Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin!
Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/2015 • 11.6.2015 Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 7 Uusi jäsenetu – mobiilimetsäsuunnitelma sivu 17 Lähes neljä miljoonaa uutta puuta kasvamaan sivu 26 Metsä Rokkaa Juvalla heinäkuussa Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! PEFC/02–44–10 Metsänomistajat 2 Puheenjohtajan katsaus Metsää kannattaa omistaa, kun sitä hoitaa Kesäksi kääntyvä kevät alkaa olla kukkeimmillaan Kiilanmäen tilan pihapiirissä Savonlinnan Ikoinniemellä. Uudella metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolla on takanaan viiden kuukauden taival ja metsissä on menossa ensimmäinen iso taimiralli. - Taimi on uuden metsän alku ja siitä huolehtiminen on paras tae, että metsätalous on tulevaisuudessakin kannattavaa toimintaa, miettii metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. talousarvioon kirjatun luvun. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan jäsenmaksujen postitusjankohta ei välttämättä ollut paras mahdollinen, koska viimeinen, vuoden 2013, metsähoitomaksu lähettiin metsänomistajille viime vuoden joulukuussa. Maksujen läheisyydestä voi juontua sekin asia, että osa metsänomistajista ei ole noteerannut jäsenmaksupostia, uutena asiana, lainkaan. Näille metsänomistajille lähtee postia alkukesästä, mutta jäsenyytensä tilan voi tarvittaessa tarkastaa myös ottamalla yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Aika kuluu ja vuodenajat vaihtuvat metsässä tuttuun tapaan ja uuden yhdistyksen on sopeuduttava vuoden rytmiin. Puheenjohtajan mukaan palveluvarustuksen rakentaminen yhdenmukaiseksi koko alueella on edennyt suunnitelmien mukaan. - Varmaan yksi alkuvuoden suurimmista ja etukäteen jännitetyimmistä asioista on ollut jäsenmaksupostin lähettäminen metsänomistajille, sanoo JuhaPekka Hannikainen. Virheet viitenumeroissa valtakunnallisen postituksen yhteydessä aiheuttivat paljon ylimääräistä työtä, mutta jo tällä hetkellä maksaneiden jäsenten määrä ylittää Niin metsä tuottaa kuin sitä hoidetaan Juha-Pekka Hannikaisen mielestä metsää kannattaa omistaa, jos on valmis panostamaan sen hoitoon. Metsänhoitoyhdistys on hyvä apu, jos ei ennätä itse hoitotöitä tekemään. - Tuottavuuden perusta on hyvin yksinkertainen eli työt metsässä tehdään oikeaan aikaan. Mieluummin vähän ennen kuin liian myöhään. Parhaimmillaan voi metsän kiertoaikaa lyhentää liki parikymmentä vuotta. Kesäkuun alussa voimaan astuneesta uudesta Kemera-laista puheenjohtajalla on byrokratian lisääntymistä lukuunottamatta Työn tulokset omassa metsässä huomaa, siitä Juha-Pekka Hannikaisella on omakohtaista kokemusta: ensimmäiset omat istutukset on harvennettu jo kahteen kertaan. pelkkää hyvää sanottavaa. - Tuen myöntäminen taimikon varhaishoitoon tarkentaa näkökulman oikeaan pisteeseen, täystiheän taimikon luominen on kannattavan metsänhoidon peruspilari. Metsään kaivataan käyttöohje Taimiralli yhdistyksen alueella kestää juhannukseen saakka. Uudistusalueita ei kuitenkaan saa jättää oman onnensa nojaan, vaan taimikot kannattaa käydä kiertämässä aina, kun aikaa liikenee. Metsäsuunnitelman yleisenä tavoitteena on auttaa metsänomistajaa hänelle tärkeiden metsänkäytön tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelma siis tukee päätöksen tekoa, päätökset tekee aina metsänomistaja. - Aikanaan alueellisesti toteutetut metsäsuunnitelmat vanhenevat tai ovat vanhentuneet alueella ja yhdistys on jo alkumetreillään panostanut vahvasti suunnitteluun ja palkannut kaksi uutta toimihenkilöä tähän työhön. Omistajakunnan rakenteen muutuessa suunnittelun merkitys on kasvanut, etämetsänomista- Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Juhani Krappe jalle ajantasainen suunnitelma on käyttöohje metsään. - Suunnitelmasta on hyötyä myös metsänomistajan kanssa toimivalle metsäasiantuntijalle, silloin on paljon helpompi miettiä tulevia hoitotöitä, kun molemmilla on käytössään samat tiedot. Metsäkäynnille merkitystä Jokainen metsänomistaja kohdallaan varmaan miettii, kuka jatkossa huolehtii niiden hoidosta. Jäsenetuna tarjottu metsäkäynti voisi olla oivallinen tilaisuus koota eri sukupolvet yhteen tämän asian äärelle, miettii Juha-Pekka Hannikainen. - Kyse ei ole mistä-tahansaasiasta, sillä on esitetty väite, että puuta tulisi markkinoille 10 miljoonaa kuutiota lisää, jos metsänomistajien keski-ikä laskisi 10 vuodella. Metsäkäynnillä henkilökohtainen metsäasiantuntija tulisi myös tutuksi tuleville metsänomistajil- le ja asiointi olisi jatkossa paljon helpompaa. Palaute ei ole koskaan pahasta - Keskustelu metsänhoitoyhdistysten fuusiosta käytiin pitkälle viime vuoden puolella, nyt eletään ilmeisesti nk. sulattelun aikaa, sanoo puheenjohtaja ja kannustaa antamaan edelleen palautetta, sillä sitä yhteisen hankkeen toteuttaminen vaatii. Juha-Pekka Hannikaisen mukaan palautteen antamiseen on tässä vaiheessa käytössä hyvä kanava, sillä seuraaviin vaaleihin asti metsänhoitoyhdistyksellä on laaja valtuusto, johon kuuluvat kaikki vanhojen yhdistysten valtuutetut. Metsänomistajille hallinnolta on hyviä uutisia, sillä ison yhdistyksen painoarvo on huomattu myös puunkäyttäjien puolella. - Toimitussopimuksia uusiin paikkoihin on tehty eli korjuupalvelun puulle löytyy lisää osoitteita. Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen, Tiina Salminen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Metsänomistajat 3 Edunajajia jonossa, joukkueilla on eroja Metsänomistajalla uskoisi olevan lokoisat oltavat. Puuraaka-aineelle on luvassa hurjaa kysyntää tulevina vuosina ja julkisuudessa kehutaan kilpaa, miten metsänomistajien asemaa halutaan parantaa. Metsänomistajan valitessa joukkuettaan on hyvä raaputtaa hieman pintaa syvemmältä. Mikä metsänomistajan kaveriksi lyöttäytyvä tahon pääasiallinen pyrkimys on? Biotalousyhteiskuntaa rakennettaessa pääosa poliitikoista, etenkin ennen vaaleja, vannovat uusiutuvan luonnonvaran eteen. Vaalitenteissä kaikki lähes poikkeuksetta puhuvat esimerkiksi puurakentamisen ja uusiutuvan energian puolesta. Kiinteistöveron ulottamista metsämaahan ei haluta nostaa esille ennen vaaleja. Varovaisuus on viisautta, koska joka viides suomalainen on metsänomistaja. Metsänomistajia on yli puoluerajojen. Poliitikkoja tavatessa metsänomistajan kannattaa korostaa toimintansa elinkeinomahdollisuuksia. Puun käyttöä on hankala lisätä esimerkiksi metsänomistajan verotusta kiristämällä. puuta energiakäyttöön saatiin heikennettyä. Kovimmalla voimalla metsänomistajan puolelle on viime aikoina ilmoittautunut metsäteollisuus, etenkin keskusjärjestönsä Metsäteollisuus ry:n suulla. Metsäteollisuus kertoo haluavansa edistää aktiivisen metsänomistajan asemaa. Samalla metsänomistajille on kuitenkin tarjottu kiinteistöveron kaltaista ennakkoveromallia puun myynteihin pakottamiseksi. Tämä malli tuotiin esille välittömästi sen jälkeen, kun metsänomistajien mahdollisuuksia myydä Metsänomistajan kannattaa myös seurata, mitä metsäteollisuus tekee Euroopassa. Esimerkiksi googlaamalla sana cascade selviää nopeasti, että teollisuus pyrkii saamaan Eurooppaan säädökset, joilla puu rajataan selkeästi metsäteollisuuden omaan käyttöön. Muu käyttö olisi käytännössä sallittua vain heidän luvallaan. Metsänomistajan on hyvä muistaa, että metsäteollisuuden tavoitteena ei ole metsänomistajan edun ajaminen. Vaikka asian ympärille laitettaisiin kauniit kääreet, on teollisuudelle pääasia puun saaminen tehtaille mahdollisimman varmasti ja halvalla. Suomessa Metsäteollisuus ry edustaa kolmea isoa konsernia. Eräässä näissä eli metsänomista- jien omassa Metsäliitossa on meneillään edustajiston vaalit. Olisi mukava tietää, mitä mieltä Metsägroupissa ollaan esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n esittämästä ennakkoverosta tai Brysselissä lobattavasta cascade-periaatteesta. Tietävätkö edustajiston jäsenet osuuskunnan linjaukset? muille ryhmille. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten päätavoite on metsänomistajan aseman parantaminen ja elinkeinoedellytysten turvaaminen. Jokainen mukana oleva metsänomistaja tekee joukkueesta entistä vahvemman. Metsänomistajan onneksi metsänomistajien oma etujärjestö on tiivistänyt toimintaansa ja parantaa edelleen palveluaan ja edunvalvontaansa. Metsänhoitoyhdistysten jäsenöityminen MTK:hon vuoden alusta mahdollistaa entistä tehokkaamman metsänomistajan puolustamisen puun juurelta Brysseliin. Metsänomistajajärjestö on metsänomistajan oma kotijoukkue ja eroaa kaikista muista toimijoista siinä, että järjestön ei tarvitse tuottaa voittoa osakkeenomistajille tai hyötyä Marko Mäki-Hakola elinkeinopäällikkö MTK metsälinja Metsänhoitoyhdistys merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa Metsänhoitoyhdistyksillä on maamme kattavin verkosto metsäammattilaisia. Mhy Etelä-Savossa toimii 230 ammattilaista – työsuhteessa on 63 toimihenkilöä ja liki 70 metsätyöntekijää. Lisäksi yhdistykset työllistävät 100 yrittäjää. Luku kestää vertailun suuriinkin yrityksiin. Biotalousyhteiskunnan tarvitsemia uusiutuvia materiaaleja ei saada metsistä jalostukseen ilman työtä tekeviä käsiä ja koneita. 70 % markkinoille tulevasta puusta saa alkunsa metsänhoitoyhdistyksen tekemän puun myynnin suunnittelun kautta. Metsänhoitoyhdistysten tekemän puunkorjuun määrä kasvaa vuosi vuodelta. Viime vuonna mhy Etelä-Savo korjasi puuta 450 000 m³. Yhdistyksen merkitys aluetalouksissa on paljon suurempi kuin pelkkä yhdistysten oma liikevaihto. Puuta jalostavat laitokset sijaitsevat usein maaseudulla ja jokainen metsänhoitoyhdistyksen avustamana markkinoille tullut kuutiometri työllistää ketjussa edetessään lisää muita ammattilaisia. Metsänhoitoyhdistysten työ ei liity pelkästään puukaup- paan, vaan ne työllistävät Etelä-Savossakin lukuisia tie- ja ojarakennuksen ammattilaisia, metsäsuunnittelijoita, kiinteistönvälittäjiä ja metsänhoitotöiden tekijöitä. Työtä tehdään nykyaikaisilla välineillä. Mobiililaitteet ja tietokoneet löytyvät niin hakkuukoneen hytistä kuin metsäasiantuntijan taskusta. Elinvoimainen maaseutu ja etätyö luovat mahdollisuuksia Etelä-Savon menestys vaatii koko maakunnan elinvoimaisuudesta huolehtimista. Kunnossa oleva infrastruktuuri ja tiedonsiirto yhdistettynä maa- seutuelinkeinoja ja maaseudulla asumista edistävään kaavoitukseen turvaa alueen menestymistä. Etelä-Savon menestys edellyttää ennen kaikkea työpaikkojen luomista ja työn tekemistä koko maakunnan alueella. Metsänhoitoyhdistysten tarjoamat työpaikat luovat hyvän pohjan maaseudun menestykseen. Työn tekeminen saattaa kokea lähivuosina suuren murroksen. Yhä useammalle perheelle voi tarjoutua mahdollisuus tehdä työtä maaseudulla. Tiedon siirron kehittyminen antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikkapa etätyön tekemiseen siellä, missä työntekijälle on parhaiten sopiva työskentelypaikka. Olisiko kaupungistuPetri Pajunen Metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelussa käytetään paikallisia yrittäjiä. Näin saadaan maakuntaan työpaikkoja ja tuloja. misen asemasta mahdollisuus maalaistua uudelleen? Digitalisaatio pienentää välimatkoja yhteiskunnassamme, tarjoten mahdollisuuksia perheen molemmille vanhemmille työskennellä maaseudulta käsin. Puun käytön lisääntyminen tulee joka tapauksessa synnyttämään uusia työmahdollisuuksia maaseudulle, usein juuri metsänhoitoyhdistyksiin. Biotalousyhteiskunta tarvitsee metsäammattilaisia Lehteä lukiessa, lautaa sahatessa tai pahvilaatikkoa avatessa ei yleensä pysähdy miettimään, kuinka pitkän tien tuote on käynyt ennen kuluttajalle tuloaan. Kaupunkien kaukolämpöverkon lämmöstä nautittaessa harvemmin tiedostaa, että patterista hohkaava lämpö on lähtöisin maaseudun metsistä. Suomesta ollaan kovaa vauhtia rakentamassa biotalousyhteiskuntaa. Entistä useammin yhteiskunnan tarvitsema ratkaisu pohjautuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Äänekosken tuleva biotuotetehdas on hyvä esimerkki investoinnista, jonka vaikutukset leviävät monilla aloille. Biotalousyhteiskunta rakentuu tulevina vuosina investointi kerrallaan. Biotaloutta rakennettaessa on välttämätöntä, että kansalaiset ja päättäjät tiedostavat sen työn, mitä tehdään esimerkiksi kuitupuun saamiseksi sellutehtaalle, tukin saamiseksi sahalle sekä metsäenergian toimittamiseksi energiantuotantoon. Jokainen jalostukseen hankittu puu vaatii aktiivisen metsänomistajan lisäksi myös metsäammattilaisia – työtä lähellä metsiä. Petri Pajunen Metsänomistajat 4 Toiminnanjohtajan palsta Jäsenyysaste säilyy korkeana – lähes 10 000 jäsentä vahvistanut jäsenyytensä Lämpimät kiitokset kaikille metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksaneille jäsenillemme. Mhy Etelä-Savon jäsenmaksun on maksanut tällä hetkellä 70 % metsänomistajista. Metsäpinta-alan mukaan tarkasteltuna yhdistysten jäsenyys kattaa tällä hetkellä 75 %. Olemme kiitollisia hallinnossa sekä toimihenkilöinä tästä metsänomistajien luottamuksen osoituksesta yhdistyksemme toimintaa kohtaan. Teemme jatkossakin parhaamme Teidän palvelemiseksi kaikissa metsään ja metsäedunvalvontaan liittyvissä asioissa. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten päätavoite on metsänomistajan aseman parantaminen ja elinkeinoedellytysten turvaaminen. Jokainen mukana oleva metsänomistaja tekee joukkueesta entistä vahvemman. Jäseneroilmoituksen on jättänyt tänä vuonna vain 4 %. Jäsenyydestä eronneet ovat olleet pienempiä tiloja. Metsänomistajista neljännes ei ole vielä päättänyt jatkavatko jäsenenä. Lopullinen jäsenyysaste lienee vähintään 80 %. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on luonnollisesti vapaaehtoista ja nekin metsänomistajat, jotka eivät ole jäseniä, voivat käyttää laaja-alaista metsänomistamiseen liittyvää palvelutarjontaamme, tosin ilman jäsenetujaja alennuksia. Edunvalvontamme näkyy hallitusohjelmassa Eduskuntavaalit ovat takana, uusi hallitus muodostettu ja hallitusohjelma laadittu. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten tekemät esitykset on huomioitu hallitusohjelmassa kiitettävästi. Mikään muu organisaatio ei huolehdi metsänomistajien eduista - yhdessä olemme enemmän. Hallitusohjelman kirjauksia: 1. Puun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvoa kasvatetaan. 2. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. 3. Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta. 4. Puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. 5. Vauhditetaan tutkimus ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. 6. Hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja. 7. Suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon, rataverkkoon sekä terminaaleihin (600 M€). 