Lue lisää Lasaretti-lehdestä 2/2015 - Varsinais

2 /j o u l u k u u 2 0 15
Synnytykset Salosta Turkuun joulukuussa
s. 5
Pohjoismaiden ensimmäinen hiippaläpän erikoistoimenpide Tyksissä s. 8
Kundrådet skall se på vården ur patientens perspektiv
s. 15
Lean-hanke kasvatti leikkausmääriä sadoilla vuodessa
s. 27
Näkökulman vaihto
Ä
skeisen OECD:n raportin mukaan
Suomen terveydenhuolto on sekä
kohtuullisen edullista että vaikuttavaa. Syövän, sydänkohtauksen ja aivohalvauksen hoitotuloksemme olivat vertailun
parhaimmistoa. Hoidon saatavuudessa on
kuitenkin merkittävästi kehittämisen varaa, erityisesti perusterveydenhuollossa.
Kärjistäen sanottuna meillä on hieno sairaalalaitos, johon emme saa ajoissa lähetetyksi kaikkia apua tarvitsevia.
Saatavuusongelman alla on vielä merkittävämpi ristiriita, joka pahenee nyt kaikkialla Euroopassa. Odotettavissa oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen kaltaista palvelujärjestelmää. Suomessa tilanne on
nyt erityisen huono.
Järjestelmä on ajateltava uusiksi. Uudistusta ei voi tehdä vain liittämällä olemassa
olevia toimijoita toisiinsa. Oleellista on katsoa asia palvelun tarvitsijan eikä palvelun
tuottajan näkökulmasta. Meillä sairaaloissa
riittää kyllä potilaita, mutta missä ovat loput? Olisivatko ne »loput potilaat» tärkeämpiä hoidettavia, kuin juuri nyt meillä olevat?
O-P Lehtonen
Sairaanhoitopiirin johtaja
Direktör för sjukvårdsdistriktet
Perspektivbyte
E
2
Suomessa on alueita, joissa järjestelmä on
todella ajateltu uusiksi. Äskettäin PohjoisKarjalan kunnat ja Heinävesi päättivät
»Siun sote»-kuntayhtymän perustamisesta. Siellä suunnittelu on lähtenyt kansalaisen näkökulmasta, jopa kansalaisten kanssa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymässä (EKSOTE) organisaation yksikköjakokin
kertoo uudelleen ajattelusta. Jako on: perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys ja vanhusten
palvelut, kuntoutus.
Kuulumme maan niihin alueisiin, joissa
näkökulman vaihto ei ole kokonaisuutena
vielä päässyt vauhtiin. Toki muodostimme psykiatrian tulosalueen. Teimme Tyksin organisaatiouudistuksen ja laajensimme sen »yksi sairaalaan». Valmistelutyö on
käynnissä Turun psykiatriassa ja muissa
erikoisaloissa. Tämä on kuitenkin pääosin
vasta sitä, minkä tavoittelemiseksi erikoissairaanhoitolaki säädettiin neljännesvuosisata sitten.
Uudessa strategialuonnoksessamme on
kohta: »Sairaanhoitopiiri mukana yhteisessä
alueellisessa SOTE-valmistelussa». Olemme
nligt en färsk OECD-rapport är hälsovården i Finland både hyfsat förmånlig och effektiv. Våra resultat för
vården av cancer, hjärtinfarkt och slaganfall
hörde till jämförelsens bästa. Då det gäller
tillgången till vård finns det ändå mycket
att förbättra, speciellt inom primärhälsovården. För att spetsa till det - vi har ett fint
sjukhusväsende men lyckas inte skicka dit
alla hjälpbehövande i tid.
Tillgänglighetsproblemet bottnar i en ännu större konflikt som håller på att förvärras överallt i Europa. Den förväntade ekonomiska tillväxten kommer inte att räcka
till för att finansiera ett servicesystem motsvarande det vi har i dag. I Finland är läget
speciellt dåligt.
Systemet måste omprövas. Reformen kan
inte göras enbart genom att slå samman de
aktörer som finns. Det väsentliga skulle vara
att titta på saken ur den servicebehövandes
och inte den serviceproducerandes synvinkel. På våra sjukhus finns nog tillräckligt
med patienter, men var är resten? Kan det
hända att de »resterande patienterna» skulle
vara viktigare att vårda än de som finns hos
oss just nu?
I Finland finns områden där man verkligen sett över systemet. Nyligen beslöt kommunerna i Norra Karelen samt Heinävesi
grunda samkommunen »Siun sote». Där
har planeringen utgått från medborgarnas
synvinkel, till och med i samarbete med
medborgarna. Även enhetsindelningen för
Södra Karelens social- och vårdsamarbete
(Eksote) berättar om ett nytt sätt att tänka.
Indelningen är: familje- och socialtjänster,
hälsa och de äldres tjänster, rehabilitering.
Vi hör till de områden i landet där perspektivbytet som helhet ännu inte fått upp
farten. Visserligen bildade vi ett resultatområde för psykiatrin. Vi utförde en organisationsreform av Åucs och utvidgade till ”ett
sjukhus”-modellen. Förberedande arbete
pågår inom psykiatrin i Åbo och de andra
specialområdena. Det här handlar i huvudsak ändå enbart om sådant för vars uppnående man för ett kvartsekel sedan stiftade
lagen om specialiserad sjukvård.
I vårt nya strategiutkast finns en punkt
som heter »Sjukvårdsdistriktet deltar i det
gemensamma regionala förberedandet av
social- och hälsovårdsreformen». Vi har
S I S Ä L LY S L U E T T E L O
Näkökulman vaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Perspektivbyte . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Aivovaltimotukoksen suonensisäinen hoito yleistyy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
tehneet vaadittavat erikoissairaanhoidon
muutokset, nyt on laajemman näkökulman
aika. Turun yliopiston rehtori on perustanut
monitieteisen sosiaali- ja terveystutkimuksen työryhmän. Se on tärkeä perustyö, jotta uudet työntekijämme voidaan kouluttaa
uuteen järjestelmään.
»Siun soten» ja »Eksoten» lisäksi on muitakin alueita, jossa järjestelmää on ajateltu
ja toteutettu uudella tavalla: Kainuu, Päijät-Häme, Forssa ja Ahvenanmaa. Vaihdan
omaa näkökulmaani siirtyessäni keväällä
Ahvenanmaan maakuntahallituksen palvelukseen. Suuri maakunta vaihtuu hyvin
pieneen, sairaanhoitopiiri vaihtuu terveydenhuolto-organisaatioon, sairaalan potilaat väestöön ja johtaminen lainsäädäntötyöhön. Vaikken osaa suositella kenellekään
yhtä jyrkkää näkökulman vaihtoa, joku uuden ajattelun tapa meidän kunkin on työssämme löydettävä kansalaisen palveluiden
parantamiseksi.
Synnytykset Salon seudulta Tyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Salon kardiologian poliklinikka – hyvä esimerkki
toimivasta lähisairaalapalvelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Salon sairaalassa paljon muutoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Sydämen hiippaläpän korjaus uusin
menetelmin ensimmäisenä Pohjoismaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Mielenterveystalosta luotettavaa apua jo ensilinjan murheisiin . . . . . . . . . . . 10
Yhteispäivystyksen Mielenterveys- ja päihdeyksikkö
– apua akuutteihin elämänkriiseihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Liedon Sarastus – mielenterveyspalvelut saman katon alla . . . . . . . . . . . . . . 13
Asiakasraati kertoo miten sairaalassa eksytään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
De vill höra vården tala kundens språk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Onnistunut sydänleikkaus pelasti – ryhmäohjaus auttoi kuntoutumaan . . . . 16
Luottamus, toivo ja empatia kantavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Tilanteen tasalla tilannekeskuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Potilaat hyötyvät vuodeosastojen yhdistämisistä
Loimaalla ja Uudessakaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Painehaavojen ehkäisystä miljoonasäästöt Tyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Neurokirurginen leikkausprosessi hioutuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Kliinisen tutkimuksen taloudelliset näkymät huolestuttavat . . . . . . . . . . . . . 22
Seija Grenmanista FIGOn varapresidentti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Tutkimusilmapiirikysely nosti esiin tärkeitä asioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Merkittävä apuraha Laura Airakselle Tyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Harvinaisten sairauksien hoitoja kehitetään Tyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
»Miten on aiemmin tultu toimeen ilman Ajopolia?» . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Traumapotilaan leikkausprosessia sujuvoitettiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Säästöjä turhat röntgenkuvaukset karsimalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Tyksin T-sairaalan kolmas vaihe valmiiksi vuonna 2020 . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
gjort de krävda förändringarna inom den
specialiserade sjukvården, nu är det dags för
det bredare perspektivet. Rektorn för Åbo
universitet har grundat en tvärvetenskaplig
arbetsgrupp för social- och hälsoforskning.
Det handlar om ett viktigt grundarbete, för
att våra nya arbetstagare ska kunna utbildas
till det nya systemet.
Förutom »Siun sote» och »Eksote» finns
det också andra områden där man omprövat och förverkligat systemet på ett nytt sätt:
Kajanaland, Päijänne-Tavastland, Forssa
och Åland. Själv byter jag perspektiv i vår
då jag övergår till den åländska landskapsregeringens tjänst. Ett stort landskap byts
ut mot ett mycket litet, sjukvårdsdistriktet
byts ut mot en hälso- och sjukvårdorganisation, sjukhusets patienter mot en befolkning
och ledarskap mot lagstiftningsarbete. Även
om jag inte kan rekommendera ett lika tvärt
perspektivbyte åt någon annan, måste vi alla
hitta nya tankesätt i vårt arbete för att kunna
förbättra medborgarens tjänster.
Medisiina D:n rakentaminen on käynnistynyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
Tyks tutkii ja hoitaa - yleisöluennot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
TOIMITUSTIEDOT
Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille.
Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper.
15. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna 2015.
JULKAISIJA : Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, 20521 Turku.
Puh. 02 313 0000. Sähköposti: [email protected].
Päätoimittaja : Olli-Pekka Lehtonen.
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Esa Halsinaho.
Toimituskunta : Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho,
Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren ja Samuli Saarni.
Toimittajat: Kristiina Andreasson, Mathias Luther (Inter Folia Press),
Marjo Peltoniemi ja Tuula Vainikainen.
Taitto: Letterhead
Painopaikka : Painotalo Painola, Kaarina, 2015.
Osoitelähteet: Varsinais-Suomen, Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit,
Terveystoimittajat ry.
Osoitteenmuutokset: Puh. 02 313 1103, sähköposti [email protected].
ISSN 1457-9057.
Kansi: Tyksiin tulee n. 650 synnytystä vuodessa lisää, kun Tyks Salon sairaalan
synnytykset keskitetään Kantasairaalaan. Kuvassa Tyksin palveluihin tyytyväinen
ensisynnyttäjä Elina Wiik miehensä Janin ja vastasyntyneen vauvansa kanssa.
Ylihoitaja Marjo Kauppila kertoo, että synnyttäjien määrän nousuun on
varauduttu huolellisesti. Lue lisää sivulta 5. Kuva: Marjo Peltoniemi 3
Trombektomia käytössä Tyksissä
Aivovaltimotukoksen
suonensisäinen hoito
yleistyy
Teksti: T uula Vainikainen ,
kuva: Ma rjo P eltoniemi
Laskimonsisäinen liuotushoito on
aivovaltimotukoksen käypää hoitoa.
Silläkään ei kuitenkaan ole voitu auttaa
kaikkia tukoksen saaneita. Aivovaltimon
tyvialueen tukos on opittu avaamaan
myös mekaanisella trombektomialla,
jossa tukos poistetaan viemällä poisvedettävä stentti reisivaltimosta aortan
kautta tukkeutuneeseen aivovaltimoon.
L
askimonsisäinen liuotushoito on tehokasta, mutta se ei sovi kaikille eikä
auta läheskään kaikkia. Onkin tiedetty, että suuren aivovaltimon tukos voidaan
avata valtimonsisäisesti tehokkaammin
kuin perinteisellä laskimoteitse annettavalla liuotushoidolla. On tärkeää tunnistaa ne
potilaat, jotka hyötyisivät valtimonsisäisestä tukoksen poistosta, heitä saattaa olla jopa
20 prosenttia kaikista aivoinfarktipotilaista
– Näyttö akuutin aivovaltimotukoksen
valtimonsisäisen hoidon suurista hyödyistä on varmistunut. Vuoden kuluessa on julkaistu viisi kansainvälistä, satunnaistettua
ja kontrolloitua tutkimusta, joiden mukaan
aivovaltimon tyvitukoksen avaaminen mekaanisesti trombektomialla parantaa merkittävästi potilaan ennustetta, kun laskimonsisäinen liuotushoito ei riitä tai se ei
muuten sovellu hoidoksi.
4
– Verrattuna liuotushoitoon, 3–7 potilasta tulee hoitaa trombektomialla, jotta yksi
potilas enemmän pelastuu tämän hoidon
ansiosta, ja hoidetuista jopa 70 prosenttia
toipuu hyvin, kertoo ylilääkäri, professori
ja toimialuejohtaja Risto O. Roine Tyksin
Neurotoimialueelta.
Aivoinfarktin
hoitovalikoima laajenee
Aivovaltimotukoksen valtimonsisäisestä hoidosta on näin ollen annettu korkeimman tason näytönasteeseen perustuva vahvin, niin
sanottu IA-luokan hoitosuositus amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa hoitosuosituksissa. Kotimaisen Käypä hoito -suosituksen
päivitys valmistuu vuoden 2016 alkupuolella.
Suomen yliopistosairaaloissa tehdään tällä
hetkellä noin 250 trombektomiaa vuodessa.
Tarve olisi vähintään kaksinkertainen.
Tyksissä trombektomioiden teko aloitettiin
vajaat 10 vuotta sitten ja se rajoitettiin alkuun yksittäistapauksiin. Uuden tutkimusnäytön myötä menetelmän käyttö on lisääntynyt, ja trombektomioita tehdään Tyksissä
kuluvana vuonna noin 40 potilaalle.
Varhainen tunnistus
tärkeää
Akuuttihoitoketjun on toimittava nopeasti ja saumattomasti ensihoidosta alkaen
oikeaan hoitopaikkaan. Jokainen minuutti
tuhoaa aivosoluja ja huonontaa ennustetta.
Toimenpiteen suorittaminen edellyttää, että
siihen soveltuvat potilaat tunnistetaan varhain ja että valtimotukos voidaan osoittaa
luotettavasti ja sulkea pois laaja peruuttamaton aivokudostuho.
Tähän käytetään pään tietokonetomografiaa ja TT-angiografiaa, tarvittaessa
perfuusio-TT:tä. Tiimiin kuuluvat päivystävä neurologi, neuroradiologi tai radiologi,
toimenpideradiologi, neuroanestesiologi sekä hoitohenkilökuntaa päivystyksessä, röntgenissä ja angiologian osastolla.
Trombektomiassa toimenpideradiologi
poistaa tukoksen viemällä poisvedettävän stentin reisivaltimosta aortan kautta
tukkeutuneeseen aivovaltimoon. Hoidon
aikaikkuna on kuusi tuntia oireiden alusta. Sitä ennen potilas on yleensä saanut liuotushoidon, joka tulee tehdä viimeistään
4,5 tunnissa oireiden alusta.
Jotta aivovaltimotukospotilaiden hoito
voitaisiin turvata, tulisi trombektomian olla
jatkuvasti saatavilla potilaan asuinpaikasta
riippumatta. Tämä edellyttää muutoksia
hoitoketjuihin ja lisää toimenpideradiologeja yliopistosairaaloihin.
Kallista mutta
kannattavaa
– Trombektomia on todella suuri mullistus aivoinfarktin akuuttihoidossa ja verrattavissa laskimonsisäisen liuotushoidon käyttöönottoon noin 15 vuotta sitten.
Trombektomian kustannukset ovat liuotushoitoa korkeammat, joten sen kohdentaminen oikeille potilaille tulee varmistaa.
Suomen Neurologinen yhdistys ja Suomen
Radiologiyhdistys pitivät syyskuussa konsensuskokouksen trombektomian käytöstä aivoinfarktin akuuttihoidossa. Konsensuslausuma valmistuu vielä tämän vuoden
puolella, kokouksen puheenjohtaja Risto
Roine toteaa.
Trombektomia on kallista, mutta aivovaltimotukoksen avaamatta jättäminen on
vielä paljon kalliimpaa ja tragedia potilaalle
ja hänen läheisilleen.
Siksi tehokkaampi ja kalliimpi hoito
alkuvaiheessa voi säästää kärsimystä ja
kuluja jopa vuosikymmenien ajan. Yhdestä
onnistuneesta trombektomiasta saatavilla säästöillä voidaan rahoittaa jopa koko
vuoden kaikkien potilaiden trombektomiakustannukset.
Trombektomia eli aivovaltimotukoksen
avaaminen valtimonsisäisesti on erikoisalojen
välistä yhteistyötä. Takarivissä vasemmalta
neurologi Pauli Ylikotila, radiologi Jaakko Heikkinen, neuroanestesiologi Ari Katila. Keskellä
neurologian apulaisylilääkäri Susanna Roine ja
radiologi Mikko Nyman. Edessä röntgenhoitajat
Johanna Kakko, Anette Paakkinen, Katariina
Leino ja Heli Aalto-Hannula sekä toimenpideradiologi Riitta Rautio. Röntgenhoitaja Katariina Leino 2. ja 3. rivin välimaastossa.
Ensisynnyttäjä Elina Wiik on
miehensä Janin kanssa tyytyväinen Tyksin palveluihin
ja on sitä mieltä, että Salon
seudulta tulevat synnyttäjät pääsevät hyviin käsiin.
Synnytyksessä oli hieman
dramatiikkaa, sillä synnytys
ei käynnistynyt lapsiveden
menon jälkeen normaalisti,
joten päädyttiin leikkausvaihtoehtoon. Leikkauspäätöksen jälkeen kaikki sujui
kuitenkin hyvin esivalmisteluista leikkaukseen sekä
jälkihoitoon ja henkilökunta
oli Elinan mukaan ystävällistä. Ylihoitaja Marjo Kauppila
puolestaan kertoo, että synnyttäjien määrän nousuun
on varauduttu huolellisesti.
Synnytykset Salon
seudulta Tyksiin
TEKSTI Ja K uva: M a r jo P eltoniemi
Tyksin Salon sairaalassa otetaan viimeinen synnyttäjä vastaan 20.12.2015 klo 15,
minkä jälkeen ovet sulkeutuvat. Salossa synnyttäneet äidit hoidetaan siellä
loppuun asti. Salon seudun synnytykset keskitetään Tyksiin, mikä tietää n. 650
synnytystä vuodessa lisää Kantasairaalaan. Tähän on varauduttu sekä lisätiloilla
että siirtämällä henkilökuntaa Salon sairaalasta Kantasairaalaan.
S
uuri osa, eli 17 Salossa työskennelleistä kätilöistä/sairaanhoitajista siirtyy Tyksin Kantasairaalaan.
– Poikkeuslupa synnytyksille Salossa saatiin vuoteen 2017, mutta on hyvä, että tämä
tehdään nyt, kun tulevat synnyttäjät ja henkilökunta ovat olleet pitkään epävarmassa
tilanteessa. Erityisesti haluan kiittää Salon
osastonhoitajaa ja ylihoitajaa, sillä he ovat
pitäneet henkilökunnan tosi hyvin ajan tasalla. Pääsimme rauhassa neuvottelemaan
ilman vastakkainasettelua, Naistenklinikan
ylihoitaja Marjo Kauppila sanoo.
Päätös jo aiemmin suunnitteilla olleesta
keskittämisestä tehtiin viime syyskuussa.
