Jäsenlehti - Suomen Migreeniyhdistys
Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/2000 2 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Sisältö Puheenjohtajan palsta......................................................... 4 Täsmälääkkeen paikka......................................................... 5 Kuulumisia tutkimuksesta.................................................... 8 Oletko geenitutkimuksessa mukana?................................... 9 Mikko Kallela: Suvuttain esiintyvän migreenin kliininen kuva.................................................................... 10 Triptaanien hintavertailu.................................................... 11 Menstruaalimigreeni.......................................................... 12 Asiantuntija vastaa............................................................ 14 Uutisia meiltä ja muualta................................................... 17 ”Järkeä ja tunnetta” migreenipotilaan hoidossa.................. 18 Rentoutta ja iloa sauvakävelystä........................................ 22 Täällä Virpi Vallasvuo, Lontoo... ........................................ 26 Minun tarinani................................................................... 28 Lukijat kirjoittavat............................................................. 30 Vanhan kansan lääkintäviisautta....................................... 32 Paikallisuutisia................................................................... 33 Jäsenillat........................................................................... 34 Palveluhakemisto............................................................... 35 (09) 454 72 72 Arkisin klo 12 – 18. Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys ry – Migränföreningen i Finland rf Kansi: Milla Petänen Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 44 A 00260 Helsinki Faksi (09) 493 353 [email protected] www.migreeni.org 3 Tarjolla uskoa, toivoa ja pieniä oljenkorsia Vaikka luotettavat lääkkeet ovatkin elinehto tämän sairauden kanssa pärjäämiselle, niin pelkästään niiden varaan ei pidä tuudittautua. Vähintään yhtä tärkeää on yrittää selvittää miksi kohtauksia tulee ja kenties mitä muita konsteja voisi olla niiden estämiseksi. Olen ollut pakotettu tekemään seuraavan johtopäätöksen: Tässä yhdistyksessä lähes jokaisella jäsenellä – allekirjoittaneellakin – on tavallista pahempi migreeni. Menestystarinoita ei kerta kaikkiaan ole jaettavaksi, vaikka me niitä edellisessä lehdessä peräänkuulutimme. Jos niitä haluaa löytää, täytyisi varmaan tehdä ”Lönnrotit” ja lähteä haastattelemaan kansaa – sitä, joka ei tarvitse tätä yhdistystä. Ehkä se ei kuitenkaan ole huono asia, sillä uskon, että kertomuksista, joiden sävy saattaa kuulostaa epätoivoiselta, löytyy enemmän lohtua meille, kuin menestystarinoista. Joskus se lohtu voi olla sitä, että huomaa jollain olevan asiat vielä huonommin, kuin itsellä. Ikävä myöntää, mutta näin on. Hyvin harvoin migreenistä voi päästä kokonaan jollain konstilla, ja on itsensä pettämistä, että haaveilee sellaisesta. Masentavaahan se sellainen on, kun kuulee jonkun päässeen migreenistä kokonaan esim. akupunktiolla ja itse suurin odotuksin sitä kokeiltuaan saa huomata, että ei auttanutkaan yhtään. Siitä huolimatta, akupunktiotakin kannattaa kokeilla. ;-) Yhtä ainoaa autuaaksi tekevää poppakonstia ei ole vielä keksitty, koska niin monimuotoisena tämä sairaus esiintyy. Joudumme jokainen etsimään omat oljenkortemme niistä tiedoista, mitä tarjolla on ja toivoa löytävämme tarpeeksi monta, että emme hukkuisi. On henkisesti helpompaa edetä ”vauvanaskelin”, eikä missään vaiheessa odottaa ihmeparantumista. Olla onnellinen siitä, että on jollain konstilla edes yksi kohtaus vähemmän kuukaudessa. Kun lukee tarkkaan, on tämäkin lehti täynnä oljenkorsia. Olen vakuuttunut, että moni saa niistäkin tehtyä pienen patjan ja onnellisena polskuttelee päivät pitkät – ehkä puoli vuotta – ja silloinhan tulee jo taas seuraava lehti! Kaikesta huolimatta voikaamme hyvin! Leena Kanerva puheenjohtaja 4 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö, Turun päänsärkykeskus Oy Täsmälääkkeen paikka K ymmenen vuotta sitten akuutin migreenin hoito oli vielä varsin epätyydyttävää. Käytössä olivat vain asetyylisalisyylihappo johdannaisineen, parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, sekä ergotamiinijohdannaiset hankalammissa kohtauksissa. Usein potilaan piti hakeutua vaikeamman särkykohtauksensa kanssa päivystysvastaanotolle saadakseen oireistonsa loppumaan. Sen jälkeen akuutin migreenikohtauksen hoidossa on tapahtunut selkeä mullistus uusien serotoniini-aktiivisten lääkeaineiden, triptaanien tultua markkinoille. Moni vaikeampaa migreeniä sairastava potilas on kertonut niiden käyttöönoton mullistaneen elämänsä laadun. Joku jakaa jopa elämänsä kahteen jaksoon: aikaan ennen täsmälääkkeitä ja niiden käyttöön oton jälkeiseen aikaan. Niiden käytöllä saavutetaan myös merkittäviä jopa kansantaloudellisia säästöjä, sillä migreeni on tälläkin hetkellä KELAn tilastojen mukaan kuudenneksi tärkein työikäisten sairaspoissaolojen syy, ohittaen esimerkiksi sydän- ja verenkiertosairaudet tässä ikäryhmässä. Lisäksi varsin moni tunnollinen migreenipotilas raahautuu oireistaan huolimatta työhönsä ja koettaa selvitä työpäivästään oireisena ja osatyökykyisenä, ettei saisi lintsarin leimaa. Migreenin tunnettuus ja oireiston kokonaisvaltainen toimintakykyä alentava vaikutus on edelleenkin harvan sitä sairastamattoman tiedossa. Useimmiten saa vain kommen- tin: ”Ai päätä särkee, no ota joku nappi ja rupea töihisi”, vaikka potilasparka kykenee lähinnä halimaan vessanpönttöä ja on kaikkea muuta kuin työkykyinen. Täsmälääkkeiden käyttöön liittyy vielä useita ennakkoluuloja sekä potilaiden että myös lää- P Potilaat vierastavat niiden käyttöä joko kalliin hinnan tai usein myös serkun kummin kaimalle sattuneen sivuvaikutuksen takia. kärikunnan keskuudessa. Potilaat vierastavat niiden käyttöä joko kalliin hinnan tai usein myös serkun kummin kaimalle sattuneen sivuvaikutuksen takia. Myös jotkut perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit katsovat, että ne pitäisi säästää vain kaikkein vaikeimpien migreenien hoitoon, ja kirjoittavat yleensä vain kahden, ja maksimissaan kuuden tabletin reseptin mukaan potilaalleen. Joku on joskus jopa esittänyt, että niiden käyttö pitäisi jättää vain neurologian erikoislääkäreiden harkintaan. Migreeniä esiintyy kuitenkin vähintään joka kymmenennellä, joka tarkoittaa vähintään puolta miljoonaa suomalaista. Tämän mukaan Suomen jokai- nen neurologi saisi hoitaa 2500 migreenipotilasta vuosittain, joka tekee n 13 työpäivää kohden. Vaikka jokainen migreenipotilas kävisi erikoislääkärillä vain kerran vuodessa, tehtävä olisi mahdoton. Hyvänä hoitovasteena migreenikohtauksessa tarkoitetaan tilannetta, jossa migreenioireet ovat hävinneet kokonaan ja toimintakyky täysin palautunut kahden tunnin kuluttua lääkkeen otosta. Tyydyttävänä hoitovasteena pidetään tilannetta, jossa särky on muuttunut kohtalaisesta tai vaikeasta lieväksi ja toimintakyky on palautunut. Usein migreenipotilaalta kysyttäessä hän sanoo, että auttoihan se lääke, jo muutaman tunnin kuluttua alkoi tuntua paremmalta. Tällaista ei kuitenkaan edellisen perusteella voida katsoa edes tyydyttäväksi hoitovasteeksi. N ykyisten migreenin hoitosuositusten mukaan migreenikohtaukset jaetaan kahteen ryhmään: lieviin ja keskivaikeisiin sekä vaikeisiin. Rajana on vaikutus toimintakykyyn, lievä kohtaus häiritsee, mutta ei estä toimintoja, kohtalainen estää jo osan ja vaikeassa kohtauksessa potilas on täysin toimintakyvytön, jopa vuodepotilas. Lievien migreenikohtausten ensisijaisena hoitosuosituksena on edelleenkin joko asetosalisyylihappo, parasetamoli tai tulehduskipulääke. Perusperiaate → Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 5 T on riittävän paljon ja riittävän ajoissa. Esimerkiksi asetosalisyylihapon ja parasetamolin suositusannos on 1 gramma eli 2 tablettia heti ensioireisiin, mielellään pahoinvointilääkkeeseen yhdistettynä, ja sama annos suosituimmalla tulehduskipulääkkeellä ibuprofeenilla on 800-1200mg kerralla. Migreenikohtauksen hoitoa voi verrata korkeushyppyyn: Jos aikoo riman ylittää, kannattaa yrittää hypätä sen verran, että varmasti riman ylittää. Jos valmisteella ei toisella tai kolmannellakaan kerralla saada hyvää tai tyydyttävää hoitovastetta, kannattaa vaihtaa toiseen valmisteeseen. Jos toinenkaan valmiste ei toistuvasta yrityksestä huolimatta toimi, kannattaa kokeilla sen jälkeen täsmälääkettä Kohtalaisen tai vaikean migreenin ensisijaislääke on täsmälääke eli triptaani. Senkin suhteen hoitovaste on parempi, jos sen ottaa mahdollisimman varhain kohtauksen alussa. Triptaanin otto kannattaa kuitenkin ajoittaa vasta särkyvaiheen alkuun, sillä osa täsmälääkkeistä ei pääse vaikutuspaikkaansakaan ennen kuin särkyvaihe on alkanut. Täsmälääkkeidenkin kohdalla 6 äsmälääkkeiden sivuvaikutuksista yleisin on käsivarsissa, rintakehällä tai kaulalla tuntuva puristava tuntemus. Se ei ole sydänperäinen, vaikka moni niin pelästyneenä luulee, ja se häipyy yleensä muutaman minuutin tai puolen tunnin kuluessa. Sen syntyä ei tarkkaan tiedetä, mutta sillä saattaa olla tekemistä keuhkolaskimoiden supistumisen kanssa. Muita yleisiä sivuvaikutuksia ovat väsytys, huimaus, sormien ja ihon pistely ja joskus suun limakalvo-oireet. Kaikissa muissa täsmälääkkeissä paitsi naratriptaanissa on ajokykyyn vaikuttavan aineen kolmio, mutta sellainen on kyllä totta totisesti myös itse migreenikohtauksessakin, eikä migreenikohtauksen aikana pitäisi ainakaan tieliikennelain mukaan kuljettaa mitään ajoneuvoa. P Paras teho saadaan täsmälääkkeelläkin heti migreenin alkuvaiheissa. on tärkeää riittävä annos. Jos jokin lääke ei tehoa, kannattaa kokeilla toista valmistetta tai valmistemuotoa. Jos on ottanut tavallisesti tehoavan annoksen, ja tällä kerralla ei hoitovastetta tulekaan, on uudesta lääkeannoksesta harvoin hyötyä. Kaikkien täsmälääkkeiden puoliintumisaika elimistössä on turvallisuussyistä varsin lyhyt 1-6 tunnin luokkaa. Sen vuoksi pitkät, yli vuorokauden mittaiset migreenikohtaukset usein toistuvat noin 12-16 tuntia alkamisensa jälkeen. Täsmälääke tehoaa migreenikohtaukseen myöhemminkin otettuna, mutta paras teho saadaan silläkin heti migreenin alkuvaiheissa. Enimmäisvuorokausiannokset vaihtelevat eri valmisteiden välillä, eikä niitä pidä ylittää sopimatta asiasta hoitavan lääkärin kanssa. Täsmälääkkeiden käyttöön oton myötä tietämyksemme itse migreenikohtauksen kulusta on huomattavasti lisääntynyt. Migreenikohtaus itsessään alkaa jo ennen särkyä, joskus parikin vuorokautta ennen sen ilmaantumista. Syvällä aivorungossa oleva migreenin syntyalue aktivoituu, ja aiheuttaa kolmoishermon aktivoitumisen kautta aivokalvojen suonten laajentumisen. Näissä tapahtuu turpoaminen ja laajeneminen, ja venytykselle herkkien verisuonten seinien venyminen aiheuttaa sykkivän säryn. Kun sen aikana yrittää liikkua, verenpaine nousee ja samalla suonten sykelaajuus kasvaa, ja venyttää näin kipuherkkiä suonen seinämiä lisää, aiheuttaen sykkivän säryn merkittävän pahenemisen. Ärsytys välittyy myös ydinjatkossa olevaan pahoinvointikeskukseen, sekä aivorungon alueen vireystilaa säätelevään alueeseen, Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 joka aiheuttaa väsymyksen ja alivireisyyden. Täsmälääke vaikuttaa serotoniini-välittäjäaineen kautta sekä aivokalvojen suonistoon meneviin kolmoishermon säikeisiin, että myös itse verisuonen seinämään, estäen venytystä ja supistaen suonet takaisin ennalleen, jolloin särkykin lakkaa. Valitettavasti ne eivät vaikuta itse migreenin syntyalueeseen, ja sen vuoksi pitkiä migreenikohtauksia potevilla alue jää aktiiviseksi aiheuttaen migreenioireiston uusimisen 12-16 tunnin kuluttua. Täsmälääkkeiksi triptaaneja sanotaan sen takia, että ne vaikuttavat vain serotoniini-1-B ja serotoniini-1-D reseptoreihin eli sitoutumiskohtiin, joita löytyy juuri aivokalvojen suonista ja kolmoishermon alueelta. Muualla elimistössä näitä sitoutumiskohtia ei ole lainkaan, tai niitä on hyvin vähän. Valitettavasti näitä sitoutumiskohtia on jonkin verran sepelvaltimoissa ja itse aivojen verisuonissa, joissa täsmälääkkeet aiheuttavat 2-5% supistumisen. Terveille sillä ei ole merkitystä, mutta oireista sepelvaltimotautia tai aivoverenkiertohäiriöiden jälkitilaa sairastavilla niiden käyttö on sen vuoksi