8. Parannetaan omaisuuden suojaa ja jatketaan metsien ja soiden suojelua vapaaehtoisin keinoin. 13. EU:n keskityttävä olennaiseen ja Unionin on luotava edellytykset Euroopan kehittymiselle puhtaan teknologian sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijäksi Uusi Kemera-laki astui voimaan 1.6.2015 Erityisesti taimikonhoitojen osalla tukitasot nousivat. Keskimääräisessä taimikonhoitokohteessa Kemera-tukien ja verovähennysten jälkeen maksettavaa jää metsänomistajalle vain 38 % laskun loppusummasta. Taimikonhoidot kannattaa teettää ajoissa. Varhaishoitoon saatava tuki voi olla ajankohtainen jo viiden vuoden kuluttua metsänviljelystä. Nyt tukea on saatavissa jo yli 70 cm pituiseen (työn jälkeen) taimikkoon. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat avustavat sinua ilmoitusten laadinnassa ja rahoituksen hakemisessa. Metsänhoitoyhdistyksellä on paikkakuntalaisia ammattimetsureita töiden tekemiseen. Ota yhteyttä, niin laitetaan taimikot kasvukuntoon. Puukauppa alkaa maksuttoman 9. Verotuksen osalta helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdok- puunmyyntisuunnitelman sia ja/tai parannetaan metsävä- laatimisella hennystä. 10. Mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen kestävällä tavalla turvataan EU lainsäädännössä. 11. Kehittyneiden uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöä edistetään ja uusiutuvan energian osuutta nostetaan. 12. Säädetään 5 prosentin yrittäjävähennys liikkeen ja ammatinharjoittajille, maa, metsä ja porotalouden harjoittajille sekä elinkeinoja verotusyhtymille. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen tekemässä suunnitelmassa otetaan huomioon metsän hakkuumahdollisuudet, hoitotarpeet ja luonnonhoito. Kun teetät puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistyksellä, saat tiedot paikkakunnan puunhinnoista ja puun markkinatilanteen kaikkien ostajien osalta. Puunmyyntisuunnitelma on valmis tuote, jolla voidaan kilpailuttaa puunostajat. Parhaan markkinahinnan puustasi saat kilpailuttamalla myytävän puuerän. Kun teet puukaupan toimeksianto-sopi- muksen kanssamme, niin kilpailutamme puukauppasi kaikkien ostajien kesken. Tarjousten perusteella laskemme sinulle vertailun, jonka perusteella sinun on helppoa päättää, kenelle puut myydään. Hoidamme lisäksi kauppaan liittyvät asiapaperit ja valvomme, että hakkuu tehdään kauppaehtojen mukaan ja rungot hyödynnetään tarkasti. Kun puut on korjattu, saat rahat tilillesi sovitun aikataulun mukaan. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja käyttämällä et sitoudu yhteen yhtiöön, vaan olet vapaa valitsemaan kauppakumppanisi kauppakohtaisesti itse. Yksi ja sama puunostaja ei ole metsänomistajan kannalta taloudellisesti paras vaihtoehto vuodesta toiseen. Mhy Etelä-Savon jäsenetuna Metsäselainmobiilisovellus Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa. Me teemme kaikkia metsänhoitotöitä – maanmuokkauksesta ja istutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Minna Kauppi Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie55• •51900 51900Juva Juva Etelä-Savo • •Väätäisentie p. 015-357 www.metsa-savo.fi • metsasavo@mhy.fi 015 357 4000 • www.mhy.fi/ etelasavo • etalasavo@mhy.fi Tarjoamme jäsenyyteen liittyvänä maksuttomana etuna Metsäselain-mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Se on kätevä apu myös vapaa-ajan harrastuksiin - koko Suomessa. Kun sinulla on mhy:n laatima uusi tai päivitetty metsäsuunnitelma mhy:n tietojärjestelmässä, niin saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman älypuhelimeesi. Sovelluksessa näkyvät mm. tilasi kartat ja kuviotiedot. Saat samalla käyttöösi koko Suomen kattavat maastokartat ja kiinteistöraja-aineistot ilman eri maksuja. Suur-Savon Sähköstä alennusta mhy EteläSavon jäsenille Mhy Etelä-Savo on solminut Suur-Savon Sähkön kanssa yhteistyösopimuksen. Jos olet jäsen, käytä MTK-Kymppi – sähkösopimuksen edut hyväksesi. Jäsenet saavat kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: • Kuukausimaksusta 6 % • Yleissähkö 6 % energiamaksusta • Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta • Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTKKymppi -sähkösopimusta. Tervetuloa Metsä Rokkaatapahtumaan Mhy Etelä-Savon monipuolinen Metsä Rokkaa-tapahtuma järjestetään Juvalla pe 3.7.2015 klo 10-15. Tervetuloa tutustumaan metsäalan palveluihin ja ammatteihin sekä tapaamaan samalla tuttuja! Toivotan hyvää ja virkistävää kesää kaikille lehtemme lukijoille! Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänomistajat 5 Puumarkkinat piristyivät Petri Pajunen Ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kesällä korjuukelpoisista päätehakkuukohteista. Myös harvennuskohteista tehdään kauppaa. Tammi-huhtikuussa EteläSavon puukauppamäärä oli 1 187 000 m³. Laskua edellisvuoden määriin oli lähes 20 %. Verkkaisesti alkanut puukauppavuosi on nyt selvästi piristymässä. Parin viimeisen viikon aikana puuta on myyty Etelä-Savossa yli 90 000 m³ viikossa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä hiljaisiin talven viikkoihin verrattuna. Kysynnän kasvu oli odotettavissa. Viime kuukausina teollisuuden puunkäyttö on ollut ostoja suurempaa. Tämä on supistanut raaka-ainevarantoja. Myös puun tuonti määrät ovat olleet lievässä laskussa jo pidemmän aikaa. Suurin myönteinen muutos on tapahtunut havutukin kysynnässä. Varsinkin kuusitukki kärsi vielä talvella kysynnän puutteesta, mutta nyt tilanne on tasapainoisempi. Myös mänty- ja koivutukille on kysyntää. Ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kesällä korjuukelpoisista päätehakkuukohteista. Myös harvennuskohteista tehdään kauppaa. Yleisen taloustilanteen haasteista huolimatta, metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat pysyneet varsin korkealla tasolla. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä sahatavaran tuotanto ja tukin käyttö laskivat vain 3 % ja kuitupuun ja hakkeen käyttö jopa kasvoi hieman. On myös huomattava, että kuitupuuta käyttävä metsäteollisuus tekee kokonaisuutena tällä hetkellä erittäin hyvää tulosta. Puunkäytössä ei suuria muutoksia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) ennustaa, että metsäteollisuuden puunkäyttö jatkuu suhteellisen tasaisena tänä ja ensi vuonna. Paperin tuotanto vähenee edelleen, mutta kartonkia tuotetaan vastaavasti enemmän ja sellua myös viedään kasvavia määriä. Sahateollisuudella on tänä vuonna haasteena heikentynyt kysyntä kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Myös kohonneet sahatavaravarastot rasittavat tilannetta. PTT ennustaa, että sahatavaran tuotanto laskee tänä vuonna 3-4 %, mutta ensi vuonna tuotantomäärät kohoavat jälleen 3-5 %. Vientihintoihin ennustetaan tälle vuodelle 0-1 prosentin laskua ja ensi vuodelle 1-2 prosentin nousua. tarjouskilpailun kautta markkinamekanismit pääsevät vaikuttamaan sekä yksittäiseen kauppaan, että markkinoiden keskihintaan. Puukauppa kannattaa valmistella huolella Puukaupan valmistelu kannattaa tehdä huolella ja käyttää metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja. Tarjoukset pyydetään mahdollisimman monelta ostajalta ja tarjousten vertailussa huomioidaan myös ostajien erot tukin katkonnassa. Parasta tarjousta ei siis ratkaise pelkästään yksikköhinta. Myyntierien kilpailuttaminen on hyvin tärkeää myös yleisen puunhintatason kannalta. Vain Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK metsälinja/Etelä-Savo Kantohinnat Etelä-Savossa 1.5.-21.5.2015 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Uudistushakkuu 58,4 57,6 49,5 24,2 18,8 17,8 Harvennushakkuu 48,7 48,0 40,1 15,5 15,6 15,0 14,1 12,6 14,6 Ensiharvennus Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. i! Puukauppakokemus käytössäs Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUNMY YNTISUUNNITELMA JÄ NÄ SEN E stat varmi mat sem edulli at! hinn Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistyksestä. jäsenhinta 0 € ilman jäsenyyttä 85 €/tunti Hinta sisältää: • • • • • • Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko stamistyöt Jatkotöistä sopiminen, esim. uudi Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! Metsänomistajat ETELÄ-SAVO PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO hinta alk. 0,80 €/m3 Hinta sisältää: • • • • • • • • • Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ p. 015 357 4000 tai [email protected] Metsänomistajat 6 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä www.mhy.fi/etelasavo > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v. 2015 perusmaksu 50 € + 1,50 €/ha-maksu, max. 300 €/jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 35 – 210 €/ jäsen. On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 €/tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 €/ 1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 €/tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 €/vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 €/vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta –kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu Metsänomistajat 7 Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna Metsäselain-mobiilisovelluksen Uusi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa jäsenyyteen liittyvänä maksuttomana etuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Se on kätevä apu myös vapaa-ajan harrastuksiin koko Suomessa. Kun sinulla on mhy:n laatima uusi tai päivitetty metsäsuunnitelma mhy:n tietojärjestelmässä, niin saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman älypuhelimeesi. Sovelluksessa näkyvät mm. tilasi kartat ja kuviotiedot. Saat samalla käyttöösi koko Suomen kattavat maastokartat ja kiinteistöraja-aineistot ilman eri maksuja. Mhy:n sovellus on Accelbit Oy:n valmistama. Se ladattavissa Android- ja Windows Phone -laitteille suoraan laitteen sovelluskaupasta. Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta. Sovellusta voidaan käyttää myös ilman nettiyhteyttä, ja selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea. Muita ominaisuuksia ovat teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot ja sijainnin näyttö kartalla. Voit tutustua mobiiliin metsäsuunnitelmaan heti kokeilemalla Metsäselaimesta löytyvää demometsäsuunnitelmaa. Metsäselaimen ajantasaiset maastokartat apuna vapaa-ajalla koko Suomessa •T arkimmat ja laadukkaimmat maastokartta- ja ilmakuvakartat kiinteistörajoineen koko Suomen alueelta. Metsäsuunnitelman ohella voit hyödyntää Metsäselainta erinomaisesti myös vapaaajan harrastuksissa, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Jatkossa Metsäselaimeen tulee myös useita muita hyödyllisiä ja hauskoja toimintoja, kuten omien paikkojen ja reittien tallennus. Metsäselain on siis monipuolinen sovellus, joka kannattaa ottaa käyttöön. Kuviotietoja on kätevää tarkistella maastossa. Puhelimen GPS-paikannus näyttää sijaintisi maastossa, joka helpottaa oman metsätilan kuviotietoihin perehtymistä. Hae Metsäselain maksutta laitteesi sovelluskaupasta Löydät sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla ”metsäselain”. •M etsäsuunnitelmien kuviot ja metsäsuunnitelman tarkat tiedot. •H akkuu- ja hoitotoimenpiteet teemakarttoina. •T uki aineistojen käytölle ilman verkkoyhteyttä (offline-tila) •O man sijainnin näyttö (satelliitti- ja verkkopaikannus) 1. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi. Jos et tiedä oman metsäasiantuntijasi yhteystietoja, niin soita p. 015 357 4000 tai laita sähköpostia [email protected] 2. Metsäasiantuntijasi tarkastaa metsäsuunnitelmasi tilanteen. Voit sopia suoraan hänen kanssaan uuden metsäsuunnitelman tilauksesta tai metsäsuunnitelman päivityksestä. 3. Kun uusi metsäsuunnitelma on valmis tai vanha suunnitelma päivitetty ajan tasalle, niin metsäsuunnitelma siirretään metsäasiantuntijan toimesta mobiilipalveluun. Saat metsäasiantuntijaltasi käyttäjätunnuksen ja ohjeet palvelun käyttöön. 4. Tämän jälkeen sinulla on metsäsuunnitelma karttoineen ja kuviotietoineen aina mukana. Tämän lisäksi sinulla on mm. ajantasaisimmat peruskartat ja ilmakuvat koko Suomen alueelta. Hyödynnä jäsenyytesi! Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo• Väätäisentie 5 • 51900 JUVA • [email protected]• www.mhy.fi/etalasavo Nyt saat jäsenetuna metsäsuunnitelman myös mobiiliversiona. Toimintaohjeet mobiilimetsäsuunnitelman tilauksissa: Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Onko talven aikana tullut tuhoja? Mistä voisi myydä puuta ja miten? ETELÄ-SAVO jäsenetu ! Metsäselaimen ominaisuudet: Saappaat jalkaan ja metsään. Metsänomistajat Petri Pajunen Metsänomistajat 8 Uusi Kemera-laki astui voimaan 1.6.2015 Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Petri Pajunen Tuen kohdentaminen uudessa laissa taimikoiden varhaishoitoon on odotettu parannus, joka tehostaa metsänkasvatusketjua. Uusi Kemera -järjestelmä on määräaikainen ja sen nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatuksia vuoden 2023 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista toimenpiteistä jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen ja energiapuun korjuutuki. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Taimikonhoidoistakin tehtävä jatkossa ilmoitus ennen töiden aloittamista Nyt tukea saa jo yli 0,7 metrin pituiseen (pituus työn jälkeen) taimikkoon. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. sän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, joten Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse odottaa. Rahoitusta kuitenkin myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Metsänhoitoyhdistys laatii rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen, Uusi Kemera-laki vaatii enMetsänhoitoyhdistyksen metnakkoilmoituksen tekemisen säasiantuntijat laativat rahoitusMetsäkeskukselle ennen töi- hakemuksen, joka täytyy tehdä taimikkosi on harvennuksen tarpeessa.ennen Me teemme denkunaloittamista. Taimikon töiden aloittamista. Työn kaikkia metsänhoitotöitä – maanmuokkauksesta ja varhaishoidon ja nuoren met- päätyttyä he laativat toteutusistutuksesta hakkuisiin. Hyvin hoidettu metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Etelä-Savo • •Väätäisentie Väätäisentie55• •51900 51900Juva Juva Tilaa mhy Etelä-Savosta ja osallistut p. 015-357 015taimikonhoitotyöt 357 4000 • www.mhy.fi/ www.metsa-savo.fi etelasavo • metsasavo@mhy.fi • etalasavo@mhy.fi samalla kolmen 200 € metsäpalvelusetelin arvontaan. Kilpailun säännöt *Kilpailu koskee mhy Etelä-Savon toimialueen metsänomistajia *Taimikonhoitotyö toteutetaan mhy Etelä-Savon toimesta *Määrä vähintään 1 hehtaari varhaishoitoa tai nuoren metsän hoitoa *Kilpailuun osallistuvat ajalla 1.6 – 30.9.2015 toteutetut tai tilatut taimikonhoitokohteet *Arvonta suoritetaan lokakuussa 2015 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti *Metsäpalvelusetelit ovat käytettävissä kaikkiin mhy EteläSavon palveluihin ja tuotteisiin Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi nyt! Metsäkäynti ja taimikonhoitokohteiden kartoitus on maksuton jäsenpalvelu. selvityksen Metsäkeskukselle, jonka perusteella tuki maksetaan. Metsänhoitoyhdistyksen toteuttamissa työmaissa rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laatiminen sisältyvät taimikonhoitopalvelun hintaan. Metsänomistajan omatoimisissa hankkeissa näistä laskutetaan hehtaaripohjainen korvaus. Uuden Kemera-lain tuet Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa (Etelä-Suomi). Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa (EteläSuomi). Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta (Etelä-Suomi). Juurikäävän torjunnan tuki on 70 €/ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epäta- sapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % (Etelä-Suomi) hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tietiheys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. Tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa noudatetaan metsätienormeja, joita julkaisee Metsäteho Oy. Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha vuodessa. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys ve- Ota yhteyttä metsänhoitoyh distykseen ja pyydä metsäasiantun tijaasi kartoittamaan ajankohtaiset taimikonhoitoko hteet maksutta (jäsenetu). siensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai 3 000 euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi. Metsäluonnon hoitohankkei-na voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset. Metsänomistajat 9 Parasta uudessa KEMERAssa taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi! Uusi määräaikainen Kemera-järjestelmä tuli voimaan kesäkuun alussa ja muutama päivä aikaisemmin saatiin osa uudistukseen liittyvistä lomakkeista, osaa odotellaan kesäkuun ja loppukesän mittaan. Uusi järjestelmä on otettu varovaisen myönteisesti vastaan. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Byrokratia on lisääntynyt, mutta siihen syypäätä saa etsiä yhteisen Euroopan suunnalta. Hakemus vaaditaan siksi, että rahoitusta ei voida myöntää jälkikäteen. Käytäntö siinä, kuinka hakemuksen jälkeen menetellään, vaihtelee; taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin työ voidaan aloittaa. Muistettava kuitenkin on, että rahoitus ei ilmoituksesta huolimatta ole automaattista, vaan sitä myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Tuettavien työmuotojen lista kapeni Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tuen ulkopuolelle päätyivät pystykarsinta, pellon metsitys, energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja selvitystoiminta sekä vahinkojen korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta. Metsänuudistaminen luonnontuhojen jälkeen jää jatkossa vakuutusvetoiseksi, korvausta ei tukirahoista enää saa. Energiapuun korjuu säilyi mutkan kautta tuen piirissä, sillä tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen. Listan tärkein uutuus on tuki taimikon varhaishoitoon ja juuri se on otettu tyytyväisenä vastaan. Oikealla ajoituksella samalla kuviolla voidaan saada tuki kahteen käsittelyyn. Metsänomistajan kannalta tukijärjestelmän uudistus on kannusta, sillä enää ei tuen määrään vaikuta toteutetaanko se omana työnä vai vieraalla työvoimalla. Parhaimmillaan metsänomistajan korvaus nousee yli kaksinkertai- seksi entisen tukeen verrattuna. Yhdistyksen metsäasiantuntijat perehtyvät uuteen käytäntöön ja parhaan tiedon oman kohteen tuesta saa heiltä. ta, että vesakko ei piiskaa taimikkoa kelvottomaksi, jos hoitotyötä lykätään. - Muutaman tukisatasen odottelun takia saattoi kuvioon syntyä tuhansien vahinko. Ammattimiehen arvio uudistuksesta Hannu Arpiaisella, Mikkelin läntisen tiimin metsurilla, tuli ammatissa vapun jälkeen 40 vuotta täyteen. Metsänhoitoyhdistyksen leivissä Hannu on ollut vuodesta 1975 saakka. Ammatinvalinta oli aikanaan hyvin luonnollinen, miehen omien sanojen mukaan, kotipuolessa Mikkelin Korpijärvenkylässä, matkan pellon reunan yli metsään oli lyhyt! Hannu on seurannut tarkasti tukijärjestelmäuudistuksen etenemistä, vaikka kemeraa on sorvattu kohtuullisen pitkään. Monen muun tapaan metsäammattilainen on tyytyväinen, että tuki ohjaa taimikoiden varhaisempaan hoitoon. - Yksin työ nopeutuu lähes puolella, kun se tehdään aikaisemmin, sanoo Hannu ja arvioi, että sanalla kustannuksella selvitään, vaikka kuvio käsitellään kahteen kertaan. Säästöä syntyy myös sitä kaut- Hannu Arpiainen näyttää, että taimikon varhaishoidossa jälkeä syntyy vauhdilla. Varovainen arvio on, että päivässä ammattimies käsittelee kaksinkertaisen pinta-alan taimikkoa. UUDEN KEMERA-LAIN KESKEISET TUET TAULUKKONA Työlaji Taimikon varhaishoito Nuoren metsänhoito Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu Tuki €/ha 160 230 450 Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen 1,0 0,5 3000 5000 - 0,7 2,0 0,5 1000 3000 - 3,0 16 2,0 0,5 1000 3000 35 Minimi pinta-ala, ha 2,0 3,0 16 Työlaji Metsän terveyslannoitus Tuki % kokonaiskustannuksista 40 Työlaji Suometsän hoito (kunnostusojitus) Tuki Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 alle 5 ha hankkeet 40 % Minimi kuviokoko, ha 0,5 Työlaji Metsätien perusparannus Uuden metsätien tekeminen Tuki % kokonaiskustannuksista 40 30 Metsätalouden kuljetusten osuus % min 30 50 Metsätien pituus min metriä 500 500 Minimi kuviokoko, ha 0,5 Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi! TAIMIKONHOITOLASKUN NETTOKUSTANNUS ON PIENI KEMERA-TUEN JA VEROVÄHENNYSTEN JÄLKEEN SOVI TAIMIKONHOIDOISTA NYT OMAN METSÄASIANTUNTIJASI KANSSA! ESIMERKKILASKELMA TAIMIKON VARHAISHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Taimikon varhaishoito laskutushinta, €/ha 350,00 84,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00 Kemera-tuki, €/ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, € -57,00 Yhteensä 434,00 Maksettavaa jää, € 133,00 (38 % laskun nettosummasta) ESIMERKKILASKELMA TAIMIKONHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Taimikonhoito laskutushinta, €/ha 500,00 120,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, €/ha -230,00 Verovähennys metsäverotuksessa, € -81,00 Maksettavaa jää, € 189,00 Yhteensä 620,00 (38 % laskun nettosummasta) Metsänomistajat 10 Jouko Makkonen on puun puolesta puhuja Ilman kunnon teitä - puu jää metsään Jouko Makkonen Savonrannalta, torpparin pojanpoika, kertoo olevansa tyytyväinen, kun on ylennyt sahalaitoksen omistajaksi. Totta toinen puoli, mutta huumorilla höystettynä, Joukolla todella on Lapinjärven rannassa yhden miehen sahalaitos, jolla hän jalostaa tilan metsistä kootut pystyyn kuivaneet rungot komeiksi puutarhakalusteiksi. Hyvää vapaa-aikaa ei kannata jättää käyttämättä, vaikka tilanpito siirtyi pojalle vuonna 2011. Lapinahon tilan vanhalla isännällä riittää virtaa edelleen yhteiskunnallisiin ja yhteisiin asioihin. Päällimmäisenä on kuntalaisaloitteen, kuntaliitoksen investointeihin tarkoitettujen nk. porkkanarahojen osoittamisesta yksityisteiden peruskorjaukseen, eteenpäin vieminen. Savonlinnan kuntapäättäjät joutuvat vielä ottamaan kantaa paikkakunnan yksityisteiden edustajien tekemään ja 300 kuntalaisen allekirjoittamaan aloitteeseen. Kuntaliiton johtavan lakimiehen lausunto asiassa tukee savorantalaisten kantaa, että valtuusto voi käyttää laajaa harkintavaltaansa niin, että yksityisteiden perusparannus tulkitaan investointina eikä sitä pidetä normaalinan avustuksena teiden kunnossapitoon. Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuonna 2009 ja Jouko Makkoselle oli kova päätös metsittää pelto, jonka oli omin käsin suosta kuokkinut. Puntarissa painoivat kuitenkin metsää puoltavat seikat ja päätöstään hän ei ole katunut. Palstalla on kuitenkin sen verran merkitystä, että 15-kesäisenä suota kuokkiessaan Jouko kertoo tehneensä valinnan maa - ja metsätaloustuottajan urasta. liitos tuli tunnetuksi “rotanhännän” takia, sillä yhteinen kuntaraja toteutettiin niin, että Savonranta osti Enonkoskelta huoltokäytävän kuntien välille. - Yksityistieavustus palve- lee niin savonrantalaisia kuin kesäasukkaita, uskoo Jouko Makkonen ja jatkaa, että myös matkailun kannalta hyväkuntoinen tiestö on merkittävä etu. Yksityisteiden merkityksen Jouko näkee myös kansallisomaisuuden, metsän, näkövinkkelistä. - Toimiva tieverkko on kuljetusten kannalta ehdoton edel- lytys, sillä seutukunta on riippuvainen niin metsien hoidosta kuin niiden hyödyntämisestä. Käytännön hyötyjen lisäksi tiestön kohentamisessa näkee entinen kunnallismies myös henkisen puolen, se antaa uskoa tulevaisuuteen ja maaseudun elinvoimaan. Elanto lähtee kivisistäkin pelloista Lapinaholla ryhdytään isänniksi nuorella iällä. Poika Kalle, joka jatkaa tilaa puolisonsa Kirsin kanssa, otti tilan hoitoonsa 24-vuotiaana. Isä Jouko oli vasta 21-vuotias, kun ryhtyi isännäksi. Lypsykarjan pääluku on vuosien kuluessa noussut, nyt nuoren polven navetassa on 75 lehmää, isällä lypsäviä oli 25. Jouko Makkoselle selvisi tuleva ammatti suota pelloksi kuokkiessa 15-kesäisenä. Vastuu Lapinahon tilasta tuli eteen varsin nuorena, sillä sukupolvi vaihtui, kun Jouko oli 21-vuotias. - Hankalia päätöksiä nousi eteen, muistelee Jouko ja kertoo, että hyvän tienestitalven savotassa jälkeen olisi ollut rahat pikku-fiiatin ostoon, mutta hieman kirvelevin mielin nuorimies päätyi ostamaan muutaman hiehon lisää navettaan, että tilan tuotto saatiin kohenemaan. Tilan maltillinen kasvattaminen oli tavoitteena koko isännyyden ajan. Liikkeelle lähdettiin runsaan parinkymmenen hehtaarin kokonaispinta-alasta ja tällä hetkellä peltoakin on 50 hehtaaria, niistä viisitoista on itse raivattuja. - Varmaan eteenpäin suuntaava asennoituminen tilanpitoon saattoi tulla edelliseltä sukupolvelta, sillä isä oli Otavan maanviljelyskoulun käynyt mies. Pääluku navetassa kasvoi, Metsänomistajat 11 lisämaata hankittiin, kun sitä tuli sopivasti tarjolle. Aivan oma tarinansa on lisämaan osto Savonrannan kunnalta, sillä ostotarjouksia tehtiin kaikkiaan neljälle valtuustolle ja aikaa ensimmäisestä kaupantekoon kului 23 vuotta. Ajan tavan mukaan myös maatalouden sivuelinkeinot tulivat mukaan kuvaan. Lapinjärven rantaan, niemen nokkaan, nousi vuonna 1966 Savonrannan ensimmäinen vuokramökki. Seuraava kesä oli ensimmäinen kausi ja ensimmäinen vuokraaja oli saksalainen pariskunta. - Aina pitää olla ensimmäinen, vitsailee Jouko ja jatkaa, että hän taisi olla myös ensimmäinen, joka luopui vuokramökkien pitämisestä. Kallen ja Kirsin isännyys on alkanut vauhdilla, sillä lokakuussa 2013 vietettiin uuden 75 lypsävän viileäpihaton avajaisia. Uusia karjatalousrakennuksia ei nouse kuin sieniä sateella ja tapahtuma kiinnosti seutukunnan väkeä. Lapinahon maitotila oli pilottikohteena mukana valtakunnallisessa MTK:n kipparoimassa tyyppinavettahankkeessa, jolla pyritään saamaan navettarakentamisen kustannukset kuriin. Yhdessä asiassa navetta taatusti poikkeaa muista hankkeen kohteista. Puurakenteisen navetan verhoseinien alaosat ovat oman metsän hirttä. Tila on sukupolvien ketju Jouko Makkonen liputtaa kauempanakin sijaitseville hyville asioille, niin kuin Pudasjärven, maailman suurin, hirsikoulu. - Suomi on puujaloilla seisova maa, miksi sitten ei valita rakennusmateriaaliksi puuta. Jouko tietää, että puuta on kartettu keskimääräistä korkeampien rakentamiskustannusten vuoksi, mutta toteaa, että asia näyttää siltä, mistä suunnasta sitä katsoo. - Kokonaishyödyn kannalta puun käyttö on kannattavaa, sillä se tuo työtä ja laventaa ansiomahdollisuuksia maaseudulla. Lapinahon mielenkiintoisin puurakennus on viisitoista vuotta sitten rakennettu viljavarasto. - Pohjalla oli halu rakentaa varasto puusta, mutta toteut- Jouko Makkonen sai tilan vastuulleen nuorena ja siirtyi eläkkeelle vasta 68-vuotiaana, että poika Kalle ennätti täyttää 24 vuotta. - Omista kokemuksistaan pitää oppia jotain, nyt pojalla oli aikaa elää muutama vuosi nuoruutta, jota mahdollisuutta itselläni ei ollut, sanoo Jouko ja jatkaa, että oikeastaan molemmat voittivat, sillä jatkovuodet kartuttivat mukavasti omaa eläkettä. Lapinahossa on koetettu elää, niin kuin saarnataan, Joukon mielestä sukupolvenvaihdoksen yksi tärkeimmistä elementeistä on tilan taloudellinen asema. - Mieluummin velaton tila, sillä uuden yrittäjän on aina investoitava toimintaan. Ensin puuta, sitten muuta Lapinahon viljavarastossa on seinät hirrestä. Jouko Makkonen sai idean manttaalikuntien lainajyvästöistä, jotka oli veistetty hirsistä. Uuden ajan vilja-aitta on kuitenkin rakennettu pilaripalkkitekniikkaa hyväksikäyttäen. Pilarikehys on metallia ja seinät on ladottu hirsistä. Puinen viljavarasto on erinomainen leipäviljan säilytykseen. tamista joudun pohtimaan pitkään, kertoo Jouko. Hirsirakentamisen kompastuskivenä ovat salvokset, jotka varastotyyppisessä rakennuksessa olisivat vieneet liikaa aikaa. Niinpä päädyttiin pilaripalkkiratkaisuun, jossa hirret ladottiin metalliseen kehyksiin. - Kohtuullisilla kustannuksilla saatiin viljavarasto 25 lehmän tarpeisiin, kun käytettiin omassa metsässä kasvanutta puuta. Varastoon mahtuu 150 000 kiloa viljaa ja vuosien varrella se on harmaantuneena sulautunut osaksi tilan vanhan osan muita rakennuksia. Jouko Makkonen tietää myös oman kehitelmänsä erinomaisen edun – hirsivarasto sopii hyvin leipäviljan varastointiin, sillä puiset seinät eivät hikoile ja vilja pysyy kuivana. Keksijän vikaa Tilan uusi karjasuoja on Savonrannan ensimmäinen robottinavetta. Valtakunnallisen tyyppinavettahankkeen pilottirakennuksista se eroaa muista siinä, että seinien alaosa on kotimetsästä korjatusta puusta sahattua hirttä. Jos titteleistä saisi valita, niin Jouko valitsisi mieluiten keksijämaanviljelijän! Asialla on myös vankkaa perustaa, sillä miehellä on ollut hallussaan yksi pikkupatentti ja useita hankkeita, jotka olisivat voineet edetä patentointiin saakka. Patentoitu keksintö oli karjatilallisen työtä helpottava vasikan nupotusteline, jonka ensimmäinen prototyyppi syntyi paikallisen sepän pajalla. Tuote eteni sarjatuotantoon asti eläinlääkärin kannustettua hanketta ja niitä on edelleen käytössä satoja ympäri Suomea. - Valmistusoikeudet siirtyivät uudelle yritykselle, mutta tuotanto lienee pientä, sillä nupotus eli vasikan sarviaihioiden tuhoaminen halutaan ilmeisesti siirtää tiloilta eläinlääkärin suorittamaksi. Virallista tunnustusta keksijänä on kertynyt, siitä on osoituksena toinen sija Mikkelin läänin keksintökilpailussa – elevaattorin