ympäristöraportti 2013 turun sataman
Turun Sataman ympäristöraportti 2013 1 SISÄLTÖ Turun Sataman Ympäristöraportti 2013 1. Turun Satama ja ympäristö ................................................................ 4 Sataman ympäristöpolitiikka............................................................4 Sertifioitu ympäristöjärjestelmä ...................................................... 4 Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa .................................. 5 2. Vaikutukset ympäristöön ................................................................... 6 Ympäristöluvat ............................................................................... 6 Melu satamatoiminnasta ................................................................ 7 Päästöt ilmaan ................................................................................7 Satamatoiminnan hiilijalanjälki .........................................................8 Satamatoiminnan ilmapäästöt..........................................................8 Ympäristöperusteiset satamamaksut .............................................9 3. Sataman jätehuolto........................................................................... 10 4. Ruoppaus- ja läjitystyöt..................................................................... 12 Läjitetyt ruoppausmassat ............................................................. 12 Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset................... 12 Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue................. 13 5. Sataman energian- ja vedenkulutus................................................. 14 6. Ympäristö ja talous........................................................................... 16 Sanastoa............................................................................................... 18 3 1. Turun Satama ja ympäristö Ympäristöohjelma 2010–2014 Päämäärä Tavoite Itämeren tilan parantaminen Ilmastonmuutoksen torjunta Energiatehokkuuden parantaminen Meluhaittojen vähentäminen Sataman mereen kohdistuvat vaikutukset on minimoitu hyödyntäen erilaiset tekniset mahdollisuudet. Sataman ilmaan kohdistuvia päästöjä on vähennetty vuoteen 2014 mennessä. Sataman energiatehokkuutta on parannettu vähintään 9 % tarkastelujaksolla 2005–2014. Satamatoiminnasta ympäristöön aiheutuvia meluhaittoja on vähennetty konkreettisilla toimilla. Sataman ympäristöohjelma on voimassa vuosille 2010–2014. Sataman ympäristöpolitiikka Turun satama pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Sataman tavoitteena ovat mahdollisimman vähäiset toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat. Sataman henkilöstön tulee olla tietoinen toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Turun Satama Oy on tietoinen ja noudattaa sataman toimintoja koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä. Merkittäviksi arvioimiensa toiminnan ympäristönäkökohtien perusteella Satama laatii vuosittaisen ympäristöohjelman, jossa määritellään yksittäiset toimenpiteet Sataman ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönäkökohdat huomioidaan ja niitä seurataan satamatoimintaa kehitettäessä. Samankaltaista toimintaa Turun Satama Oy edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan. Sataman ympäristöasioiden kehittämisessä huomioidaan myös eri sidosryhmien näkemykset. Turun kaupunki yhtiöitti satamaliiketoimintansa 1.1.2013 alkaen. Turun Satama Oy on vastannut kaikista satamaliikelaitoksen liiketoiminnan vastuista edellä mainitusta ajankohdasta alkaen. Osana yhtiöittämistä Sataman maa- ja vesialueiden rajaukset kuitenkin muuttuivat ja osa alueista siirtyi kaupungin kiinteistöliikelaitokselle. Tässä raportissa esitetään lyhyesti Turun Satama Oy:n oman toiminnan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on ollut tuottaa yhteenveto tärkeimmistä ympäristöasioista. Turun Sataman yhteistyö