Jäsenlehti - Suomen Migreeniyhdistys

Suomen
Migreeniyhdistys ry
Jäsenlehti
2/2000
2
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Sisältö
Puheenjohtajan palsta......................................................... 4
Täsmälääkkeen paikka......................................................... 5
Kuulumisia tutkimuksesta.................................................... 8
Oletko geenitutkimuksessa mukana?................................... 9
Mikko Kallela: Suvuttain esiintyvän migreenin
kliininen kuva.................................................................... 10
Triptaanien hintavertailu.................................................... 11
Menstruaalimigreeni.......................................................... 12
Asiantuntija vastaa............................................................ 14
Uutisia meiltä ja muualta................................................... 17
”Järkeä ja tunnetta” migreenipotilaan hoidossa.................. 18
Rentoutta ja iloa sauvakävelystä........................................ 22
Täällä Virpi Vallasvuo, Lontoo... ........................................ 26
Minun tarinani................................................................... 28
Lukijat kirjoittavat............................................................. 30
Vanhan kansan lääkintäviisautta....................................... 32
Paikallisuutisia................................................................... 33
Jäsenillat........................................................................... 34
Palveluhakemisto............................................................... 35
(09) 454 72 72
Arkisin klo 12 – 18.
Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys ry –
Migränföreningen i Finland rf
Kansi: Milla Petänen
Lehden taitto: Leena Kanerva
Paino: Mynäprint Oy
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia
yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme?
YHTEYSTIETOMME:
Suomen Migreeniyhdistys
Mannerheimintie 44 A
00260 Helsinki
Faksi (09) 493 353
[email protected]
www.migreeni.org
3
Tarjolla uskoa, toivoa ja pieniä oljenkorsia
Vaikka luotettavat lääkkeet ovatkin elinehto tämän sairauden kanssa pärjäämiselle, niin pelkästään niiden varaan ei pidä tuudittautua. Vähintään yhtä tärkeää
on yrittää selvittää miksi kohtauksia tulee ja kenties mitä muita konsteja voisi olla
niiden estämiseksi.
Olen ollut pakotettu tekemään seuraavan johtopäätöksen: Tässä yhdistyksessä
lähes jokaisella jäsenellä – allekirjoittaneellakin – on tavallista pahempi migreeni.
Menestystarinoita ei kerta kaikkiaan ole jaettavaksi, vaikka me niitä edellisessä lehdessä peräänkuulutimme. Jos niitä haluaa löytää, täytyisi varmaan tehdä ”Lönnrotit”
ja lähteä haastattelemaan kansaa – sitä, joka ei tarvitse tätä yhdistystä.
Ehkä se ei kuitenkaan ole huono asia, sillä uskon, että kertomuksista, joiden
sävy saattaa kuulostaa epätoivoiselta, löytyy enemmän lohtua meille, kuin menestystarinoista. Joskus se lohtu voi olla sitä, että huomaa jollain olevan asiat vielä huonommin, kuin itsellä. Ikävä myöntää, mutta näin on. Hyvin harvoin migreenistä voi
päästä kokonaan jollain konstilla, ja on itsensä pettämistä, että haaveilee sellaisesta.
Masentavaahan se sellainen on, kun kuulee jonkun päässeen migreenistä kokonaan
esim. akupunktiolla ja itse suurin odotuksin sitä kokeiltuaan saa huomata, että ei
auttanutkaan yhtään. Siitä huolimatta, akupunktiotakin kannattaa kokeilla. ;-)
Yhtä ainoaa autuaaksi tekevää poppakonstia ei ole vielä keksitty, koska
niin monimuotoisena tämä sairaus esiintyy. Joudumme jokainen etsimään omat
oljenkortemme niistä tiedoista, mitä tarjolla on ja toivoa löytävämme tarpeeksi
monta, että emme hukkuisi. On henkisesti helpompaa edetä ”vauvanaskelin”,
eikä missään vaiheessa odottaa ihmeparantumista. Olla onnellinen siitä, että on
jollain konstilla edes yksi kohtaus vähemmän kuukaudessa.
Kun lukee tarkkaan, on tämäkin lehti täynnä oljenkorsia. Olen vakuuttunut, että moni saa niistäkin tehtyä pienen patjan ja onnellisena polskuttelee
päivät pitkät – ehkä puoli vuotta – ja silloinhan tulee jo taas seuraava lehti!
Kaikesta huolimatta voikaamme hyvin!
Leena Kanerva
puheenjohtaja
4
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö, Turun päänsärkykeskus Oy
Täsmälääkkeen paikka
K
ymmenen vuotta sitten akuutin migreenin
hoito oli vielä varsin
epätyydyttävää. Käytössä olivat
vain asetyylisalisyylihappo johdannaisineen, parasetamoli
ja tulehduskipulääkkeet, sekä
ergotamiinijohdannaiset hankalammissa kohtauksissa. Usein
potilaan piti hakeutua vaikeamman särkykohtauksensa kanssa
päivystysvastaanotolle saadakseen oireistonsa loppumaan.
Sen jälkeen akuutin migreenikohtauksen hoidossa on tapahtunut selkeä mullistus uusien
serotoniini-aktiivisten lääkeaineiden, triptaanien tultua
markkinoille. Moni vaikeampaa
migreeniä sairastava potilas on
kertonut niiden käyttöönoton
mullistaneen elämänsä laadun.
Joku jakaa jopa elämänsä kahteen jaksoon: aikaan ennen
täsmälääkkeitä ja niiden käyttöön oton jälkeiseen aikaan.
Niiden käytöllä saavutetaan
myös merkittäviä jopa kansantaloudellisia säästöjä, sillä migreeni on tälläkin hetkellä KELAn
tilastojen mukaan kuudenneksi
tärkein työikäisten sairaspoissaolojen syy, ohittaen esimerkiksi
sydän- ja verenkiertosairaudet
tässä ikäryhmässä. Lisäksi varsin
moni tunnollinen migreenipotilas raahautuu oireistaan
huolimatta työhönsä ja koettaa
selvitä työpäivästään oireisena
ja osatyökykyisenä, ettei saisi
lintsarin leimaa. Migreenin tunnettuus ja oireiston kokonaisvaltainen toimintakykyä alentava
vaikutus on edelleenkin harvan
sitä sairastamattoman tiedossa.
Useimmiten saa vain kommen-
tin: ”Ai päätä särkee, no ota
joku nappi ja rupea töihisi”,
vaikka potilasparka kykenee
lähinnä halimaan vessanpönttöä ja on kaikkea muuta kuin
työkykyinen.
Täsmälääkkeiden käyttöön liittyy
vielä useita ennakkoluuloja
sekä potilaiden että myös lää-
P
Potilaat
vierastavat niiden
käyttöä joko
kalliin hinnan tai
usein myös serkun
kummin kaimalle
sattuneen
sivuvaikutuksen
takia.
kärikunnan keskuudessa. Potilaat vierastavat niiden käyttöä
joko kalliin hinnan tai usein
myös serkun kummin kaimalle
sattuneen sivuvaikutuksen takia.
Myös jotkut perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit katsovat, että ne pitäisi säästää vain
kaikkein vaikeimpien migreenien
hoitoon, ja kirjoittavat yleensä
vain kahden, ja maksimissaan
kuuden tabletin reseptin mukaan potilaalleen. Joku on joskus jopa esittänyt, että niiden
käyttö pitäisi jättää vain neurologian erikoislääkäreiden harkintaan. Migreeniä esiintyy kuitenkin vähintään joka kymmenennellä, joka tarkoittaa vähintään
puolta miljoonaa suomalaista.
Tämän mukaan Suomen jokai-
nen neurologi saisi hoitaa 2500
migreenipotilasta vuosittain,
joka tekee n 13 työpäivää kohden. Vaikka jokainen migreenipotilas kävisi erikoislääkärillä
vain kerran vuodessa, tehtävä
olisi mahdoton.
Hyvänä hoitovasteena migreenikohtauksessa tarkoitetaan
tilannetta, jossa migreenioireet
ovat hävinneet kokonaan ja
toimintakyky täysin palautunut
kahden tunnin kuluttua lääkkeen otosta. Tyydyttävänä hoitovasteena pidetään tilannetta,
jossa särky on muuttunut kohtalaisesta tai vaikeasta lieväksi
ja toimintakyky on palautunut.
Usein migreenipotilaalta kysyttäessä hän sanoo, että auttoihan se lääke, jo muutaman
tunnin kuluttua alkoi tuntua
paremmalta. Tällaista ei kuitenkaan edellisen perusteella
voida katsoa edes tyydyttäväksi
hoitovasteeksi.
N
ykyisten migreenin hoitosuositusten mukaan
migreenikohtaukset
jaetaan kahteen ryhmään: lieviin ja keskivaikeisiin sekä vaikeisiin. Rajana on vaikutus toimintakykyyn, lievä kohtaus häiritsee, mutta ei estä toimintoja,
kohtalainen estää jo osan ja
vaikeassa kohtauksessa potilas
on täysin toimintakyvytön, jopa
vuodepotilas.
Lievien migreenikohtausten
ensisijaisena hoitosuosituksena
on edelleenkin joko asetosalisyylihappo, parasetamoli tai tulehduskipulääke. Perusperiaate
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
5
T
on riittävän paljon ja riittävän
ajoissa. Esimerkiksi asetosalisyylihapon ja parasetamolin
suositusannos on 1 gramma eli
2 tablettia heti ensioireisiin, mielellään pahoinvointilääkkeeseen
yhdistettynä, ja sama annos
suosituimmalla tulehduskipulääkkeellä ibuprofeenilla on
800-1200mg kerralla. Migreenikohtauksen hoitoa voi verrata korkeushyppyyn: Jos aikoo
riman ylittää, kannattaa yrittää
hypätä sen verran, että varmasti
riman ylittää. Jos valmisteella
ei toisella tai kolmannellakaan
kerralla saada hyvää tai tyydyttävää hoitovastetta, kannattaa
vaihtaa toiseen valmisteeseen.
Jos toinenkaan valmiste ei toistuvasta yrityksestä huolimatta
toimi, kannattaa kokeilla sen
jälkeen täsmälääkettä
Kohtalaisen tai vaikean migreenin ensisijaislääke on täsmälääke
eli triptaani. Senkin suhteen
hoitovaste on parempi, jos sen
ottaa mahdollisimman varhain
kohtauksen alussa. Triptaanin
otto kannattaa kuitenkin ajoittaa
vasta särkyvaiheen alkuun, sillä
osa täsmälääkkeistä ei pääse
vaikutuspaikkaansakaan ennen
kuin särkyvaihe on alkanut.
Täsmälääkkeidenkin kohdalla
6
äsmälääkkeiden sivuvaikutuksista yleisin on käsivarsissa, rintakehällä tai
kaulalla tuntuva puristava tuntemus. Se ei ole sydänperäinen,
vaikka moni niin pelästyneenä
luulee, ja se häipyy yleensä
muutaman minuutin tai puolen
tunnin kuluessa. Sen syntyä ei
tarkkaan tiedetä, mutta sillä
saattaa olla tekemistä keuhkolaskimoiden supistumisen kanssa.
Muita yleisiä sivuvaikutuksia
ovat väsytys, huimaus, sormien
ja ihon pistely ja joskus suun
limakalvo-oireet. Kaikissa muissa
täsmälääkkeissä paitsi naratriptaanissa on ajokykyyn vaikuttavan aineen kolmio, mutta sellainen on kyllä totta totisesti myös
itse migreenikohtauksessakin,
eikä migreenikohtauksen aikana
pitäisi ainakaan tieliikennelain
mukaan kuljettaa mitään ajoneuvoa.
P
Paras teho
saadaan täsmälääkkeelläkin
heti migreenin
alkuvaiheissa.
on tärkeää riittävä annos. Jos
jokin lääke ei tehoa, kannattaa
kokeilla toista valmistetta tai
valmistemuotoa. Jos on ottanut
tavallisesti tehoavan annoksen,
ja tällä kerralla ei hoitovastetta
tulekaan, on uudesta lääkeannoksesta harvoin hyötyä. Kaikkien täsmälääkkeiden puoliintumisaika elimistössä on turvallisuussyistä varsin lyhyt 1-6 tunnin
luokkaa. Sen vuoksi pitkät, yli
vuorokauden mittaiset migreenikohtaukset usein toistuvat
noin 12-16 tuntia alkamisensa
jälkeen. Täsmälääke tehoaa
migreenikohtaukseen myöhemminkin otettuna, mutta paras
teho saadaan silläkin heti migreenin alkuvaiheissa. Enimmäisvuorokausiannokset vaihtelevat
eri valmisteiden välillä, eikä niitä
pidä ylittää sopimatta asiasta
hoitavan lääkärin kanssa.
Täsmälääkkeiden käyttöön oton
myötä tietämyksemme itse migreenikohtauksen kulusta on
huomattavasti lisääntynyt. Migreenikohtaus itsessään alkaa jo
ennen särkyä, joskus parikin
vuorokautta ennen sen ilmaantumista. Syvällä aivorungossa
oleva migreenin syntyalue aktivoituu, ja aiheuttaa kolmoishermon aktivoitumisen kautta aivokalvojen suonten laajentumisen.
Näissä tapahtuu turpoaminen
ja laajeneminen, ja venytykselle
herkkien verisuonten seinien
venyminen aiheuttaa sykkivän
säryn. Kun sen aikana yrittää
liikkua, verenpaine nousee ja
samalla suonten sykelaajuus
kasvaa, ja venyttää näin kipuherkkiä suonen seinämiä lisää,
aiheuttaen sykkivän säryn merkittävän pahenemisen. Ärsytys
välittyy myös ydinjatkossa olevaan pahoinvointikeskukseen,
sekä aivorungon alueen vireystilaa säätelevään alueeseen,
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
joka aiheuttaa väsymyksen ja
alivireisyyden.
Täsmälääke vaikuttaa serotoniini-välittäjäaineen kautta sekä
aivokalvojen suonistoon meneviin kolmoishermon säikeisiin,
että myös itse verisuonen seinämään, estäen venytystä ja
supistaen suonet takaisin ennalleen, jolloin särkykin lakkaa.
Valitettavasti ne eivät vaikuta
itse migreenin syntyalueeseen,
ja sen vuoksi pitkiä migreenikohtauksia potevilla alue jää
aktiiviseksi aiheuttaen migreenioireiston uusimisen 12-16
tunnin kuluttua. Täsmälääkkeiksi triptaaneja sanotaan sen
takia, että ne vaikuttavat vain
serotoniini-1-B ja serotoniini-1-D
reseptoreihin eli sitoutumiskohtiin, joita löytyy juuri aivokalvojen suonista ja kolmoishermon
alueelta. Muualla elimistössä
näitä sitoutumiskohtia ei ole
lainkaan, tai niitä on hyvin vähän. Valitettavasti näitä sitoutumiskohtia on jonkin verran sepelvaltimoissa ja itse aivojen verisuonissa, joissa täsmälääkkeet
aiheuttavat 2-5% supistumisen.
Terveille sillä ei ole merkitystä,
mutta oireista sepelvaltimotautia
tai aivoverenkiertohäiriöiden
jälkitilaa sairastavilla niiden käyttö on sen vuoksi vasta-aiheista.
Niitä ei myöskään suositella
turvallisuussyistä raskauden ja
imetyksen aikana käytettäväksi,
vaikka mitään niiden haitallisuuteen viittaavaa ei ole todettu ei
eläinkokeissa eikä liioin niissä
tilanteissa, jolloin potilas on niitä
raskauden tai imetyksen aikana
käyttänyt.