Uusi päivystysasetus edellytti raskasta ja
kallista päivystystä Saloon, minkä vuoksi
siirtoa alettiin uudelleen säästösyistä suunnitella ja toteutus saatiin aikaan rivakasti
aiemman pohjatyön ansiosta.
Tammi-helmikuu pärjätään olemassa olevilla
vuodeosastopaikoilla. Kahden hengen huoneissa voi olla ajoittain kolme äitiä ja vauvaa.
U-sairaalan huoneet on suunniteltu alun
perin kolmen hengen huoneiksi, mutta vierihoidon yleistyessä vauvoja on hoidettu
äidin vieressä samassa huoneessa. Siksi ne
ovat olleet kahden hengen huoneita jo pitkään. Niihin mahtuu kolme äitiä ja vauvaa,
vaikka silloin onkin hieman ahdasta.
– Kesäkuukaudet ovat vilkkaimpia synnytyskuukausia ja ruuhkahuipuissa on usein
ollut kolme äitiä samassa huoneessa. Joulu-, tammi- ja helmikuu ovat normaalisti
hiljaisimmat synnytyskuukaudet, joten näillä resursseilla pärjätään hyvin. Synnytysten
määrä heinäkuussa vastaa suunnilleen samaa kuin mitä tulee olemaan nyt tulevina
kuukausina, kun meille yhdistetään Salon
synnytykset, Kauppila summaa.
Uusia tiloja käyttöön
Saloon jää runsaasti
toimintaa
U-sairaalan synnytysosastolle varustellaan
joulu-tammikuussa kolme uutta synnytyshuonetta ja vastaanottotiloja lisätään. Vuodeosastopaikkoja saadaan lisää maaliskuussa.
Saloon jää edelleen naistentautien poliklinikka, imetyspoliklinikka, äitiyspoliklinikkatoimintaa ja sitä tukevaa palvelua kuten
kätilöpuhelinvastaanotto, sekä HAL-poliklinikkatoimintaa (huume-, alkoholi- ja
lääkeriippuvaisten perheiden poliklinikka). Myös sikiöseulonnat tarjotaan lähipalveluna samoin kuin induktioharkinnat,
kun harkitaan käynnistetäänkö synnytys.
Lisäksi Salossa otetaan äitiyspoliklinikalle virka-aikaiset päivystyspotilaat, kuten äidit, joilla on voimakkaita supistuksia, epäily
lapsiveden menosta tai sikiöliikehälytyksiä.
Niiden takia ei siis tarvitse lähteä Turkuun.
Salosta löytyy myös LYSY-poliklinikkatoimintaa, joka on suunnattu perheille, jotka kotiutuvat varhain sairaalasta. He pääsevät ennen neuvolakäyntiä tapaamaan lastenlääkäriä ja kätilöä.
– Synnytyspelkopotilaiden osalta on sovittu, että he tulevat siihen sairaalaan, jossa
he synnyttävät, jotta he näkevät myös sairaalan. Kantasairaalassa on tehty yhteistyötä
Salon sairaalan kanssa jo pitkään, sillä riskisynnytykset ovat tulleet Salon alueelta meille jo aiemmin. Nyt on tärkeää informoida
perusterveydenhuoltoa ja neuvolaverkostoa, että minkälaisia potilaita edelleen lähetetään Saloon, Kauppila toteaa.
Synnytysten keskittäminen isompiin yksiköihin on kansallinen trendi. T3-sairaalan tilaratkaisujen suunnitelmissa on huomioitu synnytykset keskittäminen Tyksiin.
Moottoritien päälle rakennettavan uuden
T3-sairaalan tiloihin päästään U-sairaalasta vuoden 2020 lopulla.
5
Salon kardiologian poliklinikka
–– hyvä esimerkki toimivasta
lähisairaalapalvelusta
Teksti JA K U VAT: E sa H alsinaho
Tyksin Salon sairaalan kardiologian poliklinikka hoitaa ympäristönsä noin 80 000
asukkaan »yleiskardiologisia» ongelmia. Salossa kardiologian poliklinikalla tehdään
sydämen ultraäänitutkimuksia, tahdistimien testauksia, polkupyörärasituskokeita,
verenpaineen pitkäaikaisrekisteröintejä ja sydämen rytminseurantatutkimuksia.
6
– Alueellamme on esimerkiksi lähes kolmesataa tahdistinpotilasta, jotka käyvät poliklinikallamme tahdistimen testauksessa,
mutta tarvittaessa myös muiden sydänperäisten ongelmien takia. Apu on lähellä, ja
meille pääsee melko nopeasti, eikä aina tarvitse lähteä Turkuun asti, ylilääkäri Marjatta
Strandberg kertoo.
– Toki sydänpotilas lähetetään Turkuun
sydänkeskukseen, mikäli kyseessä on jokin
kajoavaa toimenpidettä tai erityisosaamista
vaativa ongelma, hän täsmentää.
Jos potilas tulee sydänvaivojen takia Salon päivystykseen, tilanne arvioidaan Salossa ja tarvittaessa potilas siirretään T-sairaalassa sijaitsevaan Tyksin Sydänkeskukseen.
Jatkohoitopaikka järjestyy yleensä joustavasti Salon sairaalan sisätautiosastolle tarpeen vaatiessa. Näin Kantasairaalan kuormitusta pystytään hieman helpottamaan.
Kiertävästä erikoislääkäristä
ylilääkäriksi
Kardiologian erikoislääkäriksi Tyksistä valmistunut Strandberg aloitti sairaanhoitopiirimme ensimmäisenä kiertävänä »aluesairaalakardiologina» väitöskirjatyönsä ja erikoistumisensa jälkeen vuonna 2010.
– Alkuun kävin kahtena päivänä viikossa
Vakka-Suomen sairaalassa ja kahtena Salon
sairaalassa. Sen jälkeen toimin jonkin aikaa
kliinisenä opettajana Tyksissä ja hoidin kahtena päivänä viikossa kardiologisia potilaita
Salossa. Se muutti aikaisempia käytäntöjä,
kun tahdistimen saaneet potilaat pääsivät
Turun sijasta kontrolliin Saloon. Potilaspalautteen mukaan tähän ollaan oltu erittäin
tyytyväisiä, Strandberg kertoo.
Syyskuusta alkaen Strandberg on toiminut Salon sairaalan sisätautien ylilääkärinä.
Sisätautien aloista edustettuina Salossa
ovat kardiologian lisäksi endokrinologia,
reumatologia, hematologia, gastroenterologia, nefrologia ja yleissisätaudit. Mahdollista kiertävää infektiotautilääkäriä odotellaan innolla.
Järkevää
lähisairaalapalvelua
– Palvelemme täällä potilaita paikallisesti. Tämä on järkevää lähisairaalapalvelua,
Strandberg toteaa.
– Sisätautien aloilta meillä työskentelee
tällä hetkellä yhteensä 11 erikoislääkäriä ja
kuudesta seitsemään erikoistuvaa lääkäriä.
Seitsemällä erikoislääkärillä on vakanssi Salon sairaalassa ja neljä muuta käyvät täällä
pitämässä vastaanottoa Turun Kantasairaalasta käsin. Tämä toimii hyvin, vaikka kaikki vakanssit eivät olekaan täysipäiväisiä.
Esimerkiksi dialyysiosastolle on nefrologi saatavilla tarvittaessa joka päivä. Jo
toistakymmentä vuotta sitten perustettu
dialyysiyksikkö on lisännyt toimintaansa
yksi sairaala -uudistuksen siivittämänä ja
tarjoaa nyt paikan jopa kahdeksalletoista
potilaalle.
Ylilääkäri Marjatta Strandberg (oik.),
sisätautien erikoislääkäri Anja Toljamo,
sairaanhoitaja Anniina Wallin ja erikoistuva
lääkäri Taneli Lehtilä tarkastavat potilaan
tilannetta aamukierrolla Tyksin Salon
sairaalan valvontaosastolla.
Salon sairaalassa
paljon muutoksia
T eksti: E sa H alsinaho
Somerniemeläiselle Aimo Mannerille oli
marraskuussa tullut tykytystuntemusta ja
tajunnan menetys, minkä takia hänet oli
lähetetty ensin tutkimuksiin Tyksin Kantasairaalaan Turkuun. Jatkohoito on toteutumassa Saloon kardiologian poliklinikalla.
Siellä sairaanhoitaja Eija Henttinen (oik.)
asensi hänelle »EKG-Holterin», eli 24 tuntia
pidettävän rytminseurantalaitteen. Tilanteessa mukana erikoistuva lääkäri Jouni
Pykäri ja sairaanhoitaja Anniina Wallin.
– Vaikka synnytysten siirtyminen Turkuun on varmaan näkyvin muutos Tyksin Salon sairaalan toiminnassa, niin
muutakin tapahtuu, sairaalajohtaja Petri
Virolainen kertoo.
Lähisairaaloiden toiminnan luonne
tulevaisuudessa muuttuu, mikä on soteuudistuksen perusteluissakin useaan
kertaan tuotu esiin. Paljon ja toistuvasti tarvittavia palveluita kannattaa tarjota
lähellä potilasta, harvemmin tarvittavia
ja suuria investointeja vaativia voidaan
keskittää. Avohoito- ja kuntoutuspainotteisuus kasvaa, vuodeosastohoidon
määrä vastaavasti vähenee.
Virolaisen mukaan Salossa muutokset
näkyvät siten, että synnytysten siirtymisen seurauksena myös lasten vuodeosastotoiminnan tarve oleellisesti vähenee.
– Lastentautien vuodeosastotoiminta
kannattaa koko piirin alueella keskittää
Turkuun. Vastaavasti avohoitopalveluita
parannetaan ja niitä tarjotaan Salon alueella lähipalveluina, moniammatillisena
yhteistyönä.
– Salossa laajennetaan monien erikoisalojen polikliinistä tarjontaa, mistä
kardiologia on vain yksi esimerkki.
Myös toistuvasti tarvittavia päiväsairaalatyyppisiä hoitoja, kuten syöpätautien
sytostaattihoitoja on tarkoitus antaa Salossa huomattavasti nykyistä enemmän,
Virolainen kertoo.
– Sairaalasta vapautuvaa tilaa hyödynnetään laajenevien polikliinisten palvelujen tarpeisiin, mutta tilojen käytöstä
neuvotellaan myös Salon kaupungin ja
psykiatrisen hoidon järjestäjien kanssa.
Kaupungin ja sairaanhoitopiirin tilojen
käyttöä suunnitellaan yhdessä parhaan
hyödyn saavuttamiseksi. Muutenkin yhteistyötä syvennetään entisestään. »Sairaalan mäellä» tämä näkyy mm. terveyskeskuksen ja sairaalan yöaikaisen
päivystyksen yhdistymisenä.
– Kaikki suunnitellut muutokset ovat
julkisuuteen tulleiden sote-ratkaisujen
hengen mukaisia. On hyvä olla suunnitelmissa eturintamassa, jolloin muutosten toteuttamiseen jää tarpeeksi aikaa.
Näin toivottavasti pystymme välttämään virheitä ja minimoimaan negatiivisia henkilöstövaikutuksia, Virolainen
toteaa.
7
Sydämen hiippaläpän
korjaus uusin menetelmin
ensimmäisenä Pohjoismaissa
Tekstit: Tuula Vainikainen , k u vat: M a r jo Peltoniemi
Tyksin Sydänkeskuksessa on kuluvan vuoden aikana tehty historiaa sydämen
mini-invasiivisten eli vähän kajoavien hoitomenetelmien käytössä. Vaikeasta
hiippaläpän vuodosta kärsiville potilaille kehitetty uusi toimenpide, hiippaläpän
korjaaminen sydämen kärjen läpi, on otettu käyttöön. Uuden menetelmän
avulla on apua saanut tähän mennessä neljä henkilöä.
8
– Kyseessä on uusi mini-invasiivinen leikkaustekniikka, jossa toimenpide tehdään
pienestä viillosta sydämen käydessä. Tämä
toimenpide on vaihtoehto perinteiselle avosydänleikkaukselle, jossa sydän joudutaan
pysäyttämään ja potilaan verenkierto hoidetaan leikkauksen aikana sydän-keuhkokoneen avulla. Toipuminen transapikaalisesta toimenpiteestä sujuu luonnollisesti nopeammin, kertoo kardiologi Antti Saraste.
Tyksissä on viime vuosien aikana otettu
käyttöön mini-invasiivisia eli pienestä viillosta tehtäviä leikkaustekniikoita ja verisuonesta katetrilla tehtäviä läppätoimenpiteitä
ylilääkäri Kari Kuttilan ja professori Juhani
Airaksisen johdolla.
Mitraaliläpän korjaus sydämen kärjen läpi
on maailmallakin vielä hyvin uusi ja kehitteillä oleva hoitomuoto, jonka avulla voidaan auttaa monia sellaisia potilaita, joille
normaali avosydänleikkaus ei sovellu. Kyseessä on siis hyvin valikoidulle potilasryhmälle tehtävä operaatio.
Iso tiimi asialla
Uusiin teknisesti vaativiin toimenpiteisiin
niiden tekijät eivät valmistaudu vain kirjoja
lukemalla. Toimenpiteen riskejä ja hyötyjä
punnitaan luonnollisesti tarkasti mm. tieteellisiin tutkimuksiin perehtymällä, mutta tärkeintä on seurata asiaa osaavien ulkomaalaisten kollegoiden työtä.
Tällä kertaa paikkoja, joista oppia on ollut
saatavilla, ovat mm. Mayo-klinikka Rochesterissa Minnesotassa, Padovan yliopistosairaala Italiassa ja Leipzig Herzcentrum, joissa kirurgian erikoislääkäri Jukka Savola on
käynyt tekniikkaan perehtymässä. Padovassa olivat myös kirurgi Markus Malmberg ja
kardiologi Antti Saraste. Mayo-klinikka on
jo pitkään ollut paikka, jossa uraauurtavaa
sydänkirurgiaa maailmassa kehitetään.
– Ulkomaisilta kollegoilta saatu apu on
olennaisen tärkeää uuden tekniikan oppimisessa. Kyse on hyvin tarkasta toimenpiteestä, jonka oppimisessa tarvitaan apua
sekä leikkausperiaatteiden että tekniikan
hallinnassa. Yhdysvaltalainen kollega oli
paikalla neuvomassa myös ensimmäisessä
toimenpiteessämme.
– Lisäksi tässäkin toimenpiteessä hyödyn
takaa oikea potilasvalinta. Siinä prosessissa on mukana laitteistospesialistin keskus
Pittsburghissa, missä perehdytään tarkasti
potilaan tilanteeseen Suomesta lähetettyjen
potilastietojen pohjalta, ennen kuin hänet
hyväksytään mukaan, Savola kertoo.
Kardiologi Antti Saraste (vasemmalla),
sydänkirurgit Markus Malmberg (keskellä)
ja Jukka Savola (oikealla) kuuluvat tiimiin,
joka teki Pohjoismaiden ensimmäisen hiippaläpän korjauksen sydämen kärjen läpi.
Uuteen vaativaan mini-invasiiviseen leikkaustekniikkaan he kävivät tutustumassa
mm. Padovan yliopistosairaalassa Italiassa.
Jukka Savolan kädessä Neochord-laite,
jolla käänteentekevä toimenpide
suoritettiin.
Piikkiöstä kirurgian
historiaan
Piikkiöläisen Raimo Sauhulan ajokortin uusinnalla oli mielenkiintoisia jälkiseurauksia. Terveyskeskuslääkäri totesi lääkärintodistusta varten tekemässään huolellisessa tarkastuksessa miehen sydänläpän vuotavan ja passitti
eteenpäin tutkimuksiin. Sauhula ei itse ollut vaivaa erityisesti noteerannut,
vaikka esimerkiksi mäkeä noustessa pakkasikin hengästyttämään.
Sydäntä ei tarvitse
pysäyttää
Toimenpiteen olennainen asia on se, että
potilaan sydäntä ei pysäytetä eikä turvauduta keinoverenkiertoon kuten avosydänleikkauksissa. Toimenpiteen aikana korjattavaa läppää kuvataan jatkuvasti ruokatorven kautta ultraäänellä ja toimenpiteen vaikutus sydämen toimintaan voidaan todeta
välittömästi.
Hyvänä puolena on myös se, että transapikaalinen toimenpide ei sulje pois muita
kardiologian tai kirurgian menetelmiä, jos
niitä tarvitaan. Tarvittaessa voidaan siis jatkaa vaikka avosydänoperaatiolla.
Ensimmäisen mitraalivuodon transapikaalisen korjauksen teki Tyksissä tiimi, johon kuuluivat anestesialääkäri Kari Leino,
kirurgian erikoislääkärit Jukka Savola ja
Markus Malmberg, kardiologian erikoislääkäri, apulaisprofessori Antti Saraste sekä
leikkaussalihoitajat Tiina Hiltunen, Riikka
Karineva ja anestesiahoitajana Tiina Honkasalo sekä lääkintävahtimestarina Harry
Lindberg.
Toistaiseksi vain Tyksissä
Kuluneen vuoden aikana Tyksissä on tehty neljä vastaavaa toimenpidettä ja jonossa
odottaa potilaita, joiden soveltuvuutta tähän korjaavaan toimenpiteeseen tutkitaan.
Koska vastaavia toimenpiteitä ei toistaiseksi
ole Suomessa tehty muualla, on lähetteitä
tullut mm. Porista.
Toimenpiteessä tarvittava laitteisto on
vielä suhteellisen kallista, mutta toiminnan
vakiintumisen jälkeen hinnat todennäköisesti laskevat ja kilpailevia laitevalmistajiakin ilmaantuu. Tekniikka kehittyy myös
käyttäjäkokemuksen perusteella.
– Kun saamme pitkäaikaiskokemusta menetelmän käytöstä, voimme pohtia, olisiko
siitä laajemman potilasjoukon toimenpiteeksi. Tällä hetkellä sillä hoidetaan lähinnä monisairaita iäkkäämpiä potilaita hyvin
tarkan valikointiprosessin jälkeen, Savola
selvittää.
K
ardiologin tutkimuksissa selvisi, että sydämen vasen kammio
oli suurentunut ja mitraali- eli
hiippaläppä oli revennyt, eikä sulkeutunut normaalisti. Koska samoihin aikoihin myös seurannassa ollut eturauhassyöpä vaati pian järeämpää hoitoa,
Sahula päätyi toimenpiteeseen, jolla
hänet kirjattiin suomalaisen kirurgian
historiaan. Sydämen hiippaläpän vuotoa korjattiin Tyksissä transapikaalisesti Neochord-laitteiston avulla sydämen
kärjen läpi ja toimenpide oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.
Raimo Sauhula oli maailmassa 200.
henkilö, jolle tämä toimenpide tehtiin,
mutta Suomessa ja Pohjoismaissa hän
oli numero yksi. Koekaniiniksi hän ei
ole itseään kokenut, vaikka hänen tapauksensa onkin uuden toimenpiteen
kohteena herättänyt paljon kiinnostusta
asiantuntijapiireissä. Leikkaukseen osallistui Tyksin leikkaustiimin lisäksi myös
yhdysvaltalaisia asiantuntijoita ja toimenpidettä seurasi myös joukko muita ulkomaisia kirurgeja ja kardiologeja.
pienempi reikä. Tunsin, että kaikkia
vaihtoehtoja oli pohdittu ja varauduttu myös siihen, että avosydänleikkaukseenkin voitaisiin joutua, jos kaikki ei
menisi hyvin. Tätä varten mm. rintakarvat oli ajeltu. Kaikki meni hienosti
ja toukokuussa olin sitten jo eturauhassyöpähoidoissa, kertoo Sauhula.
