Hämeenlinnanväylä a t ra Tuusulantie ä Pä VIIKKI ARABIANRANTA PASILA lä Itäväy HERTTONIEMI Turunväylä 2 5 km KRUUNU VUOREN RANTA km Länsiväylä KESKUSTA LÄNSISATAMA LÄNSISATAMA  LÄNSISATAMA 4 Eiranranta Ensimmäiset asukkaat muuttivat Eiranrantaan vuonna 2008. Eiranranta ja sen puistot liittyvät Merisataman puistoihin sekä myöhemmin toteutettaviin Hernesaaren puistoihin. Valmistuessaan ne muodostavat yhtenäisen ja viihtyisän merenrantamiljöön.     Länsisatama on Helsingin suurimpia aluerakentamisprojekteja. Teollisuus- ja satamakäytössä olleet rantaalueet muuttuvat vähitellen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen uudeksi kaupunginosaksi. Aiemmin suljettuna olleet rannat avataan alueen rakentuessa kaikkien käyttöön.  Huutokonttori Huutokonttorissa toimii Jätkäsaaren infokeskus, jossa voi tutustua alueen suunnitelmiin ja rakennustöiden etenemiseen näyttelyn, pienoismallien ja suuren monikosketusseinän avulla. Tiloissa on myös rakennuttajien vaihtuvia näyttelyitä. Rakennuksessa toimii pelastusalan oppilaitos ja alueen rakentamislogistiikkaoperaattori. Vuosikymmeniä kestävä rakennusaika vaatii kaupungilta koordinointia ja uusia toimintatapoja. Kaupunki toteuttaa laadukkaita alueita, joilla viihdytään niin vapaa-aikana kuin työssäkin. Tyynenmerenkatu 1 Länsisataman rakentaminen alkoi Ruoholahdesta ja päättyy Hernesaareen. Tällä hetkellä rakennetaan Jätkäsaarta, joka on Länsisataman osa-alueista suurin. www.facebook.com/jatkasaari Yhteystiedot Sähköpostit ovat muotoa [email protected] alueiden rakennusaikataulut Ruoholahti 1982–2003 Jätkäsaari 2008–2030 Salmisaari 2005–2020 Hernesaari 2020–2030 Eiranranta 2005–2008 1980 1990 2000 2010 Telakkaranta 2017–2022 2020 2030 Jätkäsaari, Hernesaari, Eiranranta, Salmisaari, Telakkaranta ja Ruoholahti 200 hehtaaria Valmis 2030 30 000 asukasta 20 000 työpaikkaa Raitiovaunulla kymmenessä minuutissa keskustaan Rantareitin pituus lähes 16 kilometriä Rakentamisen toteuttaminen ja koordinointi Projektinjohtaja Outi Säntti puh. (09) 310 25976 Kaupunginkanslia Kaavoitus Projektipäällikkö Matti Kaijansinkko puh. (09) 310 37195 Kaupunkisuunnitteluvirasto Julkaisija: Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia, Länsisataman aluerakentamisprojekti. Kuvat: Kaupunginkanslia/Suomen Ilmakuva Oy, Kaupunginkanslia/Janne Kaarle, Kaupunginkanslia/Vladimir Pohtokari, Kaupunginkanslia/Ari Andersin, Kaupunginkanslia/ Stenka Mikael Christiansen, Kaupunginkanslia/Inka Holopainen, KSV/Tietoa Oy, KSV/ Masu Planning, KSV/Lundgaard & Tranberg, Antti Pulkkinen, Helin & Co Architects, Ulkoasu: WSP Finland, Paino: Star-Offset Tonttiasiat Kiinteistölakimies Kristian Berlin puh. (09) 310 36438 Kiinteistövirasto LÄNSISATAMA www.uuttahelsinkia.fi LÄNSISATAMA Pitkä pätkä messevää merenrantaa 1 Salmisaari Salmisaaren toimitila-alueen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Tällöin alueella on 4 000 työpaikkaa. Salmisaareen on toimitilojen lisäksi rakennettu liikuntahalli, jossa on muun muassa kaksi harjoitusjäähallia sekä pohjoismaiden korkeimmat sisäkiipeilyseinämät. Salmisaaressa sijaitsee myös venesatama. Virkistysreittiyhteydet kulkevat Salmisaaren kautta Lapinlahteen. Helsingin Energialla on vuodesta 1953 lähtien ollut Salmisaaressa voimalaitostoimintaa. Voimalaitosten kivihiilivarastot on sijoitettu kalliotilaan neljään sylinterinmuotoiseen säiliöön, jolloin aikaisempi hiilivarastoalue vapautui toimitilarakentamiselle. 