T
äsmälääkkeitä markkinoilla on nykyisin neljä eri
lääkevalmistetta. Vanhin
ja edelleen eniten käytetty on
sumatriptaani (Imigran®). Siitä
on 50 ja 100 mg tabletin lisäksi
muihinkin ruumiinaukkoihin
sopivat valmistemuodot, nenäsumute ja peräpuikko. Kaikkein
vaikeimpiin tilanteisiin, joissa
oksentelu ja ripuli estävät näidenkin annosmuotojen käytön,
on vielä itse annettavissa oleva
ihon­alainen ruiske. Imigranin
tabletilla ja peräpuikolla saadaan
teho 2/3:ssa migreenikohtauksissa, nenäsumutteella hieman
useam­massa, ja edelleen tehokkain joskin kallein täsmälääke on
Imigranin ihonalainen injektio
jolla saadaan hoitovaste 5/6:lla
potilaista. Imigranin suurin hait-
J
Jos jonkin lääke
ei tehoa,
kannattaa
kokeilla toista
valmistetta tai
valmistemuotoa.
ta on sen huono imeytyvyys,
vain 14% suun kautta otetusta
lääkeannoksesta päätyy verenkiertoon, ja sekin vaihtelee potilaasta toiseen. Toisena markkinoille ehti tsolmitriptaani (Zomig®). Siitä on nykyisin käytettävissä sekä tavallinen että suussa
nopeasti ilman vettä liukeneva
Rapimelt® muoto. Sen teho ja
nopeus on Imigran-tabletin
luokkaa, mutta imeytyvyys on
selvästi parempi. Kolmantena
markkinoille tuli Naramig®, joka
poikkeaa hieman muista täsmälääkkeistä pidemmän puoliintumisaikansa ja hyvän keskushermostotunkeutuvuutensa
vuoksi. Se on jonkin verran muita triptaaneja hitaampi, mutta
sivuvaikutuksia ja myös säryn
uusimista sillä näyttää olevan
näitä vähemmän. Neljäntenä
kauppaan on tullut Maxalt ®,
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
josta löytyy niinikään tavallinen
ja suussa liukeneva Rapitab ®
tabletti. Teholtaan se on ainakin
Imigranin veroinen, ja sivuvaikutuksia sillä tuntuisi olevan
jonkin verran vähemmän. Uusia
täsmälääkkeitä on markkinoille
tulossa vielä ainakin kaksi, Almogran® ja Relpax®.
P
erusohjeena täsmälääke
kannattaa valita ensisijaislääkkeeksi aina silloin,
kun migreenikoh­taus on vähintään kohtalainen voimakkuudeltaan. Myös lievässä kohtauksessa se kannattaa valita silloin,
kun tavanomaisilla särky- tai
tulehduskipulääkkeillä ei hyvää
hoitovastetta saavuteta. Jos
jokin lääke tai valmistemuoto
ei tunnu auttavan, kannattaa
koettaa toista, sillä suurimmalle
osalle saadaan jollain vaihtoehdolla hyvä hoitovaste. Jos
samanaikaisesti on käytössä mielialalääkkeitä, tai betasalpaajatyyppisiä verenpaine- tai migreenin estolääkkeitä, kannattaa
täsmälääkkeen valinnasta keskustella hoitavan lääkärin kanssa, koska eräät näistä valmisteista ovat vasta-aiheisia tai
vaativat annoksen laskua tiettyjen triptaanien kanssa yhdessä
käytettynä. Säryn uusimista ei
pidä arvioida lääkkeen tehottomuuden merkiksi, vaan kyseessä
on kaikille täsmälääkkeille tyypillinen pitkään migreenikohtaukseen liittyvä ilmiö.
◆
7
Kuulumisia tutkimuksesta
Aikuisten migreenin
lääkehoidon kustannukset,
vaikutukset ja kustannusvaikuttavuus
Janne Martikainen
Terveyshallinnon ja
-talouden laitos
Kuopion yliopisto
PL 1627
70211 Kuopio
Tutkimuksen tausta
Suomen Migreeniyhdistyksen
jäsenistä 1000 henkilöä sai kesäkuun alussa pyynnön osallistua
aikuisten migreenin lääkehoidon kustannuksia ja lääkkeiden
vaikutuksia kartoittavaan tutkimukseen. Toteutettu tutkimus
kuuluu osaksi Duodecimin ja
erikoislääkärijärjestöjen Käypä
Hoito – hanketta. Hoitosuositusten taustatekijänä on se,
että hoitokäytännöt vaihtelevat
paljon ja käytössä on myös paljon menetelmiä, joiden vaikuttavuutta ei ole osoitettu. Migreenin hoidon osalta on valmistumassa Suomen Neurologisen
Yhdistyksen toimesta Käypä
8
Hoito-suositus, jossa pyritään
esittämään migreenin kohtausja estohoidon näyttöön perustuvat hoitovaihtoehdot aikuisille
ja lapsille. Päätöksentekoon
lääkkeiden käytöstä tarvitaan
myös tiedot lääkkeiden kustannuksista. Yksilön ja yhteiskunnan resurssit voivat kohdentua
epätarkoituksenmukaisesti, jos
päätökset tehdään pelkästään
hoitojen vaikuttavuustietojen
perusteella. Migreenistä kärsivällä henkilöllä on oikeus saada
hyvää hoitoa ja yhteiskunnan
on pyrittävä huolehtimaan siitä, että mahdollisimman moni
migreenistä kärsivä voisi saada
tätä hyvää hoitoa. Rajoitteena
ovat kuitenkin rajalliset resurssit
ja siksi yhteiskunnan kannattaa
tukea kustannus-vaikuttavuuksiltaan parhaita hoitoja.
Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin
tekee sen korkea esiintyvyys
25 ja 55 ikävuoden välillä eli
juuri silloin, kun ihminen on
aktiivisimmillaan työelämässä.
Migreenin on arvioitu aiheut­
tavan noin 5,5 työpäivän menetyksen potilasta kohden vuodessa. Toimintakyvyn menetyksen
voidaan olettaa kasvavan migreenin voimakkuuden pahen­
tuessa tai kohtausten tihentyessä. Toimintakyvyn menetystä
voidaan pyrkiä vähentämään
vaikuttavalla ja oikein toteutetulla lääkehoidolla, jolloin
migreenin aiheuttama haitta jää
mahdollisimman vähäiseksi.
Tutkimuksen toteutus
Kesäkuussa alkanut tutkimus
toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistuneet henkilöt täyttivät taustakysymyslomakkeen,
jossa kysyttiin muun ­m uassa
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
asuinpaikkaa, koulutusta ja koettua terveydentilaa. Kysymyksillä
kartoitettiin vastaajien sosiodemografisia tietoja, sosioekonomista asemaa, yleistä terveydentilaa, psyykkisiä resursseja
taudinhallinnassa ja taudin
vaikutuksia ihmissuhteisiin eli
tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa
taudinhallintaan. Näitä tietoja
tarvitaan, kun muodostetaan
vertailuryhmiä eri lääkkeiden
kesken. Lomakkeessa oli mukana myös migreenin varmentamiskysymyksiä, joiden laadinnasta vastasivat neurologian
dosentti Markus Färkkilä
ja neurologian erikoislääkäri
Mikko Kallela. Ensimmäisen
vaiheen vastauksia palautui
590 eli vastausprosentiksi tuli
59. Vastaajista naisia oli 547
(92.7%) ja miehiä 43 (7.3%).
Alkamassa ollut lomakausi ja
tutkimuksen raskas seurantalomake saattoivat vaikuttaa
vastausinnokkuuteen.
Ensimmäiseen vaiheen vastaaja
voidaan keskiarvojen perusteella
kuvailla iältään 42-vuotiaaksi naiseksi, joka asuu Etelä-Suomen
alueella. Hän elää avo- tai avioliitossa ja käy työssä tai on tilapäisesti poissa töistä, työsuhteen
kuitenkin jatkuessa. Terveyden-
tilansa hän kokee hyväksi. Migreeni rajoittaa työn tekemistä
jonkin verran, mutta sosiaaliset
suhteet kärsivät hieman enemmän. Stressiä hän kokee jonkin
verran. Kuvailu sisältää kaikki
ensimmäiseen vaiheen vastaajat, eikä heitä ole vielä eroteltu
migreenidiagnoosin perusteella.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa
vastaajia pyydettiin pitämään
migreenikohtauspäiväkirjaa
kolmen kuukauden ajan. Päiväkirjaan merkittiin hoidossa
käytetyt lääkkeet, vahvuudet,
kipu ennen lääkettä, kipu kaksi
tuntia lääkkeen oton jälkeen ja
terveydenhuollon palveluiden
käyttö. Seuranta-ajan lopuksi
vastaajia pyydettiin täyttämään
vielä MIDAS-kyselykaavake. Kaavakkeella tutkittaan migreenin
aiheuttamaa haittaa ja taudinhallintaa, käyttämällä viittä
kysymystä, jotka sijoittuvat elämän eri osa-alueille: työ- ja
opiskeluajan menetys, kotityöt,
perhe, vapaa-aika ja sosiaalinen
toiminta. Saatujen vastausten
perusteella lasketaan indeksiluku, joka kuvaa migreenin vastaajalle aiheuttamaa kokonaishaittaa. Toisen vaiheen vastauksia
palautui 364 eli vastausprosentti
oli 36.5. Jos vastaajien määrä
suhteutetaan ensimmäiseen
vaiheeseen vastanneisiin, vas­
tausprosentiksi tuli noin 62.
Seuranta-aikana vastaajilla oli
keskimäärin 20 migreenikoh­
tausta kolmen kuukauden aikana, tosin vaihteluväli on melko
suuri. Töistä vastaajat joutuivat
olemaan poissa seuranta-aikana
toimintakyvyn alenemisen vuoksi keskimäärin yhtenä päivänä.
Tähän tulokseen voi vaikuttaa
kesäaika, jolloin moni vastaajista
oli lomalla ja näin poissaolot
syntyivät vapaa-ajalla. Migreeni
rajoitti toimintakykyä vastaajilla
vähintään puoleen keskimäärin
noin 6,5 päivänä kolmen kuukauden aikana (per henkilö).
Tulokset ovat vielä alustavia ja
pintapuolisia, joten ne vaativat
vielä syvällisempää tarkastelua.
Tutkimus jatkuu lääkekustannusten ja lääkkeiden vaikuttavuuksien laskemisella ja lopulliset
tulokset on tarkoitus julkistaa
maaliskuussa 2001. Haluan jo
tässä vaiheessa kiittää tutkimukseen osallistuneita vastaajia,
jotka pitkäjänteisesti jaksoivat
täyttää lomakkeen ja päivä­kirjan.
◆
Oletko geenitutkimuksessa mukana?
Meilahden sairaalassa on
yhä käynnissä tutkimus,
jossa pyritään selvittämään migreenin periytyvyyttä.
Jos olet tutkimuksessa mukana,
mutta koko sukusi ei ole vastan-
nut neurologi Mikko Kallelan
laatimaan migreenikyselylomakkeeseen eivätkä vielä ole
antaneet verinäyttettä, niin
pyydämme sinua ottamaan
yhteyttä erikoissairaanhoitaja
Liisa Aaltoilaan, puh. 040
537 5291. Huom. Myös migreeniä sairastomattomien su-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
kulaisten verinäytteet ja vastauslomakkeet ovat tärkeitä,
jotta saisimme mahdollisimman
täyden sukuanalyysin.
Apulaislääkäri
Mikko Kallela
9
Mikko Kallela: Suvuttain esiintyvän
migreenin kliininen kuva
Selostus väitöskirjasta
Clinical Characteristics and Pathophysiological Mechanisms of
Familial Migraine With and Without Aura
Väitöskirjatyössä tutkittiin migreenin kliinistä
kuvaa suomalaisissa kaksosissa ja migreeniperheissä. Tutkimus on osa
projektia, joka pyrkii löytämään migreenin alttiusgeenejä suomalaisesta
väestöstä.
Työssä kehitettiin kyselylomake,
jonka avulla migreenidiagnoosi
voidaan asettaa tutkimushenkilön vastausten perusteella. Lomake mahdollistaa tarvittaessa
koko Suomen kattavan aineiston
keruun. Lomaketta sovellettiin
tutkimalla migreeniä laajassa
suomalaisessa kaksosaineistossa.
Tämä kaksostutkimus osoitti, että
aurallisen (esioireellisen; yleisin
erioire on ”sahalaitaitainen”
näköhäiriö) ja aurattoman migreenin päänsärkyvaihe on erilainen: aurattomalle migreenille
on tyypillistä pitemmät päänsärkykohtaukset ja pahoinvointi,
auralliselle toispuoleinen pään-
10
särky ja kohtaukseen liittyvä
valoarkuus. Migreenioireiston
analyysi saman perimän (eli samat geenit) omaavilla identtisillä
kaksosilla osoitti, että ero aurallisen ja aurattoman migreenin
välillä liittyy geeneihin, mutta
vain osittain: myös ympäristö
vaikuttaa migreenin ilmiasuun
merkittävästi. Lomakkeen avulla
analysoitiin myös suomalaisia
migreenisukuja. Ilmeni, että
suvuissa aurallinen ja auraton
migreeni esiintyvät usein samalla
henkilöllä; ja juuri näillä sukulaisilla on kovia, tyypillisiä ja
vaikeita migreenikohtauksia.
Lisäksi ilmeni, että läheskään
kaikki migreenipotilaat eivät
tiedä sairastavansa migreeniä
ja että migreenin hoidossakin
on vielä runsaasti parantamisen
varaa. Työssä tutkittiin myös
sitä, selittääkö Familiaalisen
Hemiplegisen Migreenin (FHM)
geeni (joka on löydetty kromosomista 19) migreeniä myös
suomalaisissa suvuissa. FHM on
harvinainen migreenin muoto,
johon liittyy migreenioireiden li-
säksi ohimeneviä halvausoireita.
Neljässä tyypillisessä suomalaisessa migreenisuvussa migreeni
ei liittynyt FHM geeniin. Suomalaiset migreenigeenit ovat siten
vielä löytämättä. Työssä tehtiin
vielä havaintoja verisuonia supistavasta endoteliini-1 (ET-1)
peptidistä migreenissä. Ilmeni,
että ET-1 on koholla migreenipotilailla, etenkin kohtausten
alkuvaiheessa. Täten on mahdollista että ET-1 ja sen geeni
selittävät sitä, miksi joillakin
potilailla migreenipäänsärkyä
edeltää auraoire, kun taas toisilta potilailta tämä esioirevaihe
puuttuu.
Väitöskirjatyön loppupäätelmä
on se, että migreenioireistoa
tarkastelemalla migreenin voi
jakaa alaryhmiin (tärkein jako
on aurallisen ja aurattoman
migreenin erottaminen). Tämä
alaryhmäjako on todennäköisesti hyvin tärkeä kun migreenin
alttiusgenejä etsitään.
Maija Wessman
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
5 mg tabletti, 6 kpl/pkt
5 mg tabletti, 3 kpl/pkt
2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt
2,5 mg tabletti, 3 kpl/pkt
2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt
2,5 mg tabletti, 2 kpl/pkt
100 mg tabletti, 6 kpl/pkt
100 mg tabletti, 2 kpl/pkt
50 mg tabletti, 12 kpl/pkt
50 mg tabletti, 6 kpl/pkt
50 mg tabletti, 2 kpl/pkt
Suppo 25 mg, 6 kpl/pkt
Suppo 25 mg, 2 kpl/pkt
0
32
32
39
10 mg tabletti, 6 kpl/pkt
10 mg tabletti, 6 kpl/pkt
MAXALT rapitab 10 mg tabletti, 3 kpl/pkt
32
39
39
5 mg tabletti, 6 kpl/pkt
5 mg tabletti, 3 kpl/pkt
28
10 mg tabletti, 3 kpl/pkt
MAXALT
2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt
40
42
52
28
35
28
39
46
62
25
30
43
28
41
Nenäsumute 20 mg, 6 kpl/pkt 46
117
Nenäsumute 20 mg, 2 kpl/pkt 62
Injektio 6 mg, 2 kpl/pkt
ZOMIG rapimelt 2,5 mg tabletti, 2 kpl/pkt
ZOMIG
NARAMIG
IMIGRAN
100
182,02
182,02
182,02
109,49
158,40
107,33
122,41
113,07
335,53
335,53
335,53
290,62
460,07
260,88
290,62
290,59
506,59
196,24
543,82
312,28
286,92
506,59
196,24
417,09
200
n. hinta/1 annos, netto
300
400
500
vähittäismyyntihinta/pakkaus, brutto
600 mk
Triptaanien hintavertailu
11
Menstruaalimigreeni
Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta
Torikeskuksen Lääkäriasema, Jyväskylä
Kuukautiskierto voi tunnetusti toimia ns. migreenitriggerinä eli kohtauksen käynnistäjänä. Kuukautisten
aikaan ilmaantuvaa migreeniä on
alettu kutsua osuvasti menstruaalimigreeniksi, vaikka tätä termiä ei
virallinen tautiluokitus vielä tunnekaan. Tavallisesti kuukautisiin liittyvän päänsäryn alku osuu muutaman päivän jaksolle, joka ulottuu
parista päivästä ennen ensimmäistä
vuotopäivää muutamaan päivään
sen jälkeen.