ympäristöasioissa Turun ja Tukholman satamat allekirjoittivat 27.10.2011 yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren ympäristön suojelua. Molemmat satamat ovat sitoutuneet yhteistyöhön seikoista, jotka liittyvät tulevaisuuden polttoaineisiin, mustien ja harmaiden jätevesien vastaanottoon sekä alusten maasähköliitäntään niiden satamassa oloaikana. Lähtökohtana sopimukselle on ollut molempien satamien pyrkimys vähentää eri lähteistä tulevaa kuormitusta Itämereen. Yhteistyösopimus satamien välillä on eräs väline minimoida satamatoimintojen ja merenkulun vaikutuksia veden laatuun Itämeren alueella. Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Turun Satama osallistuu omalta osaltaan aktiivisesti toimiin, joilla pyritään vähentämään laivaliikenteen sekä ruoppaus- ja läjitystöiden ympäristövaikutuksia. Uusi Itämeri-haasteen toimintaohjelma vuosille 2014–2018 julkistettiin tammikuussa 2014 (www.itamerihaaste.net). Sertifioitu ympäristöjärjestelmä Turun Satama osallistui EU:n Itämeriohjelman rahoittamaan CleanShip-projektiin (Clean Baltic Sea Shipping). Projekti päättyi vuonna 2013. Projektin tavoitteet liittyivät ilma- ja vesistöpäästöjen vähentämiseen Itämeren alueella. Projektissa oli mukana kattavasti Itämeren alueen satamia ja sen vetäjänä toimi Trelleborgin satama (www.clean-baltic-sea-shipping.com). Turun Satama Oy:n ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien jatkuva parantaminen perustuu DNV:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Toimintajärjestelmä noudattaa ISO 14001-, ISO 9001- sekä OHSAS 18001 -standardeja. Satamalla on ollut sertifioidut ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät vuodesta 2002 alkaen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti mm. tavoitteellisten ympäristö- ja turvallisuusohjelmien sekä sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. EU:n TEN-T -ohjelmasta rahoitusta saava ”LNG in Baltic Sea Ports” -projekti alkoi vuonna 2012 ja kestää vuoteen 2014 saakka. Kyseinen projekti keskittyy nestemäisen maakaasun (LNG) käyttöönoton ja tarvittavan infrastruktuurin edistämiseen mukana olevien satamien piirissä. Mukana olevat satamat ovat Turku, Århus, Kööpenhamina-Malmö, Helsingborg, Helsinki, Tukholma ja Tallinna (www.lnginbalticseaports.com). DNV Certification Oy arvioi säännöllisesti Sataman toimintajärjestelmää ja vuonna 2013 toteutettiin sekä sertifikaattien ylläpitoon liittynyt määräaikaisarviointi ja että sertifikaattien uudelleenarviointi. Sataman toimintaa ympäristö- ja turvallisuusasioiden suhteen kehitetään jatkuvasti muun muassa juuri DNV:n esittämien parannusehdotusten pohjalta. Turun Satama on aktiivisesti mukana myös Suomen Satamaliiton ympäristö- ja turvallisuustyöryhmissä, BPO:n (Baltic Ports Organization) ympäristötyöryhmässä, Pro Saaristomeri -ohjelmassa, Saaristomeren vesienhoidon yhteistyöryhmässä sekä HELCOM:n matkustaja-alusten jäteveden vastaanottoa kehittävässä yhteistyöohjelmassa. 4 5 Vapaavarasto 2. Vaikutukset ympäristöön Melu satamatoiminnasta Kantasataman ympäristöluvan mukaiset säännölliset melun seurantamittaukset Ruissalossa on aloitettu vuonna 2006. Tarkasteltaessa vuoden 2013 melumittaustuloksia kokonaisuutena voitiin todeta, että Turun kantasataman melutaso on pysynyt Marjaniemen vuodesta 2008 samalla tasolla. Mitatut melutasot olivat suhteellisen alhaisia eikä luonnonsuojelualue sataman ympäristön ajoneuvoliikenteestä aiheutuvan melun vaikutusta voitu täysin eliminoida mittaustuloksista. Mittaustulosten perusteella kantasataman toiminta alitti sille ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset. Pansion satamaan suunnitellun nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin asemakaavan muutostyöhön liittyen valmistui ympäristömeluselvitys. Selvityksessä laskettiin terminaalin ja sataman aiheuttama melu tulevaisuuden suunnitellussa tilanteessa. Melutasoja verrattiin Pansion sataman