Sauhula on käynyt jälkitarkastuksessa Sydänkeskuksessa. Silloin katsottiin
kardiologi Antti Sarasteen kanssa sydämen ultraäänikuvaa, jossa näkyi neljä tikinnäköistä tekokordaa. Sauhulan
vointia seurataan jatkossakin vähintään
kerran vuodessa. Pitkäaikaisia tuloksia
toimenpiteen hyödyistä hankitaan muutenkin maailmanlaajuisesti.
Kaikkia vaihtoehtoja
pohdittiin
– Minulle selvitettiin hyvin huolellisesti etukäteen miksi tällainen toimenpide on kohdallani tarpeen ja
mitä siinä tapahtuu. Maaliskuun
20. päivänä sain osastolla aamukuudelta kevyen aamupalan,
seitsemältä annettiin lääkitys
ja leikkaussalissa oltiin kahdeksalta. Toimenpiteestä heräsin kahdelta.
– Kyljessä oli noin viiden
sentin haava ja alempana
Piikkiöläinen Raimo
Sauhula on maailman
200. ja Pohjoismaiden
ensimmäinen ihminen,
jolle on tehty sydämen
hiippaläpän korjaus
sydämen kärjen läpi
sydämen sykkiessä. 9
Mielenterveystalosta
luotettavaa apua jo
ensilinjan murheisiin
Tu ula Vainikainen
Mielenterveystalo.fi -nettipalvelusta
voi koko Suomessa hakea tietoa ja
apua mielenterveyden ongelmiin
sekä yleisesti että alueellisesti.
Oirenavigaattori ohjaa oikeille hoitopoluille, erilaiset oppaat ja videot
tarjoavat tietoa ja saatavilla on myös
nettiterapiaa.
I
nternet ja sähköiset tietoverkot avaavat terveyden- ja sairaanhoidolle uusia
ovia. Myös mielenterveyspalveluissa
voidaan luotettavalla tiedolla estää monien
vaivojen kehittyminen vakavammiksi. Paino on nimenomaan luotettavassa, helposti avautuvassa ja asiantuntevassa palvelussa, jonne hakeutumiselle on matala kynnys.
Erityisen helppoa näiden nettipalvelujen
käyttö on nuorille, mutta kokemukset ovat
osoittaneet, että kaikenikäiset voivat hyötyä
Mielenterveystalo.fi -palvelusta.
Pyörää ei kannata keksiä
eri puolilla uudelleen
10
Mielenterveystalo.fi on valtakunnallinen
yhteishanke, joka on saanut rahoitusta valtionvarainministeriön Sähköisen asioinnin
ja demokratian vauhdittaminen -ohjelmalta (SADe). Mukana ovat kaikki Suomen 16
sairaanhoitopiiriä eli saman palvelun alta
löytyvät koko Suomen mielenterveys- ja
päihdetyön palvelut. Varsinais-Suomi tuli
mukaan tänä vuonna.
Palvelun kokonaisvastuu on HUSilla ja
tiedontuottajina on myös valtakunnallisia
järjestöjä. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä on
1-2 aluekoordinaattoria. Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori on
TtT Olli Oranta, jolla on pitkä työkokemus
erilaisista mielenterveystyön tehtävistä sekä
Tyksissä että Halikon sairaalassa. Hän on
aiemmin tehnyt myös selvityksen kaikista
alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista.
– Ajatus tällaisesta palvelukonseptista tuntui alun perin järkeenkäyvältä. Mitä
kauemmin olen tätä aluekoordinaattorin
tehtävää hoitanut, sitä paremmin näen toiminnasta saatavat hyödyt. Tämä ensilinjan
palvelu voi ehkäistä vaivojen kehittymisen
vaikeammin hoidettaviksi ja antaa ammattilaisille enemmän aikaa keskittyä vaikeampiin tapauksiin. Netti ei korvaa ihmistä hoitotyössä, mutta ohjaa apua tarvitsevan nopeammin oikeaan osoitteeseen, tiivistää
Oranta.
Mielenterveystalolla on monenlaisia asiakkaita. Tietoa ja tukea voivat hakea nuoret ja
aikuiset, jotka kokevat tarvitsevansa apua
mielenterveysasioissaan. Palvelusta hyötyvät myös ammattilaiset, jotka voivat käyttää Mielenterveystaloa hakiessaan tietoa ja
työskennellessään asiakkaidensa kanssa.
Erilaisten palvelujen tarjoajien määrä ja
palvelujen runsaus ei aina tule automaattisesti mieleen. Siksi tällaisesta koostetusta
toiminnasta on hyötyä.
Tiedonhaku
nimettömänä
Mielenterveystalo.fi-nettipalvelun tiedonhakupalveluihin (Mielenterveystalon aikuisten ja nuorten osiot) ei tarvitse kirjautua, vaan tietoa voi hakea täysin nimettömänä. Ammattilaiset kirjautuvat omaan
osioonsa aluekoordinaattorin jakamilla
tunnuksilla.
Nettipalvelun toivotaan auttavan vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisyssä. Ennaltaehkäisyn tueksi palvelusta löytyy muun muassa itsehoito-oppaita
ja -ohjelmia, kuten esimerkiksi Juomisen
hallinnan opas, Irti ahminnasta tai Masennuksen omahoito-ohjelma. Uutta aineistoa tuotetaan koko ajan. Vuoden loppuun
mennessä palvelussa tulevat aukenemaan
esimerkiksi Unettomuuden omahoito -ohjelma, tietoisuustaitojen opas sekä Parisuh-
teen omahoito-ohjelma ja Eron omahoitoohjelma. Näkökulmat lähtevät siis ihmisen
arjesta, ei diagnooseista.
Saman osoitteen kautta voi kirjautua
myös nettiterapiaohjelmiin, joihin tarvitaan
asianmukainen lähete lääkäriltä.
Oirenavigaattori
opastaa
Sekä aikuisten että nuorten sivustoissa keskeisin on ns. oirenavigaatioon perustuva
tiedon ja palvelupaikkojen haku. Oirenavigaattori on suunnattu ensisijaisesti niille,
jotka eivät ole vielä hoidon piirissä. Ohjelma opastaa käyttäjää, antaa tietoa arvion
pohjaksi ja ohjaa lopuksi sopivan tiedon
tai mahdollisten palveluiden äärelle. Myös
hoitosuhteessa oleville, ammattihenkilöille
sekä muille mielenterveysasioista kiinnostuneille kuten omaisille, löytyy palvelusta
tärkeää tietoa.
Sivuilla liikkumalla saa helpolla ja asiakasystävällisellä tavalla uutta näkökulmaa ja
tietoa mielenterveysasioista. Palvelun sisällöissä on tuotu esille myös voimavaralähtöisyyttä. Sisältöjen esitystapaan on kiinnitetty
huomiota mm. tuomalla mukaan havainnollisia videoita.
Mielenterveystalo.fi on täydentyvä ja kehittyvä palvelu, johon mm. kunnat, seurakunnat ja yhdistykset voivat ilmoittaa omia
mielenterveyspalvelujaan.
– Varsinais-Suomesta löytyi yhteensä kuutisensataa nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelua, mikä on muihin jo
projektissa mukana oleviin sairaanhoitopiireihin verrattuna melko paljon. Monipuoliseen palvelutarjontaan on nyt helppo
tutustua vaikka kuntakohtaisesti. Tietoja ja
palvelupaikkoja lisätään, päivitetään ja täydennetään koko ajan, toteaa Varsinais-Suomen palvelutiedot kerännyt Oranta.
Aktiivinen
asiantuntijaryhmä tukena
Varsinais-Suomen Mielenterveystalon
osuuden rakentamiseen osallistui aktiivinen
projektiryhmä, jossa oli edustajia alueen eri
toimijoista sekä julkiselta puolelta että järjestöistä. Varsinainen projektivaihe päättyi
huhtikuussa, mutta osa ryhmäläisistä on
osallistunut todella innolla myös projektin
tunnetuksi tekemiseen jakamalla tietoa siellä missä ihmisiä liikkuu, esimerkiksi kauppakeskuksissa ja erilaisissa tapahtumissa.
– Raisiossa johtava psykologi Seija Heikkonen kokosi joukkonsa esittelemään palvelua Raision kirjastoon viikon ajaksi. Mielenterveyden keskusliiton Propelli-hankkeen
kuntoutusohjaaja Pirjo Metsäranta on tehnyt toimintaa tutuksi jakamalla esitteitä lukuisissa tapahtumissa, kertoo Oranta, joka
on esitellyt Mielenterveystaloa myös omalla kotiseudullaan Salossa. Salossa eletään
Nokian laajojen irtisanomisten jälkeen aikaa, jolloin tukeville mielenterveys- ja päihdepalveluille on erityistä tarvetta.
Oranta on käyttänyt Mielenterveystaloa
myös opettaessaan psykiatriaa lähihoitajaopiskelijoille ja opiskelijat ovat toimineet
palvelun testijoukkona. He osallistuivat
myös palvelun tunnetuksi tekemiseen Maailman mielenterveyspäivänä 10.10., jolloin
he kertoivat palveluista neljässä kauppakeskuksessa Salossa, Halikossa ja Paimiossa.
Palvelua, josta ei tiedetä, on vaikeaa käyttää. »Suoramarkkinointi-vaiheessa» Oranta
postitti monia satoja esitteitä mukana olevien toimijoiden lisäksi yläasteille ja lukioihin, nuorisotaloihin, seurakuntiin ja mitä
moninaisimpiin paikkoihin, joissa nuoria
ja aikuisia käy, ja joissa he voivat tutustua
palveluun joko omin päin tai alan ammattilaisten tukemana.
Mielenterveystalo tarjoaa mahdollisuuden tehdä mielenterveystyötä uudella ja
luovalla tavalla. Turun alueen psykiatrian
toimintojen suunnitellussa fuusiossa yhteistyön lisääminen ja potilaiden itsehoidon tukeminen ovat myös tärkeitä tavoitteita.
Mielenterveystalon käyttöä seurataan.
Tiedetään, että käyttäjiä löytyy kaikkialta
Varsinais-Suomesta. Yhteensä palvelua
on käyttänyt 38 000 henkilöä, pääasiassa istunnot ovat olleet vielä melko lyhyitä, mutta käyttäjien määrä
on edelleen kasvussa. Kiinnostus ei
siis ole laantumassa, vaan palvelusta aletaan toivon mukaan saada irti entistä
enemmän hyötyä.
– Olemme kuitenkin vasta uuden tärkeän
palvelun alkutaipaleella. Kehittämisehdotuksia ja käyttökokemuksia otetaan edelleen
vastaan. Uskon, että saamme tästä todella
käyttökelpoisen uuden ajan palvelun, joka
helpottaa merkittävästi mielenterveys- ja
päihdeasioissa tukea tarvitsevien varsinaissuomalaisten arkea, tiivistää Olli Oranta.
Mielenterveystalon kynnys on matala,
sinne on helppo astua!
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen mielenterveys- ja päihdehoitopalvelut
löytyvät suomeksi ja ruotsiksi osoitteista
www.mielenterveystalo.fi ja www.psykporten.fi.
Usein kysyttyä palvelusta:
Oirenavigaation läpikäyminen tuntuu
vievän arvokasta aikaani, miksi käyttäisin aikaani siihen?
Oirenavigaation avulla et pelkästään löydä todennäköisesti sinulle sopivaa tietoa ja palvelua, vaan
se auttaa sinua myös hahmottamaan
ongelmaasi, ja saamaan siitä nykyaikaiseen parhaaseen tietoon perustuva
näkemys. Tärkeää ei ole vain hakutulos vaan myös matka sinne!
11
Yhteispäivystyksen
Mielenterveys- ja päihdeyksikkö –– apua akuutteihin
elämänkriiseihin
TEK S T I Ja K uva: M a r jo Peltoniemi
Turun yhteispäivystyksen yhteyteen
perustettu Mielenterveys- ja päihdeyksikkö on toiminut helmikuusta 2015
lähtien. Yksikössä työskentelevät erikoislääkäri Silja Runsten ja apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokka kertovat
tähänastisiin kokemuksiin pohjautuen
muun muassa mitä hyötyä erikoistuneesta yksiköstä on potilaalle ja millaisiin lukemiin päivittäiset kävijämäärät
ovat asettuneet.
T
riagehoitaja haastattelee päivystykseen tulevat potilaat normaaliin
tapaan ja jos potilaalla on mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvä kriisi,
potilas ohjataan Mielenterveys- ja päihdeyksikköön.
– Me ryhdymme ottamaan selvää selviäisikö potilas sairaanhoitajan antamalla avulla tai yleislääkärin vastaanotolla vai onko
kysymys haastavammista asioista, jolloin
tarvitaan psykiatrian erikoislääkäriä, erikoislääkäri Silja Runsten sanoo.
Mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelee 10 sairaanhoitajaa kolmessa vuorossa. Vuorossa on yleensä kaksi hoitajaa.
Tämän lisäksi yksikössä on apulaisosastonhoitaja sekä virka-aikaan psykiatrian erikoislääkäri ja virka-ajan ulkopuolella psykiatrian päivystävä lääkäri.
Asiantuntemusta
ja kuulemista
12
Yhteistyö somaattisen puolen kanssa on
lähtenyt Runstenin mukaan toimimaan
hyvin. Eri erikoisalojen kanssa tehdään yhteistyötä puolin ja toisin. Esimerkiksi, jos
potilaalla on jotain kohtausoireita, voidaan
yhdessä neurologien kanssa pohtia mistä ne
voivat johtua ja mitä pitäisi tutkia ja millaisia asioita ottaa huomioon.
– Perustamisvaiheessa potilaita ajatellen
oli esillä, että yleispäivystyksessä ei tarpeeksi huomioida näitä asioita ja on kiire. Potilaat tarvitsevat asiantuntevampaa otetta.
Kokemukset ovat palautteen perusteella
olleet sen suuntaisia, että potilaat kokevat
tulevansa kuulluksi ja heidän asiansa otetaan vakavasti.
Psykiatrinen
etupäivystys
Iso osa potilaista kärsii erilaisista ahdistuneisuusoireista osin elämäntilanteisiin liittyen. Suurin osa potilaista on muita kuin
psykoosipotilaita, mutta koska yksikkö
tarjoaa myös psykiatrian etupäivystyksen,
tulee näistä vakavistakin oireista kärsiviä
säännöllisesti. Psykiatrinen etupäivystys
tarkoittaa, että jos potilaalla on psykiatrisen sairaalahoidon tarve, hän pääsee Mielenterveys- ja päihdeyksiköstä eteenpäin.
Päivystävä lääkäri voi sisäänkirjoittaa hä-
Apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokan
(edessä) ja erikoislääkäri Silja Runstenin
mukaan etuna yhteispäivystyksen Mielenterveys- ja päihdeyksikössä on muun
muassa saumaton yhteistyö somaattisen
puolen kanssa.
net johonkin psykiatrisen sairaalan osastolle. Tämä koskee sairaanhoitopiirin sairaaloiden lisäksi Turun kaupungin psykiatrista sairaalaa.
Potilasta on mahdollista seurata yksikössä yön yli ja joskus monimutkaisissa erotusdiagnostisissa kysymyksissä potilas on ollut
parikin yötä seurannassa. Yksiköstä löytyy
muutama tähän varattu seuranta- ja valvontapaikka. Potilaan tilannetta kartoitellaan ja
hänelle järjestetään jatkohoitoa.
Nopea hoito tärkeää
ja kustannustehokasta
Potilasmäärän keskiarvo näyttää asettuneen tähänastisen toiminnan perusteella vähän alle yhdeksään potilaaseen
päivässä. Käytännössä määrä vaihtelee
neljästä kahteenkymmeneen painottuen
iltaan ja etenkin viikonloppuun, Runsten kertoo.
Ruuhkatilanteessa odotusaika erikoislääkärille voi olla pidempi. Hoitajan tapaa yleensä kuitenkin nopeasti ja
hoito saadaan alkuun. Lähtökohta on,
että kaikkia paikan päälle tulevia autetaan. Omaiset toivotetaan tervetulleeksi
saattamaan potilasta ja joskus heitä jopa
kutsutaan erikseen paikalle.
– Seurannan tekeminen ja tilastotiedon kerääminen on oleellista, jotta päätöksiä voidaan tehdä tietoon pohjautuen
samoin kuin laadun varmistusta ja prosessien kehittämistä. On ratkaisevan tärkeää kuinka nopeasti ensi kertaa sairastuneita potilaita pystytään auttamaan.
Pitkällä tähtäimellä säästetään myös
kustannuksia, jos hoito alkaa nopeasti
ja hyvässä yhteistyössä, apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokka toteaa.
Psykiatrinen hoito
uudistumassa
– Psykiatrinen hoito on kaiken kaikkiaan uudistumassa. Turun seudulla
on suunnitteilla, että kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatria yhdistyisivät
tulevaisuudessa ja samassa yhteydessä muutenkin tarkastellaan minkälaista hoitoa ihmisille on järkevää tarjota,
Runsten kertoo.
Hoidon keskittämisen yhteen paikkaan nykyisten viiden sijasta uskotaan
parantavan hoidon laatua. Tällä hetkellä
hoitoa tarjotaan VSSHP:ssä Turun psykiatrialla, Halikossa, Uudessakaupungissa, Turunmaan sairaalassa Paraisilla
ja Tyksissa. Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman linjauksen mukaan mielenterveys- ja päihdehäiriöt tulee hoitaa samassa paikassa. Päihde- ja
mielenterveysongelmat liittyvät usein
yhteen ja yhdessä esiintyessään hankaloittavat toisiaan. Haasteena on kehittää monimuotoisempaa ja yksilölliset
tarpeet huomioivaa avohoitoa.
Erillisen Mielenterveys- ja päihdeyksikön perustaminen yhteispäivystyksen
yhteyteen on askel päivystysasetuksen
edellyttämään sekä sote-ratkaisun viitoittamaan suuntaan. Tyksissä ollaan
edelläkävijöiden joukossa. HUSissa
aloitettiin samanlainen toiminta suunnilleen samaan aikaan kuin Tyksissä.
Liedon Sarastus
-- mielenterveyspalvelut saman
katon alla
T EK S T I Ja K u va: M arjo Peltoniemi
Liedon kunnan järjestämät psykososiaaliset palvelut ja sairaanhoitopiirin
aikuispsykiatrian, lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat muuttivat lokakuun
alussa 2015 yhteisiin tiloihin Liedon keskustaan terveyskeskuksen ja vanhusten
palvelukeskuksen läheisyyteen. Uudisrakennus on nimeltään Sarastus.
T
ällainen läheinen yhteistyö kunnan
peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kesken on uutta mielenterveyspalveluissa. Sarastus on sairaanhoitopiirissä psykiatrian tulosalueella ensimmäinen paikka, jossa on päästy tällaiseen järjestelyyn. Yhteisistä tiloista seuraa toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä, kun esimerkiksi
turvallisuussuunnitelmat ja siivouspalvelut
ovat yhteisiä ja joitakin tiloja voidaan käyttää yhteisesti.
Potilaan kannalta ratkaisulla haetaan parempaa saavutettavuutta. Hoitopolku on
potilaalle työntekijöiden mukaan selkeämpi ja tasapuolisempi. Uudistuneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa määrittävien lakien
mukaan erityisen tuen tarpeessa oleville
asiakkaille on koottava verkosto palveluista, joita he tarvitsevat.