lisälaitteella. - Kannatan ajatusta, että metsässä kasvatetaan myös laatupuuta. Sitä silmällä pitäen kehittelin saksitoimista oksasahaa, jota toimisi hydraulisesti, paljastaa Jouko. Hydrauliikan voimanlähde olisi pystykarsijan repussa. Kuka keksi uuden nimen MTK:lle ? MTK on vanhempi kuin Suomen valtio, sillä se on perustettu toukokuussa 1917. Yhdistyksen nimi oli alkujaan maataloustuottajien keskusliitto ja vasta 1992 sääntömuutoksen myötä nimi muuttui kaikki kolme jäsenryhmää kattavaksi järjestöksi: maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry:ksi. Suotuisissa olosuhteissa muutos olisi voinut tapahtua ennemminkin, sillä paikallinen tuottajayhdistys teki Jouko Makkosen esityksestä nimenmuutoksesta esityksen tammikuussa 1979 Itä-Savon liitolle, joka käsitteli asian vielä saman kuun aikana. Hanke ei ensimmäisellä kerralla edennyt, joten Savon suunnasta oltiin uudelleen asialla vuonna 1991, jolloin se eteni liittokokoukseen saakka ja toteutui. Metsänomistajat 12 TIIMIKIERROS – Mikkeli länsi Mikkelin länsipuolelta löytyy paljon omatoimisia metsänomistajia Mikkelin länsitiimi odotti mielenkiinnolla, mitä kestävän metsätalouden rahoituslain muutoksen voimaan astuminen tuo tullessaan. Porukka ynnäsi, että vielä nykyään pääpiirteissään voimassaoleva laki on vuodelta 1997, muutosta on taas ryhdytty puuhaamaan vuonna 2007, mutta sitä ei koskaan saatu maaliin. Ensin hallituksen esitykset eduskunnalle peruttiin 2010, sitten tehtiin uusi esitys lain muuttamista ja sen kylkeen niputettiin laki pienpuun energiatuesta. Petu juuttui kuitenkin EU:n rattaisiin ja uudistus jäi toteutumatta. Pitkittynyt Kemeran muutos on hankaloittanut työtä metsissä – etenkin töiden suunnittelua, koska varmuutta tukien kohdistumisesta ja määristä ei ole ollut. Tiimin nuorin jäsen totesikin, että hän taisi olla yläasteella, kun Kemeran kanssa askartelu valtakunnassa alkoi! vesi, Puulaa ja Saimaa. Varsinaisia saaria työkohteina ja saariasiakkaita ei juurikaan ole, joten periaatteessa tällä seudulla ei kärsitä alueen rikkonaisuudesta kuten useamman muun tiimin kohdalla. Toimialue on kuusivaltaista, Saimaan ranta-alueilla löytyy luontaisesti syntynyttä visakoivua enemmän kuin muualla. Mikkelin toimisto Savilahdenkatu 32 50100 Mikkeli Omatoimisia metsänomistajia Asiakastilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria, mikä vastaa keskimääräistä tilakokoa koko yhdistyksen alueella. Metsänomistajia on noin 1350 ja metsäpinta-alaa noin 45000 hehtaaria. Asiakkaitaan tiimi kiittää omatoimisiksi, sillä metsänuudistuksen lisäksi monelta onnistuvat myös muut hoitotyöt. Etämetsänomistajien osuus on suhteellisen korkea, noin kuusikymmentä prosentti asuu toimialueen ulkopuolella, etäisimmät Indonesiassa ja Amerikoissa. Myönteinen asia seutukunnalla on, että tilojen pirstoutuminen on selvästi hidastunut. Urakoitsijat ja metsurit 3 Koneyrittäjät: W-team Oy M&T Tuhkalainen T:mi Tenho Pulkkinen (myös muokkaus) Larmeko Oy, Erkki Puupponen (myös muokkaus) Reima Väisänen Partti Marko ja Kauko Puunkorjuu Hannu Jääskeläinen Maanmuokkausyrittäjät Koneurakointi Piispanen Kaartinen Henri Metsurit: Hannu Arpiainen Maunu Pekurinen Metsuriyrittäjät Metsätyö Riittinen, HK-Metsä Metsäpalvelu Kallio Alue entinen, tapa toimia uudempi Mikkelin läntisen toimijoille alue on tuttu, toteuttajamalli on taas uudempi, sillä perinteiseen tapaan kuului, että yksi ja sama toimihenkilö vie hankkeensa loppuun saakka. Uuden yhdisyksen myötä on vahvistunut, että tiimin metsäasiantuntijat Herkko Hämäläinen, Taina Kekkonen ja Matti Kekkonen hankkivat kohteet ja niiden toteuttajana on metsähoitoesimies Tapio Perko. Kesällä kuviot hieman muuttuvat lomien takia, sillä metsäneuvojat hoitavat alueita ristiin, mutta sillä tavalla tulevat toistenkin alueet tutuiksi. Tiimin toimihenkilöt tekevät työtään Mikkelin toimistosta käsin ja samassa toimistossa on myös korjuuesimies Juha Kokon ja kiinteistövälitystä ja tilaarvioita hoitavan Antti Tiihosen asemapaikka. Elokuun alussa saadaan alueelle myös oma tieja oja-asiantuntija, kun Reijo Kähärä aloittaa työt. Vesistöt rajoina Kartalla toiminta-alue rajoittuu lännessä Hirvensalmen kuntaan ja etelässä Mäntyharjun kuntaan ja vanhaan Ristiinan kuntaan. Pohjoisessa toimialue rajoittuu entiseen Haukivuoren kuntaan. Maastossa toiminta-aluetta rajaavat suuret vesistöt Kyy- Mikkeli länsi tiimi halusi kuvaan taimikkoon, jonka hoitoon jatkossa saa rahoitustukea. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Herkko Hämäläinen metsäasiantuntia. Aloittanut työt metsänhoitoyhdistyksellä huhtikuussa 2014. Harrastukset hiihto, metsästys, kalastus, suunnistus ja maastopyöräily. Hiihto ja metsästys näistä tärkeimmät. Matti Kekkonen metsäasiantuntia. Aloittanut työuran Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksellä metsäneuvojana huhtikuussa 2000. Vapaa-aika kuluu töiden jälkeen metsätöissä. Tapio Perko metsänhoitoesimies. Aloittanut uransa Järvi-Savon metsähoitoyhdistyksessä 1994. Tiimiesimiehenä toiminut vuoden verran.Harrastuksiin kuuluu kuntosali kaikkina vuodenaikoina. Talvella hiihto ja laskettelu sekä kesällä aika kuluu golfviheriöillä. Taina Kekkonen metsäasiantuntia. Tullut Järvi-Savon Mhy:lle metsäsuunnittelijaksi 2010 ja aloittanut nykyisellä alueella metsäasiantuntijana 2012. Harrastuksina kuntonyrkkeily, ratsastus ja lavatanssit ( aina kun vaan ehtii ) Metsänomistajat 13 TIIMIKIERROS – Savonlinna länsi – Rantasalmi Yhdistysrajojen poistuminen korjasi tiimin aluetta eheämmäksi Savonlinnan länsi- Rantasalmi tiimin kohdalla fuusion tuoma muutos oli vähäinen nimen vaihtuminen, sillä alueellisesti se toimii Kiviapajaa lukuun ottamatta samalla alueella kuin ItäSavon länsitiimi aikanaan. Fuusion myötä Kiviapaja siirtyi Sulkavan tiimille, jonne se luontevammin kuuluu. Tiimi pitää majaansa Kylätien varrella Rantasalmella eli on yhden toimiston tiimi. Rantasalmi on tullut kuuluisaksi kirjailija Outsiderin luomasta Rinssi-eversti Kustaa Lipposen hahmosta ja kylällä on rinssi-everstille muun muassa oma nimikko hotelliravintola. Vesistöjä riittää tiimin alueella, vettä on runsas kolmasosa pinta-alasta. Rantasalmella, kuten muuallakin odotetaan, mitä Kemerauudistus tuo tullessaan. Ennakkoilmoitukset ovat uutta byrokratiaa monelle työlajille ja uuteen käytäntöön on oppimista niin metsänomistajilla kuin metsäasiantuntijoilla. Neljän tekijän tiimi Kylätien toimistossa on metsänhoitoyhdistyksen vakiokokoonpano; metsänhoitoesimies ja kolme metsäasiantuntijaa. Savonlinnan toimistolta tukea antavat Kalle Kaartinen tie- ja osa-asioissa ja Petra Huupponen, jonka vastuualueena ovat; metsäkiinteistöjen välitys, metsätilan sukupolvenvaihdokset, metsäarviot ja metsäverotus. Rantasalmella Petralla on vielä tukenaan kotietu, sillä Huupposten tupanen on Parkunmäellä. Vuodenvaihteen molemmin puolin on tapahtunut pieniä muutoksia tiimin sisällä. Otto Kankkunen siirtyi hoitamaan metsäasiantuntijan pestiä Savonlinnan länsipuolella ja vuoden alussa metsänhoitoesimieheksi tuli Iiro Ojalainen, Maija-Liisa Kettusen ja Pauli Pärnäsen vastuualueet pysyivät entisinä. Tiimi on hyvä sekoitus pitkää ja lyhyempää mhy-uraa, sillä Maija-Liisalla on kertynyt työ- Rantasalmen toimisto Kylätie 17 58900 Rantasalmi 8 uraa 38 vuotta, ensin toimistonhoitajana ja viimeiset yksitoista vuotta metsäneuvojana. Otto tuli taloon 2010 ja Pauli vuotta myöhemmin. Kesällä tiimi saa vahvistuksekseen harjoittelijan, metsänhoitajaksi opiskelevan Simo Ikäheimon. Toimistopalveluja Rantasalmella ei ole, vaan ne hoidetaan Savonlinnassa. Tiimiläiset vitsailevat, että metsänomistajat tietävät piipahtaa toimistolla, jos huomaavat, että jonkun auto on parkissa ulkopuolella. Hieman isompia metsiä Tiimin alueen pinta-ala on 53 765 hehtaaria ja metsänomistajia on 1543. Osuus koko yhdistyksen metsäpinta-alasta on 11,6 prosenttia. Tiimin tilojen keskipinta-ala on 35 hehtaaria eli pari hehtaaria suurempi kuin yhdistyksen koko alueella. Itä-Savolainen perusmaisema peltoja ja kukkuloita ja niiden välissä reheviä kuusikoita eli kaunista. Alueella on paljon vesistöjä ja huonoja teitä. Metsät ovat hyvin hoidettuja. Etämetsänomistajien määrä on vuosien kuluessa kovasti lisääntynyt, edellisen laskennan mukaan metsää omistettiin tiimin rajojen ulkopuolelta 45 prosenttia. Tiimin alueeseen kuuluu Rantasalmen lisäksi myös Savonlinnan kaupungin läntinen puoli; Kallislahti, Pihlalahti. Tiimin yrittäjät ja metsurit Savonlinnan länsi - Rantasalmi tiimi suoraan kahvitauolta kaapattuna. Tiimin esittely kulkee vasemmalta oikealle. Otto Kankkunen metsäasiantuntija. Tuli töihin yhdistykseen 2010. Vapaa-ajalla tulee harrastettua liikuntaa; tennistä, punttisalia, hiihtoa, sählyä ja uintia. Maija-Liisa Kettunen metsäasiantuntija 11 vuotta ja mhy:ssä yhteensä 38 vuotta. Työajan ulkopuolella iloa tuottaa mummina olo sekä valokuvaus ja mäyräkoira ladyt Lilli ja Ruusu. Iiro Ojalainen metsänhoitoesimies, aloitin 1.1.2015. Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu partiotoiminta Kuopiolaisessa Järvisissit –lippukunnassa. Toissijainen harrastus onkin ajaa Kuopio – Varkaus – Rantasalmi akselia. Pauli Pärnänen metsäasiantuntija, Rantasalmella aloitin tehtävässä 2011 eli 4 vuotta sitten. Harrastukset on metsästys ja muu tupustelu. Palkkametsurit: Juha Tolvanen, Jukka Tolvanen, Esa Kammonen, Pöyhönen Unto Metsuriyrittäjät: Jouni Kammonen, Markku Kammonen, Sami Niskanen, Simo Purhonen, Jussi Lehtinen, Tynkkynen Heikki Hakkuukoneyrittäjät: Matti Kauhanen (työllistää itsensä lisäksi kaksi) ja Reijo Huupponen (työllistää itsensä lisäksi yhden) Muokkauskoneyrittäjä: Teuvo Taskinen (työllistää itsensä lisäksi kaksi) Metsänomistajat 14 1-5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN 0400 754 252 MIKKELI ITÄ – HAUKIVUORI 4. HAUKIVUORI Korjuuesimies JUHA KOKKO 0400 547 133 Metsäasiantuntija ARI TEITTINEN 0400 754 256 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN 0400 165 984 050 343 5046 1. JOUTSA Metsäasiantuntija KARI PAASO 0400 124 950 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI JUSSI RAUTIO 0400 124 916 0400 124 951 0400 515 988 Metsäasiantuntija MIKKO PIISOLA 044 720 1720 Metsänhoitoesimies VELI MANNINEN 0500 156 115 2. HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! Metsäasiantuntija JARMO MÄKIRANTA 0400 124 952 Metsäasiantuntija JORMA SANISALO 0400 142 044 Haukivuori 4 1 Juva 6 Joutsa Metsänhoitoesimies SAMULI KOIVISTO 0400 124 953 3 Metsäasiantuntija NIINA IKONEN 0400 124 915 2 Hirvensalmi Mikkeli 3. MIKKELI LÄNSI Anttola 1.8.15 – 31.1.16 Metsäasiantuntija HERKKO HÄMÄLÄINEN 050 505 1482 Metsäasiantuntija TIINA SALMINEN 0400 754 255 Metsäasiantuntija TAINA KEKKONEN 0440 124 123 Metsänhoitoesimies TAPIO PERKO 0400 754 251 Pertunmaa 5. PUUMALA-ANTTOLA Metsäasiantuntija ANTTI PISKONEN 044 742 2351 Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies OLLI LUUKKONEN MARKKU MODIG 044 742 2355 0400 183 961 Metsäasiantuntija JAAKKO SALAKKA 040 146 1120 Metsänomistajat 15 6-10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE 6. JUVA Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN 040 841 7006 040 845 2710 Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN 044 555 0481 Metsäasiantuntija PEKKA HARMOINEN 0400 203 468 Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN 0400 256 492 8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI Metsäasiantuntija VILLE OINONEN 044 742 2352 Metsäasiantuntija Metsäasiantuntija MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN 044 555 0490 044 555 0493 Metsänhoitoesimies HANNA REIJONEN 040 359 1256 Metsäasiantuntija PAULI PÄRNÄNEN 044 555 0491 Metsänhoitoesimies IIRO OJALAINEN 044 555 0486 10. KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta 10 Metsäasiantuntija KATRI MONONEN 044 511 2017 Rantasalmi 8 Metsäasiantuntija PIIA KIETÄVÄINEN 044 511 2014 Metsäasiantuntija TAPANI HUTTUNEN 044 511 2015 Kerimäki Savonlinna 9 Sulkava Punkaharju Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies VELI-MATTI SUHONEN JORMA KORPELA 044 555 0495 044 511 2013 7 9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU 5 Puumala Sähköpostit: [email protected] 7. SULKAVA Metsäasiantuntija AKI KEMPPINEN 0400 726 639 Metsäasiantuntija TOMI MIETTINEN 040 180 3338 Metsäasiantuntija Metsänhoitoesimies EIJA KOISTINEN MARKKU KOLEHMAINEN 0400 726 638 044 742 2350 Metsäasiantuntija AKI PARKKINEN 044 555 0492 Metsäasiantuntija JARI LOIKKANEN 044 555 0489 Metsäasiantuntija VESA LAUKKANEN 044 555 0485 Metsänhoitoesimies HEIKKI MONONEN 044 555 0484 Metsänomistajat 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Toiminnanjohtaja PETRI PAJUNEN 040 776 6212 Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN 040 776 6235 Palveluneuvoja Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN KAIJA HONKANEN 044 555 0497 040 357 5572 METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Palveluneuvoja KIRSI HIMANEN 0440 360 084 Metsäsuunnittelija TEEMU PYLKKÄNEN 0400 754 254 Metsäsuunnittelija AAPO MANNINEN 044 511 2018 Metsäsuunnittelija JANI PULKKINEN 040 726 4007 2.7.15 – 1.2.16 Metsäsuunnittelija JAAKKO RYYNÄNEN 0400 203 469 TIET JA OJAT, LANNOITUS Metsätie- ja oja-asiantuntija KALLE KAARTINEN alueet 6–10 044 555 0488 Palveluneuvoja TARJA HEIKKINEN 0400 142 906 Palveluneuvoja TUULA ASTIKAINEN 044 555 0480 METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT Metsäasiantuntija, LKV Metsäasiantuntija, LKV Metsäasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN KIMMO ASIKAINEN PETRA HUUPPONEN alueet 1–4 alueet 5–7 alueet 8–10 040 513 1717 0400 156 022 044 742 2353 METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsätie- ja oja-asiantuntija REIJO KÄHÄRÄ alueet 1–5 040 674 3007 1.8.2015 alkaen Sähköpostit: [email protected] Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, 52100 Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, 51600 Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, 52550 Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, 19650 Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, 51900 Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, 58200 Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, 50100 Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, 58500 Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, 52200 Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, 58900 Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, 57130 Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, 58300 Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, 58700 Sulkava Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ [email protected] Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 