nykyisen ympäristöluvan raja-arvoihin ja arvioitiin melun torjuntamahdollisuuksia. Kan Päästöt ilmaan Ympäristöluvat Turun Sataman voimassa olevat ympäristöluvat on mainittu seuraavassa taulukossa. Satamalla on lupahakemukset käsittelyssä koskien uutta Pansion sataman ympäristölupaa sekä Pansion uutta ro-ro-laituria. Vuodesta 2006 alkaen Satama on ollut mukana Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmässä. Kuntien ja suurimpien toiminnanharjoittajien muodostama ryhmä ohjaa alueen ilmanlaadun seurantaa. Tätä kautta seurataan myös satamatoiminnan ilmanlaatuvaikutuksia. Turun seudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti valtakunnallisen verkkopalvelun kautta osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Ilmanlaadun seurannan lisäksi Satama arvioi vuositasolla satamaliikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan. ”MittaustulostenSataman perusteella kantasataman toiminta alitti sille telakka ympäristöluvassa asetetut melutasojen vaatimukset.” 2% Turun Sataman ympäristölupia Voimassaoloaika Turun sataman kunnossapitoruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen (2009) Voimassa vuoteen 2018. 16 % Turun sataman CO2 -päästöt Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen Pansion eristyspengeraltaaseen (2008) Toistaiseksi. Kantasataman ympäristölupa (2006) Toistaiseksi, lupamääräysten tarkistus 2015. Suorat (oma kalusto, rakennusten suora lämmitys) Pansion junalautta- ja öljysataman ympäristölupa (2004) Toistaiseksi. Epäsuorat (ostettu energia) Pansion junalauttalaiturin ja öljylaiturin sekä niihin liittyvien ruoppaus-, täyttö- ja rakennustöiden pysyttäminen (2004) Toistaiseksi. Jätelupa masuunikuonan ja rengasrouheen hyödyntämiseksi sataman laiturirakenteissa (2000) Toistaiseksi. 81 % 6 Satama-alueen muut toimijat (alus- ja maaliikenne) Ympäristöperusteiset satamamaksut Satamatoiminnan hiilijalanjälki aluksille ympäristöperusteisia Turun Satama on laskenut vuodesta 2010 alkaen Turun satamatoimintojen hiilijalanjälkeä. Vuodesta 2013 tehdyn laskennan perusteella alus- ja maaliikenne muodostaa noin 81 % satamatoiminnan hiilidioksidipäästöistä. Laivaliikenteen osuus kokonaisuudesta on noin 78 %. Sataman läpi kuljetettua tavaratonnia kohden hiilijalanjälki on 4,5 kg CO2/tavaratonni ja aluskäyntiä kohden 5 450 kg CO2/aluskäynti. 700 000 € Satamatoiminnan ilmapäästöt 600 000 € Turun Satama kehittää jatkuvasti omaa ilmapäästöjen seurantaa ja laskentaa. Vuositasolla seurataan omien ajoneuvojen ja työkoneiden päästöjä sekä laivaliikenteestä aiheutuvia päästöjä Portensys-laskentajärjestelmän avulla. Laivaliikenteen päästöjä on huomattavasti vähentänyt kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös laskea Itämerellä laivoissa käytetyn raskaan polttoöljyn maksimirikkipitoisuutta 1,0 %:iin (aikaisemmin maksimi 1,5 %) laivan päämoottoreissa sekä apumoottoreissa 0,1 %:iin satamassaoloaikana 1.7.2010 alkaen. Aluksissa käytetyn polttoaineen rikkipitoisuus laskee 0,1 %:iin vuoden 2015 alusta. Alusliikenteen päästöt ilmaan satama-alueella NOx [t/a] alennuksia satamamaksuista noin 780 000 euroa. 500 000 € 400 000 € 300 000 € 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SO2 [t/a] 160 20 140 15 120 100 Turun Satama myönsi vuonna 2013 800 000 € Vuoden 2013 päästömääriin liittyy epävarmuutta, koska käytetty laskentajärjestelmän kertoimet eivät täysin tunnista LNG-käyttöisiä aluksia. Vuonna 2013 alukset viipyivät satamassa pidempään kuin edellisenä vuonna, mikä heijastuu myös alusten satamassaolon päästömääriin. 