– Tilat eivät tietenkään vielä tee yhteistyötä. Muuttokiireissä meni aikansa ja olemme
vaiheessa, jossa pitää ruveta miettimään on-
ko jotain toiminnallista uutta, mitä voimme
saada yhteistyöllä aikaan. Työntekijät hahmottavat, että tämä on kokonaisuus, mikä
on hyvän yhteistyön alku kahden kulttuurin yhteen hiomiseen. Pystymme itse vaikuttamaan miten lähdemme kehittämään
yhteistyömalleja. Konsultointi helpottuu ja
mahdollisesti syntyy uusia ideoita, Johanna
Aaltonen sairaanhoitopiiristä sanoo.
Noin 1200-neliöisen rakennuksen alakerrassa on kunnan matalan kynnyksen
toiminta: mielenterveys- ja päihdeyksikkö
(perustettiin Lietoon 2013) sekä perheneuvola ja lastenvalvoja. Kunnan palveluihin
hakeudutaan yleensä terveyskeskuksen tai
sosiaalitoimen ohjaamana sekä omatoimisesti, lähetteitä ei tarvita. Alakerrassa sijaitsevat myös yhteiset tilat kuten taukotilat ja
ryhmähuoneet. Yläkerrassa ovat sairaanhoitopiirin lähetepoliklinikat. Rakennuksessa
työskentelee 30 ammattilaista, joista Liedon
kunnan palveluksessa on noin kolmannes.
– Tulemme näkyväksi
toisillemme, kun työntekijät ovat lähellä
toisiaan, sanovat hallinnollinen osastonhoitaja Johanna Aaltonen
sairaanhoitopiiristä
ja Liedon psykososiaalisen yksikön esimies
Mari Männikkö.
13
Asiakasraati
kertoo, miten
sairaalassa
eksytään
Asiakasraadin puheenjohtaja Markku
Nurminen harrastaa hoitokriteerien
käsitteellistämisen lisäksi himmeleiden
rakentamista – sote-alueella varsin
hyödyllinen taito.
Fasilitaattorit. Suunnittelijat Mari
Viljanen-Peuraniemi ja Minna Pohjola
(oik) sanovat asiakasraatilaisten
energian tarttuneen myös heihin.
Aktiivinen joukko
Teksti ja k uvat: M athias L u the r
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
on otettu uusi askel avoimuuden suuntaan, kun syksyllä aloitti toimintansa
asiakasraati. Raadin toiminta on päässyt vauhtiin ilman tyhjäkäyntiä.
14
– Raatilaiset ovat oma-aloitteisia, aikaansaavia ja heillä on niin paljon ideoita, että
siinä onkin perässä pysyminen, sanoo suunnittelija Mari Viljanen-Peuraniemi. Hän oli
suunnittelemassa ja käynnistämässä raadin
toimintaa keväällä ja kesällä, nyt asiakasraadin varsinaiseksi yhteyshenkilöksi on tullut
suunnittelija Minna Pohjola, mutta käytännössä molemmat jakavat työt.
Asiakasraati ei ole lakisääteinen elin. Turkuun sellainen muodostettiin, jotta potilaat
saadaan aktiivisemmin mukaan sairaanhoitopalvelujen kehittämiseen. Ajatuksena on
myös huomioida, että potilaista on tulossa
entistä itsenäisempi ryhmä – asiakkaita.
Sairaanhoitopiireissä asiakasraateja ei vielä montaa ole. Turkulaiset saivat inspiraatiota ja mallia Vaasasta, jossa raati on ollut
toiminnassa kolmisen vuotta.
– Jonakin päivänä Turun ja Vaasan raadeilla voi olla hyötyä toisistaan ja jotakin
yhteistä toimintaa, Minna Pohjola toteaa.
Kuuluvathan nämä piirit ainakin toistaiseksi samaan erityisvastuualueeseen.
Asiakasraadin jäsenet valittiin kesän ja alkusyksyn aikana yli kuudenkymmenenviiden hakijan joukosta. Pyrittiin saamaan
raatiin maakunnan eri kolkat edustetuiksi,
sekä hyvä hajonta iän, sukupuolen, koulutuksen ja kielen suhteen.
Raatiin valittiin varsinaisia jäseniä kymmenen ja jokaiselle yksi varajäsen. Yksi on
joutunut eroamaan joten jäljellä on 19 henkeä. Varajäsenet voivat tulla kaikkiin kokouksiin.
– Se voi olla aika iso joukko. Kun kaikki
haluavat sanoa jotakin, niin tekemistä on
enemmän kuin aikoinaan tiedekunnan kokouksissa, kun yrität pitää langat käsissäsi,
nauraa raadin puheenjohtaja, tietojärjestelmien emeritusprofessori Markku Nurminen, 72.
Hänet on jo todettu tarmokkaaksi ja aktiiviseksi puheenjohtajaksi.
Onko olemassa vaara, että raatilaiset kokevat oman reviirinsä kaikkein tärkeimmäksi, kun heidät on valittu tavallaan alueen tai asian edustajaksi?
– En ole sellaista siltarumpupolitiikkaa
vielä havainnut, Nurminen sanoo.
Mutta hän tiedostaa, että sellainen pyrkimys voi jollakin olla, esimerkiksi niillä,
jotka myös ovat jonkin potilasjärjestön aktiivisia edustajia.
– Olen itse Aivoliiton jäsen, mutta minulla on sellainen kunnianhimo, että olen yrittänyt tässä luottamustehtävässä toimiessani
pukea henkilökohtaiset kokemukseni yleisempään muotoon, hän sanoo.
Ei valituskanava
Mikä on sitten asiakasraadin tehtävä?
– Se ei ainakaan ole luukku, johon tullaan valittamaan, että leikkauksen jälkeen
annettiin liian vähän konjakkia, Nurminen
letkauttaa.
Eli itse hoidon lääketieteellisiin kysymyksiin raati ei ota kantaa, eikä se tutustu
suoraan siihen palautteeseen, mitä potilaat
hoidosta antavat. Valitukset menevät ensiksi
hoitavalle yksikölle.
Mutta raati katsoo, miten sairaala toimii
potilaan ympäristönä ja hoitajana. Miten
toimivia ovat opasteet, miten hyvin hoitoreitit on ajateltu ja kerrottu potilaalle? Kokeeko potilas, että häntä kohdellaan hyvin?
Miten hoito sovitetaan potilaan elämäntilanteeseen?
Syyskuussa raati (kaikki 19) teki opintokäynnin T-sairaalan päivystykseen eli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen
EPLL:ään. Tuloksena oli parin liuskan mittainen luettelo asioista, joita voisi harkita
parannettavan. Siinä oli kaikkea tuolien
kääntämisestä toisin päin potilaiden kiireellisyysjärjestyksen muuttamiseen.
Näitä exkursioita eri puolille VSSHP:n
toiminta-aluetta tullaan jatkamaan ja palautetta tulee perästä. Mutta sairaanhoitopiirin johto toivoo, että raati osallistuisi
myös suunnitteluun. Loppusyksystä raati
sai purtavakseen sairaanhoitopiirin ehdo-
De vill höra vården
tala kundens
språk
tuksen uudeksi strategiaksi vuosille 2016–
2017.
Raati tulee kokoontumaan noin kerran
kuussa. Joka toinen kerta on »tavallinen»
kokous, joka toiseen liittyy vierailu jossakin yksikössä, jonka asioita sitten puidaan
erityisesti.
Lisäksi raatilaiset työskentelevät työryhmissä joita muodostetaan tarpeen mukaan.
Toistaiseksi niitä on muodostettu kaksi.
Sairaanhoitopiirin verkko-oppimisympäristöön Moodleen on myös avattu raadille
osio, josta löytyvät oheismateriaalit ja pöytäkirjat. Siinä on myös mahdollisuus sisäiseen keskusteluun, mutta se saattaa korvautua esimerkiksi Facebook-ryhmällä.
det sättet kom det fram flera åsikter och förbättringsförslag som också överräcktes till
ledningen, säger Leif Westerén.
Renate Hakkarainen påpekar att det är
bra att det finns flera kanaler att verka igenom.
– Somliga är bra på att uttrycka sig muntligt, andra skriftligt. Då man inte heller behöver komma med allt just vid mötet utan
har ett lite längre intervall så hinner saker
mogna också.
Kundrådet skall se på vården ur kundens,
patientens perspektiv, men det är inte en allmän klagomur.
– Vårdfel och klagomål på vården skall
skötas via patientombudsmannen, påpekar
Renate Hakkarainen.
Men kundrådet kan förstås se på hur den
respons som man samlar in via responslådorna och Haiproanmälningarna behandlas
och vad den leder till för åtgärder.
Vårdens språk
T ext och b ild: M athias L uthe r
Kundens språkrör. Renate Hakkarainen
och Leif Westerén ser att de har ett
speciellt ansvar för att framhålla behovet av sjukvård på svenska, men de
följer nog aktivt med allt som kundrådet företar sig.
– Vi har nog synpunkter på hela verksamheten. Men alldeles speciellt tycker jag att
vi har ett ansvar för att se till den svenska
servicen, säger pensionerade specialistläkaren Leif Westerén som tillsammans med sin
suppleant Renate Hakkarainen utgör kundrådets svenska inslag.
Westerén och Hakkarainen valdes faktiskt in i rådet i en separat ansökningsomgång i somras sedan man märkt att det inte
kommit några svenskspråkiga ansökningar.
En orsak till det var att man inte hade annonserat efter hugade kundrådsmedlemmar
på svenska. När det rättades till med en an-
nons i Åbo Underrättelser kunde luckan så
småningom fyllas.
Westerén har före pensioneringen jobbat
på Åbolands sjukhus, Renate Hakkarainen
är IT-systemspecialist som jobbar på Åbo
universitet.
De har båda deltagit i de möten de kunnat hittills. Fram till mitten av november var
det två möten, ett s a s vanligt möte och ett
bekantningsbesök på T-sjukhusets akutmottagning.
Flera kanaler
De berättar att rådet har gripit sig verket an
med energi. Vid ett av de första mötena bildades arbetsgrupper kring några centrala
områden som de kommer att följa med och
kontinuerligt rapportera till resten av rådet.
Rådet har fått en sektion inom sjukvårdsdistriktets Moodle-portal till sitt förfogande.
Där sparas föreläsningsmaterial och protokoll och där kan man diskutera aktuella gemensamma angelägenheter.
– Då vi besökte akuten så kunde vi efteråt
komplettera våra synpunkter via Moodle. På
Den svenska servicen är aktuell för Westeren och Hakkarainen på två sätt. Den ena
aspekten är att de vill slå vakt om det som
finns och fungerar bra nämligen Åbolands
sjukhus, den andra att de vill förbättra förhållandena där klagomålen varit vanligast,
på Åucs och dess jour.
Under senhösten var det främst framtiden för Åbolands sjukhus som bekymrade
sedan sjukvårdsdistriktet bildat en arbetsgrupp som i snabb takt skall bedöma om
sjukhuset borde bli kvar eller fusioneras
med Åucs.
– Jag hoppas kundrådet skall kunna påverka också framtiden för Åbolands sjukhus, säger Renate Hakkarainen.
– Att uttrycka sig på finska är en helt annan sak då man är sjuk. Det var en otrolig
befrielse att kunna tala svenska hela tiden,
säger Hakkarainen som var intagen på sjukhuset i maj.
Och enligt responsen så finns det ju inget
annat sjukhus i distriktet som patienterna år
efter år är lika nöjda med, säger Leif Westerén.
Det är något att ta fasta på.
15
Onnistunut sydänleikkaus
pelasti –– ryhmäohjaus auttoi
kuntoutumaan
TEK S T I Ja K uva: M a r jo Peltoniemi
Martti Linjamäki, 77, sairastui yllättäen
sydänleikkausta vaativaan sepelvaltimotautiin. Onnistuneen leikkauksen
myötä hän pystyy taas osallistumaan
lempiharrastukseensa metsästykseen
ja hoitamaan omakotitalon ylläpitoaskareita kotonaan Mynämäellä.
Merkittävänä tukena kuntoutumisessa
on ollut Tyksin tarjoama sydänleikkauspotilaiden ryhmäohjaus, johon Martti
osallistui yhdessä omaistensa kanssa.
M
16
artti oli aiemminkin huomannut
pientä väsymystä arkiaskareissa.
Eräänä aamuna viime keväänä
hän lähti normaalisti hakemaan postia ja
päätti matkalla harjata lumet autotallista.
– Yhtäkkiä kaikki voimat menivät ja tuli kauhea hengästyminen ja hiki pintaan.
Työnteko loppui siihen, nojailin harjanvarteen ja jatkoin rauhalliseen tahtiin matkaa
postilaatikolle, jonne on 40 metriä, ja siinäkin matkalla täytyi huilata. Posti tuli haettua, mutta ei luettua. Tuli vahvasti ajatus,
etteivät asiat ole ihan kunnossa. Vävymies
oli tulossa käymään ja päätimme lähteä päivystykseen.
Päivystyksessä otettiin verikokeet ja sydänfilmit, mutta ei havaittu mitään niin huolestuttavaa, että olisi otettu sisälle sairaalaan.
Rintakipuja Martilla oli hieman lähinnä
hengästymisen yhteydessä. Martilla ei ollut mitään säännöllisiä lääkityksiä ja hän
oli ollut perusterve. Ainoastaan molemmat lonkat oli leikattu. Hän sai terveyskeskukseen soittoajan kuukauden päähän, jolloin lääkäri kirjoitti muun muassa verenpainelääkkeitä.
– Ne sekoittivat elämän kokonaan ja
pyörryin, kun menin linnuille ruokaa viemään. Toisen kerran soittaessa sain lähetteen sairaalaan rasituskokeeseen. Siinä huomattiin heti, että jotain vikaa on ja
arvioitiin sen olevan sydänperäistä. Ensin
oletettiin, että selvitään pallolaajennuksella. Varjoainekuvauksessa todettiin kuitenkin useamman lääkärin voimin, että tukkeuma on sellaisessa paikassa, ettei pallolaajennusta voi tehdä. Samalla makuulla
ilmoitettiinkin sitten leikkauspäivä sydänleikkaukseen.
Ryhmäohjaus poisti
leikkausjännitystä
Leikkaukseen Martti pääsi parin viikon
päästä ja sitä ennen hän kävi huhtikuussa
2015 Tyksin Sydänkeskuksen ryhmäohjauksen omaistensa kanssa. Ryhmässä hän
tapasi 16 muuta samassa tilanteessa olevaa
sydänleikkausta odottavaa potilasta omai-
sineen. Lääkäri, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti pitivät puheenvuoron ja tilaisuudessa
käytiin läpi leikkauksen kulku sekä kuntoutumis- ja kotihoito-ohjeet. Teoriaosuuden
jälkeen fysioterapeutti neuvoi hengitysharjoituksia ja liikkumisharjoituksia. Ohjauksen jälkeen kierrettiin myös katsomassa sydänvuodeosastot sekä teho-osasto ja sydänvalvontaosasto, joissa potilaat leikkauksen
jälkeen ovat. Martti koki mieltä rauhoittavana, että asiantuntevaa ohjausta sai jo etukäteen ja omainen sai olla mukana.
– En tuntenut mitään jännitystä tai stressiä ennen leikkausta ja sanoisinkin, että
kenenkään ei pidä jännittää, sillä täällä on
ammatti-ihmisiä. Tulin sairaalaan leikkausta edeltävänä iltapäivänä, kun suunnitteilla
oli aamuleikkaus. Esivalmisteluiden ja rauhoittavan esilääkityksen jälkeen minut vietiin leikkaussaliin. Väkeä oli paljon ympärillä ja kaikille oli selvää mitä tekevät ja kaikki
tekivät oman työnsä. Leikkauksen jälkeisestä tehohoitoajasta ei ole mitään muistikuvaa, mutta sen jälkeen pääsin sydänvalvontaosastolle. Siellä minulle osui levoton
vieruskaveri, mutta kaikki sujui muuten hyvin ja joutuisasti ja pääsin vuodeosastolta
nopeasti kotiin.
Martti kertoo, että vointi koheni nopeasti
leikkauksesta toipumisen jälkeen. Hän joutui tulemaan vielä takaisin sydänosastolle,
kun sydänpussiin tuli nestettä, mutta siitä
Potilailta ja omaisilta kerätään
palautetta, jonka perusteella potilasohjauksen sisältöä ja toteutusta kehitetään. Kuvassa vasemmalta: sairaanhoitaja Jenny Paananen, osastonhoitaja
Jaana Kurki, lääkäri Anne Lahti, Anu
Luolila ja fysioterapeutti Susanna
Hietanen sekä Martti Linjamäki.
Luottamus, toivo ja
empatia kantavat
T eksti : Tu u la Vainikainen , ku va: M arjo Peltoniemi
Lääkkeiden kemiallisen vaikutuksen rinnalla ihmisen paranemisessa hoidetuksi
selvittiin lääkehoidolla. Hän kertoo olevansa tyytyväinen sekä hoitoon että toimintasysteemiin. Askareissa hengästyttää vielä vähän, mutta tilanne on huomattavasti parempi kuin ennen leikkausta. Hän on kiitollinen henkilökunnalle sekä tyttärelle, jolla oli mahdollisuus
järjestää poissaolot töistä ryhmäohjausta
varten ja joka on toiminut yhteyshenkilönä sairaalaan päin.
– Tuli myös omaisena olo, että voi
mennä kysymään mitä vain ja myös
omainen kohdattiin sairaalassa arvostavasti. Hyvä asenne sekä osaaminen ja
välittäminen välittyivät kohtaamisissa
henkilökunnan kanssa. Oli hyvä, että ohjauksessa saatiin myös taustamateriaalina ollut Power Point -esitys, sillä kaikkea
ei ehtinyt kerralla sisäistää, Martin tytär
Anu Luolila sanoo.
Potilasohjaus Tyks
Sydänkeskuksessa
Potilasmäärien kasvettua ja kotiutumisten nopeuduttua tarvitaan tehokkaita ohjausmenetelmiä. Ryhmäohjaus
on keino jakaa informaatiota useammille samaan aikaan. Läheisten tuki
turvaa potilaan omahoitoa kotona,
joten heidät on tärkeää ottaa mukaan
ryhmäohjaukseen aina kun mahdollista. Ryhmässä potilaat saavat myös
vertaistukea ja tärkeitä ohjeita sekä
käytännön harjoituksia kuntoutumiseen. Tyksin Sydänkeskuksessa on
panostettu ryhmäohjaukseen, koska
potilasmäärä ja tiedontarve potilailla
ja läheisillä on suuri. Tällä hetkellä
Tyksin Sydänkeskuksessa järjestetään
muun muassa sepelvaltimotaudin ensitietopäiviä, leikkaus- ja tahdistinpotilaiden ryhmäohjausta sekä Sydänpiirin
järjestämää ryhmäohjausta. Potilasohjausta mukana suunnittelemassa
olevien lääkärin, sairaanhoitajien,
osastonhoitajan ja fysioterapeutin
mukaan ohjauksesta on hyötyä kaikille
osapuolille: potilaalle, omaisille ja
henkilökunnallekin, kun esimerkiksi
tyypillinen potilaan levottomuus
leikkauksen jälkeen vähenee hyvien
ennakkotietojen ansiosta.
tulemisen kokemus eli hoiva- tai hoitovaikutus on vahvistumassa tärkeäksi.
Tutkimukset vahvistavat hoitovaikutuksen näkyvän aivoissakin.
H
yvä hoitosuhde ylläpitää potilaan
positiivisia odotuksia ja toivoa sairautensa kanssa selviämisestä. Tämä aktivoi potilasta edesauttamaan hoitoaan, parantaa mielialaa ja toiveikkuutta sekä
auttaa kontrollin tunteen saavuttamisessa.