0600 393 959 Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki 040 580 3981 (4,01€ min + pvm/mpm) Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva 015 357 4000 [email protected] www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Metsänomistajat 17 Taimiralli pyörii kiivaana yhdistyksen alueella Toukokuu vetelee viimeisiään ja metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon istutusurakka on suunnilleen samassa vaiheessa kuin metsätalousinsinööriksi opiskelevien istutusurakka Juvan Perholassa. Saku Auvinen ja Tuomas Reijonen aloittivat yhdeksän hehtaarin lohko taimettamisen toukokuun 12. päivä ja urakka oli puolessa välissä. Mikkelin AMK:n ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohde on keskimääräistä suurempi. Kasvamaan laitetaan 14 000 yksivuotiasta kuusen taimea eli vajaa puoli prosenttia yhdistyksen koko taimipotista. Paikalle tuodaan runsas puolitoista sataa taimilaatikkoa. Kuusen osuus istutuksissa suurin Mhy Etelä-Savon metsiin laitetaan juhannukseen mennessä 3,7 miljoonaa uutta puuta kasvamaan. Potista suurimman osan vie kuusi, sen osuus on 78 prosenttia, seuraavana on koivu 15 prosentin osuudella ja männyn osuus jää seitsemään prosenttiin. Istutuksen ja kylvön kokonaispinta-ala on tänä keväänä 2500 hehtaaria, kylvön osuus siitä on noin 230 hehtaaria. Yhdistyksen metsurien urakkana on 1,8 miljoonaan tainta ja loput jäävät omatoimisille istuttajille. Lisäksi opiskelijat ja muutamat talkooporukat kuten metsästysseurat ovat tehneet istutuksia. Muokkauksia kevään aikana tehtiin yhteensä tuhat hehtaaria. Ylimenokautta vuoteen 2017 Tänä keväänä taimia tulee kaikkiaan kahdeksalta tarhalta, kun vanhojen yhdistysten sopimukset ovat vielä voimassa. Ensi Mikkelin AMK:n opiskelijat Saku Auvinen (vas) ja Tuomas Reijonen istuttavat harjoitustyönään yhdeksän hehtaarin uudistusalan Juvalla. Kiitosta tekijöiltä saavat sekä muokkaaja että hakkuutähteiden kerääminen uudistusalalta. vuonna tarhojen määrä supistuu ja vuonna 2017 päästään keskitettyyn taimien ostoon koko alueelle. Tulevina vuosina uusien sopimusten myötä taimitoimitukset keskittyvät muutamalle tarhalle. Metsänhoitoyhdistyksen toimittamilla ja istuttamilla taimilla on takuu. Istutustyön vähimmäistakuu kattaa ensimmäisen kasvukauden, epäonnistunut uudistaminen korjataan, jos taimet ovat olleet viallisia tai istutustyö on tehty virheellisesti. Metsurit ja muokkausyrittäjät suorittavat omavalvonnan työn yhdessä mhy:n työmailla. Näin varmistetaan oikea istutuspaikkojen määrä ja istutustiheys. Taimien jakamisen suorittavat työmaille paikkakunnan yrittäjät. Metsää voi viljellä, aina kun maa on sula Kuusen paakkutaimia voidaan istuttaa touko-kesäkuulle ajoittuvan kevätviljelyn lisäksi elokuun puolivälistä aina syyskuun lopulle asti. Männyn paakkutaimia voidaan istuttaa tuloksellisesti koko kesän, lukuun ottamatta pitkiä kuivia jaksoja sekä herkintä pituuskasvun vaihetta, jolloin vaarana on uuden latvakasvuston katkeaminen. Rauduskoivun yleisin istutusajankohta on kevät, erityisesti toukokuu, mutta kesäistutuk- Tulevien metsätalousinsinöörien istutusurakka on suhteellisen kookas. Päivän urakkana on ollut tyhjentää ainakin yksitoista laatikkoa. Yhdessä laatikossa on 90 uutta puuta. sistakin on saatu rohkaisevia tuloksia. Valtaosa metsänhoitoyhdistyksen taimista laitetaan maahan keväällä, mutta istutuksia tehdään myös elo-syyskuun aikana. Ensimmäinen harjoittelu on metsänuudistusta Mikkelin ammattikorkeakoulussa ensimmäistä vuottaan opiskelevat juvalaiset Saku Au- vinen ja Tuomas Reijonen ovat suorittamassa yhdistyksessä ensimmäistä kuuden viikon harjoittelua. Metsäalalle opiskeluun löytyy molemmilla syy kotoa, Tuomas on maatilan poika ja Sakun isä on metsäammattilainen. Tuomakselle istutustyö on tuttua kotoa, mutta Saku saa yhdeksän hehtaarin palstalle hyvän perehdytyksen taimen oikean kasvupaikan valintaan. Metsänhoitoesimies Hanna Reijonen Juvalta sanoo, että työvoima on riittänyt hyvin uudistustöihin. Taimien laadussakaan ei ole ollut huomauttamista. Metsänomistajat 18 Metsävakuutuksella riskit hallintaan Viime vuosina metsissä ovat tuhojaan tehneet ainakin kirjanpainajat, myrskyt ja tykkylumi. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi. Osalle metsätuhoista on tähän asti saanut korvausta Kemerajärjestelmän kautta. Kemeralainsäädännön uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus on kuitenkin poistumassa. Hirvituhoille on edelleen oma korvausjärjestelmänsä ja myös juurikäävän torjunta on säilymässä valtion rahoittamana. Mutta melkein kaiken muun varalle tarvitaankin jo vakuutus. Kehittämispäällikkö Sami Viljanen LähiTapiolasta kertoo, että kemera-tukeen liittyvät muutokset ovat selvittelyssä. – Ainakin myyrävahinkojen osalta korvauslinja muuttuu, koska tähän asti myyrien tuhoaman taimikon uudistamiseen on saanut kemera-tukea ja tuen osuus on vähennetty metsävakuutuksesta maksettavasta korvauksesta. Myyrätuhotaimikko korvataan kustannusarvon menetyksen perusteella kuten tähänkin asti. Kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kuluja. Petri Pajunen Mitä metsävakuutus korvaa? Korvaus riippuu vakuutuksesta. Halvimmat perusvakuutukset korvaavat lähes ainoastaan metsäpaloja, laajan turvan vakuutukset taas monenmoista sienituhosta puuvarkauksiin. - Vakuutusehdoissa kerrotaan, mitä vakuutus lupaa korvata. Lisäksi on täsmennetty, mitä vakuutus ei lupaa korvata. Pääsääntöisesti esimerkiksi metsän uudistamisen kuluja ei korvata, vain menetys korvataan, täsmentää Viljanen. Käytännössä laaja vakuutusturva korvaa metsäomaisuuden melko kattavasti. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan korvaa esimerkiksi luonnon saastumisesta tai ilmastosta aiheutuneita tuhoja. Luonnossa monen asian yhteisvaikutus voi vaikuttaa tuhon syntyyn. Miten vakuutusyhtiö arvioi, mikä on tuhon alkuperäinen syy? – Käytämme aina epäselvissä tapauksissa metsäammattilaisia apuna. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat käyvät tekemässä arvion tuhon syystä, kertoo Viljanen. Vakuutuskorvauksen maksamista varten pitää vahingoittuneen puuston tai taimikon arvo määrittää. Korvaussummaa varten arvioidaan puuston arvo ennen ja jälkeen tuhon. Metsävakuutus korvaa esimerkiksi myrskytuhoja. Asta-myrsky teki laajaa tuhoa vuonna 2010 ja pienempiä myrskyjä on ollut lähes vuosittain. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen kuten myrskyn jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi. Metsävakuutus on vakuutusyhtiölle kallis tuote Metsävakuutukset ovat vakuutusyhtiöille kalliita tuotteita. – Korvauksia on maksettu viime aikoina paljon, esim. parin vuoden takaisista Hannu- ja Tapani -myrskyistä pelkästään LähiTapiola maksoi yli 32 miljoonaa euroa. – Haasteet metsävakuuttamisessa ovat kovat ja voi sanoa, että kipurajoilla ollaan, tunnustaa Viljanen. Metsälle kuitenkin saa vielä vakuutuksen, toisin kun eteläisemmässä Euroopassa, jossa metsävakuutuksia ei juurikaan enää saa. Mitä metsävakuutusta hankkiessa kannatta huomioida ja mitä se maksaa? Metsävakuutustarjonta on laaja ja vakuutusten hinnoittelu mo- nimutkaista sillä siihen vaikuttaa moni asia metsän sijaintipaikasta omavastuun määrään. Olemme koonneet metsävakuuttamiseen liittyvän tietopaketin MTK:n jäsenverkko Reppuun, lue lisää sieltä: www.mtk. fi/reppu/repun_jasenpalvelut/ Metsavakuutukset/fi_FI/Metsavakuutuksista/ (Kirjaudu sisään jäsennumerollasi, ohjeet kirjautumissivulla) Anne Rauhamäki Homma etenee Etelä-Savossa - Yhteismetsä on tulevaisuuden metsänomistamista Metsäkeskus ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset aloittivat syksyllä 2014 selvitystyön uuden, työnimeltään Säämingin, yhteismetsän perustamiseksi itäiseen Etelä-Savoon. Tavoitteena on saada aikaan yli tuhannen hehtaarien laajuinen yhteismetsä, jossa osakkaina ja päättäjinä ovat pääosin yksityiset metsänomistajat. Vuoden vaihteen Mhy Etelä-Savon perustamisen jälkeen on yhteismetsän osalta aluetta laajennettu Mikkelin seudulle. Yhteismetsästä kiinnostuneiden metsiä on arvioitu kevään aikana. Tavoitteena on täyttää Juvalla Partalan kartanon sali kiinnostuneista mukaan lähtijöistä perjantaina 21.8. Kutsu tilaisuuteen lähetetään kaikille arvion tilanneille. Yhteismetsä sopii monelle ja on vaivaton metsänomistusmuoto Kuolinpesän tai yhtymän metsätilan hallinto ja jakaminen saattaa muodostua ongelmaksi. Kuolinpesän liittäminen yhteismetsään lähtee liikkeelle paperijaosta. Kuolinpesä kannattaa jakaa yhtymäksi ennen yhteismetsään liittymistä. Yhty- män jako tapahtuu yhteismetsän perustamistoimituksessa täysin tasapuolisesti ilman ylimääräisiä kustannuksia ja rajanvetoja valtion laskuun. Jokainen saa yhtä suuren osuuden, joka alkaa tuottamaan saman tien. Metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista hoitaa samaan malliin. Yhteismetsään liityttäessä voidaan oma osakastila pilkkoa sopiviin osiin valtion varoin. Nämä yhtä suuret yhteismetsäosuudet voidaan lahjoittaa elinaikana tai jättää perinnöksi. Kaukanakin metsätilastaan asuvat metsänomistajat ja metsäasiat vieraiksi kokevat hyötyvät yhteismetsään liittymisestä, sillä yhteismetsää hallinnoidaan ammattimaisesti ja metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. Puukaupat ja metsänhoitotyöt kilpailutetaan ja valvotaan keskitetysti. Näin kaikki yhteismetsän osakkaat pääsevät nauttimaan suurten kauppojen hyvästä puun hinnasta ja aiem- paa edullisemmista metsänhoitotöistä. Logistiikan paraneminen pienentää myös työnjohdon yksikkökuluja, mikä vaikuttaa myönteisesti metsän tuottoon. Yhteismetsään liittyvät saavat yhteismetsäosuuksia liitettävän palstan käyvän arvon perusteella. Yhteismetsän muodostamiseen ja siihen liittymiseen kuuluvat kiinteistötoimitukset maksaa valtio. Maanomistajan maksettavaksi jäävät liitettävästä palstasta tehtävä arvio sekä mah- Mukaan Etelä-Savon yhteismetsään! Enonkoski Rantasalmi Yhteismetsän arvion tilanneiden ja liittymisestä kiinnostuneiden Juva kokoontuminen perjantaina 21.8. Juvalla Partalassa. Hirvensalmi Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan Joutsa suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Perustettava Etelä-Savon Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Mikkeli Savonlinna Sulkava Puumala Tila-arvioita tehdään parhaillaan. Kutsu Partalan tilaisuuteen lähetetään kaikille arvion tilanneille. Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta: Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p. 0400 256 146 Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo, p. 044 742 2353 dolliset asuin- ja mökkitonttien lohkomiskulut. Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille heidän omistamiensa yhteismetsäosuuksien suhteessa. Vuonna 2015 yhteismetsän pääomatulojen vero on 28 %, kun se yksityishenkilöillä on 30 % tai 33 %. Osakkaille jaetusta tuloksesta on verot maksettu, joten se on saajille verovapaata tuloa. Jos muuta metsäomaisuutta ei ole, niin osakkaan ei tarvitse tehdä edes metsäveroilmoitusta. Yhteismetsä saa myös Kemera -tuet sekä monet muut edut vastaavalla tavalla kuin muutkin yksityiset metsänomistajat. Näin yhteismetsän osakas saa vuosittain tasaista tuloa metsäomistuksestaan. Metsätalouden laskujakaan ei tule, koska yhteismetsä maksaa kulut. Mukaan ehtii Nyt yhteismetsän perustamisvaiheessa liittymismahdollisuutta tarjotaan kaikille Juvalla, Puumalassa, Sulkavalla, Rantasalmella, Savonlinnassa, Enonkoskella, Mikkelissä, Hirvensalmella tai Joutsassa metsää omistaville. Jos yhteismetsään liittyminen kiinnostaa, voi lisätietoja kysyä LKV -metsäasiantuntija Petra Huupposelta puh. 044 742 2353 tai Metsäkeskuksesta projektipäällikkö Esa Lappalaiselta puh. 0400 256 146. Metsänomistajat 19 Etelä-Savon metsävarat inventoitu 11. kerran ja –kuljetuksen tulot kasvaisivat 15-20 milj. euroa. Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella on 40 % ja ensiharvennustarve 30 % suurempi, kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehtyjen taimikonhoitojen ja ensiharvennusten määrä. Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja on 52 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 54 000 hehtaaria. Uuden Kemera-lain ja puun käytön kasvunäkymien toivotaan vauhdittavan töitä taimikoissa osaltaan ja kuitupuun kysynnän kasvun ensiharvennuksia. - puuston kokonaistilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 40 % – lisäys erityisesti mäntyä - kasvu on ollut 2000-luvulla selvästi poistumaa suurempi, 3 viime vuoden aikana ero pienentynyt - VMI11 kasvunmittausjakson aikaan oli hyvät kasvuolosuhteet - taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa lisäystarpeita kohtuullisesti -suurin kestävä runkopuun hakkuumahdollisuusarvio vuosille 2011-2020 7,2 milj. m³/v - vuosien 2011-2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä n. 0,9 milj. m³/v pienempi kuin suurin kestävä: hakkuumahdollisuuksien kasvua on erityisesti tukissa - jos jatketaan vuosien 2011-2013 hak- Edelliseen maakunnan metsien inventointiin verrattuna Etelä-Savon metsien puuston tilavuus on kasvanut 171 miljoonasta kuutiometristä 180 miljoonaan kuutiometriin. 1960-lukuun verrattuna puuston tilavuus on nyt 1,4-kertainen. Maakunnan metsissä on tapahtunut selkeä rakennemuutos 2000-luvulla. Nuorempien metsien osuus on vähentynyt ja järeämmiksi kasvatusmetsiksi luokiteltavien metsien pinta-alaosuus on kasvanut kolmannekseen. Varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä on 50 % pinta-alasta. Tukkipuun hakkuissa on merkittävimmät lisäysmahdollisuudet. Raaka-ainepohja mahdollistaisi keskisuuren sahan perustamisen maakuntaan. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Etelä-Savosta on kestävästi hakattavissa lähivuosina 7,1 milj. m³ vuodessa. Tällä vuosikymmenellä tukki ja kuitupuuta on hakattu keskimäärin 6 milj. m³ vuodessa. Puuta olisi siis hakattavissa yli 1 milj. m³ vuodessa enemmän. Tämä tarkoittaisi 35-40 miljoonan euron lisäystä kantorahatuloihin. Viime vuonna Etelä-Savon maakunnan kantorahatulot olivat yli 230 milj. euroa. Lisäksi puunkorjuun kuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin muodoin myös keskitilavuus lisääntyvät huomattavasti - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaa- vasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita Petri Pajunen Petri Pajunen Etelä-Savon metsien raaka-ainepohja mahdollistaisi keskisuuren sahan perustamisen maakuntaan. Kehitysluokkien osuudet 2000 - 2011 Metsänhoidollinen tila • • • Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella noin 40 % ja ensiharvennustarve noin 30 % suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito/ensiharvennus Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 52 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 54 000 hehtaaria 8 4.6.2015 7 4.6.2015 © Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus Metsätiloilla on kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. Rantasalmi (pl. Leivonmäki) Sulkava Hirvensalmi (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Mikkeli (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Pertunmaa Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.) Savonlinna Savonlinna Juva Joutsa Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717 [email protected] Savilahdenkatu 32, 50100 MIKKELI Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Puumala Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353 petra.huupponen@ metsatilat.fi Multamäentie 18 58200 KERIMÄKI Savonlinna, Rantasalmi Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022 [email protected] Väätäisentie 5, 51900 JUVA Juva, Puumala, Sulkava Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t . f i / j a r v i s u o m i Savilahdenkatu 5-7, 50100 Mikkeli, p. 045 341 6990 Metsävarallisuuden asiantuntija K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita ik a ts ol i s äti e to ja o s o i tte e s tao p . fi/ m e ts a . Metsänomistajat 20 Kaava voi rajoittaa metsänkäyttöä Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä. Kunnan laatima yleiskaava on metsänomistajan kannalta tärkein maa- ja metsäomaisuuden käyttöön vaikuttava kaavamuoto. Petri Pajunen Kaavamääräykset eivät saa johtaa metsänomistajan kannalta kohtuuttomiin vaikutuksiin. Jokaisen maanomistajan kannattaa seurata maakunnan ja oman metsäpaikkakunnan alueella tapahtuvaa kaavoi-tusta. Toimenpiderajoitukset vähentävät hakkuumahdollisuuksia Kaavan laatimisen ajaksi voidaan kaava-alueelle määrätä toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaati-mus. Toimenpiderajoitus voidaan määrätä myös kaavamääräyksissä. Silloin kaava-alueella ei saa suorit-taa kaavan toteuttamista vaikeuttavaa toimenpidettä, esimerkiksi maisemaa muuttavaa puiden kaata-mista tai maankaivamista, ilman maisematyölupaa. Yleiskaava-alueilla toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaatimus ovat voimassa, jos kaavassa tai kaa-vamääräyksissä niin määrätään. Asemakaava-alueilla useimmat maisemaa muuttavat toimenpiteet vaati-vat maisematyöluvan automaattisesti, ellei kaavassa toisin määrätä. Luonnonvarakeskus, entinen Metsäntutkimuslaitos, teki Etelä-Suomessa 32 kunnan alueella tutkimusta erilaisten kaavamääräysten vaikutuksista metsätalouteen. Rajoitetun puuntuotannon piirissä oli pahim-millaan jopa 17 % kunnan metsäpintaalasta. Tämä, sekä puunostajien vähäisempi kiinnostus ostaa puu-ta maisematyölupavelvoite- Elinvoima Terveys Hyvä kasvu alueilta, voi vähentää ko. kunnan alueen kantorahatuloja jopa neljänneksellä. Vaihteluväli kuntien kesken on toki suuri, mutta kunta- ja biotalouden näkökulmasta näin suuret vaiku-tukset ovat masentavia. Kaavamerkinnät ja – määräykset selkeiksi Kaavamääräyksillä voidaan rajoittaa metsien käyttöä maiseman, luonnonarvojen tai virkistystarpeiden turvaamiseksi. Luonnonarvoja kaavassa merkitään esimerkiksi, SL, MY tai luo -merkinnällä, virkistys- ja ulkoilualueita VL ja MU sekä maisema-alueita ma -merkillä. Erilaisia variaatioita näiden käytöstä on usei-ta. Näihin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin voi olla liitetty myös maisematyölupavaatimus. Kyseisten kaavamer- Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. • hyvälaatuinen siemenaines • nykyaikainen kasvatustekniikka • huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. kintöjen käyttö on viimeaikaisissa kaavoissa lisääntynyt, etenkin kaupunki- ja taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä tehtävissä kaavoissa. Kuntaliitosten myötä tällaisia kaupunkialueille tarkoitettuja kaavamääräyksiä leviää alueille, joissa niillä ei ole tarkoituksenmukaista tarvetta, valitettavasti myös metsätalousalueille. Kaavamerkinnät ovat pääosin aluemerkintöjä. Monesti alueen merkintä on epämääräinen ja liian laaja. Tämä korostuu etenkin luo- ja MY -merkintöjen käytössä. Sellaisia pienialaisia, pistemäisiä tai muuttuvia kohteita, kuten metsälakikohteet, liito-orava jne., jotka otetaan jo muun lainsäädännön kautta toimin-nassa huomioon, ei tulisi merkitä aluemerkinnällä kaavaan. Ylimääräistä työtä aiheutuu myös kyseisten merkkien kaavamääräysten selvittämisestä, etenkin luo -merkintöjen. Niistä ei aina käy selville, mikä tai mitä halutaan turvata. Usein tietoa joutuu hakemaan kaavaselostuksesta tai erillisestä kaavan liittee- nä olevasta selvityksestä. Tämä tekee kaavan tosiasiallis-ten vaikutuksien selvittämisestä hankalaa. Kaavamääräykset eivät saa olla kohtuuttomia ja niiden tulee olla selkeitä ja vaikutukset helposti ymmärrettävissä. Maisematyölupa Vaikka kaavassa on maisematyölupavaatimus, ei aina kuitenkaan maisematyölupaa tarvita, jos toimenpi-de on vaikutuksiltaan vähäinen. Kaavamääräykset tulee kuitenkin lukea tarkkaan. Vähäiseksi toimenpi-teeksi voidaan katsoa sellainen toimenpide, joka ei vaikuta kaavoituksessa alueelle määrättyyn käyttö-tarkoitukseen tai siihen ympäristöön ja maisemaan, jossa alue sijaitsee. Monesti maisematyölupavaatimus lisää vain turhaa byrokratiaa ja kustannuksia. Maisematyöluvan hinta vaihtelee kunnittain kympeistä useisiin satasiin. Maanomistajien on tarkoin seurattava, ettei maisematyö-luvan hakemista edellytetä kaavamääräyksissä kovin kevyin perustein. Käytännössä metsänhoidollisesti oikein tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden ei voitane kat-soa muuttavan maisemaa. Uudistushakkuu ja voimakas maanmuokkaus saattavat vaatia maisematyölu-van. Suojelu- tai virkistysalueilla, maisema-alueilla, ranta-alueilla, Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan omalla toimialueellaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsäta-loudellisia vaikutuksia. Mhy on tehnyt muistutuksia vireillä olevista kaavoista kiinnittäen huomioita eten-kin aiemmin kerrottuihin seikkoihin. Tätä työtä jatketaan metsänomistajien hyväksi. Metsänhoitoyhdistys on luonteva paikka aloittaa oman asian eteenpäin vienti. Toimintaa tehdään vahvassa yhteistyössä met-sänhoitoyhdistyksen ja alueen maataloustuottajien kanssa. Keskusliitto MTK:lla on alueen metsäasiantun-tija, joka vastaa kaavoitus- ja maankäyttöasioista. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi luontoarvoja omaavilla ja taajama-alueilla on luvanhakukynnys alhaisempi, johtuen alueiden erikoisominaisuuksista ja kaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta. Maisematyölupaa ei voida myöntää kaavassa olevien suojelumääräysten vastaisesti esim. luonnonsuojelukohteilla. Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsätaloudellisia vaikutuksia. Metsänhoitoyhdistys tekee edunvalvontaa kaavoituksessa Hannu Ripatti Kenttäpäällikkö/ metsäasiantuntija MTK Metsänomistajat 21 Stipendit Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo jakoi tänä vuonna hyvästä koulumenestyksestä biologiassa ja kiinnostuksesta metsätaloutta kohtaan stipendin oppilas Tatu Hämäläiselle, Juvan yläasteen 9 A Metsänhoitoesimies Iiro Ojalaiselle on myönnetty Metsämiesten Säätiön stipendi hyvästä koulumenestyksestä Mikkelin Ammattikorkeakoulun opinnoissa Onnittelut! Minna Kauppi JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Hyvässä arvokasvuvaiheessa oleva, maantien varteen rajoittuva metsätila. Hp 89 000€. Tarjoukset 30.6. mennessä Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Näärinki. Metsätila 21,12ha. Metsäpalsta maantien varressa. Puuston määrä n. 2500m3 Pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Hp 87 000€. Tarjoukset 18.6. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Ahola (Soiniemi). Määräala n. 19,3ha. Teihin rajoittuva määräala, jolla puuston määrä n. 1770m3 Pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, joista osa heti harvennettavaa. Hp 73 000€. Tarjoukset 26.6. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 Hanhimäkipäivä Joutsassa 8.8. klo 10 alkaen Ohjelmassa: - Tilaisuuden avaa tj Petri Pajunen - Professori Kari Mielikäisen puheenvuoro - Hevostyönäytös - Makkaranpaistoa, kahvittelua, kisailua - Paikalla Sysmän säästöpankin toimitusjohtaja Juha Lahtela - Husqvarnan tuote-esittelyssä raivaussahoja, moottorisahoja ja turvavarusteita Suunnista lähimpään Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista metsänhoitoyhdistykseen, mhy:n toimihenkilöiden kanssa! kun taimikkosi on harvennuksen tarpeessa.31.7.2015 Me teemme Ennakkoilmoittautumiset mennessä kaikkia metsänhoitotöitä – maanmuokkauksesta ja p. 015 357 4000 taihoidettu [email protected] istutuksesta hakkuisiin. Hyvin metsä kasvaa, sitoo hiiltä ja vaikuttaa suotuisasti maapallon ilmastoon. Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie55• •51900 51900Juva Juva Etelä-Savo • •Väätäisentie 015 357 4000 • www.mhy.fi/ etelasavo • etalasavo@mhy.fi p. 015-357 www.metsa-savo.fi • metsasavo@mhy.fi MIKKELI, Pitkälahti. Määräala n. 54,7ha. Erittäin hyväpuustoinen määräala Saimaan Luonterilla. 2 palstaa Petäjäsaaressa ja Pikari-niminen saari kokonaan. Puustoa n. 9000m3, hyvät hakkuumahdollisuudet. Hp 286 000€. Antti Tiihonen 0405131717 RANTASALMI, Osikonmäki (asema). Metsätila ja asuinrakennus pihapiireineen 25,07ha. Vuosien varrella järkevästi kunnostettu ison perheen asuinrakennus noin 7 km Rantasalmen kirkonkylältä. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. 170m2. Pihapiirissä tulitöihin soveltuva autotalli sekä vanha navetta. Metsät valtaosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m3. SAVONLINNA, Kerimäki. Paasniemi 17,512ha. Maallemuuttajan unelma: rantametsätila ja asuinrakennus pihapiireineen . V. 1988 valmistuneessa asuinrakennuksessa 6h+tupakeittiö+ph ja sauna., yht. 204m2. Vanha aitta, navetta ja pihasauna. Puustoa n. 1700 m3. Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalammin rantaa n. 220m. JUVA, Maivala (Mauru). Kaksi metsätilaa yht.n. 49,50ha. Kaksi vierekkäistä metsäpalstaa maantien varressa. Myyjät pidättävät molemmista tiloista määräalat. Pääosin nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita. Hp 90 500€. Tarjoukset 26.6. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Näärinki. Metsätila 13,82ha. Metsäpalsta hyvän metsäautotien varressa. Puuston määrä n. 1030m3 Pääosin nuoria kasvatusmetsiä. Hp 39 000€. Tarjoukset 18.6. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 JUVA, Suurniemi. Metsätila 15,338ha. Erinomainen metsäpalsta kotitarvepuun tarvitsijalle ja virkistyskäyttöön. Ei hoitorästejä.Puuston määrä n. 1260m3 Palstan keskellä kota taukotuvaksi. Hp 51 000€. Tarjoukset 18.6. mennessä. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 €(sis. alv.) JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa. Puuston määrä n. 1500m3, josta noin puolet hyvä-laatuista mäntytukkia ja vanerikoivua. Hp 89000€. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 MIKKELI, Ihastjärvi. Metsätila 7,010ha. Rantametsätila Mikkelin Ihastjärvellä puuhapalstaksi. Puustoa noin 550 m3. Yksi kaavan mukainen rakennuspaikka Kyyvedellä. Hp. 59 000 euroa. Antti Tiihonen 0405131717 PERTUNMAA, Pertunmaa. Metsätila 16,348ha. Rantametsätila Keskinen-järven rannalla. Reheväpohjainen palsta, jolla puustoa n. 1300m3 Hp 70 000€. Tarj. 23.6. klo 10 mennessä. Antti Tiihonen 0405131717 HIRVENSALMI, Malvaniemi. Metsätila 6,149ha. Rantametsätila Puulaveden rannalla. Hyvä puustoinen palsta, jolla vanha maa-ainesalue. Hp 39 000€. Antti Tiihonen 0405131717 SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m3. Etuovi.com kohde b23649 Hp. 89 000 €/ tarjous. Petra Huupponen p. 044 7422353 Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena mutta mahdollisuus tehdä tarjous vain asuinrakennuksesta piha-piireineen (Hp. 99 000 euroa 1,6ha tontilla) tai pihapiiristä ja osasta metsää. Etuovi.com kohde a78866. Hp 208000€. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi hienoa vapaaajantonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit, jotka rajoittuvan tiehen. Vinkula 12:44, 8164 m2. Hp. 40 000€ ja Uittola 12:45, 7097 m2 Hp. 50 000€. Myydään tarjousten perusteella. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Leivola. Metsätila 13,347ha. Rantametsätila, jolla kaavan mukaisia RA-paikkoja Leivonjärven rannassa. Puustoa n. 1250m3 . Hp. 79 000€ Tarj. 16.6. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila n.35,5ha. Pinta-alasta n. 3,3ha EU-tukikelpoista peltoa. Hyväkasvuiset ja tasaiset maapohjat. Pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m3. Hyvä tieyhteys. Hp 120 000€. Tarj. 24.6. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. Metsätila 7,167ha. Hyvälaatuinen päätehakkuumännikkökuvio, kasvatusmetsää ja hoidettu taimikko. Lähtöhinta 30 000€. Tarj. 22.7. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Uusi-Haapalahti. Metsätila 11,875ha. Runsaspuustoinen rantametsätila, jolla heti päätehakattavaa. Hp. 73 000€. Tarj. 22.7. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 Etuovi.com kohde:b42362. Hp 245 000€/tarjous. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Pistala. Metsätila 40,40 ha. Tasaiset ja hyväkasvuiset maapohjat. Valtaosa puustosta varttunutta kasvatusmetsää. Erinomaiset harvennusmahdollisuudet. Puustoa yhteensä noin 6000m3 , josta heti harvennettavissa ja päätehakattavissa 980m3. Hyvä tieyhteys. Hp. 209 500€. Tarj. 25.6. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Anttola. 6,235ha. Määräala + kaksi pientä tilaa. Hyväkasvuisella maapohjalla runsaspuustoinen vierekkäisten palstojen kokonaisuus, jolla heti päätehakattavaa. Hp 34 700€. Tarj. 22.7. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Punkaharju, Saukonsaari. Metsätila 25,25ha. Helpot ja hyväkasvuiset kivennäismaapohjat. Puustoa n. 1500m3 Hp. 51000€. Tarj. 20.7. mennessä. Petra Huupponen p. 044 7422353 SAVONLINNA, Kerimäki, Yläkuona. Maatila. 