M
igreeni on vielä lapsuusiässä yhtä yleinen
vaiva sekä tytöillä että
pojilla. Puberteetissa tilanne
muuttuu niin, että nuorilla naisilla migreeniä on nelinkertaisesti miehiin verrattuna. Näin
selvä esiintyvyyden ero säilyy
vaihdevuosiin saakka, mutta
sen jälkeenkin migreeni vaivaa
naisia yli kaksi kertaa useammin
kuin miehiä.
Näiden esiintyvyyserojen taustalla ovat lähinnä hormonaaliset
syyt, eivät niinkään psykologiset, kuten helposti edelleen
ajatellaan. Naisilla ja miehillä
muut tunnetut migreenikoh­
tauksia laukaisevat tekijät ovat
toki muilta osin samanlaisia, kuten stressi, unirytmin muutokset
ja valo- tai hajuärsykkeet. Naisten syklinen sukupuolihormo­
nien vaihtelu on kuitenkin niin
merkittävä migreenikohtauksille
altistava seikka, että peräti 60
12
prosenttia migreeniä potevista
naisista saa kohtauksensa juuri
kuukautisiin liittyen. Suurin osa
migreenikoista saa kohtauksia
muulloinkin, mutta 10 prosentilla kohtauksia tulee ainoastaan
kuukautisten aikaan.
On pyritty selvittämään, miksi
hormonit yleensä laukaisevat
migreenikohtauksia ja erityisesti, mitkä hormonit ja millä
mekanismilla ne sen tekevät.
Kaikkiin näihin kysymyksiin ei
suinkaan ole vielä vastauksia,
mutta ainakin yhdellä hormonilla, estrogeenilla on keskeinen rooli näissä biokemiallisissa tapahtumissa. Kuukautiskierto on seurausta monimutkaisen hypothalamus-aivolisäkemunasarja -akselin hormonien
keskinäisestä palaute-säätelyjärjestelmän toiminnasta. Niinpä
kaikkien tähän säätelyyn osallistuvien hormonien osuutta
migreenin synnyssä on tutkittu.
Erityisesti estrogeenipitoisuuden jyrkkä lasku kuukautiskierron loppuvaiheessa näyttää
osuvan ajallisesti migreenioireiden ilmaantumiseen, ja
toisaalta ylimääräistä estrogeenia antamalla ja estämällä tuo
lasku, on voitu estää tai siirtää
migreenioireiden tuloa. Sen
sijaan esim. keltarauhashormoneihin tällaista yhteyttä ei näytä
olevan.
Menstruaalimigreeniä potevilla
ei ole havaittu muita pienempiä
tai suurempia sukupuolihormonipitoisuuksia, mutta ajatellaan,
että nimenomaan herkkyys reagoida noihin tavanomaisiinkin
hormonimuutoksiin on se ominainen piirre, joka sitten johtaa
kohtauksiin. Tämä on tilanne
myös muissa hormonitasapainon muutoksissa, kuten E-pillereiden käytön yhteydessä,
raskauden aikana ja menopaussissa.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Menstruaalimigreenin yhteyttä
ns. premenstruaalisyndroomaan
(PMS) on pohdittu sekä syntymekanismien että oireiden
kautta. PMS-oireisto ilmaantuu
myös kuukautiskierron ns. luteaalivaiheessa ja usein helpottaa
vuodon alkaessa. Oireina ovat
mielialamuutokset, pahoinvointi, selkäkipu, rintojen arkuus
ja päänsärky. Monelta osin ne
muistuttavat siis migreeniä ja
varmasti moni menstruaalimigreenikohtaus on tullut väärin
tulkituksi ”pelkästään” PMSvaivaksi. Suurin osa menstruaalimigreenikohtauksista on ns.
aurattomia eli esioireettomia
kohtauksia ja ne kestävät usein
2-3 vuorokautta.
M
enstruaalimigreeni­
kohtauksen hoitoa on
pidetty vaikeampana
kuin muuna aikana ilmaantu­
vien kohtausten. Tämä ei näytä
pitävän uusimpien tutkimusten
perusteella aivan paikkaansa,
sillä ainakin triptaaneilla on
saatu samanlaisia hoitotuloksia
niin kuukautisten aikana kuin
muulloinkin.
Yleistäen voisi sanoa, että mens­
truaalimigreenissä kohtauksen
hoitosuositukset ovat pääpiirteissään samat kuin migreenissä
yleensä, mutta joitakin lisämahdollisuuksia aukeaa juuri tuon
syklisen ennustettavuuden ja
hormonitaustan vuoksi. Jotkut
hyötyvät, varsinkin lievemmissä
oireissa, tulehduskipulääkkeistä.
Jos kohtaus on pitempikestoinen ja kovempioireinen, niin
kuin menstruaalimigreeni usein
on, tarvitaan spesifimpiä migreenilääkkeitä eli triptaaneja,
joita kutsutaan myös migreenin
täsmälääkkeiksi. Näihin voidaan
tarvittaessa liittää esimerkiksi
pahoinvointilääke.
Jos menstruaalimigreeni on
oikein rajuoireinen ja pitkäkestoinen tai kohtaushoito osoittautuu heikkotehoiseksi, voi olla
perusteltua käyttää estolääkehoitoja. Perinteiset estolääkkeet,
kuten beetasalpaajat jne., voidaan kokeilla jaksottaisina, esim.
viikon mittaisina kuureina.
pahenee tai tulee ensi kerran
esille. E-pillerin vaihto toiseen,
hormonimäärältään erilaiseen
voi ratkaista asian, mutta käytännössä tätä näkee aika harvoin.
M
Parhaat tulokset menstruaalimigreenin hormonaalisesta
hoidosta on saatu ihon kautta
(laastari, geeli) annosteltavalla
estrogeenilla. Tällöin hoitoa
annetaan viikon ajan aloittaen
kaksi päivää ennen oletetun
migreenipäänsäryn alkua. Tämäkään hoitomuoto ei näytä
toimivan kaikilla ja joillakin se
vain siirtää päänsäryn alkua.
Hormonivalmisteilla on joskus
mahdollisuus saada menstruaalimigreenikin kuriin, mutta
ennustettavuus näidenkään
suhteen ei ole hyvä. Joillakin Epillereiden aloitus voi helpottaa
tilannetta, joillakin taas oireisto
uurin osa menstruaalimigreenipotilaista kuitenkin
hyötyy niistä samoista
hoitomuodoista ja lääkityksistä,
joita käytetään muussakin migreenissä. Ongelma on laajemmin siinä, ettei kuukautisiin
liittyvää päänsärkyä ole osattu
ajatella migreeniksi vaan sitä on
pidetty ”tavallisena” päänsärkynä ja hyväksytty se välttämättömänä kuukautisiin kuuluvana
riesana.
◆
Moni menstruaali­
migreeni­kohtaus
on tullut väärin
tulkituksi
”pelkästään”
PMS-vaivaksi.
S
3.11. Pyhäinpäivän aatosta huolimatta Helsingin
jäseniltaan Kampin palvelukeskukseen oli saapunut
n. 50 kuulijaa. Illan aihe oli mielenkiintoinen ja
lopuksi Matti Ilmavirta joutui vastaamaan moniin
kiperiin kysymyksiin.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
13
Asiantuntija vastaa
1. Olen 19-vuotias nainen ja olen sairastanut
3 vuotta pahaa migreeniä. Miksi Imigran 50 mg
tabletti aiheuttaa minulle
niin voimakkaat sivuvaikutukset? Tabletin oton
jälkeen saunaan tai suihkuun mentäessä ihoani
kirvelee. Lisäksi noin 30
min päästä lääkkeen ottamisesta olo menee ihan
veteläksi – tuntuu, että lihakset lyyhistyvät?
Sumatriptaanin (Imigran) on
kuvattu herkistävän ihon tuntoa.
Herkistyminen jatkuu joitain
tunteja lääkkeen oton jälkeen,
on vaaraton ja menee itsekseen
ohi. Samaten useimmilla triptaaneilla on kuvattu sivuvaikutuksena heikotusta, voimattomuuden
tunnetta. Imigran on ainoa,
joka ei läpäise veri-aivo estettä,
eli ainoa jonka ei pitäisi mennä
keskushermostoon. Ilmeisesti se
sinne kuitenkin pääsee, koska
sumatriptaanillakin on sivuvaikutuksia, jotka sopivat keskushermostoperäisiksi. Jos nämä
voimakkaat sivuvaikutukset liittyvät nimenomaan Imigran 50
mg:n tablettiin, voisit kokeilla
esim. Naramig 2,5 mg-tablettia,
jolla on triptaaneista vähiten sivuvaikutuksia. Kannattaa käydä
läpi kaikki neljä triptaania (on
vielä Zomig 2,5 mg ja Maxalt 5
mg), joku muu voi sopia paljon
paremmin.
2. Miksi saan aina yhdynnän jälkeen kovan
päänsärkykohtauksen?
Tätä yhdynnän yhteydessä esiin-
14
tyvää päänsärkyä sanotaan ”hyvänlaatuiseksi ponnistuspäänsäryksi”. Kahdella kolmasosalla sitä
potevista on taustalla migreenitaipumus. Se johtuu todennäköisimmin yhdynnän aikana
laajenevista aivoverisuonista,
jolloin migreeniä muistuttava
kova, sykkivä särky laukeaa.
Särky on vaaraton ja rauhoittuu
itsekseen vähitellen. Useimmiten
se kyllä häiritsee tai estää yhdyntää. Särkyä voi koettaa estää
ottamalla beetasalpaajaa tai
jotakin migreenin täsmälääkettä,
triptaania (Imigran, Zomig,
Naramig, Maxalt), etukäteen.
Beetasalpaajan ongelmana on,
että se heikentää fyysistä suorituskykyä hidastamalla sydämen
syketiheyttä. Samantapaista
ponnistuspäänsärkyä esiintyy
painonnostajilla. Tämä särkytyyppi esiintyy usein uuden,
innostuneen ja aktiivisen yhdynnän aikana, ja jää vähitellen
pois itsekseen parisuhteen vanhetessa. (Asiantuntijalääkärin
asiantuntemuksen voi asettaa
kyseenalaiseksi, mitä tulee innostukseen ja aktiivisuuteen vanhemmassa parisuhteessa…eivät
asiat välttämättä noin huonosti
ole…vaikka toisaalta on tietysti
hyvä, jos se päänsärky loppuu!
Toim. huom.)
3. Miten yleistä on, että
migreeni palaa naisille
uudelleen vaihdevuosien
jälkeen?
Yleensä kaikki päänsärky vähenee vaihdevuosien jälkeen.
Migreenin katsotaan usein pahenevan juuri ennen vaihdevuosia ja lievenevän sen jälkeen.
Dosentti,
neurologian erikoislääkäri
Markus Färkkilä, HYKS
Tutkimuksissa on toisaalta todettu, että vain noin puolella migreenipotilaista migreeni lieveni
tai hävisi ja erään tutkimuksen
mukaan jopa 47 %:lla paheni
vaihdevuosien jälkeen. Tähän
tietysti vaikuttaa myös vaihdevuosien hormonihoito: osalla se ei vaikuta mitään, osalla
pahentaa ja osalla parantaa
migreenitilannetta. Hormonihoitoa voi kuitenkin käyttää
vaihdevuosioireiden hoitoon,
jos lääkäri sen katsoo tarpeelliseksi. Mikäli migreeni pahenee, estrogeeniannosta voi
koettaa alentaa, valmistetta
vaihtaa, antaa hoito pistoksina
tai lisätä estrogeenihoitoon
androgeenihormoneja.
4. Missä vaiheessa pitäisi
ottaa täsmälääke, jos on
aurallinen migreeni?
Kaikki täsmälääkkeet suositellaan
otettavaksi, kun auraoire on
mennyt ohi ja särky alkamassa.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Jos auraa ei seuraakaan särky,
niin lääkettä ei ehkä tarvita. Tutkimuksessa auran aikana otettu
täsmälääke (tutkittu kunnolla
vain Imigranin ja jonkin verran
myös Zomigin osalta) ei estänyt
erityisen hyvin migreenisäryn
alkamista. Aura ei kylläkään
pitkittynyt eikä pahentunut.
Täsmälääkkeistä oletetaan saatavan paras hyöty migreenin
hoidossa, jos ne otetaan heti
auran mentyä ohi.
5. Mikä on aikuiselle
migreeniin riittävä annos
esim. Buranaa tabletteina?
Migreenikohtauksen hoito n.
60-70 kg tai enemmän painavalla tulisi aloittaa vähintään
600 mg:lla Buranaa. Usein kannattaa ottaa paljon enemmän,
esim. 800 -1200 mg heti alussa.
Tarve on kuitenkin yksilöllinen ja
vaihtelee kohtauksesta toiseen.
6. Olen lukenut, että
lämpöpuudutustekniikkaa
voidaan käyttää kolmoishermosärkyihin, mutta
voidaanko sitä käyttää
myös migreeniin?
Tästä tekniikasta ei ole näyttöä
migreenin hoidossa. En näe,
että se olisi edes teoreettisesti
hyödyllinen, koska migreenissä
en keksi paikkaa mikä tai mitkä
pitäisi lämpöpuuduttaa.
7. Onko sarjoittaisessa
päänsäryssä samat lau-
kaisevat tekijät, kuin
migreenissäkin?
Sarjoittaisessa päänsäryssä ei ole
niin selviä laukaisevia tekijöitä
kuin migreenissä ja se voi laueta
usein täysin ilman ulkopuolisia
ärsykkeitä. Sarjoittainen päänsärky on enemmän sidoksissa
aivojen biologisiin rytmeihin, ja
tunnetuin laukaiseva tekijä on
uni. Migreeni sen sijaan usein
paranee, kun pääsee uneen.
Yhteisenä laukaisevana tekijänä
voidaan pitää alkoholia, joka
sarjan aikana voi laukaista myös
sarjoittaisen päänsäryn.
hermosoluvaimeneminen voi
esiintyä myös puhekeskuksen
alueella, jolloin henkilö ei auran
aikana löydä sanoja.
Toinen asia on harvinainen
suvuittainen hemipleginen migreeni, johon liittyy hermosolukalvojen suolojen (kalsiumsuolojen) läpivirtauksen häiriö. Tämän
häiriön on katsottu liittyvän
eräissä suvuissa kromosomissa
19 tai kromosomissa 1 olevaan
kalsiumsuolan läpipääsyä solukalvokanavassa säätelevän
geenin virheeseen. Tavallisessa
aurallisessa migreenissä ei tällaista geenivirhettä ole vielä
löydetty.
8. Mistä hemipleginen
migreeni saa alkunsa?
Hemiplegisen migreenin katsotaan saavan alkunsa aivorungon keskuksista aivan samoin
kuin muunkin aurallisen migreenin. Hemiplegisessä migreenissä
auraoire toistuvasti esiintyy lihasten halvauksena. Auraoireen
katsotaan syntyvän aivokuorella siten, että migreenikohtauksen käynnistyttyä aivokuoren
hermosolujen toiminta alkaa
vaimentua, ja siihen liittyen
myös verenkierto aivokuorella
tietyillä alueilla vähenee. Tätä
auran etenemistä aivokuorella
sanotaan Leaon eteneväksi hermosoluvaimenemaksi, ja se
kulkee näköaivokuorelta tuntoaivokuoren kautta liikeaivokuorelle, jolloin auraoire onkin
toispuoleinen lihasten halvaus.