10 2008 Vuosi 2013 2009 2010 2011 2012 5 2013 Ympäristöperusteiset satamamaksut 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alusliikenne (satamassa olo) Maaliikenne Yhteensä NOx [t/a] 141 3 144 PM10 [t/a] 3,0 0,1 3,1 SO2 [t/a] 8 0 8 CO2 [t/a] 9 216 419 9 635 8 Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Turun Satama otti 1.1.2006 alkaen käyttöön alusmaksutaksan, jossa on huomioitu muun muassa alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ja alusten typpipäästöt. Ympäristöperusteisilla satamamaksuilla pyritään ohjaamaan varustamoja kohti vähärikkisemmän polttoaineen käyttöä tai ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Turun Satama myönsi vuonna 2013 aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista noin 780 000 euroa. 9 3. Sataman jätehuolto Sataman vastuulla on alusliikenteen ja satama-alueen perusjätehuollon järjestämisen lisäksi myös Sataman omien kiinteistöjen jätehuolto. Satama-alueen muut kiinteistöt ja niiden vuokralaiset ovat järjestäneet itse oman jätehuoltonsa. Suljetuilla satama-alueilla on kuusi jäteasemaa, joissa alueen toimijoiden sekä alusten on mahdollista lajitella polttokelpoisesta jätteestä erilleen pahvi, metalli, lasi sekä puutavara. Pääsääntöisesti linjaliikenteessä olevat alukset vastaavat itse jätehuoltonsa järjestämisestä. Sataman jätehuoltoastioihin ja jäteasemille kertyvistä jätteistä vain noin 7 % joutuu kaatopaikalle loppukäsiteltäväksi, valtaosa hyödynnetään kierrättämällä, polttamalla tai muulla tavalla hyödyntämällä. Alusten öljypitoisia vesiä vastaanotettiin Turun Sataman toimesta noin 550 tonnia vuonna 2013. Matkustaja-aluksilla on ollut jäteveden maihin jättämistä varten kiinteät viemäriyhteydet 1980-luvulta alkaen. Matkustaja-alukset jättivät Turkuun vuonna 2013 jätevettä noin 44 000 m3. Turun kantasataman alueelle rakennettuun vastaanottopisteeseen kyetään tankkiautoilla vastaanottamaan jätevedet aluksista niiltä laituripaikoilta, joilla ei ole kiinteää jätevesiviemäriyhteyttä. Aluksilta jäteveden vastaanottopalvelun hinta peritään ns. ”ei erityismaksua” -järjestelmän kautta eli alus maksaa tietyn jätevesimaksun jätti se maihin jätevettä tai ei. 12 % 12 % Jätteiden käsittely 7% Kierrätys ja uudelleenkäyttö Loppukäsittely Muu hyödyntäminen Poltto jätevoimalassa 69 % 10 11 4. Ruoppaus- ja läjitystyöt 120 000 100 000 80 000 60 000 Pansion penger 40 000 Rajakari 20 000 Läjitetyt ruoppausmassat Lupatilanteesta ja ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden viivästymisestä johtuen vuosien 2009–2010 aikana ei läjitetty ruoppausmassoja Airistolle Rajakarin läjitysalueelle. Vuosina 2008–2009 läjitettiin Aurajoen puhdistusruoppauksen massat Pansion altaaseen, jossa ne käsiteltiin stabiloimalla. Satama-altaan ja päätuloväylän ruoppausmassat hyväksyttiin vuonna 2011 läjityskelpoisiksi Rajakarin läjitysalueelle. Kunnossapitoruoppauksia jatkettiin vuonna 2013 kantasatamaan johtavalla laivaväylällä. Näissä kunnossapitoruoppauksissa syntyi vuonna 2013 läjitettäviä massoja noin 42 000 m3, jotka kaikki läjitettiin Rajakarin läjitysalueelle. Vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailututkimukset Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan seurantaryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 1996. Ryhmä koostuu Sataman, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Naantalin sataman ja kaupungin edustajista. Seurantaryhmässä käsitellään ajankohtaisia ruoppaus- ja läjitystöihin liittyviä asioita. Sataman ruoppaus- ja läjitystoiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu vuodesta 1989 alkaen. Tarkkailuohjelmaan sisältyy sekä vesistö- että kalatalousvaikutusten seuranta läjitysalueen ympäristössä Airistolla ja vertailualueella Mynälahdella. Tämän hetkinen tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2011–2018. Tarkkailuohjelman tavoitteena on • • Läjitetyt ruoppausmäärät [m3] varmistaa, että sataman harjoittaman ruoppaus- ja läjitystoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla seurata pitkien havaintosarjojen avulla ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia sekä niiden muutoksia. 