaahtosammutusmastoja, joissa vesitykin tuotto voi olla jopa 10 000 litraa minuutissa, tehtaanjohtaja Jyrki Roine valaisee Vema Liftin toimintatapaa ja tuotantoa. Jokainen nostin suunnitellaan yksilöllisesti tilaajan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan kohdemaan paikalliset määräykset, jotka eri puolilla maailmaa poikkeavat toisistaan hyvinkin paljon pieniäkin yksityiskohtia myöten. Nostimia valmistetaan kaikille alustoille, joiden merkki ja malli ovat yleensä asiakkaan itse määrittelemä. –Tapauskohtaisesti alustan hankinta tapah- 7 " Toimiva logistiikka on lähes täysin viennin varassa toimivalle Vema Liftille ensisijaisen tärkeä." tuu joko Vema Liftin tai asiakkaan toimesta. Esimerkiksi intialainen tilaaja lähetti taannoin oman alustansa Intiasta asti, josta se saapui laivarahtina Turkuun. Lähellä olevat satamapalvelut ovat meille siis tarpeen sekä vientiä että tuotannon tarpeita ajatellen, Vema Liftin tehtaanjohtaja Jyrki Roine mainitsee. Edistyksellistä teknologiaa vaativaan käyttöön Toisin kuin maallikko monesti luulee, Vema Liftin nostimet sisältävät runsaasti korkean teknologian ratkaisuja. Automaation ja elektroniikan osuus on merkittävä sekä työskentelyn tehokkuuden, käyttömukavuuden ja ergonomian että työturvallisuuden varmistajana. –Automaatio kehittyy jatkuvasti ja sen avulla hoidetaan yhä enemmän ja monimutkaisempia tehtäviä. Nostimien toiminta perustuu ohjelmoitavaan logiikkaan ja käyttöliittymät ovat 8 Turun Satama nykyaikaisia kosketusnäyttöjä. Turvallisuuden maksimoimiseksi logiikka on kaksinkertaistettu, jolloin ne valvovat toinen toisiaan ja reagoivat mahdollisiin virhetilanteisiin katkaisemalla laitteen toiminnan. Yksi hyvä esimerkki elektronisista toiminnoista on alustan tasaus, mikä tapahtuu automaattisesti 0,2 asteen tarkkuudella. Automatiikka ei salli nostimen käyttöä mikäli alusta ei ole täysin suorassa ja ehkäisee näin mahdollisuuden nostimen kaatumiseen, Jyrki Roine kertoo. Luotettavaa palvelua tuotteen elinkaaren ajaksi Vema Liftin omaa myyntiä tukee kattava kansainvälinen agenttiverkosto. Verkoston toimintaa vahvistaa globaali jälkimarkkinointi, joka vastaa muun muassa nostinten määräaikaishuolloista, vuositarkastuksista ja peruskunnostuksista. Palveluihin kuuluu lisäksi tekninen tuki ja kou- lutus. –Tuotteidemme kestävyydestä ja varmatoimisuudesta kertoo se, että nostimen alusta loppuu useimmiten ennen kuin valmistamamme nostin. Hyvin yleistä on, että asiakas toimittaa ajoneuvon tehtaallemme Kaarinaan, otamme siellä nostimen irti, suoritamme sille tarvittavat huoltotoimenpiteet, asennamme nostimen uuteen alustaan ja toimitamme sen takaisin asiakkaalle. Uusia nostimia toimittaessamme lähtee tehtaaltamme mies ottamaan vastaan toimitusta sen määränpäähän, missä hän tarkistuksen jälkeen luovuttaa nostimen asiakkaalle ja antaa käyttökoulutuksen tilaajan henkilöstölle, Jyrki Roine kertoo Vema Liftin jälkimarkkinointipalveluista. Vientikuljetukset joustavasti eteenpäin Turun satamasta Toimiva logistiikka on lähes täysin viennin varassa toimivalle Vema Liftille ensisijaisen tärkeä. Mann Linesin viikottainen ro-ro-yhteys Turun satamasta Bremerhaveniin avaa Vema Liftille nopean ja kustannustehokkaan reitin kaukaisimpiinkin vientimaihin. Pohjoismaihin yrityksen tuotteet kulkevat Silja Linen Turun ja Tukholman välisellä reitillä. Vema Liftin henkilönostimet on suunniteltu ensisijaisesti pelastuspaikalla tapahtuviin pelastus- tai sammutustehtäviin, mutta myös joustavaan liikkumiseen liikenteessä. Matala kuljetuskorkeus ja lyhyt kuljetuspituus mahdollistavat nopean pääsyn pelastuskohteeseen. Tehtaanjohtaja Jyrki Roine näkee Vema Liftin tulevaisuuden kirkkaana. Yrityksellä on vahva jalansija Euroopassa, mutta myös kehittyvissä maissa. Esimerkiksi markkinoiden koosta hän nostaa Kiinan, jossa yksi kantoni voi tilata vuosittain toista tuhatta pelastusajoneuvoa. Omilla pyörillään kulkeville tuotteille luontevin kuljetusratkaisu on ro-ro-liikenteen hyödyntäminen silloin, kun kohdemaa on merten takana. –Turun