Aura voi alkaa myös suoraan
liikeaivokuorelta, jolloin auraoireena tulee vain toispuolihalvaus. Tämä auraan liittyvä
9. Mitä tarkoittaa anafylaktinen reaktio ja milloin sen voi saada?
Anafylaktisella reaktiolla tarkoitetaan koko elimistön voimakasta
immunologista häiriötilaa, jossa
vapautuu hetkellisesti suuria
määriä tulehduksen välittäjäaineita ja kudosten verenkierto
häiriintyy. Siihen liittyy mm.
ihon turvotus ja punoitus, ja
vaaralliseksi sen tekee se, että
hengitystiet turpoavat tulehdusreaktion voimasta ja potilas on
vaarassa tukehtua. Tällaisen reaktion voi laukaista esim. lääke,
jolle on tullut allergiseksi, tai
verenkiertoon joutunut vieras
valkuaisaine.
Anafylaktinen reaktio laukeaa
usein vasta, kun uutta lääkettä
on ottanut toisen tai kolmannen kerran. (Toim. huom.)
→
Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen
huhtikuun 15. päivään mennessä.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
15
10. Mitä on paroksysmaalinen hemikrania?
Tällä tarkoitetaan kohtauksittaista, sarjoittaista päänsärkyä
(=Hortonin särkyä) muistuttavaa
sairautta, joka ilmenee päivittäin useita kertoja toistuvana
lyhytkestoisena, kovana päänsärkynä. Parhaiten se eroaa
sarjoittaisesta päänsärystä siten, että paroksysmaalisessa
hemikraniassa kohtaukset paranevat täysin indometasiininimisellä lääkkeellä. Paroksysmaalinen hemikrania on hyvin
harvinainen.
11. Voiko antibiootti
aiheuttaa migreenin?
Ei voi, migreeni on ollut jo aiemmin olemassa ja vain puhkeaa
infektion = antibiootin käytön
aikana.
12. Miten usein voi ottaa
kortisonipistoksia migreeniin?
Migreeniin ei pidä ottaa ollenkaan kortisonipistoksia. Kortisonipistokset eivät paranna
migreeniä, ne ovat vain yksi
hätäkeino katkaista pitkään jatkunut, normaalille lääkehoidolle
reagoimaton migreenikierre.
Tällaista hätäkeinoa pitäisi pyrkiä
käyttämään mahdollisimman
vähän, ja arvioisin, että jos
tähän joudutaan useammin
kuin joka toinen kuukausi, niin
sillä voi olla elimistölle pitkäaikaishaittavaikutuksia. Kortisonin käyttö vaikean ja kroonisen migreenin hoidossa on
jätettävä päänsäryn hoitoon
perehtyneen erikoislääkärin
harkintaan.
13. Olen 20-vuotias nainen ja teen tietokoneella
töitä 8 h päivässä. Käytän
e-pillereitä. Päänsärkyä on
välillä jopa päivittäin. Mistä on kysymys, kun kerran
sairastettuani 4 päivää
migreeniä, sain myös saman puolen silmään katkenneita verisuonia? Silmää myös kutitti.
Migreenikohtauksessa esiintyy
sekä verisuonten supistus- että
voimakas laajentumisvaihe,
ja on mahdollista, että silmän
suoniin on ollut kova verentungos, joka on saanut suonet
”katkeilemaan”. (Katkeilemisella
oletan tässä tarkoitettavan silmän valkuaisen päällä näkyviä
pieniä verisiä viiruja). Esim.
Hortonin säryn (=sarjoittainen
päänsärky) kohtauksessa esiintyy
usein tällaista silmän verestystä.
Tosin silmän sidekalvon alainen
verestys voi tulla allergisesta
ärsytyksestä tai vaikka aivan
itsestään.
◆
Ajattelemisen aihetta
Ota lääkkeet ajoissa!
Vaikka triptaanit auttavat kovaankin särkyyn,
ei sitä tarvitse jäädä odottamaan!
***
Voisiko joulunpyhien lisääntynyt migreeni johtuakin
ylenpalttisesta herkuttelusta? Hmm...
***
16
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Uutisia meiltä ja muualta
OLETHAN MAKSANUT
VUODEN 2000 JÄSENMAKSUN !
Lokakuun loppuun mennessä 2400 jäse­
nestä n. 400 oli jättänyt maksamatta jäsen­
maksun.
Ole kiltti ja ilmoita meille, jos haluat
erota yhdistyksestä. Säästät resurssejamme
arvokkaampaan työhön, jos maksumuistu­
tukset tarvitsee lähettää vain niille, jotka
ovat vain unohtaneet hoitaa maksun.
Voivatko migreenin täsmälääkkeet,
triptaanit, aiheuttaa lääkeriippuvuus­
päänsärkyä?
Särkylääkkeiden ja ergotamii­
nien väärinkäyttö migreenin hoi­
dossa voi johtaa lääkkeiden ai­
heuttamaan päänsärkyyn. Mut­
ta voivatko migreenin hoidossa
käytetyt, vielä melko uudet trip­
taanit myöskin johtaa tähän?
Kyllä, sanoo uusi tutkimus, joka
on tehty Saksassa, Essenin yli­
opistollisen sairaalan neurologi­
sella osastolla.
Tutkimuksen mukaan triptaa­
neja väärinkäyttävät potilaat sai­
vat lääkeriippuvuuspäänsäryn
pikemmin (1.05 vuodessa) kuin
särkylääkkeitä (4 v) tai ergo­
tamiinia (2.7 v) käyttävät. Tu­
lokset osoittivat, että keski­
määrin vain 13 triptaaniannosta
kuukausittain riitti lääkeriip­
puvuuspäänsäryn syntymiseen,
kun siihen tarvittiin 40 annosta
ergotamiinia ja 85 annosta sär­
kylääkettä. Muutamalle triptaa­
neja väärinkäyttävälle potilaalle
kehittyi myöskin migreenityyp­
pinen päivittäinen päänsärky tai
migreenikohtaukset tihenivät.
Tällaista ei särkylääkkeiden tai
ergotamiinien väärinkäyttö ai­
heuttanut.
Tutkimuksen tekijä, Z. Kat­
savara työryhmineen päättelee,
että triptaaniryhmän lääkkeet
voivat aiheuttaa väärin käytetty­
nä lääkeriippuvuuspäänsärkyä
nopeammin ja vähemmillä an­
noksilla kuin ergotamiini tai sär­
kylääkkeet.
Lähde: Cephalalgia 2000 May;20(4):293
(Headache World 2000 Abstracts)
Jos tabletissa ei ole uraa, sitä ei saisi puolittaa. Valmistaja ei
takaa, että vaikuttavat aineet olisivat tasaisesti tabletissa.
Kannattaa pyytää lääkäriltä samaan reseptiin usea
pakkaus, ja lunastaa niitä 3 kk tarvetta vastaava
määrä, jolloin kappalehinta tulee edullisemmaksi.
Esim. jos tarvitsee lääkkeen keskimäärin n. kerran
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Uusi teoria
migreenistä
Aivojen pienet virheelliset
sähköimpulssit voivat olla
syy migreenikohtauksiin.
Tuore teoria voi avata uusia
ovia tehokkaiden hoitokeino­
jen kehittelyyn.
Yhdysvaltalaiset tutkijat
uskovat löytäneensä migree­
nin syyn. Heidän mukaansa
migreeni johtuu aivotoimin­
nan sähköhäiriöstä eikä ai­
vojen verenkiertohäiriöstä,
kuten tähän asti on uskottu.
Kehittyneet aivokuvaus­
menetelmät ovat mahdollis­
taneet aivojen toimintojen
tarkemman tutkimisen. Ja nyt
uusi teoria toteaa, että mig­
reenikohtaus lähtee liikkeel­
le aivojen takaosan hermo­
soluista, jotka alkavat vir­
heellisesti lähettää vääriä
sähköimpulsseja. Nämä im­
pulssit leviävät hitaasti aivo­
jen pintaa pitkin aivorunkoon
ja aiheuttavat migreenille
tyypillisen kovan päänsäryn.
Hermosolujen taipumus lä­
hettää vääriä sähköimpuls­
seja on tutkijoiden mukaan
geneettinen ominaisuus.
Tutkijat toivovat, että uu­
den tiedon valossa voidaan
kehittää uusia entistä tehok­
kaampia hoitokeinoja mig­
reeniin.
Lähde: KUNTO PLUS 15/2000
viikossa, tekee se 12 tablettia 3 kk jaksossa.
Samalla ostoskerralla kannattaa lunastaa myös
muut mahdolliset reseptilääkkeet, jolloin 50 mar­
kan omavastuu menee vain yhden kerran.
17
”Silta yli synkän virran” migreenipotilaan ja lääkärin välisessä
kommunikaatiotilanteessa:
”Järkeä ja tunnetta”
migreenipotilaan hoidossa
seen, teholtaan riittämättömien
lääkkeiden kokeilujen minimoitumiseen ym..
Väittämiä ja tietoa migreenistä
• Migreeni jää liian usein toteamatta
• Migreenihoidon vaikuttavuudessa olisi usein
parantamisen varaa
• Migreenin aiheuttama haitta työssä, kotona ja vapaaajantoiminnoissa aiheuttaa syyllisyyden tunteita
monille migreenipotilaille
• Lääkäri ei useinkaan kysy tai huomioi miten paljon
käytännön haittaa ja toimintakyvyn alentumista
migreeni potilaalle aiheuttaa
• Monet potilaat eivät hae migreeniin lääkärin apua,
vaan vähättelevät sairauttaan ja kertovat siitä
lääkärille ohimennen
• Puutteet potilaan ja lääkärin välisessä
kommunikaatiossa voivat johtaa potilaan
turhautumiseen ennen tehokkaan hoidon löytymistä
M
igreenipotilaiden hoidon tehostamisen
käytännön tavoitteiksi
on asetettu potilaan ja lääkärin
välisen kommunikaation parantaminen, migreeniä sairastavien
henkilöiden hoitoon hakeutumisen motivoiminen ja tehostettua hoitoa tarvitsevien potilaiden tunnistaminen. Nykyään
tiedetään, että oikein tehty
arvio migreenin vaikutuksesta
potilaan toimintakykyyn auttaa
tunnistamaan ne potilaat, joilla
tulisi olla kohtausten hoidossa
käytössään täsmälääke tai kohtausten estolääkitys. Tällainen
hoidon tarpeen arviointi ei helposti onnistu, jos ”tiedonvälitys”
18
potilaan ja lääkärin välillä ei
tuota oikeita aineksia arvion
pohjaksi. Syy tähän voi olla se,
että noista asioista ei osata tai ei
ehditä keskustella. Mitä varhaisemmassa hoidon vaiheessa
lääkäri pystyy valitsemaan
vaikuttavimman hoidon sen
korkealaatuisempaa ja myös
taloudellisesti tehokaampaa
hänen antamansa hoito on.
Taloudellista tehokkuuttahan
mitataan sillä, miten hoidolla
aikaansaatu tulos (potilaan elämänlaadun paraneminen) suhteutuu hoidon kustannuksiin
ja hoidon avulla saavutettuihin
taloudellisiin hyötyihin kuten
töistä poissolojen vähenemi-
Suomalaiset
migreenipotilaat ja
lääkärit
Suomen Migreeniyhdistyksen
jäsenilleen tekemä kysely on
tuottanut tietoa migreenipotilaiden elämän todellisuudesta. Siinä migreeniä sairastavat
henkilöt ovat mm. kuvanneet
kokemuksiaan siitä, miten kanssaihmiset ja työnantajat ovat
heihin pahimmillaan suhtautuneet. Useimmista maininnoista kuvastuu kanssaihmisten
ymmärtämättömyys oireiden
vaikeudesta. Suoranaista vähättelyäkin on paljon, kuten myös
migreenin tulkitsemista hyste­
riaksi tai pyrkimykseksi välttää
työtä tai muita velvoitteita. Tuon
tyyppisten suhtautumiskokemusten on pakko ainakin jossain
määrin heijastua myös migreenipotilaiden odotuksiin siitä, miten
terveydenhoitohenkilöstökin
heihin potilaina ehkä suhtautuu.
Myös kansainvälisesti on esitetty
väite, että lääkäreistäkin puolet
sekä USA:ssa että Euroopassa
yhä edelleen suhtautuu migreeniin kuin se olisi etupäässä
naisten psykosomaattista ongelmatiikkaa.
Suomen Migreeniyhdistys teetti
loppuvuodesta 1999 kyselyn
myös 100:lle terveyskeskuslää-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
kärille. Tuon kyselyn yhtenä
osana pyydettiin lääkäreitä kertomaan käsityksensä siitä, miksi
migreeniä mahdollisesti vähätellään vastaanotolla. Sadasta terveyskeskuslääkäristä 88 vastasi
tuohon kysymykseen. Heistä 38,
siis runsas kolmannes, viittasi
eri sanoin siihen, että lääkäreiden on vaikea saada tietoa
migreenipotilaasta. Potilaiden
haluttomuuteen tai arkuuteen
kertoa oireistaan viittasi se,
että he usein pyytävät apua
migreeniinsä muiden asioittensa
ohessa. Ehkä joidenkin lääkäreiden toteamus, että migreeni
kuitenkin on luonteeltaan henkeä uhkaamaton sairaus, saattaa hyvinkin heijastua heidän
vastaanottokäyttäytymisessään
potilaille vähättelynä. Lääkärit
arvelivat myös, että potilaat
saattavat kokea vähättelynä sen,
että diagnoosiin pääsemiseen
on yleensä mahdollista ilman
koneellisia tutkimuksia ja että
yleensä hoitona on vain lääkeresepti. Arvelisin, että tähän
voisi lisätä: lääkeresepti ilman,
että taudin vaikeusasteesta sen
kummemmin keskustellaan.
Moni lääkäri oli lisäksi sitä mieltä,
että koska migreenipotilaat eivät
yleensä kerro ongelmistaan,
eivät lääkärit siksi myöskään
itse kysy mitään tarkempaa.
Useampi lääkäri totesi myös, että
useimmitenhan migreenipotilas
on vastaanotolla kohtausten
välillä eikä hänen sairautensa
vaikeusastetta silloin ole helppo
arvioida. Kaikki nämä selitykset
heijastavat epävarmuutta ja
kommunikaation sisällön ka­
peutta migreenipotilaan ja lääkärin välillä, mutta vain harvoissa
tapauksissa lienee kyse suoranaisesta vähättelystä.
Kommunikaatio
Yhden määritelmänsä mukaan
kommunikaatio on kahden ihmisen välistä viestien vaihtoa ja
sen tavoitteena on herättää tunteita ja aikaansaada toimintaa.
Potilas-lääkärisuhteessa kohtaa
yhtäältä kaksi tasavertaista ihmistä samalla kun suhteessa
kommunikoivat asiantuntija ja
asiantuntijan tiedosta ja hallussa
olevista menetelmistä riippuvainen avuntarvitsija. Avunsaanti
on asiantuntijan vallassa. Tämä
on potilaan kannalta hyvin herkkä tilanne ja sellaisena se on
altis asiantuntijan käytöksen
virheelliseen tulkintaan.
M
Migreenipotilaat
suhtautuvat
epäuskoisesti
avun saantiin.
tavuudesta tai saavat hänet
epäröimään. Potilas toisin sanoen miettii, maksaako vastaanotolle hakeutuminen vaivan.
Rahallisten kustannusten lisäksi
ja jopa niitä useammin esteenä
voivat olla mm. epäusko siihen,
että lääkärillä olisi jokin oiretta
poistava tai helpottava keino
tarjottavissa tai toisaalta pelko
siitä, että ongelma onkin lääkärin mielestä liian vähäpätöinen.
Tuon nolatuksi tulemisen riskin
ottaminen saattaa olla liian suuri
”kustannus” ja potilas jättääkin
hakeutumatta asiantuntijan
puheille ja yrittää pärjätä omin
avuin. Migreeniä sairastavan
henkilön epäuskoa tai pelkoa
saattavat vahvistaa tai toisaalta
niitä voivat hälventää hänen
aikaisemmat kokemuksensa
terveydenhuollossa ja myös
muun ympäristön suhtautuminen hänen migreeniinsä.