2 Ruoholahti Ruoholahti on hyvä esimerkki onnistuneesta kaupunkirakentamisesta. Aiemmin satama-, varasto- ja teollisuusalueena toimineen Ruoholahden rakentaminen asuinalueeksi alkoi kaupungin tonttitarpeesta 1980-luvun alussa. 6 000 asukkaan ja 12 000 työpaikan alue valmistui 2000-luvun alussa. 3 Telakkaranta Hietalahden vesialueen ja Telakkakadun välissä oleva Telakkaranta saa merellisen tunnelmansa telakan historiasta, laituriin kiinnittyvistä historiallisista aluksista, vastapäisen Jätkäsaaren matkustajasataman laivoista, Hernesaaren telakasta sekä kesäkaudella Hernesaaren suurista valtameriristeilijöistä. Vanhat teollisuusrakennukset muutetaan toimisto-, liikeja kulttuuritiloiksi. Asuntoja tälle kahden hehtaarin ranta-alueelle on tulossa noin 300 asukkaalle. Hyvien liikenneyhteyksien Jätkäsaari Jätkäsaaressa on helppo liikkua kävellen, pyöräillen ja raitiovaunulla. Jätkäsaaren raitiovaunulinjat ovat 8 ja 9 sekä 6T. Tulevaisuudessa myös raitiovaunulinja 7:llä pääsee Jätkäsaareen. Lähin metroasema on Ruoholahdessa. Jätkäsaari yhdistetään osaksi Helsinginniemeä kiertävää kevyen liikenteen rantareittiä. • Pinta-ala 100 hehtaaria • 18 000 asukasta • 6 000 työpaikkaa • Pinta-ala 33 hehtaaria • 6 000 asukasta • 3 800 työpaikkaa Alueen palvelut Jätkäsaareen rakennetaan useita päiväkoteja ja kouluja. Jätkäsaaren ensimmäinen päiväkoti, Saukko, on jo toiminnassa. Bunkkerin pohjoispuolelle tulee rakennus, johon sijoittuu peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa ja päiväkoti. Bunkkerin itäpuolelle tulee Jätkäsaaren peruskoulu. JÄTKÄSAARI Jätkäsaari rakennetaan meren äärelle Helsingin lounaiskärkeen osaksi kantakaupunkia. Alueelle tulee monipuolisia palveluita, viihtyisiä puistoja sekä toimivat julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet. Monipuolista asumista Jätkäsaareen rakennetaan monipuolista asumista. Alueelle valmistuu valtion tukemia vuokra-asuntoja, Hitas- ja asumisoikeusasuntoja sekä vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja. Asuntoja rakennetaan myös opiskelijoille, senioreille ja erityisasumisen tarpeisiin. Oman lisänsä tuovat rannan tuntumaan rakennettavat kaupunkipientalot sekä ryhmärakentamishankkeina toteutettavat kerrostalokohteet. Hyvien palvelujen ääressä Jätkäsaarelaisia palvelevat peruskoulut, päiväkodit, liikuntapuisto sekä venesatamat. Julkiset terveyspalvelut järjestetään tällä hetkellä Viiskulman terveysasemalle. Kaupallisia palveluita tulee rakennusten kivijalkoihin ja Jätkäsaaren keskuskortteliin. Hernesaari on Helsingin kantakaupungin eteläisellä ranta-alueella Eiran ja Ullanlinnan länsipuolella. Alue on muodostunut telakan tarpeisiin tehdyistä