sataman ro-ro-reitit täyttävät kaikki tarpeemme. Pohjoismaihin menevät tuotteet kuljetamme Silja Linen lautoilla Tukholmaan ja sieltä maanteitse tilaajilleen eri puolille Ruotsia ja Norjaa. Kaukomaihin meneville tuotteille Bremerhaven on ihanteellinen välisatama. Viikoittainen yhteys perjantaisin sopii tuotantorytmiimme ja aikataulut täsmäävät yleensä hyvin myös jatkoyhteyksien kanssa. Mann Linesin palvelusta meillä on pelkästään hyvää sanotta- vaa, yhteistyö on alusta asti ollut joustavaa ja sujuvaa. Samalla tavoin olemme tyytyväisiä Turun sataman muihinkin palveluihin. Esimerkiksi Finnsteve pesee tarvittaessa maantiesuolat ajoneuvoista ennen laivausta ja näin osaltaan varmistaa niiden saapumisen tilaajalle mahdollisimman edustavana, kiittelee Vema Liftin logistiikasta vastaava vientikoordinaattori Marianne Karppinen. • 9 Laivanrakennusosaaminen yhdistää Turun ja Saksan. Meyerin Turun telakka tekee yhteistyötä kymmenien suomalaisyritysten kanssa ja alihankintayhteydet ulottuvat Itämeren yli myös Meyerin Saksan telakoille. Kumppanuuksien edelleen kehittämisessä meriklusteriyrityksiä tukevat säännölliset ja nopeat laivayhteydet Turusta Saksaan ja tarvittaessa sieltä edelleen valtamerten takaisille markkinoille. Tehokas logistiikka tukee Auramarinen toimintaa TEKSTI: KARI AHONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI 10 Turun Satama Auramarine Oy:n uusi aluevaltaus on laivojen painolastiveden käsittelyjärjestelmä, jolla estetään haitallisten kasvien ja eliöiden siirtyminen merialueelta toiselle ja niiden lisääntyminen, kertoo toimitusjohtaja Mats Eriksson. Lietolainen Auramarine Oy edustaa Turun seudun vahvaa meriteknologiaosaamista. Hollming-konserniin kuuluva yritys on erikoistunut raskaan polttoöljyn syöttöjärjestelmiin. Yli 40-vuotisen toimintansa aikana Auramarine on suunnitellut ja toimittanut yli 13 000 koneikkoa, joista tuhansia on edelleen käytössä päivittäin eri puolilla maailman meriä. Yritys on alansa markkinajohtaja maailmassa. Räätälöityjä ratkaisuja suuriin aluksiin Auramarinen tuotteiden tehtävänä on oikeanlaisen polttoaineviskositeetin saavuttaminen. Raskaan polttoöljyn kohdalla se tarkoittaa polttoaineen lämmittämistä ennen sen syöttöä moottoriin. Rikkidirektiivin seurauksensa yleistyneen meridieselin syöttöjärjestelmissä puolestaan tarvitaan jäähdytystä oikean viskositeetin saavuttamiseksi. –Polttoaineen syöttöjärjestelmien suunnittelu on yksinkertaisista peruslähtökohdista huolimatta aina aluskohtaisesti räätälöityä. Eri puolilla maailmaa käytettävät polttoaineet eroavat toisistaan ja alusten konehuoneetkin ovat erilaisia. Järjestelmien huollettavuuteen on kiinnitettävä erityishuomioita, sillä kaikkiin huoltokohteisiin täytyy päästä käsiksi helposti ja turvallisesti. Toimivien ja tehokkaiden järjestelmien suunnittelu edellyttääkin pitkää kokemusta erilaisista alustyypeistä sekä erikoisosaamista, joka syntyy vain käytännön työssä, Auramarinen toimitusjohtaja Mats Eriksson korostaa. Meriklusterin maineesta vetoapua markkinoilla Auramarinen päämarkkinat löytyvät Aasiasta, erityisesti Kiinasta ja Koreasta. Asiakaskunta muodostuu moottorivalmistajista, telakoista ja varustamoista. –Telakoiden toimintamallin muutos on johtanut siihen, että telakat käyttävät entistä enemmän alihankkijoita. Toimittajan valinnasta päättävät kuitenkin useimmiten aluksia tilaavat varustamot, joille suomalainen merialojen osaaminen on tae korkealaatuisista tuotteista ja palveluista sekä toimitusvarmuudesta. Lisäarvoa suomalaisuudessa ja eurooppalaisuudessa näkevät myös eräät moottorivalmistajat, mistä muodostuu Auramarinellekin merkittävä kilpailuetu. Luotettava jälkimarkkinointi tärkeä kilpailuvaltti Vuosikymmenien kokemuksen ja teknologisen asiantuntemuksen lisäksi Auramarine kuroo eroa kilpailijoihinsa globaaleilla jälkimarkkinointipalveluilla. –Maailmanlaajuisilla jälkimarkkinointipal- veluilla varmistamme toimittamiemme järjestelmien käyttövarmuuden ja minimoimme huoltotarpeesta aiheutuvan liikenneseisokin. Verkostomme