Menisinkö lääkäriin?
Migreeniä sairastava
ihminen
Minkä tahansa ongelman takia
lääkärin vastaanotolle hakeutumista voidaan tarkastella lopputuloksena potilaan toisiaan
seuraavista päätöksistä, joista
aina edellinen toimii perustana,
virikkeenä tai estävänä syynä
seuraavalle. Päätösketjun alussa henkilöllä tulee olla motiivi
toimia terveytensä hyväksi. Hän
arvioi sairauden tai oireensa
itselleen aiheuttaman uhan
suuruutta ja toisaalta muodostaa käsityksen siitä, missä määrin
hän arvelee saavansa apua
lääkärin vastaanotolle hakeutumalla. Tämän lisäksi potilaalla on
joko aikaisempiin kokemuksiinsa
tai tärkeinä pitämiinsä tietolähteisiin perustuvia mielikuvia ja
käsityksiä terveydenhuollosta
ja hoitavasta lääkäristä. Nämä
joko vahvistavat potilaan uskoa
hoitoon hakeutumisen kannat-
Eri tutkimusten mukaan on yllättävän paljon sellaisia migreeniä
sairastavia henkilöitä, jotka eivät
koskaan ole hakeutuneet lääkärin hoitoon vaivansa vuoksi.
Noin runsaalle kolmannekselle
migreeniä sairastavista henkilöistä tauti aiheuttaa kohtalaista
tai vaikeaa sosiaalista haitaa
elämän keskeisillä alueilla. Migreenin aiheuttaman kokonaishaitan määrän ei kuitenkiaan
ole havaittu olevan yhteydessä
hoitoon hakeutumisen kanssa:
pahoista oireista kärsivät eivät
hae apua lääkäriltä muita useammin. Migreenipotilaat suhtautuvat epäuskoisesti avun
saantiin – muuten näitä löydöksiä lienee vaikea ymmärtää.
Yhtenä selityksenä tälle ilmiölle
voi olla, että migreeni usein
esiintyy suvuittain. Vanhemmat
ja isovanhemmat ovat hoitaneet
→
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
19
migreeniään särkylääkkeillä,
ovathan migreenin täsmälääkkeet, triptaanit, vasta 90-luvun
tuotteita. Vanhempi polvi on
mahdollisesti siirtänyt lapsilleen
omat hoitokokemuksensa ja
nuoremmatkin saattavat elää
luulossa, että migreeniin ei
muuta hoitoa olekaan. Tässä
käsityksessä oleva potilas yrittää
lievittää kipuaan useimmiten
käsikauppasärkylääkkein, mutta
näiden ollessa tehottomia tai
lievittäessä kipua vain hieman,
odottaa migreenikohtauksen
ohimenoa pitkiäkin aikoja. Saman tyyppinen tilanne on potilailla, jotka kyllä ovat käyneet
migreeninsä vuoksi lääkärin
vastaanotolla, mutta eivät ole
hakeutuneet sinne uudelleen,
vaikka heille määrätystä lääkkeestä ei olisi riittävästi apua
ollutkaan.
P
ahimmillaan migreenipotilaalla on kohtauksia,
jotka kestävät jopa vuorokausia. Kohtaus yleensä alkaa
ilman, että potilas juurikaan voi
siihen vaikuttaa. Hän saattaa
tietää, että tietyt asiat saattavat
laukaista migreenikohtauksia,
mutta niiden ennustettavuus on
kuitenkin huono. Oireet tulevat,
oli hän missä paikassa tai tilanteessa tahansa. Vaikka potilas
kokemuksensa perusteella tietää
mistä on kyse ja luottaa, että
oireet lopulta helpottavat, hän
kokee ehkä useinkin pelkoa selviytymisestään. Kohtauksen aikainen sosiaalinen kyvyttömyys
ja avuttomuus ovat omiaan
aiheuttamaan syyllisyyden ja
häpeäntunteita. On olemassa
riski, että migreeniä sairastava
henkilö näiden kokemusten
ja tunteiden seurauksena menettää elinvoimaisuuttaan ja
sosiaalista selviytymiskykyään
ja saattaa pitää itseään ainakin
ajoittain epäkelpona ihmisenä.
20
Vaara moninkertaistuu, jos potilas kokee lääkärin puolelta
vaikka tahatontakin potilaan
tilanteeseen paneutumattomuutta.
Miksi kokemus, että hoito ei
auta tai auttaa vain vähän,
ei johda paremman hoidon
etsimiseen? Tälle on ainakin
kaksi mahdollista selitystä. Potilas
voi jälleen ajatella, että tehokkaampaa hoitoa ei olekaan tai
hän ei tohdi hakeutua hoitoon
kuvitellen, että hänen sairauteensa suhtaudutaan välinpitämättömästi. Tutkimusten
V
Vain noin kolmasosa
tai vajaa puolet migreeniä sairastavista
henkilöistä on säännöllisessä lääkärin
seurannassa.
mukaan vain noin kolmasosa
tai vajaa puolet migreeniä sairastavista henkilöistä on säännöllisessä lääkärin seurannassa.
Migreenipotilaan oireiden ja sairauden todellisuutta on vuosisatojen varrella pidetty noituutena
ja monina muina migreeniä sairastavan henkilön arvokkuutta
vähentävinä ilmiöinä.
Lääkäri
On tärkeää, että lääkäri saa
todellisen kuvan siitä, miten laajasti migreeni vaikuttaa potilaan
elämässä. Kun potilas huomaa,
etta lääkäri on kiinnostunut
hänestä tältäkin kannalta, ollaan
jo oikealla polulla kohti luottamuksen ja hyvän hoitosuhteen
muodostumista. Migreenin vaikeusasteen hahmottuminen
voi tarjota lääkärille mahdollisuuden vähentää migreenin ai­
heuttamaa sosiaalista haittaa ja
parantaa potilaan elämänlaatua
migreenin hoitoa tehostamalla.
Edellytyksenä tälle on se, että
lääkäri pystyy tunnistamaan
potilaat, joiden hoidossa tehostamisen varaa on. Jos potilas
kertoo lääkärille että hänella
on ”paha” migreeni, se ei vielä
riitä vaan usein tarvitaan konkreettisempi mittari. Yksi tällainen
on ns. MIDAS-mittari, joka tällä
hetkellä lienee helposti potilaidenkin ulottuvilla esimerkiksi
apteekeissa tarjolla olevan materiaalin joukossa. Tuon mittarin
käyttö etukäteen ennen lääkärin
vastaanotolle hakeutumista
voisi nopeuttaa oikeille jäljille
pääsemistä ja tehostaa lääkärin
päätöksentekoa oikean lääkityksen valinnassa.
Olen myös kuullut erään neurologian erikoislääkärin kertovan
kokemuksenaan omista potilaistaan, että jotkut heistä, sen
jälkeen kun migreenin aiheuttamat haitat potilaan elämään on
käyty läpi, ovat selvästi vihastuneet huomatessaan, että heillä
onkin ”näin haittaava sairaus”.
Tuo neurologi oli sitä mieltä,
että kysymyksessä on vastarinnan murtuminen ja oman
sairauden hyväksymisen pakko.
Tässä tilanteessa lääkärin taidot
joutuvat koetukselle, mutta
on mahdollista, että tunteiden
tasaannuttua potilasta voidaan
rohkaista ja hoitaa paremmin
kuin hänen aikaisemmassa sairauden vähättelyyn tai kieltämiseen perustuvassa tilanteessaan.
Hyvä hoitosuhde
Vastaanottotilanne on prosessi,
jossa lääkärin näkökulmasta on
kaksi välitöntä tavoitetta: riittä-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
vän tiedon saaminen potilaan
oireesta hoitopäätösten tueksi ja
potilaan luottamuksen saavuttaminen. Molemmat tähtäävät
mahdollisimman tehokkaaseen
hoitoon. Potilaat luottavat lääkäreihin ja ovat halukkaita pysymään sellaisten lääkäreiden hoidossa, joiden he kokevat olevan
huolellisia heidän hoidossaan
ja kiinnostuneita potilaistaan.
Luottavassa ilmapiirissä potilas
kertoo enemmän ja paremmin
ja näin tiedonsaannin tavoitekin
toteutuu. Toisaalta luottamus
varmasti tukee potilaan halukkuutta noudattaa lääkärin antamia ohjeita, käyttää lääkkeitä
ohjeen mukaisesti ja potilaslääkärisuhteen jatkuvuutta.
Myös suomalaisessa terveyspalveluiden käyttäjäväestössä on
tutkittu potilaiden vastaanottokokemuksia ja hoidosta muodostamia mielikuvia. Sekä tämän
väitöstutkimukseni yhteydessä
tekemäni kansainvälisen kirjallisuuden tarkastelu 30 vuoden
ajalta että tutkimus itse osoittivat, että lääkärin kokeminen
huolelliseksi, kiinnostuneeksi,
potilastaan arvostavaksi ja hänen mielipiteensä huomioon
ottavaksi on potilaalle erittäin
tärkeää. Suomalaisessa potilasaineistossa nämä mielikuvat
voittivat myös hoidon tehotto-
muuden merkityksen. Jos tätä
ajattelua sovelletaan migreenipotilaan hoitoon voidaan
odottaa, että kun lääkäri saa
aikaan mielikuvan huolellisuudesta ja kiinnostuneisuudesta niin potilas palaa hänen vastaanotolleen, vaikka
valittu hoito ei olisikaan
ensi yrittämällä ollut kovin
tehokas. Näin potilas antaa lääkärille mahdollisuuden arvioida
migreenipotilaalleen määräämänsä hoidon vaikuttavuutta
uudestaan ja muuttaa hoitoa
tarvittaessa.
Hyvän potilas-lääkärisuhteen
syntymiseen tarvitaan sekä potilaan että lääkärin osuus. Lääkärin täytyy kiireenkin keskellä
muistaa, että potilaalle itselleen
hänen esittämänsä ongelma
on aina todellinen ja ehkä vielä merkittävämpikin kuin mitä
potilas vastaanotolla on valmis
alunpitäen tuomaan esiin. Toisaalta potilaan velvollisuus on
antaa lääkärille kylliksi aivan
konkreettista tietoa sairauden
aiheuttamasta haitasta ja hankaluuksista elämän eri alueilla.
Mitä konkreettisempia nämä
kuvaukset ovat sitä helpompi
lääkärin on niiden perusteella
tehdä hoitopäätöksiä ja asettaa
hoidolle tavoitteita, joiden to-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
teutumista seuraamalla hän
voi antamansa hoidon laatua
arvioida.
Migreenipotilaiden tulisi siis
rohkeasti kertoa kohtaamalleen lääkärille esimerkiksi
siitä miten usein he joutuvat
olemaan työstä poissa, jättämään kotityöt tekemättä tai
luopumaan vapaa-aikaansa
suunnittelemistaan mieluisista asioista migreeninsä takia. Potilaan ja lääkärin oppiessa
paremmin tuntemaan toisensa
vähenevät myös ne tavalliset
väärinkäsitykset, jotka voivat
estää saavuttamasta kaikkea sitä
hyötyä, jonka migreeniä sairastava henkilö voi modernista
migreenihoidosta saada. Lisäksi
lääkäri saa työssään onnistumisen kokemuksen siitä, jos hän
hoidon oikealla valinnalla ja
kohdentamisella pystyy helpottamaan potilaansa elämää huomattavastikin. Sen mieluisampi
ei lääkärin työstään saama palaute voisi olla.
◆
Katia Käyhkö LT
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Yleislääketieteen apulaisopettaja
Helsingin yliopisto, Kliininen laitos
Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto
E-mail: [email protected]
21
RENTOUTTA JA ILOA
SAUVAKÄVELYSTÄ
Sirpa Arvonen
Kirjoittaja työskentelee Suomen Latu ry:n viestintäpäällikkönä ja terveysliikuntakouluttajana.
Kuvat: Antero Aaltonen
Sauvakävely on muutamassa vuodessa lyönyt itsensä läpi
kaikenikäisten ja tasoisten kuntoilijoiden keskuudessa. Sauvakävelyn harrastajia lasketaan olevan nykyisin noin 400 000
henkilöä. Sauvakävely on erittäin tehokas ja toisaalta rentouttava liikuntamuoto, jonka perusteet on helppo oppia,
eikä edes välineiden hankinta tule kalliiksi. Tärkeää on, että
varustus on sään mukainen, jalassa hyvät kävelyyn soveltuvat
kengät ja sauvojen pituus on oikea.
Hiihtäjien vanha
harjoittelumuoto
Sauvakävelylle voidaan löytää
kaksi juurta. Paimenet ja pyhiinvaeltajat ovat jo muinoin
käyttäneet apunaan sauvaa
vaikeakulkuisissa maastoissa.
Heiltä sauvan käytön ovat omaksuneet reppu selässä kulkijat
tuntureiden ja vuorien rinteillä.
Keski-Euroopan huikeilla rinteillä
on totuttu käyttämään kahta
sauvaakin.
Toinen sauvakävelyn taustasuuntaus on löydettävissä hiihtäjien kesäharjoittelumuodosta,
joka myös enemmän muistuttaa Suomessa nyt omaksuttua
sauvojen käyttötapaa. Hiihtäjät
ovat käyttäneet sauvoja jo kymmeniä vuosia kesäharjoittelun
tehostamiseksi. Sauvojen avulla
on hankittu kestävyyttä pitkäkestoisilla lenkeillä ja voimaa
22
sauvarinteissä loikkimalla.
lisää pituutta ja vauhtia.
80-luvun lopulla yritettiin sauvakävelyä markkinoida myös kuntoilupiireihin. Monet urheiluopistot
ottivat lajin ohjelmistoonsa. Erilaisia kokeiluja lajin edistämiseksi
ja levittämiseksi tehtiin vuosittain
eri puolilla Suomea. Kiinnostus
jäi kuitenkin vähäiseksi, kunnes
90-luvulla innostuttiin asiasta
oikein toden teolla.
Kunto- ja terveysliikunnan keskusjärjestö Suomen Latu ry innostui kehittämään sauvalajin
tiedotus- ja koulutustoimintaa
keväällä 1997. Suomen Latu ry
otti sauvakävelyn ohjelmistoonsa; valmistettiin esite, markkinoitiin lajia tiedotusvälineissä ja
organisoitiin sauvakävelyohjaajakoulutusta. Järjestön yli
200 paikallisyhdistyksen toimihenkilölle järjestettiin alueellisia
koulutustilaisuuksia ja perustettiin säännöllisiä sauvakävelyryhmiä lajin harrastuksen levittämiseksi. Seuraavana kesänä
perustettiin Helsingin Paloheinään sauvakävelykeskus, joka
palveli yli 23 000 kävelijää kesän
aikana. Syksyllä 1999 todettiin
Gallup-kyselyllä yli 280 000
suomalaisen harrastavan lajia
säännöllisesti ja lähes miljoona
ilmoitti kokeilleensa lajia edeltävän vuoden aikana.
Amerikassa kehiteltiin 1990-luvulla Power Walk -voimakävely,
jossa tehokeinona käytettiin
myös sauvoja. Sauvojen käytön
tehokkuudesta tehtiin monia
tavalliseen kävelyyn vertailevia
tutkimuksia ja todettiin sauvojen
lisäävän kävelyn intensiteettiä
monin eri tavoin. Amerikkalaisesta tyylistä suomalainen
sauvakävely poikkeaa edukseen
vuorohiihdosta tutulla rennolla
tekniikalla, jossa sauvojen käyttö
antaa kävelylle rytmin, askelille
Suomen Migreeniyhdistys
Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti
Jäsenlehti 2/2000
1-2000
Suomen
Sauvantyöntö
taakse rentouttaa
hartianseudun ja
tehostaa kävelyä.
seutu voivat hyvin. Osa kehon
painosta kohdistuu sauvoille
ja näin selkä myös on leppoi­
sammassa asennossa, eivätkä
jännittyneet lihakset lisää tapaturman vaaraa.