meritäytöistä 1940-luvulta lähtien. Jätteiden putkikeräysjärjestelmä helpottaa asukkaiden arkea. Asuinympäristö on turvallisempi ja viihtyisämpi, kun huoltoliikenne vähenee. Järjestelmä on käytössä vuoden 2014 alusta lähtien. Toiminnasta vastaa kaupungin perustama yhtiö, Jätkäsaaren Rööri. Suunnitelmallista rakentamista Jätkäsaaren rakentaminen etenee vaiheittain. Toimintaa ohjataan siten, että rakentamiseen liittyvä liikenne, tonttien ja katujen rakentaminen, varastointi ja työnaikainen pysäköinti sujuvat mahdollisimman vähin häiriöin. Näin varmistetaan viihtyisä asuinympäristö jo rakentamisen alkuvaiheessa. Tärkeä tehtävä on myös huolehtia tiedonkulusta asukkaille ja yhteistyötahoille. HERNESAARI Crusellinsilta Crusellinsilta yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Maamerkki nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pituutta sillalla on 143 metriä ja leveyttä 25 metriä. Silta on saanut nimensä säveltäjä ja klarinetisti Bernhard Henrik Crusellin (17751838) mukaan. Länsilinkki ja Baana Kuvanveistäjä Martti Aihan ympäristötaideteos Länsilinkki on kevyen liikenteen solmukohta Mechelininkadun kohdalla. Baana on noin 1,3 kilometriä pitkä kevyen liikenteen yhteys Länsisatamasta keskustaan. Vanhan satamaradan paikalle rakennettua pyörä- ja kävelytietä reunustavat jykevät kallioleikkaukset ja kivimuurit sadan vuoden takaa. Baanan varrella on levähdyspaikkoja, istutuksia, ympäristötaidetta sekä pelikenttiä. Puistojen Jätkäsaari Jätkäsaaren sydämenä kaartelee noin kilometrin pituinen Hyväntoivonpuisto. Saukonlaiturin ja Melkinlaiturin alueilla on omat suojaisat asuinkortteleiden keskellä sijaitsevat puistonsa. Lisäksi merenrantaan tulee osaksi Helsingin rantareittiä liittyvä puistonauha. Puistoalueita täydentää vielä viihtyisäksi kaupunkitilaksi suunniteltava liikuntapuisto Bunkkerin läheisyydessä. Puistot kutsuvat rentoon oleskeluun ja aktiiviseen vapaa-ajan viettoon. Matkustajasatama jatkaa Suomen vilkkaimmasta, voimakkaasti kehittyvästä matkustajasatamasta liikenne suuntautuu pääasiassa Tallinnaan ja Pietariin. Jätkäsaaressa on ollut satama 1900-luvun alusta lähtien ja satamatoiminta jatkuu tulevan asuinalueen kyljessä. Jätkäsaareen rakennetaan myös useita venesatamia. Hernesaareen suunnitellaan asuntoja, työpaikkoja sekä vapaa-aikaan ja matkailuun liittyviä palveluita. Näitä ovat muun muassa purjevenesatama ja vesiurheilukeskus. Venesatamien yhteyteen suunnitellaan yleisölle ja veneilyharrastajille vapaa-aikaan ja veneilyyn liittyvä kaupan ja toiminnan keskus. Suurin osa Helsinkiin saapuvista risteilymatkailijoista rantautuu Hernesaareen. Alueen telakka jatkaa toimintaansa. Alueen itärantaan rakennetaan kuuden hehtaarin kokoinen Meritähdenrantapuisto. Se on Kaivopuiston ja Eiran rantoja kiertävän virkistysalueen läntisin pää. Avomerimaisema, rantapuisto, suuret risteilyalukset ja purjehdustapahtumat tekevät Hernesaaresta merihenkisten kohtaamispaikan ydinkeskustan lähellä. Raitiolinjan 6 reittiä jatketaan Hernesaareen, joka mahdollistaa alueelle pääsyn 10 minuutissa.