12 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuoden 2013 tarkkailuohjelmaan sisältyi Rajakarin läjitysalueen luotaustutkimukset. Tutkimusalue (läjitysalue ja sen lähiympäristö) luodattiin monikeilaamalla ennen ruoppauskauden alkua. Läjitysalueen ulkopuolella alueen kaakkoisosassa v. 2011 havaittu massojen siirtymä on tutkimusten perusteella tapahtunut ennen vuotta 2011 eikä massojen siirtymistä kohti syvännettä enää sen jälkeen ole havaittu. Vuoden 2014 aikana ovat vuorossa hyvin laaja-alaiset tutkimusosiot. Vuoden aikana tehdään luotausten lisäksi laajat sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenotot sekä silakan mädin esiintymistä ja poikastuotantoa koskevat tutkimusosiot. Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalue Turun ja Naantalin satamien ruoppausmassoille etsitään yhteistä läjitysaluetta. Mahdollisten läjityspaikkojen alustava kartoitus tehtiin koko Airiston alueelta vuonna 2011. Sedimentin laadun, geologisten muodostumien ja arvioidun virtausnopeuden perusteella kartoituksessa pidettiin Rajakarin länsi- ja luoteispuolisia alueita lupaavimpana jatkoselvityskohteena. Vuonna 2013 aloitettiin alueen pohjadynaamisen mallin tekeminen. Vuonna 2014 jatketaan alueen sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenottoa. Tavoitteena on, että kaikki tarvittavat selvitykset olisivat valmiina vuonna 2015. 13 Rajakarin läjitysalueen ja sen ympäristön pohjan muoto. 5. Sataman energian- ja vedenkulutus Kiinteistöjen vedenkulutus [m3] 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Turun kaupunki on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen vuonna 1998. Turun kaupunginhallitus hyväksyi 19.11.2007 uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008–2016. Sopimuksen keskeisin tavoite on 9 %:n energiansäästö sopimuskaudella 2008–2016. Myös Turun Satama on mukana energiansäästösopimuksessa. Sataman kiinteistöissä vedenkulutus oli vuonna 2013 noin 2 600 m3, kaiken kaikkiaan vettä kului eri satamatoiminnoissa noin 16 000 m3. Kiinteistöjen vedenkulutus on laskenut vuoteen 2008 verrattuna noin 40 %. Sataman omien kiinteistöjen kaukolämmön kokonaiskulutus (4 300 MWh) on laskenut vuoteen 2008 verrattuna 25 %. Sataman oma sähkönkulutus vuonna 2013 oli noin 2 000 MWh. Sähköä kuluu satamassa erilaisten rakennusten sähkönkulutuksen lisäksi mm. aluevalaistukseen ja nostureihin. Yhteensä Satama osti sähköä noin 9 200 MWh, josta suuri osa myytiin edelleen satama-alueen toimijoille. 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kiinteistöjen lämmönkulutus Lämmön ominaiskulutus [kWh/r-m3] Lämmönkulutus [MWh] 8 000 40 6 000 30 4 000 20 2 000 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 Kaukolämmön kulutus [MWh] Kaukolämmön ominaiskulutus [kWh/r-m3] 14 15 6. Ympäristö ja talous ”Turun sataman ympäristötilinpäätöksen tuotot ja kulut kartoitettiin Turun kaupungin antaman mallin mukaisesti. Turun Satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia satamamaksuista 780 000 euron edestä.” 16 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Tuotot € Kulut € 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 87 565 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 95 008 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 50 266 128 851 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta 16 268 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 6 211 109 698 Yhteensä 56 477 437 390 9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Polttoainevero 21 642 Sähkövero 33 026 Ympäristötoimintakulut yhteensä 54 668 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Väyläluiskien eroosiosuojaus 3 435 Täyttöpenkereet 46 515 Toimitalon perusparannus 10 518 Ympäristörakentaminen, Pansio 2 811 Pengerallas, stabilointi, Pansio 138 873 Ympäristörakentaminen, Länsisatama 7 959 Poistot yhteensä 210 111 Kaikki yhteensä 56 477 702 169 17 Investoinnit € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 SANASTOA PCB-yhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. PCB-yhdisteiden käyttö on Suomessa loppunut. HELCOM Helsingin komissio on hallitusten välinen järjestö, jonka työhön osallistuvat kaikki Helsingin sopimuksen osapuolet mukaan lukien EU:n komissio. Komissio tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista. Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli ns. Helsingin sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimus on vanhin kokonaisen merialueen kattava merensuojelusopimus. Hiilidioksidi, CO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa maapallon ilmastonmuutokseen. ISO 14001 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. Portensys-laskentajärjestelmä Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi tai simuloimiseksi. Laskenta perustuu VTT:n kehittämiin laskentamalleihin päästöistä ilmaan. Laskennassa hyödynnetään satama-alueella tapahtuvan liikenteen tietoja huomioiden myös itse satamaan ja satama-alueeseen liittyviä tietoja. Laskennan tuloksena saadaan lajiteltuja taulukoita ilmaa kuormittavista yhdisteistä valituilla tarkasteluajanjaksoilla. Raskasmetallit Raskasmetalleista ympäristön kannalta ongelmallisimpia ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Luontoon joutuvat raskasmetallit ovat pääosin peräisin teollisuudesta, hiilivoimaloista, liikenteestä sekä lannoitteiden epäpuhtauksista. Rikkidioksidi, SO2 Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä kaasu, joka aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja vaurioittaa kasvillisuutta. Sedimentti Merenpohjan maaperän nimitys. ISO 9001 Laatujärjestelmää koskeva kansainvälinen standardi. LNG LNG (liquefied natural gas) eli nesteytetty maakaasu on samaa maakaasua, jota käytetään myös kaasukäyttöisissä autoissa sekä teollisuuden ja yhdyskuntien energiantuotannossa. Maakaasu tiivistyy nesteytettynä 1/600 osan tilavuuteen, jolloin kuljetus ja varastointi tehostuvat. Maakaasu nesteytyy -162 ºC lämpötilassa normaalissa ilmanpaineessa. Monikeilain Monikanavainen kaikuluotain, joka kerää täysin peittävää pistetietoa pohjan muodoista. Jälkikäsittelyssä siitä tuotetaan digitaalinen maastomalli. Natura-alue Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että eurooppalaisittain suojeltavia eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. OHSAS 18001 Julkaisussa esitetty työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää koskevat vaatimukset. PAH-yhdisteet Polysyklisiä aromaattisia hiilivety-yhdisteitä (PAH) muodostuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, liikenne ja teollisuus ovat suurimmat PAH-päästöjen aiheuttajat. Kaikki PAH-yhdisteet ovat karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia. 18 Sertifiointi Sertifikaatti on osoitus siitä, että yrityksen laatu- tai ympäristöjärjestelmä on ulkoisen tahon toimesta todettu noudattavan kansainvälisiä standardeja. Stabilointi Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä, jolla haitta-aineiden liikkuvuus rajataan stabiloimalla ne kiinteään ainekseen kemiallisesti ja tiivistämällä massa fysikaalisesti vettä läpäisemättömäksi rakenteeksi. Maa-ainekseen sekoitetaan sopivaa sidosainetta, useimmiten kalkkia, sementtiä tai niiden seosta. Tributyylitina (TBT) Orgaaninen tinayhdiste, joita käytetty lähinnä veneiden ja suurempien alusten antifouling- eli eliöidentor-junnassa. Orgaanisista tinayhdisteistä vapautuu tehoaineita, jotka ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille, saattaen aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Typenoksidit, NOx Kaasuja, jotka edistävät kasvihuoneilmiötä, tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä lisäävät ihmisillä hengitysteiden infektioherkkyyttä ja aiheuttavat astmaa. Ympäristölupa Vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämä lupa vesistöä muuttaville tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille. 19 Turun Satama Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku puh. 02 2674 111 www.portofturku.fi 20
© Copyright 2024