Sauvakävelyn
tekniikka
Sauvailun hyödyt
Sauvakävely soveltuu kaiken
ikäisille ja kokoisille liikunnasta
innostuneille ihmisille. Sauvakävelyn hyödyt ovat moninaiset
ja jokainen löytää siitä itselleen
sopivan temmon ja tavoitteen.
Kävelylenkki sauvojen kanssa on
jopa 40% tehokkaampaa kuin
ilman sauvoja. Syke nousee
helposti 140:een, tasolle jolla
rasva palaa. Sauvakävely kuluttaa n. 400 kaloria tunnissa, kun
taas tavallinen kävely kuluttaa
vastaavassa ajassa 280 kaloria.
Sauvakävelyllä saa tehokkaasti
kiinteytettyä jalkojen eri lihas­
alueita Sen lisäksi sauvakävely
vahvistaa ylävartalon ja käsivar­
sien lihaksia, rentouttaa hartiaseutua ja parantaa hapen-
ottokykyä. Rintarangan liikkuvuuteen ja sitä kautta hartianseudun jännitysoireisiin
sauvakävelyn on tutkimuksissa
todettu tuovan helpotusta. Jotta
rentouttavat vaikutukset toteutuisivat, on sauvoja osattava
käyttää oikein. Sauvaa ei kannata työntää liikaa eteen,
koska jännitysoireet saattavat silloin vain pahentua.
Talven tuiskuissa ja liukkailla
keleillä sauvakävely saattaa pelastaa monelta onnettomuudelta. Liukastumisonnettomuuksia
sattuu talvisin n. 120 000. Näiden kustannukset työpaikoille
ja yksilöille ovat taloudellisesti ja
psyykkisesti merkittäviä. Sauvat
antavat kävelyyn turvaa ja tasapainoa. Sauvat pehmentävät
niveliin kohdistuvaa rasitusta
kävellessä – polvet ja lonkan-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Sauvakävely on nimensä mukaisesti kävelyä sauvojen kanssa. Tavallisen kävelyn monet
elementit tehostuvat sauvojen
myötä ja kävelytekniikka hiotuu
usein tasapainoisemmaksi. Sauvojen antama tuki muovaa vartalon asentoa ryhdikkään eteenpäinmeneväksi. Kävelyssä ylävartalon tulisi nojata hieman
eteenpäin ja näin selkälihasten
aktivoituminen lisää selän lihastukea. Sauvat tehostavat ylävartalon ja rintakehän vastakiertoa
rangan ympäri ja aktivoivat
hartioiden ja lapaluiden liikettä. Sauvojen tasapainoittavan
vaikutuksen ansioista lonkan
oikea asento ja lonkkanivelen
ojentuminen kävelyn varvastyöntövaiheessa usein parantuu sekä lantionseudun käyttö
tehostuu.
Sauvat ohjaavat vartalon painopistettä kävelylle optimaaliseksi,
millä on merkitystä jalkavaivojen ennaltaehkäisyssä ja jopa
kuntoutuksessa. Sauvojen vaikutuksesta kävelyn kantaisku
pehmentyy ja polvi joustaa sopivasti. Mm. polven seudun
vammojen jälkeen sauvakävely
sujuu kuntoutusmuotona mukavammin kuin tavallinen kävely.
→
23
Sauvajumppa verryttää,
lisää liikkuvuutta ja
lihastasapainoa.
saa yksilöllistä ohjausta ja oppii
oikean tekniikan. Lisätietoja
sauvakävelykursseista saa Suomen Ladusta p. (09) 170 101,
www.suomenlatu.fi
Jo sauvakävelylajin kehittelytyössä on sauvojen merkitys ollut
suuri, koska lajin tavoitteet,
harjoitusvaste sekä mukavuus
asettavat sauvalle tiettyjä vaatimuksia. Sauvakävely on tyypillisimmillään kestävyysluonteista
ja pitkäkestoista liikuntaa, jolloin epämukava sauva ja puutteellinen sauvankäyttötekniikka
vaikuttaa pitkällä tähtäimellä
rasitusvammojen syntyyn ja lajin
mukavuuden vähenemiseen.
• hartiat alhaalla
• ylävartalon ja lantion kierto
• jalkaterät eteenpäin
• sauvat lähellä vartaloa
• käsi aukeaa sauvatyönnön lopuksi
Sauvan pituus
• varvastyöntö ja lantion käyttö
• sauva osuu maahan vastakkaisen jalan
kantapään taakse
• sauvojen suunta on koko suorituksen ajan
viistosti taaksepäin
Sauvat tehostavat ylävartalon pientä kiertoliikettä,
joka tekee hyvää selälle ja
tuo pumppaavaa liikettä
hartianseudulle. Verenkierron tehostuessa liikkuvuus
parantuu ja olo tuntuu rennommalta.
Sauvakävelyharjoitukset kannattaa aloittaa roikottamalla
sauvoja rennosti alhaalla suorilla
käsillä ja hakemalla kävelyrytmiä.
Kun rytmi löytyy, askeleeseen
yhdistetään vastakkaisen käden
sauvatyöntö taakse. Sauvojen
24
hihnoihin tukien sormet aukeavat kädensijoista ja ylävartalo
kiertää käsiojennukseen mukaan. Sompaa ei heitetä missään
vaiheessa eteen. Etummaisen
käsivarren ollessa hieman koukussa ja somman vastakkaisen
jalan kanssa suunnilleen samalla
tasolla, osuu sauva maahan
viistosti noin 60 asteen kulmassa
eli sauva on etummaisen jalan
kantapään takana maassa.
Aloittelijan kannattaakin käydä
esim. Suomen Ladun järjestämä
sauvailijan tehokurssi, joilla
Sauvakävelysauvan oikea pituus suhteutettuna henkilön
pituuteen on tärkeä osa sauvaliikunnan nautittavuutta sekä
turvallisuutta ja se vaikuttaa sauvailutehon löytymiseen. Oikean
mittaisen sauvan voi työntää
vartalolinjan taakse ja saada
näin käsivarsien, hartioiden ja
yläselän lihakset mukaan sauvatyöntöön. Sauvan pituuden
valinnassa on otettava huomioon henkilön pituus, raajojen
pituus ja sauvakävelyn harrastuneisuus.
Kuntoilijalle sopivan mittaisen
sauvan voi mitata pitämällä
käsivarsi kyljessä kiinni ja 90
asteen kulmassa koukussa, jolloin sauva on kädessä rentona.
Lihasvoimaa omaava ja kokenut
sauvakävelyn tai hiihdon harrastaja voi valita hieman pidemmän
sauvan.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Kävelijän
tervehdyttävää
vartalon kiertoliikettä
voi harjoitella
sauvajumpalla.
asfalttitassu, joka vaimentaa
tärähdyksen.
Sauvakävelyyn ei kannata suositella ostettavaksi telemark-,
laskettelu- tai vaellussauvoja.
Niiden kävelyyn soveltuvuus on
monelta osin huonompi kuin
esim. Exelin Walker-sauvan.
SAUVAKÄVELYSAUVAN
PITUUS =
0,72 x henkilön pituus
Sauvan ominaisuudet
Sauvalajin kannalta kävelysauvan tärkein ominaisuus on sen
käsihihna. Käsihihnan tulee
olla niin kestävä ja tukeva sekä
käteen sopiva, että sauvan kahvasta ei puristeta laisinkaan. Jatkuva kahvan puristaminen
voi lisätä hartiajännityksiä ja
nostaa jopa verenpainetta.
Vartalolinjan takana sauvatyönnössä kämmenen syrjä nojaa
käsihihnaan ja sormet aukeavat
kahvasta. Mukava käsihihna on
siis myös pehmeä, eikä siinä ole
hiertäviä ja verenkiertoa hait-
taavia saumoja. Käsihihnan säädettävyys kämmenen kokoon
on osa tukevuuden tunnetta
ja silloin hihna sopii myös sekä
kesä- että talvikäyttöön rukkaset
kädessä. Käsihihna on hyvä olla
myös irrotettava, jolloin sitä voi
pestä ja sitä on saatavilla myös
varaosina.
Sauvaputken tulee olla kevyt ja
joustava. Materiaalin tulee myös
kestää erilaisia maastoja ja eri
painoisia kävelijöitä, mikä on
osaltaan turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Sauvan sommassa
tärkein ominaisuus on piikki. Hyvin muotoiltu piikkiosa iskeytyy
maahan oikeassa kulmassa, eikä
lipsu. Piikillä kävellään pehmeässä maastossa tai talvella lumisella
ja jäisellä kelillä. Kovemmilla
alustoilla käveltäessä tarvitaan
Sauvaverryttely
Sauvoja kannattaa hyödyntää
monipuolisesti ja opetella selkeitä sauvajumppaliikkeitä verryttelyksi ja venyttelyksi. Sauvajumpalla verrytellään kävelyssä
aktivoituvia lihasryhmiä, vahvistetaan heikkoja lihasryhmiä,
venytetään kireitä lihaksia ja
palautellaan kehoa lenkin jälkeen. Ennen sauvakävelylenkkiä
jumpataan 5–10 minuuttia,
maastossa lenkin välissä vahvistetaan kävelyssä vähän tarvittavia lihaksia ja lenkin jälkeen venytellään kevyesti kymmenisen
minuuttia. Sauvajumppa tarjoaa
mainioita aktivointikeinoja myös
kävelytekniikan herättelemiseksi,
jotta oikeat lihasryhmät saadaan
toimimaan.
◆
Joidenkin apteekkien kanssa voi tehdä kanta-asiakassopimuksen. Kun
käytät samaa apteekkia koko vuoden, reseptilääkeostosi kirjautuvat
heillä muistiin. Kun olet ylittänyt Kelan määräämän rajan, et enää
tarvitse käteistä rahaa asioidessasi kyseisessä apteekissa.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
25
Täällä Virpi Vallasvuo,
Lontoo...
Headache World 2000 oli Lontoossa 3.-7. syyskuuta. Kyseessä oli todennäköisesti laajin koskaan
järjestetty neurologinen kongressi, joka nimenomaisesti keskittyi päänsärkysairauksiin ja erityisesti migreeniin. Headache World 2000 oli poikkeuksellinen
tapahtuma myös siksi, että siihen voivat ottaa osaa
niin neurologian huippulääkärit ja tutkijat kuin maallikotkin. Valtava ohjelma- ja luentotarjonta antoi varmasti jokaiselle jotakin.
P
uitteet olivat mahtavat,
samoin kaikki järjestelyt.
Tapahtumaa olivat järjestämässä mm. World Health Organization (WHO), International
Headache Society (IHS), The
Migraine Trust, sekä tietysti
sponsorit. Kongressin yhteyteen oli järjestetty myös World
Headache Alliancen (WHA) jäsenyhdistyksille – joihin myös
Suomen Migreeniyhdistys kuuluu – tarkoitettu seminaari.
Seuraavassa päiväkirjamerkintöjä ja mietteitä à la World
Headache 2000.
Maanantai 4. syyskuuta
Herätyskello pärähtää kello 4.20
niin kuin oli sovittukin. Kampean
itseni ylös, viuhahdan kylmään
26
suihkuun ja karistan unihiekan
rippeet silmistäni. Hörppään
lasin tuoremehua – ananasta,
nam – ja pari kuppia vahvaa
kahvia ja hyppään matkavaatteisiin. Muistan vielä kastella
kukat ennen lähtöäni. Tilaan
taksikeskuksesta Jamesin viemään minut ja matkalaukkuni
lentokentälle.
Kello 6.45 aivan aikataulun
mukaisesti lento AY 921 aloittaa
matkansa ilmojen halki kohti
London Gatwickia. Gatwickin
kentältä matka jatkuu junalla
Victorian asemalle ja sieltä metrolla – joka lontoolaisittain tottelee nimeä The Tube – Notting
Hilliin, jossa majapaikkani Imperial College sijaitsee.
Kannan kimpsuni ja kampsuni
huoneeseen ja päätän ensi töikseni ottaa pienet nokoset, sillä
päivä tulisi olemaan vielä pitkä.
Parin tunnin kauneusunien jälkeen tunnen olevani lähes uudesti syntynyt – ja nälkäinen
kuin pieni eläin. Asuntolan reception suosittelee minulle läheistä kahvilaa, josta saisi ”ihan
mielettömän upeita” kerrosvoileipiä. Yhden todellakin ihan
mielettömän upean kalkkunaleivän jälkeen olen valmis haasteeseen – tekemään lähempää
tuttavuutta The Tuben kanssa.
Sinunkaupat syntyvät varsin
nopeasti.
Aikani metrolla matkusteltuani
kello alkaa olla jo niin paljon,
että on syytä ottaa suunnaksi
Westminster Central Hall, jossa
Headache World 2000 -yleisöluennot pidettäisiin. Lääkäreille
ja tutkijoille tarkoitetun tieteellisen kongressin pitopaikka puolestaan on viereinen The Queen
Elizabeth II Conference Centre.
Haen ilmoittautumispisteestä
kaikille luennoille oikeuttavan
kulkuluvan ja kioskista komealta
nuorelta mieheltä kupin kahvia
ja astun luentosaliin. Illan teema
on ”Migreeni työpaikalla” ja
luvassa on kolme luentoa ai-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
heesta. Puhujat, Robert Willcox, Andrew McGregor ja
Daran Woodward nostavat
esiin ongelmia, jotka tuntuvat
olevan yleisiä kaikilla työpaikoilla
kaikissa maissa: ymmärtämättömät pomot ja työtoverit, sairaspoissaolot, laukaisevia tekijöitä
täynnä olevat työympäristöt,
stressi, työterveyshuollon riittämättömyys, työturvallisuus, jne.
Ratkaisujen löytäminen vain ei
aina ole niin helppoa, vaikka
puhujat muutamia ideoita ja
ehdotuksia esittävätkin.
Tilaisuuden jälkeen löydän yleisön joukosta vanhoja tuttuja,
mm. Norjan migreeniyhdistyksen Anne Franck Paaschen,
Irlannin migreeniyhdistyksen
Audrey Cravenin sekä Annette
Hallamin Uudesta-Seelannista.
Muut World Headache Alliancen jäsenjärjestöjen edustajat
tapaisin huomenna.
Tiistai 5. syyskuuta
Nukun aamulla pitkään ja kylläpä uni tekikin hyvää. Päivän
ohjelma alkaa kello 12 WHA:n
workshop-seminaarilla. Meitä
osallistujia on kolmisenkymmentä ja me edustamme yli kahdenkymmenen maan päänsärky- ja
migreeniyhdistyksiä. Viisi tuntia
kestävän seminaarin parasta an-
tia tarjoilee professori Richard
B. Lipton, joka esittelee juuri
valmistuneen tutkimuksen tuloksia. Tutkimus todistaa vihdoin
tieteellisesti sen, minkä me migreenikot olemme tienneet jo
pitkän aikaa eli että migreeni
heikentää oleellisesti elämänlaatua. Professori Liptonin mukaan
tutkimuksen avulla saadaan
entistä parempi kuva migreenin
todellisista haittavaikutuksista
potilaan elämään. Tutkimus
esimerkiksi osoittaa migreenipotilaalla olevan kolminkertaisen
riskin sairastua masennukseen.
Illalla ohjelmassa on taas yleisöluentoja, tänään teemoina
”Lasten päänsäryt” sekä ”Hormonit ja päänsärky”. Lasten
päänsäryistä kuulemme kolme
luentoa. Mary Marsh valottaa
koulun roolia ja kouluterveydenhuollon merkitystä lasten päänsärkyjen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Toinen luennoitsija,
David Symon kertoo lasten
migreenin oikeasta hoidosta: ensisijaisesti levosta ja vasta sitten
mahdollisesta lääkehoidosta.
Symon puhuu myös hälyttävästi
lisääntyneestä lasten kroonisesta
päivittäisestä päänsärystä, jonka
yleisin syy on särkylääkkeiden
liikakäytöstä aiheutunut lääkeriippuvuus (analgesic misuse
headache). Kolmannen puhu-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
jan, B Lin aiheena on lapsilla
esiintyvä syklinen oksennusoireyhtymä (cyclical vomiting
syndrome).