3,26ha. Pieni sievä maatila, jolla mökki, peltoa ja metsää. Hp. 40 000€. Petra Huupponen p. 044 7422353 Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022, [email protected] Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353, [email protected] Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717, [email protected] Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. Minna Canthin katu 11B, 70100 KUOPIO p. 045 341 6990 Metsänomistajat 22 Niina oli Mikkelin toimistolla tutustumassa työelämään Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: Niina kertoo itsestään ja TET- vii- kysymistä. Työ siellä tuntui mielenkiintoikostaan viimeisenä työelämään selta ja parhaimmalta vaihtoehdolta, joten kysyin TET –paikkaa tutulta metsäasiantutustumispäivänään. Olen Niina Torniainen peruskoulun ysiluokkalainen Hirvensalmelta. Olin TET –harjoittelussa Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistyksellä Mikkelin toimistolla 18-22. toukokuuta. Olin metsäasiantuntijoiden mukana muun muassa tilakäynneillä ja merkitsemässä leimikkoa. Yhtenä päivänä olin istuttamassa kuusen taimia. Tämä oli kolmas TET –jakso yläasteen aikana, eikä sopivan paikan löytäminen ollut kovinkaan helppoa. Äitini ehdotti metsänhoitoyhdistykseltä TET –paikan METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA tuntijalta ja pääsin tänne harjoitteluun. Työ metsänhoitoyhdistyksellä vaikutti monipuoliselta ja mukavalta. Jos sataa vettä, voi työskennellä toimistolla, tai jos on kaunis ilma voi olla koko päivän metsässä. Sain lisää tietoa talousmetsän hoidosta käytännön läheisempänä kuin koulussa opiskellessa. Vaikka säät eivät aina suosineet, oli silti mukava seurata Metsänhoitoyhdistyksen työntekijöiden toimintaa. Suosittelen kysymään TET –paikkaa metsänhoitoyhdistykseltä, jos on kiinnostunut metsäalasta. PEFC-SER TIFIOINTI EDUNVALVO N TA SÄMOBIILIMETMA SUUNNITEL Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 • 51900 JUVA • www.mhy.fi/etela-savo [email protected] p. 015 357 4000 Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaasiantuntijaltamme: Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5 • 51900 JUVA www.mhy. fi/etelasavo • etelasavo@mhy. NEUVONTA ÄYN TI OMA ME TSÄA SIANTUNTIJA JÄ SEN LEH D E T DOT enavon monipuolisista jäs Lisätietoa mhy Etelä-S tela-savy-e mh vo/ -sa ela /et fi palveluista: ww w.mhy. on-jasenedut-v-2015 TERVETULOA! Tämän voi vain jääkausi hävittää. Kalle Kaartinen, p. 044 555 0488, [email protected] toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju Reijo Kähärä p. 040 674 3007, [email protected] aloittaa työt 1.8.2015 toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, ja Pertunmaa M E T SÄ K PUUNHINTATIE N TI PUUNMY Y MA EL IT N N U SU Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Metsänomistajat 23 Jani Pulkkinen teki opinnäytetyön aiheesta Mhy Etelä-Savon puunkorjuupalvelun toimivuus 91 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi muille Tutkimusjoukon koko oli 600 metsänomistajaa. Kohderyhmäksi valittiin metsänomistajat, jotka olivat vuosina 2013 ja 2014 käyttäneet mhy EteläSavon puunkorjuupalvelua. Kyselyt lähetettiin entisten metsänhoitoyhdistys Itä-Savon, Metsä-Savon ja JärviSavon alueille. Jokaiselle alueelle lähetettiin 200 kyselyä. Vastausprosentti oli yli 30 %. Tulosten perusteella metsänomistajille keskeisin asia puukaupasta päätettäessä on luonnollisesti puun hinta. Lisäksi etenkin energiapuu- ja harvennushakkuiden yhteydessä korjuujälki, jäävän puuston laatu ja toimenpiteen arvioitu hyöty tulevaisuudessa ovat puun hinnan ohella tärkeitä tekijöitä, kun metsänomistaja tekee päätöstään puukaupasta. Tämä kertoo myös siitä, että metsänomistajat ovat valveutuneita ja heitä kiinnostaa myös metsiensä kunto hakkuiden jälkeen ja niiden mahdollinen tuotto myös jatkossakin. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiak- kaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä, sen puunkorjuupalveluun ja sen toimintaan. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu nähdään yhä enenevissä määrin yhtenä varteen otettavana puukauppamuotona, varsinkin pienempien leimikoiden ja harvennushakkuiden yhteydessä. Hyvin moni kyselyyn vastanneista näki metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun helppona ja luotettavana tapana tehdä puukauppaa. Myöskin tutut ja yleisesti tunnetut metsäasiantuntijat nähtiin metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelun etuna. Moni oli myös päätynyt käyttämään puunkorjuupalvelua siten, että oli kilpailuttanut puukauppojaan metsänhoitoyhdistyksellä ja metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu oli ainoa vaihtoehto, joka puuta kyseisellä leimikolla edes hakkaisi. 91 % metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelua käyttäneistä käyttäisi sitä uudestaan. Tämä kertoo sen, että puunkorjuupalvelu on onnistunut asiakkaiden mielestä, vähintään heidän tarpeensa täyttävällä tavalla. Myös noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä suosittelisi sitä muille. Noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi palvelua myös muille. Lähes kaikki metsänomistajat kävivät maastossa tarkastamassa korjuujäljen jossakin vaiheessa. Luuan arboretum Teksti: Noin 90 % puunkorjuupalvelua käyttäneistä metsänomistajista käyttäisi palvelua uudelleen ja suosittelisi palvelua myös muille. Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Põltsamaa TEHOKKAASTI, TARKASTI JA TURVALLISESTI. MetsänoMistajien koulutusMatka HUSQVARNA 545 FX/FXT Rakvereen Viroon 27.-29.8.2015 Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg FUNCTIONALKYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE ALKAEN 900 € Husqvarna 545 FX/FXT tai 555 FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. tutustumme virolaiseen metsätalouteen ja -luontoon ja kuulemme asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Vierailemme Luuan arboretumissa, Sagadin kartanossa, Viron suurimmalla ruusutarhalla sekä japanilaisessa puutarhassa. Pääsemme myös tutustumaan Viron metsämuseoon. ARVO: 76€ HUSQVARNA 345 FR HUSQVARNA 535 FBx Mukana 3 terää suojineen ja valjaat. 45,7 cm³, 2,1 kW, 8,5 kg 749 € (NORM. 800 €) KAMPANJAHINTA Markkinoiden ensimmäinen yläharvennukseen tehty ketjuraivaussaha. Helppokäyttöinen, kääntyvä leikkuuvarustus ja mukavat valjaat. 1040 € Majoittumme Rakvere Aqva Spa –kylpylään, joka on yksi Viron tasokkaimmista kylpylöistä. ilMoittautuMinen [email protected], puh. 09 872 6465 [email protected], puh. 010 617 1307 [email protected], puh. 010 617 1302 Ilmoittautuminen viimeistään 15.6.2015. MAAILMANUUTUUS Matkan hinta 490 eur Helsingistä, 530 eur kotimaan bussikuljetuksella. TECHNICAL-KYPÄRÄ 125€ Hintaan sisältyy laivamatkat ja majoitus sekä tasokas ohjelma ruokailuineen (laivaruokailut mennen tullen, hotelliaamiaiset, kaksi lounasta ja kaksi illallista). Alustava bussireitti Savonlinna-Lappeenranta-Kouvola-Kotka-Helsinki. Reitti tarkentuu ilmoittautumisten perusteella. Katso lisää www.metsatieto.fi Husqvarnat myy ja huoltaa: www.husqvarna.f • • • • • Joutsan Konehuolto, Joutsa JS Motor, Mikkeli Juvan Rauta-Maatalous, Juva Linnankone, Savonlinna Väri & Vapaa-aika Tiusanen, Puumala Edut voimassa 19.7.2015 saakka MHY Etelä-Savo jäsenille Metsänomistajat 24 Uusia metsäammattilaisia mhy Etelä-Savon metsäsuunnittelutiimiin Yhdistyksellä on kattava palveluvalikoima ja toimiva organisaatio Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäsuunnittelutiimi tuplaantui alkuvuoden aikana, kun Juvan, Sulkavan ja Puumalan sekä Savonlinnan ja Rantasalmen alueille saatiin omat suunnittelijat. Suunnittelijoiden toimenkuvaan kuuluvat alueillaan uusien suunnitelmien laatimisen lisäksi suunnitelmien päivitykset ja tila-arviot. 1. O len Jaakko Ryynänen, kotoisin Lieksasta, asunut Juvalla vuodesta 1999, asun yksin. 2. H arrastan metsästystä tai oikeammin metsästyskoirien ulkoilutusta, riistanhoitoa ja metsänhoitotöiden tekemistä. 3. V almistuin Joensuun metsäja puutalousoppilaitoksesta vuonna 1985 metsätyönjohtajaksi, metsätalousteknikoksi pätevöidyin työn ohessa. Jaakko Ryynänen pitää asemapaikkanaan Juvan toimistoa ja Aapo Manninen Savonlinnaa. Yhdistyksen uuden metsäammattilaiset saivat vastatakseen tutun kysymyspatterin. 1. Kuka olet, mistä olet kotoisin, missä asut ja millainen perhe sinulla on? 2. Mitä harrastat? 3. Missä olet opiskellut ammattiin? 4. Millainen työhistoria sinulla on - kokonaisuudessaan metsänhoitoyhdistyksessä? 5. Mikä on toimenkuvasi yhdistyksessä? 6. Millaisina näet uuden suuren metsänhoitoyhdistyksen mahdollisuudet metsänomistajan kannalta? 7. Mitä luonto merkitsee sinulle? Suurempi yhdistys pystyy tarjoamaan asiantuntijapalveluita paremmin 1. O len Aapo Manninen. Ikää minulla on kohta 27-vuotta. Muutin perheeni kanssa Sa- Metsä on Aapo Manniselle rauhoittumisen paikka. vonlinnaan huhtikuussa. Perheeseeni kuuluu avovaimo ja 1-vuotias poika. Kotoisin olen maatilalta Hirvensalmelta. 2. V apaa-aikani kuluu melko pitkälti perheen kanssa touhutessa. Liikuntaa harrastan pari kertaa viikossa muun muassa maastopyöräillen. Viime syksystä lähtien olen harrastanut metsästystä. 3. Opiskelin metsätalousinsinööriksi Pieksämäellä Nikkarilassa josta valmistuin keväällä 2012. 4. K otitilalla on tullut maataloustöitä tehtyä pitkin ikää. Järvi-Savon Metsänhoitoyhdistyksen harjoittelijana olin kesät 2009 ja 2010 Hirvensalmella. Harvestialla opettelin seuraavan kesän puukauppaan liittyviä asioita. Jyväskylässä metsähallituksella oli valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikkani metsäsuunnittelijan sijaisena. Siellä olin reilun puoli vuotta, kunnes sain vakipaikan Suomen metsäkeskuksen metsäpalveluilta Kangasniemelle. Metsäkeskuksella olin töissä yli kaksi vuotta. Siellä tein pääasiassa metsäsuunnittelua ja tila-arvioita, mutta muutkin työlajit kuten korjuupalvelu ja taimikonhoito tulivat tutuksi. 5.Teen metsäsuunnitelmia ja tilaarvioita Savonlinnan ja Rantasalmen kuntien alueella. 6. S uurempi yhdistys pystyy tarjoamaan asiantuntijapalveluita paremmin. Esimerkiksi kiinteistönvälitys pienen yhdistyksen alueella olisi vaikeampi järjestää. Helpottaa myös asiointia, jos omistaa tiloja kahden vanhan yhdistyksen alueelta. 7. L uonto on osa minua ja minä luontoa... Luonnossa on mukava liikkua ja käydä vaikka marjassa tai metsällä. Siellä rauhoittuu. Keväällä on erityisesti mielenkiintoista mennä luontoon ja pysähtyä kuuntelemaan hetkeksi luonnon heräämistä. 4. S atunnaiset kesätyöt pois lukien aloitin työurani sahatyömiehenä Veitsiluoto oy:n Kevätniemen sahalla Lieksassa. Valmistuttuani toimin aluksi puolisen vuotta Lieksan kaupungilla, energiapuun korjuutyönjohtajana. Vuoden 1987 alussa sain työpaikan Mikkelin metsänparannuspiirillä, joka sittemmin sulautui EteläSavon metsälautakuntaan. Toimin Pieksämäellä metsänparannustyönjohtajana metsäojitus- ja metsätienrakennustehtävissä vuoteen 1992, jolloin toimenkuvakseni tuli metsäsuunnittelija. Suunnittelijana jatkoin vuoteen 2011. Vuoden 2012 alussa työnantajani muuttui Suomen metsäkeskukseksi, jonka julkisten palvelujen toimihenkilönä toimenkuvaani kuului metsävaratietojen ylläpito. Metsänhoitoyhdistys EteläSavon palveluksessa aloitin 20.4.2015. 5. L aadin metsäsuunnitelmia ja tila-arvioita pääasiassa Juvan, Puumalan ja Sulkavan kuntien alueella. 6. U skoni metsänhoitoyhdistyksen merkitykseen metsäalan keskeisenä toimijana ja metsänomistajien palveluntarjoajana on vahva. Luonteeltani turvallisuushakuisena en muutoin olisi tänne töihin hakeutunutkaan. Yhdistyksellä on kattava palveluvalikoima ja toimiva organisaatio. Suuren yhdistyksen etuihin luen lisäksi toimihenkilön kannalta mahdollisuuden erikoistumiseen ja toisaalta erityisasiantuntemuksen helpon saatavuuden. 7. K uten toimenkuvasta ja harrastuksista näkyy, vietän luonnossa paljon aikaa, erotukseksi monista ”luontoihmisistä”. Minulle luonto on paitsi toimeentulon lähde ja virkistyksen antaja, ennen kaikkea se SUURI ASIA, jonka osia itse asiassa me ihmisetkin olemme. Voidaksemme tulla toimeen meidän on käytettävä luontoa vastuullisesti hyväksemme. Luonto kyllä pärjää ilman meitäkin, me emme tule toimeen ilman luontoa. Jaakko Ryynäsen työ ja harrastukset ovat metsässä. Mikkelin alueelle uusi metsäsuunnittelija Olen Jani Pulkkinen ja toimin Mikkelin alueella määräaikaisena metsäsuunnittelijana 2.7.2015 alkaen. Toimipisteenäni toimii Mikkelin toimisto. Olen 23-vuotias, Rantasalmelta lähtöisin oleva vasta valmistunut metsätalousinsinööri. Insinöörin opintoni suoritin Joensuussa Karelia ammattikorkeakoulussa. Työharjoitteluni suoritin ItäSavon Metsänhoitoyhdistyksen Rantasalmen toimipisteellä, joka kuuluu nykyisin Metsänhoitoyhdistys EteläSavoon. Työharjoitteluissa toimenkuvanani olivat metsäneuvojan työtehtävät. Pää- asiassa työtehtävät olivat leimikoidensuunnittelua, metsäsuunnitelmia, tila-arvioita ja työmaiden tarkistuksia sekä tietenkin metsänomistajien neuvontaa. päätöksiin vaikuttavista tekijöistä sekä metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelusta. Toki ennen työharjoitteluita olin päässyt tutustumaan suorittavaan työhön työskennellessäni kesäisin metsurina Metsänhoitoyhdistyksellä Rantasalmella. Työskentelin metsurina neljänä kesänä ja tutuksi tulivat niin raivaussahatyöt kuin istutustyötkin. Harrastuksiini kuuluvat kalastus, metsästys ja kuntoliikunta. Kalastusta harrastan monipuolisesti ja säännöllisesti tulee kilpailtuakin mm. onginnassa ja pilkinnässä. Metsästys painottuu pääasiassa koirametsästykseen, jonka takia omistan viisivuotiaan suomenajokoiran ja vajaan vuoden ikäisen sileäkarvaisennoutajan. Opinnäytetyöni tein Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolle. Työ oli kyselytutkimus, jossa kyseltiin metsänomistajien mielipiteitä puukauppa- Työharjoitteluideni aikana tutustuin Metsänhoitoyhdistykseen sekä sen toimintatapoihin ja halu työskennellä jatkossakin metsänhoitoyh- distyksessä kasvoi. Joten suurella innolla ja mielenkiinnolla lähden uuteen tehtävään uudelle alueelle. Toivottavasti pääsen mahdollisimman paljon tutustumaan alueen metsänomistajiin. Juttelemaan saa tulla ja soitella saa. Jani Pulkkinen aloittaa metsäsuunnittelijana. Metsänomistajat 25 Metsätiet ja oja-asiat kuntoon uusin voimin Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo lisää osaamistaan. Elokuun alusta Mhy:n henkilöstöön liittyy Reijo Kähärä Mikkelistä. Kähärän tehtäviin kuuluu tienrakennus- ja ojituspalvelut Mhy:n läntisellä alueella (Mikkeli, Puumala, Hirvensalmi, Pertunmaa, Joutsa). Kokemusta vastaavista töistä Kähärälle on kertynyt 30 vuotta Metsälautakunnan, Metsäkeskuksen ja viimeksi OTSO Metsäpalvelun palveluksessa. Pitkään odotettu Kemera-laki tulee voimaan kesäkuussa ja metsäteiden rakentaminen/pe- rusparannus ja suometsänhoito sisältyvät edelleen tuettaviin työlajeihin. Tuella on merkittävä osa tie- ja kunnostusojitushankkeiden rahoituksessa. Etenkin yksityisteiden perusparannuksissa Kemera-rahoitus on hyvä vaihtoehto, sillä Ely-keskuksen rahoitus perusparannuksiin on pienentynyt huomattavasti. Mikäli metsätien rakentaminen/perusparannus tai kunnostusojitus on ajankohtaista, niin Kähärä neuvookin ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin, jotta rahoitusehtoihin kuuluva ennakkosuunnittelu saadaan käyntiin. Tie- ja oja-asiat hoitaa mhy:n läntisellä alueella: Metsätie- ja oja-asiantuntija Reijo Kähärä Aloittaa työt 1.8.2015. mhy:n itäisellä alueella: Metsätie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen p. 044 555 0488 sähköposti: [email protected] Ota yhteyttä suoraan Kalleen tai oman alueesi metsäasiantuntijaan. Tie- ja oja-asiat voi laittaa vireille ottamalla yhteyttä oman alueen metsäasiantuntijaan. Savonranta Rantasalmi Haukivuori Kerimäki Savonlinna Juva Punkaharju Joutsa Sulkava Hirvensalmi Mikkeli Anttola Puumala Pertunmaa Reijo Kähärä ja murskeita vaille valmis tie. Matti Kekkonen vuorotteluvapaalle Metsäasiantuntija Matti Kekkonen jää puolen vuoden vuorotteluvapaalle 3.8.2015 alkaen. Vuorotteluvapaa kestää tammikuun 2016 loppuun. Vuorotteluvapaan ajan Matin alueen metsäasioita hoitaa Tiina Salminen. Tiina on toiminut Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille metsäsuunnittelijana Mikkelin alueella neljä vuotta. Tiinan tavoittaa Mikkelin toimistolta. Tiina Salmiseen voi ottaa yhteyttä: puh. 0400 754255 tai sähköpostitse: tiina.salminen@ mhy.fi Metsäsuunnittelija Tiina Salminen, metsäasiantuntija Matti Kekkonen ja Erkki Lyytikäinen ovat istuneet metsäasioissa saman pöydän ääreen. Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille jo kymmenennen kerran Vieremällä 26.5.2015. 3500 euron palkinnon vastaanotti metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon järjestämä Metsä rokkaa -tapahtuma, joka on tehnyt tärkeää työtä metsäalan tunnettavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa ja kantanut vastuuta uusien ammattilaisten löytämiseksi alalle. Kuvassa vasemmalta Einari Vidgrenin Säätiön ja Ponssen hallituksen pj Juha Vidgren, mhy Etelä-Savon tj Petri Pajunen, Einari Vidgrenin säätiön hallituksen jäsen ja Ponssen tj Juho Nummela sekä Einari Vidgrenin säätiön hallituksen jäsen Matti Karjula. Metsänomistajat 26 Metsä Rokkaa Juvalla pe 3.7.2015 klo 10.00 – 15.00 Vuoden alussa toimintansa aloittanut mhy Etelä-Savo jatkaa tärkeää työtä metsäalan tunnettavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa sekä kantaa vastuuta uusien ammattilaisten löytymiseksi alalle. Nyt asia on erittäin ajankohtainen, sillä metsäalalle arvioidaan syntyvän koko maassa tuhansia työpaikkoja lähivuosina metsäteollisuuden puun käyttöä lisäävien investointien myötä. Metsä Rokkaa – tapahtuma järjestetään pe 3.7.2015 klo 10.00 – 15.00 Juva Campingin ympäristössä. Tapahtuma on maksuton. Paikoitusalue on Juvan ABC:n (Tulostie 1, Juva) vieressä, josta opastus alueelle. Kolmannen kerran järjestettävän Metsä Rokkaan ohjelmasta löytyy jotakin jokaiselle perheenjäsenelle. Tapahtuman juontajana toimii media-alan monitoimimies Jone Nikula. Tapahtuman pääpuhujina toimivat MTK:n valtuuskunnan pj Tommi Lunttila sekä OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen. Metsä Rokkaan luonteeseen kuuluen musiikkia ja viihdettäkään ei ole unohdettu. Aiemmin ilmoitetun Hannu Pakaraisen sijaan Metsä Rokkaan lavalla nähdäänkin Aku Hirviniemen esittämä rakennusmestari Timo Harjakainen. Tule kuuleman Harjaisen vinkin puurakentamiseen. Myös Harjakaisen nimmareita tarjolla päivän mittaan. Päivän musiikillisesta annista vastaa Benjamin Peltonen. Instagramissa 16-vuotiaalla Benjaminilla on yli 220 000 seuraajaa, josta voi päätellä hänen olevan erittäin odotettu artisti tapahtumassa nuorten keskuudessa. Paikan päällä on myös supersuosittu Sumu Sireeni. Tämä valloittava aasi on lumonnut suomalaiset. Sumusta on ollut juttuja kaikissa Suomen suurimmissa lehdissä, tv:ssä ja sosiaalisessa mediassa Sumu Sireenin arkea seurataan tiiviisti. Sumulla on omat sivut facebookissa ja tykkääjiä on yli 7000. Karita Tykkä emännöi metsänhoitoyhdistyksen osastoa. Raakaa ja makeaa -kirjan julkaisut Karita maistattaa myös osastolla rokkivieraille Hyvän Olon jälkiruokaherkkuja raakaruokateemalla. Karita pitää lisäksi esitelmän lavalla terveellisen ravinnon merkityksestä metsämiesten ja –naisten arjessa. Mhy Etelä-Savon kanssa samassa teltassa palveluitaan esittelevät pääyhteistyökumppanit Suur-Savon Osuuspankki ja Juvan kunta. Mhy:n osastolla vieraileville jaetaan perinteiseen tapaan Metsä Rokkaa –army-lippiksiä, jotka ovat erittäin haluttuja. Metsänhoitoyhdistyksen osastolla on paljon mielenkiintoista nähtävää ja tarjolla ajankohtaista metsäasiaa. Tule tarinoimaan ajankohtaisista metsäasioista toimihenkilöidemme kanssa. Ponsse on yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. Tapahtuman hakkuunäytöksessä on esillä PONSSE Scorpion ja PONSSE 2015 -malliston PONSSE Wisent. Toisella työnäytösalueella on nähtävillä ProSilvan konekalustoa. Lisäksi Valtran osastolta löytyy traktori ja ”isäntälinjan” metsäkalustoa. Metsäalan koulutusta ja ammatteja esittelevät Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopisto sekä Etelä-Savon ammattiopisto. Metsäkoulun osastolla pääset testaamaan hakkuukonesimulaattoria. Puutavarakuljetuksissa kuor- ma-autoilla viedään aiempaa suurempia määriä puuta kerralla. Alueella on nähtävillä uusi 9-akselinen puutavararekka, joka mahdollistaa yhdistelmälle 76 tonnin kokonaispainon. Etelä-Savon Auto ja Savon Autokeskus esittelevät automallistoaan alueella. Metsänhoidon osastolla pääset tutustumaan mm. istutusvälineisiin, metsätaimiin, raivaussahoihin, muokkauskoneeseen ym. Lapsille tapahtumassa on pomppulinna ja cowboyn taitoja voi testata rodeohärän selässä. Juvan 4H-yhdistys järjestää lapsille myös omaa ohjelmaa alueella. Tervetuloa mhy Etelä-Savon järjestämään Metsä Rokkaa- PE 3.7. klo 18-02 - ei ikärajaa - HALOO HELSINKI! APULANTA POPEDA Juha Tapio LA 4.7. klo 15-02 - ei ikärajaa - KAIJA KOO YÖ ELASTINEN Sleepy Sleepers Lauri Tähkä Osmos Cosmos www.juvarokkaa.fi LIPUT: PE: ENNAKKO 35,-. PORTTI 38,- • LA: ENNAKKO 35,-. PORTTI 38,- • 2 PV YHTEISLIPPU 64,- (vain ennakkomyynnistä) Ennakkomyynti: JUVA: Osmotex, Sampolan kahvio (Uimahalli), Matkailuneuvonta (ABC) 1.6. alk., Juva Camping • MIKKELI: S-Stella ja Prisma SAVONLINNA: Sokos ja Prisma • PIEKSÄMÄKI: Pieksän kirja • VARKAUS: Suomalainen kirjakauppa • Nettimyynti: www.juvarokkaa.fi Metsänomistajat ETELÄ-SAVO Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. tapahtumaan tutustumaan koko perheen voimin metsäalan palveluihin ja koulutusmahdollisuuksiin. www.metsarokkaa.fi ww.facebook.com/ w metsarokkaa Tapahtuman pääyhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola, Ponsse, Juvan kunta ja Suomen Metsäsäätiö. Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna Juva Rokkaan perjantain tai 2 päivän lipuista alennusta 2 euroa. Jäsenetuhintaisia lippuja myydään mhy Etelä-Savon Juvan, Mikkelin ja Savonlinnan toimistoilla 16.6.2015 saakka arkisin klo 8.00 16.00 välisenä aikana. Metsänomistajat 27 Korpi-Joosepin kesämietteitä Edempänä kuin lähempänä ihmistenilmoja: asutusta, teitä, kyliä, kaupunkeja, palveluja, nykymenoa, elää viimeinen ”korpikaani”Jooseppi Korvenhorna, Korpi-Jooseppi – se Juoson turjake, kuten tutut häntä tituleeraavat. Talvi, jopa kevätkin ovat ns. pulkassa, kesä keikkumassa,. Jooseppi ilmaisee nuo asiat: -Talvi ja kevät ovat reslareessä, on aika kärryjen kolista ja metsäpurojen vapaina solista. Joosepin elämä salomailla soljuu ajanvirrassa kuin ajopuulla; kiviin kolahtelussa, hiekan hionnassa, monenlaisissa luonnollisissa pyörteissä. Vaan ei akanvirrassa. Pois sellainen kelluminen ikivarman poikamiehen luomuelämästä. Miehen ajatusten keskittyessä akanvirran pyörteisiin kuin aasinsillan kautta kilometrin päässä Joosepin pihoilta kaikuu naapurin naisen kirkas ja komentosävyinen ääni, joka entisestään vakuuttaaakanvirran tarpeettomuutta poikamiehen yksityisessä elämässä. Jooseppi pohtii itsetykönään myös Mhy-toimintaa, sen tarpeellisia muutospaineita ajanvirrassa, jonka rannoilla humisee itäsuomalainen metsä. Vanha, periaatteellinen yhdistyshenkinen mies näkee muutostarpeen toiminnan ylläpitämiseksi tarpeellisena, jopa välttämättömänä. Tietty haikeus olleen ja menneen perään sävyttää ikääntyvän miehen ajatusten kulkua. - Niin on nytkin kuten ennen hyvät neuvot ja neuvojat tarpeellisia. Nykyisin on neuvojia ja neuvoja suorastaan tulvaksi asti maassa ja maakunnassa. Metsänomistajan etuun sitoutuneita opastajia. Onko niitä kuitenkaan kovinkaan paljoa? Sitä aprikoi metsäisäntä ja näyttää kyläilemään tulleelle metsäneuvojalle maksamaansa mhymaksun käteiskuittia. - Jäsen tässä ollaan ja jämäkästi, vakuuttaa Jooseppi tutulle yhdistyksen miehelle. Isäntä Joosepin harvakseen lausumat kannanotot koskettavat puunhankintakartelleja, kirjavia ostohintoja, jaettuja ostoalueita, palkkiomatkoja ulkomaille, pitopäivällisiä ja muuta luotettavaan kaupankäyntiin ja neuvontaan liittyvää asiakokonaistoa. Joku täysin raittiiksi itsensä maininnut metsänomistaja kertaili taannoin muistinsa pätkineen eräälläkin reissulla syystä tai siitä toisesta. Se sellainen hyvänäpito vastaa hyvinkin ” hoitosopimusta” hyvine neuvoineen. Kovin paljon on näinä aikoina metsäapua vihreänkullan myyjille ja metsistään huolehtiville tarjolla. On valinnan paikka ja aika. Periaatteen mies, Jooseppi Korvanhorna vähäsen veitikka silmäkulmassa loruilee pirtissään tutulle metsäneuvojalle runonpätkän, se kun on hänen luontainen tapansa ja harmiton harrastuksensa. Tauno Kautonen Riimit poikamieselämäle, ikimetsälle jämäkälle. Rujoimmat niistä noille rydöille, risukoille. Ostomiehille oivat säkeet sovussa soivat heti kun myyjäin markkinat syksynkorvalla alkavat. Toivon tynkää ilmassa on markkina-aika on arvaamaton. Parhaimmin myyjä tietää sen neuvoilla yhdistyksen. Misawan metsäpäivä järjestettiin Juvalla pe 22.5. Sahan työntekijöiden lisäksi tällä kertaa mukana oli myös Mikkelin Päämajakoululta oppilaita. Mhy Etelä-Savo järjesti 18.4 metsäpäivän Pasilassa pääkaupunkiseudulla asuville metsänomistajilleen. Metsänomistajat olivat erittäin aktiivisesti liikkeellä, sillä sali oli täynnä. Tilaisuuteen osallistui 100 metsänomistajaa. Naisten raivaussahakurssi järjestettiin Juvalla la 23.5 iloisissa ja innostuneissa merkeissä. Metsänhoitoyhdistys korjasi tiealueen puustoa Hirvensalmi-Joutsa tien varresta. Mhy:n vastuuhenkilönä toimi metsäasiantuntijaTaina Kekkonen. Taina vastasi viime vuonna myös 5-tien varren puuston poistosta Mikkelin kohdalta. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon henkilökunnan lomat: JOUTSA Rautio Jussa Paaso Kari Teppola Matleena Halmesaari Veikko JUVA Reijonen Hanna Oinonen Ville Harmoinen Pekka Parkkinen Jari Kärkkäinen Hannu vko 31-34 27-30 29-29 28 ja 30-32 vko 29-32 29-31 30-32 1.-19.7 ja 32 26 ja 31-32 ASIAKKUUSPÄÄLIKKÖT vko Väänänen Vesa 6.7-11.8.2015 Huupponen Harri 28-32 HALLINTO JA TOIMISTO vko Pajunen Petri 28-32 Lipsanen Anja 26-27 ja 32-33 Kakriainen Marjukka 8.-28.7.15 ja 17.-28.8.2015 Himanen Kirsi 8.-28.7.15 Honkanen Kaija 29-30 Astikainen Tuula 26-29 Heikkinen Tarja 29-31 MIKKELI ITÄ-HAUKIVUORI Manninen Veli Ukkonen Jyrki Ruttonen Jenniina Teittinen Ari Piisola Mikko vko SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI Ojalainen Iiro Otto Kankkunen Kettunen Maija-Liisa Pärnänen Pauli vko KORJUUESIMIEHET Kokko Juha Turtiainen Arto 23 ja27 ja 32-33 29-31 30-32 26 ja 29 ja 30-31 30-33 10.-18.8.15 28-31 28-32 29-32 vko 26 ja 29-31 27-30 HIRVENSALMI- PERTUNMAA Koivisto Samuli Mäkiranta Jarmo Sanisalo Jorma Ikonen Niina vko SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Mononen Heikki Parkkinen Aki Loikkanen Jari Laukkanen Vesa vko METSÄSUUNNITELU Salminen Tiina Pylkkänen Teemu Ryynänen Jaakko Manninen Aapo 29-30 ja 36-37 27-30 31-35 28-29 ja 37 27-30 27 ja 30-33 29-33 26 ja 29-32 vko 28-31 28-31 - MIKKELI LÄNSI Perko Tapio Kekkonen Taina Hämäläinen Herkko Kekkonen Matti vko 27-31 29-32 32-35 28-31 PUUMALA-ANTTOLA Modig Markku Salakka Jaakko Luukkonen Olli Piskonen Antti vko 28-31 30 28-31 26-28 ja 33 SULKAVA Kolehmainen Markku Koistinen Eija Miettinen Tomi Kemppinen Aki vko 30 ja 35-37 TIE- JA OJAT Kaartinen Kalle vko 29-30 ja 34 26-28 27-29 KERIMÄKI- SAVONRANTA Korpela Jorma Suhonen Veli-Matti Huttunen Tapani Kietäväinen Piia Mononen Katri vko KIINTEISTÖVÄLITYS Asikainen Kimmo Huupponen Petra Tiihonen Antti vko 31-34 28-30 ja 32 28-31 30-31 27-30 28-30 27-31 23-25 Metsänomistajat 28 pe 3. klo 107. –.2015 juva cam15.00 ping a on tum apah n uto s k a m t Tervetuloa koko perheen voimin tutustumaan metsäalan palveluihin ja metsäalan koulutukseen LAVAN OHJELMA Juontajana toimii Jone Nikula Tapahtuman avaus Klo 10.15 - Mhy:n osastolla jaossa 1000 kpl haluttuja Metsä Rokkaa –lippiksiä PAIKOITUSALUE on Juvan ABC:n vieressä, josta opastus alueelle. Haastattelussa tapahtuman järjestäjät Petri Pajunen, Pekka Harmoinen ja Vesa Kontiainen 10.30 - 11.00 Vieläkö metsään kannattaa sijoittaa? Pääjohtaja Reijo Karhinen, OP Karitan Hyvän Olon avaimet Karita Tykkä 11.45 - 12.00 Rakennusmestari Timo Harjakainen 11.15 - 11.35 (Aku Hirviniemi) Vinkit puurakentamiseen Pääyhteistyökumppanien haastattelut 12.45 - 13.15 Metsänhoitoyhdistys – aina metsänomistajan puolella 12.15 - 12.35 MTK:n valtuuskunnan pj Tommi Lunttila 13.15 - 13.30 Rakennusmestari Timo Harjakainen (Aku Hirviniemi) Vinkit puurakentamiseen Benjamin 14.00 - 14.40 15.00 Tilaisuus päättyy Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään METSÄ ROKKAAN JÄLKEEN... 3.-4.7.2015. Portit aukeavat klo 18. Juha Tapio Mhy Etelä-Savon jäsenet perheineen saavat pe ja 2 pv:n ennakkolipuista Alennusta -2 €/lippu Jäsenetuhintaiset liput myynnissä 16.6.-15 saakka mhy:n toimistoilla Juvalla, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Metsänomistajat ETELÄ-SAVO www.juvarokkaa.fi www.metsarokkaa.fi facebook.com/metsarokkaa CAMPINGIN TELTASSA palveluita esittelevät metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, OP Suur-Savo ja Juvan Kunta. Ponssen osasto löytyy työnäytösalueelta. MHY ETELÄ-SAVON OSASTOLLA saat tietoa metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä palveluista. Tule tarinoimaan ja osallistu samalla kilpailuun. Karita Tykkä tähdittää mhy:n osastoa. Raakaa ja makeaa -kirjan julkaisut Karita maistattaa rokkivieraille Hyvän Olon herkkuja raakaruokateemalla. METSÄALUEELLA Ponssen ja ProSilvan puunkorjuutyönäytöksiä sekä lisäksi metsänhoitoon liittyviä työnäytöksiä. OSASTOILLA esittelyssä mm. taimet, moottori- ja raivaussahat, metsätyövälineet, metsäkoneet, metsälannoitteet, puutavara-auto, henkilöautot, Valtran traktorit, mönkijät, työkoneet ja paljon muuta. METSÄALAN KOULUTUSTA esittelevät Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopisto sekä Etelä-Savon ammattiopisto. Tule testaamaan metsäkonesimulaattoria. Metsäala tarvitsee uusia ammattilaisia! LAPSILLE löytyy monipuolisesti nähtävää ja aktiviteetteja. Suomen suosituin aasi Sumu Sireeni, rodeohärkä, pomppulinna ja paljon muuta.
© Copyright 2024