Hyvä hoitosuhde on potilaalle parhaimmillaan tärkeä voimavara. Varsinkin pitkä
ja hyvä hoitosuhde kannattelee ja tekee sairauden kanssa selviämisen helpommaksi.
Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus on professori Hasse Karlssonin mukaan
nykyisin todennettavissa myös aivokuvantamisen keinoin.
– Uusi aivokuvantaminen osoittaa, että
asioilla, joita ei aiemmin ole pystytty mittaamaan, voi olla suurikin merkitys potilaan paranemiselle ja selviytymiselle sairautensa kanssa. Kun hoitovaikutuksesta tulee
mitattavissa olevaa biologiaa, sen merkitys
voi nousta arvoon arvaamattomaan, pohtii integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori ja ylilääkäri Hasse Karlsson
Tyksistä.
Potilaan odotukset, koko hoitotilanne
ja häntä hoitavien ammattilaisten kyky rakentaa luottamusta ja toivoa hoitosuhteessa
ovat tärkeitä.
Empatian osuudesta
myös tutkimustuloksia
Hoivavaikutusta on tutkittu eniten depressiopotilailla, psykoterapiaa saaneilla ja Parkinson-potilailla. Lumelääke on aktivoinut
ainakin aivojen opioidi-, kannabinoidi- ja
dopamiinijärjestelmiä ja serotoniinireseptorien määrän on voitu todeta kasvaneen.
Ei-kemiallinen hoito voi siis saada aikaan
muutoksia reseptoreissa.
Kipu- ja Parkinson-potilailla on voitu
osoittaa dopamiinin tuotannon lisääntymistä, vaikka niin ei olisi pitänyt tapahtua.
Vielä ei tosin tiedetä kuinka pitkäaikaisia
nämä hoivavaikutuksen lisääntymiset ovat.
Leikkauksen jälkeisen kivun hoidossa on
todistettu, että kun kipulääkettä annosteli
robotti tai saman lääkkeen antoi elävä ihminen, kipu lievittyi paremmin ihmiskontaktissa. Ja vastaavasti lääkärin hoidosta saatu
hyöty kivun vähenemisessä voitiin poistaa
antamalla potilaille naloksonia, selvittää
Karlsson. Tämä näyttää tarkoittavan, että ainakin
hoitovaikutuks en
välittämä kivun lievittyminen tapahtuu endogeenisten
opioidien erityksen lisääntymisen
kautta.
Empatialla on merkitystä, mikä on todistettu mm. Italiassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa selvitettiin diabetesta hoitavien
lääkärien empatiakyvyn vaikutuksia.
Samaa lääkitystä käyttävät lääkärit potilaineen jaettiin kolmeen ryhmään
empatiakyvyn mukaan. Empaattisimmiksi koettujen lääkärien
potilailla oli puolet vähemmän
sairauden aiheuttamia hoitokomplikaatioita kuin vähiten empaattisten lääkäreiden potilailla.
Lääketieteessä on totuttu
pitämään muuta kuin kemiallista vaikutusta eli plasebotai lumevaikutusta jotenkin
epämääräisenä asiana, jolla
ei potilaiden hoidossa ole
merkitystä. Niiden sijasta
tulisikin puhua hoitovaikutuksesta, professori Hasse
Karlsson sanoo.
17
Kenttäjohtaja Markus Siljanto seuraa ensihoitajatyöparinsa kanssa kentän tilannetta.
Kenttäjohtajien autoissa on samanlainen
karttaohjelma kuin toimistossa. Kuvassa
kenttäjohtaja Teijo Ristimäki.
Tilanteen tasalla
tilannekeskuksessa
TE K S T I Ja K uvat: M a r jo Peltoniemi
T-sairaalan tilannekeskuksessa tilaa hallitsee iso näyttö. Kartalta näkyy, missä
omat ja lähellä sijaitsevien ensihoitoalueiden ensihoitoyksiköt liikkuvat sekä
niiden matkan kohde ja varausaste. Ensihoidon tilannekeskuksessa seurataan
jatkuvasti maakunnan tilannetta ja kenttäjohtajalla on oikeus siirtää ambulansseja dynaamisesti sinne, missä niitä tarvitaan. Kenttäjohtajat osallistuvat
myös ensihoitotehtäviin ja johtavat ensihoidon toimintaa muun muassa
monipotilas- ja suuronnettomuustilanteissa.
T
18
-sairaalassa sijaitsee ympäri vuorokauden toimiva ensihoidon tilannekeskus, josta käsin johdetaan
ensihoitopalvelujen operatiivista toimintaa. Ensihoidon tilannekeskus perustettiin
Tyksiin 2013, kun ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille.
Ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmä oli
keskeinen osa uudistusta. Jokaisella ensihoitoalueella on ympärivuorokautisesti kenttäjohtaja, joka on sairaanhoitopiirin työntekijä ja oikeutettu ohjaamaan alueensa ensihoitopalvelua eli kaikkia ambulansseja palveluntuottajasta riippumatta.
– Kenttäjohtajilla on apunaan toimistossa tietojärjestelmä, josta näkyy kaikki alueen ambulanssiyksiköt sekä hätäkeskuksen
tehtävät osoitteineen. Sama tietojärjestelmä
toimii myös kenttäjohtajien autoissa. Työparinaan ensihoitotoiminnassa sekä sen
johtamisessa ja valvonnassa kenttäjohtajilla
on hoitotason ensihoitaja. T-sairaalan tilannekeskuksessa työskentelee 7 kenttäjohtajaa
ja 5 ensihoitajaa, jotka vuorottelevat, kenttäjohtajien operatiivinen esimies ensihoitopäällikkö Tomi Nieminen kertoo.
Hätäkeskuksen työntekijät hälyttävät järjestelmänsä avulla kiireellisiin tehtäviin lähimmän yksikön, mutta kenttäjohtaja näkee tilannekeskuksessa kartalla kaikki ensihoitotehtävät ja ambulanssit, ja voi katsoa,
minkä yksikön on tarkoituksenmukaista
hoitaa mikäkin tehtävä. Hän antaa yksiköille käskyjä sen mukaan. Resurssien liikutteleminen on joka vuorokautista. Mahdollinen tyhjiö jollakin alueella paikataan
siirtämällä yksiköitä sinne muualta tarpeen
mukaan. Resurssit ovat tehokkaimmassa
mahdollisessa käytössä, kun ambulanssit
eivät enää aja tyhjänä takaisin siirtokuljetuksista, vaan ovat jo matkalla käytettävissä
hälytystehtävään.
– Kenttäjohtaja vastaa koko sairaanhoitopiirin kenttäjohtamisesta yhteistyössä alueellisten kenttäjohtajien kuten Salon, Uudenkaupungin ja Loimaan kenttäjohtajien
kanssa ja koordinoi kiireellisten ensihoitotehtävien ja kiireettömien sairaskuljetusten
resursseja yhdessä ajojärjestelijöiden kanssa. Ohjaamme resurssit oikeaan paikkaan
ja katsomme miten ambulanssit saadaan
parhaiten riittämään. Ongelmatilanteissa
mietimme ratkaisun. Yhteistyötä tehdään
myös viranomaisten kanssa, kenttäjohtaja
Markus Siljanto sanoo.
Keikoille lähdetään erillisen hälytysohjeen mukaan sekä A- että B-tason hälytystehtäviin eli kaikkein kiireisimpiin. Kenttäjohtajilla on käytössään auto, jossa ei ole
potilaan kuljetusmahdollisuutta. T-sairaalantilannekeskuksessa keikoille lähtee mukaan usein akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri, sillä he suorittavat kolmen kuukauden harjoittelujaksonsa kenttäjohtajien
mukana ensihoidossa. Yksikkö toimii avustavana yksikkönä ja sen lisäksi paikalle tarvitaan aina yksikkö, jossa on potilaan kuljetusmahdollisuus.
Kenttäjohtajan
päivä
Maanantaina 9.11.2015 vuorossa on kenttäjohtajana Teijo Ristimäki mukanaan ensihoitajana Petri Sillanpää sekä akuuttilääketieteen erikoistumista suorittava Jouni Hirvioja
7.00 Vuoro alkaa. Jokaisella kenttäjohtajalla on omat vastuualueet. Ristimäen vastuualueena ovat yksikön lääkkeet ja yksikön
sisäinen koulutus ja koko Varsinais-Suomen
alueella ensihoitajille annettavat yleiset
koulutukset.
– Järjestelin niitä aamupäivän. Autosta ja
lääkehuoneesta tarkistettiin myös lääkkeet,
Ristimäki kertoo.
10.17-10.51 Kenttäjohtoyksikkö lähtee
A-tehtävään, jossa on esitietojen mukaan on
kyseessä vanhuksella äkisti alkanut peruselintoiminnanhäiriö hoivakodissa Turussa.
– Kyseessä oli tajunnan menetys. Hoitajat
olivat laittaneet hänet
sänkyyn ja tajunta oli
palannut. Potilaalla
oli sydämentahdistin
ja todettu, että ylösnoustessa verenpaineet
voivat romahtaa, joten
kyseessä ei ollut ihan
uusi oire. Yksikkö tutki
potilaan hyvin, mutta ei löytynyt mitään
poikkeavaa. Lääkäri jäi kohteeseen vielä varmistelemaan vointia
ja mittausarvoja.
11.07-11.50 Yksikkö lähtee A-tehtävään. Kaksi henkilöautoa
on ajanut nokkakolarin Vakka-Suomentiellä Turussa 50 kilometrin
tuntivauhdissa. Kummassakin autossa oli yksi potilas. Toinen oli
esitietojen perusteella ulkona autosta eikä valita kipuja ja toinen
sisällä autossa valittaa rintakehää.
– Kyseessä oli monipotilastilanne, koska potilaita oli kaksi.
Virve-puhelimissamme käytetään silloin monipotilaspuheryhmää,
jolla sillä tehtävällä olevat yksiköt pystyvät kommunikoimaan
ilman häiriöitä. Kenttäjohtaja
ottaa monipotilastilanteissa
ensihoidon johtovastuun.
11.50 -12.35 Hälytys tulee
A-tehtävään Paraisille, jossa
kyseessä peruselintoiminnanhäiriö. Paikalla on jo kaksi
muuta yksikköä. Potilaalta
otetaan paikan päällä muun
muassa sydänfilmi ja verensokerit sekä muita tarvittavia
arvoja.
– Erikoistuva lääkärimme otti johdon käsiinsä. Potilaalla todettiin
voimakas verensokerin lasku ja hänet kuljetettiin läheiseen terveyskeskukseen, kun verensokeri oli ensin korjattu kohteessa.
12.35-16.56 Kenttäjohtaja tekee lähdön esityksen muuttamisia
ja valmiussiirtoja eli järjestelee ambulanssiresursseja alueella
sekä tekee toimistotöitä. Muiden alueiden
kenttäjohtajia avustetaan tarvittaessa ja
päivään kuuluu myös
Loimaan alueen valvominen, kun sieltä on
kenttäjohtaja poissa.
Keikoista tehdään
myös tilastoja, että
nähdään miten toimenpiteet on toteutettu.
– Tilanteita käydään
läpi jälkikäteen, esimerkiksi kävimme läpi kolaritilannetta
päivystyksessä mukana olleiden kanssa.
16.56-17.39 Yksikkö lähtee A-tehtävään, jossa on kyseessä
potilaan kouristelu.
– Ensimmäinen paikalla ollut yksikkö oli jo lääkinnyt potilasta,
mutta kouristelu ei ollut lakannut. Annoimme lisää lääkettä
suonensisäisesti. Toinen yksikkö kuljetti potilaan hoitoon,
kun kouristelu oli
saatu lääkkeillä
lakkaamaan.
17.39-19.00
Kenttäjohtaja hoitaa
kentän seuraamisen
ohella toimistotehtäviä ja kirjoittaa
lopuksi raportin
päivän kulusta.
Uusi toimitusjohtaja:
EPLL:ssä
pyritään
satsaamaan
laatuun
S
irpa Rantanen aloitti syyskuussa 2015 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtajana toimittuaan sitä ennen EPLL:n ylilääkärinä loppuvuodesta 2014 alkaen. Rantanen on yleislääketieteen erikoislääkäri ja suorittanut Executive
Master Programme in Social and Health Management -tutkinnon
vuonna 2008. Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt perusterveydenhuollon parissa, sillä hän oli Härkätien kuntayhtymässä töissä kaikkiaan 26 vuotta edeten terveyskeskuslääkäristä
kuntayhtymän johtajaksi ja johtavaksi ylilääkäriksi. Rantanen on
perehtynyt erityisesti laadunhallintatyöhön. Erilaisista lähtökohdista tuleva ihminen on Rantasen mukaan otettu hyvin vastaan
sairaanhoitopiiriin ja kehitystyö on täydessä vauhdissa.
– EPLL:n keskeisin tulevaisuuden tavoite on palveluiden laadun
parantaminen, mikä näkyy sujuvampina prosesseina, parempana
hoitona ja parempana palveluasenteena. Akutologia on uusi lääketieteen ala mikä on rantautumassa koko terveydenhuoltojärjestelmäämme tuoden haastetta ja mahdollisuuksia. Isona yksittäisenä
asiana meillä on nyt on menossa esimerkiksi Tyks Loimaan sairaalan ja Tyks Vakka-Suomen sairaalan lääkärityön kilpailutus. Ajatus
on, että päivystys järjestettäisiin pääsääntöisesti ostopalveluna ja
pikku hiljaa otettaisiin sitä palasina omaksi toiminnaksi, Rantanen
luettelee ajankohtaisia asioita.
Terveyskeskukset ovat luopuneet päivystystyöstä monella tapaa.
Yhteispäivystyksessä pyritään yhdistämään laaja-alaisesti terveydenhuollon päivystystä ja tarvitaan paljon korkeatasoista suppeaa
sekä laajaa osaamista. Toteutukset tulee Rantasen mukaan hoitaa niin, että kaikki kumppanuudet voittavat ja suurin voittaja on
potilas. EPLL:ssä riittää myös vielä perusrakentamistyötä, joka on
alun melskeessä jäänyt taka-alalle. Lisäksi haasteena on Suomessa
ainutlaatuisen ensihoidon ja päivystyksen sairauskertomusjärjestelmän kehittäminen.
– Digataalisia palveluita tullaan myös kehittämään samoin kuin
asiakaspalvelua ja asiakaskokemusta. Siteeraan Olli-Pekka Lehtosta, joka on sanonut, että EPLL on mini-sote. Meiltä puuttuu enää
sosiaalipuolen päivystys. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan purkamista kohti mennään yhä enemmän ja potilaat luokitellaan oireiden mukaan. Ensihoidossa on tärkeää pysyä
palvelutasopäätöksessä ja katsoa, että kustannukset eivät karkaa
käsistä, Sirpa Rantanen sanoo.
19
Potilaat hyötyvät vuodeosastojen
yhdistämisistä Loimaalla ja
Uudessakaupungissa
Teksti: E sa Halsinaho, k u vat: V S S H P/ S u omen I lmak u va
Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sai-
Tyks Loimaan sairaala
Tyks Vakka-Suomen sairaala
raaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastot
yhdistetään. Potilaiden kannalta sairaalassaoloaika muuttuu helpommaksi,
kun hoitovastuu erikoissairaanhoidon
ja perusterveydenhuollon välillä voi
vaihtua ilman, että potilaan tarvitsee
muuttaa sairaalasänkyä.
K
äytännössä uudistus toteutetaan
siten, että sairaaloiden sisätauti- ja
kirurgiapainotteisten vuodeosastojen hallinnointivastuu siirtyy kaupunkien
perusterveydenhuollolle. Sairaaloiden vuodeosastoista tulee yhteisosastoja, joissa on
sekä Tyksin erikoislääkärin että kaupungin
terveyskeskuslääkärin hoitovastuulla olevia potilaita. Kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta on terveyskeskuksella.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
hallitus hyväksyi osaltaan järjestelyyn tarvittavat liikkeenluovutus- ja vuokrasopi-
mukset sekä yhteistyö- ja palvelusopimuksen 3.11.2015. Uudenkaupungin kaupunginhallitus hyväksyi sopimukset seuraavalla
viikolla ja Loimaan kaupunginhallitus marraskuun viimeisellä viikolla.
Hyödyttää koko potilaan
hoitoketjua
Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolaisen
mukaan uusi yhteistyö tuo hyötyjä koko
potilaan hoitoketjuun osastohoidon alusta asti.
– Jatkossa potilaan sairauden tila ratkaisee hänen hoidostaan vastaavan tahon, ei
rakennus. Potilas voi siirtyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaihtamatta paikkaa. Turhat odottelut ja siirtelyt
vähenevät merkittävästi.
Painehaavojen ehkäisystä
miljoonasäästöt Tyksissä
Tehohoitopotilailla on erittäin suuri
riski saada painehaava. Suurin osa
painehaavoista pystytään kuitenkin
ehkäisemään.
V
20
uonna 2009 Tyksin aikuisten tehoosastolla alettiin kiinnittää erityistä huomiota painehaavojen ehkäisyyn. Käyttöön otettiin tehopotilaille tarkoitettu painehaavariskin arviointimittari,
joka liitettiin tietojärjestelmään osaksi päivittäistä rutiinia.
Henkilökuntaa koulutettiin riskinarviointiin, painehaavojen ehkäisyyn, tunnistamiseen sekä kirjaamista kehitettiin. Materiaalit, kuten patjojen ja asentohoitotyynyjen
kunto ja määrä kartoitettiin. Uusia patjoja
ja asentohoitotyynyjä hankittiin potilaiden
painehaavariskin mukaisesti.
Modernien erittäin korkean riskin makuualustojen (käyttöikä vähintään 8 vuotta)
hankintaan investointiin kolmena vuonna
yhteensä noin 80 000 euroa ja niiden käyttö
opetettiin henkilökunnalle.
Vuonna 2010 teho-osastolla syntyi painehaavoja 181 potilaalle (ilmaantuvuus
11,1%). Seuraavina kahtena vuotena painehaavoja kehittyi 105 potilaalle ja vuonna
2013 enää 74 potilaalle (ilmaantuvuus 4,4%).
Vältettiin satojen
painehaavojen synty
Suunnitelmallisilla toimenpiteillä on estetty
neljänä vuonna vähintään 300 potilaalle painehaavan synty. Kun yhden painehaavapotilaan aiheuttamat lisäkustannukset arvioidaan
olevan vähintään 5 000 euroa, voidaan laskea,
että muutamassa vuodessa on säästetty yli
miljoona euroa. Säästö on moninkertainen
– Menettelyn toivotaan parantavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
välistä yhteistyötä. Kun potilaita hoidetaan
yhdessä samalla osastolla, on keskusteluyhteys välitön. Osaamista ja tietoa siirtyy puolin ja toisin. Myös toisen työn ymmärrys ja
arvostus varmasti paranee. Tämä kaikki
hyödyttää potilaita, Virolainen toteaa.
Pääosa Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastojen nykyisestä hoitohenkilöstöstä siirtyy kaupunkien palvelukseen osapuolten välillä tehtävillä liikkeenluovutussopimuksilla. Järjestelyiden
seurauksena sairaaloiden erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikat vähenevät 91
paikasta 34 paikkaan.
Vuodeosastotilat siirtyvät vuokrasopimuksilla kyseisten kaupunkien hallintaan.
verrattuna makuualustoihin ja koulutukseen
tehtyihin investointeihin nähden.
Säästöjen saaminen jatkossakin edellyttää henkilökunnan intensiivistä koulutusta ja hoitotarvikkeiden oikeaa valintaa ja
niiden kunnossapitämistä. Yhteistyö tehon
haavatyöryhmän, kuntoutusryhmän ja koko henkilökunnan kanssa on tuonut merkittäviä säästöjä.