Illan toinen teema avautuu sekin
kolmen luennoitsijan voimalla.
Astrid Elkermann keskittyy
menstruaalimigreeniin ja sen
hoitoon, Helene Massiou
puolestaan puhuu raskauden
aikaisesta päänsärystä ja Anne
MacGregor kertoo migreenistä
vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon aikana.
Keskiviikko 6. syyskuuta
Tämän päivän ohjelmalta on
lupa odottaa paljon. Heti aamusta on vuorossa WHA:n toinen workshop-seminaari. Kartoitamme maailman migreenitilannetta eri maiden yhdistysten
ajankohtaiskatsausten sekä ryhmätöiden avulla. Lisäksi mietimme potilasyhdistysten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisesti.
Iltapäivän yleisöluennosta vastaa Maailman Terveysjärjestö
WHO. Tilaisuuden aloittaa Timothy Steiner kertomalla
toimenpiteistä, joilla WHO pyrkii
lievittämään maailmanlaajuista
päänsärkysairauksien taakkaa.
Richard Lipton taas paljastaa
→
27
numerotiedon valossa totuuden
maailman päänsärkytilanteesta.
Jonkinlaista päänsärkyä kokee
78 prosenttia maailman ihmisistä, migreeniä 16 prosenttia.
Ratkaiseva askel kohti säryttömämpää tulevaisuutta voi
Timothy Steinerin mielestä olla
lääkäreiden, potilaiden ja terveysjärjestöjen välinen yhteistyö
niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Torstai 7. syyskuuta
Aamu alkaa otsikolla ”Näkikö Picasso migreeniauroja?”. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Picasson
taiteen ja inspiraation saloihin
yleisöä johdattaa Michel Ferrari. Esityksen jälkeen suoritetun äänestyksen tulos on selvä:
yleisö on vakuuttunut Picasson
migreeniauroista.
Seuraavaksi lavalle astuu Richard
Lipton, jonka luennon aiheena
on ”Usein toistuva päänsärky”.
Liptonin mukaan 4-5 prosenttia
väestöstä kärsii lähes päivittäin
toistuvasta päänsärystä. Syynä
voi olla jatkuva jännityspäänsärky, muuntunut migreeni, särkylääkkeiden liikakäyttö tai vaikka
päähän kohdistunut isku.
Ja sitten vihdoin ja viimein saamme tietää, kenelle myönnetään
ensimmäinen World Headache
Alliancen Elizabeth Garratt Anderson Award -palkinto. Elizabeth Garratt Anderson oli Englannin ensimmäinen naislääkäri (koko Euroopan toinen) ja
hän avasi lääketieteen ovet
naisille. Hänen kunniakseen
nimetyn palkinnon – suuruudeltaan 5000 puntaa – tulee
WHA:n puolesta luovuttamaan
Fred Sheftell. Ja palkinnon
saa Marcia Wilkinson, The
City of London Migraine Clinic
-nimisen migreeniklinikan perustaja. Ja Marcia puolestaan
lahjoittaa palkintosumman klinikalle.
Aamupäivän ohjelmassa on
vielä yksi luento, jossa pureudutaan vaihtoehtolääketieteeseen.
Puhumassa on kolme tohtoria,
Bill Laughey, Tom Whitmarsh ja David Peters, jotka
lämpimästi puoltavat täydentävien hoitojen, esimerkiksi
akupunktion, biofeedbackin,
hypnoosin, reunuspäivänkakkaran tai vaikka magnesiumin
käyttöä perinteisen lääketieteen
rinnalla.
Iltapäivällä ”leikitään lääkäriä”.
Pienen näytelmän avulla yleisölle havainnollistetaan lääkärin ja
potilaan välisiä kommunikaatioongelmia. Aihe on vakava mutta
silti nauran esitykselle vedet
silmissä. Ei ole helppoa nykyaikana olla päänsärkypotilas.
Kongressin virallinen osuus on
päättynyt. Lähden siis valmistautumaan illan gaalajuhlaa
varten.
Perjantai ja Lauantai
8.–9. syyskuuta
Heittäydyn turistina vapaalle ja
keskityn pari päivää Lontoon
nähtävyyksiin.
Sunnuntai 10. syyskuuta
Antoisa ja mielenkiintoinen
viikko alkaa olla ohi ja edessä
on enää kotimatka. Siispä
otan suunnan kohti Paddingtonin asemaa, missä nousen
Heathrow Express -junaan. Junassa kuulen hienon uutisen,
että Seppo Fränti ja Risto Vahanen ovat päässeet vapaiksi
Jolon saarelta. Onpa mukava
palata kotiin hyvien uutisten
saattelemana.
◆
Minun tarinani
MUTUAKO VAIN?
Taisin olla viiden vanha, kun se
ensimmäisen kerran iski. Siitä
on sellaiset 23 vuotta aikaa eikä
se siihen jäänyt. Ei.
28
Peruskouluaikana se oli joka lauantainen traditio ja jos vähänkin
stressasi, se iski myös torstaisin.
Söin Aspiriinia, mutta sitten
alkoi maha oireilla ja seuraavat
17 vuotta pärjäsin Buranalla.
Vasta vuonna 1992 lääkäri otti
vaivani todesta ja siitä alkoikin
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
sitten sellainen rumba, että
lattarikisoissa olisi voitto tullut
pyörätuolissa istuen.
Määrättiin Orudista ja se teki
”aspiriinit” eikä auttanut vaikka
söi samalla tai otti lääkkeen
maidon kanssa.
Määrättiin Anervania ja jostain
kumman syystä aina kun otti
lääkkeen sivuoireena oli itsemurha ja sen totetutus keinolla millä
hyvänsä. Lopulta tuskanhien
iholle nousun jälkeen tabletti
poistui samaa tietä kuin oli mahaan mennytkin. Migreenikin
yleensä helpottui oksentamisen
jälkeen, mutta sivuoireet olivat
käydä hengen päälle.
Sitten oli vuorossa Clotam, joka
tepsi noin 1/2 vuotta. Imigran
paransi 10 minuutissa, aivan
kuin olisi videolla pikakelannut
eteenpäin koko kohtauksen...
mutta liian kallista.
Raskauksien aikana lääkäri määräsi Panacodia eikä sekään auttanut kuin pariin kohtaukseen.
Toista poikaani odottaessa ensimmäisen 105 odotuspäivän
aikana minulla oli 45 migreenikohtausta ja sitten hieman
helpottui... kohtauksia oli vain
3-4 kuukaudessa ja viimeisin
raskaudenaikainen migreeni oli
2 päivää ennen synnytystä ja
seuraava neljä päivää synnytyksen jälkeen.
Raskausaikana aloin inhota punaista lihaa, joka jäi sitten pois
alkuvuonna 1999. Lapsi syntyi,
migreenit tulivat ja menivät.
Helmikuussa jäi pois kana ja
huhti-toukokuussa kala. Tuli
kesäkuu ja sitten aloin laskeskella. IHMEIDEN IHME: Kun
elimistöni hormonitoiminta oli
tasaantunut, sen jälkeen pois
olivat jääneet myös ”pienet”
migreenikohtaukset ja ”suuret”
kohtaukset eivät antaneet odottaa itseään päiväkaupalla, menivät ohi nopeammin, ovat
kylläkin terävämpiä kuin ennen,
mutta eivät ”jääneet ilmaan
roikkumaan” pikauusintaa varten. Ensimmäisen raskauteni
aikana ja jälkeen olin syönyt
lihaa ja oirehtinut yhtälailla eli
en uskonut, että pelkkä hormonitoiminnan tasautuminen oli
vähentänyt migreenejä vaan
kyseessä oli oltava muutakin.
Muut migreeniä laukaisevat
ruoka-aineet eivät vaikuta juuta
eikä jaata, himo suklaaseenkin
on heikompi kuin ennen, vaik-
E
Elämäni laatu on
kasvisruokavalion
avulla noussut
kuin potenssi
Viagralla!
kakin saattaa toimia oireena
ennen kohtausta – vaan ei aina.
Pari kertaa on kyllä sattunut
niinkin, että makkaranhimo on
ollut merkkinä alkavasta migreenistä, mutta senkin nykyään
tunnistaa.
Olin itsekin alkanut epäillä rasvan (lihassa olevan kovan rasvan) yhteyttä migreeniin ja kun
luin lehdestänne 1/2000 sivulta 17 Kaliforniassa tehdystä
tutkimuksesta, päätin kirjoittaa
MUTUA MIGREENIINI. Oli se
sitten liha-, kala-, kanatuote tai
rasva, niin ehkä joku uskaltaa
kokeilla kasvissyöntiä, ja kuten
minä, saada hyvän monipuolisen ruoan lisäksi ihanan sivuoi-
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
reen: vähemmin migreenikohtauksia.
Migreenittömät tuttavat eivät
edes uskoneet – eikä aluksi
edes mieheni ennen kuin näki
kuinka huonoon kuntoon voi
mennä alle 5 minuutissa – että
olen kipeä koska migreenistä
ei ollut ulkoisia merkkejä ja he
harvemmin olivat katsomassa,
kun kohtauksen aikana kävelin
päin seinää, kun tasapaino heitti... tai kun kesken kohtauksen
piti pestä vauvan takapuoli:
pelkäsin, että pudotan lapsen,
koska käsieni ote ei pidä, vaikka
kuinka puristin lasta tai tukahdutan lapsen, koska en tunne
edes puristustani... mutta oli
pakko selvitä, kun apua ei ollut
saatavilla.
Mikä taas johtuu siitä, että asuinpaikkanani on maaseutu; sukulaiseni ovat 100 km:n päässä;
ilta-aikaan ei saa edes kotiin
hoitajaa, tai se maksaa sen minkä itse saa kodinhoidon tukea
päivässä tai enemminkin ja vielä
kun mies on illalla töissä eikä
voi urakkatöistä noin vain tulla
avukseni; iltaisin ei ole autoa
käytettävissä; ja jos tarvitsisi
ambulanssilla lähteä, olisi lapset
otettava mukaan. Voitte vain kuvitella miten upealta tuntuu jokainen poisjäänyt migreenivuorokausi!
Kohtauksia kyllä tulee ja pahimmillaan minä huudan tuskasta
keittiössä, nelivuotias huutaa
kiukusta olkkarissa ja yksivuotias
nälästä lastenhuoneessa, mutta
elämäni laatu on kasvisruokavalion avulla noussut kuin potenssi
Viagralla!
Terv. Minna Ripatti
– laadukasta migreenistä
kärsimistä jo vuodesta
1977!
29
Lu k i j at k i rjoit ta va t
Kirjoita meille !
Osoite on:
Suomen Migreeniyhdistys ry
Mannerheimintie 44 A, 00260 Helsinki
[email protected]
Faksi: (09) 493 353
Laita kirjeen mukaan yhteystietosi, vaikka haluaisitkin
esiintyä nimimerkillä lehden palstalla.
Arvoisa nimimerkki ”otetaan uusi linja”, joka olet kyllästynyt lukemaan ”mitä se migreeni
oikein on ja millaiset oireet siihen
liittyvät”-asioista.
yhdistys itse? En ole itse vielä
siinä vaiheessa, että kaikki migreeniin liittyvä olisi ”juurimultia
myöten kaalissa”, kuten arvon
nimimerkki asian ilmaisi.
Voisitko nähdä asian kenties
toisten näkökulmasta? On tietenkin hyvä asia, jos yhdistyksemme lehti kertookin ihmisten
selviytymistarinoita ja keskittyy
migreenistä eroon pääsyyn,
mutta kukas kertoo meille vastasairastuneille faktaa migreenistä, hoidosta, oireista – ellei
Jokainen lehti tms. antaa minulle arvokasta tietoa (asiantuntijat
ja maallikot) jota ex-tk-lääkärini
ei pystynyt/halunnut antaa.
Hän lähinnä vähätteli oireitani,
ei pitänyt jännityspäänsäryn
ja migreenin yhtäaikaista ilmestymistä mahdollisena. Tämä
lääkärini istutti myös Maxaltin
Olen tosi hankalaa ja vaikeaakin migreeniä ”elämäntoverina” pitävä nainen.
misesta. Verenpaineeni kohosi
yllättäen ja kun sitä aloitettiin
hoitaa, melkein jokapäiväinen
päänsärkynikin harveni, nyt
tällä hetkellä on noin keskim.
16 pv/kk. Minulla liittyy niskahartiajännityssärkyä osana ja
olen ollut myös vaikeasti masentunut, kun aina on päänsärkyjä. Nyt mielialani on vähän
kohonnut, minulla on siihen
sopivat lääkkeet ja syön muitakin
särkylääkkeitä fibromyalgiani
vuoksi. Myös unenlaadun vuoksi
otan jotain lääkkeitä iltaisin säännöllisesti. Olen ollut hoidossa
myös masennukseni vuoksi. On
kokeiltu terapiaa, sähköhoitoa,
ryhmiä, kuntoutusta yms. Nyt
Oikeastaan migreenini ei hellitä otettaan vaikka kuinka yrittäisin häätää sitä pois. Se on tosi
hankala ja elämääni rajoittava
kumppani ja se on ollut sitä jo
30 vuotta. Olen ollut tutkimuksissa, erilaisissa lääkekokeiluissa,
hyvän ja pitkäaikaisen asiantuntijan, neurologin hoidossa. Minulle on yritetty katkaisuhoitoa
ja kaikkea mahdollista hoitoa
(akupunktio, hieronta, fysik.
jne.) aina huonoin tuloksin.
Jonkin verran olen saanut apua
verenpainelääkityksen aloitta-
30
sivuvaikutuksista sellaisen pelon
sisimpääni, etten ole niitä uskaltanut kertaakaan käyttää. Näen
asian naurettavana, vailla oikeita
perusteita, mutta ihmismieli on
vielä niin tutkimaton… Yritän
sinnitellä ”pää vessanpöntössä”,
eikä minulla ole halua esitellä
migreeniäni uusille lääkäreille.
Joten, ei uudisteta lehden linjaa, tarjotaan vain sisällöllisesti
jokaiselle jotakin, resurssien
salliessa!
Nimimerkki: vasta-alkaja
on pitkästä aikaa melko mukava
olo. Talvella aloitin avantouintiharrastuksen ja nyt kesällä
käyn aamuisin uimassa järvessä.
Päivä alkaa uinnilla mukavasti
ja jäykkyys sekä osa särkyjä jää
järveen. Tällä hetkellä minulla
on menossa taas päänsärkyputki, viides päivä menossa, mutta
olen toiveikas, että tämä loppuu
joskus kokonaan. Olisi mukava
nauttia elämästä ilman päänsärkypelkoa ja syödä suklaata,
jäätelöä, juoda viiniä pelkäämättä, että niistä saa migreenin,
myös saunassa olisi mukava
nautiskella.
Ystävät, läheiset, perhe ovat
joutuneet koville, mutta ovat ol-
Suomen Migreeniyhdistys
Migreeniyhdistys –– Jäsenlehti
Jäsenlehti 2/2000
1-2000
Suomen
leet paras tuki ja turva elämässä.
Myös vertaistuki on tarpeen, saa
jakaa asioita muiden samanlaisten kanssa. Ilman läheisiäni ja
ystäviäni en olisi jaksanut. Myös
Tampereen Keskussairaalan kipupoliklinikka saa 10 pistettä
ja papukaija merkin! Yhdessä
mennään eteenpäin!
Migreenilleni:
Hei!
Minua vaivaa jo toistamiseen
raskauden aikainen migreenin
hoito vaikka onhan migreenikohtauksia minulla ollut jo noin
6-vuotiaasta asti. Ensimmäisellä
kertaa kohtauksia oli harvakseltaan alkuraskaudesta ja tihenivät
raskauden edetessä. Kohtaukset olivat rajuja, äkkinäisiä ja
pitkäkestoisia ja elin Panadolin
varassa huonolla menestyksellä.
Jouduin lopulta lopettamaan
työskentelyn (9 vkoa) ennen
laskettua aikaa kun en kyennyt
töitäni hoitamaan kohtauksen
yllättäessä työpäivän alkuvaiheessa.