ansiosta saamme tarvittavat osat nopeasti aluksille ja tilanteen vaatiessa lennätämme paikalle myös omat asentajamme. Telakoilla oma henkilöstömme hoitaa myös käyttöönottovaiheen asennuksen sekä antaa tarvittavan käyttökoulutuksen. Turun logistiset yhteydet varmistavat toimitusketjun pitävyyden Auramarinen päämarkkinoiden sijainnista johtuen Turun seudun logistiikkapalvelujen merkitys korostuu yrityksen toimitusketjussa. Toimitusjohtaja Mats Erikssonin mukaan Turku on heille tärkeä logistinen hub, joka osaltaan mahdollistaa toimitusvarmuuden ylläpitämisen. –Logistiikan toimivuus on meille tärkeä erityisesti jälkimarkkinointia ajatellen. Varaosat kulkevat nopeasti lentorahtina Turusta kaikkialle maailmaan ja valmiit järjestelmät saamme Turun satamasta rahdattua nopeasti Saksan kautta Aasiaan asti. Säännöllinen laivaliikenne on siinä suureksi avuksi, sillä projektitoimituksista huolimatta kuljetuksilla tuntuu aina olevan kiire. Päätökset kuljetusreiteistä tekee usein myös asiakas, mutta mahdollisuuksien mukaan pyrimme aina suosimaan Turkua. • 11 Älyliikenne kasvaa, tieto kulkee tavaran lailla TEKSTI: SINI SILVÁN KUVAT: ROBERT SEGER Älyliikenne kuljettaa tietoa, kun tavara liikkuu kumipyörillä. 12 Turun Satama Sähköisen logistiikan merkitys tavaroiden kuljetuksessa korostuu. DHL Freightin trailerkaluston GPS-paikannusjärjestelmä on yksi osa älyliikennettä, joka antaa mahdollisuuksia kaluston ja tiedon tehokkaampaan käyttöön. Tavaran kuljetuksia järjestellään ja seurataan, asiakkaita palvellaan ja laskutetaan. Sähköisen logistiikan ja älyliikenteen merkitys vain korostuu ja tiedon yhdistelymahdollisuudet kasvavat. Vielä älyliikennettä ei ole viety niin pitkälle, että tavara liikkuisi ilman satamia, autoja ja kiskoja. ”Kunnes teleportaatio toimii, tavarat kuljetetaan kuorma-autolla perille”, Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja totesi Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin -seminaarissa pari vuotta sitten. Liikenne- ja viestintäministeriön älystrategioiden kärkihankkeina on älykäs logistiikka, jonka tavoitteena ovat sähköiset toimintatavat ja logis- tiikkaketjun tiedonsiirron automatisoiminen. Riskejäkin on. Kun älyverkot kaatuvat, tiedonkulku vähintäänkin takkuaa. Yrityksien kannalta ideaalia olisi saada tieto läpinäkyväksi ja sama tieto reaaliajassa kaikille käyttäjille. Älylogistiikan jalostusta DHL Freightillä –Meillä on juuri parhaillaan käynnissä koko trailerkalustomme kattava GPS-projekti. Paikannusteknologiaa hyödynnetään ajojärjestelyssä sekä kuormasuunnittelussa, DHL Freight (Fin- land) Oy:n Pohjoismaiden liikenteestä vastaava johtaja Tuomas Ruohonen sanoo. –DHL Freightillä on yhteensä noin 2 500 traileria yhteiskäytössä, koko Pohjoismaiden ja Baltian yhteisestä trailerpoolista ja trailerkalustosta vastaava johtaja Ilari Aarikka lisää. Trailereiden GPS-varustelu on ollut suunnitteilla vuosia ja testaukset on tehty huolella. Laitteita asennetaan parhaillaan koko kalustoon. Jatkossa jokaisen trailerin sijainti nähdään reaaliaikaisena. –Trailerissa laitteet ovat pääsääntöisesti alustassa: viima vaikuttaa ja vettä lentää. Nyt meillä on laitteet, jotka kestävät jopa upottamisen ve- –Meillä on juuri parhaillaan käynnissä koko trailerkaluston kattava GPS-projekti ja paikannusteknologian hyödyntäminen ajojärjestelyssä sekä kuormasuunnittelussa, Tuomas Ruohonen kertoo. Järjestelmä valmistuu syksyn aikana. 13 " Kunnes teleportaatio toimii, tavarat kuljetetaan kuormaautolla perille." –DHL Freight on kansainvälistä kumipyöräkuljettamista kappaletavarasta täysiin kuormiin, mukaan lukien huolintapalvelut ja transitologistiikka, DHL Freight (Finland) Oy:n Pohjoismaiden liikenteestä vastaava johtaja Tuomas Ruohonen kertoo. teen. Järjestelmä latautuu aina, kun vetoauto on kiinni trailerissa. Trailerien liikkeet helposti näkyviin DHL:n uudessa järjestelmässä paikannus on automaattisesti integroitu liikenteenohjausjärjestelmään. –Trailereiden liikkeitä ei tarvitse seurata eri portaalista, vaan suoraan