Sadat potilaat ovat päässeet hoitoketjussa
seuraavan vaiheeseen ilman painehaavoja,
mikä parantaa myös heidän elämänlaatuaan. Suuri kiitos kuuluu ammattitaitoiselle
teho-osaston henkilökunnalle, joka on tehnyt erittäin hyvää työtä.
Maarit Ahtiala
sairaanhoitaja, auktorisoitu haavahoitaja
Tyks, Teho-osasto
Teho-osasto kuuluu Tyksin Totek-toimialueeseen (toimenpidepalvelut,
tehohoito ja kivunhoito)
19.11.2015 vietettiin maailmanlaajuista
STOP Painehaavoille –päivää.
Lisää aiheesta: Suomen Haavanhoitoyhdistys, www.shhy.fi
Neurokirurginen
leikkausprosessi hioutuu
Teksti: Tu ula Vainikainen, k u va: M a r jo Peltoniemi
Neurokirurgian vuodeosastolla on aloitettu preoperatiiviset eli leikkaukseen
valmistavat käynnit tukirangan leikkaukseen tulijoille. Vuoden alusta myös aivokasvainpotilaat käyvät »preppipoliklinikalla» saamassa leikkaukseen valmistavaa
tietoa. Sovittuun leikkaukseen he tulevat aikanaan suoraan kotoaan.
P
ari viikkoa ennen isoa leikkaustoimenpidettä potilas käy sairaalassa saamassa tärkeän ennakkoinformaation. Hän tapaa hoidon suunnittelua
koordinoivan hoitajan, leikkaavan lääkärin,
anestesialääkärin ja fysioterapeutin. Käytettävissä ovat myös verinäytteiden vastaukset.
Tapaamisessa käydään läpi leikkausprosessi ja potilaan henkilökohtaiset tiedontarpeet. Samalla voidaan katse suunnata myös
leikkauksen jälkeiseen aikaan, joka tulee
nykyisin eteen entistä varhemmin. Potilas
kuntoutuu takaisin omaan elämäänsä, ei
makaamaan sairaalavuoteessa. Tukirankaleikatut kotiutuvat toimenpiteestä riippuen
1–4 vuorokaudessa, aivokasvainpotilaat 4–5
vuorokaudessa joko suoraan kotiin tai jatkohoitopaikkaan.
– Preppipoliklinikan avaaminen on osa
neurokirurgisen leikkaustoiminnan laajempaa kehittämisprojektia. Haluamme tehdä
entistä laadukkaampaa työtä ja hoitaa potilaat ennakoivasti ja tehokkaasti oikeassa
paikassa oikeaan aikaan. Potilas tulee valmistavan käynnin jälkeen sairaalaan leikkauspäivän aamuna, ei enää edellisenä päi-
Neurokirurgisten potilaiden valmistavilla käynneillä halutaan taata potilaan mahdollisimman hyvä tiedonsaanti ennen isoa toimenpidettä. Uuden toimintatavan hiominen on tiimityötä. Potilas Leila Lindellin (kuvassa 3. vasemmalta) kanssa asioita selvittelevät (vasemmalta) sairaanhoitajat Jesse Peso ja Maria Mäkelä, hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä,
apulaisylilääkäri Melissa Rahi, perushoitaja Päivi Ståhlström, hoidonsuunnittelija Nina Kari
ja osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki.
vänä, kuten aiemmin. Potilas valmistautuu
tämän toiminnan avulla paremmin vastamaan omasta hoidostaan myös leikkauksen
jälkeen, tiivistää osastonhoitaja Kristiina
Matintalo-Mäki.
Päivä vähemmän
sairaalassa
Leikkaukseen valmistavat käynnit ovat
tuttua toimintaa mm. tekonivelpotilaille.
Neurokirurgialla toimintaa on tähän saakka treenattu kahtena päivänä viikossa ja todistettu, että myös raskas neurokirurgia taipuu samaan toimintamalliin.
Potilaan sairaalassaoloaika lyhenee päivällä, kun ennakkovalmistautuminen hoidetaan
tehokkaasti. Prosessi lyhenee tulevaisuudessa
myös leikkaustekniikkaa ja sisäisiä toimintatapoja tarkastelemalla.
Suurin osa potilaista kokee, että leikkausta
edeltävä yö on mukavampi nukkua omassa
sängyssään. Tähän mennessä jo 35–40 prosenttia potilaista tulee leikkaukseen samana
aamuna kotoaan ns. LEIKO-potilaana. Potilas voi sairaalassakin liikuskella osastolla
vapaasti ennen leikkausta ja oman vuoteen
hän saa vasta leikkausosastolta palatessaan.
Valmistavia käyntejä koordinoivat käytännössä hoidon suunnittelusta vastaavat
sairaanhoitajat Nina Kari ja Johanna Hyyppä. Valmistelutyössä ja toiminnan mahdollistajina ovat olleet mukana ylilääkäri Jaakko Rinne, apulaisylilääkäri Melissa Rahi ja
osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki.
Samalla kartalla on luonnollisesti koko
osaston hoitotiimi.
21
Kliinisen tutkimuksen
taloudelliset näkymät
huolestuttavat
Teksti: T uula Vainikainen , k u va : M a r jo Peltoniemi
Horisontissa 2020 -tiedestrategiapäivässä etsittiin eväitä
Tyks-ervan kehittämiseen. Huoli kliinisen tutkimuksen tiukkenevasta taloudellisesta tilasta oli suuri.
– Jos haluamme pysyä yliopistosairaalana, pitää kiinni osaajistamme
ja saada heitä lisää, sekä hoitaa potilaamme ajanmukaisin ja kustannustehokkain menetelmin, ei riitä, että »vain hoidamme potilaita».
Tutkimukseen eli näyttöön perustuva hoito on nykyaikana välttämättömyys. Sitä ovat myös toimintamme läpinäkyvyys ja väestön
informointi siitä, miten hoidamme, mitkä ovat tuloksemme, kuinka
nopeasti hoitoon pääsee ja mihin tutkimuksiin voi osallistua.
– Tämä kaikki vaatii paitsi asennetta, myös resursseja, niin inhimillistä kuin taloudellistakin panosta, mutta se tuottaa tulosta, jos
niin haluamme, kannusti tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.
Valtion osoittama taloudellinen tuki (entinen EVO-rahoitus) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tieteelliseen tutkimukseen tuntuu
sulavan kuin voi auringonpaisteessa. Vuonna 2006 saatiin rahoitusta
6,4 miljoonaa euroa, vuodelle 2015 tuli 3,9 miljoonaa ja vuodelle
2016 tiedossa on enää 2,6 miljoonaa euroa.
Mira Huhtala istumassa.
Seisomassa Pipari-ryhmässä
väitöstyötään tekevä
psykologi Anna Nyman
ja biostatistikko
Jaakko Matomäki.
22
Helsingin seudulla ja Pirkanmaalla kunnat ovat jo muutaman vuoden ajan tasapainottaneet tätä valtion niukkenevaa rahoitusta. Varsinais-Suomessa panostus on ollut vähäisempää.
– On tärkeää, että erityisvastuualueemme kunnat kokevat kliinisen tutkimuksen puolesta käytävän taistelun yhteiseksi asiaksi ja
haluavat, että kuntalaisille annetaan laadukasta ja kustannustehokasta hoitoa. Alueellamme on yliopisto-sairaala ja yliopisto-sairaala
ja keskussairaalat ovat bioalan innovaatiotoiminnan jos ei vetureita
niin ainakin ekstraluokan vaunuja, Rautava tiivisti.
Husin vasta eläköitynyt tutkimusjohtaja Lasse Viinikka kokosi
selkeästi kliinisen tutkimuksen hyödyt sairaanhoidolle:
– Kyse on leimallisesti ydintoiminnan tuotekehityksestä, joka
auttaa pysymään lääketieteen kehityksen mukana. Uudet lääkkeet
saadaan käyttöön jopa vuosia aikaisemmin. Tutkimustyö parantaa henkilöstön ammattitaitoa ja se on rekrytointihoukutin eräille
henkilöstöryhmille.
– Vaikka tutkimus aiheuttaa välittömästi kuluja enemmän kuin
tuloja ja ekonometrisesti lasketut epäsuorat kustannukset ovat suuremmat kuin suorat kustannukset, tutkimustoiminta tuottaa pitkällä
tähtäyksellä myös merkittävää taloudellista hyötyä ja luo sairaalalle
positiivista julkisuuskuvaa, Viinikka totesi.
LL Mira Huhtala puolusti väitöskirjaansa 13.11. Turun yliopistossa
Väitöstutkimus käsitteli vanhempien psyykkistä hyvinvointia ja
keskoslasten kehitystä, käyttäytymistä ja elämänlaatua. Tutkimus
on osa pienipainoisina syntyneiden keskoslasten PIPARI-tutkimusta.
Huhtala on ollut mukana aiheen parissa jo perusopintojen tutkijalinjan opiskelijana vuodesta 2001, jolloin dosentit Liisa Lehtonen,
Leena Haataja ja Helena Lapinleimu vasta suunnittelivat hanketta.
Projektin väitöskirjatutkija hänestä tuli vuonna 2008.
– Aikaisemmin pidin yhtenä vaihtoehtona sitä, että minusta voisi
joskus tulla lastenlääkäri, mutta kasvava kiinnostus syöpätaudeista
ja nimenomaan palliatiivisesta ja saattohoidosta käänsivät kelkkaa
toisaalle. Väitöskirja-aiheeni muovautui ohjaajani Päivi Rautavan
kanssa sen pohjalta, että teemat psyykkisestä hyvinvoinnista, masennuksesta, stressistä ja elämänhallinnan tunteesta sekä elämänlaatuasioista ovat keskeisiä myös syöpäpotilailla.
– Tyksin syöpäklinikassa olen toiminut erikoistuvana lääkärinä
loppuvuodesta 2011 lähtien, kliinistä työtä ja tutkimustyötä vuorotellen. Tutkimustyön ja kliinisen työn vuorottelu on onnistunut,
siitä on kiittäminen professori Heikki Minniä. Tarkoitukseni on valmistua syöpätautien erikoislääkäriksi vuoden 2017 aikana.
– Erityiskiinnostusalueeni on palliatiivinen hoito ja saattohoito,
jossa on mahdollista hyödyntää myös tutkimustyössäni oppimia
asioita.
– Väitöstyöni päätulos on se, että keskoslasten vanhempien,
sekä isien että äitien, jaksamista on syytä herkällä korvalla kuulostella vielä vuosia vauvan keskolahoidon jälkeen, esimerkiksi neuvolassa, sillä varhaiset vaikeat kokemukset voivat muovata vanhempien mielialaa vielä vuosiksi eteenpäin. Vanhempien masennusoireet
ja vanhemmuuden stressi voivat olla riskejä keskosen ikätasoiselle
kehitykselle, mutta vahva elämänhallinnan tunne voi puolestaan
olla kehitystä suojaava tekijä.
– Lisäksi keskosten kehityksen ja käyttäytymisen ongelmat voivat vaikuttaa vanhempien psyykkistä hyvinvointia huonontavasti.
Seija Grenmanista
FIGOn varapresidentti
Teksti: Er ja Hyytiä inen , k u va : Riitta Ulé n
Professori Seija Grenman on valittu kansainvälisen gynekologian ja obstetriikan
järjestön FIGOn varapresidentiksi Vancouverissa pidetyssä maailmankokouksessa.
Presidentiksi valittiin intialainen Chittarajan Narahari.
T
urun yliopiston professorina ja Turun yliopistollisen keskussairaalan
Naistenklinikan ylilääkärinä toimivan Grenmanin valintaa varapresidentiksi esittivät yhdessä sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden gynekologiyhdistykset.
Grenman on jo aiemmin toiminut FIGOn
hallituksen jäsenenä.
– Valinta FIGOn varapresidentiksi antaa
mahdollisuuden saada entistä paremmin
suomalaisia ja Pohjoismaisia kollegoja ja
tietotaitoa FIGOn komiteoiden ja projektien
käyttöön. Lisäksi se on globaali näköalapaikka perheiden ja erityisesti naisten ja lasten
terveyteen ja hyvinvointiin, Grenman sanoo.
FIGO:ssa on jäseninä 130 maan gynekologiyhdistykset ja hallituksessa edustus 24
maasta. Kolmen vuoden välein järjestettävään maailmankokoukseen osallistui 8 000
ammattilaista eri puolilta maailmaa.
– Suomesta kokoukseen osallistui lähes
30 kollegaa ja Suomi oli esillä monella eri
tavalla. Hormonikierukka Mirenan kehittäjänä tunnettu professori Tapani Luukkainen
sai kuudesta jaetusta elämäntyöpalkinnosta yhden, ja yksi viidestä plenary-luennosta oli nimetty professori Markku Seppälän
mukaan.
www.figo.org
– Ensimmäinen minulle FIGOn varapresidenttinä annettu tehtävä oli osallistua marraskuun puolivälissä Genevessä WHO:n järjestämään kokoukseen. Siellä käytiin läpi eri maissa naisten ja lasten asemassa saavutettuja
parannuksia ja niihin 2010–2015 tehtyjä satsauksia. Lisäksi pohdittiin asiantuntijapaneelin arvion perusteella, mihin tulisi keskittyä
tulevina vuosina, Seija Grenman kertoo.
Tutkimusilmapiirikysely nosti
esiin tärkeitä asioita
Teksti: Tu ula Vainikainen
Tyks-erva-alueella toteutettiin toista kertaa tutkimusilmapiirikysely henkilökunnan
keskuudessa. Kyselyllä halutaan selvittää
henkilöstön kokemusta yhteisön tutkimusmyönteisyydestä, tutkimusuran houkuttelevuudesta ja toimintaympäristön tuesta.
Tutkimukseen vastasi 2664 henkilöä. Vastausaktiviteetti laski edellisvuodesta, mutta
vastauksien perusteella ilmapiirissä oli havaittavissa hienoista paranemista, vaikka
taloudellisia resursseja kaivattiinkin lisää.
Näiden asioiden merkitystä korostettiin:
Resurssien lisääminen, aika ja raha
—tutkimustyö osaksi toimenkuvaa,
työvuorolistaan
— tutkimuksen liittäminen suunnitellusti
osaksi uusien hoitoprosessien ja
käytäntöjen kehittämistä
—sijaisten hankkiminen tai väljä
resursointi
—tutkimushoitajan palkkaaminen
Tutkimustyön arvostaminen
—esimiehen ja johdon tuki
—etuja tutkimustyön tekemisestä/palkan
lisääminen/bonus
Ymmärrettävä tieto tutkimustyöstä ja sen
merkityksestä henkilökunnan keskuudessa
tukee tutkimusmyönteisyyttä. On tärkeää
—esitellä tutkimushankkeita ja
niiden tuloksia
—kertoa tutkimuksen tuloksista myös
tutkimukseen osallistuneille palveluyksiköille
Enemmän koulutusta tutkimustyön
tekemiseen
—tutkitun tiedon löytäminen ja
hyödyntäminen
—tutkimustyön hyvä ohjaus
Osallistaminen: otetaan enemmän ihmisiä
mukaan tutkimustyöhön
Pitäisi esittää tutkimustyölle tarve tai
aihe, halukkuutta tutkimuksen tekemiseen
kyllä on
Monitieteellisten/moniammatillisten
hankkeiden rakentaminen
Tutkimusvapaat liian lyhyitä, jolloin osa
ajasta menee orientoitumiseen
Lisää lyhyitä tutkimusvapaita, jotta
pääsee suunnittelemaan tutkimusta
Tutkimuksesta saatuja hyötyjä kyselyyn
vastanneet nimesivät helposti:
• Uniapnean hoitoprosessia on kehitetty
tutkimustulosten perusteella.
• Diagnostisia testejä ja tutkimuskyselylomakkeita on otettu arkiseen käyttöön.
• Infektiotautidiagnostiikassa on hyödynnetty maanlaajuisesti aiemman väitöskirjaprojektin tuloksia.
• Tekonivelkirurgiassa on vähennetty
iäkkäimmillä potilailla sementittömien
lonkkaimplanttien käyttöä murtumariskin
vuoksi.
• Lämmityspeitto on otettu käyttöön ennen
elektiivistä leikkausta.
• Hengitystukiyksikön hengitysvajepotilaiden mittauksia on otettu työkaluksi
päivittäiseen työhön.
• Verensokerimittareita ja hoitotapoja on
tutkimusnäytön perusteella vaihdettu.
• Muutoksia on tehty tehopotilaan sepsiksen
arvioinnissa ja kroonisen clostridiumin
hoidossa ulosteensiirrolla.
• Tietokonetomografian sädeannoksia on
säädetty tehtyjen mittausten mukaan.
• Keskoslasten hoidossa on hyödynnetty
projektin tuloksia.
• Olenko päivystyspotilas? -projekti oli
pohjana alueellisen sairaanhoidollisten
päivystyssivujen luomisessa.
• Fabryn taudin osaamiskeskusta on
kehitetty tutkimustyön pohjalta.
23
Merkittävä apuraha
Laura Airakselle Tyksiin
Lääkeyritys Merck Seronon myöntämä
GMSI-apuraha (Grant for Multiple Sclerosis
Innovation) luovutettiin Laura Airakselle
ECTRIMS-kongressin yhteydessä.
– MS-tautiin liittyvien tulehduspesäkkeiden
ulkopuolella aivokudoksessa nähdään mikroglia-solujen aktivaatiota, ja mikroglia-solukon aktiivisuusaste korreloi taudin vaikeusasteeseen. Mikroglia-aktiivisuus saattaakin suoraan vaikuttaa hermosolurappeutumisen kehittymiseen. Tutkimusryhmäni
tarkoitus on vaikuttaa suoraan mikrogliasoluihin ja sitä kautta taudin etenemiseen,
tiivistää Laura Airas.
Apuraha paikkaa
valtion tutkimustukia
Teksti: T uula Vainikainen
Tyksissä neurologian erikoislääkärinä
työskentelevä dosentti Laura Airas sai
lokakuun alussa 200 000 euron suuruisen GMSI-tutkimusapurahan etenevän
MS-taudin tutkimukseen. Hän vastaanotti apurahan Barcelonassa, MS-taudin
tutkimusta ja hoitoa käsittelevässä
vuotuisessa eurooppalaisten MS-tutkijoiden ECTRIMS-kongressissa.
A
purahaa haki maailmanlaajuisesti
145 tutkijaa ja tutkimusryhmää 25
eri maasta. Muut apurahan saajat
olivat Hollannista, Italiasta ja Englannista. Airaksen tutkimussuunnitelmaa Role of
microglia in the pathogenesis of progressive
multiple sclerosis (Mikroglia-solujen merkitys etenevän MS-taudin kehittymisessä)
pidettiin lupaavana.
Keskimäärin 15 vuoden kestoisen aaltomaisen tautijakson jälkeen MS-tauti useimmiten siirtyy toissijaisesti etenevään vaiheeseen, jossa neurologisia oireita kertyy tasaisesti ja kävelykyky heikkenee.
Edenneeseen MS-tautiin
ei vielä lääkehoitoa
Airaksen tutkimus kohdistuu nimenomaan
edenneeseen MS-tautiin. Koska pitkälle
edenneen taudin mekanismit tunnetaan
huonosti, lääkehoitoa ei ole toistaiseksi pystytty kehittämään.
Airaksen tavoitteena on selvittää taudin
mekanismeja ja kehittää tähän tautivaiheeseen tehoavaa lääkitystä. Turussa käytettävissä olevan PET-kuvauksen avulla tutkimusryhmä pystyy tutkimaan tautiin liittyviä patofysiologisia mekanismeja MS-taudin kuvantamisessa yleisesti käytössä olevaa
magneettikuvausta tarkemmin.