vasta-aiheista. Niitä ei myöskään suositella turvallisuussyistä raskauden ja imetyksen aikana käytettäväksi, vaikka mitään niiden haitallisuuteen viittaavaa ei ole todettu ei eläinkokeissa eikä liioin niissä tilanteissa, jolloin potilas on niitä raskauden tai imetyksen aikana käyttänyt. T äsmälääkkeitä markkinoilla on nykyisin neljä eri lääkevalmistetta. Vanhin ja edelleen eniten käytetty on sumatriptaani (Imigran®). Siitä on 50 ja 100 mg tabletin lisäksi muihinkin ruumiinaukkoihin sopivat valmistemuodot, nenäsumute ja peräpuikko. Kaikkein vaikeimpiin tilanteisiin, joissa oksentelu ja ripuli estävät näidenkin annosmuotojen käytön, on vielä itse annettavissa oleva ihonalainen ruiske. Imigranin tabletilla ja peräpuikolla saadaan teho 2/3:ssa migreenikohtauksissa, nenäsumutteella hieman useammassa, ja edelleen tehokkain joskin kallein täsmälääke on Imigranin ihonalainen injektio jolla saadaan hoitovaste 5/6:lla potilaista. Imigranin suurin hait- J Jos jonkin lääke ei tehoa, kannattaa kokeilla toista valmistetta tai valmistemuotoa. ta on sen huono imeytyvyys, vain 14% suun kautta otetusta lääkeannoksesta päätyy verenkiertoon, ja sekin vaihtelee potilaasta toiseen. Toisena markkinoille ehti tsolmitriptaani (Zomig®). Siitä on nykyisin käytettävissä sekä tavallinen että suussa nopeasti ilman vettä liukeneva Rapimelt® muoto. Sen teho ja nopeus on Imigran-tabletin luokkaa, mutta imeytyvyys on selvästi parempi. Kolmantena markkinoille tuli Naramig®, joka poikkeaa hieman muista täsmälääkkeistä pidemmän puoliintumisaikansa ja hyvän keskushermostotunkeutuvuutensa vuoksi. Se on jonkin verran muita triptaaneja hitaampi, mutta sivuvaikutuksia ja myös säryn uusimista sillä näyttää olevan näitä vähemmän. Neljäntenä kauppaan on tullut Maxalt ®, Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 josta löytyy niinikään tavallinen ja suussa liukeneva Rapitab ® tabletti. Teholtaan se on ainakin Imigranin veroinen, ja sivuvaikutuksia sillä tuntuisi olevan jonkin verran vähemmän. Uusia täsmälääkkeitä on markkinoille tulossa vielä ainakin kaksi, Almogran® ja Relpax®. P erusohjeena täsmälääke kannattaa valita ensisijaislääkkeeksi aina silloin, kun migreenikohtaus on vähintään kohtalainen voimakkuudeltaan. Myös lievässä kohtauksessa se kannattaa valita silloin, kun tavanomaisilla särky- tai tulehduskipulääkkeillä ei hyvää hoitovastetta saavuteta. Jos jokin lääke tai valmistemuoto ei tunnu auttavan, kannattaa koettaa toista, sillä suurimmalle osalle saadaan jollain vaihtoehdolla hyvä hoitovaste. Jos samanaikaisesti on käytössä mielialalääkkeitä, tai betasalpaajatyyppisiä verenpaine- tai migreenin estolääkkeitä, kannattaa täsmälääkkeen valinnasta keskustella hoitavan lääkärin kanssa, koska eräät näistä valmisteista ovat vasta-aiheisia tai vaativat annoksen laskua tiettyjen triptaanien kanssa yhdessä käytettynä. Säryn uusimista ei pidä arvioida lääkkeen tehottomuuden merkiksi, vaan kyseessä on kaikille täsmälääkkeille tyypillinen pitkään migreenikohtaukseen liittyvä ilmiö. ◆ 7 Kuulumisia tutkimuksesta Aikuisten migreenin lääkehoidon kustannukset, vaikutukset ja kustannusvaikuttavuus Janne Martikainen Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto PL 1627 70211 Kuopio Tutkimuksen tausta Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenistä 1000 henkilöä sai kesäkuun alussa pyynnön osallistua aikuisten migreenin lääkehoidon kustannuksia ja lääkkeiden vaikutuksia kartoittavaan tutkimukseen. Toteutettu tutkimus kuuluu osaksi Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen Käypä Hoito – hanketta. Hoitosuositusten taustatekijänä on se, että hoitokäytännöt vaihtelevat paljon ja käytössä on myös paljon menetelmiä, joiden vaikuttavuutta ei ole osoitettu. Migreenin hoidon osalta on valmistumassa Suomen Neurologisen Yhdistyksen toimesta Käypä 8 Hoito-suositus, jossa pyritään esittämään migreenin kohtausja estohoidon näyttöön perustuvat hoitovaihtoehdot aikuisille ja lapsille. Päätöksentekoon lääkkeiden käytöstä tarvitaan myös tiedot lääkkeiden kustannuksista. Yksilön ja yhteiskunnan resurssit voivat kohdentua epätarkoituksenmukaisesti, jos päätökset tehdään pelkästään hoitojen vaikuttavuustietojen perusteella. Migreenistä kärsivällä henkilöllä on oikeus saada hyvää hoitoa ja yhteiskunnan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että mahdollisimman moni migreenistä kärsivä voisi saada tätä hyvää hoitoa. Rajoitteena ovat kuitenkin rajalliset resurssit ja siksi yhteiskunnan kannattaa tukea kustannus-vaikuttavuuksiltaan parhaita hoitoja. Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee sen korkea esiintyvyys 25 ja 55 ikävuoden välillä eli juuri silloin, kun ihminen on aktiivisimmillaan työelämässä. Migreenin on arvioitu aiheut tavan noin 5,5 työpäivän menetyksen potilasta kohden vuodessa. Toimintakyvyn menetyksen voidaan olettaa kasvavan migreenin voimakkuuden pahen tuessa tai kohtausten tihentyessä. Toimintakyvyn menetystä voidaan pyrkiä vähentämään vaikuttavalla ja oikein toteutetulla lääkehoidolla, jolloin migreenin aiheuttama haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Tutkimuksen toteutus Kesäkuussa alkanut tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistuneet henkilöt täyttivät taustakysymyslomakkeen, jossa kysyttiin muun m uassa Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 asuinpaikkaa, koulutusta ja koettua terveydentilaa. Kysymyksillä kartoitettiin vastaajien sosiodemografisia tietoja, sosioekonomista asemaa, yleistä terveydentilaa, psyykkisiä resursseja taudinhallinnassa ja taudin vaikutuksia ihmissuhteisiin eli tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa taudinhallintaan. Näitä tietoja tarvitaan, kun muodostetaan vertailuryhmiä eri lääkkeiden kesken. Lomakkeessa oli mukana myös migreenin varmentamiskysymyksiä, joiden laadinnasta vastasivat neurologian dosentti Markus Färkkilä ja neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela. Ensimmäisen vaiheen vastauksia palautui 590 eli vastausprosentiksi tuli 59. Vastaajista naisia oli 547 (92.7%) ja miehiä 43 (7.3%). Alkamassa ollut lomakausi ja tutkimuksen raskas seurantalomake saattoivat vaikuttaa vastausinnokkuuteen. Ensimmäiseen vaiheen vastaaja voidaan keskiarvojen perusteella kuvailla iältään 42-vuotiaaksi naiseksi, joka asuu Etelä-Suomen alueella. Hän elää avo- tai avioliitossa ja käy työssä tai on tilapäisesti poissa töistä, työsuhteen kuitenkin jatkuessa. Terveyden- tilansa hän kokee hyväksi. Migreeni rajoittaa työn tekemistä jonkin verran, mutta sosiaaliset suhteet kärsivät hieman enemmän. Stressiä hän kokee jonkin verran. Kuvailu sisältää kaikki ensimmäiseen vaiheen vastaajat, eikä heitä ole vielä eroteltu migreenidiagnoosin perusteella. Tutkimuksen toisessa vaiheessa vastaajia pyydettiin pitämään migreenikohtauspäiväkirjaa kolmen kuukauden ajan. Päiväkirjaan merkittiin hoidossa käytetyt lääkkeet, vahvuudet, kipu ennen lääkettä, kipu kaksi tuntia lääkkeen oton jälkeen ja terveydenhuollon palveluiden käyttö. Seuranta-ajan lopuksi vastaajia pyydettiin täyttämään vielä MIDAS-kyselykaavake. Kaavakkeella tutkittaan migreenin aiheuttamaa haittaa ja taudinhallintaa, käyttämällä viittä kysymystä, jotka sijoittuvat elämän eri osa-alueille: työ- ja opiskeluajan menetys, kotityöt, perhe, vapaa-aika ja sosiaalinen toiminta. Saatujen vastausten perusteella lasketaan indeksiluku, joka kuvaa migreenin vastaajalle aiheuttamaa kokonaishaittaa. Toisen vaiheen vastauksia palautui 364 eli vastausprosentti oli 36.5. Jos vastaajien määrä suhteutetaan ensimmäiseen vaiheeseen vastanneisiin, vas tausprosentiksi tuli noin 62. Seuranta-aikana vastaajilla oli keskimäärin 20 migreenikoh tausta kolmen kuukauden aikana, tosin vaihteluväli on melko suuri. Töistä vastaajat joutuivat olemaan poissa seuranta-aikana toimintakyvyn alenemisen vuoksi keskimäärin yhtenä päivänä. Tähän tulokseen voi vaikuttaa kesäaika, jolloin moni vastaajista oli lomalla ja näin poissaolot syntyivät vapaa-ajalla. Migreeni rajoitti toimintakykyä vastaajilla vähintään puoleen keskimäärin noin 6,5 päivänä kolmen kuukauden aikana (per henkilö). Tulokset ovat vielä alustavia ja pintapuolisia, joten ne vaativat vielä syvällisempää tarkastelua. Tutkimus jatkuu lääkekustannusten ja lääkkeiden vaikuttavuuksien laskemisella ja lopulliset tulokset on tarkoitus julkistaa maaliskuussa 2001. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää tutkimukseen osallistuneita vastaajia, jotka pitkäjänteisesti jaksoivat täyttää lomakkeen ja päiväkirjan. ◆ Oletko geenitutkimuksessa mukana? Meilahden sairaalassa on yhä käynnissä tutkimus, jossa pyritään selvittämään migreenin periytyvyyttä. Jos olet tutkimuksessa mukana, mutta koko sukusi ei ole vastan- nut neurologi Mikko Kallelan laatimaan migreenikyselylomakkeeseen eivätkä vielä ole antaneet verinäyttettä, niin pyydämme sinua ottamaan yhteyttä erikoissairaanhoitaja Liisa Aaltoilaan, puh. 040 537 5291. Huom. Myös migreeniä sairastomattomien su- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 kulaisten verinäytteet ja vastauslomakkeet ovat tärkeitä, jotta saisimme mahdollisimman täyden sukuanalyysin. Apulaislääkäri Mikko Kallela 9 Mikko Kallela: Suvuttain esiintyvän migreenin kliininen kuva Selostus väitöskirjasta Clinical Characteristics and Pathophysiological Mechanisms of Familial Migraine With and Without Aura Väitöskirjatyössä tutkittiin migreenin kliinistä kuvaa suomalaisissa kaksosissa ja migreeniperheissä. Tutkimus on osa projektia, joka pyrkii löytämään migreenin alttiusgeenejä suomalaisesta väestöstä. Työssä kehitettiin kyselylomake, jonka avulla migreenidiagnoosi voidaan asettaa tutkimushenkilön vastausten perusteella. Lomake mahdollistaa tarvittaessa koko Suomen kattavan aineiston keruun. Lomaketta sovellettiin tutkimalla migreeniä laajassa suomalaisessa kaksosaineistossa. Tämä kaksostutkimus osoitti, että aurallisen (esioireellisen; yleisin erioire on ”sahalaitaitainen” näköhäiriö) ja aurattoman migreenin päänsärkyvaihe on erilainen: aurattomalle migreenille on tyypillistä pitemmät päänsärkykohtaukset ja pahoinvointi, auralliselle toispuoleinen pään- 10 särky ja kohtaukseen liittyvä valoarkuus. Migreenioireiston analyysi saman perimän (eli samat geenit) omaavilla identtisillä kaksosilla osoitti, että ero aurallisen ja aurattoman migreenin välillä liittyy geeneihin, mutta vain osittain: myös ympäristö vaikuttaa migreenin ilmiasuun merkittävästi. Lomakkeen avulla analysoitiin myös suomalaisia migreenisukuja. Ilmeni, että suvuissa aurallinen ja auraton migreeni esiintyvät usein samalla henkilöllä; ja juuri näillä sukulaisilla on kovia, tyypillisiä ja vaikeita migreenikohtauksia. Lisäksi ilmeni, että läheskään kaikki migreenipotilaat eivät tiedä sairastavansa migreeniä ja että migreenin hoidossakin on vielä runsaasti parantamisen varaa. Työssä tutkittiin myös sitä, selittääkö Familiaalisen Hemiplegisen Migreenin (FHM) geeni (joka on löydetty kromosomista 19) migreeniä myös suomalaisissa suvuissa. FHM on harvinainen migreenin muoto, johon liittyy migreenioireiden li- säksi ohimeneviä halvausoireita. Neljässä tyypillisessä suomalaisessa migreenisuvussa migreeni ei liittynyt FHM geeniin. Suomalaiset migreenigeenit ovat siten vielä löytämättä. Työssä tehtiin vielä havaintoja verisuonia supistavasta endoteliini-1 (ET-1) peptidistä migreenissä. Ilmeni, että ET-1 on koholla migreenipotilailla, etenkin kohtausten alkuvaiheessa. Täten on mahdollista että ET-1 ja sen geeni selittävät sitä, miksi joillakin potilailla migreenipäänsärkyä edeltää auraoire, kun taas toisilta potilailta tämä esioirevaihe puuttuu. Väitöskirjatyön loppupäätelmä on se, että migreenioireistoa tarkastelemalla migreenin voi jakaa alaryhmiin (tärkein jako on aurallisen ja aurattoman migreenin erottaminen). Tämä alaryhmäjako on todennäköisesti hyvin tärkeä kun migreenin alttiusgenejä etsitään. Maija Wessman Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 5 mg tabletti, 6 kpl/pkt 5 mg tabletti, 3 kpl/pkt 2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt 2,5 mg tabletti, 3 kpl/pkt 2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt 2,5 mg tabletti, 2 kpl/pkt 100 mg tabletti, 6 kpl/pkt 100 mg tabletti, 2 kpl/pkt 50 mg tabletti, 12 kpl/pkt 50 mg tabletti, 6 kpl/pkt 50 mg tabletti, 2 kpl/pkt Suppo 25 mg, 6 kpl/pkt Suppo 25 mg, 2 kpl/pkt 0 32 32 39 10 mg tabletti, 6 kpl/pkt 10 mg tabletti, 6 kpl/pkt MAXALT rapitab 10 mg tabletti, 3 kpl/pkt 32 39 39 5 mg tabletti, 6 kpl/pkt 5 mg tabletti, 3 kpl/pkt 28 10 mg tabletti, 3 kpl/pkt MAXALT 2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt 40 42 52 28 35 28 39 46 62 25 30 43 28 41 Nenäsumute 20 mg, 6 kpl/pkt 46 117 Nenäsumute 20 mg, 2 kpl/pkt 62 Injektio 6 mg, 2 kpl/pkt ZOMIG rapimelt 2,5 mg tabletti, 2 kpl/pkt ZOMIG NARAMIG IMIGRAN 100 182,02 182,02 182,02 109,49 158,40 107,33 122,41 113,07 335,53 335,53 335,53 290,62 460,07 260,88 290,62 290,59 506,59 196,24 543,82 312,28 286,92 506,59 196,24 417,09 200 n. hinta/1 annos, netto 300 400 500 vähittäismyyntihinta/pakkaus, brutto 600 mk Triptaanien hintavertailu 11 Menstruaalimigreeni Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta Torikeskuksen Lääkäriasema, Jyväskylä Kuukautiskierto voi tunnetusti toimia ns. migreenitriggerinä eli kohtauksen käynnistäjänä. Kuukautisten aikaan ilmaantuvaa migreeniä on alettu kutsua osuvasti menstruaalimigreeniksi, vaikka tätä termiä ei virallinen tautiluokitus vielä tunnekaan. Tavallisesti kuukautisiin liittyvän päänsäryn alku osuu muutaman päivän jaksolle, joka ulottuu parista päivästä ennen ensimmäistä vuotopäivää muutamaan päivään sen jälkeen. M igreeni on vielä lapsuusiässä yhtä yleinen vaiva sekä tytöillä että pojilla. Puberteetissa tilanne muuttuu niin, että nuorilla naisilla migreeniä on nelinkertaisesti miehiin verrattuna. Näin selvä esiintyvyyden ero säilyy vaihdevuosiin saakka, mutta sen jälkeenkin migreeni vaivaa naisia yli kaksi kertaa useammin kuin miehiä. Näiden esiintyvyyserojen taustalla ovat lähinnä hormonaaliset syyt, eivät niinkään psykologiset, kuten helposti edelleen ajatellaan. Naisilla ja miehillä muut tunnetut migreenikoh tauksia laukaisevat tekijät ovat toki muilta osin samanlaisia, kuten stressi, unirytmin muutokset ja valo- tai hajuärsykkeet. Naisten syklinen sukupuolihormo nien vaihtelu on kuitenkin niin merkittävä migreenikohtauksille altistava seikka, että peräti 60 12 prosenttia migreeniä potevista naisista saa kohtauksensa juuri kuukautisiin liittyen. Suurin osa migreenikoista saa kohtauksia muulloinkin, mutta 10 prosentilla kohtauksia tulee ainoastaan kuukautisten aikaan. On pyritty selvittämään, miksi hormonit yleensä laukaisevat migreenikohtauksia ja erityisesti, mitkä hormonit ja millä mekanismilla ne sen tekevät. Kaikkiin näihin kysymyksiin ei suinkaan ole vielä vastauksia, mutta ainakin yhdellä hormonilla, estrogeenilla on keskeinen rooli näissä biokemiallisissa tapahtumissa. Kuukautiskierto on seurausta monimutkaisen hypothalamus-aivolisäkemunasarja -akselin hormonien keskinäisestä palaute-säätelyjärjestelmän toiminnasta. Niinpä kaikkien tähän säätelyyn osallistuvien hormonien osuutta migreenin synnyssä on tutkittu. Erityisesti estrogeenipitoisuuden jyrkkä lasku kuukautiskierron loppuvaiheessa näyttää osuvan ajallisesti migreenioireiden ilmaantumiseen, ja toisaalta ylimääräistä estrogeenia antamalla ja estämällä tuo lasku, on voitu estää tai siirtää migreenioireiden tuloa. Sen sijaan esim. keltarauhashormoneihin tällaista yhteyttä ei näytä olevan. Menstruaalimigreeniä potevilla ei ole havaittu muita pienempiä tai suurempia sukupuolihormonipitoisuuksia, mutta ajatellaan, että nimenomaan herkkyys reagoida noihin tavanomaisiinkin hormonimuutoksiin on se ominainen piirre, joka sitten johtaa kohtauksiin. Tämä on tilanne myös muissa hormonitasapainon muutoksissa, kuten E-pillereiden käytön yhteydessä, raskauden aikana ja menopaussissa. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Menstruaalimigreenin yhteyttä ns. premenstruaalisyndroomaan (PMS) on pohdittu sekä syntymekanismien että oireiden kautta. PMS-oireisto ilmaantuu myös kuukautiskierron ns. luteaalivaiheessa ja usein helpottaa vuodon alkaessa. Oireina ovat mielialamuutokset, pahoinvointi, selkäkipu, rintojen arkuus ja päänsärky. Monelta osin ne muistuttavat siis migreeniä ja varmasti moni menstruaalimigreenikohtaus on tullut väärin tulkituksi ”pelkästään” PMSvaivaksi. Suurin osa menstruaalimigreenikohtauksista on ns. aurattomia eli esioireettomia kohtauksia ja ne kestävät usein 2-3 vuorokautta. M enstruaalimigreeni kohtauksen hoitoa on pidetty vaikeampana kuin muuna aikana ilmaantu vien kohtausten. Tämä ei näytä pitävän uusimpien tutkimusten perusteella aivan paikkaansa, sillä ainakin triptaaneilla on saatu samanlaisia hoitotuloksia niin kuukautisten aikana kuin muulloinkin. Yleistäen voisi sanoa, että mens truaalimigreenissä kohtauksen hoitosuositukset ovat pääpiirteissään samat kuin migreenissä yleensä, mutta joitakin lisämahdollisuuksia aukeaa juuri tuon syklisen ennustettavuuden ja hormonitaustan vuoksi. Jotkut hyötyvät, varsinkin lievemmissä oireissa, tulehduskipulääkkeistä. Jos kohtaus on pitempikestoinen ja kovempioireinen, niin kuin menstruaalimigreeni usein on, tarvitaan spesifimpiä migreenilääkkeitä eli triptaaneja, joita kutsutaan myös migreenin täsmälääkkeiksi. Näihin voidaan tarvittaessa liittää esimerkiksi pahoinvointilääke. Jos menstruaalimigreeni on oikein rajuoireinen ja pitkäkestoinen tai kohtaushoito osoittautuu heikkotehoiseksi, voi olla perusteltua käyttää estolääkehoitoja. Perinteiset estolääkkeet, kuten beetasalpaajat jne., voidaan kokeilla jaksottaisina, esim. viikon mittaisina kuureina. pahenee tai tulee ensi kerran esille. E-pillerin vaihto toiseen, hormonimäärältään erilaiseen voi ratkaista asian, mutta käytännössä tätä näkee aika harvoin. M Parhaat tulokset menstruaalimigreenin hormonaalisesta hoidosta on saatu ihon kautta (laastari, geeli) annosteltavalla estrogeenilla. Tällöin hoitoa annetaan viikon ajan aloittaen kaksi päivää ennen oletetun migreenipäänsäryn alkua. Tämäkään hoitomuoto ei näytä toimivan kaikilla ja joillakin se vain siirtää päänsäryn alkua. Hormonivalmisteilla on joskus mahdollisuus saada menstruaalimigreenikin kuriin, mutta ennustettavuus näidenkään suhteen ei ole hyvä. Joillakin Epillereiden aloitus voi helpottaa tilannetta, joillakin taas oireisto uurin osa menstruaalimigreenipotilaista kuitenkin hyötyy niistä samoista hoitomuodoista ja lääkityksistä, joita käytetään muussakin migreenissä. Ongelma on laajemmin siinä, ettei kuukautisiin liittyvää päänsärkyä ole osattu ajatella migreeniksi vaan sitä on pidetty ”tavallisena” päänsärkynä ja hyväksytty se välttämättömänä kuukautisiin kuuluvana riesana. ◆ Moni menstruaali migreenikohtaus on tullut väärin tulkituksi ”pelkästään” PMS-vaivaksi. S 3.11. Pyhäinpäivän aatosta huolimatta Helsingin jäseniltaan Kampin palvelukeskukseen oli saapunut n. 50 kuulijaa. Illan aihe oli mielenkiintoinen ja lopuksi Matti Ilmavirta joutui vastaamaan moniin kiperiin kysymyksiin. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 13 Asiantuntija vastaa 1. Olen 19-vuotias nainen ja olen sairastanut 3 vuotta pahaa migreeniä. Miksi Imigran 50 mg tabletti aiheuttaa minulle niin voimakkaat sivuvaikutukset? Tabletin oton jälkeen saunaan tai suihkuun mentäessä ihoani kirvelee. Lisäksi noin 30 min päästä lääkkeen ottamisesta olo menee ihan veteläksi – tuntuu, että lihakset lyyhistyvät? Sumatriptaanin (Imigran) on kuvattu herkistävän ihon tuntoa. Herkistyminen jatkuu joitain tunteja lääkkeen oton jälkeen, on vaaraton ja menee itsekseen ohi. Samaten useimmilla triptaaneilla on kuvattu sivuvaikutuksena heikotusta, voimattomuuden tunnetta. Imigran on ainoa, joka ei läpäise veri-aivo estettä, eli ainoa jonka ei pitäisi mennä keskushermostoon. Ilmeisesti se sinne kuitenkin pääsee, koska sumatriptaanillakin on sivuvaikutuksia, jotka sopivat keskushermostoperäisiksi. Jos nämä voimakkaat sivuvaikutukset liittyvät nimenomaan Imigran 50 mg:n tablettiin, voisit kokeilla esim. Naramig 2,5 mg-tablettia, jolla on triptaaneista vähiten sivuvaikutuksia. Kannattaa käydä läpi kaikki neljä triptaania (on vielä Zomig 2,5 mg ja Maxalt 5 mg), joku muu voi sopia paljon paremmin. 2. Miksi saan aina yhdynnän jälkeen kovan päänsärkykohtauksen? Tätä yhdynnän yhteydessä esiin- 14 tyvää päänsärkyä sanotaan ”hyvänlaatuiseksi ponnistuspäänsäryksi”. Kahdella kolmasosalla sitä potevista on taustalla migreenitaipumus. Se johtuu todennäköisimmin yhdynnän aikana laajenevista aivoverisuonista, jolloin migreeniä muistuttava kova, sykkivä särky laukeaa. Särky on vaaraton ja rauhoittuu itsekseen vähitellen. Useimmiten se kyllä häiritsee tai estää yhdyntää. Särkyä voi koettaa estää ottamalla beetasalpaajaa tai jotakin migreenin täsmälääkettä, triptaania (Imigran, Zomig, Naramig, Maxalt), etukäteen. Beetasalpaajan ongelmana on, että se heikentää fyysistä suorituskykyä hidastamalla sydämen syketiheyttä. Samantapaista ponnistuspäänsärkyä esiintyy painonnostajilla. Tämä särkytyyppi esiintyy usein uuden, innostuneen ja aktiivisen yhdynnän aikana, ja jää vähitellen pois itsekseen parisuhteen vanhetessa. (Asiantuntijalääkärin asiantuntemuksen voi asettaa kyseenalaiseksi, mitä tulee innostukseen ja aktiivisuuteen vanhemmassa parisuhteessa…eivät asiat välttämättä noin huonosti ole…vaikka toisaalta on tietysti hyvä, jos se päänsärky loppuu! Toim. huom.) 3. Miten yleistä on, että migreeni palaa naisille uudelleen vaihdevuosien jälkeen? Yleensä kaikki päänsärky vähenee vaihdevuosien jälkeen. Migreenin katsotaan usein pahenevan juuri ennen vaihdevuosia ja lievenevän sen jälkeen. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Tutkimuksissa on toisaalta todettu, että vain noin puolella migreenipotilaista migreeni lieveni tai hävisi ja erään tutkimuksen mukaan jopa 47 %:lla paheni vaihdevuosien jälkeen. Tähän tietysti vaikuttaa myös vaihdevuosien hormonihoito: osalla se ei vaikuta mitään, osalla pahentaa ja osalla parantaa migreenitilannetta. Hormonihoitoa voi kuitenkin käyttää vaihdevuosioireiden hoitoon, jos lääkäri sen katsoo tarpeelliseksi. Mikäli migreeni pahenee, estrogeeniannosta voi koettaa alentaa, valmistetta vaihtaa, antaa hoito pistoksina tai lisätä estrogeenihoitoon androgeenihormoneja. 4. Missä vaiheessa pitäisi ottaa täsmälääke, jos on aurallinen migreeni? Kaikki täsmälääkkeet suositellaan otettavaksi, kun auraoire on mennyt ohi ja särky alkamassa. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Jos auraa ei seuraakaan särky, niin lääkettä ei ehkä tarvita. Tutkimuksessa auran aikana otettu täsmälääke (tutkittu kunnolla vain Imigranin ja jonkin verran myös Zomigin osalta) ei estänyt erityisen hyvin migreenisäryn alkamista. Aura ei kylläkään pitkittynyt eikä pahentunut. Täsmälääkkeistä oletetaan saatavan paras hyöty migreenin hoidossa, jos ne otetaan heti auran mentyä ohi. 5. Mikä on aikuiselle migreeniin riittävä annos esim. Buranaa tabletteina? Migreenikohtauksen hoito n. 60-70 kg tai enemmän painavalla tulisi aloittaa vähintään 600 mg:lla Buranaa. Usein kannattaa ottaa paljon enemmän, esim. 800 -1200 mg heti alussa. Tarve on kuitenkin yksilöllinen ja vaihtelee kohtauksesta toiseen. 6. Olen lukenut, että lämpöpuudutustekniikkaa voidaan käyttää kolmoishermosärkyihin, mutta voidaanko sitä käyttää myös migreeniin? Tästä tekniikasta ei ole näyttöä migreenin hoidossa. En näe, että se olisi edes teoreettisesti hyödyllinen, koska migreenissä en keksi paikkaa mikä tai mitkä pitäisi lämpöpuuduttaa. 7. Onko sarjoittaisessa päänsäryssä samat lau- kaisevat tekijät, kuin migreenissäkin? Sarjoittaisessa päänsäryssä ei ole niin selviä laukaisevia tekijöitä kuin migreenissä ja se voi laueta usein täysin ilman ulkopuolisia ärsykkeitä. Sarjoittainen päänsärky on enemmän sidoksissa aivojen biologisiin rytmeihin, ja tunnetuin laukaiseva tekijä on uni. Migreeni sen sijaan usein paranee, kun pääsee uneen. Yhteisenä laukaisevana tekijänä voidaan pitää alkoholia, joka sarjan aikana voi laukaista myös sarjoittaisen päänsäryn. hermosoluvaimeneminen voi esiintyä myös puhekeskuksen alueella, jolloin henkilö ei auran aikana löydä sanoja. Toinen asia on harvinainen suvuittainen hemipleginen migreeni, johon liittyy hermosolukalvojen suolojen (kalsiumsuolojen) läpivirtauksen häiriö. Tämän häiriön on katsottu liittyvän eräissä suvuissa kromosomissa 19 tai kromosomissa 1 olevaan kalsiumsuolan läpipääsyä solukalvokanavassa säätelevän geenin virheeseen. Tavallisessa aurallisessa migreenissä ei tällaista geenivirhettä ole vielä löydetty. 8. Mistä hemipleginen migreeni saa alkunsa? Hemiplegisen migreenin katsotaan saavan alkunsa aivorungon keskuksista aivan samoin kuin muunkin aurallisen migreenin. Hemiplegisessä migreenissä auraoire toistuvasti esiintyy lihasten halvauksena. Auraoireen katsotaan syntyvän aivokuorella siten, että migreenikohtauksen käynnistyttyä aivokuoren hermosolujen toiminta alkaa vaimentua, ja siihen liittyen myös verenkierto aivokuorella tietyillä alueilla vähenee. Tätä auran etenemistä aivokuorella sanotaan Leaon eteneväksi hermosoluvaimenemaksi, ja se kulkee näköaivokuorelta tuntoaivokuoren kautta liikeaivokuorelle, jolloin auraoire onkin toispuoleinen lihasten halvaus. Aura voi alkaa myös suoraan liikeaivokuorelta, jolloin auraoireena tulee vain toispuolihalvaus. Tämä auraan liittyvä 9. Mitä tarkoittaa anafylaktinen reaktio ja milloin sen voi saada? Anafylaktisella reaktiolla tarkoitetaan koko elimistön voimakasta immunologista häiriötilaa, jossa vapautuu hetkellisesti suuria määriä tulehduksen välittäjäaineita ja kudosten verenkierto häiriintyy. Siihen liittyy mm. ihon turvotus ja punoitus, ja vaaralliseksi sen tekee se, että hengitystiet turpoavat tulehdusreaktion voimasta ja potilas on vaarassa tukehtua. Tällaisen reaktion voi laukaista esim. lääke, jolle on tullut allergiseksi, tai verenkiertoon joutunut vieras valkuaisaine. Anafylaktinen reaktio laukeaa usein vasta, kun uutta lääkettä on ottanut toisen tai kolmannen kerran. (Toim. huom.) → Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 15 10. Mitä on paroksysmaalinen hemikrania? Tällä tarkoitetaan kohtauksittaista, sarjoittaista päänsärkyä (=Hortonin särkyä) muistuttavaa sairautta, joka ilmenee päivittäin useita kertoja toistuvana lyhytkestoisena, kovana päänsärkynä. Parhaiten se eroaa sarjoittaisesta päänsärystä siten, että paroksysmaalisessa hemikraniassa kohtaukset paranevat täysin indometasiininimisellä lääkkeellä. Paroksysmaalinen hemikrania on hyvin harvinainen. 11. Voiko antibiootti aiheuttaa migreenin? Ei voi, migreeni on ollut jo aiemmin olemassa ja vain puhkeaa infektion = antibiootin käytön aikana. 12. Miten usein voi ottaa kortisonipistoksia migreeniin? Migreeniin ei pidä ottaa ollenkaan kortisonipistoksia. Kortisonipistokset eivät paranna migreeniä, ne ovat vain yksi hätäkeino katkaista pitkään jatkunut, normaalille lääkehoidolle reagoimaton migreenikierre. Tällaista hätäkeinoa pitäisi pyrkiä käyttämään mahdollisimman vähän, ja arvioisin, että jos tähän joudutaan useammin kuin joka toinen kuukausi, niin sillä voi olla elimistölle pitkäaikaishaittavaikutuksia. Kortisonin käyttö vaikean ja kroonisen migreenin hoidossa on jätettävä päänsäryn hoitoon perehtyneen erikoislääkärin harkintaan. 13. Olen 20-vuotias nainen ja teen tietokoneella töitä 8 h päivässä. Käytän e-pillereitä. Päänsärkyä on välillä jopa päivittäin. Mistä on kysymys, kun kerran sairastettuani 4 päivää migreeniä, sain myös saman puolen silmään katkenneita verisuonia? Silmää myös kutitti. Migreenikohtauksessa esiintyy sekä verisuonten supistus- että voimakas laajentumisvaihe, ja on mahdollista, että silmän suoniin on ollut kova verentungos, joka on saanut suonet ”katkeilemaan”. (Katkeilemisella oletan tässä tarkoitettavan silmän valkuaisen päällä näkyviä pieniä verisiä viiruja). Esim. Hortonin säryn (=sarjoittainen päänsärky) kohtauksessa esiintyy usein tällaista silmän verestystä. Tosin silmän sidekalvon alainen verestys voi tulla allergisesta ärsytyksestä tai vaikka aivan itsestään. ◆ Ajattelemisen aihetta Ota lääkkeet ajoissa! Vaikka triptaanit auttavat kovaankin särkyyn, ei sitä tarvitse jäädä odottamaan! *** Voisiko joulunpyhien lisääntynyt migreeni johtuakin ylenpalttisesta herkuttelusta? Hmm... *** 16 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Uutisia meiltä ja muualta OLETHAN MAKSANUT VUODEN 2000 JÄSENMAKSUN ! Lokakuun loppuun mennessä 2400 jäse nestä n. 400 oli jättänyt maksamatta jäsen maksun. Ole kiltti ja ilmoita meille, jos haluat erota yhdistyksestä. Säästät resurssejamme arvokkaampaan työhön, jos maksumuistu tukset tarvitsee lähettää vain niille, jotka ovat vain unohtaneet hoitaa maksun. Voivatko migreenin täsmälääkkeet, triptaanit, aiheuttaa lääkeriippuvuus päänsärkyä? Särkylääkkeiden ja ergotamii nien väärinkäyttö migreenin hoi dossa voi johtaa lääkkeiden ai heuttamaan päänsärkyyn. Mut ta voivatko migreenin hoidossa käytetyt, vielä melko uudet trip taanit myöskin johtaa tähän? Kyllä, sanoo uusi tutkimus, joka on tehty Saksassa, Essenin yli opistollisen sairaalan neurologi sella osastolla. Tutkimuksen mukaan triptaa neja väärinkäyttävät potilaat sai vat lääkeriippuvuuspäänsäryn pikemmin (1.05 vuodessa) kuin särkylääkkeitä (4 v) tai ergo tamiinia (2.7 v) käyttävät. Tu lokset osoittivat, että keski määrin vain 13 triptaaniannosta kuukausittain riitti lääkeriip puvuuspäänsäryn syntymiseen, kun siihen tarvittiin 40 annosta ergotamiinia ja 85 annosta sär kylääkettä. Muutamalle triptaa neja väärinkäyttävälle potilaalle kehittyi myöskin migreenityyp pinen päivittäinen päänsärky tai migreenikohtaukset tihenivät. Tällaista ei särkylääkkeiden tai ergotamiinien väärinkäyttö ai heuttanut. Tutkimuksen tekijä, Z. Kat savara työryhmineen päättelee, että triptaaniryhmän lääkkeet voivat aiheuttaa väärin käytetty nä lääkeriippuvuuspäänsärkyä nopeammin ja vähemmillä an noksilla kuin ergotamiini tai sär kylääkkeet. Lähde: Cephalalgia 2000 May;20(4):293 (Headache World 2000 Abstracts) Jos tabletissa ei ole uraa, sitä ei saisi puolittaa. Valmistaja ei takaa, että vaikuttavat aineet olisivat tasaisesti tabletissa. Kannattaa pyytää lääkäriltä samaan reseptiin usea pakkaus, ja lunastaa niitä 3 kk tarvetta vastaava määrä, jolloin kappalehinta tulee edullisemmaksi. Esim. jos tarvitsee lääkkeen keskimäärin n. kerran Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Uusi teoria migreenistä Aivojen pienet virheelliset sähköimpulssit voivat olla syy migreenikohtauksiin. Tuore teoria voi avata uusia ovia tehokkaiden hoitokeino jen kehittelyyn. Yhdysvaltalaiset tutkijat uskovat löytäneensä migree nin syyn. Heidän mukaansa migreeni johtuu aivotoimin nan sähköhäiriöstä eikä ai vojen verenkiertohäiriöstä, kuten tähän asti on uskottu. Kehittyneet aivokuvaus menetelmät ovat mahdollis taneet aivojen toimintojen tarkemman tutkimisen. Ja nyt uusi teoria toteaa, että mig reenikohtaus lähtee liikkeel le aivojen takaosan hermo soluista, jotka alkavat vir heellisesti lähettää vääriä sähköimpulsseja. Nämä im pulssit leviävät hitaasti aivo jen pintaa pitkin aivorunkoon ja aiheuttavat migreenille tyypillisen kovan päänsäryn. Hermosolujen taipumus lä hettää vääriä sähköimpuls seja on tutkijoiden mukaan geneettinen ominaisuus. Tutkijat toivovat, että uu den tiedon valossa voidaan kehittää uusia entistä tehok kaampia hoitokeinoja mig reeniin. Lähde: KUNTO PLUS 15/2000 viikossa, tekee se 12 tablettia 3 kk jaksossa. Samalla ostoskerralla kannattaa lunastaa myös muut mahdolliset reseptilääkkeet, jolloin 50 mar kan omavastuu menee vain yhden kerran. 17 ”Silta yli synkän virran” migreenipotilaan ja lääkärin välisessä kommunikaatiotilanteessa: ”Järkeä ja tunnetta” migreenipotilaan hoidossa seen, teholtaan riittämättömien lääkkeiden kokeilujen minimoitumiseen ym.. Väittämiä ja tietoa migreenistä • Migreeni jää liian usein toteamatta • Migreenihoidon vaikuttavuudessa olisi usein parantamisen varaa • Migreenin aiheuttama haitta työssä, kotona ja vapaaajantoiminnoissa aiheuttaa syyllisyyden tunteita monille migreenipotilaille • Lääkäri ei useinkaan kysy tai huomioi miten paljon käytännön haittaa ja toimintakyvyn alentumista migreeni potilaalle aiheuttaa • Monet potilaat eivät hae migreeniin lääkärin apua, vaan vähättelevät sairauttaan ja kertovat siitä lääkärille ohimennen • Puutteet potilaan ja lääkärin välisessä kommunikaatiossa voivat johtaa potilaan turhautumiseen ennen tehokkaan hoidon löytymistä M igreenipotilaiden hoidon tehostamisen käytännön tavoitteiksi on asetettu potilaan ja lääkärin välisen kommunikaation parantaminen, migreeniä sairastavien henkilöiden hoitoon hakeutumisen motivoiminen ja tehostettua hoitoa tarvitsevien potilaiden tunnistaminen. Nykyään tiedetään, että oikein tehty arvio migreenin vaikutuksesta potilaan toimintakykyyn auttaa tunnistamaan ne potilaat, joilla tulisi olla kohtausten hoidossa käytössään täsmälääke tai kohtausten estolääkitys. Tällainen hoidon tarpeen arviointi ei helposti onnistu, jos ”tiedonvälitys” 18 potilaan ja lääkärin välillä ei tuota oikeita aineksia arvion pohjaksi. Syy tähän voi olla se, että noista asioista ei osata tai ei ehditä keskustella. Mitä varhaisemmassa hoidon vaiheessa lääkäri pystyy valitsemaan vaikuttavimman hoidon sen korkealaatuisempaa ja myös taloudellisesti tehokaampaa hänen antamansa hoito on. Taloudellista tehokkuuttahan mitataan sillä, miten hoidolla aikaansaatu tulos (potilaan elämänlaadun paraneminen) suhteutuu hoidon kustannuksiin ja hoidon avulla saavutettuihin taloudellisiin hyötyihin kuten töistä poissolojen vähenemi- Suomalaiset migreenipotilaat ja lääkärit Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenilleen tekemä kysely on tuottanut tietoa migreenipotilaiden elämän todellisuudesta. Siinä migreeniä sairastavat henkilöt ovat mm. kuvanneet kokemuksiaan siitä, miten kanssaihmiset ja työnantajat ovat heihin pahimmillaan suhtautuneet. Useimmista maininnoista kuvastuu kanssaihmisten ymmärtämättömyys oireiden vaikeudesta. Suoranaista vähättelyäkin on paljon, kuten myös migreenin tulkitsemista hyste riaksi tai pyrkimykseksi välttää työtä tai muita velvoitteita. Tuon tyyppisten suhtautumiskokemusten on pakko ainakin jossain määrin heijastua myös migreenipotilaiden odotuksiin siitä, miten terveydenhoitohenkilöstökin heihin potilaina ehkä suhtautuu. Myös kansainvälisesti on esitetty väite, että lääkäreistäkin puolet sekä USA:ssa että Euroopassa yhä edelleen suhtautuu migreeniin kuin se olisi etupäässä naisten psykosomaattista ongelmatiikkaa. Suomen Migreeniyhdistys teetti loppuvuodesta 1999 kyselyn myös 100:lle terveyskeskuslää- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 kärille. Tuon kyselyn yhtenä osana pyydettiin lääkäreitä kertomaan käsityksensä siitä, miksi migreeniä mahdollisesti vähätellään vastaanotolla. Sadasta terveyskeskuslääkäristä 88 vastasi tuohon kysymykseen. Heistä 38, siis runsas kolmannes, viittasi eri sanoin siihen, että lääkäreiden on vaikea saada tietoa migreenipotilaasta. Potilaiden haluttomuuteen tai arkuuteen kertoa oireistaan viittasi se, että he usein pyytävät apua migreeniinsä muiden asioittensa ohessa. Ehkä joidenkin lääkäreiden toteamus, että migreeni kuitenkin on luonteeltaan henkeä uhkaamaton sairaus, saattaa hyvinkin heijastua heidän vastaanottokäyttäytymisessään potilaille vähättelynä. Lääkärit arvelivat myös, että potilaat saattavat kokea vähättelynä sen, että diagnoosiin pääsemiseen on yleensä mahdollista ilman koneellisia tutkimuksia ja että yleensä hoitona on vain lääkeresepti. Arvelisin, että tähän voisi lisätä: lääkeresepti ilman, että taudin vaikeusasteesta sen kummemmin keskustellaan. Moni lääkäri oli lisäksi sitä mieltä, että koska migreenipotilaat eivät yleensä kerro ongelmistaan, eivät lääkärit siksi myöskään itse kysy mitään tarkempaa. Useampi lääkäri totesi myös, että useimmitenhan migreenipotilas on vastaanotolla kohtausten välillä eikä hänen sairautensa vaikeusastetta silloin ole helppo arvioida. Kaikki nämä selitykset heijastavat epävarmuutta ja kommunikaation sisällön ka peutta migreenipotilaan ja lääkärin välillä, mutta vain harvoissa tapauksissa lienee kyse suoranaisesta vähättelystä. Kommunikaatio Yhden määritelmänsä mukaan kommunikaatio on kahden ihmisen välistä viestien vaihtoa ja sen tavoitteena on herättää tunteita ja aikaansaada toimintaa. Potilas-lääkärisuhteessa kohtaa yhtäältä kaksi tasavertaista ihmistä samalla kun suhteessa kommunikoivat asiantuntija ja asiantuntijan tiedosta ja hallussa olevista menetelmistä riippuvainen avuntarvitsija. Avunsaanti on asiantuntijan vallassa. Tämä on potilaan kannalta hyvin herkkä tilanne ja sellaisena se on altis asiantuntijan käytöksen virheelliseen tulkintaan. M Migreenipotilaat suhtautuvat epäuskoisesti avun saantiin. tavuudesta tai saavat hänet epäröimään. Potilas toisin sanoen miettii, maksaako vastaanotolle hakeutuminen vaivan. Rahallisten kustannusten lisäksi ja jopa niitä useammin esteenä voivat olla mm. epäusko siihen, että lääkärillä olisi jokin oiretta poistava tai helpottava keino tarjottavissa tai toisaalta pelko siitä, että ongelma onkin lääkärin mielestä liian vähäpätöinen. Tuon nolatuksi tulemisen riskin ottaminen saattaa olla liian suuri ”kustannus” ja potilas jättääkin hakeutumatta asiantuntijan puheille ja yrittää pärjätä omin avuin. Migreeniä sairastavan henkilön epäuskoa tai pelkoa saattavat vahvistaa tai toisaalta niitä voivat hälventää hänen aikaisemmat kokemuksensa terveydenhuollossa ja myös muun ympäristön suhtautuminen hänen migreeniinsä. Menisinkö lääkäriin? Migreeniä sairastava ihminen Minkä tahansa ongelman takia lääkärin vastaanotolle hakeutumista voidaan tarkastella lopputuloksena potilaan toisiaan seuraavista päätöksistä, joista aina edellinen toimii perustana, virikkeenä tai estävänä syynä seuraavalle. Päätösketjun alussa henkilöllä tulee olla motiivi toimia terveytensä hyväksi. Hän arvioi sairauden tai oireensa itselleen aiheuttaman uhan suuruutta ja toisaalta muodostaa käsityksen siitä, missä määrin hän arvelee saavansa apua lääkärin vastaanotolle hakeutumalla. Tämän lisäksi potilaalla on joko aikaisempiin kokemuksiinsa tai tärkeinä pitämiinsä tietolähteisiin perustuvia mielikuvia ja käsityksiä terveydenhuollosta ja hoitavasta lääkäristä. Nämä joko vahvistavat potilaan uskoa hoitoon hakeutumisen kannat- Eri tutkimusten mukaan on yllättävän paljon sellaisia migreeniä sairastavia henkilöitä, jotka eivät koskaan ole hakeutuneet lääkärin hoitoon vaivansa vuoksi. Noin runsaalle kolmannekselle migreeniä sairastavista henkilöistä tauti aiheuttaa kohtalaista tai vaikeaa sosiaalista haitaa elämän keskeisillä alueilla. Migreenin aiheuttaman kokonaishaitan määrän ei kuitenkiaan ole havaittu olevan yhteydessä hoitoon hakeutumisen kanssa: pahoista oireista kärsivät eivät hae apua lääkäriltä muita useammin. Migreenipotilaat suhtautuvat epäuskoisesti avun saantiin – muuten näitä löydöksiä lienee vaikea ymmärtää. Yhtenä selityksenä tälle ilmiölle voi olla, että migreeni usein esiintyy suvuittain. Vanhemmat ja isovanhemmat ovat hoitaneet → Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 19 migreeniään särkylääkkeillä, ovathan migreenin täsmälääkkeet, triptaanit, vasta 90-luvun tuotteita. Vanhempi polvi on mahdollisesti siirtänyt lapsilleen omat hoitokokemuksensa ja nuoremmatkin saattavat elää luulossa, että migreeniin ei muuta hoitoa olekaan. Tässä käsityksessä oleva potilas yrittää lievittää kipuaan useimmiten käsikauppasärkylääkkein, mutta näiden ollessa tehottomia tai lievittäessä kipua vain hieman, odottaa migreenikohtauksen ohimenoa pitkiäkin aikoja. Saman tyyppinen tilanne on potilailla, jotka kyllä ovat käyneet migreeninsä vuoksi lääkärin vastaanotolla, mutta eivät ole hakeutuneet sinne uudelleen, vaikka heille määrätystä lääkkeestä ei olisi riittävästi apua ollutkaan. P ahimmillaan migreenipotilaalla on kohtauksia, jotka kestävät jopa vuorokausia. Kohtaus yleensä alkaa ilman, että potilas juurikaan voi siihen vaikuttaa. Hän saattaa tietää, että tietyt asiat saattavat laukaista migreenikohtauksia, mutta niiden ennustettavuus on kuitenkin huono. Oireet tulevat, oli hän missä paikassa tai tilanteessa tahansa. Vaikka potilas kokemuksensa perusteella tietää mistä on kyse ja luottaa, että oireet lopulta helpottavat, hän kokee ehkä useinkin pelkoa selviytymisestään. Kohtauksen aikainen sosiaalinen kyvyttömyys ja avuttomuus ovat omiaan aiheuttamaan syyllisyyden ja häpeäntunteita. On olemassa riski, että migreeniä sairastava henkilö näiden kokemusten ja tunteiden seurauksena menettää elinvoimaisuuttaan ja sosiaalista selviytymiskykyään ja saattaa pitää itseään ainakin ajoittain epäkelpona ihmisenä. 20 Vaara moninkertaistuu, jos potilas kokee lääkärin puolelta vaikka tahatontakin potilaan tilanteeseen paneutumattomuutta. Miksi kokemus, että hoito ei auta tai auttaa vain vähän, ei johda paremman hoidon etsimiseen? Tälle on ainakin kaksi mahdollista selitystä. Potilas voi jälleen ajatella, että tehokkaampaa hoitoa ei olekaan tai hän ei tohdi hakeutua hoitoon kuvitellen, että hänen sairauteensa suhtaudutaan välinpitämättömästi. Tutkimusten V Vain noin kolmasosa tai vajaa puolet migreeniä sairastavista henkilöistä on säännöllisessä lääkärin seurannassa. mukaan vain noin kolmasosa tai vajaa puolet migreeniä sairastavista henkilöistä on säännöllisessä lääkärin seurannassa. Migreenipotilaan oireiden ja sairauden todellisuutta on vuosisatojen varrella pidetty noituutena ja monina muina migreeniä sairastavan henkilön arvokkuutta vähentävinä ilmiöinä. Lääkäri On tärkeää, että lääkäri saa todellisen kuvan siitä, miten laajasti migreeni vaikuttaa potilaan elämässä. Kun potilas huomaa, etta lääkäri on kiinnostunut hänestä tältäkin kannalta, ollaan jo oikealla polulla kohti luottamuksen ja hyvän hoitosuhteen muodostumista. Migreenin vaikeusasteen hahmottuminen voi tarjota lääkärille mahdollisuuden vähentää migreenin ai heuttamaa sosiaalista haittaa ja parantaa potilaan elämänlaatua migreenin hoitoa tehostamalla. Edellytyksenä tälle on se, että lääkäri pystyy tunnistamaan potilaat, joiden hoidossa tehostamisen varaa on. Jos potilas kertoo lääkärille että hänella on ”paha” migreeni, se ei vielä riitä vaan usein tarvitaan konkreettisempi mittari. Yksi tällainen on ns. MIDAS-mittari, joka tällä hetkellä lienee helposti potilaidenkin ulottuvilla esimerkiksi apteekeissa tarjolla olevan materiaalin joukossa. Tuon mittarin käyttö etukäteen ennen lääkärin vastaanotolle hakeutumista voisi nopeuttaa oikeille jäljille pääsemistä ja tehostaa lääkärin päätöksentekoa oikean lääkityksen valinnassa. Olen myös kuullut erään neurologian erikoislääkärin kertovan kokemuksenaan omista potilaistaan, että jotkut heistä, sen jälkeen kun migreenin aiheuttamat haitat potilaan elämään on käyty läpi, ovat selvästi vihastuneet huomatessaan, että heillä onkin ”näin haittaava sairaus”. Tuo neurologi oli sitä mieltä, että kysymyksessä on vastarinnan murtuminen ja oman sairauden hyväksymisen pakko. Tässä tilanteessa lääkärin taidot joutuvat koetukselle, mutta on mahdollista, että tunteiden tasaannuttua potilasta voidaan rohkaista ja hoitaa paremmin kuin hänen aikaisemmassa sairauden vähättelyyn tai kieltämiseen perustuvassa tilanteessaan. Hyvä hoitosuhde Vastaanottotilanne on prosessi, jossa lääkärin näkökulmasta on kaksi välitöntä tavoitetta: riittä- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 vän tiedon saaminen potilaan oireesta hoitopäätösten tueksi ja potilaan luottamuksen saavuttaminen. Molemmat tähtäävät mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon. Potilaat luottavat lääkäreihin ja ovat halukkaita pysymään sellaisten lääkäreiden hoidossa, joiden he kokevat olevan huolellisia heidän hoidossaan ja kiinnostuneita potilaistaan. Luottavassa ilmapiirissä potilas kertoo enemmän ja paremmin ja näin tiedonsaannin tavoitekin toteutuu. Toisaalta luottamus varmasti tukee potilaan halukkuutta noudattaa lääkärin antamia ohjeita, käyttää lääkkeitä ohjeen mukaisesti ja potilaslääkärisuhteen jatkuvuutta. Myös suomalaisessa terveyspalveluiden käyttäjäväestössä on tutkittu potilaiden vastaanottokokemuksia ja hoidosta muodostamia mielikuvia. Sekä tämän väitöstutkimukseni yhteydessä tekemäni kansainvälisen kirjallisuuden tarkastelu 30 vuoden ajalta että tutkimus itse osoittivat, että lääkärin kokeminen huolelliseksi, kiinnostuneeksi, potilastaan arvostavaksi ja hänen mielipiteensä huomioon ottavaksi on potilaalle erittäin tärkeää. Suomalaisessa potilasaineistossa nämä mielikuvat voittivat myös hoidon tehotto- muuden merkityksen. Jos tätä ajattelua sovelletaan migreenipotilaan hoitoon voidaan odottaa, että kun lääkäri saa aikaan mielikuvan huolellisuudesta ja kiinnostuneisuudesta niin potilas palaa hänen vastaanotolleen, vaikka valittu hoito ei olisikaan ensi yrittämällä ollut kovin tehokas. Näin potilas antaa lääkärille mahdollisuuden arvioida migreenipotilaalleen määräämänsä hoidon vaikuttavuutta uudestaan ja muuttaa hoitoa tarvittaessa. Hyvän potilas-lääkärisuhteen syntymiseen tarvitaan sekä potilaan että lääkärin osuus. Lääkärin täytyy kiireenkin keskellä muistaa, että potilaalle itselleen hänen esittämänsä ongelma on aina todellinen ja ehkä vielä merkittävämpikin kuin mitä potilas vastaanotolla on valmis alunpitäen tuomaan esiin. Toisaalta potilaan velvollisuus on antaa lääkärille kylliksi aivan konkreettista tietoa sairauden aiheuttamasta haitasta ja hankaluuksista elämän eri alueilla. Mitä konkreettisempia nämä kuvaukset ovat sitä helpompi lääkärin on niiden perusteella tehdä hoitopäätöksiä ja asettaa hoidolle tavoitteita, joiden to- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 teutumista seuraamalla hän voi antamansa hoidon laatua arvioida. Migreenipotilaiden tulisi siis rohkeasti kertoa kohtaamalleen lääkärille esimerkiksi siitä miten usein he joutuvat olemaan työstä poissa, jättämään kotityöt tekemättä tai luopumaan vapaa-aikaansa suunnittelemistaan mieluisista asioista migreeninsä takia. Potilaan ja lääkärin oppiessa paremmin tuntemaan toisensa vähenevät myös ne tavalliset väärinkäsitykset, jotka voivat estää saavuttamasta kaikkea sitä hyötyä, jonka migreeniä sairastava henkilö voi modernista migreenihoidosta saada. Lisäksi lääkäri saa työssään onnistumisen kokemuksen siitä, jos hän hoidon oikealla valinnalla ja kohdentamisella pystyy helpottamaan potilaansa elämää huomattavastikin. Sen mieluisampi ei lääkärin työstään saama palaute voisi olla. ◆ Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri Yleislääketieteen apulaisopettaja Helsingin yliopisto, Kliininen laitos Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto E-mail: [email protected] 21 RENTOUTTA JA ILOA SAUVAKÄVELYSTÄ Sirpa Arvonen Kirjoittaja työskentelee Suomen Latu ry:n viestintäpäällikkönä ja terveysliikuntakouluttajana. Kuvat: Antero Aaltonen Sauvakävely on muutamassa vuodessa lyönyt itsensä läpi kaikenikäisten ja tasoisten kuntoilijoiden keskuudessa. Sauvakävelyn harrastajia lasketaan olevan nykyisin noin 400 000 henkilöä. Sauvakävely on erittäin tehokas ja toisaalta rentouttava liikuntamuoto, jonka perusteet on helppo oppia, eikä edes välineiden hankinta tule kalliiksi. Tärkeää on, että varustus on sään mukainen, jalassa hyvät kävelyyn soveltuvat kengät ja sauvojen pituus on oikea. Hiihtäjien vanha harjoittelumuoto Sauvakävelylle voidaan löytää kaksi juurta. Paimenet ja pyhiinvaeltajat ovat jo muinoin käyttäneet apunaan sauvaa vaikeakulkuisissa maastoissa. Heiltä sauvan käytön ovat omaksuneet reppu selässä kulkijat tuntureiden ja vuorien rinteillä. Keski-Euroopan huikeilla rinteillä on totuttu käyttämään kahta sauvaakin. Toinen sauvakävelyn taustasuuntaus on löydettävissä hiihtäjien kesäharjoittelumuodosta, joka myös enemmän muistuttaa Suomessa nyt omaksuttua sauvojen käyttötapaa. Hiihtäjät ovat käyttäneet sauvoja jo kymmeniä vuosia kesäharjoittelun tehostamiseksi. Sauvojen avulla on hankittu kestävyyttä pitkäkestoisilla lenkeillä ja voimaa 22 sauvarinteissä loikkimalla. lisää pituutta ja vauhtia. 80-luvun lopulla yritettiin sauvakävelyä markkinoida myös kuntoilupiireihin. Monet urheiluopistot ottivat lajin ohjelmistoonsa. Erilaisia kokeiluja lajin edistämiseksi ja levittämiseksi tehtiin vuosittain eri puolilla Suomea. Kiinnostus jäi kuitenkin vähäiseksi, kunnes 90-luvulla innostuttiin asiasta oikein toden teolla. Kunto- ja terveysliikunnan keskusjärjestö Suomen Latu ry innostui kehittämään sauvalajin tiedotus- ja koulutustoimintaa keväällä 1997. Suomen Latu ry otti sauvakävelyn ohjelmistoonsa; valmistettiin esite, markkinoitiin lajia tiedotusvälineissä ja organisoitiin sauvakävelyohjaajakoulutusta. Järjestön yli 200 paikallisyhdistyksen toimihenkilölle järjestettiin alueellisia koulutustilaisuuksia ja perustettiin säännöllisiä sauvakävelyryhmiä lajin harrastuksen levittämiseksi. Seuraavana kesänä perustettiin Helsingin Paloheinään sauvakävelykeskus, joka palveli yli 23 000 kävelijää kesän aikana. Syksyllä 1999 todettiin Gallup-kyselyllä yli 280 000 suomalaisen harrastavan lajia säännöllisesti ja lähes miljoona ilmoitti kokeilleensa lajia edeltävän vuoden aikana. Amerikassa kehiteltiin 1990-luvulla Power Walk -voimakävely, jossa tehokeinona käytettiin myös sauvoja. Sauvojen käytön tehokkuudesta tehtiin monia tavalliseen kävelyyn vertailevia tutkimuksia ja todettiin sauvojen lisäävän kävelyn intensiteettiä monin eri tavoin. Amerikkalaisesta tyylistä suomalainen sauvakävely poikkeaa edukseen vuorohiihdosta tutulla rennolla tekniikalla, jossa sauvojen käyttö antaa kävelylle rytmin, askelille Suomen Migreeniyhdistys Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti Jäsenlehti 2/2000 1-2000 Suomen Sauvantyöntö taakse rentouttaa hartianseudun ja tehostaa kävelyä. seutu voivat hyvin. Osa kehon painosta kohdistuu sauvoille ja näin selkä myös on leppoi sammassa asennossa, eivätkä jännittyneet lihakset lisää tapaturman vaaraa. Sauvakävelyn tekniikka Sauvailun hyödyt Sauvakävely soveltuu kaiken ikäisille ja kokoisille liikunnasta innostuneille ihmisille. Sauvakävelyn hyödyt ovat moninaiset ja jokainen löytää siitä itselleen sopivan temmon ja tavoitteen. Kävelylenkki sauvojen kanssa on jopa 40% tehokkaampaa kuin ilman sauvoja. Syke nousee helposti 140:een, tasolle jolla rasva palaa. Sauvakävely kuluttaa n. 400 kaloria tunnissa, kun taas tavallinen kävely kuluttaa vastaavassa ajassa 280 kaloria. Sauvakävelyllä saa tehokkaasti kiinteytettyä jalkojen eri lihas alueita Sen lisäksi sauvakävely vahvistaa ylävartalon ja käsivar sien lihaksia, rentouttaa hartiaseutua ja parantaa hapen- ottokykyä. Rintarangan liikkuvuuteen ja sitä kautta hartianseudun jännitysoireisiin sauvakävelyn on tutkimuksissa todettu tuovan helpotusta. Jotta rentouttavat vaikutukset toteutuisivat, on sauvoja osattava käyttää oikein. Sauvaa ei kannata työntää liikaa eteen, koska jännitysoireet saattavat silloin vain pahentua. Talven tuiskuissa ja liukkailla keleillä sauvakävely saattaa pelastaa monelta onnettomuudelta. Liukastumisonnettomuuksia sattuu talvisin n. 120 000. Näiden kustannukset työpaikoille ja yksilöille ovat taloudellisesti ja psyykkisesti merkittäviä. Sauvat antavat kävelyyn turvaa ja tasapainoa. Sauvat pehmentävät niveliin kohdistuvaa rasitusta kävellessä – polvet ja lonkan- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Sauvakävely on nimensä mukaisesti kävelyä sauvojen kanssa. Tavallisen kävelyn monet elementit tehostuvat sauvojen myötä ja kävelytekniikka hiotuu usein tasapainoisemmaksi. Sauvojen antama tuki muovaa vartalon asentoa ryhdikkään eteenpäinmeneväksi. Kävelyssä ylävartalon tulisi nojata hieman eteenpäin ja näin selkälihasten aktivoituminen lisää selän lihastukea. Sauvat tehostavat ylävartalon ja rintakehän vastakiertoa rangan ympäri ja aktivoivat hartioiden ja lapaluiden liikettä. Sauvojen tasapainoittavan vaikutuksen ansioista lonkan oikea asento ja lonkkanivelen ojentuminen kävelyn varvastyöntövaiheessa usein parantuu sekä lantionseudun käyttö tehostuu. Sauvat ohjaavat vartalon painopistettä kävelylle optimaaliseksi, millä on merkitystä jalkavaivojen ennaltaehkäisyssä ja jopa kuntoutuksessa. Sauvojen vaikutuksesta kävelyn kantaisku pehmentyy ja polvi joustaa sopivasti. Mm. polven seudun vammojen jälkeen sauvakävely sujuu kuntoutusmuotona mukavammin kuin tavallinen kävely. → 23 Sauvajumppa verryttää, lisää liikkuvuutta ja lihastasapainoa. saa yksilöllistä ohjausta ja oppii oikean tekniikan. Lisätietoja sauvakävelykursseista saa Suomen Ladusta p. (09) 170 101, www.suomenlatu.fi Jo sauvakävelylajin kehittelytyössä on sauvojen merkitys ollut suuri, koska lajin tavoitteet, harjoitusvaste sekä mukavuus asettavat sauvalle tiettyjä vaatimuksia. Sauvakävely on tyypillisimmillään kestävyysluonteista ja pitkäkestoista liikuntaa, jolloin epämukava sauva ja puutteellinen sauvankäyttötekniikka vaikuttaa pitkällä tähtäimellä rasitusvammojen syntyyn ja lajin mukavuuden vähenemiseen. • hartiat alhaalla • ylävartalon ja lantion kierto • jalkaterät eteenpäin • sauvat lähellä vartaloa • käsi aukeaa sauvatyönnön lopuksi Sauvan pituus • varvastyöntö ja lantion käyttö • sauva osuu maahan vastakkaisen jalan kantapään taakse • sauvojen suunta on koko suorituksen ajan viistosti taaksepäin Sauvat tehostavat ylävartalon pientä kiertoliikettä, joka tekee hyvää selälle ja tuo pumppaavaa liikettä hartianseudulle. Verenkierron tehostuessa liikkuvuus parantuu ja olo tuntuu rennommalta. Sauvakävelyharjoitukset kannattaa aloittaa roikottamalla sauvoja rennosti alhaalla suorilla käsillä ja hakemalla kävelyrytmiä. Kun rytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse. Sauvojen 24 hihnoihin tukien sormet aukeavat kädensijoista ja ylävartalo kiertää käsiojennukseen mukaan. Sompaa ei heitetä missään vaiheessa eteen. Etummaisen käsivarren ollessa hieman koukussa ja somman vastakkaisen jalan kanssa suunnilleen samalla tasolla, osuu sauva maahan viistosti noin 60 asteen kulmassa eli sauva on etummaisen jalan kantapään takana maassa. Aloittelijan kannattaakin käydä esim. Suomen Ladun järjestämä sauvailijan tehokurssi, joilla Sauvakävelysauvan oikea pituus suhteutettuna henkilön pituuteen on tärkeä osa sauvaliikunnan nautittavuutta sekä turvallisuutta ja se vaikuttaa sauvailutehon löytymiseen. Oikean mittaisen sauvan voi työntää vartalolinjan taakse ja saada näin käsivarsien, hartioiden ja yläselän lihakset mukaan sauvatyöntöön. Sauvan pituuden valinnassa on otettava huomioon henkilön pituus, raajojen pituus ja sauvakävelyn harrastuneisuus. Kuntoilijalle sopivan mittaisen sauvan voi mitata pitämällä käsivarsi kyljessä kiinni ja 90 asteen kulmassa koukussa, jolloin sauva on kädessä rentona. Lihasvoimaa omaava ja kokenut sauvakävelyn tai hiihdon harrastaja voi valita hieman pidemmän sauvan. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Kävelijän tervehdyttävää vartalon kiertoliikettä voi harjoitella sauvajumpalla. asfalttitassu, joka vaimentaa tärähdyksen. Sauvakävelyyn ei kannata suositella ostettavaksi telemark-, laskettelu- tai vaellussauvoja. Niiden kävelyyn soveltuvuus on monelta osin huonompi kuin esim. Exelin Walker-sauvan. SAUVAKÄVELYSAUVAN PITUUS = 0,72 x henkilön pituus Sauvan ominaisuudet Sauvalajin kannalta kävelysauvan tärkein ominaisuus on sen käsihihna. Käsihihnan tulee olla niin kestävä ja tukeva sekä käteen sopiva, että sauvan kahvasta ei puristeta laisinkaan. Jatkuva kahvan puristaminen voi lisätä hartiajännityksiä ja nostaa jopa verenpainetta. Vartalolinjan takana sauvatyönnössä kämmenen syrjä nojaa käsihihnaan ja sormet aukeavat kahvasta. Mukava käsihihna on siis myös pehmeä, eikä siinä ole hiertäviä ja verenkiertoa hait- taavia saumoja. Käsihihnan säädettävyys kämmenen kokoon on osa tukevuuden tunnetta ja silloin hihna sopii myös sekä kesä- että talvikäyttöön rukkaset kädessä. Käsihihna on hyvä olla myös irrotettava, jolloin sitä voi pestä ja sitä on saatavilla myös varaosina. Sauvaputken tulee olla kevyt ja joustava. Materiaalin tulee myös kestää erilaisia maastoja ja eri painoisia kävelijöitä, mikä on osaltaan turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Sauvan sommassa tärkein ominaisuus on piikki. Hyvin muotoiltu piikkiosa iskeytyy maahan oikeassa kulmassa, eikä lipsu. Piikillä kävellään pehmeässä maastossa tai talvella lumisella ja jäisellä kelillä. Kovemmilla alustoilla käveltäessä tarvitaan Sauvaverryttely Sauvoja kannattaa hyödyntää monipuolisesti ja opetella selkeitä sauvajumppaliikkeitä verryttelyksi ja venyttelyksi. Sauvajumpalla verrytellään kävelyssä aktivoituvia lihasryhmiä, vahvistetaan heikkoja lihasryhmiä, venytetään kireitä lihaksia ja palautellaan kehoa lenkin jälkeen. Ennen sauvakävelylenkkiä jumpataan 5–10 minuuttia, maastossa lenkin välissä vahvistetaan kävelyssä vähän tarvittavia lihaksia ja lenkin jälkeen venytellään kevyesti kymmenisen minuuttia. Sauvajumppa tarjoaa mainioita aktivointikeinoja myös kävelytekniikan herättelemiseksi, jotta oikeat lihasryhmät saadaan toimimaan. ◆ Joidenkin apteekkien kanssa voi tehdä kanta-asiakassopimuksen. Kun käytät samaa apteekkia koko vuoden, reseptilääkeostosi kirjautuvat heillä muistiin. Kun olet ylittänyt Kelan määräämän rajan, et enää tarvitse käteistä rahaa asioidessasi kyseisessä apteekissa. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 25 Täällä Virpi Vallasvuo, Lontoo... Headache World 2000 oli Lontoossa 3.-7. syyskuuta. Kyseessä oli todennäköisesti laajin koskaan järjestetty neurologinen kongressi, joka nimenomaisesti keskittyi päänsärkysairauksiin ja erityisesti migreeniin. Headache World 2000 oli poikkeuksellinen tapahtuma myös siksi, että siihen voivat ottaa osaa niin neurologian huippulääkärit ja tutkijat kuin maallikotkin. Valtava ohjelma- ja luentotarjonta antoi varmasti jokaiselle jotakin. P uitteet olivat mahtavat, samoin kaikki järjestelyt. Tapahtumaa olivat järjestämässä mm. World Health Organization (WHO), International Headache Society (IHS), The Migraine Trust, sekä tietysti sponsorit. Kongressin yhteyteen oli järjestetty myös World Headache Alliancen (WHA) jäsenyhdistyksille – joihin myös Suomen Migreeniyhdistys kuuluu – tarkoitettu seminaari. Seuraavassa päiväkirjamerkintöjä ja mietteitä à la World Headache 2000. Maanantai 4. syyskuuta Herätyskello pärähtää kello 4.20 niin kuin oli sovittukin. Kampean itseni ylös, viuhahdan kylmään 26 suihkuun ja karistan unihiekan rippeet silmistäni. Hörppään lasin tuoremehua – ananasta, nam – ja pari kuppia vahvaa kahvia ja hyppään matkavaatteisiin. Muistan vielä kastella kukat ennen lähtöäni. Tilaan taksikeskuksesta Jamesin viemään minut ja matkalaukkuni lentokentälle. Kello 6.45 aivan aikataulun mukaisesti lento AY 921 aloittaa matkansa ilmojen halki kohti London Gatwickia. Gatwickin kentältä matka jatkuu junalla Victorian asemalle ja sieltä metrolla – joka lontoolaisittain tottelee nimeä The Tube – Notting Hilliin, jossa majapaikkani Imperial College sijaitsee. Kannan kimpsuni ja kampsuni huoneeseen ja päätän ensi töikseni ottaa pienet nokoset, sillä päivä tulisi olemaan vielä pitkä. Parin tunnin kauneusunien jälkeen tunnen olevani lähes uudesti syntynyt – ja nälkäinen kuin pieni eläin. Asuntolan reception suosittelee minulle läheistä kahvilaa, josta saisi ”ihan mielettömän upeita” kerrosvoileipiä. Yhden todellakin ihan mielettömän upean kalkkunaleivän jälkeen olen valmis haasteeseen – tekemään lähempää tuttavuutta The Tuben kanssa. Sinunkaupat syntyvät varsin nopeasti. Aikani metrolla matkusteltuani kello alkaa olla jo niin paljon, että on syytä ottaa suunnaksi Westminster Central Hall, jossa Headache World 2000 -yleisöluennot pidettäisiin. Lääkäreille ja tutkijoille tarkoitetun tieteellisen kongressin pitopaikka puolestaan on viereinen The Queen Elizabeth II Conference Centre. Haen ilmoittautumispisteestä kaikille luennoille oikeuttavan kulkuluvan ja kioskista komealta nuorelta mieheltä kupin kahvia ja astun luentosaliin. Illan teema on ”Migreeni työpaikalla” ja luvassa on kolme luentoa ai- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 heesta. Puhujat, Robert Willcox, Andrew McGregor ja Daran Woodward nostavat esiin ongelmia, jotka tuntuvat olevan yleisiä kaikilla työpaikoilla kaikissa maissa: ymmärtämättömät pomot ja työtoverit, sairaspoissaolot, laukaisevia tekijöitä täynnä olevat työympäristöt, stressi, työterveyshuollon riittämättömyys, työturvallisuus, jne. Ratkaisujen löytäminen vain ei aina ole niin helppoa, vaikka puhujat muutamia ideoita ja ehdotuksia esittävätkin. Tilaisuuden jälkeen löydän yleisön joukosta vanhoja tuttuja, mm. Norjan migreeniyhdistyksen Anne Franck Paaschen, Irlannin migreeniyhdistyksen Audrey Cravenin sekä Annette Hallamin Uudesta-Seelannista. Muut World Headache Alliancen jäsenjärjestöjen edustajat tapaisin huomenna. Tiistai 5. syyskuuta Nukun aamulla pitkään ja kylläpä uni tekikin hyvää. Päivän ohjelma alkaa kello 12 WHA:n workshop-seminaarilla. Meitä osallistujia on kolmisenkymmentä ja me edustamme yli kahdenkymmenen maan päänsärky- ja migreeniyhdistyksiä. Viisi tuntia kestävän seminaarin parasta an- tia tarjoilee professori Richard B. Lipton, joka esittelee juuri valmistuneen tutkimuksen tuloksia. Tutkimus todistaa vihdoin tieteellisesti sen, minkä me migreenikot olemme tienneet jo pitkän aikaa eli että migreeni heikentää oleellisesti elämänlaatua. Professori Liptonin mukaan tutkimuksen avulla saadaan entistä parempi kuva migreenin todellisista haittavaikutuksista potilaan elämään. Tutkimus esimerkiksi osoittaa migreenipotilaalla olevan kolminkertaisen riskin sairastua masennukseen. Illalla ohjelmassa on taas yleisöluentoja, tänään teemoina ”Lasten päänsäryt” sekä ”Hormonit ja päänsärky”. Lasten päänsäryistä kuulemme kolme luentoa. Mary Marsh valottaa koulun roolia ja kouluterveydenhuollon merkitystä lasten päänsärkyjen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Toinen luennoitsija, David Symon kertoo lasten migreenin oikeasta hoidosta: ensisijaisesti levosta ja vasta sitten mahdollisesta lääkehoidosta. Symon puhuu myös hälyttävästi lisääntyneestä lasten kroonisesta päivittäisestä päänsärystä, jonka yleisin syy on särkylääkkeiden liikakäytöstä aiheutunut lääkeriippuvuus (analgesic misuse headache). Kolmannen puhu- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 jan, B Lin aiheena on lapsilla esiintyvä syklinen oksennusoireyhtymä (cyclical vomiting syndrome). Illan toinen teema avautuu sekin kolmen luennoitsijan voimalla. Astrid Elkermann keskittyy menstruaalimigreeniin ja sen hoitoon, Helene Massiou puolestaan puhuu raskauden aikaisesta päänsärystä ja Anne MacGregor kertoo migreenistä vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon aikana. Keskiviikko 6. syyskuuta Tämän päivän ohjelmalta on lupa odottaa paljon. Heti aamusta on vuorossa WHA:n toinen workshop-seminaari. Kartoitamme maailman migreenitilannetta eri maiden yhdistysten ajankohtaiskatsausten sekä ryhmätöiden avulla. Lisäksi mietimme potilasyhdistysten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Iltapäivän yleisöluennosta vastaa Maailman Terveysjärjestö WHO. Tilaisuuden aloittaa Timothy Steiner kertomalla toimenpiteistä, joilla WHO pyrkii lievittämään maailmanlaajuista päänsärkysairauksien taakkaa. Richard Lipton taas paljastaa → 27 numerotiedon valossa totuuden maailman päänsärkytilanteesta. Jonkinlaista päänsärkyä kokee 78 prosenttia maailman ihmisistä, migreeniä 16 prosenttia. Ratkaiseva askel kohti säryttömämpää tulevaisuutta voi Timothy Steinerin mielestä olla lääkäreiden, potilaiden ja terveysjärjestöjen välinen yhteistyö niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Torstai 7. syyskuuta Aamu alkaa otsikolla ”Näkikö Picasso migreeniauroja?”. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Picasson taiteen ja inspiraation saloihin yleisöä johdattaa Michel Ferrari. Esityksen jälkeen suoritetun äänestyksen tulos on selvä: yleisö on vakuuttunut Picasson migreeniauroista. Seuraavaksi lavalle astuu Richard Lipton, jonka luennon aiheena on ”Usein toistuva päänsärky”. Liptonin mukaan 4-5 prosenttia väestöstä kärsii lähes päivittäin toistuvasta päänsärystä. Syynä voi olla jatkuva jännityspäänsärky, muuntunut migreeni, särkylääkkeiden liikakäyttö tai vaikka päähän kohdistunut isku. Ja sitten vihdoin ja viimein saamme tietää, kenelle myönnetään ensimmäinen World Headache Alliancen Elizabeth Garratt Anderson Award -palkinto. Elizabeth Garratt Anderson oli Englannin ensimmäinen naislääkäri (koko Euroopan toinen) ja hän avasi lääketieteen ovet naisille. Hänen kunniakseen nimetyn palkinnon – suuruudeltaan 5000 puntaa – tulee WHA:n puolesta luovuttamaan Fred Sheftell. Ja palkinnon saa Marcia Wilkinson, The City of London Migraine Clinic -nimisen migreeniklinikan perustaja. Ja Marcia puolestaan lahjoittaa palkintosumman klinikalle. Aamupäivän ohjelmassa on vielä yksi luento, jossa pureudutaan vaihtoehtolääketieteeseen. Puhumassa on kolme tohtoria, Bill Laughey, Tom Whitmarsh ja David Peters, jotka lämpimästi puoltavat täydentävien hoitojen, esimerkiksi akupunktion, biofeedbackin, hypnoosin, reunuspäivänkakkaran tai vaikka magnesiumin käyttöä perinteisen lääketieteen rinnalla. Iltapäivällä ”leikitään lääkäriä”. Pienen näytelmän avulla yleisölle havainnollistetaan lääkärin ja potilaan välisiä kommunikaatioongelmia. Aihe on vakava mutta silti nauran esitykselle vedet silmissä. Ei ole helppoa nykyaikana olla päänsärkypotilas. Kongressin virallinen osuus on päättynyt. Lähden siis valmistautumaan illan gaalajuhlaa varten. Perjantai ja Lauantai 8.–9. syyskuuta Heittäydyn turistina vapaalle ja keskityn pari päivää Lontoon nähtävyyksiin. Sunnuntai 10. syyskuuta Antoisa ja mielenkiintoinen viikko alkaa olla ohi ja edessä on enää kotimatka. Siispä otan suunnan kohti Paddingtonin asemaa, missä nousen Heathrow Express -junaan. Junassa kuulen hienon uutisen, että Seppo Fränti ja Risto Vahanen ovat päässeet vapaiksi Jolon saarelta. Onpa mukava palata kotiin hyvien uutisten saattelemana. ◆ Minun tarinani MUTUAKO VAIN? Taisin olla viiden vanha, kun se ensimmäisen kerran iski. Siitä on sellaiset 23 vuotta aikaa eikä se siihen jäänyt. Ei. 28 Peruskouluaikana se oli joka lauantainen traditio ja jos vähänkin stressasi, se iski myös torstaisin. Söin Aspiriinia, mutta sitten alkoi maha oireilla ja seuraavat 17 vuotta pärjäsin Buranalla. Vasta vuonna 1992 lääkäri otti vaivani todesta ja siitä alkoikin Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 sitten sellainen rumba, että lattarikisoissa olisi voitto tullut pyörätuolissa istuen. Määrättiin Orudista ja se teki ”aspiriinit” eikä auttanut vaikka söi samalla tai otti lääkkeen maidon kanssa. Määrättiin Anervania ja jostain kumman syystä aina kun otti lääkkeen sivuoireena oli itsemurha ja sen totetutus keinolla millä hyvänsä. Lopulta tuskanhien iholle nousun jälkeen tabletti poistui samaa tietä kuin oli mahaan mennytkin. Migreenikin yleensä helpottui oksentamisen jälkeen, mutta sivuoireet olivat käydä hengen päälle. Sitten oli vuorossa Clotam, joka tepsi noin 1/2 vuotta. Imigran paransi 10 minuutissa, aivan kuin olisi videolla pikakelannut eteenpäin koko kohtauksen... mutta liian kallista. Raskauksien aikana lääkäri määräsi Panacodia eikä sekään auttanut kuin pariin kohtaukseen. Toista poikaani odottaessa ensimmäisen 105 odotuspäivän aikana minulla oli 45 migreenikohtausta ja sitten hieman helpottui... kohtauksia oli vain 3-4 kuukaudessa ja viimeisin raskaudenaikainen migreeni oli 2 päivää ennen synnytystä ja seuraava neljä päivää synnytyksen jälkeen. Raskausaikana aloin inhota punaista lihaa, joka jäi sitten pois alkuvuonna 1999. Lapsi syntyi, migreenit tulivat ja menivät. Helmikuussa jäi pois kana ja huhti-toukokuussa kala. Tuli kesäkuu ja sitten aloin laskeskella. IHMEIDEN IHME: Kun elimistöni hormonitoiminta oli tasaantunut, sen jälkeen pois olivat jääneet myös ”pienet” migreenikohtaukset ja ”suuret” kohtaukset eivät antaneet odottaa itseään päiväkaupalla, menivät ohi nopeammin, ovat kylläkin terävämpiä kuin ennen, mutta eivät ”jääneet ilmaan roikkumaan” pikauusintaa varten. Ensimmäisen raskauteni aikana ja jälkeen olin syönyt lihaa ja oirehtinut yhtälailla eli en uskonut, että pelkkä hormonitoiminnan tasautuminen oli vähentänyt migreenejä vaan kyseessä oli oltava muutakin. Muut migreeniä laukaisevat ruoka-aineet eivät vaikuta juuta eikä jaata, himo suklaaseenkin on heikompi kuin ennen, vaik- E Elämäni laatu on kasvisruokavalion avulla noussut kuin potenssi Viagralla! kakin saattaa toimia oireena ennen kohtausta – vaan ei aina. Pari kertaa on kyllä sattunut niinkin, että makkaranhimo on ollut merkkinä alkavasta migreenistä, mutta senkin nykyään tunnistaa. Olin itsekin alkanut epäillä rasvan (lihassa olevan kovan rasvan) yhteyttä migreeniin ja kun luin lehdestänne 1/2000 sivulta 17 Kaliforniassa tehdystä tutkimuksesta, päätin kirjoittaa MUTUA MIGREENIINI. Oli se sitten liha-, kala-, kanatuote tai rasva, niin ehkä joku uskaltaa kokeilla kasvissyöntiä, ja kuten minä, saada hyvän monipuolisen ruoan lisäksi ihanan sivuoi- Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 reen: vähemmin migreenikohtauksia. Migreenittömät tuttavat eivät edes uskoneet – eikä aluksi edes mieheni ennen kuin näki kuinka huonoon kuntoon voi mennä alle 5 minuutissa – että olen kipeä koska migreenistä ei ollut ulkoisia merkkejä ja he harvemmin olivat katsomassa, kun kohtauksen aikana kävelin päin seinää, kun tasapaino heitti... tai kun kesken kohtauksen piti pestä vauvan takapuoli: pelkäsin, että pudotan lapsen, koska käsieni ote ei pidä, vaikka kuinka puristin lasta tai tukahdutan lapsen, koska en tunne edes puristustani... mutta oli pakko selvitä, kun apua ei ollut saatavilla. Mikä taas johtuu siitä, että asuinpaikkanani on maaseutu; sukulaiseni ovat 100 km:n päässä; ilta-aikaan ei saa edes kotiin hoitajaa, tai se maksaa sen minkä itse saa kodinhoidon tukea päivässä tai enemminkin ja vielä kun mies on illalla töissä eikä voi urakkatöistä noin vain tulla avukseni; iltaisin ei ole autoa käytettävissä; ja jos tarvitsisi ambulanssilla lähteä, olisi lapset otettava mukaan. Voitte vain kuvitella miten upealta tuntuu jokainen poisjäänyt migreenivuorokausi! Kohtauksia kyllä tulee ja pahimmillaan minä huudan tuskasta keittiössä, nelivuotias huutaa kiukusta olkkarissa ja yksivuotias nälästä lastenhuoneessa, mutta elämäni laatu on kasvisruokavalion avulla noussut kuin potenssi Viagralla! Terv. Minna Ripatti – laadukasta migreenistä kärsimistä jo vuodesta 1977! 29 Lu k i j at k i rjoit ta va t Kirjoita meille ! Osoite on: Suomen Migreeniyhdistys ry Mannerheimintie 44 A, 00260 Helsinki [email protected] Faksi: (09) 493 353 Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin esiintyä nimimerkillä lehden palstalla. Arvoisa nimimerkki ”otetaan uusi linja”, joka olet kyllästynyt lukemaan ”mitä se migreeni oikein on ja millaiset oireet siihen liittyvät”-asioista. yhdistys itse? En ole itse vielä siinä vaiheessa, että kaikki migreeniin liittyvä olisi ”juurimultia myöten kaalissa”, kuten arvon nimimerkki asian ilmaisi. Voisitko nähdä asian kenties toisten näkökulmasta? On tietenkin hyvä asia, jos yhdistyksemme lehti kertookin ihmisten selviytymistarinoita ja keskittyy migreenistä eroon pääsyyn, mutta kukas kertoo meille vastasairastuneille faktaa migreenistä, hoidosta, oireista – ellei Jokainen lehti tms. antaa minulle arvokasta tietoa (asiantuntijat ja maallikot) jota ex-tk-lääkärini ei pystynyt/halunnut antaa. Hän lähinnä vähätteli oireitani, ei pitänyt jännityspäänsäryn ja migreenin yhtäaikaista ilmestymistä mahdollisena. Tämä lääkärini istutti myös Maxaltin Olen tosi hankalaa ja vaikeaakin migreeniä ”elämäntoverina” pitävä nainen. misesta. Verenpaineeni kohosi yllättäen ja kun sitä aloitettiin hoitaa, melkein jokapäiväinen päänsärkynikin harveni, nyt tällä hetkellä on noin keskim. 16 pv/kk. Minulla liittyy niskahartiajännityssärkyä osana ja olen ollut myös vaikeasti masentunut, kun aina on päänsärkyjä. Nyt mielialani on vähän kohonnut, minulla on siihen sopivat lääkkeet ja syön muitakin särkylääkkeitä fibromyalgiani vuoksi. Myös unenlaadun vuoksi otan jotain lääkkeitä iltaisin säännöllisesti. Olen ollut hoidossa myös masennukseni vuoksi. On kokeiltu terapiaa, sähköhoitoa, ryhmiä, kuntoutusta yms. Nyt Oikeastaan migreenini ei hellitä otettaan vaikka kuinka yrittäisin häätää sitä pois. Se on tosi hankala ja elämääni rajoittava kumppani ja se on ollut sitä jo 30 vuotta. Olen ollut tutkimuksissa, erilaisissa lääkekokeiluissa, hyvän ja pitkäaikaisen asiantuntijan, neurologin hoidossa. Minulle on yritetty katkaisuhoitoa ja kaikkea mahdollista hoitoa (akupunktio, hieronta, fysik. jne.) aina huonoin tuloksin. Jonkin verran olen saanut apua verenpainelääkityksen aloitta- 30 sivuvaikutuksista sellaisen pelon sisimpääni, etten ole niitä uskaltanut kertaakaan käyttää. Näen asian naurettavana, vailla oikeita perusteita, mutta ihmismieli on vielä niin tutkimaton… Yritän sinnitellä ”pää vessanpöntössä”, eikä minulla ole halua esitellä migreeniäni uusille lääkäreille. Joten, ei uudisteta lehden linjaa, tarjotaan vain sisällöllisesti jokaiselle jotakin, resurssien salliessa! Nimimerkki: vasta-alkaja on pitkästä aikaa melko mukava olo. Talvella aloitin avantouintiharrastuksen ja nyt kesällä käyn aamuisin uimassa järvessä. Päivä alkaa uinnilla mukavasti ja jäykkyys sekä osa särkyjä jää järveen. Tällä hetkellä minulla on menossa taas päänsärkyputki, viides päivä menossa, mutta olen toiveikas, että tämä loppuu joskus kokonaan. Olisi mukava nauttia elämästä ilman päänsärkypelkoa ja syödä suklaata, jäätelöä, juoda viiniä pelkäämättä, että niistä saa migreenin, myös saunassa olisi mukava nautiskella. Ystävät, läheiset, perhe ovat joutuneet koville, mutta ovat ol- Suomen Migreeniyhdistys Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti Jäsenlehti 2/2000 1-2000 Suomen leet paras tuki ja turva elämässä. Myös vertaistuki on tarpeen, saa jakaa asioita muiden samanlaisten kanssa. Ilman läheisiäni ja ystäviäni en olisi jaksanut. Myös Tampereen Keskussairaalan kipupoliklinikka saa 10 pistettä ja papukaija merkin! Yhdessä mennään eteenpäin! Migreenilleni: Hei! Minua vaivaa jo toistamiseen raskauden aikainen migreenin hoito vaikka onhan migreenikohtauksia minulla ollut jo noin 6-vuotiaasta asti. Ensimmäisellä kertaa kohtauksia oli harvakseltaan alkuraskaudesta ja tihenivät raskauden edetessä. Kohtaukset olivat rajuja, äkkinäisiä ja pitkäkestoisia ja elin Panadolin varassa huonolla menestyksellä. Jouduin lopulta lopettamaan työskentelyn (9 vkoa) ennen laskettua aikaa kun en kyennyt töitäni hoitamaan kohtauksen yllättäessä työpäivän alkuvaiheessa. Kohtaukset hävisivät lapsen syntymän jälkeen, ensimmäinen kohtaus oli helmikuussa 2000 ja oli todella raju enkä ollut reseptiä migreenilääkkeistä uusinut joten tavalliset särkylääkkeet sai riittää. Lastani hoidin siinä sivussa kun enhän sairaslomaa saa saati hoitajaa lapselleni. En voi sanoa olleeni kykenevä lapsen hoitaja tuolloin... ja sen vuoksi käännyn teidän puoleenne kun luotan että teillä on viimeisin tieto taito tästä aiheesta. Mikä neuvoksi kun kohtauksilla ei ole minkäänläistä säännöllisyyttä enkä osaa ennakoida tilanteita muuten kuin kävelemällä kaiket päivät aurinkolasit päässä etten vain häikäisty saa siitä kohtausta. Koen että elämäni on melko lailla sairauteni vuoksi rajoitettu, kun suunnittelee jotain, on oltava se varaus, että sovitut asiat voidaan joutua migreenini vuoksi perumaan ja koen menettäväni luotettavuuttani tällä tavoin. nimim.”toisten naisten migreeni paranee raskauden ajaksi” Tulin uudelleen suunnitellusti raskaaksi huhtikuussa ja jo 6:sta raskausviikosta lähtien olen potenut migreenejä 1-3 kertaa viikossa. Panadolit eivät auta ja Panacod saa pääni niin sekaisin, että en kykene lastani hoitamaan. Nyt äitiysneuvolan lääkäri määräsi Miranaxia ja hieman varauksella suhtaudun määräykseen kun arveluttaa sikiövairioiden mahdollisuus Tulet luokseni, vaikka en pyydä. Olet paikalla aamulla, yöllä. Et lähde, vaikka tahtoisin niin. Teet päivistäni hankalan kulkea, en tahtoisi sua syliini sulkea, jos et kokonaan mua jättää vois, anna edes lomaa, se hyvä ois. Tilanteesi raskauksien aikana on ollut todella hankala ja tunnen suurta sympatiaa, koska olen itse kokenut juuri samoja vaikeuksia. Huonoa omatuntoa ei kannata potea siitä, että migreenin takia ei pysty hoitamaan töitänsä niin hyvin kuin haluaisi. Migreeni on aivan yhtä kunniallinen syy sairaslomaan kuin muutkin raskauden aikaiset ongelmat, tai mikä tahansa muu sairaus ! Kotiäidin migreeni taas on lasten- ja kodinhoidon kannalta todella hankala juttu. Kysyy mieheltäkin kärsivällisyyttä, kun vaimo laahustaa onnettomana ja pyykki- ja tiskivuoret kasvavat. Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Hyvää ja migreenitöntä jatkoa kaikille! Nimimerkki: Sä kuulut päivään Ainoa lohdutus ehkä on, että tilanne korjaantuu aikanaan. Kyllä Miranaxia (samoin kuin ibuprofeenia ja ketoprofeenia) voi lääkärin niin harkitessa vähän käyttää, mutta mahdollisimman pienin annoksin. Noin 2 kk ennen laskettua aikaa käyttö pitää lopettaa, koska niillä voi olla vaikutusta synnytyksen kulkuun ja vastasyntyneen vointiin. Kannattaa syödä todella usein, ettei verensokeri pääse heilahtelemaan, mikä voi lisätä migreeniä. Samoin kannattaa huolehtia, että neste- ja suolatasapaino on kunnossa. Kuumuus, vatsatauti ja raskauspahoinvointi horjuttavat tätä tasapainoa ja seurauksena voi olla hirveä migreenikohtaus. Myös alhainen hemoglobiini voi aiheuttaa päänsärkyä. Odottavalla äidillä voi myös olla alentunut kohtauksen laukaisevien tekijöiden sietokyky. Kannattaa hieman pitää kirjaa siitä, mitä tapahtui ennen kohtausta. Itse herkistyin aivan uudelle aineelle ensimmäisen raskauteni aikana. On tärkeää muistaa, että yksi alkavan raskausmyrkytyksen oire voi olla päänsärky. Ainakin jos päänsäryn luonne muuttuu, pitäisi välittömästi ottaa yhteys äitiysneuvolaan. Toivotan mahdollisimman kohtauksetonta odotusta kaikille migreenikkoäideille Laila Seppä, neljän lapsen äiti. 31 Vanhan kansan lääkintäviisautta Suomen kansan kekseliäitä päänsäryn hoitokeinoja ”Riienmarjasta” eli näsiästä tehtiin Sortavalassa voidetta: marjat murskattiin ja niitä liotettiin lamppuöljyssä vuorokausi; tällä sitten voideltiin koko pää, johon käsittelystä nousi vesirakkuloita. Varsinkin migreeniä osattiin mm. Kiteellä ja Limingassa lääkitä mustilla rukiin torajyvillä, joita jauhettiin kahviin ja lisättiin viinaan. Torajyvän myrkky, ergotamiini, on tänäkin päivänä migreeniin käytettävä lääke. Lisäksi on hierottu sekä päätä, niskaa että hartioita. Hierontavoiteeksi lisättiin vaseliiniin joskus pikiöljyä tai tärpättiä. Sysmästä mainitaan, että linjamenttiin lisättiin mintun latvoja tai juotiin salviateetä tai syötiin tillin siemeniä. Etenkin niskan ja hartioiden kuppaus oli yleinen keino mm. Kiteellä ja Oulussa. Kylmä, varsinkin etikkaveteen kastettu kääre mainitaan päänsäryn hoitokeinona. Ikaalisissa 32 on pantu otsalle kireä leskenlehtikääre. Lapsen päänsärkyyn (”riisi päässä”) on annettu imeskellä katinlieon latvoja mm. Kuusamossa. Yleislääkettä, koiruohokahvia on käytetty myös päänsäryn rohtona Pyhäjärvellä. Myös vanha kansa on käyttänyt akupunktuurin kaltaista hoitoa päänsärkyyn: ”puristetaan peukalonhankasesta, arasta kohtaa” (Tl. Koski). Kivuliaampi keino on ollut ottaa mehiläisen pisto 2–3 kertaa päivässä (Somero). Kirvussa sen sijaan käytettiin helpompaa ja kivutonta silmien räpyttelyä vedessä. Luontaislääketieteen ohjeena on kastaa kasvot muutamaksi sekunniksi kylmään veteen, mitä suositellaan myös väsymystä vastaan. Venyttämällä parannettiin ennen vanhaan päänsärky leppäkorpelaisen emännän Helmi Peltosen lapsuudenkodissa Suomussalmella: ”Muistan lapsuudessani kotona ollessa, kun äidillä oli usein päänsärkyä ja oksentelua. Isällä oli hoitokeinonsa, jolla näin tautia usein hoidettavan. Äitini asettui lattialle selälleen, kädet suorina pään jatkona. Isä otti leipälapion ja mittasi vasemman käden oikean jalan päästä, siis ison varpaan kärjestä pisimmän sormen päähän ja samoin oikean käden sormen päästä vasemman jalan ukkovarpaan päähän ristiin. Olin itse vanhimpana lapsena usein mukana mittaamassa. Toinen puoli oli aina silloin lyhyempi toista puolta ja sitä lyhyempää puolta venytettiin niin kauan, että puolet olivat yhtä pitkiä.” Tuire Hakulinen Lähde: Toivo Rautavaara, Miten luonto parantaa, kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 ETELÄ-POHJANMAAN PÄÄNSÄRKY-YHDISTYS Etelä-Pohjanmaalla olemme eläneet hiljaiseloa aina syksyyn saakka. 16.10.00 järjestimme pienimuotoisen yhdistysillan, jossa diplomivyöhyketerapeutti Leena Rintamäenpää kertoi vyöhyketerapiasta ja korvakynttilähoidosta ja sairaanhoitaja Anu Kaappola kertoi yleisimmistä niska-hartiaseudun ongelmista, niiden syistä ja hoidoista. Ilmoituksia oli muutamassa lehdessä, mutta emme ehtineet tehdä henkilökohtaisia kutsuja tilaisuuteen, joten ilmeisesti kaikki eivät tienneet tapahtumasta. Pahoittelemme tapahtunutta, ja yritämme järjestää jatkossa paremmin tapahtumien ilmoittelun. 18.11.00 osallistuimme järjestötalolla avoimien ovien päivän tilaisuuteen, jossa oli jaossa infoa päänsärkyasioista. Tässä yhteydessä onkin paikallaan muistuttaa Järjestötalon toiminnasta. Tilaisuudet ovat pääosin avoimia kaikille Migreeniyhdistyksen jäsenille. Ilmoituksia on ainakin Ilkka-lehdessä, Pohjalaisessa, Etelä-Pohjanmaalehdessä ja eräissä ilmaisjakelulehdissä järjestöpalstoilla otsikon ”JÄRJESTÖTALO” alla. Järjestötalolla on paljon hyviä, ilmaisia asiantuntija- ja lääkäriluentoja eri aiheista, jotka usein koskettavat päänsärkyistäkin. Osoite on Kauppakatu 1, 2. krs, 60100 Seinäjoki. Käykää siellä myös tutustumassa meidän tiedotushyllyymme. TERVETULOA! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille! Anu Kaappola Forssan alaosasto 14.6.2000 Forssan kaupungin nuorisotilassa Viksbergissä vietettiin jäseniltaa makkaranpaiston merkeissä. Tilaisuudessa ei oltu pelkästään ”viihteellä”, vaan tarjolla oli myös asiaa. AstraZenecasta oli Vuokko Huttunen kertomassa uusista tuulista migreenilääke rintamalla. Eija Nummi (vas.), Vuokko Huttunen ja Arja Leppäniemi huolehtivat, että kaikilla riitti makkaraa ja virvokkeita! Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 33 Jäsenillat Helsinki Seinäjoki Tammikuussa Tor-Fredric Karlsson kertoo Pranic Healing:stä, joka perustuu kehon kykyyn parantaa itseään. Paikallisyhdistys pyrkii taas järjestämään tilaisuuksia ja kokoontumisia kevään aikana. Aktiivijäsenet ottaisivat mielellään mukaan ”uutta verta” ideoimaan ja järjestämään kokoontumisia ym. Toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin ja on antoisaa, sekä tuo uusia ystäviä. Olisimme erityisen kiinnostuneita saamaan Vaasan seudulle aktiivista porukkaa aloittamaan omaa paikallistoimintaansa. Soitelkaa jos olette kiinnostuneita. Helmikuussa homeopaattisten valmisteiden maahantuojan HP&I Oy:n edustaja kertoo bioterapeuttisista ja homeopaattisista valmisteista. Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 00100-11910. Tampere Yhteystiedot: Anu Kaappola (06) 412 1616 Seija Jokela (06) 511 2686 Marja Vainio (06) 423 4136 Tampereella toimii yhteyshenkilönä: Marja Leskinen puh. 040 513 7946, fax (03) 222 3029 Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 60100-69980. 1.2. torstaina 17.30, Peurankallion palvelutalo: ”Rangan oikea asento,mitä apua naprapathialla saadaan migreenin hoitoon” Mona Turja, Naprapath, DN Forssa 8.3. torstaina 17.30, Peurankallion palvelutalo ”Turvehoidon puhdistava voima” Marjaana Kosola, Dipl.turvehoitaja Forssassa toimii yhteyshenkilönä: Eija Nummi Paronintie 3 B 12, 31600 Jokioinen puh. (03) 438 2352, 040 751 3325 Suunniteilla on myös kevätretki turvesaunaan Lapinniemen kylpylään mikäli innostuneita lähtijöitä löytyy riittävä määrä, hinta n. 120 mk hlö. Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 28100-29940 ja 33100-39990. MUIS TA Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan lähialueille n. 60 km:n säteellä Forssasta. Turku Turun seudulle olemme etsimässä uutta yhteyshenkilöä. Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville postinumeroalueille: 20100-21930, 23100-27920 ja 30100-32920. Jos sinun postinumerosi ei osu näille postitusalueille, mutta haluat kuitenkin osallistua kyseisiin jäseniltoihin, niin ilmoita asiasta Suomen Migreeniyhdistykseen Helsinkiin, josta hoidetaan jäsenrekisteriä ja postituksia keskitetysti. Puh. (09) 454 7272, fax (09) 493 353 tai sähköpostilla: [email protected] 34 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 Palveluhakemisto Päänsäryn asiantuntijoita Espoo Laitila Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Keskustornin lääkäriasema Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo Ajanvaraus: (09) 5305 0600 Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Laitilan Lääkäripalvelu Keskuskatu 21, 23800 Laitila Ajanvaraus: (02) 85 959 Forssa Oulu Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Forssan Lääkärikeskus Puistolinna C 25, 30100 Forssa Ajanvaraus: (03) 422 0290 Neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski Oulun Diakonissalaitos / Tutko Sepänkatu 21, 90100 Oulu Ajanvaraus: (08) 313 2611 Helsinki Porvoo Neurologian erikoislääkäri Antti Myllymäki Helsingin Diakonissalaitoksen lääkäriasema / Diacor Alppikatu 2 B, 00530 Helsinki Ajanvaraus (09) 775 0800 Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Porvoon Lääkärikeskus / Porvoon päänsärkykeskus Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo Ajanvaraus: (019) 521 1545 Helsingin lääkärikeskus ja laboratoriot Oy Mannerheimintie 12, 4. krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus: (09) 646 411 Seinäjoki Neurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Neurologiakeskus Bulevardi 22 A, 00120 Helsinki Ajanvaraus: (09) 680 2466 Neurologian erikoislääkäri Teija Silen Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Yleislääkäri Leif Lindberg Aleksin Lääkäriasema Mannerheimintie 8 A, 4.krs, 00100 Helsinki Ajanvaraus: 7750 8444 Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki Ajanvaraus: (09) 5305 0500 Jyväskylä Neurologi ja lastenneurologi Leena Kaukiainen Torikeskuksen lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus: (014) 446 1611 Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki Ajanvaraus: (06) 414 8223 Turku Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11 D, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 414 0444 Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Turun Päänsärkykeskus Oy Brahenkatu 11 D, 20100 Turku Ajanvaraus: (02) 414 0444 Vantaa Lastenneurologi Mirja Hämäläinen Diacor Tikkurila Unikkotie 5 a A, 01300 Vantaa Ajanvaraus: (09) 7750 8660 Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti Myyrmanni Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa Ajanvaraus: (09) 530 501 Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta Torikeskuksen lääkäriasema Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä Ajanvaraus: (014) 446 1611 Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000 35 JOUKKOKIRJE
© Copyright 2024