liikenteenohjausjärjestelmästä. Siinä poikkeamme muista, Aarikka sanoo. Yksi tavoite on trailereiden käyttöasteen parantaminen. –Operatiiviselta kannalta hyödyllistä on tietynlainen ennustettavuus. Jatkossa voidaan historiadatasta katsoa, miten 2 500 trailerin kalusto on liikkunut ja vähentää tai kasvattaa sen määrää, Ruohonen toteaa. Paikannuksen avulla pystytään toteuttamaan uudet kuljetustarpeet nopeasti. Trailerien liikkeet eivät enää ole vain yhden tai kahden ihmisen tiedossa, vaan kaikki näkevät, mitä yksiköitä on 14 Turun Satama lähellä. –Järjestelmään saadaan reaaliaikainen tieto siitä, missä kukin yksikkö oikeasti menee ja tätä kautta syntyy merkittäviä hyötyjä ja vähemmän tyhjiä kilometrejä. Laatu on parempaa asiakkaan suuntaan, Aarikka sanoo. Tulevaisuudessa asiakkaalle voidaan myös tarjota mahdollisuus seurata omia kuormiaan portaalin välityksellä. Jos arvotavara poikkeaa sovitulta reitiltä, voidaan poikkeamaan reagoida välittömästi. –Yhä enemmän asiakkaat myös kysyvät onko mahdollisuutta GPS-seurantaan, Aarikka kertoo. Trailerin liikkeet ja kuorma näkyvät reaaliajassa Kartalla nähdään jokainen traileri sekä lisäksi paljon yksityiskohtaista tietoa sen sijainnista, nopeudesta ja kuorman painosta. Järjestelmä kertoo myös kuinka paljon kilometrejä on ajettu päivässä, millä alueella ja tyhjänä vai täytenä. Trailerin modeemiin kertyy myös historiadataa, jolla voidaan varmistaa esimerkiksi se, onko kuorma noudettu kuten piti. Voidaan nähdä kaluston kokonaistilanne, mutta erottaa yksityiskohtia, kuten esimerkiksi milloin traileri vaatii katsastusta. Palveluntarjoaja Agheera toimii DHL:n oman talon sisällä. Näin uusi kokonaisuus on voitu integroida turvallisesti muihin järjestelmiin ja sitä voidaan kehittää aktiivisesti. –Pystymme tekemään nopeampia ja parempia lastauksia, vähentämään omia kustannuksia ja pitämään hinnan asiakkaalle oikeana, Ruohonen listaa parhaita etuja. • Sakari Backlund on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja ja johtoryhmän jäsen, jolla on monipuolinen ja pitkä kokemus kuljetuslogistiikan sähköisten järjestelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta. Digitalisaatio tehostaa myös logistiikkaa Älyliikenteen perusajatus on nopein harppauksin kehittyvä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen liikenteen toimivuuden parantamiseksi. Logistiikan näkökulmasta älykäs liikenne merkitsee liikenteen sujuvuuden lisäksi ennen kaikkea kuljetuksia tehostavien digitaalisten palvelujen mahdollisimman laajamittaista hyödyntämistä. lähdettäessä tarvitaan puolestaan monipuolista liikennejärjestelmädataa. Näistä tärkeimpiä ovat ajoaikoihin ja liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tiedot mahdollisista häiriötekijöistä suunnitellun reitin varrella. Yhdistämällä eri lähteistä ja järjestelmistä tuleva tieto säästetään sekä aikaa että rahaa läpi koko toimitusketjun. Tänä päivänä kuljetusalan yrityksille on tarjolla verkon yli käytettäviä palveluja ja sovelluksia, jotka helpottavat alan tietojärjestelmien käyttöönottoa pienissäkin yrityksissä. Näiden avulla parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta, laatua ja tuottavuutta sekä vältetään virheitä ja päällekkäistä työtä. Järjestelmien jatkuva kehitys mahdollistaa myös liittymät asiakkaan järjestelmiin, jolloin koko kuljetustapahtuma eri vaiheineen on seurattavissa ja dokumentoitavissa sekä kuljettajan että tilaajan toimesta. SKAL mukana eurooppalaisessa yhteistyössä Liikenteen ja logistiikan digitalisointi on nostettu keskeiseksi kehittämisalueeksi myös Euroopan Unionissa. Digitalisaatiota edistämään on Euroopan komission toimesta perustettu tänä kesänä Digital Transport and Logistics Forum, johon minut on nimitetty edustamaan suomalaisen maantielogistiikan yrittäjiä ja asiakaskuntaa. Olemalla mukana tässä foorumissa, toteutamme SKALin toiminnan keskeistä tavoitetta suomalaisten kuljetusyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Multimodaalinen yhteentoimivuus tärkeää Tehokkaimmillaan älykkäät järjestelmät ovat