24
– Tämä tutkimusapuraha on erityisen tärkeä nyt, kun valtion tieteelliseen tutkimukseen osoittamat määrärahat ovat supistuneet voimakkaasti. Kliinisen tutkijan mahdollisuus paneutua tutkimustyöhön on ilman tämän tyyppisiä ulkopuolisia rahoituksia käymässä käytännössä mahdottomaksi,
toteaa Airas.
MS-taudin mekanismeista ovat luonnollisesti kiinnostuneet myös lääkeyritykset,
jotka yrittävät kehittää lääkkeitä tautiin. Yhteistyö eri yritysten kanssa kuuluukin kliinisen tutkijan työhön. Tutkimusta tehdään,
jotta entistä useampia potilaita pystyttäisiin
auttamaan taudin eri vaiheissa.
Syys-lokakuu oli muutenkin erityisen vilkas Laura Airakselle. Syyskuun loppupuolella hän kävi Yalen yliopistossa New Havenissa luennoimassa mikroglia-solujen
merkityksestä edenneen MS-taudin hoidossa. Turussa sijaitsevan PET-laitteiston
avulla hän on voinut avata MS-tautitutkimukseen uusia näkökulmia, joita Yalessa
haluttiin kuulla.
– Yalen yliopiston jatkokoulutusyksikössä luennoiminen ei ole aivan tavallinen toimeksianto suomalaiselle tutkijalle.
Oli upea kokemus päästä keskustelemaan
maailmanluokan huippututkijoiden kanssa
sekä PET-kuvantamisesta että immunologiasta, ja huomata, miten turkulaisillakin voi
olla tieteellisesti annettavaa Yalen kaltaisen
huippuyliopiston tutkijoille, kertoo Airas.
Neurotoimialueella
kiireinen
tutkimusja koulutussyksy
Teksti : T uula Vainikainen
Tyksin neurologit ovat tehneet
potilastyön ohella töitä tutkimusja koulutusrintamalla kotimaassa ja
ulkomailla. Erikoislääkärinä työskentelevän dosentti Laura Airaksen
saama merkittävä 200 000 euron
tutkimusapuraha oli Neuro-toimialueelle iloinen asia.
Yliopistosairaalan lääkärien
työhön kuuluu myös tieteellinen
tutkimus ja koulutus. Lääketieteen kandidaateille annettavan
perusopetuksen lisäksi koulutetaan
erikoistuvia lääkäreitä.
Lokakuun lopulla järjestetyt
valtakunnalliset Neurologipäivät ovat Suomen Neurologisen
yhdistyksen vuotuinen jatko- ja
täydennyskoulutustapahtuma,
josta päävastuun vuosina 2015–2016
kantavat yhdistyksen puheenjohtaja, ylilääkäri ja professori Risto
O. Roine ja sihteeri, dosentti Merja
Soilu-Hänninen Tyksistä. Päivät
järjestettiin nyt nykymuodossaan
viidettä kertaa Helsingissä.
Ylilääkäri Seppo Soinila oli
suunnittelemassa päivien ohjelmakokonaisuutta, dosentti Valtteri
Kaasinen alusti päivillä Parkinsonin
taudin uusista hoidoista, professori
Olli Tenovuo oli puheenjohtajana
neurologisen potilaan toimintakyvyn arviointia koskevassa sessiossa ja dosentti Laura Airas toimi
puheenjohtajana keskiviikko-illan
satelliittisymposiumissa, joka
käsitteli hänen tutkimusaluettaan
MS-tautia.
Lasten kaularangan instabiliteetti
yksi esimerkki
Harvinaisten
sairauksien hoitoja
kehitetään Tyksissä
T eksti : S u vi L ä hteenm ä ki
Tyksin Johan Haartman –salissa pidetyssä Harvinaiset Haasteet III –seminaarissa
lokakuun alussa kuultiin esityksiä harvinaisista sairauksista. Seminaari järjestettiin jo kolmatta kertaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun ammattikorkeakoulun terveysalan ja Invalidiliiton yhteistyönä. Seminaari oli suunnattu erityisesti
VSSHP:n alueella työskenteleville terveys-, kasvatus- ja kuntoutusalan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään harvinaista sairautta sairastavia henkilöitä ja
heidän perheitään.
Röntgenkuvasarja luuston kehityshäiriötä sairastavan lapsen kaularangasta, jonka
instabiliteettia on hoidettu kirurgisesti kaularangan pedikkeliruuvitekniikalla.
S
eminaarissa luennoi myös lastenortopedi Ilkka Helenius, aiheenaan lasten
kaularangan instabiliteetit.
– Kaularangan instabiliteetilla tarkoitetaan epänormaalia kaularangan nikamien
asentoa, joista C1/C2, eli ensimmäisen ja
toisen nikaman välinen instabiliteetti on tavallisin leikkaushoitoa vaativa lasten kaularangan sairaus, kertoo Helenius.
– Usein tällainen tila liittyy Downin oireyhtymään, luuston kehityshäiriöön tai
vaikeaan lasten reumaan, mutta myös tapaturmista aiheutuneet murtumat ja niiden
jälkitilat voivat vaatia kaularangan instabiliteetin leikkaushoitoa.
– Vaikka usein C1/C2 -instabiliteetti on
oireeton, siihen voi pahimmillaan liittyä
merkittävä korkean selkäydinvaurion tai
äkkikuoleman riski, minkä vuoksi todettu
merkittävä kaularangan instabiliteetti vaatii
aina leikkaushoitoa. Juuri oireettomuuden
vuoksi erityisesti riskiryhmiltä on tärkeää
tutkia instabiliteetin mahdollisuus taivutuskuvin ennen yleisanestesiaa, eli nukutusta
edellyttäviä toimenpiteitä, jotka ovat erityinen riskitilanne juuri riskiryhmissä
– Erityisosaamista tarvitaan sekä leikkaushoidossa että sairauksien tunnistamisessa.
Kaikki kaularangan instabiliteettitapaukset eivät nimittäin tarvitse leikkaushoitoa,
vaan instabiliteetti saattaa korjaantua kasvun myötä varhain aloitetulla kaulurihoidolla, Helenius toteaa.
Lasten kaularangan instabiliteetti on yksi esimerkki yli 6 000 harvinaissairaudesta.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella harvinaisiin sairauksiin saa hoitoa jopa 25 000–30 000 potilasta. Tyksissä tänä
vuonna aloittanut erillinen harvinaissairauksien yksikkö kehittää ja koordinoi harvinaisten sairauksien hoitoa alueellamme
yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden
ja potilasjärjestöjen kanssa.
25
Tällä hetkellä Ajopolin
rahoitus päätetään vuodeksi
kerrallaan. Kuvassa liikennelääketieteen vastuuhoitaja
Marja Sauvonsaari (vas.)
ja Ajopolin hankejohtaja
Marja Huuskonen.
Lisätietoja Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin sivuilta: Toimipaikat
> Turun yliopistollinen keskussairaala
> Osastot ja poliklinikat > Ajopoli
»Miten on aiemmin tultu
toimeen ilman Ajopolia?»
Teksti ja k uva: K r istiina A nd r easson
Liikennelääketieteen osaamiskeskus
Ajopoli aloitti toimintansa Tyksissä
tammikuussa. Ajopolissa käsitellään
ajolupa-asioita moniammatillisesti. Ajopoli tarjoaa myös liikennelääketieteen
paperikonsultaatiopalveluita alueen
terveydenhuollon ammattilaisille.
A
26
jopolin keskeisin potilasryhmä ovat
maantieliikenteen ammattikuljettajat. Toinen tärkeä ryhmä ovat ajokortti-ikään tulevat nuoret, joilla on jokin
krooninen sairaus. Teoriassa Ajopolin kohderyhmäpotilaita löytyy mopoautoilijoista
ammattiautoilijoiden kautta ikääntyneisiin
kuljettajiin.
– Ajopoli on lähetepoliklinikka, jonne
tullaan erikoissairaanhoidon lähetteellä,
kertoo liikennelääketieteen vastuuhoitaja
Marja Sauvonsaari.
Lähetteen voi saada esimerkiksi työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta, mutta lähettäjä voi olla myös työnantaja tai vakuutusyhtiö. Joskus ulkopuolinen mielipide
ajokyvystä on tarpeellinen potilas-lääkärisuhteen turvaamiseksi. Yksityinen ammatinharjoittaja voi olla yhteydessä suoraan
Ajopoliin, mieluiten oman hoitavan lääkärin lähetteellä. Itse maksavia asiakkaita Ajopoli ei tutki. Lokakuun loppuun mennessä
on tullut jo lähes 60 lähetettä.
– Määrä on yllättänyt ennakkotietojen
perusteella, sanoo Ajopolin hankejohtaja,
apulaisylilääkäri Marja Huuskonen.
Hän kiittelee lääkärikollegoja siitä, että
Ajopolin rooli on ymmärretty: Jos tutkittavalla on vain yksi ajokykyyn vaikuttava
sairaus, hänet ohjataan suoraan oikealle
erikoisalalle.
Moniammatillinen
asiantuntijaraati
Ajopolilla tapaukset käsittelee raati, jossa on
edustettuna keskeisimmät erikoisalat. Yksittäisen tapauksen käsittelyssä on mukana
aina liikennelääkäri ja monialaisesti sekä tapauskohtaisesti tarvittavat erikoisalat, yhteensä 6-8 asiantuntijaa. Jokaiseen käsiteltävään tapaukseen liittyen tehdään Ajopolilla
ennen raadin käsittelyä haastattelu.
– Raatilaiset ovat sitoutuneita ja löytäneet
tapansa työskennellä. Perustehtävä on selkeä, kehuu Huuskonen.
Kymmenen ensimmäisen toimintakuukauden aikana raati on käsitellyt jo 32 tapausta. Jokaisesta tapauksesta laaditaan Ajopolilla lausunto, jonka liikennelääkäri tarkistaa.
Lausunto voi olla myönteinen tai kielteinen.
Joskus pyydetään jatkotutkimuksia, esimerkiksi terveysperusteiseen ajokyvyn arviointiin. Jatkotutkimusten tekemisen jälkeen tapaus otetaan uuteen käsittelyyn.
– Ajolupia on palautettu melko paljon.
Ajoluvan perumisen syynä on voinut olla
sairaus, josta kuljettaja on toipunut kokonaan, sanoo Huuskonen.
Raadin käsittelemistä tapauksista enemmistö on koskenut työikäisiä ammattikuljettajia.
Koulutusta ja
kehittämisideoita
Ensi vuoden rahoitus kehittämishanketuella
on jo olemassa.
– Alusta asti tavoitteena on ollut pysyvän
toiminnan tuottaminen. Ensimmäisen vuoden tarkoitus oli osoittaa, että tässä on jotain
järkeä. Lähdimme nollasta, nyt prosessi on
kunnossa, kertoo Marja Huuskonen. – Jos
Ajopolin toiminta lopetetaan, pitäisi löytyä
todella hyvät perustelut. Ihmetyttää, miten
aiemmin on tultu toimeen ilman Ajopolia!
Ajopolin toiminnan käynnistymisestä
Marja Huuskonen kiittää Medisiinisen toimialueen toimialuejohtaja Ilkka Kantolaa,
erityisasiantuntija Mikael Ojalaa sekä Tyksin Neurotoimialuetta.
Ajopolin tunnettuus on kasvanut esimerkiksi ammattilehdissä julkaistujen artikkeleiden ja eri toimijoille järjestettyjen tutustumiskäyntien kautta. Palveluja on myös
tarjottu aktiivisesti kunnille (mm. Pori,
Tampere) ja työterveyshuolloille. Alueellisesti ja valtakunnallisesti tehdään yhteistyötä mm. Turun yliopiston ja Trafin kanssa.
23.3.2016 Ajopoli järjestää Turussa alueellisen koulutuspäivän otsikolla Mieli, päihteet ja ajokyky.
Marja Huuskosella on toiminnan kehittämiseen liittyvä toive:
– Sairaalalääkäreille voitaisiin antaa mahdollisuus suorittaa liikennelääketieteen erityispätevyys toimimalla Ajopolin raadissa.
Tyks saisi omia liikennelääkäreitä näin eri
toimialueille.
Traumapotilaan leikkausprosessia sujuvoitettiin
Teksti ja K uva: M a r jo P eltoniemi
Lean-ajattelu eli suomeksi sujuvoittaminen on rantautunut vahvasti
terveysalalle. Sairaanhoitopiirissäkin
on toteutettu monia lean-hankkeita,
joiden tavoitteena on ollut prosessin
sujuvuuden ja tehokkuuden lisääminen
laadusta tinkimättä sekä hukka-ajan
minimoiminen. Yksi tällainen hanke
toteutettiin juuri VSSHP:ssä traumapotilaan leikkausprosessissa. Mukana
olleet kertovat tuoreet tulokset miten
sujuvoittaminen lisäsi leikkausmääriä
ja salien käyttöaikaa.
– Ideana on, että toiminta tulee kuvatuksi eli
kaikki mitä tehdään tai jää tekemättä ja sitä kautta tunnistetaan hukka ja pullonkaulat. Syyllisiä ei etsitä, vaan mietitään yhdessä
miten ongelmakohdat ratkaistaan ja toimintamallia muutetaan. Tiimi sitoutuu yhdessä
mietittyyn uuteen toimintamalliin. Näin voidaan hyödyntää niukkuuden näkökulmasta
yhteisiä verovarojamme mahdollisimman
fiksusti, traumatologi Kari Isotalo sanoo.
Traumapotilaan leikkausprosessin tarkastelussa edettiin tämän kaavan mukaan.
Puolen vuoden projekti aloitettiin vuoden
2014 lokakuussa. Leikkausosaston traumatiimin henkilökunta kutsuttiin koolle. Sittemmin todettiin, että prosessi ulottuu leikkaussalin ulkopuolelle ja mukaan kutsuttiin
myös vuodeosaston edustaja sekä joihinkin
työkokouksiin EPLL:n ja laitos- ja välinehuollon henkilökuntaa. Aluksi käytiin läpi
mitä kukakin tekee, jotta kaikki saivat tietää mitä toiset tekevät ja kuka on vastuussa mistäkin. Sen pohjalta tehtiin prosessin
kuvaus. Apuna käytettiin myös videointia
eli yksi työpäivä videoitiin ja analysoitiin.
– Ensin se tuntui ajan hukalta, mutta kun
pääsi sisään juttuun, huomasinkin miten järkevää tämä on, kun kaikki hahmottavat kokonaisuuden, oman roolinsa tiimissä ja ottavat vastuuta prosessin sujumisesta, instrumenttihoitaja Tuulikki Pussinen toteaa.
Koko henkilökunta
mukana
– Vastaavaa kehittämistyötä on tehty aina,
mutta tämä oli iso harppaus eteenpäin, kun
prosessi käytiin läpi systemaattisesti ja koko
tiimin voimin sen sijaan, että vain jonkun
ammattiryhmän töitä optimoitaisiin ja
muut unohdettaisiin. Kaikki ammattiryhmät ovat täällä täyttääkseen asiakkaan tarpeita. Tässä katsottiin kokonaisuutta juuri
asiakkaiden kannalta, siten että hoitavan
henkilökunnan kontaktiaika heidän kanssaan sujuu parhaalla mahdollisella tavalla,
kehittämisprojektia koordinoinut kehittämispäällikkö Satu Suhonen sanoo.
Mukana olivat traumatologit, instrumenttihoitajat, anestesiahoitajat, anestesiologit, konfiguroija, lääkintävahtimestarit,
osastonhoitajat sekä Totekin johto ja hallintokeskuksen kehittämishenkilöitä. Aikuisten teho-osastolla työskentelevä TtM Satu
Koskinen teki Turun yliopiston kauppakorkeakoululle gradun traumapotilaan leikkausprosessin sujuvoittamisprosessista.
Ennakointia tehostettiin
Hoidettavat traumapotilaat ovat lähinnä
luunmurtumapotilaita, infektiopotilaita ja
luukasvaimista kärsiviä potilaita. 90 % leikkauksista on päivystyksellisiä ja tilanne leikkausjärjestyksineen pitää katsoa joka aamu.
Prosessia tutkiessa huomattiin, että päivän
kulkuun vaikuttaa paljon, että päivän ensimmäinen leikkaus on sujuva ja päivä saadaan ajoissa käyntiin. Tämä huomioitiin
toiminnassa. Ennakointia on tehostettu ja
potilaan tuloa aletaan valmistella jo 15 minuuttia ennen hänen leikkaukseen ja vuodeosastolle saapumistaan.
– Toimintoja tehdään osittain limittäin. Kun leikataan ensimmäistä potilasta,
niin sillä aikaa toista jo puudutetaan. Laitoshuoltajille ilmoitetaan ajoissa milloin
sali tyhjenee ja he saavat tulla siivoamaan.
T-sairaalan leikkaussalissa valmistaudutaan
lonkkamurtumapotilaan siirtoon leikkauspöydälle.
Välineiden käytössä huomioidaan, miten
minimoidaan turhat kokoamiset ja pois
laittamiset. Yhteistyö päivystyksen kanssa
on tärkeää, joten heidän kanssaan on myös
ollut tapaamisia. Jos potilas tulee päivystyksen kautta, niin työtämme helpottaa, että ilmoitus potilaasta on tehty mahdollisimman
hyvin ja leikkauskelpoisuus tarkistettu.
Tulokset huikeita
Runsaassa puolessa vuodessa saatiin
aikaan tulos, että päivässä leikataan 1-2
potilasta enemmän, mikä tekee 25-33 prosenttia enemmän. Kantasairaalassa, johon
leikkaukset on nyt keskitetty aluesairaaloista, pystytään siten leikkaamaan 400600 traumapotilasta enemmän vuodessa
samoilla resursseilla kuin ennen. Se on
lähes sama määrä, mitä aluesairaaloissa on
leikattu aiemmin. Aamun aloitukset ovat
nopeutuneet. Leikkaussalien vaihtoaika on
myös lyhentynyt merkittävästi: esimerkiksi
toisessa salissa aika nopeutui potilaan
lähdöstä seuraavan potilaan saapumiseen
52 minuutista 36 minuuttiin. Salien käyttöaste on puolestaan noussut tavoitteiden
mukaan. Luvut ovat nyt hyvin vertailukelpoisia muiden sairaaloiden kanssa.
Jatkossa samantyyppinen lean-hanke
hoitoprosessin tarkasteluineen on tarkoitus
ulottaa vuodeosastolle ja Ensihoidon ja
päivystyksen liikelaitokselle EPLL:lle.
27
Säästöjä turhat
röntgenkuvaukset
karsimalla
TEK S T I JA K U VA : Ma r jo Peltoniemi
Tutkimuksissa on todettu, että merkittävä osa kalliista ja säteilylle altistavista
selkärangan röntgentutkimuksista on tarpeettomia. Sairaanhoitopiirissä kuvantamispalveluista vastaavassa Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa (VSKK),
on otettu käyttöön uudet ohjeet lähettäville lääkäreille selkärangan natiivikuvauksiin turhien kuvausten karsimiseksi. VSKK:n johtaja Roberto Blanco
kertoo, että tarpeettomien natiivikuvausten vähentäminen tehostaa toimintaa
ja säästää kustannuksia.
V
SKK on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueista. Kuvantamiskeskus tuottaa radiologian toimialaan
kuuluvat palvelut sairaanhoitopiirin toimintayksiköille ja niille terveyskeskuksille
ja muille tahoille, jotka ovat tehneet sopimuksen tutkimusten ostamisesta. Kuvaukset toteutetaan nykyään lähes kokonaan erikoissairaanhoidon yksiköissä.