Kohtaukset hävisivät lapsen
syntymän jälkeen, ensimmäinen
kohtaus oli helmikuussa 2000 ja
oli todella raju enkä ollut reseptiä migreenilääkkeistä uusinut
joten tavalliset särkylääkkeet
sai riittää. Lastani hoidin siinä
sivussa kun enhän sairaslomaa
saa saati hoitajaa lapselleni.
En voi sanoa olleeni kykenevä
lapsen hoitaja tuolloin...
ja sen vuoksi käännyn teidän
puoleenne kun luotan että teillä
on viimeisin tieto taito tästä
aiheesta. Mikä neuvoksi kun
kohtauksilla ei ole minkäänläistä säännöllisyyttä enkä osaa
ennakoida tilanteita muuten
kuin kävelemällä kaiket päivät
aurinkolasit päässä etten vain
häikäisty saa siitä kohtausta.
Koen että elämäni on melko
lailla sairauteni vuoksi rajoitettu,
kun suunnittelee jotain, on
oltava se varaus, että sovitut
asiat voidaan joutua migreenini
vuoksi perumaan ja koen menettäväni luotettavuuttani tällä
tavoin.
nimim.”toisten naisten
migreeni paranee
raskauden ajaksi”
Tulin uudelleen suunnitellusti
raskaaksi huhtikuussa ja jo 6:sta
raskausviikosta lähtien olen
potenut migreenejä 1-3 kertaa
viikossa. Panadolit eivät auta
ja Panacod saa pääni niin sekaisin, että en kykene lastani
hoitamaan. Nyt äitiysneuvolan
lääkäri määräsi Miranaxia ja
hieman varauksella suhtaudun
määräykseen kun arveluttaa
sikiövairioiden mahdollisuus
Tulet luokseni, vaikka en pyydä.
Olet paikalla aamulla, yöllä.
Et lähde, vaikka tahtoisin niin.
Teet päivistäni hankalan kulkea,
en tahtoisi sua syliini sulkea,
jos et kokonaan mua jättää vois,
anna edes lomaa, se hyvä ois.
Tilanteesi raskauksien aikana on ollut todella hankala
ja tunnen suurta sympatiaa,
koska olen itse kokenut juuri
samoja vaikeuksia. Huonoa
omatuntoa ei kannata potea
siitä, että migreenin takia ei
pysty hoitamaan töitänsä niin
hyvin kuin haluaisi. Migreeni
on aivan yhtä kunniallinen syy
sairaslomaan kuin muutkin raskauden aikaiset ongelmat, tai
mikä tahansa muu sairaus !
Kotiäidin migreeni taas on lasten- ja kodinhoidon kannalta
todella hankala juttu. Kysyy
mieheltäkin kärsivällisyyttä, kun
vaimo laahustaa onnettomana
ja pyykki- ja tiskivuoret kasvavat.
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Hyvää ja migreenitöntä jatkoa
kaikille!
Nimimerkki:
Sä kuulut päivään
Ainoa lohdutus ehkä on, että
tilanne korjaantuu aikanaan.
Kyllä Miranaxia (samoin kuin
ibuprofeenia ja ketoprofeenia)
voi lääkärin niin harkitessa vähän käyttää, mutta mahdollisimman pienin annoksin. Noin 2 kk
ennen laskettua aikaa käyttö pitää lopettaa, koska niillä voi olla
vaikutusta synnytyksen kulkuun
ja vastasyntyneen vointiin.
Kannattaa syödä todella usein,
ettei verensokeri pääse heilahtelemaan, mikä voi lisätä migreeniä. Samoin kannattaa huolehtia, että neste- ja suolatasapaino
on kunnossa. Kuumuus, vatsatauti ja raskauspahoinvointi
horjuttavat tätä tasapainoa ja
seurauksena voi olla hirveä
migreenikohtaus. Myös alhainen hemoglobiini voi aiheuttaa
päänsärkyä. Odottavalla äidillä
voi myös olla alentunut kohtauksen laukaisevien tekijöiden
sietokyky. Kannattaa hieman
pitää kirjaa siitä, mitä tapahtui
ennen kohtausta. Itse herkistyin
aivan uudelle aineelle ensimmäisen raskauteni aikana.
On tärkeää muistaa, että yksi
alkavan raskausmyrkytyksen oire
voi olla päänsärky. Ainakin jos
päänsäryn luonne muuttuu,
pitäisi välittömästi ottaa yhteys
äitiysneuvolaan.
Toivotan mahdollisimman kohtauksetonta odotusta kaikille
migreenikkoäideille
Laila Seppä, neljän
lapsen äiti.
31
Vanhan kansan
lääkintäviisautta
Suomen kansan kekseliäitä
päänsäryn hoitokeinoja
”Riienmarjasta” eli näsiästä tehtiin Sortavalassa voidetta: marjat
murskattiin ja niitä liotettiin
lamppuöljyssä vuorokausi; tällä
sitten voideltiin koko pää, johon
käsittelystä nousi vesirakkuloita.
Varsinkin migreeniä osattiin mm.
Kiteellä ja Limingassa lääkitä
mustilla rukiin torajyvillä, joita
jauhettiin kahviin ja lisättiin
viinaan. Torajyvän myrkky, ergotamiini, on tänäkin päivänä
migreeniin käytettävä lääke.
Lisäksi on hierottu sekä päätä,
niskaa että hartioita. Hierontavoiteeksi lisättiin vaseliiniin joskus
pikiöljyä tai tärpättiä. Sysmästä
mainitaan, että linjamenttiin
lisättiin mintun latvoja tai juotiin salviateetä tai syötiin tillin
siemeniä. Etenkin niskan ja
hartioiden kuppaus oli yleinen
keino mm. Kiteellä ja Oulussa.
Kylmä, varsinkin etikkaveteen
kastettu kääre mainitaan päänsäryn hoitokeinona. Ikaalisissa
32
on pantu otsalle kireä leskenlehtikääre. Lapsen päänsärkyyn
(”riisi päässä”) on annettu imeskellä katinlieon latvoja mm.
Kuusamossa. Yleislääkettä, koiruohokahvia on käytetty myös
päänsäryn rohtona Pyhäjärvellä.
Myös vanha kansa on käyttänyt
akupunktuurin kaltaista hoitoa
päänsärkyyn: ”puristetaan peukalonhankasesta, arasta kohtaa”
(Tl. Koski). Kivuliaampi keino
on ollut ottaa mehiläisen pisto
2–3 kertaa päivässä (Somero).
Kirvussa sen sijaan käytettiin
helpompaa ja kivutonta silmien
räpyttelyä vedessä. Luontaislääketieteen ohjeena on kastaa
kasvot muutamaksi sekunniksi
kylmään veteen, mitä suositellaan myös väsymystä vastaan.
Venyttämällä parannettiin ennen vanhaan päänsärky leppäkorpelaisen emännän Helmi
Peltosen lapsuudenkodissa Suomussalmella: ”Muistan lapsuudessani kotona ollessa, kun
äidillä oli usein päänsärkyä ja
oksentelua. Isällä oli hoitokeinonsa, jolla näin tautia usein
hoidettavan. Äitini asettui lattialle selälleen, kädet suorina pään
jatkona. Isä otti leipälapion ja
mittasi vasemman käden oikean
jalan päästä, siis ison varpaan
kärjestä pisimmän sormen päähän ja samoin oikean käden
sormen päästä vasemman jalan
ukkovarpaan päähän ristiin. Olin
itse vanhimpana lapsena usein
mukana mittaamassa. Toinen
puoli oli aina silloin lyhyempi
toista puolta ja sitä lyhyempää
puolta venytettiin niin kauan,
että puolet olivat yhtä pitkiä.”
Tuire Hakulinen
Lähde: Toivo Rautavaara, Miten luonto
parantaa, kansanparannuskeinoja ja
luontaislääketiedettä, WSOY 1980
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
ETELÄ-POHJANMAAN PÄÄNSÄRKY-YHDISTYS
Etelä-Pohjanmaalla olemme
eläneet hiljaiseloa aina syksyyn
saakka. 16.10.00 järjestimme
pienimuotoisen yhdistysillan,
jossa diplomivyöhyketerapeutti
Leena Rintamäenpää kertoi
vyöhyketerapiasta ja korvakynttilähoidosta ja sairaanhoitaja
Anu Kaappola kertoi yleisimmistä niska-hartiaseudun
ongelmista, niiden syistä ja
hoidoista. Ilmoituksia oli muutamassa lehdessä, mutta emme
ehtineet tehdä henkilökohtaisia
kutsuja tilaisuuteen, joten ilmeisesti kaikki eivät tienneet tapahtumasta. Pahoittelemme tapahtunutta, ja yritämme järjestää
jatkossa paremmin tapahtumien
ilmoittelun.
18.11.00 osallistuimme järjestötalolla avoimien ovien päivän
tilaisuuteen, jossa oli jaossa
infoa päänsärkyasioista.
Tässä yhteydessä onkin paikallaan muistuttaa Järjestötalon
toiminnasta. Tilaisuudet ovat
pääosin avoimia kaikille Migreeniyhdistyksen jäsenille. Ilmoituksia on ainakin Ilkka-lehdessä,
Pohjalaisessa, Etelä-Pohjanmaalehdessä ja eräissä ilmaisjakelulehdissä järjestöpalstoilla otsikon
”JÄRJESTÖTALO” alla.
Järjestötalolla on paljon hyviä,
ilmaisia asiantuntija- ja lääkäriluentoja eri aiheista, jotka usein
koskettavat päänsärkyistäkin.
Osoite on Kauppakatu 1, 2.
krs, 60100 Seinäjoki. Käykää
siellä myös tutustumassa meidän tiedotushyllyymme. TERVETULOA!
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta
Vuotta kaikille!
Anu Kaappola
Forssan alaosasto
14.6.2000 Forssan
kaupungin nuorisotilassa
Viksbergissä vietettiin
jäseniltaa makkaranpaiston
merkeissä. Tilaisuudessa ei
oltu pelkästään ”viihteellä”,
vaan tarjolla oli myös asiaa.
AstraZenecasta oli Vuokko
Huttunen kertomassa
uusista tuulista
migreeni­lääke­
rintamalla.
Eija Nummi (vas.), Vuokko Huttunen ja Arja
Leppäniemi huolehtivat, että kaikilla riitti
makkaraa ja virvokkeita!
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
33
Jäsenillat
Helsinki
Seinäjoki
Tammikuussa Tor-Fredric Karlsson kertoo
Pranic Healing:stä, joka perustuu kehon kykyyn
parantaa itseään.
Paikallisyhdistys pyrkii taas järjestämään tilaisuuksia ja kokoontumisia kevään aikana. Aktiivijäsenet ottaisivat mielellään mukaan ”uutta verta”
ideoimaan ja järjestämään kokoontumisia ym.
Toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin ja on antoisaa, sekä tuo uusia ystäviä. Olisimme erityisen
kiinnostuneita saamaan Vaasan seudulle aktiivista porukkaa aloittamaan omaa paikallistoimintaansa. Soitelkaa jos olette kiinnostuneita.
Helmikuussa homeopaattisten valmisteiden
maahantuojan HP&I Oy:n edustaja kertoo bioterapeuttisista ja homeopaattisista valmisteista.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 00100-11910.
Tampere
Yhteystiedot:
Anu Kaappola (06) 412 1616
Seija Jokela
(06) 511 2686
Marja Vainio (06) 423 4136
Tampereella toimii yhteyshenkilönä:
Marja Leskinen
puh. 040 513 7946, fax (03) 222 3029
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 60100-69980.
1.2. torstaina 17.30, Peurankallion palvelutalo:
”Rangan oikea asento,mitä apua naprapathialla
saadaan migreenin hoitoon”
Mona Turja, Naprapath, DN
Forssa
8.3. torstaina 17.30, Peurankallion palvelutalo
”Turvehoidon puhdistava voima”
Marjaana Kosola, Dipl.turvehoitaja
Forssassa toimii yhteyshenkilönä:
Eija Nummi
Paronintie 3 B 12, 31600 Jokioinen
puh. (03) 438 2352, 040 751 3325
Suunniteilla on myös kevätretki turvesaunaan
Lapinniemen kylpylään mikäli innostuneita
lähtijöitä löytyy riittävä määrä, hinta n. 120 mk
hlö.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 28100-29940 ja
33100-39990.
MUIS
TA
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan lähialueille
n. 60 km:n säteellä Forssasta.
Turku
Turun seudulle olemme etsimässä uutta yhteyshenkilöä.
Jäsenilloista tulemme ilmoittamaan seuraaville
postinumeroalueille: 20100-21930,
23100-27920 ja 30100-32920.
Jos sinun postinumerosi ei osu näille postitusalueille, mutta haluat kuitenkin
osallistua kyseisiin jäseniltoihin, niin ilmoita asiasta Suomen Migreeniyhdistykseen
Helsinkiin, josta hoidetaan jäsenrekisteriä ja postituksia keskitetysti.
Puh. (09) 454 7272, fax (09) 493 353 tai sähköpostilla: [email protected]
34
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
Palveluhakemisto
Päänsäryn asiantuntijoita
Espoo
Laitila
Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä
Keskustornin lääkäriasema
Keskustorni, 7. krs, 02100 Espoo
Ajanvaraus: (09) 5305 0600
Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä
Laitilan Lääkäripalvelu
Keskuskatu 21, 23800 Laitila
Ajanvaraus: (02) 85 959
Forssa
Oulu
Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä
Forssan Lääkärikeskus
Puistolinna C 25, 30100 Forssa
Ajanvaraus: (03) 422 0290
Neurologian erikoislääkäri Marja Repo-Outakoski
Oulun Diakonissalaitos / Tutko
Sepänkatu 21, 90100 Oulu
Ajanvaraus: (08) 313 2611
Helsinki
Porvoo
Neurologian erikoislääkäri Antti Myllymäki
Helsingin Diakonissalaitoksen lääkäriasema / Diacor
Alppikatu 2 B, 00530 Helsinki
Ajanvaraus (09) 775 0800
Neurologian erikoislääkäri Teija Silen
Porvoon Lääkärikeskus / Porvoon päänsärkykeskus
Raatihuoneenkatu 2, 06100 Porvoo
Ajanvaraus: (019) 521 1545
Helsingin lääkärikeskus ja laboratoriot Oy
Mannerheimintie 12, 4. krs, 00100 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 646 411
Seinäjoki
Neurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi
Neurologiakeskus
Bulevardi 22 A, 00120 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 680 2466
Neurologian erikoislääkäri Teija Silen
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Yleislääkäri Leif Lindberg
Aleksin Lääkäriasema
Mannerheimintie 8 A, 4.krs, 00100 Helsinki
Ajanvaraus: 7750 8444
Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Neurologian erikoislääkäri, dosentti Markus Färkkilä
Hakaniemen Poliklinikka / Helsingin päänsärkykeskus
Siltasaarenkatu 18 C, 00530 Helsinki
Ajanvaraus: (09) 5305 0500
Jyväskylä
Neurologi ja lastenneurologi Leena Kaukiainen
Torikeskuksen lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus: (014) 446 1611
Neurologian erikoislääkäri Heikki Teirmaa
Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskus
Hautapakankatu 13, 60310 Seinäjoki
Ajanvaraus: (06) 414 8223
Turku
Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11 D, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 414 0444
Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä
Turun Päänsärkykeskus Oy
Brahenkatu 11 D, 20100 Turku
Ajanvaraus: (02) 414 0444
Vantaa
Lastenneurologi Mirja Hämäläinen
Diacor Tikkurila
Unikkotie 5 a A, 01300 Vantaa
Ajanvaraus: (09) 7750 8660
Lastenneurologian erikoislääkäri Teija Salokorpi
Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti Myyrmanni
Iskoskuja 3 B 50, 01600 Vantaa
Ajanvaraus: (09) 530 501
Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta
Torikeskuksen lääkäriasema
Yliopistonkatu 38, 40100 Jyväskylä
Ajanvaraus: (014) 446 1611
Suomen Migreeniyhdistys – Jäsenlehti 2/2000
35
JOUKKOKIRJE