silloin, kun ne toimivat saumattomasti eri kuljetusmuotojen yli. Tällöin liikenteen solmukohtien, kuten satamien merkitys korostuu. Satamista saatava, luotettava ennakkotieto saapuvista kuljetuksista helpottaa jatkokuljetuksista vastaavan yrityksen ajosuunnittelua ja minimoi odotusajat satamissa. Satamista eteenpäin Sakari Backlund SKAL ry:n johtaja 15 Kukkakauppa on nykyään globaalia toimintaa. Suomen suurimpiin kukkatukkuihin lukeutuva Huiskula Oy koristaa suomalaisten koteja, pihoja ja parvekkeita oman tuotannon ohella ympäri maailmaa tulevilla kukilla. Suuri osa tuonnista kulkee kuluttajille Turun sataman kautta. Kukkia merten takaa TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ KUVAT: ROBERT SEGER Huiskulan toimitusjohtaja Jaakko Rantasen mukaan toimiva satamayhteys ja kuljetusaikataulujen pitäminen on yritykselle tärkeää. –Jos meillä on sunnuntaiaamuna kahdeksalta täällä työntekijöitä odottamassa kukkalastia käsittelyyn, olisi aika hankalaa jos edellisenä yönä saisimme tietää että laiva tuleekin tunnin pari myöhässä. Huiskulan terminaalissa odottavat kimputtamista Hollannista saapuneet leikkokukat ja Väli-Amerikasta saapuneet leikkovihreät. Huiskulaan tulee tavaraa myös Costa Ricasta, Guatemalasta, Hondurasista, Kanadan Vancouver Islandista sekä Italiasta ja Tanskasta. 16 Turun Satama Huiskula ei tee varsinaista vientitoimintaa, mutta pakkausmateriaalit, kukkarullakot ja vesiastiat palautetaan Hollantiin. –Niillä ei ole niin kiire, joten ne kulkevat irtoperätavarana, toimitusjohtaja kertoo. Maanantaina Hollannista tilattu kukkakuorma saapui Huiskulan puutarhalle jatkokäsittelyyn keskiviikkoaamuna noin puoli tuntia Tukholman laivan saapumisen jälkeen. Toimitusjohtaja Jaakko Rantasen mukaan kukka-alalla on riittänyt lähivuosina muutoksia. Ennen merkittävä ruusutuotanto käytännössä loppui Huiskulasta ja koko Suomesta vuonna 2013. Edullisten tuotantokustannusten maiden kanssa ei kyetty enää kilpailemaan. –Keniassa aurinkoa ja lämpöä riittää, tosin vedestä alkaa olla pulaa, Rantanen toteaa. Vielä 2000-luvun vaihteessa ruusuja kasvatettiin Suomessa noin 40 hehtaarin alalla ja Huiskula oli maan suurin ruusunkasvattaja. Nyt Huiskula on muuttanut tyhjäksi jääneitä kasvihuonetiloja muun muassa venevarastoiksi. Vapaaksi jäänyttä pinta-alaa on täytetty myös uusilla kausituotteilla. Sopeutuminen on onnistunut, sillä parhaillaan yrityksessä pohditaan lisäinvestointeja tuotantoon. –Viljelyinvestointien kannattavuuden ongelmana puutarha-alalla on se, että keväällä kuluttajien viherpeukalo on aktiivinen, mutta syksyllä huoneissa on vajaakäyttöä, Rantanen summaa. Kukkakauppa muutoksessa Nykyään yrityksen liikevaihdosta noin neljännes tulee omasta tuotannosta ja suurin osa muodos- tuu tuontitoiminnasta. –Yksi jo pidempään näkynyt muutos on kuluttajakaupan siirtyminen erikoisliikkeistä ketjumaisten toimijoiden ja päivittäistavarakaupan käsiin. Kotimainen leikkokukkatuotanto on romahtanut ja samalla tuonnin osuus on kasvanut, toimitusjohtaja kuvaa alan muutoksia. Rantasen mukaan leikkokukissa poikkeuksen muodostaa tulppaani, jossa energia on varastoituneena kukkasipulissa, joka on tuontitavaraa, joten kasvatus on kannattavaa Suomessakin. Kukkamyynnin siirtyminen päivittäistavarakaupan ketjuille on vaikuttanut myös viljelyyn. –Alalla on siirrytty kohti sopimusviljelypohjaista toimintaa. Se tuo meille hintapainetta, mutta antaa toisaalta myös arvattavuutta. Nyt on loppukesä, mutta meillä on oikeastaan jo joulu ja pääsiäinenkin paketissa. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli aivan toinen. Tuoretavara vaatii nopeutta Pääosa Huiskulaan tulevasta tavarasta kulkee Turkuun ja edelleen jakeluterminaaleihin ympäri Suomea Hollannista, joka on kukkien maailmankaupan keskus. –Meille tulee viikoittain tavaraa myös Kolum- biasta ja esimerkiksi Italiasta, mutta ne yhdistyvät kuormaamme Hollannissa. Huiskulaan saapuu tuontitavaraa Hollannista tavanomaisesti noin kymmenen rekkaa viikossa. Kukkien tie kylmäkuljetuksena Hollannista kymmenisen kilometriä Turun satamasta sijaitsevan kukkatukun varastoihin kestää vajaa pari vuorokautta. –Torstaina ja perjantaina ostamme tavaran ja sunnuntaiaamuna se on meillä täällä käsittelyssä ja lähtee iltapäivällä jo eteenpäin. Joustavuus ja täsmällisyys tärkeitä Rantasen mukaan tuonnin merkityksen korostuttua vuosien varrella Huiskulan sijainti sataman ja hyvien tieyhteyksien lähellä on ollut vahvuus. –Viljelijätaustaisista toimijoista Huiskula on onnistunut parhaiten viemään itsensä maahantuontiin ja tukkukauppaan. Kun ala oli vielä tiukasti säännöstelty, eikä tuontia juuri ollut, puutarhoja syntyi esimerkiksi Kymenlaaksoon. Rantasen mukaan joustava ja luotettava kuljetusliikekumppani on elintärkeä Huiskulan toiminnan kannalta. –Tarpeemme voivat muuttua aika lyhyellä varoitusajalla, joten kuljetusliikkeen vastuu on suuri. Joskus me itsekin ihmettelemme, mistä ne pystyvät aina taikomaan lisäkapasiteettia, kun sitä tarvitaan, Rantanen kiittelee yhteistyöttä kuljetusliike DSV:n kanssa. Rantasen mukaan kukkaset ovat tuoretavaraa, joiden pitää kulkea koko ajan. –Jokaisella tunnilla on merkitystä jo kulujenkin vuoksi. 30 vuotta yrityksessä työskennellyt Rantasen muistelee tuontia ennen EU-aikaa vailla kaihoa. –Tullimuodollisuudet saattoivat kestää tunteja. Nyt rekka avataan meillä ensimmäisen kerran lähdön jälkeen ja auto on meillä yleensä vain 25 minuuttia laivan satamaan saapumisen jälkeen. • 17 Turun Satama yhtiöitettiin kaupungin omistamasta liikelaitoksesta osakeyhtiöksi vuoden 2013 alussa. Muutoksen myötä käynnistettiin myös sataman liiketoimintastrategian uudistaminen, minkä tavoitteeksi asetettiin sataman toiminnan edelleen tehostaminen ja sataman kilpailukyvyn vahvistaminen muuttuneilla markkinoilla. Uusi strategia tehostaa toimintaa asiakkaiden eduksi TEKSTI: KARI AHONEN KUVAT: MARKKU KOIVUMÄKI 18 Turun Satama Turun Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjukka Karttunen ja satamayhtiön toimitusjohtaja Christian Ramberg ovat tyytyväisiä Turun Sataman reittivalikoiman ja rahtiliikenteen kapasiteetin kasvuun. Uudet linjat ja isommat alukset tukevat yhtiön tavoitteita myös valtamerille suuntaavan rahtiliikenteen kasvattamiseksi. –Uuden strategian taustalla on yhtiömuodon muutoksen lisäksi Suomessa tapahtunut mittava rakennemuutos. Maamme teollisuuden tukijalkoina vuosikymmeniä olleet metsä- ja teknologiateollisuus ovat joutuneet entistä kovempaan kilpailutilanteeseen, johtavat yritykset ovat etabloituneet lähelle suurimpia markkinaalueitaan ja investoinnit kotimaassa ovat pysähtyneet. Valopilkkuina ovat tällä hetkellä aiemmin auringonlaskun alaksi nimetty meriteollisuus, jolle Turun telakan siirtyminen saksalaisen Meyerin omistukseen oli todellinen onnenpotku. Uusiksi painopistealueiksi ovat nousemassa myös cleantech-teollisuus sekä uusiutuvan energian ratkaisut, kertoo Turun Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjukka Karttunen avatessaan uuden liiketoimintastrategian taustoja. Uusi organisaatio korostaa asiakaslähtöisyyttä Uuden strategian mukaisesti sataman toiminta keskittyy kahteen liiketoiminta-alueeseen ja niitä tukeviin yhteisiin toimintoihin. Muutoksella tavoitellaan aiempaa asiakaslähtöisempää ja kustannustehokkaampaa toimintamallia, joka toteuttaa tehokkaasti satamatoiminnan keskeiset tavoitteet. Liiketoiminta-alueet ovat matkustajaliikenne sekä tavaraliikenne. Tavaraliikenteessä painopiste on jalostettujen tuotteiden rahdissa. Molemmat ovat tulosvastuullisia yksiköitä vastaten sekä asiakkuuksista ja palveluista että liiketoiminnan kehittämisestä. –Matkustajaliikenteessä Turun satama on johtava Ruotsin liikenteen satama. Reitin viime vuosina uudistunut aluskanta on pitänyt yllä matkustajien kiinnostusta ja reitin matkustajamäärät ovat pysyneet yleisestä taloustilanteesta huolimatta korkealla tasolla. Odotamme reitin aluskannan uudistumisen jatkuvan lähivuosina, minkä ansiosta uskomme Turun sataman matkailuliikenteen kehittyvän myönteisesti myös tulevaisuudessa. Merkkinä tästä on myös risteilyaluskäyntien lisääntyminen Turussa, minkä eteen teemme yhteistyötä muun muassa Visit Turun kanssa, kertoo Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Christian Ramberg. Tavaraliikenteen painopisteessä jalostettu kappaletavara –Tavaraliikenteessä keskitymme perinteisesti vahvan rekkaliikenteen lisäksi jalostetun kappaletavaran kuljetuksiin. Edellytykset tämän tuotesektorin osuuden kasvattamiseen ovat vahvistuneet merkittävästi, kun Turusta on avattu uusia laivareittejä Itämeren yli ja reiteille on tullut aiempaa isompia aluksia. Kehitys on huomattu myös asiakaskunnan keskuudessa ja sataman kautta kulkeekin nykyään hyvin monenlaisia huolellista rahdinkäsittelyä vaativia projektikuljetuksia. Hyviä esimerkkejä näistä tarjoavat tässäkin julkaisussa esitellyt Vema Lift Oy:n ja Auramarine Oy:n vientikuljetukset. Jalostetun kappaletavaran kuljetuspalveluja tullaan kehittämään edelleen lisäämällä niiden vaatimusten mukaisia varastotiloja sekä uudistamalla sataman nosturipalveluja, Christian Ramberg lupaa. Yhteiset toiminnot huolehtivat liiketoimintaalueiden tarvitsemasta tuotannosta ja prosesseista sekä niiden tehokkuudesta. Toimintoihin kuuluvat viranomais- ja turvapalvelut, tekniset palvelut, talous ja hallinto, kehittäminen sekä markkinointi ja viestintä. Selkeä strategia nopeuttaa päätöksentekoa –Selkeä ja johdonmukainen liiketoimintastrategia on yhtiön hallituksen keskeinen työkalu. Sen avulla olemme uudistaneet organisaation lisäksi toimintatapaamme selkeämmäksi. Kustannustehokkuuden kasvattamisen lisäksi se mahdollistaa entistä läheisemmät yhteydet asiakkaisiin, vuorovaikutteisen kehittämistyön asiakkaiden kanssa ja nopean päätöksenteon asiakkaiden eduksi. Uuden strategian ansiosta hallituksen on myös helppo seurata yhtiölle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista molempien liiketoiminta-alueiden osalta ja reagoida nopeasti mahdollisiin poikkeamiin, Marjukka Karttunen korostaa strategian merkitystä satamayhtiölle ja sen asiakkaille. • 19 DB Schenker panostaa Turkuun TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ KUVAT: ROBERT SEGER, JOUNI SAARISTO 20 Turun Satama Ennusteet logistiikka-alan kehityksestä lupaavat Euroopassa 0,5 %:n kasvua. DB Schenkerin oma ennuste Suomeen on nollakasvu. Tuotantojohtaja Krister Heinonen ja logistiikkajohtaja Katri Kostiainen uskovat, että alan markkinaosuuksia jaellaan lähivuosina uudelleen laadun mukaan. Logistiikkayhtiö DB Schenker uskoo varastoliiketoimintansa kasvuun ja laajentaa palvelujaan Turun satamassa uudella kiinteistöllä. 7 000 neliömetrin halli Pansioon valmistuu syksyn aikana. Entuudestaan DB Schenkerillä on Turussa käytössä Turun sataman Ovakon alueella 30 000 neliön logistiikkakeskus. DB Schenkerille Turun satamalla on merkittävä rooli porttina Skandinaviasta Suomeen. Loppuvuodesta valmistuvan uuden varaston myötä meillä on Turussa noin 65 000 m2:n kapasiteetti ja Suomessa kaikkiaan 280 000 m2:n, logistiikkajohtaja Katri Kostiainen kertoo. Kodinkoneet vetävät Koska logistiikan kokonaismarkkina ei nykyisessä taloustilanteessa käytännössä kasva lainkaan, kasvu on tapahtunut nappaamalla entistä suurempi osuus markkinoista, Kostiainen sanoo. Olemme onnistuneet etenkin varastopalveluliiketoiminnassa. Kuluttajatavara, käytännössä renkaat ja kodinkoneet, on se joka vetää. Kokonaisvaltaiset ratkaisut ovat meidän valttimme, meidät tunnetaan luotettavana logistiikkakumppanina, Kostiainen sanoo. Turun alueen tuotannosta vastaavan Krister Heinosen mukaan DB Schenker haluaa omilla investoinneillaan osaltaan näyttää myös esimerkkiä. DB Schenker on investoinut viime aikoina muualle Suomeen. Helsingissä vanhat Metsälän maaliikennekeskuksen toiminnot ja Suomen pääkonttori muuttivat Helsinki-Vantaan lentokentän viereen uusiin 52 000 neliömetrin tiloihin. –Näen niin, että yrityksen on oltava valmis investoimaan, jotta pärjätään tulevaisuudessakin. Kevein perustein ei tiukasta taloudenpidostaan tunnettu saksalaisyritys kuitenkaan lähde investoimaan. –Tämän kokoisessa hankkeessa investointianomukset pitää tehdä Saksaan, joten perusteluiden pitää olla hyvät. Palvelulla markkinaosuus kasvuun Heinosen mukaan luotettava ja kokonaisvaltainen palvelu on se, johon DB Schenker nyt panostaa. Tällä hetkellä sen asiakkailleen tarjoamat varastoinnin lisäarvopalvelut tarkoittavat käytännön tasolla esimerkiksi auton renkaiden nastoitusta ja vanteille laittoa. –Valkoisen linjan, eli kodinkoneiden palvelu käsittää kuljetuksen, asennuksen ja vanhan laitteen pois viemisen. Kuluttaja vain menee myymälään ja ostaa laitteen ja haluamansa palvelut, jotka me tuotamme kotiin kannettuna ja asennettuna. –Teemme myös esimerkiksi kätisyyden vaihtoja laitteisiin. Tehdas tuottaa massaa, mutta asiakas haluaa yhä enemmän yksilöintejä, mikä on kasvava trendi verkkokaupan ohella. Nyt on mahdoton edes sanoa, mitä kaikkea nämä lisäarvopalvelut voivat vaikka 10 vuoden kuluttua olla, Heinonen pohtii. • 21 GAC Finlandin Turun toimistossa työskentelevän Mikko Koivumäen mukaan Turun sataman valttina on joustavuus. Fred. Olsen Cruise Linesin matkustajaristeilijä M/s Balmoral vieraili Turussa heinäkuussa. 220-metrisessä aluksessa oli 1 200 matkustajaa ja 500 hengen henkilökunta. Alus on rekisteröity Nassauhun Bahamasaarilla. Kun tapaamme Mikko Koivumäen miehen työpäivä on vasta puolivälissä, mutta takana on jo Englannista saapuneen risteilijä Balmoralin ja sen 500 hengen miehistön ja 1 200 matkustajan maahantulomuodollisuuksien hoitaminen tullin kanssa. Laivanselvittäjä helpottaa satamakäyntiä TEKSTI: KALLE KIRSTILÄ KUVAT: ROBERT SEGER –Kyseessä oli hieman poikkeuksellinen juttu, sillä Turku oli alukselle ensimmäinen EU:n Schengen-alueen satama. Turussa risteilijäliikenne on kuitenkin marginaalinen osa omaa työtäni, nuori mies kertoo. Varustamon asiamies Koulutukseltaan Koivumäki on logistiikkaan erikoistunut kauppatieteiden kandidaatti ja gradua vaille ekonomi. Päätyökielenä on Koivumäen mukaan englanti, sillä miehistöt ovat nykyään poikkeuksetta kansainvälisiä. Pääosa merenkulun laivanselvitysliike GAC Finlandissa työskentelevän miehen tehtävistä liittyy risteilijöiden sijaan rahtialuksiin. Vuodessa GAC Finlandin Turun toimisto hoitaa 250 laivakäyntiä. Turun ja Naantalien satamien lisäksi Turulle kuuluvat muun muassa Särkisalon ja Kemiön teollisuussatamat. –Yritämme palvella varustamoja parhaamme mukaan. Tehdä laivojen satamakäynti mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi, summaa Koivumäki työnsä tavoitteen. Laivanselvittäjä toimii laivavarustamojen asiamiehenä ja työnkuvaan kuuluu hoitaa varustamon puolesta esimerkiksi tarvittavat miehistölistat, tiedot satamakäynneistä sekä lastiin liittyvät tullilistat. Suuri osa dokumentoinnista tullin, liikenneviraston ja muiden viranomaisten kanssa tapahtuu nykypäivänä sähköisesti. –Päällekkäisyyttä on vielä jonkin verran, eikä paperikaan ole kokonaan kadonnut. Muutos entiseen on kuitenkin valtava, enää ei juosta paperipumaskat kädessä faksailemaan, kuten vanhemmat kollegat muistelevat. Tuntimääräisesti pääosa työstä on yhteydenpitoa ja toimistotyötä. –Rahtiliikenteessä olen linkkinä laivan, vastaanottajan ja lähettäjän välillä. Protokolla riippuu aina siitä, onko kyseessä Turussa lastaava vai purkava alus. –Parasta tässä työssä on vaihtelevuus, usein tulee eteen asioita joissa tarvitaan nopeaa ongelmanratkaisukykyä. Yllätykset ovat oikeastaan sääntö. Etenkin risteilijöiden tarpeet voivat olla hyvin moninaisia. –Kun ajattelee, että kaikki on jo hoidossa, voi tulla vaikka pyyntö, että laivalle tarvittaisiin tuhat postimerkkiä. Tänään yhdelle risteilijän 1 200 matkustajasta tarvittiin ambulanssi ja hänet kiidätettiin sisätautilääkärille. Koivumäen mukaan Turun sataman kokoluokka takaa joustavuuden. –Täällä kaikki toimijat ovat lähellä toisiaan, mutta silti tarjolla on hyvä verkosto, jonka palveluita voimme tarjota varustamolle. • Postimerkkejä risteilijöille Työhön liittyy myös käytännön asioiden järjestelyä, vaihtomiehistölle esimerkiksi tilataan taksit ja varataan majoitukset. 23
© Copyright 2024