Selkäpotilaat yksi usein
turhaan kuvattu ryhmä
28
Kaikille VSKK:n kuvantamisyksiköille sekä
tilaajille annetut uudet ohjeet natiiviröntgenkuvauksista pohjautuvat Säteilyturvakeskuksen eli STUKin ohjeisiin ja Käypä
hoito -suosituksiin. Uusia ohjeita sovelletaan VSSHP:n lisäksi jo Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiireissä. Natiivikuvaus tarkoittaa ilman varjoainetta tehtyä perusröntgentutkimusta.
– Merkittävä osuus meidän natiivikuvistamme on rankakuvia, noin 5–20 prosenttia. Lähetteen kirjoittaminen rankakuvauksiin on yleisempää perusterveydenhuollon
puolella kuin erikoissairaanhoidon puolella.
Uudet suositukset määrittelevät selkärangan kuvausten käytön pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa tapahtuvaksi toiminnaksi. Pyrimme tunnistamaan potilaat, jotka eivät välttämättä tarvitse kuvausta hoidon yhteydessä, Roberto Blanco sanoo.
Selkäpotilaat ovat yksi tällainen ryhmä.
Hoitopolkuja pyritäänkin muokkaamaan
heidän osaltaan siten, että se voisi vaikuttaa kustannuksiin ja säästää arvokkaita verorahoja. Osa rankakuvista on tietysti ihan
aiheellisia, mutta esimerkiksi nuorilla, alle
35-vuotiailla potilailla ei tulisi pääsääntöisesti ollenkaan kuvata rankaa röntgenkuvausmenetelmällä. Kyseeseen tulevat muut
menetelmät tai kuvausta ei tarvita ollenkaan.
Jopa kolmasosa
kuvauksista kyseenalaisia
Perusperiaatteena STUKin ohjeissa ja Käypä hoito -suosituksissa on, että radiologisten tutkimusten käytön tulee perustua näyttöön. STUK määrittelee kuvausindikaatioon kaksi kulmakiveä: oikeutusperiaatteen
ja optimoinnin.
Oikeutusperiaate tarkoittaa, että säteilylle altistavasta tutkimuksesta odotettavissa
oleva hyöty on oltava suurempi kuin säteilyaltistukseen liittyvä haitta.
Optimointi tarkoittaa, että tutkimuksella
pyritään saamaan riittävä hyöty mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Joidenkin tutkimusten mukaan kolmasosassa röntgentutkimuksista oikeutus tai optimointi ei kaikilta osin toteudu.
Kuvauksiin on myös kansainvälisiä suosituksia. Parhaillaan on tekeillä eurooppalaiset lähettämissuositukset, jotka valmistuttuaan tultaneen ottamaan käyttöön soveltuvin
osin Suomessakin.
VSSHP:n jakamissa uusissa ohjeissa on
määritelty kaularangan, rintarangan ja lannerangan sekä häntäluun osalta, millaisissa
tilanteissa kuvaus on aiheellinen ja milloin
indikaatio ei täyty. Esimerkiksi akuutti selkäkipu johtuu yleensä tiloista, joita ei voida diagnosoida natiivikuvasta. Kroonisessa selkäkivussa ilman viitteitä infektiosta
tai kasvaimesta ei myöskään ole hyötyä kuvauksesta. Sen sijaan spesifin tai vakavan
sairauden epäilyssä kuvaukseen on aihetta.
Säästöt indikaation
tarkennuksilla mittavia
Syöpäkuoleman riskiä eri kuvausten kohdalla voidaan kuvata sanallisesti lähes olemattomaksi, minimaaliseksi, hyvin matalaksi tai matalaksi. Tutkimuksesta riippuen
ihminen saa saman annoksen kaikista säteilyn lähteistä alle kahdesta päivästä kuuteen
vuoteen. Säteilylle altistavia tutkimuksia ei
kuitenkaan kannata tehdä turhaan, mikä on
toinen näkökulma säästöjen lisäksi.
– Resurssit, jotka turhilta kuvausmääriltä
säästyvät, voidaan käyttää johonkin muuhun, potilaan hoidon kannalta järkevämpään. Jos saadaan aikaan vuodessa viiden
prosentin vähennys röntgenkuvissa, se tarkoittaa 10 000 tutkimusta. Euroissa se on
noin 350 000 euroa, joka säästyy kunnilta
kuluina. VSKK puolestaan voi suunnata
hoitaja- ja lääkäriresursseja muihin kohteisiin ja tutkimuksiin, joissa on resurssipulaa
kuten magneettikuvauksiin, Blanco toteaa.
Hallinnollinen osastonhoitaja Virva
Seiko-Vänttinen päivystysröntgenistä
ja VSKK:n johtaja Roberto Blanco
kertovat, että VSKK:ssa uudistuivat sekä
natiivikuvausten lähettämissuositukset
että toimipisteiden aukioloajat ja nimet.
Kuvantamispalveluiden
aukioloaikoja yhtenäistettiin
Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen
osastojen virka-aikaiset aukioloajat
on yhtenäistetty osastoryhmittäin
pääosin samanlaisiksi. Tyksin mäellä
(Kantasairaala) sijaitsevien osastojen
nimet on myös muutettu sairaanhoitopiirin ohjeistuksen mukaisiksi (nimi
kertoo sijainnin).
V
SKK:n johtoryhmä päätti yhtenäistämisestä muun muassa palautteen
perusteella. Muutoksen tavoitteena on parempi potilas-, asiakas- ja työtyytyväisyys. Osoitteiden ja aukioloaikojen yhtenäistämisen odotetaan helpottavan osas-
tojen löytymistä sekä potilaiden ja asiakkaiden asiointia osastoilla.
Pääperiaatteena on, että samantapaisia toimintoja tekevillä pienimmillä osastoilla, aluesairaaloissa ja Kantasairaalassa
on ryhmittäin samanlaiset aukioloajat
virka-aikana lukuun ottamatta päivystystä ja toimenpideradiologiaa. Päivystysaikaiseen aukioloon ei tässä vaiheessa tule
muutoksia.
Uudet aukioloajat
Tyks Kantasairaala, Turku: AD2-röntgen,
TE4-röntgen, UB2-röntgen, TC2-röntgen
ma-to klo 8–16, pe klo 8–15.30
---------------------------------------------------------------------------------------------------------TE4-toimenpideradiologia
ma-pe klo 7.30–15.30
---------------------------------------------------------------------------------------------------------TG2-päivystysröntgen
joka päivä ympäri vuorokauden
---------------------------------------------------------------------------------------------------------TKS-röntgen (Tyks Kirurginen sairaala, Turku)
ma-pe klo 7.30–16.30
---------------------------------------------------------------------------------------------------------Raision röntgen, Turunmaa röntgen,
Paraisten röntgen, Dentalia-hammasröntgen
ma-to klo 8–15.30, pe klo 8–15
---------------------------------------------------------------------------------------------------------UKI-röntgen, Salon röntgen, Loimaan röntgen ma-pe klo 8–16
29
Tyksin T-sairaalan kolmas
vaihe valmiiksi vuonna 2020
Teksti : E sa Halsinaho
Tyksin T-sairaalan kolmannen vaiheen eli T3-hankkeen valmistumisajankohdaksi
on täsmentynyt vuoden 2020 syksy. Aikataulu vahvistettiin sairaanhoitopiirin
kiinteistöjaostossa 26. lokakuuta. Uusi aikataulu tarkoittaa myös, että sairaanhoitopiiri luopuu Tyksin U-sairaalan käytöstä vuonna 2020, eikä 2018, kuten vuonna
2010 arvioitiin ja päätettiin.
R
30
akennuttamisesta vastaavan projektijohtaja Timo Seppälän mukaan rakentaminen alkaa näkyä konkreettisesti ensi huhtikuussa, kun sairaalan pohjakannen perustamistyöt aloitetaan katu- ja
rata-alueella.
– Kyseessä on vaativa työmaa, joka sijoittuu junaradan ja vilkkaan Helsingin valtatiestä kaduksi muuttuneen ajoväylän yläpuolelle, aivan Kupittaan aseman tuntumaan. – Betonikannen rakentaminen aiheuttaa
muutoksia sen alla kulkevaan liikenteeseen
noin puolentoista vuoden ajan. Työmaalla
noudatetaan tiukkoja turvallisuusohjeita,
eikä mitään töitä tehdä ajavan liikenteen
päällä, Seppälä kertoo. Toteuttamisesta on
laadittu tarvittavat riskinarvioinnit ja vaararekisterilomake, joita seurataan ja päivitetään rakentamisen aikana.
Työmaajärjestelyjen takia osa Helsingintien ajoradoista on työmaa-alueena ja katuliikenne kulkee rakentamisen vaiheiden
mukaan väliaikaisia katulinjauksia pitkin.
Suunnitelman mukaan kansi valmistuu
syksyllä 2017. Itse sairaalaa, jonka pintaalaksi tulee 53 000 bruttoneliötä, aletaan
rakentaa jo keväällä 2017, kun kannen rakenteet ovat riittävän valmiita. Hankkeen
koosta johtuen rakentamiseen varataan kolme vuotta, jotta voidaan varmistua hyvästä lopputuloksesta. Uusiin tiloihin voidaan
muuttaa vuoden 2020 lopussa.
Leikkaussaleista tehokas
kokonaisuus
Toiminnallisesta suunnittelusta vastaava
hankejohtaja Raija Asola kertoo, että kuluneen syksyn aikana on suunniteltu logistiikkaa ja tilojen sijoittelua sekä tarkennettu
toimintamalleja.
– Nyt hajallaan sijaitsevien leikkaussalien toiminnan yhteensovittamista suunnitellaan yhteisen leikkausosaston toiminnan simulaation avulla.
– Käyttäjät ovat kuvanneet leikkaussalien nykyiset toimintaprosessit. Arvioimme tulevaisuuden toimenpiteiden määrää
ja laatua ja mallinnamme, miten toiminta
toteutuu suunnitellulla toimintamallilla.
Arkkitehtisuunnittelijan näkemys tulevasta
T-sairaalan kolmannen julkisivusta katsottuna etelästä, Kupittaan aseman suunnasta.
(Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy,
Schauman Arkkitehdit Oy).
Tulevan toiminnan simulaatio voidaan toteuttaa erilaisilla oletuksilla. Näin yritämme
jo etukäteen tunnistaa ja poistaa toimintaa
haittaavat pullonkaulat, sekä taata toiminnalle riittävät tilat, Asola kertoo.
T3-sairaalaan tulee näillä näkymin 16 leikkaussalia, joista kolme sijaitsee synnytysosaston yhteydessä kolmannessa kerroksessa ja
loput 13 neljännessä kerroksessa. Neljäs kerros yhdistetään katetulla sillalla nykyisen Tsairaalan samassa tasossa olevaan leikkaussalikerrokseen, jolloin muodostuu 27 leikkaussalia käsittävä kokonaisuus.
– Ratkaisu antaa mahdollisuuden parantaa ja joustavoittaa leikkaussalien käyttöastetta sekä mahdollistaa tulevaisuuden muutoksiin vastaamisen. Hyvällä suunnittelulla
voidaan vähentää »hukkaa», Asola uskoo.
T3-uudisrakennukseen sijoittuvat
• lasten ja nuorten sairauksien hoito
• synnytykset ja naistentautien hoito
• korva-, nenä- ja kurkkusairauksien
sekä suu- ja leukasairauksien hoito
• sairaanhoidollisia tukipalveluja:
kliininen neurofysiologia,
kuvantaminen, laboratorio näytteenotto ja lähivälinehuolto.
Medisiina D:n rakentaminen
on käynnistynyt
Teksti: H anna P etä j ä
S
uomen Yliopistokiinteistöt Oy rakennuttaa uudet opetus-, tutkimusja diagnostiikkatilat Tyksin Kantasairaalan alueelle osoitteeseen Kiinamyllynkatu 10. Medisiina D rakennetaan VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin (51 %), Turun
yliopiston (31 %), Turun ammattikorkeakoulun (11 %) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (7 %) yhteiskäyttöön (suluissa
tilojen jakautuminen toimijoiden kesken).
Kahdeksankerroksisen uudisrakennuksen
pinta-alaksi tulee noin 26 000 brm2.
Synergiatalo Medisiina D
Medisiina D sekä VSSHP:n uusi T3-sairaala
asettuvat T- ja A-sairaaloiden väliin muodostaen Tyksin Kantasairaalan alueelle tiiviin toimivan kampuksen. Tämä mahdollistaa myös yhteistyön kehittämisen muiden
organisaatioiden kanssa. Paikka on erittäin
keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin toimintojen keskittymä. Medisiina D -rakennus vastaa hyvin synergian ja innovoinnin
tavoitteisiin kootessaan eri toimijoita saman
katon alle. Eri toimijoiden väliset yhteistyömahdollisuudet paranevat, kun tutkijat ja
tuotekehittäjät muuttavat synergiataloon.
Lisäksi yliopiston, ammattikorkeakoulun ja
yliopistosairaalan yhteinen oppimiskeskus
laboratorio-, ryhmäopetus- ja simulaatiotiloineen luo uudenlaisia toimivia oppimisympäristöjä sekä tukee moniammatillista
oppimista. Medisiina D:ssä toimii päivittäin
1 400 opiskelijaa ja 600 työntekijää.
Prosessien kehittäminen
uusien tilojen myötä
Sairaanhoitopiiristä Medisiina D:ssä ovat
mukana Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelualueista Tykslab, Patologia, Tyks Mikrobiologia ja genetiikka, Varsinais-Suomen välinehuoltokeskus sekä Varsinais-Suomen
kuvantamiskeskus. Liikelaitos keskittää Medisiina D:hen nykyisin hajallaan sijaitsevia
laboratoriotoimintojaan. Rakennukseen on
suunniteltu eri organisaatioiden yhteistoimintoja, kuten Auria Biopankki ja Tyks erva Syöpäkeskuksen tutkimuslaboratorio ja
liikuntalaboratorio.
Arkkitehdin luonnos Medisiina D:n aulanäkymästä. (Kuva: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy,
Schauman Arkkitehdit)
Medisiina D:n toiminnallisessa suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota
yhteisten toimintojen synergiaan sekä laboratorioprosessien sujuvuuteen. Sairaanhoidollisten palveluiden toiminnan sujuvoittamisella on laajoja vaikutuksia koko
sairaalan toimintaan. Laboratoriotoimintojen keskittäminen Kantasairaalan ytimeen mahdollistaa prosessien edelleen sujuvoittamisen ja paremman logistiikan. Kun
toiminnot saadaan yhteen moderneihin tiloihin, tehostuu työvoiman sekä laitteiden
käyttö, millä on vaikutusta vastausaikoihin. Näytteiden vastausaikojen lyheneminen vaikuttaa koko sairaalan toimintaan ja
potilaiden hoitoon.
Schauman Arkkitehdit Oy. Rakennustyöt
ovat alkaneet 2015 loppuvuodesta. Kesään
2016 mennessä Medisiina D:n työmaalla
tehdään maanrakennustöitä, paalutetaan
sekä aloitetaan betonirungon nostaminen.
Käyttäjien muutto rakennukseen on suunniteltu kesälle 2018.
Medisiina D rakennetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tilaratkaisuissa pyritään tilojen monikäyttöisyyteen
ja joustavuuteen. Ratkaisut tukevat yhteistä
toimintaa, mahdollistavat yhteisten palvelujen järjestämisen sekä varmistavat tilojen
korkean käyttöasteen. Näin varmistetaan
myös käyttökustannusten kannalta edulliset ratkaisut.
Muutto
vuonna 2018
Medisiina D:n rakennuttaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimii A-Insinöörit
Rakennuttaminen Oy. Kohteen urakkamuotona on projektinjohtourakka. Urakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy.
Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa
31
Tyks tutkii
ja hoitaa
YLEISÖLUENNOT KEVÄÄLLÄ Kuukauden toinen
torstai klo 18–20 T-sairaalan Johan Haartmanja Risto Lahesmaa -salit, Hämeentie 11, Turku.
Luentoja voi kuunnella etäyhteyden avulla
Vaasassa ja Porissa.
Tammikuu: 14.1.2016 klo 18 –20
Verenpaineella on väliä
Kivun monet kasvot
Puheenjohtajana yleislääketieteen professori, ylilääkäri,
Suomen verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korhonen
Puheenjohtajana kliinisen neurolofysiologian ylilääkäri,
dosentti Satu Jääskeläinen, Tyks-Sapa
18.00 – 18.20
18.20 – 18.40
18.40 - 19.00
19.00 – 19.20
Onko painetta liikaa?
Professori Päivi Korhonen
Miksi verenpainetta pitää hoitaa ja
mitä sillä on saavutettu?
Lääkkeettömät hoidot.
Dosentti, ylilääkäri Ilkka Kantola,
Medisiininen toimialue
Verenpaine ja aivot
Professori, ylilääkäri Risto O. Roine,
Tyks, Neurotoimialue
Verenpainetta laskevat ja nostavat lääkkeet
Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori
Risto Huupponen
18.00 - 18.10
18.10-18.35
18.35-19.00
19.00-19.25
19.25-19.45
Avaus
Professori Satu Jääskeläinen
Krooninen kipu - itsenäinen sairaus?
Dosentti Nora Hagelberg, TOTEK
Hampaita särkee ja suuta polttaa.
Miten kipu näkyy hammaslääkärin vastaanotolla
HLT Tuija Teerijoki-Oksa, Suusairauksien klinikka
Kipupotilaiden tavallisimmat psykiatriset häiriöt
Dosentti Tero Taiminen, Psykiatrian toimialue
Kivun uudet lääkkeettömät aivostimulaatiohoidot
Professori Satu Jääskeläinen,
Kliinisen neurofysiologian palvelualue
Keskustelua ja kysymyksiä
Keskustelua ja kysymyksiä
Helmikuu: 11.2.2016 klo 18 –20
Lonkkakipu
– miten liikuntakyky
ylläpidetään?
Puheenjohtajana sairaalanjohtaja, dosentti,
ortopedi Petri Virolainen
32
Maaliskuu: 10.3.2016 klo 18 –20
18.00 - 18.10 18.10 - 18.40 18.40 - 19.10 19.10 - 19.40 Avaus
Ortopedi Petri Virolainen
Nivuksissa kirvelee - välyksissä vikaa?
Ortopedi Matti Seppänen
Fysioterapian merkitys lonkkakivun hoidossa
Fysioterapeutti Pia Kalpamaa
Koska tekonivelleikkaukseen
Ortopedi Keijo Mäkelä
Keskustelua ja kysymyksiä
Huhtikuu: 14.4.2016 klo 18 –20
Puukko, pilleri
vai jumppa? Kirurgian
muuttuvat hoitokäytännöt
Puheenjohtajana sairaalanjohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen
18.00 - 18.10 18.10 - 18.30 18.30 - 18.50 18.50 - 19.10 19.10 - 19.30 Avaus: Tutkimustieto muuttaa hoitokäytäntöjä
Sairaalanjohtaja, ortopedi Petri Virolainen
Milloin puukkoa polvelle? Ortopedi Jani Knifsund
Mitä hoitoa olkapään ongelmiin?
Ortopedi, LT Juha Kukkonen,
Satakunnan keskussairaala
Umpilisäkkeen tulehdus - puukko vai pilleri?
Dosentti, päivystyskirurgian ylilääkäri
Paulina Salminen
Haavan ennakointi ehkäisee amputoinnin
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi
Keskustelua ja kysymyksiä
Järjestäjä: Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi- ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa.